Vapaus, May 29, 1951

              lii
mm
lii
mmi
•mm
•imu
mmmm -
i i i . ' -
i i i
i i i i
TiistainaVtoukokuun 29 p. — Tucsday, May 29, 1951
i i i
(UBEETT) Ind^ndent tabor
Ozgian of PJönlsh Canadiahs» Es-tabllshed
Nov. 6, 1917,: Authorized
as second class niall oy the Post _0rflce Department, Ottawa. Pub-
"ushed thrlce ; weekly: Tuesdays,
•Ttiursdayjs and gaturdays by Vapaus
«Publishing CompanyXtd.. at 100-102
E lm St. W,, Sudbmy; Ont,, Canada.
Telephones: Business Office <>426«.
Editnrlal Öff ke 4>4i2fö. Manager
E. Suksi; EditorW. Eklund. Mailing
address Box (69, Siidbory, Ontario.
Advertising rates upon appUcatloa
Trahslation free of cbargc.
TILAUSHINNAT:
Canadaesa: • i vk. 7JOO 6 kk. 3.75
;3kk.'2il5
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.30
Suomessa: 1. vk. 8 ^ 6 kk. 4.75
i
m. mm
mm
iMIi
KaiVÖsimesteh siain vbittö
l i i mmmm]m mm
mm
. I
mami m
ii:*1;!
l i i
iii"
Ifififtii
itilteiii:-:
m. Ä%i
I i i i»
mm
M'
SP;
I I -
lii?
.^.^^ .Kaivosmiesten unb Sudburyn osasto No. 593,
4j>fea pn,;iiin ,"punafnen';| ja ''paha", että se erotettiin CCL:n jäsenyy-
<kstä,fS(Bkä niin-^Hebotpn^^^
: -i^mäkstiä Hfastjmh) te^^^
liäyOittimaäh^^
'jäiota,;savutti viiine^^.v
Jiaivosmiebelle. 40 tunnin työviikoii entisen 44 tuntisen viikiori ase-Äesti
ja^^t^^
iSoansioihin. y h>••:'•:)•':''•^••''^i'-,
'iTämä sellaii^^ tarkjoittaa luonnollisesti sitä, )ettö Miv<wmics-
"fen ja he^^ elämä parainee. He saarvat kohonne
hm vastaavan palkankorotuksen ja sen lisäksi tijaisuuden kaksi
ipiäivää viikossa nauttia luonnon antimista, jotta heidän terveytensä
-säilyisi/työkykynsä pitkittyy ja elämänsä jatkuii; Vähänkin lähei-
'^mpi tähän seikkaan bsoitbia, että tämän ^'punaisiiu--
•{ifnsa'' Woksi -^^ saavuttama työehtosöphnuSedusiaa
Ij^eila suurta jä^^^^^^
lottavilleen. • "••',
Mutta sen iisäksi.bn muistettava, että kaivosmiesten nyt saavut­tamasta
/voitosta hyötyy vä nikkelialue ja vieläpä koko
>tämä jmäa- Kurt kaivosmiehet saavat parernmän palkan, niin se tar­koittaa
sitä, että he voivat ostaa enemmän rub^
i^/kaik«iläisia tarvikkeita Ja kiiri ri^eyäntöistatuhanheh kaivosi
ifen ostöky^^
i«mistänikkeiialueella; Eikä tämä unip^ saayuttarna suurvoitto
rajoitu vieli tähänkään, b n arvioitu, e työehto­sopimus
aiheuttaa Incolle noin $11,'000,000 «menot. Toisin päin esi-tiettynä
se tarkoittaa tätä: Incori osakkeenomistajat vievät nikkeli-alueelta
vuosittain yli 49 miljoonaa dollaria ulkomaisiin kassahohrei-hinsa.>
Nyt jää huomattava lisäosa kohonneiden palkkojen muodossa
tästä hikkelituotannöstä Cänädaän, Canadan kansan, nikkelialueen
ja koko maan hyödyksi. Kun otetaan huomioon se epäedullirieri käup-pasuhde,
mikä on viimeaikoina kehittynyt Canadan ja Yhdysvaltain
välille, niin silloin vastartähdään kokonaisuudessaan se kuinka tär-
Jceätä piisi pidättää mahdollisimman suuri osa tämän maan luonnon­rikkauksista
tämän maan kansan ja valtion käytettäväksi.
Katsottakoon asiaa siis miltä puolelta tahansa, niin kaivosmiesten
unibn Sudburyn osasto tekee suurta palvelusta jäsenilleen ja koko
talle maaile seuratessaan taisteluvalmista ohjelmaa ja vaatiessaan
jiiahdollisimman suuria etuisuuksia kaivosmiehille.
Toisella puolen Sudburyn tapaus osoittaa kerran uudelleen, että
m' eroa uniolla ja uniolla. Tässä on pari käytännöllistä esimerkkiä:
" iSamaän • aikaan jolloin saatiin tietää kaivosmiesten unipn histo-
¥fallisesfa suurvoitosta- tuii--T^oront^^^^ tieto (toukok. 23 pnä 19S1),
«ttä'^ ^'iariceääl esimerkkiä näyttävä neuvottelu Canadan Fordin ja
Önitfed Autö,Workers uiiion välillä . . . on mennyt umpukijaan . . .
4JÄiO0. vaatimuksiin'kuuluu 21 sentin palkankorotusvaatimus tunnilta
•ja' 9«i5entin arvosta etuisuuksia, korostaen erikoisesti terveyshuolto-
'/ifunKitelman parantamista . .
'kun autbtyöläisten täkäläisen union johto perääntyi taistelukan-nastaän
yhdysvaltalaisen taantumusjohdon painostuksen johdosta, niin
se sai siitä kiitosta ja ylistystä porvareilta. Autotyöläisten unioa ci
liioin erotettu CCL:n jäsenyydestä. Mutta porvarin kiitokset eivät
levennä työläisten leipää. Tosiasiassa porvarien lehdet jakoivat kiitos-
Ifttisuntojaan. juuri sen vuoksi kun ne tiesivät, että autotyöläisten unio
oli ottamassa peräytymisaskeleita, joiden perusteella tulee mahdolli­seksi
sanoa, että työläisten täytyy tyytyä pieniin murusiin.
Niinpä samanaikaisesti saatiin, toinen uutistieto Detroitista. Siinä
kerrottiin meille, että vissin ohjelman seurauksesta Hudson Motor
^ t i ö vähentää huomattavasti työvoimaansa. Autotyöläisten uriion
pfkeistojohtokin oH pakoitettu esittämään tämän työstä vähentämisen
-johdosta protestinsa — mutta tämä protesti olisi paljon tehokkaampi
tja. vaikuttavampi, jos autotyöläisten union yhdys\'altalaiset pomot
tunnustaisivat itselleen ja muille, että he itse ovat tukeneet sellaista
'iötaohjelmaä mikä ei voi luottaa muuta kuin ihmisten elämän kur­jistamista.
-V:-, ' •\'-r' l
Kuten ylläolevasta -näkyy, "hyvä" autotyöläisten unio joutui neu­votteluissa
umpikujaan, vaikka se ei edes pyytänytkään Fordilta muu­ta
kuin 21 sentin palkankorotusta.^Tiftitta 'paha'' kaivosmiesten unio
fvöitti 22—27 sentin palkankorotukseni Autotyöläisten union yhdys-
.vsUalaista oikeistojohtajia on ylistetty "valtiomiestaitonsa" perus-
4.ceila, mutta heidän; ohjelmansa tuottaa Hudson yhtiön työläisille
VyöltömyyttU, jota vastoin parjatun jä panetellun kaivosmiesten union
toiminnan perusteella hankittiin lisää työmahdollisuuksia sadoille ja
ehkä tuhansille työläisille Sudburyssa! "
; - Kaikesta tästä vetävät työläiset muillakin aloilla — eikä vain
Sudburyssa — vissit johtopäätöksensä. Ja todettakoon tässä vielä
yksi tärkeä perusseikka. Kaivosmiesten union neuvottelukomitealle
kuuluu täysi tunnustus siitä, että se piti loppuun asti kiinni jäsenistön
ccluista. Mutta tämä neuvottelukomitea onnistui, tehtävässään juuri
sen vUoksi, kun se piti läheistä ja välitöntä yhteyttä jäscnjoukkojen
iÄinssa ja kan-osmiehet osoittivat kerran uudelleen^ että he ovat tais-teluvahniita
ja päättäviä, työväenmiehiä. Kuten muistetaan, kaivos­miesten
alkuperäinen-vaatimus oli "40—-40", tarkoittaen se neljän­kymmenen
'ttirinin työviikkoa ja 40 sentin palkankorotusta tunnilta,
Kun«tämä vaatimus esitettiin yhtiölle ensimmäisen kerran, niin tämä
ulkomaisen pääoman kontrolloima yhtiö rohkieni häpäistä canadalaisia
T:aivös^iiehiä sanomalla, että heidän vaatimuksensa ovat muka tässä
Jkiqnsalhväiisessä kriisitilanteessa epä-patrioottisia vaatimuksia. Eikä
tässä kaikki — ja pelkkä sattuma se ei kaiketi ollut — liittohallituk­sen
huomattava jäsen piti samanaikaisesti puheen 4Ö-tunnin»työviik-koa
vastaan ja työviikon pidentämisen puolesta. Mutta tämä ei pe-loittanut
kai\wsmiehiä eikä aiheuttanut toimettomuutta, kuten oli • .11- •. - • • .•
epäilemättä toivottu. Tosiasiassa kat\'psmiehet kokoontuivat entistä
päättävämmin neuvottelukomiteänsa ympärille ja osoittivat sellaista
yhteishenkeä, että sen jälkeen ei enää kuultu paheellisia sy>'töksiä
kaivosmiesten patrioottisuuden suhteen, V
y/V Vanha tunnettu tosiasia on, että työläisillä on parhaat mähdolli-ftyudet
olosuhteittensa parantamiseen ilman lakkotaisteluja silloin, jos
heillä on unio, mikä ontarpeen tullen valmis taisteluun ja valmistuu
neuvotteluihin tosimielessä sen suhteen, että asianmukaisia parannuk­sia
on saatava, »- •
• /Me puolestamme .haluamme onnitella kaivosmiesten union Sud- '
buryn osastoa ja sen jäsenistöä tämän suuren voiton johdosta, joka,
kuten sanottu, parantaa kaivosmiesten ja heidän omaistensa asemaa
ja koituu tämän jpaikkakunnan ja k?»ko maao yhteiseksi hyväksi.
4::,)'. •' •
i i Kili.-
Mitä miiiik sanova
''MJUftBIAN JOHTAJAT'
OVAT AINA "EPXBfXABAISIA"
Yhdysvaltain liittolaisille olisi a-vuksl
se. jos selvitettäisiin Yhdysval-tain
<^jelinaa kommunistinen Kiinan
suhteen j a se e h k ä auttaisi Korean
sodankin tyydyttävää lopettaioaista.
Tällä kertaa iei ole läheskään selvää
minSrälaisia suhteita Washington o-dottaa
tai haluaa Peipingin (Peking)
hallituksen kanssa tulevaisuudessa ,
— Ölobe and Mailin toimltuskirjoltu.?.
toukokuun 28 pnä. , ' - /' •
JUOPUNEET EIVÄT
K Y S Y MIKSI KXrbXAN
EPÄOIKEUTETTUA SOTAA
"Karski marlinlkenräall" L.' B.. F u l ­ler.
Joka on juuri paiärmut Koreasta,
sanoo, että yhdysvaltalaisten sotilai­den
on "ryhdyttävä taisteluun". Sa­noi
kenraali: "Antakaa heille olutta
Ja whlskya — se auttaa heitä vä^än.
Antakaa nUUe jotakin ylpeyttä. S a ­nokaa
lieille, e t t ä he ovat miehiä." —
World-Telegram-lehden uutistieto.
U.NHOITETTUKO?
Jos Ihmiskunta kokonaisuudessaan
haluaa säilyä niin maailman täytyy
löytää keino miten ihmiset Ja valta­kunnat
voivat e)ää yhdessä rauhan
oloissa. Me emme voi hyväksyä sel­laista
oppia, että sodan täytyy olla
ainlaasti ihmisten kohtalona. • —
Franklin belano Roosevelt;
i-SITA
Moskova. — ^Pravdassa sanottiin
viime viikolla, e t t ä Turkki Ja Israel
ovat tehneet salaisen sotilaallisen so­pimuksen,
jonka alaisina ne tulevat
täydellisiksi osakkaiksi Atlantin päk-tiln.
Sopimus määrittelee, että Is­raelista
tulee K e ^ i - I d ä n varusteiden
keskityspaikka, .
Lehdessä samalla huomautetaan,
että Israel liittyi "Ankara-Tel Aviv
akseliin" Amerikan määräyksestä ja
e t t ä Israelin hallitus ei ole muuta
kuin Amerikan kuuliainen välikappa-
Ic. /-y-
Pravda sanoi edelleen, että melkein
koko Israelin hallitus on vieraillut
Yhdysvalloissa ja e t t ä pääministeri
David Ben Ourion on toteuttanut so­pimusta,
jonka mukaan Israelista
tehdään täydellisesti Yhdysvaltain so­tilaallinen
tukikohta, " • ' •
"Sen lisä&si. e t t ä IsraelUla on stra-teeginen
asema, dn Israelin hallituk­sen
myötätuntoisims jsaattanut Wall
Streetin käyttämään sitä hyväkseen,
koska se on ollut valmis kuuliaisesti
täyttymään kaikki määräykset, ,
Hallituksen Jäsenten vierailu Y h ­dysvalloissa
on lopullisesti merkinnyt
Israelin sitomista Amerikan sotilaalli­sen
johdon alaisuuteen, sanottiin
Pravdassa, •' *
1. 'Amerikan militaristit ovat jo
kaapanneet Israelin teolisuuden..
2. Yhdysvaltain yleisesikunnan Ja
sen asiamiesten yhteys Israelin yleis­esikuntaan
on niin läheinen, e t t ä mi­t
ä ä n ei voida tehdä neuvottelematta
amerikkalaisten kanssa.
3. Amerikan määräysten täyttämi­seksi
on Israel nyt solminut Ankara-
Tel Aviv akselisopimuksen.
Meksikon halpaa
.Washington. — Sitten vuoden 1936
on vuosi vuodelta yhä enemmän hal­paa
työvoimaa virrannut Meksikosta
salaa Yhdysvaltoihin. Koska nämä
salaa rajan yli kulkevat kulkutyöläi-set
useissa tapauksissa kahlaavat tai
uivat rajavirran yli, on heitä ruvettu
n l m i t t ^ ä ä n "märkäselkäisiksi", Näi-den
siirtolaisten luvaton maahan tu­leminen
on runsain Calif orniassa
mutta s i t ä ilmenee kaikkialla muual­lakin
näiden kahden maan välisellä
noin 1,500 mailin pituisella rajalla.
Rajaseudun farmarit ovat hyvillään
märkäselkäisten maahan tulosta sillä
farmarit eivät maksa heille muuta
kuin noin puolet siitä palkasta mitä
pitäisi maksaa yhdysvaltalaisille sa­masta
työstä. Viranomaiset arvele­vat,
että salaa rajan ylittäneistä
märkäselkäisistä saadaan seitsemän
jokaisesta kahdeksasta kiinni ja pas­sitetaan
sen jälkeen takaisin Meksi­kon
puolelle. Monet yrittävät toisen,
jopa kolmannenkin kerran kunnes
pääsevät onnellisesti rajan tälle puo­lelle
ja saavat työpaikan.
Koska meksikolaisen työvoiman
maahan tuottamisen yhteydessä on
paljon erilaatuisia vaikeuksia ja v i ­rallisia
muodollisuuksia ottavat far­marit
märkäselkäiset avosylin vas­taan
ja pitävät heitä työssään alhai­silla
palkoilla.
Nyt on kuitenkin senaatissa tekeillä
lakiehdotus, jonka mukaan nämä siir­tolaiset
tarkastettaisiin j a tutkittai­siin
hallituksen toimesta j ä kustan­nuksella;
jonka jälkeen he voivat teh­dä
työsopimuksen farmarien tai mui­den
työnantajain kanssa, "ramän
lain pitäisi tulla voimaan heinäkiiun
alusta laskien. ,
Märkäselkäisten .maahan tulon l i ­sääntymistä
kuvaa se tosiasia, e t t ä v,
1936 heitä saatiin idinni ainoastaan
650 miestä mutta viime vuoteen men­nessä
oli kiinni saatujen lukumäärä
;'(Jatkoa>
V A L L A N K U M O U S E I Ol>E "
V I E N T I T A V A R A A ' ':.:^-l>i:i-, :
Samassa keskiistiBlussa Stalin: j ^ ä t r
tävästi paljasti Neuvostoliiton',^^
teii vihamieliset keksiraöi s^^
maamme muka' harjioittaisi:yaltihku-mouksen
väklvaltaiaistayfi^ötiä mui­hin
'maihin:''•• '.' • •.••.V. . ;
. , ''yallaiiktimoaksen dosvfoiti
pötyä. Jokainoi; niaa» ios: M!\: sitä
Jialaaa, saorltia&' :itee ; yailankn-vuttita^^
el
ludaa, nlin^: vallankamoiut»'d
. . Välttää, että me i i ^ ^
slmme Enorittaä vallankimiotiksen
: maissa maissa, eekaaiUnm; niiden
slKUsIfn asiplbin, meridtsM» :wUai-
»en puhamisla, jota el ol^ J a joi-,
laista me emme ole mlllotnkaaD
esittäneet."
Toisen maailmansodan voitollisen
päättämisen aattona Stalin satioi:
, "Tehtävänä ei ole yksinomaan so­dan
voittaminen, vaan myöskin uuden
agressionsyntynUscn ja uudeh.;sodan
puhkeamisen tekeminen mahdotto­maksi,
ellei ikiajoiksi, niin ainakin
pitltäksi ajanjaksoksi",
NEUVOSTOLimO H Ä L U AA
. Y H T E I S T Y Ö T Ä ; '
. Tätä tavoitetta. •NeuvostpUi^n so­dan
jällcelsen ; kauden ulkcpolitlikka
noudattaa horjumatta. ; Jatkuvasti
Neuvostoliitto on tuonut julki lujan
j a horjumättonaah tahtonsa kankln-yäliseen
yhteistyöhön rauhan isäUyttä-misen
turvaamiseksi.
Sodan päättymisen jälkeen Stalin
öri usea-.ti korostanut kahden ] j ä rj
telmin yhteistyön välttämättörnyyttä
rauhallisen kehityksen kaudella; Sa­nomalehti
: "Sunday Timesin" Mosko­van
kirjeenvaihtajan V, 1946 syyskuus­sa
tekemään kysymylcseen: "Oletteko
Te sitä mieltä, että NeUvostoIUton
jatkuva kdiitys kohti kommunhmia
ei vähennä rauhanomaisen yhteistyön
maiuloliisuuiEisIa tnUiden maiden kaiis.
sa NÄuvostoliiton kahdolta?" — Staliri
'vasjasl:'-:
"Olen varma, että rauhanomaisen
yhteistyön mahdollisuudet eivät vä­hene,
vaan jopa lisääntyvät".
. Yi 1946 joulukuussa !Elliot, Roosevei-:
tlh" iiysjrmykseen: /'Pidättekö Te mah-d
o n i s ^ Yhtdysyaltbjen tapaisen de-mc^
ratian raiihfmöinaista oloa ikom-munbctlsen
hallintomaodon omaavan
Netiybstollton rinctaild^,' Jänniin,.että ei
kumomltakaan t a l u l t a t ä i d ä : yrityk­siä
.sekaantxia toteen puolem sisäpoi
liittisiin asioaiin." — Stalin vastasi:
"Luonnollisest. Se ei ole vain malu
doUista. Se on j ä r k e v ä ä ja täysiri
toteutettavissar (Kaikkein kärjisty
rieimpliiäkin aikoina :sP^^^
erilaisuudet ^hallintomuodoissa: .eivät
estäneet Icahta maatanune yhtymästä
j a voittamasta Vihollisiamme. Vielä
suuremmassa määrässä onmahdol­lista
.'säilyttää n ä m ä ; isuhtebt faiihan
•kaudella;'•.v'/;;^^//^•'.•-^; •.'•^
pnolastaen Johdonmukaisesti Ja
päättävästi raohan asiaa Ja lähtien
kahden ^Jesielmäii pitempiaikai­sen/
rinnaickalsen blemässaoiloii
. .Tälttämättömyyden : tonnnstaml-
; : sesta^ NeoT^ohalUttis «n: Jatka-
: vasti osoittafint'yal^
vostolUttolais-amerlkfcalaisten snh^
teiden Järjestämiseen^ . :
Vastatessaan Henry Wallaceh avoi­meen
kirjeeseei^ 17 p n ä toukokuuta v.
1948 Stalin ilmoitti: :s i,NeuvpstpUi-ton
hallitus on sitä mieltä, e t t ä huoli­matta
talousjärjtetelmien j a ideolor
giain erilaisuudesta, näiden järjestel­mien
a^inakkainen olemassaplp ja
Neuvbstollitoh ja tJSA:n välisten eri­mielisyyksien
rauhanomainen selvittä-mirieh
ei ainoastaan olc mahdollista,
vaan on myöskin ehdottoman väittä-mätöntä
yleisen rauhan säilymiselle
ma<»i1ma-'^sa'', •
N E U V O S T O L U T O N U L K O ­P
O L I T I I K K A
Stalinin vastaus sisälsi koniq-eetti-sen
ohjelEoan NeuvostolUtpn ja U £ ^
välisten e i i m i ä l j ^ k s i e n k i ^ ^ pe-ruslcysymiysten
s e M t t ä n^
sestä . aseistui;sen ^pistemisesta ja
atomiaseen kieltämisestä: rauhanso­pimusten
^ I m i i n l s ^ t a Saksan j a Ja-
^2^min kemssa j a sotaväen pplstamises.
ta n ä i s t ä ' m a l s t a ; sotaväen poistami­sesta
Kiilausta j ä Koreasta; ieri mai­den
suvereenisuuden k t u^
ta ja puuttumattomuudesta näiden
maiden sisäisiin afilbihin; olla salli­matta;
sotilastukikbhtia maissa, jotka
ovat Y K n Jäseniä; kansainvälisen
kaupan kaikmpuölisesta kehittämises­t
ä , sallimatta minkäänlaista diskrimi­nointia.
• v\^;.'-v^'':'•"/•.,'^'^
31 p n ä tammikuuta 1949 julkaistuis.
sa Stalinin ^ t a u k s i s s a amtrlkikalai-sen
King^tnoii^Smithih kysymyksiin
a n i a ^ t i t ä seli^tirs, että^^^N^^
tus' olisi^su^spttainen keskustelemaan
kysymyksestä TJSAn hallituksen isans-sa
yhteisen julistukseh laatimisesta,
jossa Vakuutettaisiin, ettei kummalla­kaan
hallitiiksella ole aikomuksia ryh­tyä
sotatoimiin toista vastaan. Mutta
Amerikan iHifii)^ Ueltäytyl ehdptuk-sestä
takaisen rauhaiisopimukseri soi.
minUseksi. " l ^ t ä ehdotuksesta kiel.
täytyminen osoittaa erittäin selvästi
Yhdysvaitaih nykyisten vallanpitäjien
haiuttomuudep;} lieventää känsainvä'
Iistä j ä i u i i t ^ ^ s y y t t ä N ^
iais-amer^^iaisteh erimielisyyksien
ratkaisemiseen' avulla.
SObANLIETSCljAT PELKÄÄVÄT
S O P I M r a S L t
"Sodanlietsojat, jotka pyrkivät
päästämään valloilleen uuden sodan,
pelkäävät eniten sopimuksia ja y h ­teistyötä
Neuvostoliiton kanssa, sillä
sopimuspolitiikka Neuvostoliiton kans.
sa ikaivaa maaperää sodanlietsojien a-semien
alta ja tekee näiden herrojen
agressiivisen politiikan, aiheettomak­s
i ' . •v-.-\:..'':'.'.:;0'
Sodanlietsojien juonittehijen pal­jastaminen
j a maan kaivamineii hei­dän
jalkainsa alta vahvistaa xauhaia
asiaa. Siihen tähtää Neuvostoliiton
stalinilainen ulkopoiitiikika.
Jatkuu.
inan vien
Argentiinan presidentti Peron haa­veilee
uudesta "maailmansodasta'., ' ^ än
toivoo, että se alkaisi maiidolliiim-man
pian. On luonnollista, että.^qine-rikkalaisten
aloittama Korear^^j^iota,
rieihastutti Peronia.' £ihän "se''tosin
öilut vieiä' mikään maailmansota,
mutta kuitenkin sota.
SOTAKIIHKON TARKOITUSPERÄT
Peronin fasistinen hallitus näkee
sodassa ensinnäkin keinon selvittää
välinsä vihatun kansanvaltaisen työ­väenliikkeen
kansisa. Ajaessaan'; ak­tiivisesti
sodan politiikkaa -laskelmoi­vat
Peronin kannattajat lisäksi i»ää-sevänsä
hyviin kirjoihin amerikkalais­ten
imperialistien silmissä ja saavan­sa
• heiltä uusia dollarilairioja kansan
eduista piittaamattoman valtansa
horjuvan taloudellisen pohjan tii^emi-seksi.
Sotapolitiikan kolmas j a ' t ä r ­kein
syy on se, e t t ä Argentiinan t i ­lanomistajien
• j a kapitalistien • har-.
vainvalta, jota Peronin on kiittämi­nen
valtaanpääsystään, ahnehtii so-tahankinnoista
koituvia miijoonavoit-toja.
•:;:;-V'v:'-:-'
Argentiinan tilanomistajat ja; mo­nopolien
turvin toimivat vientikaup-piaat
muistelevat kaihoisasti toisen
maailmansodan aikoja. He eivät voi
unohtaa, kuinka heidän liha- ja veh-näkauppansa
luistivat ja kuinka kul­ta
valui tasaisena virtana heidän kas-säkaappethlnsa'
Tämän muistavat
kuitenkin myös rauhaa rakastavat
kansat j a seuraavat nyt valppaasti
sodanlietsojata kaikkia hämäriä, puu­hia.
Näiden muistojen valossa ori
kansojen helppo jTnmärtää. miksi A r ­gentiinan
simrtilanomlstajät. karja-kuninkaat,
säilyketehtailijat ja vienti-kauppiaat
ovat niin sotaisia.
SATUMAISIA VOITTOJA II
MAAILMANSODASSA
Toisen maailmansodan vuosina Y h ­dysvallat
lisäsivät tuntuvasti rauhan­vuosiin
verrattuna villan, vuotien j a
maitotuotteiden tuontia Argentiinas­ta,
Tämä kaupankäynti rikastutti
sekä argentiinalaisia tilanomistajia ja
kauppiaita että amerikkalaisia kapi-,
tallsteja, sUlä argentiinalaisista ra^i-ka-
aineista Yhdysvalloissa .valmistet­tuja
tuotteita myytiin a^oopan mail,-..
le kolminkertaiseen hintaan. ...1.,,
Suuren osan Argentiinan sotavuo­sien
elintarviketuotannosta osti Eiign.
iantl. Näiden' kauppojen; seiiraukr"
sena Argentiinan tilit Lontoossa Xas^» •
voivat kasvamistaan. lv,'.
Hyvin huomattavasti kasvoi so­dan
aikana myös Argentiinan Ja
Ruotsin kauppavaihto. Ruotsi oli
ihneisesti Saksaan Ja sen mtehit-tämlin
maihin soanattnjen argen­tiinalaisten
tavaroideni läpiktdkn-
• maana. •-,
Kirj. N. Harin ;;
! Argentiinan- tilanomistajien, j a l i i .
kemiesten y. m. sodanaikainen IHke-
^oiininta t i l ö t t i ' llieillö;' 'tarumaisia
.Voittoja, koska argentinala|sia« tayar
rolta' myytiin maailmanmarkkinbilia.
huoriiattaviin ylihintoihin. Ei ole.ih­meteltävää;
e t t ä Argentiina.öll näissä
olosuhteissa sodan loppuun mennessä
kerännyt huomattavat kuita- ja va-lutittareservit.
Presidentti Peron vie­läpä
kerskaili, ettei Argentiinassa ole­va
» :kuita mahtuisi 'Buenos ' Airesin
kallc^lln kassaholveihih.
S O T A K O N J I T N K T U U B I E N
P Ä Ä T T Y E S S Ä • ;
Argentiinan taloudellisessa asemas­sa
tapahtui kuitenkin hyvin pian epä­edullinen
käänne. Sotakonjunktuu-rit
päättyivät. * maataloustuotteiden
hinnat romahtivat, ja Yhdysvallat
aloittivat taloudellisen 'yälloltui^llr-tilkkansa,
joka "Marshall-avun" tur­vin
syrjäytti Argentiinan läntisen £ u -
foopan markkinoilta. Tästä oU seu­rauksena,
e t t ä Argentiinan vienti l£u-tlstul
huomattavasti tuontia pienem­mäksi
j a Argentiinan valuuttareservlt
.«Tulivat kuiri keväinen lumi. Vuoden
1)949 loppijiun mennessä oli Aigentll-han
velioti Yhdysvallpille 140 miljoo­naa
dollaria. Peronin kesäkuussa
s^fima U^milJoonan dollarin laina ei
helpotttÄut Aigentiinan tilanömlsta-jien
Jä kapitalistien taloudellista ah­dinkoa.
;iSevairi lisäsi heidän riippu-vaisuvittä'an
Wall Streetin pankkii­reista.
.
Miten p ä ^ t ä tästä talondellises-ta
kriisistä? , "Sodan avnlla", sc-
;. llttää vArgeritiinan maatalous- ja
rahamagnaattien ellnetajen Into­mielinen
pnolnstaja Peron. Laa-dittiin
erityinen snannlfelma ri-
- kasttnnJseksi sodan avulla. ;
T ä h ä n suunnitelmaan kuuluu val­tavien
t^vaiavärastojen muodostami­nen
tarvikkeista, joista sodan aikana
on pinitetta. ja miljardien ansaitse­minen
niiden myynnillä, Sillä välin
kun näitä varastoja luodaan suurso­taa
odoteltaessa, laskee Peronin klik­ki
v o i v a t ^ edes osittain korjata huo­nossa
ktäbiossa olevia asioitaari K o ­rean
s o c ^ avulla. Argentiinan h a l l i ­tus
onkitt^jb -aloittanut elintarvike-
Kello kääniietty vuosi­sadan
taaksepäin
Etelä-Af rikassa
Dorban. — M a n i l a r Gandhi sanoi
t ä ä l l ä ensimmäisessä julkisessa pu­heessaan
sitten 14 vuoden, e t t ä Etelä-
Afrikan hallitus on kääntänyt kellon
taaksepäin kokoriaisen vuosisadan:
"Oriko se demokratiaa kun neljän­nesmiljoona
ihmistä kieltää oikeudet
10 mflJoonalta?"
: kokoukisessa kehoitettiin vl^illisten
kansallisuuksien keskuskomiteaa muo­dostamaan
yhtenäiseri neirvostbn
kaikkien . demokraattisten ihmisten
toiminnan yhdistämiseksi hallituksen
mielivaltaa vastaan.
toimituksensa Koreassa oleville ämcr
rikkalalsllle joukoille.
" . . . JANOAVAT UUTTA SOTAA"
Onko kaiken tämän jältoeen ihme­teltävää,
että Argentiinan Y K - v a l -
tuu^unta toisten latinalaisen Ameri­kan
maiden valtuuskuntien tavoin ää­nesti
niin innostuneesti sen USA:n
julkilausuman puolesta, jossa Kiina
julistettiin hyökkääjäksi.
Latinalaisen Ariierikan maiden so­dan
ja rauhan kysymyksessä omak­suman
kannan on paljastanut hyvin,
selvästi J . V. Stalin "Pravdan" kir­jeenvaihtajalle
antamassaan haastat­telussa:
;.';.'•'•;.••'"•".•-.:••
Uutta sotaa eivät yritä sytyttää
pelkästään Amerikan Yhdysvallat
j a Canada, vään tälle, tielle ovat
astuneet . myös kalcslkymmentä
. Etelä-Ameriicari maata, • Joiden
snnraaäänömlstajät Ja kauppiaat
Janoavat •untta sotaa J ö s s ^ d n E u -
roopässa t a i . Aasiassa' voidaliseen
iriyydä sotaakäyville maille 'tava­roita
haikeina hinnoiilä Jä ansaita
: tällä -iveri^plläl
Argientiinan känsä vastustaa päät­tävästi
kaikkea Argentiinan osallistu­mista
USA :n sotaisiin hyökkäyssuun-nltelriiiin.
Kultmeen yuosikymriienen
kokemusten perusteella se on oppinut
ymmärtämään, että sota merkitsee
työtätekeville aina Jyrkkää elintason
alentumista, uusia kärsimyksiä Ja
puutetta. . Argentiman kansa muis­taa
hyviri, riilteri toisen maailmanso­dan
vuosina tilanomistajat Ja kapita­listit
puristivat työläisistä viimeisetkin
ellnnesteet voidakseen hyötyä viimei­seen
penniin heille edullisesta tllan-teesta
maailmanmarkkinoilla. A r ­gentiinan
kansa ei halua tyytyä tähän
asioiden tilaan. Fasistisen terrorin
riehunnasta huolimatta se tehostaa
taisteluaan maan mllitarisoiriiista vas­taan.
Se taistelee amerikkalaisille
joukoille Koreaan lähetettäviä liha-toimituksia
vaistaari, se kamppailee
maailmanrauhan . säilymisen puoles­ta.
•• - •
LUONNOLLISTJ!
Jos löytäisin jonkun i
taisi $1.000. minun uuteeii
mäanl. niin minulla olid
suus tehdä rahaa.
— Paljonko sinä luulisit
loin tehdä?
••— Tietenkin $1.000.
MAITO OLI II VV
Kaupunkilaispoika oli
farmilla j ä näki ensimjnäi
lypsettävän lehmää, pan
hänelle kupillisen maitoa jj
teri mUtä se maistui. Poikj
"Se oli hyvää, kunpa
maitomlehellämme olisi lei
tasl poika.. \
•TMUIStÖJA POIIJOL
sanoi • j ä t k ä , kun paleltunei
taan näytti.
NAISTEN TAPA
— Oletko koskaan paiinu
e t t ä kun nainen pyytää ,
non osoitusta niin hän •
alentaa ääntään?
— Kyllä, ja senkin että
s i t ä saa, niin hän korottaa
kolia
; Gcneva, Sveitsi. — YK:T.
Ilsen komlssionin antamie:
mukaan Neuvostoliitossa j;
demokraattisissa maissa no
llsuustuotänto nopeammin
dysvälloissä; ja, Länsi-^Euroöi
;: Samalla komissioni tiedo;
Neuvostoliltpn teollisuus si
suureriimassa määrässä Ui
Siperiaan. Melkein puolet
h i i l i - , öljy-, valurauta-, ja
tannosta saadaan näiltä ahi
Vuoden 1S50 aikana nous
töllitori teollisuustuotanto 2
tia, sanotaan komisslonin j
Samaan aikaan kansandem
ten maiden teoUisuustuotar
noin 22 prosenttia.
: Yhdysvaltain teollisuustuc
•hosi ISöO 20 prosenttia kun
si-Einroopan teollisuus koho!
senttiä..
Komisslonin arvion mub
yostoliiton ja kansandemok
maiden teollisuustuotanto n
luvan' vuoden aikana 20—25
tia. iiärisl-iEuroopan arvioid
sevan vain 7—10 prosenttia.
Intiassa yritetään
saada 11,000,000 .
allekirjoitusta
Bombay. — Kaksi viikki
aloitettiin Intiassa nimien ke
hanyetöomukseen, p y r k ii
hankkia vähintäin 11 miij
joitusta. 'Tämä päämäärä i
tiin Intian rauharikokoukse
kesti kolme pätvää.
Rauhankokoukseen osallist
slahuoriiatuita henkilöitä eri
aloilta.
Y L I 2,250,000 KOREA­LAISTA
ALLEKIRJOITTA"
RAUHANVETOPMUKSEN
Pyongyang. — Y l i 2,250.0(
laista on allekirjoittanut vilc
vallan rauhansppimusvaatim
moitettiln toukokuun alussa 1
Lisää allekirjoituksia on keri
kokuun aikana.
Metsämiesten siioriteftdvä valinta
kohonnut 127,000 mieheen. Yritte-liälmmät
heistä matkustavat tavara­junilla
kauemmaksi rajaseudulta
päästäkseen turvallisemmille seuduil-
•le.' . . . .
Hallltusvlranomalset ovat ryhtyneet
tämän sllrtolalsuudeii säännä6telp.n?d-scen
siltäkin syystä, e t t ä heidän jou-kos.
«M»an saattaa saapua maahan mui­takin
luvattomia "siirtolaisia" kuin
meksikolaisia kulkutyölälsiä.
Lukuisissa lehtemme uutisluontoi-slssa
kirjoituksissa on viime päivinä
kerrottu siitä suuresta voitosta,- milnkä
Mlne.Mlir and Smelter Workers unio
saavutti Sudburyn alueen ja Port C o l -
borneri noin 15,000 kaivosmiehelle.
Ensimmäisen kerran Canadan ja
ehkä myöskin Yhdysvaltahi metalli-kaivosteollisuuden
historiassa työläi­sille
myönnettiin .40-tuntinen työviik­ko
ja niin roteva palkankorotus, e t tä
vilkkopalkka huolimatta työajan ly­hentymisestä
4 tunnilla tulee olemaan
suurempi kuin enncrit Tuntipalkat n i ­m
i t t ä i n kohosivat- 22* a t o 27:'>entti^ri
asti.'.: '.. • .•: .;
TiÄUaisesta työläistä voitosta
kuultuaan heristää'''varmaan moiii
työläinen korviaan Ja;,iysälseel,että
minJtälatoen unlo.se' M i n e - M i l l unio
•blkeastaan on, kun se pystyy saa­vuttamaan*
jäsenilleen *noIn huomat­ta
vlJai; etuisuuksia. viwsinkin siksi se
h e r ä t t ä ä mlelenlklintoa, kun esim.
Sudburyn ymi)ärlstön kaivoksissa pal­kat,
olivat jV enriiKtäiäri koilk^eäriimat
kuin , esim. muilla pohjols-Ontarion
kaivosalueilla.
Jos uskoisimme "oikeita hyviä työ­väenmiehiä",
C I O : n ja A F L : n "kuk­kahattuisia"
korkeuksia, joille esim.
Toronton suomalaisen "sota huudon"
toimitus innostulcsesta kiemurrellen Ja
ehkä housutkha vähän tuoreena on
tuon tuostakin paukuttanut kämme­niään,
n i i n tulisi meidän sanoa, että
se on huono unio. Jos ei nyt aivan
"kbinmunlstlnen" niin ktiitenkin pa-hariIaisestr;;^'
e'Ji9^^uthtov^^ 'r','
Tuoreessa" muistissahan ori vielä,
kuinka tämä unio eroitettlhi C C L -
CIO:sta Juuri tuon "huonouden" ta­kia
ja kuinka siihen väen väkisin -r-rahaa
j a "pontevia" puheita: s ä ä s t ä ­m
ä t t ä — yritettiin saada "olkea"
johto. ' ' ; ; ' • •,
K u n kaivosmiesten koviin päänup-pelhin
el sittenicään saatu .Istumaan
"oikeaoppisuutta", ätmettiin Millar-dln
teräsmiesten teäjtäväksi "oikean"
(lue hajoltus) union rakentaminen.
Voimat ja varat ovat kuitenkin
Juosseet hiekkaan. Kaivosmiehet
ovat seuranneet unionsa johtoa j a oh-jelriiaa.
Josta seuraukset ovat näky­vissä
j ä tuntuvat jokaisen Sudburyn
J a ' Port Colbomen kaivostyöläisen
huushollissa.
Mutta e n t ä s ne metsämiehet? Tuli­han'
juttunune otsikossa mainituksi
metsämlehlärtä. *.'
Metsämiesten unio, Lumber and
Sawmill Worlccrs lUnio, on myöskin
niitä unioltft. .Jpite Wall-kadun sota-ohjelmaan
mielistyneet suuret "työ­väen
johtajat"^ nimittävät huonoiksi
uniolksl. Se on niitä uniolta Jotka
asettavat enslnimäiselle tilalle jäsen­tensä
hyvinvoinnin Ja oikeuksien tur­vaamisen
ja Jotka näkevät sotaJhom-mlen
Johtavan ei mihinkään muuhun
kuin rikkauksien tuhoamiseen, ihmis­ten
murhaamiseen Ja heidän elämän­sä
kurjistamiseen.
Metsämiesten imioila on kimnlalli-nen
historia. ^ Se ei ole miUoinlcaan
alentunut'^-i^^ntajata Ja suurten
uniopomojen päänsilityksen toivossa
puljuttamaan metsämiehiä Ja pettä­mään
iieidäri asiaansa. '
.: S i l t ä ayystä nyk onkta "käsky käy­nyt
keisari Augustukselta". yhdysval­tain
suuren rahan edessä lokaan (ku­martuneilta
Carpenters and Joiners
imion suurilta pomoilta, että tämä
unio on saatettava "oikeille raiteille".
Se tarkoittaa, e t t ä uniori on luovut­tava
talsteluohjelmastaan ja jäsenis­tön
eduista viis välittäen alistuttava
palvelemaan sotaohjelman toteutta­misen
nimissä e n t i s t ä suurempia voit­toja
niittäviä työnantajia.
Kun tmlon toimitsijoihin ei hyvä
puhe tehonnut nUnpn ruvettu käyttä­mään
"kovaa poUtllkkaa".
Ensimmäiseksi kohteeksi Joutui, ku­ten
kalkki jo hyvin tietävät, tämän
union vardiln ja ehkä kunniakkain
Port Arthurin osasto. Aluksi, noin
vain ilman enemmittä turinoitta, saa­pui
Yhdysvalloista muutamia herras­miehiä,
jbtlca palvelijansa mr. Coope-rlri
avustamina julistivat osaston l a i l ­liset
virkailijat virkansa menettäneik­si
j a ottivat osaston rahavarat hal­tuunsa.
;
Ja, koska nämä herrat ajattelivat,
e t t ä metsämiehet dhkä eivät ymmär­r
ä tällaista "oikeaa j a hyvää unlbnls-mla".
vaan ryhtyvät vastaan pulli­koimaan.
Julistivat he saman tien lait­tomaksi
kesäkuun 1 j a 2 päiväksi Port
Arthurin Trades and Labor haalille
kutsutun osaston vuosikokouksen.
Sillä lailla ne yhdysvaltalaiset her­rat
hoitavat cariadalalsen union asi­oita.
Jäsenistöltä kylmästi suu tukkoon,
korkeat pomot vain työantajain karis­sa
kirkkaita ja makeita juomia mais­tellen
Järjestelevät metsämieesten a-siat.
Niin käy sitten kaikki kuin rasvat­tu.
E i ole paljon pelkoa lakoista eikä
suluista Ja työläisten ei tarvitse aja­tella
m i t ä ä n muuta, kuin miten saa
enemmän vahnista. •
Jos asiat lähtevät riäin menemään,
n i i n tosiaankaan metsämies ei eriää
tarvitse muuta kuta" huonon pään jä
vahvan selän j a loppujen lopuksi p ä t ­kän
narua Ja rasvaisen siannahan
kappaleen narun taliamista varten.
Metsämiesten, Ja ennenJcaikkia juu­r
i union jäsenten, on nyt alv;
lematta suoritettava valinta,
luavatko he herrojen uni(
tyrkyttämän' "hyvän" union,
litsevatko he "huonon" unit
valitsivat aikoinaan MineJM
jäsenet.
Edellinen valinta vapautui
työläiset kaikkien palkka- j
tokysymyksten pohtimisesta
herrat sopisi kaikesta heitä
matta. Jälkimmäinen meit
t ä , e t t ä heidän tulisi osallist
kien työehtoja koskevien ky:
käsittelyyn Ja niistä päättäm
Uskallamme melkelmpä ve
vanhana metsäjätkänä «
näet metsämiesten tuntemust
metsämiehet eivät läJide
kansrä marjaan, vaan ryhty
lustamaan valitsemiaan tola
ja säilyttävät itsellään saa
asioihinsa.
On myöskin hyvä muist
vaikka herrat nyt kcetteleral
plllä j ä ä t ä vain Port Arthurin
kohdalta, nim jos heitä onni!
ma temppu uusitaan toisi*
sastoissa — Timmiasissä ja
ryssa.
Siksi asla on otettavakln P-vaksi
jokaisen osaston jäsent
kuudessa ja vuosikokouksiin
tävä sellainen joukkoedustus«
mä kansa ole nähnyt.
.Mtae-Mlll uriion saavuttama
va voitto palkkaneuvottelulla
taa, että kun union Jäsenistö'
mielistä, niin saavutukset offl
yllättävän hyviä. . N i i n on asia muissakin kalB]
Ja koskevIssa'unIon asiols»- ^
m«*nevät herrojen hyfät hvo»
sätyöläisten union kaappauäjP'
säkin, jcs metsätyölälset »äw
Jina. j a toimekkaina union»'
raattisena säilyttämisen poflia
J a se onkin tehtävä! &A
miehet? — KulkurL >;.