Vapaus, November 27, 1951

              CWfe» Hraartaaent. Ottaw». Pub-
33»SBdays «nd fiaturday« t>y Vapaus
mii^ljjg cojspany X4<t, at 100-103
Teleplumes: Susioesai OUice 4-429*'
BHUtrm ostit» 4-42». »sABser
ftddfe» Bo» (69. fiitflfaay, €)ntarttt
Canadassa: » vJe. 7JOO 6 kk. 3.^5
3kk. 8^
YbimamBSA:. i vk. SJOO 6 kk. «^a
Puheet käytännön valossa
Jouduttuaan tunnustetusti ''puolustusasemiin" sotapropagandas*
S£ian,WaU Streetin miehet aloittivat oman "offensiivinsa" aseista*
riisumisen suhteen. Heidän ehdotuksensa mukaan, kuten valtiosih­teeri
Acheson on asiaa Pariisissa selittänyt^ alotettaisihi''asteettainen
: asevoimien luetteloiminen", mikä sitten joskus — aikaa ei miten­kään
määritellä r— ehkä seuraavien sukupolvien aikana johtaisi kes-
Jiusteluun asevoimien vähentämisestä. Suomalainen sananlasku sa­noo,
että "hitaita ovat herrojen kiireet", mutta näin hidasta aseista-riisumisohjelmaa
ei ole vielä aikaisemmin nähty. Siksi onkin syytä
epäillä, että koko Wall Streetin miesten ''offensiivi" on -vain propa^
^ : jonka avulla ..yritetään päästä pois "puolustusase­mista".
^^^i^ M ihmiskunnalla yleensä, ei luonnollisestikaan ole mi-tään
sitä vastaan, että ryhdytään luetteloimaan kaikkien maiden ase­voimia;
Mutta tällainen luettelointi ei-varmastikaan vaadi iäisyyttä.
^ Rauhanpuolustajat eivät siis pidä pahana luettelointia, vaan sitä, kun
Achesonin ehdotukseen ei sisälly mitään määritelmää siitä, kuinka
; pian tämä luettelointi on tehtävä. Meistä tuntuu, että jos Acheson
ehdottaisi tämän luetteloinnin toteuttamista vaikkapa tammi- tai hel­mikuun
loppuun mennessä, ja että sen jälkeen on viimeistään kolmen
kuukauden kuluttua ryhdyttävä varsinaisiin neuvotteluSbin siitä, yä-
• hennetäänkö kunkin maan asevoimia yhdellä kolmanneksella, tai puo­lella
ensi juhannukseen mennessä, niin kaikkien maiden rauhanpuo-
;Iustajat hyväksyisivät hänen' ehdotuksensa yksunielisesti; ? Mutta
: 'asiain nykyisellään ollessa näyttää siitä, että valtiosihteeri Achesonin
; epämääräisyys on asiallisesti tarkoitettu propangatempuksi pitkä­tukkaisten
jymäyttämiseksi, ,
Tässä, yhteydessä meistä kuitenkin tuntuu, ettei tällaiset propa-
'gandatemput onnistu enää; Se ol^
<?sen ja toisenkin maailmansodan edellä. Mutta sen jälkeen on tapah-
'itunut paljon asioita ja ihmiskunta yleisesti on poliittisesti paljon val-t
*veutunuti Nyt on herran vuosi 1951 eikä 1914 ja se merkitsee paijon.
«Iluniset sanovat, että vaikka olisi kuinka kiiltäväkarvainen hevonen,
-»jos se ei vedä kuormaansa^ niin sillä ei ole mitään firvoa.
• * rwt^^^ tultu ajankohtaan, missä rauhaa ja kansojen vä-v
l i ^ ^ yhteisymmärrystä haluava ihmiskunnan suuri enemmistö katsoo
Vv^k^uniimmankin hevosen käyttöarvoon. Ja kun valtiosihteeri Acheson
; *pitää kauniita puheita epämääräisestä aseistariisumisesta, niin rau-i^
hanpuolustajat katsovat, että vastaavatko teot puheita. Ja mitä he
päkevät? Samanaikaisesti jolloin valtiosihteeri Acheson Pariisissa
>puhuu kauniisti kansainvälisen jännitystilanteen huojentamisen tar^
ipeellisuudesta ja sanoo Yhdysvaltain hallituksen pyrkivän siihen; pre-
:sidentti Truman antoi Yhdysvalloissa määräyksen^ että Neuvost^i-
^ ^ ton ja Puolan kohdalta ^lopetetaan "suosituimman maan" kauppaedut
IYhdysvaltain. kanssa, t.s., että kansainvälistä jännitystilanetta on
^ jedelleen kärjistettävä, r Selvästikin, jos teot merkitsevät enemmän
*kuin tekopyhät pu|^^^
«Streetin miesten f^rauhanoffensiivi" joutuu kovin huonoon valoon. Jos
Mhän -lisätään Yhdysvaltain ilmavoimien päämiehen vihjailut siitä,
^että" atomipommeja voidaan vielä Koreassa käyttää ja Yhdysvaltain
tatomivoimakomissionin päämiehen tri Gordon Deanin "tieteellinen
todistelu" (Xew York Times, marrask. 22 p.) että atomipommeja
AToidaan pian käyttää sekä "taktillisesti" että "strategisiesti" —• että
taktillisesti" käytettynä atomipommit eivät ole muka sen "synnilli-
:jsempiä kuin muutkaan" sotilaiden tappovälineet, niin selvää on, että
'Wall Streetin miesten puheiden ja tekojen välillä on ylipääsemätön
s ' Poliittisesti ja uskonnollisesti eri tavalla ajattelevat rauhanpuo­lustajat
saattavat asettaa kysymyksen eri tavalla, mutta ratkaisevana
; iiuntarina on kuitenkin se —,mitä tehdään käytännöllisesti Korean
sodan lopettamiseksi ja Kiinan Kansantasavallan tunnustamiseksi
kaukoidässä sekä A^iiden Suurvallan rauhansopimuksen allekirjoitta-
. n l i ^ hetikohtaisen aseistariisumisen hyväksi sekä vapaan kaupan-
Icäynnin järjestämiseksi kaikkien maiden välillä. Epämääräisiet pto-pagandaeleet
eivät laajoja kansanjoukkoja voi enää rauhan asiassa
•pettää.
Chaplin 61i sittenkin oikeassa
V Tunnetussa filmissään, missä isoisten vihaama, mutta miljoonien
pikkuihmisten ihannoima Chaplin hankkii "elatuksensa" naisystä-viensä
murhaamisella — mikä sivumennen sanoen tehdään filmissä
niin sievästi ettei siinä ole jälkeäkään varsinaisesta väkivaltaisuudesta
r—Chaplm joutuu lopuksi "tiilenpäitä lukemaan" ja toteaa, että rikos
eikannata —pienessä mittakaavassa.
Tällä lausunnollaan yhteiskunnallisia olojamme purevasti arvos­tellen'Chaplin
tarkoittaa sitä, että jos "pikkuihminen" kuten esim.
hän, yrittää hankkia elatuksensa ihmisten tappamisesta, niin siitä
joutuu lain ja ankaran oikeuden eteen vastaamaan. Mutta jos suuret
ja mahtavat järjestävät miljoonien ihmisten tappamisen sodissa - r -
ja hankkivat sotatarvetUQtannosta satumaisen suuria rikkauksia hen­kilökohtaisen
elatuksensa lisäksi, niin heitä kohdellaan miltei kan­sallisina
sa:«kereina, puhumattakaan nyt siitä, että heitä vedettäisiin
vain toisella silniiillä näkevän porvarillisen oikeusistuunen eteen;
Poikkeusta tähän "sääntöön" yritettiin tehdä Xyhrenbergin so­tarikosoikeudessa
toisen maailmansodan päätyttyä, ja myöntää täy­tyy,
että hitleriläiset kuolemankauppiaat tunsivat olonsa hyvin tu­kalaksi
ja joutuivatpa he ensimmäisen kerran ihmiskunnan historias­sa
sodan jälkrvuqsina kokemaan pientä voittojensa vähenemistä.
Xyt näyttää kuitenkin siltä, että Nyhrenbergin kuten toisen maa­ilmansodankin
opetukset on kokonaan "unhoitettu" korkeissa paikois­sa.
Saksan ja Japanin sotaista imperialismia autetaan uudelleen ja­loilleen
ja yhdessä näiden ihmispetojen aseistamisen kanssa nähdään
sellaisia tapauksia kuin oli avuttomien canadalaisten sotavankien
tappajan, natsikenraali Kurt Myerin vapauttaminen!
Niin, natsikenraali Kurt Myer on nyt sitten vapaana! Kun vi­ranomaiset
hänet muutama viikko sitten salavihkaa kiikuttivat ta­kaisin
Saksaan, niin silloin vakuutettiin pyhästi itse hallitusvirano-
^naisten toimesta^ että canadalaisten sotavankien tappaja on edelleen
, vankina, vaikka hänet '"tunnesyistä" vietiinkm lähemmäksi vaimoaan
^a lapsiaan oikeutettua rangaistustaan kärsimään. Näin meille sanot­tiin.
Nyt kuitenkin ilmoitettiin maanantaina, että natsikenraali Kurt
Meyer on—- ilmeisesti mj-ös "tunnesyistä" — lähetetty Vapaana mie-iienä
vaimonsa ja lasten luo. Eikä tässä kaikki. Maanantaisessa ra­diouutisessa
tiedettiin kertoa, että Kurt Meyer oii jo ehtinyt esittää
jonkinlaisia hehtoja" siitä, että minkälaisella kaupalla hän? ryhtyy
^'Yhdistetyn Euroopan" armeijan upseeriksi. Toisinsanoen näyttää
;feiltä, että l^nraali Kurt Myer on vapautettu siinä mielessä, että hä-
^Jjestä saadaan tarkoitustaan vastaava upseeri armeijaan, missä pai-
Kyspytef i ja
vastauksia
4^
Urvnoj*'' Onio totia, kun Suo­mesta
tänne eaapuneille säkcislUe
siirtolaisille vältetään sanotun* että
sjirtoJaleet ovat ensismunäisen vuo­den
aikana vapautetut tuloveroilta.
— Tietoa haluava.
Vasfatu: SeUalseasa väitteessä el
ole mitään perää, lu3:uunottan}atta si­tä,
että Jos uudet tulokkaat eivät
ansaitse niin paljoa, että Jie eivät
joudu verotettavik&i. Jos esim. yksi­näinen
henltiJää saapuu tähän maa­lian
niin my&hään, että hän el ehdi
vuoden loppuun memiessä ansaitse­maan
tuhatta dollaria, el hänen tar­vitse
maksaa veroa koska tuloveron
maksaminen alkaa vasta toisen tu­hannen
dollarin tuloista, mikäli yksi­näinen
henicild on kyseessä. Jos hä­nen
ansioistaan on kaikesta huoli­matta
peritty veroa, saa hän siten
perityn veron takaisin samassa Jär­jestyksessä
kuin muutkin, täyttämäl­lä
tuloveroilmoituksen.
Mitä muut sanovat
Kansat a€m$rm* UsääniyräHä
frvQilpaniaA^ tMmumsteiui», m,
. coCaiJJttotittaDlen tnaodosta-tois$
»i «osien sotatcOUiltobUes ra-ifffifatHlila
inaalliBaii ffftfltftrt oslf-klPP^^^^^^^^^^^
P^^^^^^^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^^
cs Ja «otaao valmlstaotiunlsto; Jo­lta
oyl noodostaa länslvaUolm Ja
cnneD fcaJkkes anclosaksOalse»
jsaalljoun täjketople» IM V
SAn Ja EoclannJn, poUtiJkaD pe­rustan.
Enclantilato-amfrlhkalaiiMBa «*-
nomalebdlstössä fcnulaa entistä a-seammlD
ääniä. Jotka kysyvät: Mi­hin
JobtaaiänäiKiUUikka, Joka Jo
nyt rildioo ranlianoniaisen elämän.
Järjestyksen, sdioittaa länslvalto.
Jen talaoselämää, rikkoo vakflnta.
neet kansalnTäUsei kanppasohtcet
ja kärjistää nykyistä kire^ ksn-salnvälisfä
tilannetta sen sijaan et.
a sen pitäisi sitä lielpottaa?
JOULUA ODOTTAESSA,
TAI PELATTAESSA
Nyt olemme Jälleen siirtyneet sii­hen
nk. joulusesonkiin... jonka kulu­essa
lahjoja hankitaan ja muulla ta­valla
valmistaudutaan joulujuhlan
viettoon.
Tiedättekö, että sadattuhannet tä-män
maan nuoret miehet — tarkoi­tamme
19"'ja 25 ikävuosien väliltä ja
hyvässä tiyysUlisessä kunnossa olevia
-r- elävät elämänsä ehkä kohtalok-kaimpia
joulunedellisiä viikkoja? MIs-säkö
mielessä?
^U/ S. News & World Report (mar­rask.
24 p. numerossa) johtavassa ar­tikkelissa
lUnoIttaa: ^'Jokainen fyy.
silUsesti kuntoinen poika tullaan kut­sumaan
sotilaspalvelukseen..: Suu­resti
lisätty kutsunta alkaa heti jou­lun
jälkeen... Tuhannet oppilaat,
työläiset ja avioliitossa olevat miehet
voivat odottaa kutsua aktiiviseen pal­velukseen
huolimatta siitä, m i t ä ta­pahtuu
Koreassa ..." — Työmles-
Eteenpäin.
TIETYSTI JANKKIEN
TÄYTYY OLLA PAEEMPIA
Chicago. — Canadan 22-vuotinen
herruus International Hay and Grain
näyttelyn vehnäkilpailussa ("kansain­välinen"
kilpailu mihin el osaUistU
sen paremmin 'Neuvostoliitto kuin Aa­sian
tai Euroopankaan maat') päät­tyi
tänään kun michlganilainen far.
mari kruunattiin vehnäkuninkaaksl
.;. — AF.:n uutlstieto, marrask. 25 p.
• • «"^
SUURINTA MAAILMASSA
IVasIUnffton. — Yhdysvaltain kan-sallisvelan
uskotaan ensi vuonnf nou­sevan
tai lain määräämään $i275,(>00,-
000,000 ylimpään rajaan tai sivuutta­van
sen. Ellei tilatmekuva muutu ra­haministeriön
kirjuri John Snyder e-sittää
kongressille pyynnön että kan-salllsvelan
ylintä rajaa nostetaan. —
AP:n uutinen.
PITÄÄ TOTUUDEN VAIN
OMANA TIETONAAN
Äskettäin Ilmestyneessä "Who's
Who 1951" mainitsee tuimettu britti­läinen
kirjailija sir Osbert Sitwell
joutoharrastuksenaan olevan mm.
"ajattelemisen Itseään varten, muille
puhumisen, totuuden tietämisen mut­ta
ei sen kertomisen."
Salsberg on ainoa
työväen edustaja
Torontossa
Toronto. — "J. B. Salsberg on ainoa
Canadan teollisuuden sydämen. Suur-
Toronton alueen työväen edustaja
maakuntaparlamentissa", sanoi "Leslie
Morris, LPP:n vaalikampanjan johta­ja
vaalLIUanvietossa täällä.
"V. 1948 CCP voitti 11 paikkaa, LPP
kaksi Ja konservatiivit 4 .paikkaa To­ronton
alueella. Nyt, oikeistolaisten
työväenjohtajain hajoitustoimlnnan
ansiosta, konservatiivit valtasivat 16
palkkaa, CCP menetU kaikki ja LPP
sai yhden paikan. Mikä surkea tulos
CCF:n työväenohjelmasta Ja mikä
osoitus LPP:n ^htenaisyysohjehnan
puolesta!"
Työläiset menettivät paljon kun
MacLeod kärsi tappion, mutta Sals-bergln
voitto vahvisti sen, että yhte­näisyys
tuottaa tuloksia, kuten me
olemme sanoneet, lausui Morris.
"Uusi mieliala on kehittymässä,
mutta Järjestäytyminen Ja yhtenäisjfys
on edelleen välttämätön. CCP:n ta­holta
tullaan kysymään, että miksi
meidät pyyhkäistiin pois ja ainoastaan
Salsberg vallttUn."
"Me tulemme antamaan vastauksen
siihen, eikä sen antaminen ole vai­kea.
Yhtenäisyys saatiin Ulan myö­hään
monissa paikoissa, kuten Hamil­tonin
itäisessä vaalipiirissä, eikä se ol-
Tut kyllin voimakas voiton saavuttami­en-
Sellaisen politiikan johtajilla ja
kannattajilla, joka ön saanut aikaan
kiinkeän asevarustelun ja Atlantin-liiton
tapaisia liittoutumia, ei ole oi­keutta
olla vastaamatta kysymykseen,
joka kuohuttaa miljoonien ihmisten
miellä. Yhä laajemmiksi muodostu­vien
sotilasvalmistelujen perusteluk­si
esitetään itse asiassa vanha teoria
ns. "voimaan perustuvasta polltiikas-taf.
Juuri siihen perustuu myös t\ui-nettu
'ix>taalidiplomatia", joka on ju­listettu
USAn ulkopolitiikan viralli.
seksi suuntaukseksi. v
. Tällamen on se pää valtti. Johon no-jaten'
"totaalidiplomatian" puolusta­jat
kehoittavat luomaan Euroopassa,
Aasiassa, Keskl-Idässä ja maailman
muissa osissa "voimaan perustuvan ti­lanteen"
välittämättä niistä: kiertä-mättömistä
uhrauksista, jolta elinta­son
alentuminen Ja taloudellisten vai­keuksien
lisääntyminen merkitsee.
KUKAAN EI UHKAA
LÄNSIVALTOJA
On helppo huomata, että tällä pää-valtllla
el ole mitään pohjaa. Onhan
asla siten, että Tirhdysvaltoja, Eng­lantia
ja muita länsivaltoja ei Uhkaa
mikään. Emme tiedä sellaisia valtioi­ta.
Jotka rakentaisivat sotllastukikoh.
tia lähelle Yhdysvaltoja tai Brittehi
saaria (ellei oteta lukuun USAta) ja
jotka asevarusteluissa kilvoittelisivat
USAn kanssa.. Myös sanomalefbdls-töstä
el voida löytää riviäkään uh­kauksia
USAlle, uhkauksia, jolta Aihe-rikan
taantumuslehdlstössä esitetään
niin runsaasti Neuvostoliitolle.
neaaliset tosiasiat osoittayat>>i että
koska länsivaltoja, ennen^ kaikkea
johtavia anglo-saksisia maita. USAto
ja (Englantia,' ei mikään .vaara uäk^
niin niiden asevarustelupolitiiklui tdi-kaa
niitä valtioita, jotka suorittavat
valtavaa rauhanomaista rakennustyö­tä,
kuten esim. NeuvostolUtto ym. rau­haarakastavat
maat.
Ktm lisäksi ottaa huomioon, että
"totaalisen diplomatian" kannattajat
torjuvat Jyrkästi Neuvostoliiton ehdo­tukset
aseistuksen sujistamisesta, niin
ei voi olla tekemättä johtopäätöstä,
että voimaan perustuvan politiikan
pohjana ovat pyrkimykset. Joita ei mi­tenkään
voida nimittää rauhanomai­siksi.
Myös sitä "totaalidiplomatian" kaii.
nattajien väitettä, että- voimaan pe­rustuvan
politiikan tarkoituksena on
kansahivällsiln suhteisiin liittyvien
tärkeiden ja vaikeiden kysymysten
rauhanomainen ratkaiseminen ja si­ten
myös kansainvälisen yhteistoimin­nan
kehittäminen, el voida hyväksyä.
VOIMAPOLITIIKKA MEBKITSEE
ALISTAMISTA
Historian kokemukset ovat selväs­ti
osoittaneet, että voimaan perustu­va
politiikka ei ole mlUomkaan vielä
edlstänsrt kansainvälisten kysymysten
rauhanomaisia ratkaisemista eikä pa­rantanut
kansojen välistä yhteistoi­mintaa.
Se on hyvin ymmärrettävää,
sillä voimaan perustuva politiikka
merkitsee aina toisten valtioiden a-llstamlsta
toisten valtioiden tahtoon,
toisten kansojen etujen polkemista
toisten hyväksi, jotka tavoittelevat
maailman herruutta. Todellinen kan-sainvälhien
yhteistyöskentely voi to.
dellisuudessa perustua ainoastaan niin
suurten kuin pientenkin valtioiden
täydelliseen tasa-arvoisuuteen, niiden
keskinäiseen kunnioitukseen ja mo­lempien
osapuolten etujen ^huomioon
ottamiseen. ,
Emme rajoitu perustelemattomiba
väitteisiin. Nykyajan elävät tapaihtu-mat
osoittavat, että pyrkimykset "voi­maan
perustuvan tilanteen" muodos­tamiseksi
eivät johda kansJalnvällsen
yhteistyöskentelj-n lujittamiseen, vaan
sen rikkomiseen. Kansat eivät ole u-nohtaneet,
viime sodan opetuksia, so-han
turvaamiseksi Suraoipassa Saisi
saaJkysofmB on natkaistava siten, et»
tei Siyökkäys Saksa» tatSioJta voi eoSä
toistua? Yhtä luom>olli«t& on myös
ee,et^ Pf^äji s^aitaa turvaami^ek'-
si Kauko-Idässä Japanin-kysymys on
ratkaistava siten, ettei hyökkäys Ja-panin
taholta voi enää toistua. Täs­sä
suhteessa Hitler-Saksaa ja miUta-ritistä
Japania vastaan sotineet maat
oUvat yksimieliset. Tätä yksbnieli-syyttä
tulkitsevat Potsdamin «täfiUUc-set
Saksan ja Japanin kysymylEsestä.
I i s t ä käy selväksi, että Japanin-ky.
symyksen ratkaiseminen ; Festdamin
sopimuluen ja muiden icansainvälls-ten
sopimusten mukaisesti voisi muo­dostua
pohjaksi rauhanomaiselle kan-sainväliselle
ybteistobninnalle Kauko-
Idässä.'*
Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut.
Niin ei ole tapahtuut siksi, koska San
'F^nciscon • konferenssin osanottajil­le
eistetyn Japania koskevan amerik-kalais-
englantilaisen rauhansopimuk­sen
pohjana*» eivät olleet rauhan Ja
kansainvälisen yhteistoiminnan edut,
vaan pyrkimykset saada Aasiassa ai­kaan
"voimaan perustuva tilanne".
Niinpä San Franciscon sopimusta el.
vätole allekirjoittaneet Neuvostoliit­to
enempää kuin Aasian^ suurin val­tio.
Intia. Tässä ei ole mitään ih­meellistä,
sillä San Franciscossa sol­mittu
rauhansopimus ei ole rauhan Ja
Kauko-Idän •• turvallisuuden etujen
mukainen. Se edellyttää Japanin jäl-leenaseistamista
Ja raivaa näin ollen
tietä Japanin militarismin henkiin­herättämiselle.
Meistä tuntuu kiistämättömältä, et­tä
Japanin-kysymyksen ratkaiseminen
todellisen kansainvälisen yhteistoi­minnan
pohjalla tekisi mahdottomaksi
Japanin militarismin henkiinherättä.:
mlsen, sillä Potsdamin päätöksiin ja
muihin kansainvälisiin sopimuksiin
perustuvan rauhansopimuksen tär­keimpänä
ehtona pitäisi olla. Japanin
muuttamisen rauhanomaiseksi, itse­näiseksi
ja demokraattiseksi valtioksi.
' ISii& taas ;Wiee Euroopan tilan­teeseen,-
niin mxMänva jäUeen todet­tava
gettä Jokin eikä sitten XJ8A».
Englannin Ja Ranskan ulkoministe- •
rlen Wasbingtbnin kokouksessa teke­mät
Saksan kysymystä koskevat pää­tökset
ovat ehkä voimaan perustuvan
politiikan etujen mukaisia, mutta et­tä
ne eivät ole Euroopan turvallisuu­den
etujen mukaiset.
Näillä päätöksillä on — kaukana
siitä, että ne olisivat yhdistäneet Eu­roopan
kaikki kansat Saksan.kysy-myksen
raulianomaiseen ratkaisemi­seen
— sensijaan pyritty vieraannut­tamaan
Euroopan Icansoja toisistaan
ja vakiinnuttamaan Saksan kansan
kahtia jakaantuminen. Nämä pää­tökset
edellyttävät UCinsi^ksan uu-delleenaseistamista
Ja Länsi-Saksan
asevoimien luomista, ts. avaavat tien
Saksar/ militarismin uudelleensynty-miseUfc
Tästä siis seuraa, että "to-taaUdiplomatian"
kannattajien julis­tama
"voimaan perustuva tilanne" Eu­roopassa
vaatii Länsi-Saksan muutta­mista
sotapesäkkeeksi.
Saksan-kgrsymyksen ratkaiseminen
Potsdamin sopimuksen mukaisesti
saisi Euroopassa aikaan kokonaan toi­senlaisen
tilanteen. Saksan muutta­minen
rauhanomaiseksi, itsenäiseksi
ja demokraattiseksi valtioksi, joka yh­distäisi
koko Saksan kansan .tekisi
mahdottomaksi Saksan agressiivlsuu-den
uu^tumlsen.
.Euroo^ssa Ja Kauko.Idässä nykyi­sin
vallitseva tilanne pakottaa meidät
tekemään johtopäätöksen, että voi­maan
perustuva politiikka ei ole kan­sojen
etujen mukainen, sillä se el tur­vaa
rauhaa eikä; kansojen turvalli­suutta.
Rauha voidaan säilyttää ja
lujittaa vain siten; jos kansat toimivat
tasavertaisina niiden periaatteiden
mukaisesti, jotka on otettu YK-jär­jestön
sääntöjen pohjaksi. — (SIB.)
KOULULAUTAKUNTAAN
R. Bi "Bob" La«r on nimitetty To­ronton
neljännen'äänestysalueen työ­väen
ehdokkaaksi konlnlaafakorttaan
Jonlnk. 3 pnä pidettäviä kunnallis­vaaleja
varten.
NEUVOSTOLUTON JA
KIINAN KAUPPASOPIMUS
Moskova. — Kiinan kauppalähetys-tö
on saapunut tänne neuvottelemaan
Tfeuvostoliiton.Kiinan kaupan yksi­tyiskohtien
Järjestämisestä tulevan
vuoden kaupankäyntiä varten.
Vakuutusasiamies: Jos Je nyt »{MÄ
toyv&ä vauhtia «oikea alas «a £
maatte etteivät Jarrut piää, njjlj^
teette?
Autoilija: Hyppään nopeasu pofi
vaunusta Ja kieritän suurea brt
pyörän eteen. • • •
KIEKOSSA EI SAA PfBCA
Pekka ipääsi ensimmäisen iem
äitinsä mukana kirJckoon. KunjPtii
alkoi heti äänekkäästi aunetellä fci
kon koriseutta ym. varoitti äiti bäni
siltä, sanoen ettei kirkossa saa pnha
Ilmestyi sitten pappi saamastuoljj
ja alkoi saarnata kovalla äänelläpä
loin PelEka huusi:
"Kirikotta ei taa puhua!"
"RÄUHÄ MAASSA"
ON ENSIMMÄISENÄ
SMITHIN OHJELMASSA
Toronto, r— "Minun ohjelmani en­simmäisenä
kohtana, on 'rauha maas-
Ja Ihmisillä' hyvä tahto' sanoi: enti­nen
.kontrolleri Stewart Smibh kon-trolleriehdokkalden
nlmltystllaisuu-
.dessa kaupungintalolla.
1 Jos hän tulee valituksi. Smith lu-.
.pasl ensimmäiseksi ehdottaa, että To­ronto
antaisi kannatuksensa viiden
suurvallan rauhansopimusvaatimuk-selle.
'
.Historia on kerta toisensa Jälkeen
osoittanut, hän sanoi, että sotavarus­telu
el Johda "voiman kautta rau­haan",
vaan kansalliseen köyhyyteen,
vararikkoinaan Ja sotaan. Sen sijaan
että rakennettaisiin koteja, kipeästi
tarvittavia sairaaloita, uusia kouluja
Ja uusia ajanvietepaikkoja, mejdän
resurssejamme, materlaalejajnme ja
miesvoimaamme käytetään sotatar-.
vikkeiden valmistamlsesssa. Arvos­tellen
ankarasti nykyisen kontroUilau-takuiman
edesottamisla. Smith sa-nol:
^'r:./\
"Tämä' kofitrollilautakunta on tä­nä
vuonna lisännyt veroja $4,300.000
arvosta. Se on korottanut lupakir­jojen
hbitoja. ja kykenemättömänä
toimimaan kansanjoukkojen puhe­miehenä,
se on rohkaissut kaasun,
puhelimen Ja muiden palvelusten
hintojen korottamista.
"Vakavin syytös nykyistä hallintoa
vastaan on sen taihalllnen vehkeily
katuvaunumaksujen blntojen Icorot-tamiseksL
-Nykyisen kontrollllaufa-kunnan
velvollisuus ja valtuus\)li to-'
teuttaa uuden komissionln ehdotus,
että palautetaan voimaaii 4 tikettiä
varttilla-menetelmä. Se ei sitä teh­nyt
ja^ Biteri Jätti täyttämättä vel­vollisuutensa.
KatuvaunuIUa mat­kustajat
ovat maksaneet kalkki van­hat
velat; he ovat maksaneet kalkki
uudet välineet — koko katuvaunu-liikenteen
uudistamisen, ja sitten hei­dän
kannettavakseen säilytettiin 25
prosentin korotus, mikä on kalkkein
epäoikeutetuin elinkustannusten .ko­rotus
tässä kaupungissa.
^•Mutta nyt näyttää siltä, että tämä
hinnankorotus oli ainoastaan ensim­mäinen
askel mr. •McBrlenin.'konais-ratkalsussa'.
Näyttää-siltä, että seu­raavana
askeleena on 10 sentin mak­sut
ja maanalaisessa nsTyttää. kehitty­vän
järjestelmä missä kukin matkus­taja
Joutuu antamaan kymmenen
senttiä.
"Kun kontrollllautakunnassa el ole
ollut työväen taistelevaa edustajaa,
niin kaikki nämä väestövastaiset
suunnitelmat on voitu toteuttaa niin
ihelposti. Samalla kertaa monet ai­kaisemmat
voitot, kuten päivittäin
toimivat; lastentarhat, kivihiilen re-ihellinen
tarkastus, vuokralaisten suo­jelu
/riittävän lämmityksen suhteen,
ovat nykyisen kontrollilautakunnan
tuhottavina aivan samäUa tavalla
kuin he aikovat ensi vuonna lopettaa
kotien osittaisen verovapauden.
"On täysin selvää, että Jos minä
tai Joku muu työväenmles, joka on
valmis taistelemaan väestön etujen
puolesta, olisi ollut kontrollilauta-ktmnassa,
tällainen kehitys ei olisi
tapaiitunyt. Jos minä olen ensi vuon­na
kontrollllautakunnassa, niin se
säästää varmasti katuvaunujen käyt­täjille
miljoonia dollareita ja ehkäisee
kotienomlstajla. ja • kuluttajia vas­taan
smmnltellut uudet hyökkäykset.
"Mmä taistelen maidon ihlnnan ko­rottamista
vastaan. Minä suojelen
vuokralaisia, voittoilevia vuokria vas­taan.
Minä Johdan todellista taiste­lua,
joka pakoittaa maakuntahalli­tuksen
'uuteen jakoon' siten, että
saamme takaisin osan gasoliinlveros-ta
ja: maita myönnytyksiä, Joiden
avulla huojennetaan kotienomistajien
verotaakkaa. -Minä yritän taas kuten
sain aikaisemminkin tehdyksi, hank­kia
-halpavuokraisia koteja työläisille,
joilla ei ole kunnollista asuntoa. Mi­nä
kannatan kaasun, 4}uhelinlaitok-sen
ja meijerien kunnallista omista­mista,
jotta niiden palvlelus saadaan
kustannushinnasta Toronton väestöl­le."
USÄ:n lentoasemat
siirretään nyt
Ransl(an puolelle
Frankfurt, Saksa. Länslva"
tyhjentävät parhaillaan lentokenf
ään Lansi-Saksassa. varsinkin nij
jotka sijaitsevat Imellä Itä­rajaa,
kertoo "Frankfurter R-chau"
viime viikolla.
Näitä kenttiä pidetään liian suoja
tornina, kertoo lehti. Amer
ten Ilmavoimien päämajaa sinet'
parhaillaan .Wiesbadenista Keski
Ranskaan. Reinin ja" Moselin var
relle rakennetaan uusia lentokent
ja sotilaallisia laitteita ja osia Sak
san "länsivallista" ja Ranskan Ma
ginot-llojasta otetaan jälleen kä-"
tödn.
Äskettäin pidettyjen sotaharjoi
ten yhteydessä ovat amenkkalaise
antaneet ymmärtää, ettei "vihollista
voida pysähdyttää Reinin-alueelle
ja on epätietoista, voidaankv
edes Reinin linja säilyttää. Mone
muutkin lehdet ovat kertoneet et
F.urooppaa voidaan "puolustaa*' Rel
nin itäpuolella. Amerikkalaiset eivä
ole halunneet lausua asiasta mlt
Yhdysvallat on lähettänyt Rans
kaan 2,148 panssarivaunua koko
den ollessa 2,738. Asetoimitukset
sivat sujuneet vieläkin nopeanunln
jollei Korean sotaa olisi syttynet.
Aseiden kulutus siellä on suuremp
kuin toisen maailmansodan a
Fasistihulikaanit
pahantepssa työväen-lehden
painossa
Sydney, N. S. — Toisen kerran
jän kuukauden aikana kävivät
tbroitot tekemässä väkivaltaa "Steel
-vvorker and Mlner".lehden toimitult
sessa ja painossa.
Toinen hyökkäys tapahtui
kuun 1 pnä, vähän sen jälkeen
edellämainittu edistysmielinen vilkk
Jehtl arvosteli palkallisia liikkeitä:
tä, että ne tuottavat entisiä Hl
natseja Euroopasta, vaikka pai
veteraaneja kävelee kaduilla työttö
minä.
Steelvvorker and Miner on ilmesty
nyt 18 vuotta, sen levikki on.
30,000 ja tunnetaan se lujasti i
lehtenä työläisten keskuudessa.
den tukijapUrl on er^mäkseen
räs- ja kaivostyöläisiä.''.
PÄIVÄN PAKINA
Painunimeko suoraan helvetin k i t a a n . ..
dan, jonka takia uhrattiin niin paljon
kahden sotapesäkkeen — Saksan ja
Japanin — hävittämiseksi, kahden
ihmiskuntaa, sen kulttuiu-ia ja edistys­tä
uhanneen vaaran torjumiseksi.
SAKSA JA JAPANI '
Eikö ole selvää, että pysyvän rau-seen.
Mutta voiton mahdollisuudet
kehittyvät nyt nopeasti kaikkialla." <
Tämän vanhan ja matoisen maail­man
eräät vallanpitäjät näyttävät
kertakaikkiaan omaksuneen sellaisen
päämääirän. että kaikki mitä maan
päällä on iiyvää taikka huonoa pitää
hävltettämän ja puhaUettaman tai­vaan
tuuliin.
Siinä tietenkin sitten menisi mu­kana
koko synnissä siinnyt ja synty­nyt
ihaniskunta — jos ei nyt ihan ko­konaan,
niin ainakin sen.suurin osa.
MikälL ei nyt ityeta atomien avulla
koko maapalloa posauttamaan sen tu­hannen
sirpaleiksi.
- Niin etta mistäkö olemme oikeutettu
edellämainitun Johtopäätöksen teke­mään?
.
Ef mistään muusta kuin siitä, että
koko tämän läntisen maailman johta-yelee
mj-ös cariadalaisia sotUaita. Muutama vuosi sitten canadalaisia
aseettomia ja avuttomia sotavankeja tappaneesta natsikenraalistako
'Yhdistyneen Euroopan'' armeijan korkea-arvoinen upseeri, jota ca-nadalaistenkin
sotilaiden täytyy palviella jä kunnioittaa?
Kuka vielä rohkenee sanoa, ettei Chaplm ollut oikeassa .s.inocs-saan,
että rikos ci kannata — pienessä mittakaavassa! „
kuin sodasta ja. valmistautumista sor
taan—• sotaan "rauhan tumräahilsek-,
Tarkoltuksemnie ei ole tässä lähteä
pohtimaan sitä kalkille aikansa tasolla
olenriile Uimiselle selvää asiaa, nainkä
tähden Ja miksi "amerikkalaista elä-onäntapäa'''
Ihannoivat vallanpitäjät
sotaan Valmistuvat.
Sanomme vain lyhyesti, että se ta­pahtuu
siksi, kun kapitalistisen maail-man
valtiaat p e l k ä ä t "am^ri^alal-sine
äämäntapclneen" rauhallista kil­pailua
sosialistisen järjestelmän kans-?
sa, ollen vakuuttunut sosialismin sel-
'kävoltosta. Siksi "amerikkalaisen
elämäntftvan" — J o i ^ päävaltti on
hallinta rahan voimalla rahamiesten
etujen mukaisesti — nyörien haltijat
haluavat häivittää sosialistiset maat
Ja 'kaikki sen kannattajat, ettei tuol­lainen
pelolttava'rauhallinen kilpailu
pääsisi koskaan syntymään. .
Tuon sotaan .valmistelun taas sano­taan
tarkoittavan rauhan'tunvaamista
siksi, kun4iimlsten valtava enemmistö
ei 'halua sotaa vaan kammoaa sitä.
"Sotaivalmistelu rauhan turvaamisek­si"
on siis se heinätukko j^lla aasi
houkutellaan ieurastuspenikin ääreen.
Mutta jos sotavarustelu sittenkin on
rautian 'turvaamista?
Maailman surullinen ja sotien täy­teinen
historia osoittaa, että milloin­kaan
ei sotava-rustelu ole Johtanut
rauhaan ivaan sotaan.
Viimeksi Hitlerin Aatu kehui raken­tavansa
Saksan sotakoneiston myrs­ky-
ja ruskeapaitajoukkoineen siksi,
etta halusi turvata (rauhat! ja estää
idän barbaarilaiunojen tunkeutumisen
länteen. •
Siinä mielessä myös Yhdysvallat.
Brltaimla ym. kapitalistimaat aseisti­vat
isännät puhuvat tuskin muusta -vat Aatun armeijat ja rakensivat
Aatun porukalle simret sota.tariveteh-taat.''
•
SeuräiUcj^na oli sota. jossa kyllä lo­puksi
idän "barbaarit*' tekivät selvän
hiin Aatusta kuin hänen apureistaan-kln,
mutta jättivät lännen rauhassa
nuolemaan haavojaan, osoittamatta
vähääkään halua lännen valtaami­seen,
vatl^:>tie olisi ollut avoin mel­koisen
pitkälle, j ; /
. Niinpä nytkin esim. Yhilysvaltain
protestanttisen Idricon johtaiva piispa
Henry KncaSherill sanoi puheessaan
Harvairdin 'yj^iston oppilaille, että
^ikolmas maatlmaAsota tulee välttä­mättömyydeksi,
jos Yhdysvallat kes­kittää
Jka^eik^tolminnan aseistukseen
• •" • •• . , "
Ja mitä'kohnas maailmansota sit­ten
merkitsisi?. •
Kansankielellä sanottuna se mer­kitsisi
yksinkertaisesti painumista
suoraan helvetin kitaan, sillä nykyiset
sota-aseet, atomipommit ja muut
joukkotuhon aseet, ovat niin tehok­kaita,
että joukkomitassa käytettyinä
niillä kyettäisiin hävittämään mel­kein
kaikki elollinen hyvin lyhyessä
ajassa.
Mutta — niin ainakin "amerikkalai­sen
elämäntavan" johtavat sielut loh­duttavat
— häivitys kohtaisi vain so­sialistisia-
ma.»ta ja "läntinen sivistys"
Jäisi hevraJksi sosialismin savuaville
raunoille haistelemaan ruumiiden
käryä.
Mutta vaikka kovettaisimme sydä­memme
kivikovaksi ja säälittömäksi
sosialististen maiden ja sorrettujen
siirtomaiden kansoja, lapsia, naisia ja
miehiä kohtaan <ja > h^äksyisimme
heidä^ säälimättömän murhaamisensa
— jota ei kukaan ihmisen nimen an­saitseva
voi .tehdä niin sittenkin
sietäisi harkita sotaan valmistautumi­sen
vaarallisuutta.
Entä Jos saamme takaisin samalla
mitalla!
Entä jos meidän kaupungimme, ko-;
timme ja kaikktmitä olemme oppi­neet
rakastamaan maailmassa, muut­taa
samoin^ savuaviksi tuhkakasoiksl.
Entä jos rakkaimpamme Ja itse htii-dän
mukaan tulemme kärveiinetyiksl
ja silvotuiksi atomi- ja muilla pom­meilla.
.
Että todennäköisesti niin tulisi ta­pahtumaan
siitä puhuvat monet jää-väämättömät
tosiasiat. Katsokaas
sodassa ja tappelussa eivät auta vain
kovat puheet ja julmat uhkaukset;
Sillä jos ne auttaisivat nihi Aatu-vainaja
ei tänä päivänä olisikaan vai­naja,
vaan huutaisi ääni käheänä
maailman korkeimmalla huipulla ja
Kalle-Kustaa heiluttelisi veristä miek­kaa
Uraalien harjanteilla.
Äskettäin sanoi Yhdysvaltain llma-vohnien
ylipäällikkö kenraali Hoyt
Vanldenberg (lainaamme Toronton sor
täisen Vapaa Sanan käännöIoBestä):
" . . . Sanottu kone (MIG-ia—allek.)
ylittää meidän oman F-86 toiminnas­sa:
se cnkilveimyt korkeuksiin pa­remmin
kuin meidän parhaat koneet,
joita on kokeiltu sitä vastaan, se suo­rittaa
taistelutoimintaa korkeuksissa
joka läihentelee 50.000 jalkaa . . . MIG-
15 pystyy lentämään nopeudella, joka
voittaa äänen nopeuden."
Sen lisäksi tiedämme, että
Neuvostoliitolla on useita vielä
pia lentdkonemalleja kuin MIG-15.
Ja että itse pommit sitten?
Kukaan el enää epäile etteikö N"
vostollitossa ole atcmiponuneja.
StaUn sanoi, että he suortttavat k
ke.'tä ^'eri laatuisilla atomipommeilla
Mutta meUlä on niitä enemmäaKi
rehtivät sanomaan .USA:n asstehtai
Iljat ja ja sotaan yllyttäjät.
Asla josta el kannata väitellä,
kukaan ei — neuvostolUttolaisl» b
kuunottamatta — tiedä paljonko;
on Neuvostoliltcssa. Joskaan emm
myöskään tiedä paljonko niitä
Yhdysvalloissa.
Mutta uskomme Dja Efar
Sanoneen asian paikalleen km»
marraxikuun 9 pnä Maallipan Rauhac
neuvoston kokouksessa Vlenissä sano'
". . . . Ne jotka sanovat Yhdysra
loilla olevan enemmän atomipomme
kuin NeuvostolUtolla. näyttävät
taneen, että Neuvostoliiton
jokatapauksessa riittävät siihen,
maa joka antaa käyttää itseään a
mipommihyökikäyksen tukikob
muuttuu uudeksi Hiroshimaksi.
Mitä hyötyä on siitä. Jos meiM oUs
kin ihuutama pommi eriemmän
vastustajalla. Jos ivastustajalUkin
kylliksi pommeja tehdäkseen n
elottomaksi tuhkakasaksi.
Kuten tiedetään, kannattaa w
vcstolUtto maailman rauhanUUt^
esittämää maaUman asioiden raui»»
Usta ratkaisua, aseistuksen vähen»
mistä Ja atomipommien hävittafl^
sekä rauhallista rhuiakkaiseliiinW-kUpaUua
kahden erilaisen ybtelsJo»
tajärjestelmän kesken. _ „
Ryhtykää «vaatimaan. y ^ ^ J ^ „ ^
hin jotka jo vaativat, että
asiat tulee ratkaista neuvottele
että sotavalmistelut ja aseistau
kilpailu tulee lopettaa. _
Vain kansojen Joukko^anlnU
estää sotavarustelusta rikastun^
edeUeen rlkkaukslaan P^^^^^Z^
lemankaupplaat syöksemästa
maa suoraan helvetin kitaan. ^