1965-07-31-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
on öiperia;
V Kyittmepen vaotta sitten alliot nnödsob sonti vaeUas Siperiaan^ Se
jatkaa yfai;:tSma laaja, kara, mutta tavatto
jatkuvasfii nuoria k a i k U a l U Neuvostoliitosta.
Mitä Siperia merkitsee niiöriUe? Tästä virisi äskettäin keskustelu
Krasnodarskissa,vvaltavan r a k e n n u s ^ n kieskuksessa. Se alkoi.kirjeestä,
jonka neljä poikaa lähetti kaupungissa ilmestyvän nuorlsolehden keskusteluosastoon.
R O M A N T I I K K AA
EI LÖYTYNYT
"Viidentoista ikäisistä alkaen
olenune etsineet kirjoista vastausta
kysymykseen: minkälainen on sukupolvemme
edustaja", kirjoittivat
pojat "Näytti siltä, että hänen pyrkimyksensä
ovat jalot, että hän etsii,
-kutsumustaan sieltä, missä johdot
humisevat pakkasessa, missä ystävän
avuksi on raivattava tie lumituiskun
halki. Me uskomme. Mutta
meidän kohdallamme romantiikka
kuoli heti astuttuamme Krasno-darskin
aseman laiturille. Kukaan
ei ollut meitä vastassa, vaelsimme
pitkin vierasta kaupunlda etslskel-len
isitä yhtymää, jolle me olimme
"elintärkeitä", niin kuin meille
Kishinevissä oli kerrottu. , Miksi
meidät houkuteltiin matkaan? Mitä
tämä Siperia on, vartutaanko siellä
miehiksi vai menevätkö siellä vuodet
hukkaan? Sen puolen vuoden
aikana, jonka siellä vietimme,
opimme monenlaista Romantiikkaa
ja urotekoja on ehkä olemassa,
mutta niitä tapaa kovin harvoin."
R O M A N T I I K K A A ON
Keväällä Surazovka-joeila kaukana
Siperian taigalla uhkasi tulvave
si siltaa, jonka Atshinsk—Abalako-von
rantatien rakentajat vasta olivat
valmistaneet. Ihmiset ajoivat
sillalle lastattuja vaunuja, seisoivat
itse niiden katolla ja hajottivat jäitä
uittokekseillä. Yhtäkkiä syntyi
tukkiruuhka, joka saattoi viedä sillan
mennessään. Työnjohtaja Gennadi
Gelikin hyppäsi jäiseen veteen,
sitoi tukit köydellä ja traktori
hinasi ne rannalle. Silta pelastett
i i n.
Monet, l u k i j a t , kertovat- kirjeissään
samanlaisia tapauksia..^ He
käyttävät usein sanaa "romantiik
ka». Tämä käsite ei heidän mielessään
kuitenkaan liity vain taisteluun
luonnonvoimia vastaan. Ka-tontekijä
Vasili Gromov kirjoittaa:
— Vanhempi polvi teki Lokakuun
vallankumouksen, taisteli fasismia
vastaan ja rakensi sosialismia; mutta
. meidän kutsumuksenamme on
Siperian valloitus.
Edellisten sukupolvien työn jatkamisen
näkee romantiikaksi myös
Vladimir Stofato, Abakan^Tajshe-tin
rautatielinjan rakentaja: Hän
työskentelee ratajaksolla, jolla, on
hänen vuonna 1942 tätä rautatielinjaa
etsineen ja siellä kuolleen
isänsä nimi.-
Opiskelija Ljudmila Larson sanoo:
— Ymmärrän romantiikan samoin
kuin Green. Teet ihmisille i h meen,
pienen, aivan maallisen, sellaisen,
joka tuottaa heille iloa, nostattaa
heidän huulilleen hymyn ja
antaa hyvän mielen.
Siperian uudisasukas Vasili Dov-galjuk
laiaa kuulun venäläisen, rur
noilijan Alexander Blokin sanoja:
"Romantiikka on ahnas pyrkimys
elää kymmenkertaistettua elämää."
Kirjeen laatijat neljä nuorta lähtivät
Siperiasta. Lähes seitsemänkymmentä
prosenttia lukijoista
tuomitsee heidän menettelynsä.
Tässä muutamia mielipiteitä:
Rakentaja Aleksanteri G^abkov:
r-- Ymmärtättiättä tai tuntematta todellista
romantiikka he ryhtyivät
arvostelemaan sitä.
Rakentaja Ivan Birjukov: — He
bvat kevytmielistä väkeä. He ym-
,h)ärtävät romantiikan jonkinlaisek-isi
turistimatkaksi, jolla kaikkien,
vaik\itelmien pulisi olla miellyttä-;
v i a ; s j <-'; ',
Nötn yhdelcsäntoista prosenttia
lukijakunnasta ei suoranaisesti tuo-b
i t s e ipoikib. Vaan pitää heitä heik^
koina ihmisinä, joita ei ajoissa au--
tettu. Vain kolme prosenttia yhtyy,
tK)iIuen. pessimistisiin käsityksiin.
iSIPERIA J A M I NA
Fyysikko Roman Solntsve kirjoit-ti
lehdelle olevansa nyt joitakin
Vuosia Siperiassa elettyään onnellinen
siitä, että sai matkustaa sinne:
i - r Enää en voi sanoa "Minä j a Siperia",
vaan "Siperia ja minä". Tä-hiä
ei ole satunnaista. Siperiasta on
tullut nuorille eräänlainen elämän
yliopisto.
Krasnodarskin sähkövoimalaitok-
'sella työskentelevä Darja Vasiljeva,
joka on ollut esikuvana Anatoli
Kuznetsovin " J a tarina jatkuu"-ro-
'maaniin, saapui Irkutslcin sähkövoi-
'malaitokselle nuorena tyttönä tshu-vassikylästä.
Hänestä tuli hyvä be-tonityöläinen.
Hänet palkittiin Znak
Potsheta-ansiomerkillä. Krasnoda-r
i n sälikölaitostyömaalla hän johti
kahdeksankymmenen betonityöläi-sen
ryhmää. Hänet valittiin edustajaksi
naisten kansainväliseen kongressiin
Moskovaan. Kysymykseen,
mitä Siperia on antanut hänelle,
Darja Vasiljeva vastaa tavoittaneensa
Siperiassa onnen ja kutsumuksensa.
Fyysikko Boris Hrustalev on vakuuttunut
siitä, että Siperiassa yksilöllisyydellä
on suunnattomat kehitysmahdollisuudet.
Eräät ihmiset
uskovat "järjestyneen" elämän erityisesti
edistävän ihmisen kehitystä.
Asia on toisin: ihmisen kyvyt paljastuvat
selvemmin taistelussa. S i periassa
kamppaillaan tulevaisuuden
puolesta. Siellä on kaikki mahdollisuudet
kehittää itseään monipuolisesti
j a rilckaasti.
Näihin vakaumuksiin voi yhtyä.
Mutta Siperia ei kuitenkaan ole
vain moraalinen koulu, se on koulu
myös sananmukaisesti. On laskettu,
että esimerkiksi seitsemän kahdeksasosaa
Krasnodarskin sähkövoimalaitoksen
rakentajista opiskelee i l taisin
ammattitaitonsa kartuttami-selcsi.
TULEVAISUUS ON L X H E L L X
Kaikille keskusteluun osallistuneille
oli yhteistä heidän suhteensa
Siperiaan sen isäntänä. Kirjeissään
he taittuvat puutteisiin, esittävät
erilaisia suunnitelmia ja ehdotuksia,
joilla voitaisiin ilopeuttaa alueen
kehitystä . . .
Uudisasukkaat ovat jyrkästi vastustaneet
lausetta, jonka mukaan
romantiikka on mukavuuden halveksimista
j a ajolla eräät johtajat
yrittävät puolustella riittfitnäföntä
huolenpitoaan ihmisistä. Insiildäri
Vladimir Denisov sanoo, että paikoille,
joille pystytetään rakennustyömaa,
täytyy rakentaa pysyviä
eikä väliaikaisia asutuksia. Silloin;
Rakennustyöläisten siirryttyä pois
voivat teollisuusyritysten työläiset
käytää näitä hyväkseen. Erityisen'
paljon ja innostuneina nuoret kirjoittavat
tulevaisuudesta.
Oleg Kasperovitsh, Sajaho—Shu-shenskin
sähkövoimalaitoksen rakentaja
sanoo: — Siperian tulevaisuus
on meidän iltakeskustelujem-me
suosituin aihe. Ja unelma, joka
on niin ihmeellisen lähellä, sokaisee
meidät joka ilta uudella tavoin.
Meidän sähkövoimalaitoksestamnie
tulee maailman voimatalouden helmi.
Voimalaitoshistoria ei tunne
initään senkaltaista. Se muuttaa koko
' ympäröivän seudun. Shushens-k
i n voimalaitos merkitsee Hokaisin
kastelukanavia, sähkövirtaa Tuvan
vuoriteollisuudelle, se merldtsee
Länsi-Siperian, metallurgien kehitystä.
J a uusia kaupunkej.^.
Siperia on jo nyt maailman hämmästyttävimpiä
alueita. Tänne pitäisi
saapua paitsi rakennustyöläisten,
myös sosiologien, runoilijoiden,
taiteilijoiden . . .
Insinööri Anatoli Borodajenko
sanoo: — Venäjän mahti riippuu S i periasta,
kirjoitti Lomosonov. Se on
totta. Uskon, tiedemiehiämme, geologejamme,
jotka sanovat Siperian
rikkauksien olevan määräämättömät.
Opiskelija Tatjana Kapuhova.—
Siperiassa on mieienkiintoista, tehtävää
on paljon. Suorastaan silmissä
kasvavat mahtavat kombinaatit,
sähkövoimalaitokset, kiskot johdetaan
suoraan aarniometsän sydämeen.
Venäläinen kirjailija Anton
Pavlovitsh Tshehov oli oikeassa sanoessaan
"Jenisein varrella elämä
alkoi vaikerruksella, mutta se päättyy
rohkeuteen, jollaisesta emme
ole edes uneksineet . . . Mikä r i kas,
viisas ja rohkea elämä valaisee-kaan
ennen pitkää näitä rantoja."
Jean Katser — A P N )
idöii Jolmiioii l ^ s t e U k^viHckÖ-,
«a
täiisftaa inui^uttaVa^^Ä tilMe^sSa'
juhlavasti Vle^aiöln irodasÄf kerro-;
•taan asiasta A P ; h tiutlstiedö^sa: '
Mr. Johflsön 1>'uhuj[ VätkolSön ta-.
Idn' East lWoi«-huört6essa, ihlÖUyt.
tävässä mutta formaalisessa palkassa,
mikä oli, k u in se olisi valmistetlu'
erikoisesti ihenuettia .(vaȀaa ,
tähtistä ranskalaista tanssia) var
ten. .
Hän puhui sanomalehtimiesten!
konferenssissa seisoen noin' 8 jätkää'
.hopeanvärisen yarjosUmeh alla >
katsellen tlevisiökameraan jonka
'etuosaan öli klihnitelty läite piihe-
'tekstin lukemista varten — uudenaikainen
"kuiskauslärte". -Se ijSytti
'mekaaniselta hirviöltä, jdllä 6'n'.,me-
'kaanisetleua.ti; Ollen kaikki ValoilfAa
presidentin pään hotkaisemista varten.
Täint grtiteski — iiVoltas laite'
'OH siellä siksi, että m r J o M i s oh
näyttäisi huolettomalta televisioruudusta
katsottuna. Mr. Johnson
ei halua katsoa suoraan valoja Täin,
siksi oli varjostimen tehtävSnä heijastaa
valoa asianmukaisesti. "Kuiskaus-"
eli lukutaulun tehtävänä o l i
antaa sellainen vaikutelma, että presidentin
ajatukset ovat asiasta niin
selkeitä, ettei hän tarvitse puhuessaan
mitään muistiinpanoja.
Se oli fantastinen jäiiestely, a»
vemaisesti sopiva keskusteluun niin
kaukana olevasta sodasta, kuten
presidentti sanoi heti aluksi, että a-merikkalaisten
on vaikea tajuta sitä.'
Jossakin välissä oli mr Johnson
i l l e varmaan sanottu, että voimakas
mies voi alipelata roolinsa.
"Me emme tule antautumaan ja
me emme tule perääntymään" hän
sanoi. Kirjoitettuna se näyttää sotaiselta
lausunnolta. Sellaisena kuin
mr Johnson sen puheessaan esitti,
nämä sanat tulivat esiin niin pehmeästi,
että vaikka olisitte ollut ainoastaan
kahden jalan päästä hänessä,
teidän olisi pitänyt pingoittaa itseänne
kuullaksenne ne.
Mutta kökö tällä päivällä o l i epä-
'realinen ominaisij.h.i ,
' 'Ttiriätit'tiifeMy8än'olettamuk8etisa
'ttdfeäi^e^ 'nitnnikäynnnie Valko!-;
!seintil6iöh, Joutuivat ansaan Ja 3ai-;
Vat ''oddttaä kufiries uutfsmiehet —'
!ja heftä o l i 250 pääsivät sisään.
^ a s t ' Rö<^ ön
'^Ijapat kattokruunut ja Georgfe
^Wäsh}n^onltt Vakaväilmeliien valo-
'kpva^ käytetään tavallisesti vastaan-lottotilaisuuksien
ja j u U i e h järjestämisen
hyväksi:
kun. keskiviikkoista haastättelui-sudtta
'oB n l ih suurenti maitidstettii
'etukäteen, hudiie oli t i i in tupaten
'täyiinfi Bändttatehtimiehlstä ja seu
• r a a j l ^ , että Äiotft^ täytyi seiÄoä
Ihupnefen Seinustoilla.
; "Presidentih öutlsslhtöerih, 1B111 D.'
'Moyersin. llttqitettua, että. sanoma
jldrthniehille.anhetäan Kolme tiedon-iantqa,
huoneeseen täli mr. Johnson
jja atitoi ensin-iaUsuntonsa Vietna-
-min aisiasta j a sitten tledoitti, että
' h ^ oli ntmlttSnyt John W. Chan-
'cefllorjn Amerikan Äänen (Voice df
America) paamifeheksi ja Abe För
'tasin; korkeimman oikeuden tuomar
i k s i.
Laaantaina, iieiniik. 81 ip. —Satuirday, July -31,1065- Siv^ <S:
Port Arthur, -f-JJeuVottelussa v i i -
^me viikolla useita kertoja.päästiin
Dömtar • lÄperitehtain 'fyölSisten ^ u-nioiden
j a yKtijäjn edusta jäin välillä
loptKfiisesti solvintoon ja allekirjoitettiin
uusi tyäelitokophnus. Sopimus
on kolmeksi vuodeksi ja^ovltut
' palkani isäykset tapahtttvat vuosittain.
Viime sunnuntaina hukkui 32-'
tiäs RichaM Trsmblay Vetteen kaatuessa
lähellä Silver Härboi-ia, Y h -
Idessä Jack B l a i r in kansaa Treinblay
lähti sunnuntaiaamuna G i i l l saares-
'tä^ mutta päästyään SUver Ilärbörin
'lähelle kaatui Vehe j a miehet jdu-
'tulvat riippumäau siitä pidellen l i y l -
'mässä vedeisä u^dita tunteja. Noin'
'kolmen tiinriin kuluttua Tremblayn
'ote irtosi ja hänvaipui alas. Hetkeä
'myöhemmin Blarin pelastivat. pai-
'kalle saapuneet poliisit, jotka saivat
'tiedon tapaturmasta.
Vainaja oli vakituinen Mclntyre-
'kunnan asukas. '
lsä ollut 12-vuotias naarashanhi tSy- *:
.tiritapj^aayiiäie sunnuntaina k un
lÄn jalka "katkesi 2 viikkoa sitten
ijoikä^en potkasuh seurauksena'. '
IVHhelmUna Rantala kuoli tääUä
Mraaimal viime; sunnuntaina pitkäaikaisen
sairauden jälkeen. Hän
o l i syntynyt Suomessar l i a p p ^ r v e l -
lä j a oU kuollessaan'dl-^)^öftiäs. Saa-ipjii
Canadaan v. 1902 j a tänne Con-meen
uutisviljelijäksi v. 1903. Sulkemaan
jäi kolme poikaa, .Walter,
•Sifri ja Clifford sekä neljä tytärtä,
lililja (Mrs. J . Nelson), A i l i , (Mrs
Junkala), Helen ja Mamie (Mrs. E .
'Hakanen); 22 lasfeiilästa ja 24 las-tenlastenlasta.
Veh Jaakko Mattila
Timminsissä, Ont. — A T H .
— Minun isäni..syö"vain härän-lihaa
ja hän on vahva kuja härkä,
kerskuu pikkukaveri pihalla toiselle.
•Ohikulkija on Ihmeissään: '
- n Minun isäni söi.vain.kalaa.
Chippavira Parkin tarhalammikos- mutta ei hän s i l t i oppinut uimaan!
Lentököitelita
Moskova;' — '700,000 hehtaaria
peltoalaa joudutaan tänä kesänä käsittelemään
lentokoneiden avulla
sanoi Kirgisian maatatouslehtojen
! päällikkö Ishimbai Abdraimov.
Mutta tSssa e i die vTelä k a i k k i . K y l vöjen
lisäksi meidän on huolehdittava
myös vuoristdlaidunten parantamisesta.
V i i 15,000 hehtaarin a-lalle
on jo kylvetty lentokoneiden
avulla myrkkyä, jotka tuhoavat
eläinrehuiksi kelpaamattomat kasvit.
Kemiallisten aineiden levittä
minen laidunmaille on suuresti kohottanut
niiden tuottavuutta sekä
lisännyt hyödyllisten kasvien mää-riiä.
Hyviä tuloksia on saatu sokerijuurikkaan,
puuvillan, syyskylvöjen
j a rehukasvien lannoittamisella i l masta
käsin; Tänä vuonna lentokoneiden
käyttö lannoitteiden levittämiseen
pelloille laajenee huomatta-va.
sti Kirgisian eri alueilla.
'Ylpeys estää virheen
Soittakaa meille kaikista vaknntiupiilmlstaiuie—- — Meillä on yli 20
vakuotosyhtiötä, jotka kauttamme palvelevst Telti — — Me vakaatamme
Teille kaiken minkä voi vakauttaa — —
O. K. JOHNSON & ASSOCIATES LIMITED
(suomea puhutaan)
697 Bay St., Toronto 2-B, Ont. Toimistopoh. EM. 6-8586
O. NUMMINEN HELEN HIRVONEN
kotiin HI 4-3356 kotiin WA 3-4378
KAKSI UUTTA
ROMAANIA
LO-JOHANSSON:
424 SIVUA
KUNINKAANKATU
HINTA SID. $3.25
Kylän komein poika Adrian on rakastunut muonamieh«n tyttäreen,
kuumaveriseen Marttaan. K u n tyttö saa paikan tarjoilijattarena
Tukholmassa, poika päättää seurata lemmittyään niin pian
kuin mahdollista. Mutta suuri kaupunki on vaarallisempi Ja vaativampi
kuin kokematon tyttö on luullut. PaBcka ei riral menoihin
— Ja sivuansioita on lilan helposti saatavissa. K u n isä, äiti ja
uskollinen Adrian viimein tulevat kauputaklln, he Joutuvat huomaamaan,
että öisen kaupungin valonaroissa piireissä lllanldn hyvin
tunnetaan Kunlnkaankadim kaunis Martta.
VASILI AKSJONOV:
MATKALIPPU TAHITIIN
229 SIVUA - HINTA SID. $3.50
"Venäläinen Sieppari", sanovat ihastuneet arvostelijat tästä kirjasta,
Joka on kuin vallaton kylmä suihku Ja neuvostonuorlson uusien,
pyrkimysten llmaUs. Tarina -kerrotaan osittain 28-vuotlaan
Viktorin suuUa, Joka on vanhoihin tapoihin pitäytynyt, lupaava
tiedemiehenalku: Hänen pikkuveljensä Dln)ka Ja tämän amerikkalaista
Jazzia Ihannoivat, italialaisissa vaattel£6a kulkevat Ja ranskalaisia
savukkeita polttavat ystävät edustavat'kaikkea muuta kuin
.puhdasoppisen neuvostdnuoren ihabnetta. Dimka Ja hänen runoja
kirjoitteleva partasuu Alik-toverinsa sekä kurvikas tyttönsä Galina
tekevät kortteerin olon rauhattomaksi keksinnöllään. Lopulta he
karkaavat Tallhinan seudulle. Jossa rahojen j a Huvittelun loppuessa
Joutuvat kovaan työhön kalastusalukselle. Heidän seikkailunsa
Ja keskenälset suhteensa on kuvattu lennokkaalla huumorilla, Joka
sekin on eräs. uuden neuvostokii-Jallisuuden valloittavia ominais-
-pilrteltä. • . ., , -.^j'
TILATKAA OSOITTEELLA:
Vapaus Publishing Co. Limited
P.O. BOX 69 SUDBURY. ONTARIO
Tuomiten anakarasti maansa sotatoimet
Vietnamissa, Yhdysvaltain
sanomalehtikonmientaattorien vanhin,
Walter Lippman sanoo oheisessa
artikkelissaan, että "ylpeys estää
alkuperäisen virheen (Vietnamin
asioihin sekaantumisvirbeen — V.)
tunnustamisen:' Hän kirjoittaa:
"Me olemme heittämässä amerikkalaisia
aasialaisia vastaan Aasian
mantereelle. Etelä-Vietnamin kutistuvaa
ja hajoavaa armeijaa lukuunottamatta
meidän puolellamme on
vain muodollinen suusanallinen tuki
joiltakin Aasian mailta. Mikään
suuri Aasian maa, ei Japani, Intia,
eikä Pakistani ole liittoutunut puolellemme.
Mikään eurooppalainen
liittolaismaa ei anna muuta kuin
iiajanaista suullista apua. Meillä ei
ole valtuuksia YK:lta, ei NATOlta
eikä miltään tämän mantereen
maalta.
Sellaista tilannetta, missä nyt o-lemme,
ei ole ennen ollut, ja parhain,
mille hallitus on saanut hyväksymisen
ja kannatuksen omalta
kansalta on vastenmielinen j a nuriseva
alistuneisuus. E i ole nimittäin
esitetty mitään todisteita eikä vakavasti
yritettykään esittää todisteita,
että_ Yhdysvaltain turvallisuus on
vakaasti' riippuvainen tästä sodasta,
kuten se oli s i l l o in kun H i t l e r tavoitteli
Britannian valtaamista ja
Britannian laivaston valtauksen a i kana,
tai kun Japani uhkasi suurine
laivastoineen komennella koko Tyyn
tä valtamerta, lukeutuen siihen Havaiji
ja Kalifornia.
Kansakunnat taistelevat hyvin
s i l l o in kun ne puolustavat itseään,;
ts., s i l l o in kun niillä on tärkeitä etuja
puolustettavana. Juuri Amerikan
tärkeiden etujen puute selittää nykyisen
toivottomuus- i a huolestune!-i
suusmielialan, mikä puolestaan se-'
littää sen, miksi meidän sekaantumisemme
Kaakkois-Aasian asioihin
viimeksikuluneen 10 vuoden aikana
on ollut niin varovaista^ n i i n sala-vihkaista
ja niin riittämätöntä.
Tosiasiassa on kaksi pääsyytä siihen,
miksi me sekaannumme yhä
enemmän Vietnamin asioihin. Yksi
syy, kahdesta tekijästä paljon voimakkain,
on ylpeä kieltäytyminen,
virheen tunnustamisesta, . kymmenen
vuotta sitten alkaneen yrityksen
tunnustaminen, että tarkoitus
oli tehdä Etelä-Vietnamista amerik-kalaismielinen
ja kiinalaisvastainen
maa. Enemmän kuin ihitään muuta,
me taistelemme totuuden tunnustamista
vastaaan— suoraan sanoen —
me taistelemme kasvojemme pelastamiseksi.
On myös toinen syy, mikä on raskaana
taakkana monen vastuuntuntoisen
ihmisen mielessä. Se on arvovalta
syy. Kuten New Y o r k Herald
Times asian esitti sunnuntaina:
"Me olemme Vietnamissa nimenomaan
Vietnamin hallituksen pyynnöstä;
me taistelemme siellä Vietnamin
kansan puolesta. Mutta me
taistelemme myös muiden uhattujen
maiden miljoonaisten kansojen puolesta,
kansojen, jotka eivät voi itse
puolustaa itseään Kiinan jättiläistä
vastaan, ja joiden ^elämät; tatvalli-suudet
ja vajaudet riippuvat poliisin:
voimakkaista käsistä —-mitkä
vain me voiiiun^ iGttt^a.",
Minun dmV']tolfeti^ffe«öilQ*^ "«mS
olettamus, jotta' me .olenune Jsdko
ihmiskunnan yksinäseiiS ;fNi>Uisiiia^
edustaa vaarallista itsepetosta. Yhdysvallat
ei voi o l la maailman poliisina
ja siksi on vaarallista diettaa
tai uskottaa, että me völnune olla
maailman poliisina.
Kuinka monta Oomihikaanista tasavaltaa
voi Yhdysvallat ottaa po-liisisuojeluun
tällä mantereella?
Kuinka monta Vietnamia voi Yhdysvallat
puolustaa Aasiassa? •
Amerikan poliisiasemaan uskovat
voivat päästä niiden käytännöllisten
vaikeuksien ohi olettamalla, että
se, mitä tapahtuu Vietnamissa,
tulee ratkaisemaan sen, mitä tapahtuu
muualla Aasiassa, ja että se, mitä
tapahtuu Dominikaanisessa tasavallassa,
ratkaisee sen mitä tulee
tapahtumaan Latinalaisessa Amerikassa.
Tällainen olettamus on pielk-kää
harhakuvitelmaa. Korean sota,
missä me puolustimme menestyksellisesti
Etelä-Koreaa, ei päättynyt
sitä mitä tulee tapahtumaan Irtdd-
Kiinassa. Mitä me olemme tehneet
Dominikaanisessa tasavallassa, se ei
tule suojelemaan mitään toista Latinalaisen
Amerikan maata vallan*
kumousvaaralta.
Vallankumoussodat ovat todellak
i n vaarallisia järjestykselle ja on
vaikea tietää, miten hiitä pitäisi käsitellä.
Mutta me saamnie olla var-
USA myy htiaJOle
enemmän vdmäa
New Delht — UäAn suurlähetystö
tiedoitti tiistaina, että Yhdysvallat
lähettää: seuraavan muutaman
kuukauden aikana 1,000,000
tonnia vehnää Intiaan.
USAn suurläJietystönj^ .Intian
hallituksen yhteisessä julkilausumassa
sanotaan, että tämä 458i800,-
000 arvoinen vehnämäärä auttaa Intiaa
siihen raännesäS kunnes Wash-ingtonissa.
harkitaan Intialle uutta
avustushhjelniaa. .
Yhdysvallat on suostunut myymään
kuten ennenkin täpnäii vehnän
Intian nipeestä ja mytotämilMn
75 prosenttia BHtä pitk»älk(i1ieksi
lainaksi thtiaUe.^ tämän ^ h S n lähetyksen
«anötaah edustAvail huomattavaa
lisäystä USAn " ii^Bfus-ohjelmaan.
r •
Tämä tiedonanto, seivmt' Ireskl-1
viikkona New Delhistä ja Wa8hing-;
tonnista saadut risUriltaitel tiedot
asiasta: YhdyivbltÄln ulKöfciniste-riö
tiedoitti Maihittunä ^päivänä,
että Washington e i suunnittele itii-tään
uutta avustusta Intisdle. i h -
Uah radio ilmoitti kUitenkih samana
päivänä, ettU Wash)ki^n lähettää
Intiaan 1,000,000 bu$heUa
Vehnää.
moja. että vallankumoussotien ilmiöitä,
mitä pUiee kaikissa allkehitty-neikSä
maissa, e i voida käsitellä Y h dysvaltain
.asevoimien avulla kaikkialla
siellä missä (vallankumoussb-t9).
uhkaa kukistaa vakiintuneeh
haliltusmuodon. Päinvastoin Aii tb-dennäköisemiMiä,
että tehdessämme
Vietnamista kokeen Aasian puolustamiseksi,
me varaamme tosiasiassa
vallankumoukselliselle Kiinalle juur
i sellaisen vihoUlsen, jota Se ( K i i na)
tarvitsee, johdattaakseen kansanjoukkojen
vihan meitä, valkoihoista,
rikasta, kjapitalistista suurvaltaa
vastäaii Me annammfe heittää
itsemme köyhyydessä Ja ktirjuudes-sa
elävien Jcehitysmaiden vihollisen
osalle.
iiipw»wwww»|uww,i»riiywwwMwwuw».
Maaifatiaii turuflta
N A I N E N VETI HAMPAIN
V E N E E N P E L A S T A A K S E EN
8 IHMISTX HUKKUMASTA
^ Karlskrona, Ruotsi. — Eräs nuori
perheenemäntä pelasti täällä 8 henkilöä
räjähdyksen turmelemasta
moottoriveneestä hinaamalla ham
pain vetoköydestä kiinni pitäen ve
neen onnettomuuden uhrien avuksi.
Kesäasunnollaan Alnön saarella
ollut Birgitta Österman näki moottoriveneen
syttyvän tuleen ja. räjähtävän.
Neljä aikuista ja 4 lasta hyppäsi
veneestä veteen noin 300 jaardin
päässä rannasta.
Mrs Österman juoksi soutuveneen
luo, mutta siinä ei ollut airoja. Hän
otti veneen vetoköyden suuhunsa
ui ^nnettomuuspailcalle, auttoi kahdeksan
onnettomuuden" uhria veneeseen
ja meloi veneen käsipelillä
rannalle. ''Minua ei väsyttänyt
lainkaan", hän sanoi myöhemmin.
i ^ f . Antero Vöulilaanen:
KoboMikanuulia ja ien
merkitys syöpähoidossa
mxasksoi^t IcalUoSta
: Hlöskdm ~ . BrUyypjpisiä vesipäi-netykkejä,
joista vesi suihkuaa valtavalla/
paineella, on suunniteltu
(Neuvostoliiton tiedeakatemian Siperian
osaston hydrodynamiikan instituutissa
Növosibrskissa. Niitä on
Suunniteltu teollisuuden, j a maatalouden
käyttöön. ÄVtoimakkaimpien
tylckien ; sinkoamalla vesisuihkulla
voidaan murtaa jopa, kalliokih, ja
tällainen tullaan valmistamaan vuoristossa
työskenteleviä varten. Toi-,
hetr v^ipäinetykki linkoaa hyvin
korl^ieaile kymmenen kilon vesiam-muksia,
jotka muodostavat ilmassa
^esipllHn. Täihk tykki hoitaa v ii
jiitarHojeh kastelun.' Metallurgisille
tehtaille instituutti on suunnitellut
vedenpainekäiiimlbn,. jossa vesisuihkun
avitilä tiUhdlstethan metal-
Uharkd»t /iuona-iKineista. , Suurella
p^ine^^la purkautuva vesisuihku on
i u i h kivettynyt Icaart. Jos sitä iskee
paksulla isai^vallä; n i i n s^uva katkeaa.
Useita tonneja liainavat metal-
^iharkOt .puhdistuvat menetelmän a-vulla-
muutamassa minuutissa. :
Viime vuosiin saakka on Suoines-sa
käytetty syövän hoidossa yksinomaan
röntgensäteitä ja niiden käytössä
on järkevästi soveltaen saavutettukin
muutamien syöpälajien
hoidossa jopa hyviäkin hoitotuloksia.
Tällöin me aina olemme pyrkineet
antamaan mahdouisimman radikaalisen
sädehoidon kasvaimeen
ts. annamme suhen niin suuren annoksen,
etta syöpä saadaan tuhotuksi
täydellisesti. Tässä sädehoidon
muodossa kuitenkin on kaikkialla
maailmassa siirrytty miltei kokonaan
sellaisten korkeaenergisten säteiden
käyttöön, joiden kudoksen lä
päisykyky on röntgensäteiden läpäisykykyä
suurempi. Tästä on se etu
että me saamme syvällä kehossa olevaan
kasvaimeen tarpeeksi suuren
tuhoavan annoksen mikä e i ole rönt
genhoitokoneilla mahdollista toteut
taa: Lisäksi näillä korkeanergisillä
läteillä on ihoa huomattavasti vähäisemmässä
määrässä tuhoava vaikutus,
jOsta on seurauksena, että
näillä laitteilla voidaan antaa hoito-,
kerittään iholle paljon suurempi sädeannos
kidn röntgensäteillä. Täi
laisia ominaisuuksia on mm. nykyisin
yleisesti syövänhoidossa käytettävällä
kobolttikanuunalla.
Kobolttikamiuna on sellainen l a l
te, jossa;säteiden lähteenä on jatkuvasti
säteilevä, kappale ns. radioaktiivinen
isotooppi, koboltti, joka fysikaalisesti
merkitään Co». Tätä koboltti
isotooppia ympäröi y l i 10 cm
paksuinen lyijysiioja pallomaisesti
jossa ainoastaan yhdessä kolidassa
on aukko ns. säteily akkuna, jossa
ainoastaan yhdessä kohdassa on aukko
ns. säteilyakkuna, josta radioaktiivinen
säteily pääsee ulos. Laitteissa
on koboltti asennettu siten, että
.se on 50—100 cm:n päässä säteilytettävästä
kohteesta, siis hoitokohteesta.
Kun me haluamme antaa
tällä laitteella sädehoitoa määrättyyn
alueeseen avataan säteilyakkuna,
j o l l o in sädetys voi alkaa. Kun me
merkitsemme röntgenyksikköä r : l -
lä, niin tulee säteilyakkunasta hoiv
tokohteeseen n. 100 r yksikköä mi-nuutis.
sa ja tavallisen kertahoidon
kestoaika on n. 3 min. kun me an
namme yhdellä kertaa 300 r :n annoksen.
Hoitaessamme syvemmSllä kehos
sa olevaa kasvainta, tunkeutuvat säteet
ihon läpL Kuitenkin kudokseen
imeytyy säteitä siinä määrin,
että n. 10 eA):n päässä ihosta säteilyä
on imey^rhyt jo 60 % ja kasVain
saa vain 50 % iholle annettavasta
annoksesta. Vastaavasti röntgensä
teellä Saadaan hamaan kohteeseen
vain n. 30 %. Siis kobolttikanuunalla
siladaan samalla annoksella
kasvaimeen huomattavasti suurempi
annos, ihoinen etu, mikä koboltti-hoidolla
"^^on, on se, että sekä luu-,
lihas- ja rasvakudos imevät saman
verran ääteilyä, kun taas röntgenhoidossa
käy tetty röjitgensäteily
imeytyy luuhun n. 3 kertaa Voimak-kaammih
kuin lihakseen. Tästä on
se haitta, että jos me röntgensäteillä
hoidamme luiden takana Olevia kasvaimia
eivät ne saa sitäkään määrää
säteilyä, mitä tuumoria vastaava
syväännös edellyttää, kun taas kobolttikanuunalla
hoidettaessa annos
on sama ja näin me voimme hoitaa
l u i d e n takana olevia kasvaimia
esteettä tätiä laitteella.
Kobolttikanuunan etuihin kuuluu
myös sen toimintavarmuus ja se ei
tarvitse mitääo. suurempia huoltoja.
Ainoa halita, mikä tällä laitteella on
on se, että säteilylähteen annoste-ho
vähenee n. puoleen viidessä vuodessa,
josta on seurauksena, että
lähde on uusittava n. 4 vuoden välein,
.^mä onkib alttoa huoltotoimenpide,
ns. mekaaninen huolto.
Mitä tulee kobolttikanuunan hintaan,
voidaan sanoa^ että se on'sä-teilylähtcineen
n. kaksi kertaa ulin
kallis kuin röntgenhoitokone. Kuitenkin
kun ottaa huomioon kobolttikanuunan
edut roritgenhoitökÖhee-seen
verrattuna, on paljon edullisempi
käyttää mieluummin yhtä ko-bolttikanuunaa
kuin kahta röntgen-hoitokonetta,
jotka nekään eivät
vielä yhdessäkään korvaa edellämainittua
laitetta. Kobolttikanuur
na on n i in huomattava edistysaskel
röntgenhoitokoneeseen verrattuna,
että jokaista uuden röntgensyvähoi-fokoneen
hankintaa voidaan pitää
epätarkoituksenmukaisena ja vanhentuneena
ratkaisuna j a monessa
paikassa ulkomailla sanotaankin jo.,
ettk röntgenhoito on kivikauden aikainen
menetelmä.
Kuitenkin röntgenhoitoa vielä voidaan
käyttää kaikesta huolimatta
monissa syöpähoidoissa, varsinkin
kun syöpäkudos tai haarapesäkkeet
kasvavat lähempänä ihoa.
Ennen sädehoidon aloittamista on
tehtävä kunnollinen annossuunnittelu
kaikissa hoidoissa, jotta pahanlaatuiseen
taasvaimeen. saataisiin
mahdollisimman tasainen annos ja
ympäröivään terveeseen kudokseen
pieni annos. Hoidon suunnittelun
onnistumiseksi täytyy olla hyvin
koulutettu henkilökunta. Si|s kunk
in tällaisen kobolttikanuunan' yhteyteen
kuuluu sädehoidon erikoislääkäri
j a koulutettu sairaalafyysikko
ja myöskin kouluteltu asiantunteva
hoitajatar. Ellei näitä ole,- ei
kobolttikanuunalla saavuteta minkäänlaisia
kunnollisia tuloksia.
r— Voi hyvä mies, miksi teidät on
teljetty tänne? kysyi vankilassa vieraileva
pappi.
— Vartijat kaiketi arvelevat, vsttä
lähtisin muuten nostelemaan, r
T I L A T K A A
$1.00 VUOSIKERTA
PUNALIPPU on Neuvosto»Kar-jalan
Kirjailijaliiton kaunoUrjal-
Jinen julkaisu, aikaansa seuraava
v\xk& kulttuurilehti, sillä on <hyv&
avustajakunta Ja laaja litkljapiiri
Neuvostoliitossa j a ulkomailla. Se
ilmestyy suomen kieleUä kuusi
kertaa vuodessa, 128 sivuisena ja
runsaasti kuvitettuna.
PUNALIPUSSA juUciistiiah K a r jalan
kirjailijain teoksia, proosaa
Ja runoutta sekä suoifaemibkaia
neuvostokirjallisuudesta. ,. i L e h t i
tarjoaa lukijoilleen noveliejtt Ja
kertomuksia, runoja, nä^QhUi,
kuvauksia, muistelmia ja .kfrjöl-telmiä,
ratxirta&sheja, kirjaliSltyk-alä
ja arvosteluja. "
T I L A T K A A
NmsmiiTit^
Kierrän kuukaudic^ IlmestyMl'''
kuvalehti/Tilaushinta:, '
92.80 VUOSIKERTA
, T&m julkaisu feslttelee »eu^
'vostolUton näköaloja kansalttVäU»
slstä ikfiioista; sen klrjeenVitjihto-verkostoon
kuuluU julkisuui^iolmm-nan
johtajia, tlMäniebiä jiU Ur.<
jaiUjolta, Jotka UihaistiVat omat
mielipiteensä pälVäia^lttJaVlsta Oh-gehnlsta.
Siltä Iö>t^ lltejojti f a -
pnrttej« maan ekonomiasta, tieteestä,
kUlttuiiMata, taiteesta, kas-vatustyöstä,
urheUtkiH^, työnteosta
sekä Neuvostoliiton eOimftn muQta
aloilta.
Julkaisu käalttää 56 suurlkokois^
ta sivua, runsas Ja erMomamen
kuvitus. • ' •
• Tilatkaa osoitteella:.
Va][iaus Pulilishing
Oompany Limited
B O ^ 69. SUD&URT. ONTABIO
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, July 31, 1965 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1965-07-31 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus650731 |
Description
| Title | 1965-07-31-03 |
| OCR text |
on öiperia;
V Kyittmepen vaotta sitten alliot nnödsob sonti vaeUas Siperiaan^ Se
jatkaa yfai;:tSma laaja, kara, mutta tavatto
jatkuvasfii nuoria k a i k U a l U Neuvostoliitosta.
Mitä Siperia merkitsee niiöriUe? Tästä virisi äskettäin keskustelu
Krasnodarskissa,vvaltavan r a k e n n u s ^ n kieskuksessa. Se alkoi.kirjeestä,
jonka neljä poikaa lähetti kaupungissa ilmestyvän nuorlsolehden keskusteluosastoon.
R O M A N T I I K K AA
EI LÖYTYNYT
"Viidentoista ikäisistä alkaen
olenune etsineet kirjoista vastausta
kysymykseen: minkälainen on sukupolvemme
edustaja", kirjoittivat
pojat "Näytti siltä, että hänen pyrkimyksensä
ovat jalot, että hän etsii,
-kutsumustaan sieltä, missä johdot
humisevat pakkasessa, missä ystävän
avuksi on raivattava tie lumituiskun
halki. Me uskomme. Mutta
meidän kohdallamme romantiikka
kuoli heti astuttuamme Krasno-darskin
aseman laiturille. Kukaan
ei ollut meitä vastassa, vaelsimme
pitkin vierasta kaupunlda etslskel-len
isitä yhtymää, jolle me olimme
"elintärkeitä", niin kuin meille
Kishinevissä oli kerrottu. , Miksi
meidät houkuteltiin matkaan? Mitä
tämä Siperia on, vartutaanko siellä
miehiksi vai menevätkö siellä vuodet
hukkaan? Sen puolen vuoden
aikana, jonka siellä vietimme,
opimme monenlaista Romantiikkaa
ja urotekoja on ehkä olemassa,
mutta niitä tapaa kovin harvoin."
R O M A N T I I K K A A ON
Keväällä Surazovka-joeila kaukana
Siperian taigalla uhkasi tulvave
si siltaa, jonka Atshinsk—Abalako-von
rantatien rakentajat vasta olivat
valmistaneet. Ihmiset ajoivat
sillalle lastattuja vaunuja, seisoivat
itse niiden katolla ja hajottivat jäitä
uittokekseillä. Yhtäkkiä syntyi
tukkiruuhka, joka saattoi viedä sillan
mennessään. Työnjohtaja Gennadi
Gelikin hyppäsi jäiseen veteen,
sitoi tukit köydellä ja traktori
hinasi ne rannalle. Silta pelastett
i i n.
Monet, l u k i j a t , kertovat- kirjeissään
samanlaisia tapauksia..^ He
käyttävät usein sanaa "romantiik
ka». Tämä käsite ei heidän mielessään
kuitenkaan liity vain taisteluun
luonnonvoimia vastaan. Ka-tontekijä
Vasili Gromov kirjoittaa:
— Vanhempi polvi teki Lokakuun
vallankumouksen, taisteli fasismia
vastaan ja rakensi sosialismia; mutta
. meidän kutsumuksenamme on
Siperian valloitus.
Edellisten sukupolvien työn jatkamisen
näkee romantiikaksi myös
Vladimir Stofato, Abakan^Tajshe-tin
rautatielinjan rakentaja: Hän
työskentelee ratajaksolla, jolla, on
hänen vuonna 1942 tätä rautatielinjaa
etsineen ja siellä kuolleen
isänsä nimi.-
Opiskelija Ljudmila Larson sanoo:
— Ymmärrän romantiikan samoin
kuin Green. Teet ihmisille i h meen,
pienen, aivan maallisen, sellaisen,
joka tuottaa heille iloa, nostattaa
heidän huulilleen hymyn ja
antaa hyvän mielen.
Siperian uudisasukas Vasili Dov-galjuk
laiaa kuulun venäläisen, rur
noilijan Alexander Blokin sanoja:
"Romantiikka on ahnas pyrkimys
elää kymmenkertaistettua elämää."
Kirjeen laatijat neljä nuorta lähtivät
Siperiasta. Lähes seitsemänkymmentä
prosenttia lukijoista
tuomitsee heidän menettelynsä.
Tässä muutamia mielipiteitä:
Rakentaja Aleksanteri G^abkov:
r-- Ymmärtättiättä tai tuntematta todellista
romantiikka he ryhtyivät
arvostelemaan sitä.
Rakentaja Ivan Birjukov: — He
bvat kevytmielistä väkeä. He ym-
,h)ärtävät romantiikan jonkinlaisek-isi
turistimatkaksi, jolla kaikkien,
vaik\itelmien pulisi olla miellyttä-;
v i a ; s j <-'; ',
Nötn yhdelcsäntoista prosenttia
lukijakunnasta ei suoranaisesti tuo-b
i t s e ipoikib. Vaan pitää heitä heik^
koina ihmisinä, joita ei ajoissa au--
tettu. Vain kolme prosenttia yhtyy,
tK)iIuen. pessimistisiin käsityksiin.
iSIPERIA J A M I NA
Fyysikko Roman Solntsve kirjoit-ti
lehdelle olevansa nyt joitakin
Vuosia Siperiassa elettyään onnellinen
siitä, että sai matkustaa sinne:
i - r Enää en voi sanoa "Minä j a Siperia",
vaan "Siperia ja minä". Tä-hiä
ei ole satunnaista. Siperiasta on
tullut nuorille eräänlainen elämän
yliopisto.
Krasnodarskin sähkövoimalaitok-
'sella työskentelevä Darja Vasiljeva,
joka on ollut esikuvana Anatoli
Kuznetsovin " J a tarina jatkuu"-ro-
'maaniin, saapui Irkutslcin sähkövoi-
'malaitokselle nuorena tyttönä tshu-vassikylästä.
Hänestä tuli hyvä be-tonityöläinen.
Hänet palkittiin Znak
Potsheta-ansiomerkillä. Krasnoda-r
i n sälikölaitostyömaalla hän johti
kahdeksankymmenen betonityöläi-sen
ryhmää. Hänet valittiin edustajaksi
naisten kansainväliseen kongressiin
Moskovaan. Kysymykseen,
mitä Siperia on antanut hänelle,
Darja Vasiljeva vastaa tavoittaneensa
Siperiassa onnen ja kutsumuksensa.
Fyysikko Boris Hrustalev on vakuuttunut
siitä, että Siperiassa yksilöllisyydellä
on suunnattomat kehitysmahdollisuudet.
Eräät ihmiset
uskovat "järjestyneen" elämän erityisesti
edistävän ihmisen kehitystä.
Asia on toisin: ihmisen kyvyt paljastuvat
selvemmin taistelussa. S i periassa
kamppaillaan tulevaisuuden
puolesta. Siellä on kaikki mahdollisuudet
kehittää itseään monipuolisesti
j a rilckaasti.
Näihin vakaumuksiin voi yhtyä.
Mutta Siperia ei kuitenkaan ole
vain moraalinen koulu, se on koulu
myös sananmukaisesti. On laskettu,
että esimerkiksi seitsemän kahdeksasosaa
Krasnodarskin sähkövoimalaitoksen
rakentajista opiskelee i l taisin
ammattitaitonsa kartuttami-selcsi.
TULEVAISUUS ON L X H E L L X
Kaikille keskusteluun osallistuneille
oli yhteistä heidän suhteensa
Siperiaan sen isäntänä. Kirjeissään
he taittuvat puutteisiin, esittävät
erilaisia suunnitelmia ja ehdotuksia,
joilla voitaisiin ilopeuttaa alueen
kehitystä . . .
Uudisasukkaat ovat jyrkästi vastustaneet
lausetta, jonka mukaan
romantiikka on mukavuuden halveksimista
j a ajolla eräät johtajat
yrittävät puolustella riittfitnäföntä
huolenpitoaan ihmisistä. Insiildäri
Vladimir Denisov sanoo, että paikoille,
joille pystytetään rakennustyömaa,
täytyy rakentaa pysyviä
eikä väliaikaisia asutuksia. Silloin;
Rakennustyöläisten siirryttyä pois
voivat teollisuusyritysten työläiset
käytää näitä hyväkseen. Erityisen'
paljon ja innostuneina nuoret kirjoittavat
tulevaisuudesta.
Oleg Kasperovitsh, Sajaho—Shu-shenskin
sähkövoimalaitoksen rakentaja
sanoo: — Siperian tulevaisuus
on meidän iltakeskustelujem-me
suosituin aihe. Ja unelma, joka
on niin ihmeellisen lähellä, sokaisee
meidät joka ilta uudella tavoin.
Meidän sähkövoimalaitoksestamnie
tulee maailman voimatalouden helmi.
Voimalaitoshistoria ei tunne
initään senkaltaista. Se muuttaa koko
' ympäröivän seudun. Shushens-k
i n voimalaitos merkitsee Hokaisin
kastelukanavia, sähkövirtaa Tuvan
vuoriteollisuudelle, se merldtsee
Länsi-Siperian, metallurgien kehitystä.
J a uusia kaupunkej.^.
Siperia on jo nyt maailman hämmästyttävimpiä
alueita. Tänne pitäisi
saapua paitsi rakennustyöläisten,
myös sosiologien, runoilijoiden,
taiteilijoiden . . .
Insinööri Anatoli Borodajenko
sanoo: — Venäjän mahti riippuu S i periasta,
kirjoitti Lomosonov. Se on
totta. Uskon, tiedemiehiämme, geologejamme,
jotka sanovat Siperian
rikkauksien olevan määräämättömät.
Opiskelija Tatjana Kapuhova.—
Siperiassa on mieienkiintoista, tehtävää
on paljon. Suorastaan silmissä
kasvavat mahtavat kombinaatit,
sähkövoimalaitokset, kiskot johdetaan
suoraan aarniometsän sydämeen.
Venäläinen kirjailija Anton
Pavlovitsh Tshehov oli oikeassa sanoessaan
"Jenisein varrella elämä
alkoi vaikerruksella, mutta se päättyy
rohkeuteen, jollaisesta emme
ole edes uneksineet . . . Mikä r i kas,
viisas ja rohkea elämä valaisee-kaan
ennen pitkää näitä rantoja."
Jean Katser — A P N )
idöii Jolmiioii l ^ s t e U k^viHckÖ-,
«a
täiisftaa inui^uttaVa^^Ä tilMe^sSa'
juhlavasti Vle^aiöln irodasÄf kerro-;
•taan asiasta A P ; h tiutlstiedö^sa: '
Mr. Johflsön 1>'uhuj[ VätkolSön ta-.
Idn' East lWoi«-huört6essa, ihlÖUyt.
tävässä mutta formaalisessa palkassa,
mikä oli, k u in se olisi valmistetlu'
erikoisesti ihenuettia .(vaȀaa ,
tähtistä ranskalaista tanssia) var
ten. .
Hän puhui sanomalehtimiesten!
konferenssissa seisoen noin' 8 jätkää'
.hopeanvärisen yarjosUmeh alla >
katsellen tlevisiökameraan jonka
'etuosaan öli klihnitelty läite piihe-
'tekstin lukemista varten — uudenaikainen
"kuiskauslärte". -Se ijSytti
'mekaaniselta hirviöltä, jdllä 6'n'.,me-
'kaanisetleua.ti; Ollen kaikki ValoilfAa
presidentin pään hotkaisemista varten.
Täint grtiteski — iiVoltas laite'
'OH siellä siksi, että m r J o M i s oh
näyttäisi huolettomalta televisioruudusta
katsottuna. Mr. Johnson
ei halua katsoa suoraan valoja Täin,
siksi oli varjostimen tehtävSnä heijastaa
valoa asianmukaisesti. "Kuiskaus-"
eli lukutaulun tehtävänä o l i
antaa sellainen vaikutelma, että presidentin
ajatukset ovat asiasta niin
selkeitä, ettei hän tarvitse puhuessaan
mitään muistiinpanoja.
Se oli fantastinen jäiiestely, a»
vemaisesti sopiva keskusteluun niin
kaukana olevasta sodasta, kuten
presidentti sanoi heti aluksi, että a-merikkalaisten
on vaikea tajuta sitä.'
Jossakin välissä oli mr Johnson
i l l e varmaan sanottu, että voimakas
mies voi alipelata roolinsa.
"Me emme tule antautumaan ja
me emme tule perääntymään" hän
sanoi. Kirjoitettuna se näyttää sotaiselta
lausunnolta. Sellaisena kuin
mr Johnson sen puheessaan esitti,
nämä sanat tulivat esiin niin pehmeästi,
että vaikka olisitte ollut ainoastaan
kahden jalan päästä hänessä,
teidän olisi pitänyt pingoittaa itseänne
kuullaksenne ne.
Mutta kökö tällä päivällä o l i epä-
'realinen ominaisij.h.i ,
' 'Ttiriätit'tiifeMy8än'olettamuk8etisa
'ttdfeäi^e^ 'nitnnikäynnnie Valko!-;
!seintil6iöh, Joutuivat ansaan Ja 3ai-;
Vat ''oddttaä kufiries uutfsmiehet —'
!ja heftä o l i 250 pääsivät sisään.
^ a s t ' Rö<^ ön
'^Ijapat kattokruunut ja Georgfe
^Wäsh}n^onltt Vakaväilmeliien valo-
'kpva^ käytetään tavallisesti vastaan-lottotilaisuuksien
ja j u U i e h järjestämisen
hyväksi:
kun. keskiviikkoista haastättelui-sudtta
'oB n l ih suurenti maitidstettii
'etukäteen, hudiie oli t i i in tupaten
'täyiinfi Bändttatehtimiehlstä ja seu
• r a a j l ^ , että Äiotft^ täytyi seiÄoä
Ihupnefen Seinustoilla.
; "Presidentih öutlsslhtöerih, 1B111 D.'
'Moyersin. llttqitettua, että. sanoma
jldrthniehille.anhetäan Kolme tiedon-iantqa,
huoneeseen täli mr. Johnson
jja atitoi ensin-iaUsuntonsa Vietna-
-min aisiasta j a sitten tledoitti, että
' h ^ oli ntmlttSnyt John W. Chan-
'cefllorjn Amerikan Äänen (Voice df
America) paamifeheksi ja Abe För
'tasin; korkeimman oikeuden tuomar
i k s i.
Laaantaina, iieiniik. 81 ip. —Satuirday, July -31,1065- Siv^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1965-07-31-03
