1951-02-27-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mm: SiTO 2 Tiistaina, helmik. 27 p, — Tuesday, Feb. 27 Telepbones: BittincM Offlee 4.426«. Edltorlal Office 4-4m BStoacer & SuksL Edttor W. Eklund. Haulbg addms Box 69, Sudburjr. Ontario. 1aUl8ludMot.6tIi.19n. Authorlzed •••ffr(?on<l''-f?ff«"''"p^V ti!7- tbe Post Oftlee Dmartment. Ottawa. Pub- Utbed tliHoe «eelOF: Toe«dAy<, nnmdaa» aisd Saturdaj» lor vapatia ftabUililiig Cdmpaojr Ltd.. at 100-103 tam st yr^ Sndbuty; O&t, c^aada. AdverttsUiff rates Upon apfdlcatiOD. Tlranslation free of diarge. TILAUSHINNAT: Canadassa: l vk. 6J00 6 kk. 325 2J00 XbOysnmt»; 1 vk. 7JOO 6 kk. Suomessa: 1 vk. 7 ^ 0 kk. 425 tei#i&.. '"Merieläimet'' ja USA:n dollarit Kuten lehtemme uutisosastolla lauantaina Jcerrottiin, Brriannian parlamentin istunnossa nousi torstaina eng]antila'sia kansanjoukkoja :syt^lis6sti vivisuttami^^ tuJitieiloksi^ että Atlantin pakti- .niaitJettsni£Tiv«Mmien ylipäälliköt amerikkalainen' iff. a jorfka kyvyistä ja ansioista ei tähän i ^ n e s s a tiedetä muuta p a i t s i se, että hän on pesun kestävä,ame-rifckalaincn silmäntdcevä. C^ipfasitioryhmän johtaja Churchill, joka takavuosina on ollut hyvin r^^^^ Britamiian amiraaliteetin kanssa, kysyi pää-s v<nmisteri Attleelta:; " E i löytynyt ammattitaftoista brittiläistä ami-yir^^ r^ tämän tehtävän?" Viitaten siihen tosiasiaan, että brittiläinen laivasto upotti viime V saksalaista vedenalaista, jotavastoin amerikka* y alaiset iipotUvat vain ] 74^ ja Ikiinnittäen hucm^ Britannian historialliseen merien herruuteen, mr. Churchill huusi-raivobsaan:-"Kuinka ' .tämä'on mahdollista" — "me olemme merieläimiä". ' Pääministeri Altlee> vastasi tähän lampaan lailla, että paktimaiden : ?piiolust»u^ tanssii kaikessa VVall Streetin tahdin mukaan, • & on>pä^ paktimaiden laivastc^omientajaksi kelpaa vain amerMalainen amiraali. Mutta havaittuaan, että mr. Churchillin yi^purevan arvostelun takana on kx>ko Britannian kansan loukattu kan- ^: niin pääministeri Attlce perääntyi ja lupasi «udelleen har-mä Tässä tilanteensa torontolainen torylehti Gtobc and Mail'kiinnitti viiniä lauantaina huomiota asiaan ja lausui viattoman sinisilmäisesti: *'Miten;Attleen' hallitus teki tällaisen virheen (että hyväksyipaiväs-; ^4on' yUpäällHcöksi amcTikkalatsen amiraalin — Vapaus)? Voidaan (V3in^:Olettaa; että tässä a s i a ' ^ , kuten monessa muussakin kysymyk- ?;^:l/sessä, se o l i vahnisantamaan velvollisuuksien — ja kunnian — luisua ;|wis Britannian käsistä . . . "Mutta peruskysym^^ politiikka eikli edes kansallisylpeys. ;Kys)nmys on i;iitä,tttä tuleeko Pohjois-.Atlant perät ~ Länsi-Euro^ puolustaminen — par- ;;<i^^;iX!>härtffl palvelluksi päällystöllä mikä on suurelta osiilta tai kokonaan .:,:amerikkalainen . . . " fil^ ylläolevasta viimeisestä lauseesta; että sotainen Globeand Mail — jdta on kiivaampi Wall Streetin etujen edustaja StUiA Wall Streetin miehet itse ---näkee '^vaaran" ainoastaan siinä kun Icomentäjiksi kelpaa* vaiili /'anierikkalainm" «ipseeri; (hiinpä tofpnto-jlaineo torylehti^ncuvopkin» ct^ä olisi ajnakin nfu,9don jV^«7ksi annt!ttava iv ttmniK f'vaikka näin pitkälle Globen-'naamiointi"'ei tosin oilotu. Ä -V Mitä taas mr. Churchillin arvosteluioik^uteen tässä yhteydessä tulee, i niin muistaa' söplf, että juuri mr.Churthiirj^^ •johtaja". Päul-HenrySpaak, esittivät jö viime elokuussa Staslx>urgissa; perustt<ella piti.muodostettamah Länsi-s B O n x ^ n yhtenäinen armeija Yhdysvaltain sotapäällikön johdolla. > 'Meidän ptkkulehtemme Vapaus sanoi silloin, nimenomaan: viitaten ? samassa yhteydessä leviteltyihin"huhuihin", että Länsi-Euroopan .yhdistetyn armeijan päälliköksi nimitetään joku amerikkalainen k o i -^ • raali, mm; seuraavaa: "Kysymys ei kerta kaikkiaan ole siitä, että : Yhdysvalloissa on ylituotantoa sotavoimien loistavista johtajista, Jos näitä neroja olisi siellä ylenpalttisesti, niitä olisi epäilemättä lähetetty ^Chlanj^ Kai-shekin neuvonantajiksi ja Koreaan hyökänneen kenraali : Mac.Axthurinkenttäupseereiksi. Kysymys ei ole kuitenkaan siitä millä ^ ^'litttplaismaallaV sattuu olema.!» ikyvykkäämpfa kenraaleja, vaäii siitä i i n i U a maalla on enemmän rahaa j a resursseja ja mrkä on pyrkimässii maailman herruuteen , . . " (elok, 15 p.) r N y t meistä näyttää siltä, että Churchill protestoi omia aikaansjian-ncksiäan vastaan. Hän on saanut mitä on pyytänytkin, niin Atlaintini paikUnt"34)distetyn armeijan kuin sille kuuluvat amerikkalaiset y l i - iq>seeritkini JtB missään on ''pata kattilaa soimannut", niin tässä on "musta kylki kummallakin". ;a T-Saman tien voimme sivumennen huomioida senkin, että mr. Chiir-chlU on todistanut oikeaksi sen, minkä Vapaus-Ichtemme esitti joulun edellä, tarkemmin sanoen joulukuun 21 pnä 1950 ssojraavin sanoin: ''Sotilasala; - samoin kuin eri maiden yliupseerien mielentilaakin tuntemus on meille melko kaukainen ja tuTrtematon ala. Mutta se -^'(Vi3iä kokemus mitä meillä armeijan elämästä ja 'hengestä' on, jdko ; nÄlittömien tietojemme tai historian aintämien opetusten peruateellai, <niini missään ei ole kunnianhimo, kateus ja kiipeily niin yleistä kuin upseeriston keskuudessa. 'IJos tämä pitää paikkansa, niin meistä tuntuu, etteivät Länsi- Euroopan maiden kenraalit j a miirsalkat tunne saaviinsa mitään päänsilitystä eikä ylennystä siitä kun eurooppalaisten sotajoukkojen ylipäälliköksi nimitetään amerikkalainen kenraali . . ." Tuntuu siltä, että lehtemme arvioi sittenkin oikein sen, että Länsi- Euroopan maiden'kansojen keskuudesta nousee nurinaa, ja kapinallisuutta amsrikkalaista yksinvaltiutta vastaan. Ja mitä tulee tähän aniiraalijupakkaan. niin meistä tuntuu, etteivät siinä auta sen paremmin mr. Chiinhillin protestit knin p:i;iniini.steri Attleen vriittelutkaan. 'Kysymys on kerta kaikkiaan siitä, että amerikkalaiset «uurcn rahan miehet suunnittelevat sotaans;i — ei Britannian eikä Ranskan i —-Yhdysvaltain imperialismin maailmanvallan toteuttamisen hyväksi. Jos olisi kji^ymys "liittolaisten" todellisista puolustustoimenpiteistä, fclrten'Gl<>be and >Liil uskottelee, niin silloin, voitaisiin toivoa, että ivl^^rp-^^^^^^^, 5 ^ suostuisivat tunnetusta öj-kkari-* £ . 1 mäisyydestään huolimatta ylipääni!dvyj*ksienjakAmisce siitä %t)isi myöhemmin koitua harmia; varsinkin, .jos pitää astua ^ X ^ S ; Britannian j a muidenkin "liittolaisten"' varpaille, kuten on jo tehty ja jatkuvasti tehdään, niin me rohkWiemme ennustaa, että ''kauaksi liltiSy^^^^^^ hrttysen ääni". .\merikkaläinen (tai amerikkalaista ams- .r amiraali tuleie paktimaiden laivaston k<> hf^^::;::-f''Jm^^ on amerikkalainen kenraali Y K : n lipun suojissa Korean intervention johdossa j a amerikkalainen kenraali Eu-ixMpan yhdistetyn iUTneijankomentaj ISSv];^^ Sotilasneroja ja kykeneviä päiQlikuitä näyttää "synt>'vän" ja "kasvavan" vain siinä maassa, mikä "itse"'pyrkii maailnunherraksi! ' ... qiryltäniään"; että ylläoleyia omia levitysryntäj-kseii edistämisen h y T^ i^/n «iitapä t i ^ Kaikessa yaatimattonouudessammekin sopii leh^ ' ^ ^ i ( v A : ; ' - ^ • H •Siltä:: varalto' .joku'sattuisi: "syy '^''''r;;'s, lausuntojaon ifainattu Vapaudt-n levity aihen mitä on missäkin tilanteessa sanottu SYNTYMÄPÄIVIÄ J Mrs. Wilfielinfina Helsten CotnltLvtA täytti 82 vuotta helmikuun 26 pnä. Yhdymme onnitteauTnin! Mitä muut sanovat EPXREHELLfSESTX SUUN PIEKSEMISEST^i ' Yhdysvartaln valtiodepartmentti on lopultakin v^tannutNeuvostoljJton ehdotukseen 'neljän vallan konferens-aln suhteen/' Neuvostoliitto haluaa konferenssia pääasiassa Saksan.kysyroyk.sestä. -•Yhdy-svaltaln nootissa vastataan; "Yritys poLstaa - Euroopan >ännltys , , , koskee niin syvällisesti kansojen etua, että se vaatii mitä vakavinta Ja rehellliJintä- harkintaa . "On Ilmeistä, ettei se ole Saksan ongelmasta, tai Saksan osuus Länsi- Euroopan puolustamiseksi, mikä pohjimmaltaan aiheuttaa nykyisen Jän-nitystllanteen." Tämä lausunto el ole sen paremmin rehellinen kuin vapaamielinenkään. Aivan päinvastoin on asla. On k i r k kaan ilmsistä, että jcs Sa/^tsan cngelr ma ratkaistaan; niin Euroopan ratkaisu olisi mahdollinen, ja Jos slta el ratkaista, nUn Euroopan ratkaisu on mahdoton Ja sota tulee niin paljon lähemmäksi . . . — Dorothy Thompson. KUKA LOPUKSI PÄÄTTÄÄ MAAMME ASIOISTA? Koreasta tulleen uutLsen yhteydessä, että canadalatest ovat liittyneet taisteluun Kiinan punaisia /vastaan, liittyi Ottäwasta tullut tiedonanto, että niiden (Koreassa olevien canada-lalsten sotajoukkojen) voima nostetaan täyden prikaatin vahvuuteen,.. Niin myöhään kuin viime Joulukuun 27 pnä tledoitettiln että .suurin osa Canadan etujoukoista on kutsuttu takaisin Koreasta, jättäen ainoastaan sen verran hallinnollista henkilökuntaa mitä tarvitaan torstaina taLster luun menneelle Princess Patrlcia's Canadian LIght Infantry pataljoonalle. Tällä viikolla Ottavasta annettu tieto hävittää .sen uskon, ettei sille alueelle lähetetä enempää miehiä. Hallituksen päätöksen muutos K o - fesn' suhteen nostattaa liseita kysymyksiä, joihin dn saatava' pikainen vastaus . V v Mistä tulevat normaall-let täydennysjoukot? , . . Mistä me .«Jäämme sen prikaatin mikä luvattiin kenraali Ei.senhov/erin palvelukseen Euroopassa . , . — Globe and M a l i , helmik,'23 pnä. > Kalevalan taistelu Pohjolaa vastaan Kirj. O. V. Kuusinen Massey-Harrisin " työläiset Hylkäsi 4c korotuksen IVIndsor; — Noin 7,000 Massey-Har-ris yhtiön työläistä Torontcssa,Brant-fordisya Ja Wcodstockisii on hyljännyt 82.1 prcs. uänillä yhtiön tekemän 4 sentin palkankorotus esityksen, i l moitti tää Jlä Ge:rge Burt, United Auto Workers union canadalainen johtaja. Tämä falalnen äänestyksen tulos o-soitti taas uudelleen, että Massey- Harrisin työläiset ovat päättänest \ oittaa vaatimaasa 28 sentin palkan-korotuk- sen; tai "ainakin sellaisen joka osapuilleen vastaa elin'iustannusten ncuraa. "UAW on sita mieltä, että •jhtiö j t k a Viime vuonna teki voittoa «17.'CO,C00, voi miksaa työlJliilleen kohtuullUen pilkan", sanoi George Burt. • . Burtin lau3unno3;a myöskin tuotiin ilmi, että Ma«s3y Harrisin työläisten keskuude-sa vallit-ee talsteluhaluinen mieliala, samoin kuin Fordin työläistenkin Cceskuudersa, jotka militanttiä-ten toimenpiteiden avulLi vastoin U A - W:n johtajien tahto* ajoivat läpi vaatimuksensa. iKun 4 sentm korotusehdctus hyljättiin työläisten tolm?cta, menee asla iovittelulautakunnalle j a vain työläisten militanttlsuus vci pakoittai lautakunnan toimimaan nopeasti. Työläiset tietävät, että yhtiö mielellään näkisi, ratkaisun viivästyvän, koska se toivoo hallituksen panevan toimeen palkkojen Jäädyttämisen ennenkuli: laut:kunta antaa lausuntonsa. Tämän tähd;n työläiset ovatkin s l t i mieltä etta lautakiinnan tulee antaa lausuntonsa maaliskuun alkupuslella. Palkkakysymykien lisaisi on Mas-sey- Harrls-yhtlön'ja työläisten välillä •avittavana urakkatyömaksu, kesälo-mamakiu ym; kysymyksiä. Koripallopelurit saaneet lahjuksina 80,000 dollaria Xew Yöik; — Neljä Lons Islind Unive:;ityn korip>3lldpeluria cn tunnustanut f aane^nsa lahjuk-inä y l i 19.- :00 dollaria' siltä, että ovat toimineet peleissä vedonlyöntlrenkaan tolvo-muiten mukaisesti edellisen j a nykyisen pelikauden aikana. AlkaSsemmin c l i täällä A^angittu kolme New City Collegen , peluria Ja kolme muuta miestä lahjusten ottamiseen takia, uhkapelurien reenkään «ane taan maksaneen tämän vuoden aikana lahjuksina äcaikkiaan 41,500 dollaria koripallon pelureille. Enöln-malnitusta . 19,000 dollarin rahoista ovat poliisit saaneet takalshi 12,430 dollaria, jotka ollmt kätkettynä möh l in eri paikkoihhi, Vuonn» 1919 Julkaistiin Karja-lals- SnomalaiMssa. Neavostotasa-vallaJBsa Uuden Kalevalan 100- ruoUsmoiirton kunniaksi ansi painos Kalevalta. Tasavallan kör- Iceinunan ^neoToston : puhemiehJs-tön puheenjohtaja, etevin sooma-lainen marxilaisen teoreetikko O, V. Kuusinen kirjoitti siihen laajan Johdannon. JDUtaiscnune; t ä ^ helmik. 28 pnä vietettävän Kate-valapäivän Johdosta, tämän johdannon viidenne/i osan. Jossa paljastetaan eriiden porvarillLsten Kalevala-tutkijoiden virheet. Suomen ahdashenki5in:mät kansanrunouden Ja : varhaishlstcrian tutkijat, jotka eivät ole halunneet kiinnittää mitään huomiota K a l s v a l ^ r u noissa heijastuviin yhteiskuntaoloihin, ovat sen sijaan omien ennakkoluulojensa vetäminä harhailleet maita ja meriä löytääkseen (ja välttämättä Ruotsista tai Saksasta käsin!) historiallista pohjaa Kalevalan yksityisille episoodeille; Heidän (K. Krohnin, J . Jaakkolan. Uuno Harvan) löytöret-kensä ovat kuitenkin johtaneet vain keinotekoisiin Ja luonnottomiin, tieteellistä arvoa vailla oleviin kuvitel-miiri (esim. .sellaisiin uskottelulhin, että Väinämöinen olisi muka tehnyt ryöstöretkiä Gotlannin saarelle tai Ruotsin rannikolle ynna muut sellaiset hullutukset). ToLstaiseksl ei muualtakaan ole tiedossa, sellaisia historiallisia toslasoita, joidenpojalla voitaisiin osoittaa Kalevalan tärkeimmät episoodit (Sampo-retki ym.) määrättyjen hlEtoriallisten tapahtumain kuvauks2k.si, vaikkakin on mahdollista j a luultavaakin niillä alkuaan olleen Jotain hdstcriallista pchjaa.. , . Kalevala ei ole historiallista kronikkaa, vaan runoutta. Se on mul-naLsen Karjalan kansan mahtavan runollisen luomistyön tuotetta, j a ennen kaikkea tältä kannalta sitä on arvioitava ja analy.soitava. Tutkija, joka Kalevalas.sa el nae runoutta, vaan pelkkiä runomateriaalin siruja, on sen Itikkaprofessorln kaltainen, joka ei nonsua huomannut. Kalevalan' runoissa on pääaiheena Kalevalan kansan Ja Pohjolan välinen vastakohta j a taistelu. ' Valoisa n, • päivänpä isteisen Kalevalan va.stassa on pimeä, kylmä Pohjola, jota tavallisesti nlmitetäänkln Pimentolaksl. Pohjola on pelottava Julmurien pesäpaikka: sinne joutuessaan tuntee ihminen tulleensa "miesten syöjille sijoille". : Pohjolan kartanolla " • !'£ata oli ssivästä mäellä, tuhat pystössa: pihalla, saoin paitä seopahässa". Kalevalaisten keskuudessa 09 kunniassa työnteko Ja uutteruus. , Tämä on pantava merkille erittäin tärkeänä Umiönä, joka saattoi Johtua vain heidän kollektiivisesta työyhteydestään. Pohjolaisten keskuudessa, joita sanotaan myös lappalaisiksi, työnteko el näytä olleen arvossa. Pohjolan itsevaltias emäntä Louhi lausuu syvän halveksumisensa semmoisenkin taito-sepän kuin Ilmarisen hikisen työn johdosta, herjaten hanta "vaahtoi-saksi". Kalevalalaiset ihailevat tietoa, taitoa, .runoja. laulua, soittoa ja kauneutta; Pohjola sitävastoin on p i - mentola henkisessäkin suhteessa; Se on pahansuopain velhojen ja noitien pesä. Itse Louhi on häijyin ja vaarallisin velhotar. Hänen toimiaan ohjaavat pelkat itsekkäät pyyteet : kateus, ahneus ja vallanhimo. . Kalevalan urhojen taistelu noita Louhen ja Pohjolan itsekkäitä pyyteitä vastaan, kansansa yhteisonnen puolesta, kohottaa Kalevala-eepoksen erityisen korkealle ideologiselle ja moraaliselle tasolle. ,v - Tama tärkein ideologinen puoli ei tosin esiinny tuysin selvästi ennenkuin eepoksen loppupuolella, runoissa 39—49. 29—37). Lemminkäisen yksinään tekemät retket Pohjolaan ovat itsessään uljaita taisteluretkiä, mutta niiden kuvauksissa ovat vielä etualalla hänen henkilökohtaiset v a i - kuttimensa. Eepoksen keskivaiheilla taas, mis.sä Kalevalan paasankant '^siintyvät kilpaa kosimassa Pohjolan ihanaa tytärtii, jonka Ilmarinen voittaa puolisokseen, tuntuu kulu syntyisi lopullinen rauha Ja sovin to Pohjolan ja Kalevalan kesken; Mutta se on lyhytaikainen harhavaikutelma. Päätaistelu Kalevalan ja Pohjolan välillä on vasta edessä. Niille luki-ioille. jotka eivät tarkoin muista K a levalan p.^ä£isältoä. liene tarpeen täs-sii yhteydessä palauttaa mieliin seuraavat seikat.' Pohjolan rikastumisen päälähteenä ja Louhen vallan aineolliseria perustana on verraton tuotantokone, kirjava-kantinen ihmemylly Sampo, joka Jauhoi alati tuottaen elintarvikkeita: "jauhoi purnun puhteheSsa , yhen purnun syötäviä, toisen jauhoi niyötäviä, kolmannen kotipitoja". Sampo on Kalevalan miehen luoma, kuulun seppo UmarLsen takoma. Pohjolan emäntä oli kerran, Väinömöisen hätätilaa hj-väkseen käyttäen, kiristänyt tältä lupauksen lähettää Ilmarisen Pohjolaan takomaan Sampoa. Ilmarisen käsissä olikin sjTptynyt semmoinen ihmeteos. jollaista; ei tekijäkään pystynyt toista elämässään luomaan. Heti sen valmisttittua oli Lauhl kätkenyt sen Pohjolan kivimä- i tuvia tauteja Kalevalan kyllin, mutta keen .vaaran vaskisen sisään, yhdeksän lukon taakse. Kalevalan: urhot katsovat vääryydeksi, että- Louhi 'pitää tätä kansan varallisuuden tärkeintä välinettä yk-sityisomisttiksessaan. He ^htevät Pohjolaan ' ja vaativat Sammon "jär koa", n i in että toinen puoli sen tuot-, tamaa hyötyä tulisi Kalevalan hyväksi — Juuri kansan eikä: yksityisten henkilöiden hyväksi. Louhi hylkää heidän vaatimuksensa vastaten ^ y l i mielisesti: j " E i pyyssä kahen Jakoa, oravassa, miehen kolmen. Hyvä olla itsenikin - kirjokannen kannatella ; * Pohjolan Jcivimäessä/ «vaaran vaskisen sisässä. Hyvä olla itsenkin ^anunon suuren haltijana'/. Louhi on jd kutsunut kokoon Pohjolan miehet miekkoineen, mutta Väinömölnen ottaa esille kanteleensa ja lumoavalla . soitollaan uuvuttaa Pohjolan väen syvään uneen. Sen Jälkeen ' Kalevalan urhot kiskovat Sammon irti Pohjola» klvim^stä, vievät sen purteensa Ja lähtevät kuljettamaan Kalevalan maille, sijolt-taakseen Jonkin terhenisen niemen päähän.missä se jauhaisi varallisuutta koko kansan onneksi. Mutta ennen kuin he ehtivät purjehtia omille mailleen, herää Louhi unesta, hälyttää Pohjolan m i e h et aseisiin ja rientää ajamaan Sammon valtaajia takaa. Muututtuaan hirmu-suuren kotkan .muotoiseksi Louhi t a voittaa heidät merellä. Syntyy ankara taistelu, jonka tuokslnnassa Sampo suistuu mereen Ja murtuu muruiksi; Louhi raivoissaan vaikeroi: " J o minulta valta vaipui, ' • Jo aleni arvioni: eloni meni merehen. Sampo särkyi.lainehisin". ' Väinömölnen kerää. meren rannalta tuulen tuomia Sammon murusia toivossa, että niistä; voi koitua kansalle jotain ".siunausta. Niin tapahtuikin. Kalevalan viljelykset rupeavat menestymään ja< kansan hyvinvointi kohoamaan. Tämä' herättää Louhen mustassa mielessä kiihkeää kateutta. Hän ryhtyy kataliin keinoihin "surmaksi su'un Kalevan". . Ensin lähettää hän kauheita tart- Väinömöinen "kera tauin tappelohon Ja lopulta saa sairaat parannetuiksi. Sitten Louhi nostaa korvesta karhun raatelemaan Kalevalan karjoja, Mutr tä' Väinämöinen ottaa Ilmarisen takoman keihään, samoaa metsään Ja kaataa.^ar^}uiv-: Louhi lopuksi xyösj tää auringon j a kuun kätkien ne Poh-jolai) .vuoreen, näännyttääkseen Klale-vaMn kan9an. pimejrteen ja viluun,' Vieläpäihän.'varastaa tulenkin Kalevalan pirteistä. A l k a a sota valasta; Ensi työkseen Väinömölnen; Ja Ilmarinen lähteväV etsimään tu^kerää. joka salamana on valahtanut 'taivaalla, l a i t t a n u t metsiä j a tehnyt muuta yletöntä tuhoa. Monien vaiheide^ Ja valkeuksien perästä Väinömölnen saa tulikipunan kiinni koivun pahkaan Jakantaa sen Kalevalan p l r f t e i h ^ valkean sytyttlmeksi. Sen Jälkeen Väinömölnen rientää Pohjolaan taistelemaan auringon vapauttamiseksi. Siellä syntyy ottelu. Jossa yaigtlqnpinen ' lyö Pohjolan miekkamiehet. Hän löytää vuoren-holvin; t missä . aurinko ja kuu oval; vankkojen ovien takana, mutta el saa kourin salpoja auki, vaan palaa kotimaalleen teettämään Ilmarisella tarvittavia työkaluja, kuokkia, - tuuria ja avaimia. Mutta eräänä päivänä Ilmarisen o l lessa takomassa noita työkaluja Väi-nömölselle ilmestyy . Louhi harmaan haukan muodossa pajan ikkunan eteen j a alkaa kysellä, mitä seppo takoo. Ilmarinen vastaa takovansa Pohjolan akalle kaularengasta, "Jolla kiinni kytketähän vaaran vankan l l e - pehesen". Siltä Louhi säikähtää, hänen taistelutafmonsa on jo murtunut, j a hän lentää Pohjolaan päästämään päivän Ja kuun kalliosta. Vieläpä hän kestää senkin, nöyryytyksen, että itse tulee — tällä kertaa laupean kyyhkysen muodossa;— ilmoittamaan Ilmariselle auringon Ja kuun jo päässeen vapaiksi. . Ne, ilmestyvätkin jälleen entisille sijoilleen taivaan kaimelle. paistamaan kansan iloksi ja onneksi. Tähän päättyy Kalevalan Ja Pohjol an taistelu,. joka. on perusrunkona eepoksen rakenteessa. •: Tämän r u n - gon ympärille ovat punoutuneet K a - levalanjf muU^ jaihQet Ja episoodit sekä koko sen "rikas ideologinen sisältö. Paperipulamme kummittelee^ yhä Kaikista ponjaistdHlstabuoU-matta lefafenune psperipola lopun-mlttelee^ hä ja aiheuttaa vaikeuksia sekä toimitnbselle, että kirjeen-vaihtajille'ja Inkljotne, Paperipolan vuoksi lehtenune i l mestyy tänäänkin nelisivnisena ja rajoitetun tilan takia on Joadatto jättämään pois farmarien osaston lisäksi : joitakin kansanldrjeitäkin ja mnita tämän^r päivän lehteen ' aiottuja kirjoituksia. ^ V ; Vaikka paperia ei tullutkaan viime viliutlla katen-piti; niin sitä on ' knifenUn tulossa ja me kehoitam- : me : Inkijoita ' iiärsivällisyjrteen -r- : vaikka: tämä odotus käykin luonnolle. Canadalainen pohjois- Amerikan mestariksi syöksyhiihdossa Aspen, Colo. — Emie McCullough' Three Rlversista, Que., voitti: lauantaina täällä syöiksyhiihdon p<^Jois^ Amerikan mestaruuden suoriutuessaan noin 2,700 korkuisesta j a 23 m a i l in p i tuisesta mäestä kahdeksassa minuutissa ja' 53.5 sekimnissa, kulkien siten suksilla -131163 50 mailin tuntinopeudella. Toiseksi sijoittui Gottorm Bergen joka sai puoli sekuntia hitaamman ajan. ^ Seuraava paras, canadalainen oli kuudenneksf sijoittunut Gordon Morrfecn Banfista; CHänsn aikansa oli 4.00.4. ^Mestaruuden voittanut M c Cullough toimii hiihtourheilun opettajana Sun Valleyssa. Idahossa. Round Laken Echon avokiii^ailut pidetääii maaliskuun 4 päiränä Kaikkia SCAU:n hiihtäjiä ja kaikkia muita hiihdon harrastajia kutsutaan osallistumaan Round Lake, Ont. — Vaikka Ilmassa on ollut kevään tuntu i o useamman päivän J a ompa lämpömfSärä tätä k l r - joittaessakin htvän joukcn yläpuolell a jäätämlipisteen, niin siitä huolimatta nämä Round Laiksn Echon hiihtäjät uskaltavat ajatella hlihtokU-pailuista., Eiiiähän tällä Ecihon h i i h toladulla vielä ole ollutkaan yksikään Isompia kc^tuksia. Siksi olemmek i n nyt päättäneet järjestää hiihtokilpailut maaliskuun neljäntenä päivänä. Nämä kilpailut tulevat olemaan niinsanofcut avokilpallut. Se tarkoittaa, että näihin kilpailuihin voi osallistua kuka tahansa hiihtäjä j a h i i h - täjäiisl. aikova. Jokainen Liittomme seura voi hlihtäjiensä tkautta osallls-tua^ näihin kilpalluihhi j a samalla jokainen hiihtoa (harrastava mies Ja nainen on tervetullut. Toivomuksemme olisi, että jokainen liittomme seura, jolla suinkin on mah-doUisuutU. osallistuisi .lähettämällä Yhdistetyn syöksyn ja pujottelun mestaruuskilpailut Mont Tremblant, Que. — Montreal No.-dic Skl Clubin 23-vuotias Bob R i c hardson voitti täällä sunnuntaina y h distetyn syöisyn Ja pujottelun Canadan mestaruuden Ja Rhoda \Vurtele Eaves Montreal Penguin Skl Clubista voitti naisten senlcr-sarjan msstaruu-den. Naisten jimior-sarjan mestaruuden voitti OaTlyn Kruber Montrealista j a jimior-sarJan miesten mestaruuden voitti Peter Kirby St. Jovitesta, Que..Richardson voitti myöskin pujottelun mestaruuden erikseen. Mrs. Eaves voltti kaikkiaan kolme mestaruutta sillä hän -•voitti n i i n pujottelun kuin syökfynftin mestaruudet erikseen ja samoin tapahtui- myöskin naisten Jimior-sarjassa, joissa 14-vuo- •tias Carlyn .voitti kummatkin mestaruudet.. Miesten Junior-fiarjassii voitti High-:JOUlulainen Kirby myöskin kclme meitaruutta. Miesten syöksyn mestaruuden voitti Hec Sutherland Montrealista. Hän (kaatui pujottelussa j a sijoittui siinä neljänneksi. . I^PXSELVXSn — Sinua 5iis kiusaa se, kun miäieä puhuu miissaan? — Niin. lääkärL MUtta Juuri « k im hän puCiuu n i i n epäselvästi. • * • OLI TURVALLINEN Vanha r o um vieraili Beeurueineen enstmmälsta icertaa vanhanaikaisessa hiilikaivoksessa^ K u n Ihän tuli "kipaa-luoks9. katseli hän ktiyttä kippa laskettiin alas ja nostettiin'yi&. sekä kysyi .-vieressä OIevalta;inainaHlta: "Luuletteko clevan tupvaUista heit^ täytyä tuon k ^ d e n «varaan?" : " T u n a l l i s ta • n i i n • ; k u l n jjanklssa", vastasi mies Ja lisäsi:- tEi ole ollenkaa^ syytä peli^oon, sillä nämä köydet taa> taan vuodeiksi Ja vasta (hUomenna tu- 163 kuhmeeksi vuosi • s i l t a kun tämä köysi otettiinr käytäntöön.'' • • • SOPIAiATON PAIKKA NAISILLE £ä:äs vahhemmain puoleinen rouva oU ensimmäistä kertaa ivarieteennäy. ttännössä Ja hän o l i vähän ihmeis. ^ n kaikesta mitä» näki. sittes esiintyi mies Joka luki sanomalehteä flaneHln . läpi/ aikoi hän tuntea vakavia .{hermostumiseen oireita.- Kun mies - sitten käänsi yflaneHiti kaksin-ikerroin Ja. vieläikin luki lehteä sen lampi, nousi nainen seisomaan Ja sanoi: 'Minä lähden kotiin! Tämä :ei ole paikka, kimnialliselle. naiselle | jolja on vain tavallinen leninki alushameen päällä." . Kilpailukutsu Viisi kaivostyöläistä kateissa Belgian kaivoksessa Fontane L'Evcque, Belgia. Viisi kaivcstyöläistä Jai tiistaina tunnelin luhistumaan kivihiilikaivoksessa täällä. Kaivoksen insinöörit sanovat, että on mahdoton saada heitä pelastetuksi. Samaan aikaan oli samalla tasanteella 45 miestä, joista 40 pelastui. hlihtäjiämme^.näihin Echon järjestäm i i n ensimmäisiin yleisiin kilpailuihin. Mahdcttoma^iihyvä tilaisuus o n ainak i n K i r k l a n d Laken Jymyllä J a South Porcupinen Viestillä, sillä matka ei a i nakaan tee suurta kiusaa heille. .. Hiihdettivät matkat tulevat olee-niaan ssuraavat: Naisille j a alle 15 v. pojille 2.^km;; yleinen sarja 10 km. ikämiehUle j a alle 18 v . pojillei 5 km. Palkintoja 'jaetaan 'kolme kussakin sarjassa. Kilpailut aloitetaan kello 1 lp.. Johon meimessä jokaisella h i i h täjällä tulee olla sukset kuimossa. Nälissään ei kenenkään tarvitse lähteä taipaleelle, emännät pitävät huolen siitä. Toivottavasti Jokainen seura cttaa tämän kutäim vastaan Ja lähettää hiihtäjänsä häihin Echon järjestämiin hiihtokilpailukin. KilpaUijahi on U - moittauduttava-viimeistään tuntia ennen kilpailujen alkamista. ^lis maaliskuun 4 päivänä. Talviur- •Edhon tolmlntahuoneella tavataan heihikctaitean puolesta. — Geo. Haasteryntäyksen lopullinen tulos Haasterahastoon on tullut vielä seuraavat lahjoitukset: CHARLES RAUNIO Benaltosta lahjoittaa $2.00 Vapauden haaste-rahastoon. JOHN HAKALA Alice Armista, B. C, lahjoittaa 50c. /Tässä katsauksessa ....... 2.50 Ennen joUcalstuja .,. .. .7,626,70 Yhteensä .. ....... .$7,629.20 Ainoastaan täten kutsumme kaikkia 'amatööriurheiluseiu-oja' lähettämään hiihtojoukkueensa .kilpailemaan Kuluttajat- ruokalan lahjoittamasta hiihdon kiertopafiirmcsta. Kjlpailyt pidetään setmamme toimesta sunnuntain a maaliskuun 11 pnä; alkaen ^klo. 1 ip. Työn Puistossa. . •Kilpailu tapahtuu viiden kilometrin matkalla j a fcuhunkin JouCeku^eseen pitää kutkua yksi yleisen sarjai^ yka y l i 35-v. iiiämie-sarjan Ja yksi älle 18-1 IV. sarjan hiihtäjä,: Joiden yhte^nlas-l kettu_alka lasketaan seuransa hyväiksi, •Kussiakin sarjassa Jaetaan; .parhaille kilpailijoille kolme palkintoa- « Pokaalin saa omakseen se seuna, jo- Cca v-oittaa sen ensiksi neljä Isertaa peräkkäin t a i .imusi' kertaa-erikseea Kesällä: kilpaillaan -^tästä ps^kinUticstB | 100 — 200 — -MO jä 800 metrinlvies- J tlnjuoksussa. ^ ^ \ Kilpailmm: on Mmoitttaudifttava s tuntia ennen kilpaUim aUcua.; ^ ^ s •I^öläisurheilultoveisin t Alerts Athletic Club i M. K . Sutinen, . . J . Palomäki, | puheenjohtaja. , , sihteeri Kiinalainen atomifyysikko US: sta kotimaahansa Pekhig.Äskettäin Yhdysvalloista kotimaahansa palannut kiinalainen atomifyysikiko ;Tshao Tsung-Jao dli tammik. 30 pnä Kiinan-Luonnontieteellisen Seuran Ja Tieteen Edistämis l i i t on vieraana. Tilaisuudessa ol^ mm. saapuvilla ^varapresidentti Kuo Mo-Jo ja useita K i i n a n Johtavia tiedenjiehiä. Tshaolle YisoltetuiEsa puheissa, kiitett i in häntä päätöksestään saiioutua i r t i amsrikkalaisista atomipoöunien ivaJmistaJista, joCca johti hänen < matkaansa uuteen Kiinaan.: Vastduspu-hee= ®aan Tshao totesi, -että uudessa Kiinassa tieteelle annetut sumet|mali-dollisuudet tulevat innoittamaan häntä Jatkuvaan työhön j a yhä parempiin saartnutuksiin sjmnsrtnroaansa rauha! Ilsen rakennustyön hyväksi. *' Metsämiesten palkkoja korjattava Aivan äskettäin pidettiin Port Arthurissa Ontarion metsätyölälsten union (L.S.W.U.) eri osastojen edustajain yhteinen kokous, jossa luonnollisestikin käsiteltiin ajankohtaisia metsämiesten asioita. Kuten tässäkin lehdessä on uutis-kirjoituksissa kerrottu, päätti edellämainittu kokous kutsua metsämiesten kokoukset neljään Ontarion metsä-työalueen keskukseen maaliskuun 4 päiväksi. Nämä keskukset ovat: Port Arthur, Regan, Hearst ja Timmins. Kaikkien kämppien työläisiä keholte-taan lähettämään edustajansa' näihin kokouksiin. * J^IIJ Mikä on sitten sellainen asia, joka kannuttaa nähi keskellä talvea Ja keskellä sopimusaikaa noin kiireelliseen kokousten Järjestämiseen? Lyhyesti sanoen kysymys: on jokapäiväisestä leivästä Ja katekismus taas sanoo, että Jcfcapähäinen leipä merkitsee kaikkea "mitä ruumiin r a vintoon Ja tarpeisUn kuuluu". . Kuten tiedetään, viime ' isyyskuun ensimmäisenä päivänä voimaanastuneessa metsätyölälsten palkkasopimuksessa määritell}-t < padkat eivät tällä kerralla omaa . läheskään sitä ostoarvoa kuin niillä oli volmaanas Ja yleensä kaikenlaisten tavaroiden — myöskin paperin — hinnat ovat k i i vaalla vauhdilla kohonneet korkeuks i i n. Dollari ei ole enää sama dollari kuin syyskuussa, menipä sillä melkeinpä mitä ihyvänsä ostamaan, aina poppi- Ja kaljapullosta lähUen. . Mutta puutavarayhtiöiden voitot ja saaliit ovat- huomattavasti Jurvonneet Ja lihoneet,sillä tuotteiden hinnat ovat Jatkuvasti nousseet ja kysyntä pysynyt tarjontaa suurempana. Nämä asianhaarat huomioiden; on metsämiesten,- union toimesta tehty jo useamman, - Jterran huomautuksia puutavarayhtiöUle, että tulisi pitää union Ja työnantajain yhteinen neuvottelu. pal^gojen saattamiseksi sille ostokykytaiJ^qUe missä he olivat syyskuussa." Esitykset ovat tähän asti kuitenkin meimeet kUurollle korville. Koska siis • asiasta' el tällä tavalla ole näyttänyt tulevan munia enempää kuin poikasiakaan, on union Johto asettanut kysymyksen metsissä työskentelevien miesten yhteisesti keskusteltavaksi ja'"' samaUa päätettäväksi tuessaan. Vaatteiden, ruo^tarpeiden miten on meneteltävä asiantilan kor- Jaamlsek^;-"''v: Että metsämiehillä on täysi oikeus vaatia palkkojeiisa koirjaamlstavas'- tamaan kohonneita elinkustannuksia, siitä ei kukaan voi asiallisesti kiistellä. Olipa sopimuksen voimassaoloaika vuoden tai ei. n i in kukaan ei voi vaatia että metsämiesten pitää tyytyä entiseen palkkaan, vaikka hinnat ovat nousseet puolella. " K u n kerran heidän tuottamiensa tuotteiden, samoin kuin muidenkin tuotteiden, hinnat ovat huimasti ko-honnset, on heillä oikeus vaatia heille kuuluva osa. J a vielä suuremmalla syyllä siksi, koska metsämiehet eivät ainakaan ole syyllistyneet edesauttamaan sotapolitiikkaa, joka hintojen nousun on aiheuttanut. Kaiken lisäksi on vielä huomioitava yksi erikoisen tärkeä ja kauaskantoinen seikka j a se on se. että hailitus-pilreissä punotaan parhaillaan suunnitelmia palkkojen Jäädyttämiseksi. Näin 'ollen. jos metsätyöläiset eivät pikaisesti ja päättävästi toimi palkka-asemansa korjaamiseksi, n i in saattaisi käydä niin, että heidän palkkansa jäädytetään sj-vään kuoppaan, kuten tehtiin viime maailmansodan aikana. Oikeastaan tähän palkkojen koro-tustoimintaan onkin samalla yhdistettävä vaatimus, että palkkoja ei saa jäädyttää vaikka hiimat Jäädytettäi-siinkln Ja että Jos ne loppujen lopuksi Jouduttaisiinkin Jäädyttämään, n i in %-asta sitten, k un ne on korotettu elinkustannuksia täysin vastaavalle tasolle., ,', Mutta onko mahdollista sopimuksen yoimassaolle.ssa korottaa palkkoja? Onpa tietenkin, koska kerran teollisuuden tuotteiden arvo on suuresti noussiit, -Kaikki xiippuu", vainv «litä,. V kuinka päättävästi Ja ykstaUelisesti metsämiehet seisovat unionsa takana.| Monilla muilla työaloilla, teräs-, sähkö- ym. teollisuuksissa on inonit paikoin tehty voimassaoleviin; sopimuksiin huomattavia korjauksia, ko-^j'' rotettu työläisten palkkoja. Missään el tätä ole voitu katsoa sopimuksen >| rikkomiseksi, koska soplmtikset oc| tehty ymmärryksessä, että tuotteidet arvo tulee pysymään suunnilleen siini-'^ mikä se oli sopimusneuvottelujen ai-| kana. Metsämiesten kokouksissa tulee tie tenkin esille monia multa JokapäivälJ; seen leipään kuuluvia "kysyfayksiil SeUaisia ovat voi- Ja margariinikysy-^ mys ja yleensä kämppien ruokakysy-, mys. Jonka liseat yhtiöt ovat pyrki-j neet järjestämään mahdollls: paljon yhtiöiden etujen mUkalsestL On siis silläkhi tavalla pyritty ka-ventafnaari työmiesten leipää. Yksi hyvin tärkeä kysymys on uniot' sisäinen demokratia, "rarkoittaa inäS räysvaltaa union asioissa. ; Käyttäen hyväkseen kansainväliset^ keskuksen taantumuksellisia virkailijoita, ovat työnantajat pyrkinee? määräämään ketkä saavat toifflä union virkailijohia. Järjestäjinä jD« Ova;tpa />hnistuneetkln siinä suuresti vaikeuttamaan monien tunnettujen ii luotettujen union rakentajain Ja toi-mitsijain; työskentelyä union J a yleensä metsämiesten hyväksi. Kaikista näistä Ja monista mulsU asioista, tulevat metsämiehet tuleviss» kokouksissaan keskiutelemaan, sek* päättämään miten asteita on V»^ lähteä korjaamaan, Tbivömme. ntC' ,n«tystt! : - - , k^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 27, 1951 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1951-02-27 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus510227 |
Description
Title | 1951-02-27-02 |
OCR text |
mm: SiTO 2 Tiistaina, helmik. 27 p, — Tuesday, Feb. 27
Telepbones: BittincM Offlee 4.426«.
Edltorlal Office 4-4m BStoacer
& SuksL Edttor W. Eklund. Haulbg
addms Box 69, Sudburjr. Ontario.
1aUl8ludMot.6tIi.19n. Authorlzed
•••ffr(?on |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-02-27-02