Vapaus, February 27, 1951

              mm: SiTO 2 Tiistaina, helmik. 27 p, — Tuesday, Feb. 27
Telepbones: BittincM Offlee 4.426«.
Edltorlal Office 4-4m BStoacer
& SuksL Edttor W. Eklund. Haulbg
addms Box 69, Sudburjr. Ontario.
1aUl8ludMot.6tIi.19n. Authorlzed
•••ffr(?on<l''-f?ff«"''"p^V ti!7- tbe Post
Oftlee Dmartment. Ottawa. Pub-
Utbed tliHoe «eelOF: Toe«dAy<, nnmdaa» aisd Saturdaj» lor vapatia
ftabUililiig Cdmpaojr Ltd.. at 100-103
tam st yr^ Sndbuty; O&t, c^aada.
AdverttsUiff rates Upon apfdlcatiOD.
Tlranslation free of diarge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: l vk. 6J00 6 kk. 325
2J00
XbOysnmt»; 1 vk. 7JOO 6 kk.
Suomessa: 1 vk. 7 ^ 0 kk. 425
tei#i&..
'"Merieläimet'' ja USA:n dollarit
Kuten lehtemme uutisosastolla lauantaina Jcerrottiin, Brriannian
parlamentin istunnossa nousi torstaina eng]antila'sia kansanjoukkoja
:syt^lis6sti vivisuttami^^ tuJitieiloksi^ että Atlantin pakti-
.niaitJettsni£Tiv«Mmien ylipäälliköt amerikkalainen'
iff. a jorfka kyvyistä ja ansioista ei tähän
i ^ n e s s a tiedetä muuta p a i t s i se, että hän on pesun kestävä,ame-rifckalaincn
silmäntdcevä.
C^ipfasitioryhmän johtaja Churchill, joka takavuosina on ollut hyvin
r^^^^ Britamiian amiraaliteetin kanssa, kysyi pää-s
v<nmisteri Attleelta:; " E i löytynyt ammattitaftoista brittiläistä ami-yir^^
r^ tämän tehtävän?"
Viitaten siihen tosiasiaan, että brittiläinen laivasto upotti viime
V saksalaista vedenalaista, jotavastoin amerikka*
y alaiset iipotUvat vain ] 74^ ja Ikiinnittäen hucm^ Britannian historial­liseen
merien herruuteen, mr. Churchill huusi-raivobsaan:-"Kuinka
' .tämä'on mahdollista" — "me olemme merieläimiä".
' Pääministeri Altlee> vastasi tähän lampaan lailla, että paktimaiden
: ?piiolust»u^ tanssii kaikessa VVall Streetin tahdin mukaan,
• & on>pä^ paktimaiden laivastc^omientajaksi kelpaa vain
amerMalainen amiraali. Mutta havaittuaan, että mr. Churchillin
yi^purevan arvostelun takana on kx>ko Britannian kansan loukattu kan-
^: niin pääministeri Attlce perääntyi ja lupasi «udelleen har-mä
Tässä tilanteensa torontolainen torylehti Gtobc and Mail'kiinnitti
viiniä lauantaina huomiota asiaan ja lausui viattoman sinisilmäisesti:
*'Miten;Attleen' hallitus teki tällaisen virheen (että hyväksyipaiväs-;
^4on' yUpäällHcöksi amcTikkalatsen amiraalin — Vapaus)? Voidaan
(V3in^:Olettaa; että tässä a s i a ' ^ , kuten monessa muussakin kysymyk-
?;^:l/sessä, se o l i vahnisantamaan velvollisuuksien — ja kunnian — luisua
;|wis Britannian käsistä . . .
"Mutta peruskysym^^ politiikka eikli edes kansallisylpeys.
;Kys)nmys on i;iitä,tttä tuleeko Pohjois-.Atlant
perät ~ Länsi-Euro^ puolustaminen — par-
;;<i^^;iX!>härtffl palvelluksi päällystöllä mikä on suurelta osiilta tai kokonaan
.:,:amerikkalainen . . . "
fil^ ylläolevasta viimeisestä lauseesta; että sotainen
Globeand Mail — jdta on kiivaampi Wall Streetin etujen edustaja
StUiA Wall Streetin miehet itse ---näkee '^vaaran" ainoastaan siinä kun
Icomentäjiksi kelpaa* vaiili /'anierikkalainm" «ipseeri; (hiinpä tofpnto-jlaineo
torylehti^ncuvopkin» ct^ä olisi ajnakin nfu,9don jV^«7ksi annt!ttava
iv ttmniK
f'vaikka näin pitkälle Globen-'naamiointi"'ei tosin oilotu.
Ä -V Mitä taas mr. Churchillin arvosteluioik^uteen tässä yhteydessä tulee,
i niin muistaa' söplf, että juuri mr.Churthiirj^^
•johtaja". Päul-HenrySpaak, esittivät jö viime elokuussa Staslx>urgissa;
perustt<ella piti.muodostettamah Länsi-s
B O n x ^ n yhtenäinen armeija Yhdysvaltain sotapäällikön johdolla.
> 'Meidän ptkkulehtemme Vapaus sanoi silloin, nimenomaan: viitaten
? samassa yhteydessä leviteltyihin"huhuihin", että Länsi-Euroopan
.yhdistetyn armeijan päälliköksi nimitetään joku amerikkalainen k o i -^
• raali, mm; seuraavaa: "Kysymys ei kerta kaikkiaan ole siitä, että
: Yhdysvalloissa on ylituotantoa sotavoimien loistavista johtajista, Jos
näitä neroja olisi siellä ylenpalttisesti, niitä olisi epäilemättä lähetetty
^Chlanj^ Kai-shekin neuvonantajiksi ja Koreaan hyökänneen kenraali
: Mac.Axthurinkenttäupseereiksi. Kysymys ei ole kuitenkaan siitä millä
^ ^'litttplaismaallaV sattuu olema.!» ikyvykkäämpfa kenraaleja, vaäii siitä
i i n i U a maalla on enemmän rahaa j a resursseja ja mrkä on pyrkimässii
maailman herruuteen , . . " (elok, 15 p.)
r N y t meistä näyttää siltä, että Churchill protestoi omia aikaansjian-ncksiäan
vastaan. Hän on saanut mitä on pyytänytkin, niin Atlaintini
paikUnt"34)distetyn armeijan kuin sille kuuluvat amerikkalaiset y l i -
iq>seeritkini JtB missään on ''pata kattilaa soimannut", niin tässä
on "musta kylki kummallakin".
;a T-Saman tien voimme sivumennen huomioida senkin, että mr. Chiir-chlU
on todistanut oikeaksi sen, minkä Vapaus-Ichtemme esitti joulun
edellä, tarkemmin sanoen joulukuun 21 pnä 1950 ssojraavin sanoin:
''Sotilasala; - samoin kuin eri maiden yliupseerien mielentilaakin
tuntemus on meille melko kaukainen ja tuTrtematon ala. Mutta se
-^'(Vi3iä kokemus mitä meillä armeijan elämästä ja 'hengestä' on, jdko
; nÄlittömien tietojemme tai historian aintämien opetusten peruateellai,
<niini missään ei ole kunnianhimo, kateus ja kiipeily niin yleistä kuin
upseeriston keskuudessa.
'IJos tämä pitää paikkansa, niin meistä tuntuu, etteivät Länsi-
Euroopan maiden kenraalit j a miirsalkat tunne saaviinsa mitään pään­silitystä
eikä ylennystä siitä kun eurooppalaisten sotajoukkojen yli­päälliköksi
nimitetään amerikkalainen kenraali . . ."
Tuntuu siltä, että lehtemme arvioi sittenkin oikein sen, että Länsi-
Euroopan maiden'kansojen keskuudesta nousee nurinaa, ja kapinalli­suutta
amsrikkalaista yksinvaltiutta vastaan.
Ja mitä tulee tähän aniiraalijupakkaan. niin meistä tuntuu, etteivät
siinä auta sen paremmin mr. Chiinhillin protestit knin p:i;iniini.steri
Attleen vriittelutkaan.
'Kysymys on kerta kaikkiaan siitä, että amerikkalaiset «uurcn
rahan miehet suunnittelevat sotaans;i — ei Britannian eikä Ranskan i
—-Yhdysvaltain imperialismin maailmanvallan toteuttamisen hyväksi.
Jos olisi kji^ymys "liittolaisten" todellisista puolustustoimenpiteistä,
fclrten'Gl<>be and >Liil uskottelee, niin silloin, voitaisiin toivoa, että
ivl^^rp-^^^^^^^, 5 ^ suostuisivat tunnetusta öj-kkari-*
£ . 1 mäisyydestään huolimatta ylipääni!dvyj*ksienjakAmisce
siitä %t)isi myöhemmin koitua harmia; varsinkin, .jos pitää astua
^ X ^ S ; Britannian j a muidenkin "liittolaisten"' varpaille, kuten on jo tehty
ja jatkuvasti tehdään, niin me rohkWiemme ennustaa, että ''kauaksi
liltiSy^^^^^^ hrttysen ääni". .\merikkaläinen (tai amerikkalaista ams-
.r amiraali tuleie paktimaiden laivaston k<>
hf^^::;::-f''Jm^^ on amerikkalainen kenraali Y K : n lipun suojissa
Korean intervention johdossa j a amerikkalainen kenraali Eu-ixMpan
yhdistetyn iUTneijankomentaj
ISSv];^^ Sotilasneroja ja kykeneviä päiQlikuitä näyttää "synt>'vän" ja "kas­vavan"
vain siinä maassa, mikä "itse"'pyrkii maailnunherraksi!
' ...
qiryltäniään"; että ylläoleyia omia
levitysryntäj-kseii edistämisen h y T^
i^/n «iitapä t i ^ Kaikessa yaatimattonouudessammekin sopii leh^
' ^ ^ i ( v A : ; ' - ^ • H •Siltä:: varalto' .joku'sattuisi: "syy
'^''''r;;'s, lausuntojaon ifainattu Vapaudt-n levity
aihen mitä on missäkin tilanteessa sanottu
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
J
Mrs. Wilfielinfina Helsten CotnltLvtA
täytti 82 vuotta helmikuun 26 pnä.
Yhdymme onnitteauTnin!
Mitä muut sanovat
EPXREHELLfSESTX
SUUN PIEKSEMISEST^i
' Yhdysvartaln valtiodepartmentti on
lopultakin v^tannutNeuvostoljJton
ehdotukseen 'neljän vallan konferens-aln
suhteen/'
Neuvostoliitto haluaa konferenssia
pääasiassa Saksan.kysyroyk.sestä.
-•Yhdy-svaltaln nootissa vastataan;
"Yritys poLstaa - Euroopan >ännltys
, , , koskee niin syvällisesti kansojen
etua, että se vaatii mitä vakavinta
Ja rehellliJintä- harkintaa .
"On Ilmeistä, ettei se ole Saksan
ongelmasta, tai Saksan osuus Länsi-
Euroopan puolustamiseksi, mikä poh­jimmaltaan
aiheuttaa nykyisen Jän-nitystllanteen."
Tämä lausunto el ole sen paremmin
rehellinen kuin vapaamielinenkään.
Aivan päinvastoin on asla. On k i r k ­kaan
ilmsistä, että jcs Sa/^tsan cngelr
ma ratkaistaan; niin Euroopan rat­kaisu
olisi mahdollinen, ja Jos slta el
ratkaista, nUn Euroopan ratkaisu on
mahdoton Ja sota tulee niin paljon
lähemmäksi . . . — Dorothy Thomp­son.
KUKA LOPUKSI PÄÄTTÄÄ
MAAMME ASIOISTA?
Koreasta tulleen uutLsen yhteydes­sä,
että canadalatest ovat liittyneet
taisteluun Kiinan punaisia /vastaan,
liittyi Ottäwasta tullut tiedonanto,
että niiden (Koreassa olevien canada-lalsten
sotajoukkojen) voima noste­taan
täyden prikaatin vahvuuteen,..
Niin myöhään kuin viime Joulukuun
27 pnä tledoitettiln että .suurin osa
Canadan etujoukoista on kutsuttu
takaisin Koreasta, jättäen ainoastaan
sen verran hallinnollista henkilökun­taa
mitä tarvitaan torstaina taLster
luun menneelle Princess Patrlcia's
Canadian LIght Infantry pataljoonal­le.
Tällä viikolla Ottavasta annettu
tieto hävittää .sen uskon, ettei sille
alueelle lähetetä enempää miehiä.
Hallituksen päätöksen muutos K o -
fesn' suhteen nostattaa liseita kysy­myksiä,
joihin dn saatava' pikainen
vastaus . V v Mistä tulevat normaall-let
täydennysjoukot? , . . Mistä me
.«Jäämme sen prikaatin mikä luvattiin
kenraali Ei.senhov/erin palvelukseen
Euroopassa . , . — Globe and M a l i ,
helmik,'23 pnä. >
Kalevalan taistelu
Pohjolaa vastaan
Kirj. O. V. Kuusinen
Massey-Harrisin "
työläiset Hylkäsi
4c korotuksen
IVIndsor; — Noin 7,000 Massey-Har-ris
yhtiön työläistä Torontcssa,Brant-fordisya
Ja Wcodstockisii on hyljän­nyt
82.1 prcs. uänillä yhtiön tekemän
4 sentin palkankorotus esityksen, i l ­moitti
tää Jlä Ge:rge Burt, United
Auto Workers union canadalainen
johtaja.
Tämä falalnen äänestyksen tulos o-soitti
taas uudelleen, että Massey-
Harrisin työläiset ovat päättänest
\ oittaa vaatimaasa 28 sentin palkan-korotuk-
sen; tai "ainakin sellaisen joka
osapuilleen vastaa elin'iustannusten
ncuraa. "UAW on sita mieltä, että
•jhtiö j t k a Viime vuonna teki voittoa
«17.'CO,C00, voi miksaa työlJliilleen
kohtuullUen pilkan", sanoi George
Burt. •
. Burtin lau3unno3;a myöskin tuotiin
ilmi, että Ma«s3y Harrisin työläisten
keskuude-sa vallit-ee talsteluhaluinen
mieliala, samoin kuin Fordin työläis­tenkin
Cceskuudersa, jotka militanttiä-ten
toimenpiteiden avulLi vastoin U A -
W:n johtajien tahto* ajoivat läpi vaa­timuksensa.
iKun 4 sentm korotusehdctus hyljät­tiin
työläisten tolm?cta, menee asla
iovittelulautakunnalle j a vain työläis­ten
militanttlsuus vci pakoittai lauta­kunnan
toimimaan nopeasti. Työläi­set
tietävät, että yhtiö mielellään nä­kisi,
ratkaisun viivästyvän, koska se
toivoo hallituksen panevan toimeen
palkkojen Jäädyttämisen ennenkuli:
laut:kunta antaa lausuntonsa. Tämän
tähd;n työläiset ovatkin s l t i mieltä
etta lautakiinnan tulee antaa lausun­tonsa
maaliskuun alkupuslella.
Palkkakysymykien lisaisi on Mas-sey-
Harrls-yhtlön'ja työläisten välillä
•avittavana urakkatyömaksu, kesälo-mamakiu
ym; kysymyksiä.
Koripallopelurit
saaneet lahjuksina
80,000 dollaria
Xew Yöik; — Neljä Lons Islind
Unive:;ityn korip>3lldpeluria cn tun­nustanut
f aane^nsa lahjuk-inä y l i 19.-
:00 dollaria' siltä, että ovat toimineet
peleissä vedonlyöntlrenkaan tolvo-muiten
mukaisesti edellisen j a nykyi­sen
pelikauden aikana.
AlkaSsemmin c l i täällä A^angittu kol­me
New City Collegen , peluria Ja
kolme muuta miestä lahjusten otta­miseen
takia, uhkapelurien reenkään
«ane taan maksaneen tämän vuoden
aikana lahjuksina äcaikkiaan 41,500
dollaria koripallon pelureille. Enöln-malnitusta
. 19,000 dollarin rahoista
ovat poliisit saaneet takalshi 12,430
dollaria, jotka ollmt kätkettynä mö­h
l in eri paikkoihhi,
Vuonn» 1919 Julkaistiin Karja-lals-
SnomalaiMssa. Neavostotasa-vallaJBsa
Uuden Kalevalan 100-
ruoUsmoiirton kunniaksi ansi pai­nos
Kalevalta. Tasavallan kör-
Iceinunan ^neoToston : puhemiehJs-tön
puheenjohtaja, etevin sooma-lainen
marxilaisen teoreetikko O,
V. Kuusinen kirjoitti siihen laajan
Johdannon. JDUtaiscnune; t ä ^
helmik. 28 pnä vietettävän Kate-valapäivän
Johdosta, tämän joh­dannon
viidenne/i osan. Jossa pal­jastetaan
eriiden porvarillLsten
Kalevala-tutkijoiden virheet.
Suomen ahdashenki5in:mät kansan­runouden
Ja : varhaishlstcrian tutki­jat,
jotka eivät ole halunneet kiinnit­tää
mitään huomiota K a l s v a l ^ r u ­noissa
heijastuviin yhteiskuntaoloihin,
ovat sen sijaan omien ennakkoluulo­jensa
vetäminä harhailleet maita ja
meriä löytääkseen (ja välttämättä
Ruotsista tai Saksasta käsin!) histo­riallista
pohjaa Kalevalan yksityisille
episoodeille; Heidän (K. Krohnin, J .
Jaakkolan. Uuno Harvan) löytöret-kensä
ovat kuitenkin johtaneet vain
keinotekoisiin Ja luonnottomiin, tie­teellistä
arvoa vailla oleviin kuvitel-miiri
(esim. .sellaisiin uskottelulhin,
että Väinämöinen olisi muka tehnyt
ryöstöretkiä Gotlannin saarelle tai
Ruotsin rannikolle ynna muut sellai­set
hullutukset). ToLstaiseksl ei
muualtakaan ole tiedossa, sellaisia
historiallisia toslasoita, joidenpojalla
voitaisiin osoittaa Kalevalan tärkeim­mät
episoodit (Sampo-retki ym.) mää­rättyjen
hlEtoriallisten tapahtumain
kuvauks2k.si, vaikkakin on mahdollista
j a luultavaakin niillä alkuaan olleen
Jotain hdstcriallista pchjaa.. , .
Kalevala ei ole historiallista kro­nikkaa,
vaan runoutta. Se on mul-naLsen
Karjalan kansan mahtavan
runollisen luomistyön tuotetta, j a en­nen
kaikkea tältä kannalta sitä on
arvioitava ja analy.soitava. Tutkija,
joka Kalevalas.sa el nae runoutta,
vaan pelkkiä runomateriaalin siruja,
on sen Itikkaprofessorln kaltainen,
joka ei nonsua huomannut.
Kalevalan' runoissa on pääaiheena
Kalevalan kansan Ja Pohjolan väli­nen
vastakohta j a taistelu. '
Valoisa n, • päivänpä isteisen Kaleva­lan
va.stassa on pimeä, kylmä Poh­jola,
jota tavallisesti nlmitetäänkln
Pimentolaksl. Pohjola on pelottava
Julmurien pesäpaikka: sinne joutues­saan
tuntee ihminen tulleensa "mies­ten
syöjille sijoille". : Pohjolan kar­tanolla
"
• !'£ata oli ssivästä mäellä,
tuhat pystössa: pihalla,
saoin paitä seopahässa".
Kalevalaisten keskuudessa 09 kun­niassa
työnteko Ja uutteruus. , Tämä
on pantava merkille erittäin tärkeänä
Umiönä, joka saattoi Johtua vain hei­dän
kollektiivisesta työyhteydestään.
Pohjolaisten keskuudessa, joita sano­taan
myös lappalaisiksi, työnteko el
näytä olleen arvossa. Pohjolan itse­valtias
emäntä Louhi lausuu syvän
halveksumisensa semmoisenkin taito-sepän
kuin Ilmarisen hikisen työn
johdosta, herjaten hanta "vaahtoi-saksi".
Kalevalalaiset ihailevat tietoa, tai­toa,
.runoja. laulua, soittoa ja kau­neutta;
Pohjola sitävastoin on p i -
mentola henkisessäkin suhteessa; Se
on pahansuopain velhojen ja noitien
pesä. Itse Louhi on häijyin ja vaa­rallisin
velhotar. Hänen toimiaan
ohjaavat pelkat itsekkäät pyyteet :
kateus, ahneus ja vallanhimo.
. Kalevalan urhojen taistelu noita
Louhen ja Pohjolan itsekkäitä pyy­teitä
vastaan, kansansa yhteisonnen
puolesta, kohottaa Kalevala-eepoksen
erityisen korkealle ideologiselle ja
moraaliselle tasolle. ,v -
Tama tärkein ideologinen puoli ei
tosin esiinny tuysin selvästi ennen­kuin
eepoksen loppupuolella, runoissa
39—49. 29—37). Lemminkäisen
yksinään tekemät retket Pohjolaan
ovat itsessään uljaita taisteluretkiä,
mutta niiden kuvauksissa ovat vielä
etualalla hänen henkilökohtaiset v a i -
kuttimensa. Eepoksen keskivaiheilla
taas, mis.sä Kalevalan paasankant
'^siintyvät kilpaa kosimassa Pohjolan
ihanaa tytärtii, jonka Ilmarinen voit­taa
puolisokseen, tuntuu kulu syntyi­si
lopullinen rauha Ja sovin to Pohjo­lan
ja Kalevalan kesken; Mutta se
on lyhytaikainen harhavaikutelma.
Päätaistelu Kalevalan ja Pohjolan
välillä on vasta edessä. Niille luki-ioille.
jotka eivät tarkoin muista K a ­levalan
p.^ä£isältoä. liene tarpeen täs-sii
yhteydessä palauttaa mieliin seu­raavat
seikat.'
Pohjolan rikastumisen päälähteenä
ja Louhen vallan aineolliseria perusta­na
on verraton tuotantokone, kirjava-kantinen
ihmemylly Sampo, joka Jau­hoi
alati tuottaen elintarvikkeita:
"jauhoi purnun puhteheSsa
, yhen purnun syötäviä,
toisen jauhoi niyötäviä,
kolmannen kotipitoja".
Sampo on Kalevalan miehen luoma,
kuulun seppo UmarLsen takoma. Poh­jolan
emäntä oli kerran, Väinömöisen
hätätilaa hj-väkseen käyttäen, kiris­tänyt
tältä lupauksen lähettää Ilma­risen
Pohjolaan takomaan Sampoa.
Ilmarisen käsissä olikin sjTptynyt
semmoinen ihmeteos. jollaista; ei te­kijäkään
pystynyt toista elämässään
luomaan. Heti sen valmisttittua oli
Lauhl kätkenyt sen Pohjolan kivimä- i tuvia tauteja Kalevalan kyllin, mutta
keen .vaaran vaskisen sisään, yhdek­sän
lukon taakse.
Kalevalan: urhot katsovat vääryy­deksi,
että- Louhi 'pitää tätä kansan
varallisuuden tärkeintä välinettä yk-sityisomisttiksessaan.
He ^htevät
Pohjolaan ' ja vaativat Sammon "jär
koa", n i in että toinen puoli sen tuot-,
tamaa hyötyä tulisi Kalevalan hyväk­si
— Juuri kansan eikä: yksityisten
henkilöiden hyväksi. Louhi hylkää
heidän vaatimuksensa vastaten ^ y l i ­mielisesti:
j
" E i pyyssä kahen Jakoa,
oravassa, miehen kolmen.
Hyvä olla itsenikin
- kirjokannen kannatella ; *
Pohjolan Jcivimäessä/
«vaaran vaskisen sisässä.
Hyvä olla itsenkin
^anunon suuren haltijana'/.
Louhi on jd kutsunut kokoon Poh­jolan
miehet miekkoineen, mutta
Väinömölnen ottaa esille kanteleensa
ja lumoavalla . soitollaan uuvuttaa
Pohjolan väen syvään uneen. Sen
Jälkeen ' Kalevalan urhot kiskovat
Sammon irti Pohjola» klvim^stä,
vievät sen purteensa Ja lähtevät kul­jettamaan
Kalevalan maille, sijolt-taakseen
Jonkin terhenisen niemen
päähän.missä se jauhaisi varallisuut­ta
koko kansan onneksi.
Mutta ennen kuin he ehtivät pur­jehtia
omille mailleen, herää Louhi
unesta, hälyttää Pohjolan m i e h et
aseisiin ja rientää ajamaan Sammon
valtaajia takaa. Muututtuaan hirmu-suuren
kotkan .muotoiseksi Louhi t a ­voittaa
heidät merellä. Syntyy ankara
taistelu, jonka tuokslnnassa Sampo
suistuu mereen Ja murtuu muruiksi;
Louhi raivoissaan vaikeroi:
" J o minulta valta vaipui, ' •
Jo aleni arvioni:
eloni meni merehen.
Sampo särkyi.lainehisin". '
Väinömölnen kerää. meren rannalta
tuulen tuomia Sammon murusia toi­vossa,
että niistä; voi koitua kansalle
jotain ".siunausta. Niin tapahtuikin.
Kalevalan viljelykset rupeavat me­nestymään
ja< kansan hyvinvointi
kohoamaan. Tämä' herättää Louhen
mustassa mielessä kiihkeää kateutta.
Hän ryhtyy kataliin keinoihin "sur­maksi
su'un Kalevan". .
Ensin lähettää hän kauheita tart-
Väinömöinen "kera tauin tappelohon
Ja lopulta saa sairaat parannetuiksi.
Sitten Louhi nostaa korvesta karhun
raatelemaan Kalevalan karjoja, Mutr
tä' Väinämöinen ottaa Ilmarisen ta­koman
keihään, samoaa metsään Ja
kaataa.^ar^}uiv-: Louhi lopuksi xyösj
tää auringon j a kuun kätkien ne Poh-jolai)
.vuoreen, näännyttääkseen Klale-vaMn
kan9an. pimejrteen ja viluun,'
Vieläpäihän.'varastaa tulenkin Kale­valan
pirteistä.
A l k a a sota valasta; Ensi työkseen
Väinömölnen; Ja Ilmarinen lähteväV
etsimään tu^kerää. joka salamana on
valahtanut 'taivaalla, l a i t t a n u t metsiä
j a tehnyt muuta yletöntä tuhoa. Mo­nien
vaiheide^ Ja valkeuksien perästä
Väinömölnen saa tulikipunan kiinni
koivun pahkaan Jakantaa sen Kale­valan
p l r f t e i h ^ valkean sytyttlmeksi.
Sen Jälkeen Väinömölnen rientää
Pohjolaan taistelemaan auringon va­pauttamiseksi.
Siellä syntyy ottelu.
Jossa yaigtlqnpinen ' lyö Pohjolan
miekkamiehet. Hän löytää vuoren-holvin;
t missä . aurinko ja kuu oval;
vankkojen ovien takana, mutta el saa
kourin salpoja auki, vaan palaa koti­maalleen
teettämään Ilmarisella tar­vittavia
työkaluja, kuokkia, - tuuria ja
avaimia.
Mutta eräänä päivänä Ilmarisen o l ­lessa
takomassa noita työkaluja Väi-nömölselle
ilmestyy . Louhi harmaan
haukan muodossa pajan ikkunan
eteen j a alkaa kysellä, mitä seppo
takoo. Ilmarinen vastaa takovansa
Pohjolan akalle kaularengasta, "Jolla
kiinni kytketähän vaaran vankan l l e -
pehesen". Siltä Louhi säikähtää, hä­nen
taistelutafmonsa on jo murtunut,
j a hän lentää Pohjolaan päästämään
päivän Ja kuun kalliosta. Vieläpä hän
kestää senkin, nöyryytyksen, että itse
tulee — tällä kertaa laupean kyyhky­sen
muodossa;— ilmoittamaan Ilmari­selle
auringon Ja kuun jo päässeen
vapaiksi. . Ne, ilmestyvätkin jälleen
entisille sijoilleen taivaan kaimelle.
paistamaan kansan iloksi ja onneksi.
Tähän päättyy Kalevalan Ja Pohjo­l
an taistelu,. joka. on perusrunkona
eepoksen rakenteessa. •: Tämän r u n -
gon ympärille ovat punoutuneet K a -
levalanjf muU^ jaihQet Ja episoodit sekä
koko sen "rikas ideologinen sisältö.
Paperipulamme
kummittelee^ yhä
Kaikista ponjaistdHlstabuoU-matta
lefafenune psperipola lopun-mlttelee^
hä ja aiheuttaa vaikeuk­sia
sekä toimitnbselle, että kirjeen-vaihtajille'ja
Inkljotne,
Paperipolan vuoksi lehtenune i l ­mestyy
tänäänkin nelisivnisena ja
rajoitetun tilan takia on Joadatto
jättämään pois farmarien osaston
lisäksi : joitakin kansanldrjeitäkin
ja mnita tämän^r päivän lehteen
' aiottuja kirjoituksia.
^ V ; Vaikka paperia ei tullutkaan vii­me
viliutlla katen-piti; niin sitä on
' knifenUn tulossa ja me kehoitam-
: me : Inkijoita ' iiärsivällisyjrteen -r-
: vaikka: tämä odotus käykin luon­nolle.
Canadalainen pohjois-
Amerikan mestariksi
syöksyhiihdossa
Aspen, Colo. — Emie McCullough'
Three Rlversista, Que., voitti: lauan­taina
täällä syöiksyhiihdon p<^Jois^
Amerikan mestaruuden suoriutuessaan
noin 2,700 korkuisesta j a 23 m a i l in p i ­tuisesta
mäestä kahdeksassa minuu­tissa
ja' 53.5 sekimnissa, kulkien siten
suksilla -131163 50 mailin tuntinopeu­della.
Toiseksi sijoittui Gottorm Ber­gen
joka sai puoli sekuntia hitaamman
ajan. ^ Seuraava paras, canadalainen
oli kuudenneksf sijoittunut Gordon
Morrfecn Banfista; CHänsn aikansa
oli 4.00.4. ^Mestaruuden voittanut M c ­Cullough
toimii hiihtourheilun opetta­jana
Sun Valleyssa. Idahossa.
Round Laken Echon avokiii^ailut
pidetääii maaliskuun 4 päiränä
Kaikkia SCAU:n hiihtäjiä ja kaikkia muita
hiihdon harrastajia kutsutaan osallistumaan
Round Lake, Ont. — Vaikka Ilmassa
on ollut kevään tuntu i o useamman
päivän J a ompa lämpömfSärä tätä k l r -
joittaessakin htvän joukcn yläpuolel­l
a jäätämlipisteen, niin siitä huoli­matta
nämä Round Laiksn Echon
hiihtäjät uskaltavat ajatella hlihtokU-pailuista.,
Eiiiähän tällä Ecihon h i i h ­toladulla
vielä ole ollutkaan yksikään
Isompia kc^tuksia. Siksi olemme­k
i n nyt päättäneet järjestää hiihtokil­pailut
maaliskuun neljäntenä päivä­nä.
Nämä kilpailut tulevat olemaan
niinsanofcut avokilpallut. Se tarkoit­taa,
että näihin kilpailuihin voi osal­listua
kuka tahansa hiihtäjä j a h i i h -
täjäiisl. aikova. Jokainen Liittomme
seura voi hlihtäjiensä tkautta osallls-tua^
näihin kilpalluihhi j a samalla jo­kainen
hiihtoa (harrastava mies Ja
nainen on tervetullut.
Toivomuksemme olisi, että jokainen
liittomme seura, jolla suinkin on mah-doUisuutU.
osallistuisi .lähettämällä
Yhdistetyn syöksyn
ja pujottelun mes­taruuskilpailut
Mont Tremblant, Que. — Montreal
No.-dic Skl Clubin 23-vuotias Bob R i c ­hardson
voitti täällä sunnuntaina y h ­distetyn
syöisyn Ja pujottelun Cana­dan
mestaruuden Ja Rhoda \Vurtele
Eaves Montreal Penguin Skl Clubista
voitti naisten senlcr-sarjan msstaruu-den.
Naisten jimior-sarjan mestaruu­den
voitti OaTlyn Kruber Montrealis­ta
j a jimior-sarJan miesten mestaruu­den
voitti Peter Kirby St. Jovitesta,
Que..Richardson voitti myöskin pujot­telun
mestaruuden erikseen. Mrs.
Eaves voltti kaikkiaan kolme mesta­ruutta
sillä hän -•voitti n i i n pujotte­lun
kuin syökfynftin mestaruudet erik­seen
ja samoin tapahtui- myöskin
naisten Jimior-sarjassa, joissa 14-vuo-
•tias Carlyn .voitti kummatkin mesta­ruudet..
Miesten Junior-fiarjassii voit­ti
High-:JOUlulainen Kirby myöskin
kclme meitaruutta.
Miesten syöksyn mestaruuden voitti
Hec Sutherland Montrealista. Hän
(kaatui pujottelussa j a sijoittui siinä
neljänneksi. .
I^PXSELVXSn
— Sinua 5iis kiusaa se, kun miäieä
puhuu miissaan?
— Niin. lääkärL MUtta Juuri «
k im hän puCiuu n i i n epäselvästi.
• * •
OLI TURVALLINEN
Vanha r o um vieraili Beeurueineen
enstmmälsta icertaa vanhanaikaisessa
hiilikaivoksessa^ K u n Ihän tuli "kipaa-luoks9.
katseli hän ktiyttä kippa
laskettiin alas ja nostettiin'yi&. sekä
kysyi .-vieressä OIevalta;inainaHlta:
"Luuletteko clevan tupvaUista heit^
täytyä tuon k ^ d e n «varaan?"
: " T u n a l l i s ta • n i i n • ; k u l n jjanklssa",
vastasi mies Ja lisäsi:- tEi ole ollenkaa^
syytä peli^oon, sillä nämä köydet taa>
taan vuodeiksi Ja vasta (hUomenna tu-
163 kuhmeeksi vuosi • s i l t a kun tämä
köysi otettiinr käytäntöön.''
• • •
SOPIAiATON PAIKKA
NAISILLE
£ä:äs vahhemmain puoleinen rouva
oU ensimmäistä kertaa ivarieteennäy.
ttännössä Ja hän o l i vähän ihmeis.
^ n kaikesta mitä» näki. sittes
esiintyi mies Joka luki sanomalehteä
flaneHln . läpi/ aikoi hän tuntea va­kavia
.{hermostumiseen oireita.- Kun
mies - sitten käänsi yflaneHiti kaksin-ikerroin
Ja. vieläikin luki lehteä sen
lampi, nousi nainen seisomaan Ja sa­noi:
'Minä lähden kotiin! Tämä :ei ole
paikka, kimnialliselle. naiselle | jolja
on vain tavallinen leninki alushameen
päällä." .
Kilpailukutsu
Viisi kaivostyöläistä
kateissa Belgian
kaivoksessa
Fontane L'Evcque, Belgia. Viisi
kaivcstyöläistä Jai tiistaina tunnelin
luhistumaan kivihiilikaivoksessa tääl­lä.
Kaivoksen insinöörit sanovat, että
on mahdoton saada heitä pelastetuksi.
Samaan aikaan oli samalla tasanteel­la
45 miestä, joista 40 pelastui.
hlihtäjiämme^.näihin Echon järjestä­m
i i n ensimmäisiin yleisiin kilpailuihin.
Mahdcttoma^iihyvä tilaisuus o n aina­k
i n K i r k l a n d Laken Jymyllä J a South
Porcupinen Viestillä, sillä matka ei a i ­nakaan
tee suurta kiusaa heille.
.. Hiihdettivät matkat tulevat olee-niaan
ssuraavat: Naisille j a alle 15 v.
pojille 2.^km;; yleinen sarja 10 km.
ikämiehUle j a alle 18 v . pojillei 5 km.
Palkintoja 'jaetaan 'kolme kussakin
sarjassa. Kilpailut aloitetaan kello
1 lp.. Johon meimessä jokaisella h i i h ­täjällä
tulee olla sukset kuimossa. Nä­lissään
ei kenenkään tarvitse lähteä
taipaleelle, emännät pitävät huolen
siitä.
Toivottavasti Jokainen seura cttaa
tämän kutäim vastaan Ja lähettää
hiihtäjänsä häihin Echon järjestämiin
hiihtokilpailukin. KilpaUijahi on U -
moittauduttava-viimeistään tuntia en­nen
kilpailujen alkamista. ^lis maaliskuun 4 päivänä. Talviur-
•Edhon tolmlntahuoneella tavataan heihikctaitean puolesta. — Geo.
Haasteryntäyksen
lopullinen tulos
Haasterahastoon on tullut vielä
seuraavat lahjoitukset:
CHARLES RAUNIO Benaltosta
lahjoittaa $2.00 Vapauden haaste-rahastoon.
JOHN HAKALA Alice Armista,
B. C, lahjoittaa 50c.
/Tässä katsauksessa ....... 2.50
Ennen joUcalstuja .,. .. .7,626,70
Yhteensä .. ....... .$7,629.20
Ainoastaan täten kutsumme kaikkia
'amatööriurheiluseiu-oja' lähettämään
hiihtojoukkueensa .kilpailemaan Ku­luttajat-
ruokalan lahjoittamasta hiih­don
kiertopafiirmcsta. Kjlpailyt pi­detään
setmamme toimesta sunnuntai­n
a maaliskuun 11 pnä; alkaen ^klo. 1
ip. Työn Puistossa. .
•Kilpailu tapahtuu viiden kilometrin
matkalla j a fcuhunkin JouCeku^eseen
pitää kutkua yksi yleisen sarjai^ yka
y l i 35-v. iiiämie-sarjan Ja yksi älle 18-1
IV. sarjan hiihtäjä,: Joiden yhte^nlas-l
kettu_alka lasketaan seuransa hyväiksi,
•Kussiakin sarjassa Jaetaan; .parhaille
kilpailijoille kolme palkintoa- «
Pokaalin saa omakseen se seuna, jo-
Cca v-oittaa sen ensiksi neljä Isertaa
peräkkäin t a i .imusi' kertaa-erikseea
Kesällä: kilpaillaan -^tästä ps^kinUticstB |
100 — 200 — -MO jä 800 metrinlvies- J
tlnjuoksussa. ^ ^ \
Kilpailmm: on Mmoitttaudifttava s
tuntia ennen kilpaUim aUcua.; ^ ^ s
•I^öläisurheilultoveisin t
Alerts Athletic Club i
M. K . Sutinen, . . J . Palomäki, |
puheenjohtaja. , , sihteeri
Kiinalainen atomi­fyysikko
US: sta
kotimaahansa
Pekhig.Äskettäin Yhdysvalloista
kotimaahansa palannut kiinalainen
atomifyysikiko ;Tshao Tsung-Jao dli
tammik. 30 pnä Kiinan-Luonnontie­teellisen
Seuran Ja Tieteen Edistämis
l i i t on vieraana. Tilaisuudessa ol^ mm.
saapuvilla ^varapresidentti Kuo Mo-Jo
ja useita K i i n a n Johtavia tiedenjiehiä.
Tshaolle YisoltetuiEsa puheissa, kiitet­t
i in häntä päätöksestään saiioutua
i r t i amsrikkalaisista atomipoöunien
ivaJmistaJista, joCca johti hänen < mat­kaansa
uuteen Kiinaan.: Vastduspu-hee=
®aan Tshao totesi, -että uudessa
Kiinassa tieteelle annetut sumet|mali-dollisuudet
tulevat innoittamaan hän­tä
Jatkuvaan työhön j a yhä parempiin
saartnutuksiin sjmnsrtnroaansa rauha!
Ilsen rakennustyön hyväksi. *'
Metsämiesten palkkoja korjattava
Aivan äskettäin pidettiin Port Art­hurissa
Ontarion metsätyölälsten
union (L.S.W.U.) eri osastojen edus­tajain
yhteinen kokous, jossa luon­nollisestikin
käsiteltiin ajankohtaisia
metsämiesten asioita.
Kuten tässäkin lehdessä on uutis-kirjoituksissa
kerrottu, päätti edellä­mainittu
kokous kutsua metsämiesten
kokoukset neljään Ontarion metsä-työalueen
keskukseen maaliskuun 4
päiväksi. Nämä keskukset ovat: Port
Arthur, Regan, Hearst ja Timmins.
Kaikkien kämppien työläisiä keholte-taan
lähettämään edustajansa' näihin
kokouksiin. * J^IIJ
Mikä on sitten sellainen asia, joka
kannuttaa nähi keskellä talvea Ja
keskellä sopimusaikaa noin kiireelli­seen
kokousten Järjestämiseen?
Lyhyesti sanoen kysymys: on joka­päiväisestä
leivästä Ja katekismus
taas sanoo, että Jcfcapähäinen leipä
merkitsee kaikkea "mitä ruumiin r a ­vintoon
Ja tarpeisUn kuuluu". .
Kuten tiedetään, viime ' isyyskuun
ensimmäisenä päivänä voimaanastu­neessa
metsätyölälsten palkkasopi­muksessa
määritell}-t < padkat eivät
tällä kerralla omaa . läheskään sitä
ostoarvoa kuin niillä oli volmaanas
Ja yleensä kaikenlaisten tavaroiden —
myöskin paperin — hinnat ovat k i i ­vaalla
vauhdilla kohonneet korkeuk­s
i i n.
Dollari ei ole enää sama dollari
kuin syyskuussa, menipä sillä mel­keinpä
mitä ihyvänsä ostamaan, aina
poppi- Ja kaljapullosta lähUen. .
Mutta puutavarayhtiöiden voitot ja
saaliit ovat- huomattavasti Jurvonneet
Ja lihoneet,sillä tuotteiden hinnat
ovat Jatkuvasti nousseet ja kysyntä
pysynyt tarjontaa suurempana.
Nämä asianhaarat huomioiden; on
metsämiesten,- union toimesta tehty jo
useamman, - Jterran huomautuksia
puutavarayhtiöUle, että tulisi pitää
union Ja työnantajain yhteinen neu­vottelu.
pal^gojen saattamiseksi sille
ostokykytaiJ^qUe missä he olivat syys­kuussa."
Esitykset ovat tähän asti
kuitenkin meimeet kUurollle korville.
Koska siis • asiasta' el tällä tavalla
ole näyttänyt tulevan munia enem­pää
kuin poikasiakaan, on union Johto
asettanut kysymyksen metsissä työs­kentelevien
miesten yhteisesti keskus­teltavaksi
ja'"' samaUa päätettäväksi
tuessaan. Vaatteiden, ruo^tarpeiden
miten on meneteltävä asiantilan kor-
Jaamlsek^;-"''v:
Että metsämiehillä on täysi oikeus
vaatia palkkojeiisa koirjaamlstavas'-
tamaan kohonneita elinkustannuksia,
siitä ei kukaan voi asiallisesti kiis­tellä.
Olipa sopimuksen voimassaolo­aika
vuoden tai ei. n i in kukaan ei voi
vaatia että metsämiesten pitää tyytyä
entiseen palkkaan, vaikka hinnat ovat
nousseet puolella. "
K u n kerran heidän tuottamiensa
tuotteiden, samoin kuin muidenkin
tuotteiden, hinnat ovat huimasti ko-honnset,
on heillä oikeus vaatia heille
kuuluva osa. J a vielä suuremmalla
syyllä siksi, koska metsämiehet eivät
ainakaan ole syyllistyneet edesautta­maan
sotapolitiikkaa, joka hintojen
nousun on aiheuttanut.
Kaiken lisäksi on vielä huomioitava
yksi erikoisen tärkeä ja kauaskantoi­nen
seikka j a se on se. että hailitus-pilreissä
punotaan parhaillaan suun­nitelmia
palkkojen Jäädyttämiseksi.
Näin 'ollen. jos metsätyöläiset eivät
pikaisesti ja päättävästi toimi palkka-asemansa
korjaamiseksi, n i in saattai­si
käydä niin, että heidän palkkansa
jäädytetään sj-vään kuoppaan, kuten
tehtiin viime maailmansodan aikana.
Oikeastaan tähän palkkojen koro-tustoimintaan
onkin samalla yhdis­tettävä
vaatimus, että palkkoja ei saa
jäädyttää vaikka hiimat Jäädytettäi-siinkln
Ja että Jos ne loppujen lopuk­si
Jouduttaisiinkin Jäädyttämään, n i in
%-asta sitten, k un ne on korotettu elin­kustannuksia
täysin vastaavalle ta­solle.,
,',
Mutta onko mahdollista sopimuksen
yoimassaolle.ssa korottaa palkkoja?
Onpa tietenkin, koska kerran teolli­suuden
tuotteiden arvo on suuresti
noussiit, -Kaikki xiippuu", vainv «litä,.
V
kuinka päättävästi Ja ykstaUelisesti
metsämiehet seisovat unionsa takana.|
Monilla muilla työaloilla, teräs-,
sähkö- ym. teollisuuksissa on inonit
paikoin tehty voimassaoleviin; sopi­muksiin
huomattavia korjauksia, ko-^j''
rotettu työläisten palkkoja. Missään
el tätä ole voitu katsoa sopimuksen >|
rikkomiseksi, koska soplmtikset oc|
tehty ymmärryksessä, että tuotteidet
arvo tulee pysymään suunnilleen siini-'^
mikä se oli sopimusneuvottelujen ai-|
kana.
Metsämiesten kokouksissa tulee tie
tenkin esille monia multa JokapäivälJ;
seen leipään kuuluvia "kysyfayksiil
SeUaisia ovat voi- Ja margariinikysy-^
mys ja yleensä kämppien ruokakysy-,
mys. Jonka liseat yhtiöt ovat pyrki-j
neet järjestämään mahdollls:
paljon yhtiöiden etujen mUkalsestL
On siis silläkhi tavalla pyritty ka-ventafnaari
työmiesten leipää.
Yksi hyvin tärkeä kysymys on uniot'
sisäinen demokratia, "rarkoittaa inäS
räysvaltaa union asioissa. ;
Käyttäen hyväkseen kansainväliset^
keskuksen taantumuksellisia virkaili­joita,
ovat työnantajat pyrkinee?
määräämään ketkä saavat toifflä
union virkailijohia. Järjestäjinä jD«
Ova;tpa />hnistuneetkln siinä suuresti
vaikeuttamaan monien tunnettujen ii
luotettujen union rakentajain Ja toi-mitsijain;
työskentelyä union J a yleen­sä
metsämiesten hyväksi.
Kaikista näistä Ja monista mulsU
asioista, tulevat metsämiehet tuleviss»
kokouksissaan keskiutelemaan, sek*
päättämään miten asteita on V»^
lähteä korjaamaan, Tbivömme. ntC'
,n«tystt! : - - , k^