Vapaus, June 9, 1966

              •f
i
' ' .i '
Sivu 2 Torstai, kesäk. 9 p. — Thursday, June 9, 1966
VAPAUS I N D E P E N D E N T l _ A B O R O R G AN
O F F I N N I S H , C A N A D I A N S
( L I B E R T Y ) EstabllshedNov, 6. 1917
EonoR: W. E K L U N D MANAGERS E . S U K SI
T E L E P H O N E : OFFICE A N D E D I T O R I A L . 6 7 4 - 4 2 64
Pnbildied tturlce weekly: Tuesdays, Thurs<lays and Saturdays by Vapaus
PubUähtaig Co. Limited. 100-102 Blm 8t, West, Sudbory. Ontfprio, Canada.
Mailing Aödr^: Box 69
Advertialng rates upon applicatioh, translatlon tree of cbarg«.
Authorised as second cla^mall by the Post Ofirice Department, Ottawa,
and Hor payment of'pofitsfge In oash.
CANADIAN IIANGUAGE-PRESS
TILAUSHINNAT:
Canadäasa: 1 Tk. $»JDO. 6 kk- $4.75 USA:ssa
8 kk. 2.75
1 vk. $10.00, 6 O. 15.25
Suomessa: 1 v t 10.60, 6 Wc. 6.76
py^mifiilfaaiiiaeTi tasavallan" vaaleista
Dooiinikaanisessa tasavallassa pidettiiiT^kesäkuun 1 pnä
vaalit yhdysvaltalaisasevoimien pistinten alaisuudessa.
Vsdkka uutistiedot ovatkin .olleet näistä vaaleista taval-
Usta pitkäpiimäisempi. Ilmeistä on kuitenkin, että oikeisto­laisten
ehdokas, Joaquin Balaguer, mitä yhdysvaltalaiset mie-hitygyiranomaiset
suosivat, veti vaaleista pisimmän tikun.
vVaJikka Yhdysvalloista selitettiin etukäteen, että amerik-kalaSsjoukkoja
pidetään Dominikaanisessa tasavallassa terro-riSiniii
välttämiseksi, niin tuloksena tuntui kuitenkin olevan
idlainen terroritiJanne, että esim. demokraattisten voimien
^«sidfisattiehdökaSj Juan Bosch joutui asiallisesti puhuen käy­mään
vaalitaistelunsa "kotiarestia" muistuttavassa tilantees­sa
siksi kun hän ei voinut henkeään vaarantaen lähteä pois
asunnostaan vaalikampanjan aikana.
Niin hyvin nämä ulkomaalaiset asevoimat pitivät "terro­rismia
kurissa" että esimerkiksi Toronto Daily Star julkaisi
V4al%)äivänä kuuden palstan levyisen otsikon, missä sanot­tiin:
"Dominikaanisen tasavaillan ehdokkaat piiloutuvat ää­nestyksen
lähestyessä."
Mainitun uutistiedon mukaan vaalikysymyksenä oli demo­kraattinen
hallitus, elinkustannuksia vastaavat palkat ja va­paus
ulkomaisesta ('yhdysvaltalaisesta') yliherruudesta.
JSankdlakim demokraattisia voimia peloiteltiin jopa siinä
iriäärin, että mr. Bosch joutui käymään vaalikampanjansa ko-toaari,
talonpoikaistoa terrorisoitiin oikeistovoimien kannat­tajiksi.
Poliisien toimesta avattiin useita kertoja tulitus demo­kraattisten
voimien mielenosoituksia vastaan Santo Domin^
gossa. Boschin ehdokkuutta kannattavia henkilöitä pahoinpi­deltiin
Santo Domingossa, Victoraissa, San Cristobalissa, Azu-assa
ja San Jeronimossa.
V Tulokseksi saatiin se, että amerikkalaisten lempipoika,
olkeistopiirien ehdokas Balaguer tuli valituksi. Se oli uusi
murheen päivä Dominikaaniselle tasavallalle, jolla on 122-
vw>tisen itsenäisyytensä aikana ollut peräti 27 perustuslakia
ja vain kahdet rehellisinä pidetyt vaalit.
Väestön . keskinkertainen tulo henkilöä kohti on. $190
vuodessa; Nälkiintyneen kansan ja muutamien upporikkaiden
yksilöiden välinen kuilu on ammottavan leveä. .
_ Yhdysvaltain voima ja määräysvalta on ollut Domini­kaanisen
tasavallan uhkana jo satakunta vuotta ja kuten tie-idetään,
tällä kertaa siellä on 7,000 yhdysvaltalaista merijal­kaväen
sotilasta. Muutama viikko sitten sinne lähetettiin 22,-
000 yhdysvaltalaissotilasta pelastamaan demokraattisten voi­mien
käsissä häviön partaalle joutunutta taantumuskomen-toa.
Toronto Star-lehden kirjeenvaihtaja, Robert Nielsen sa­noi
vaalipäivänä julkaistussa katsauksessaan, että "Boschin.
ohjelmaa pidettäisiin maltillisena, liberaalisena tai sosialide-nlokraattisen
puolueen ohjelmana Euroopassa tai Pohjois-
Amerikan mantereella, mutta Dominikaanisessa tasavallassa
ntr. Bosch on Balagueria kannattavien oikestolaisten toimesta
ledmattu kommunistiksi."
' Samaldrjeenvaihtajaantoi sen jälkeen voittajaksi selviy­tyneestä
Balaguerista seuraavanlaisen lähikuvan: "Palvel­tuaan
26 vuotta vihatun Rafael Trujillon diktatuuria, hän on
omaksunut demokraattisia vaalikampanjamenetelmiä niin
näppärästi, että monet unhoittavat hänen menneisyytensä.":
Balaguerin ohjelman kulmakivenä oli yksityisyrittelijäi-syyden
puolustaminen.
Todellinen sjry, miksi Setu Samuli suhtautui suopean
myötämielisesti häneen, oli edellämainitun kirjeenvaihtajan
toteamus, että Balaguer on miellyttävämpi kuin Bosch yhdys­valtalaisille,
ja hän ei vaadi niin tiukasti kuin Bosch, Yhdys­valtoja
vetämään rauhan ylläpitovoimia pois maasta.
Vaaleja seurannut päivä, kesäkuun 2 päivä, ei tultenkaan
ollut amerikkalaisille miehitysviranomaisille erittäin mielui­nen
paikka, sillä mielenosoittajat vaativat "americanoseja"
poistumaan hetikohtaisesti maasta.
Yleisenä käsityksenä on, että Balaguerin voitto aiheuttaa
Trojillon terrorikomennon uudelleen alkamisen. Toisaalta on
kuitenkin muistettava, että historian lehtiä ei voida mieli­valtaisesti
kääntää taaksepäin.
Yleisesti puhuen näyttää siltä, että amerikkalaiset maa­han
tungettelijat saivat tahtonsa läpiajetuksi siten, että taan­tumus
nousi vaalitulosten perusteella niskan päälle. Mutta
totta on sittenkin, että "ei kannettu vesi kaivossa pysy". En­nemmin
tai myöhemmin tulee tilinteon päivä ja poliittisesti
valveutunutta kansakuntaa ei voida millään keinolla loput­tomasti
pitää sen paremmin vieraan kuin omankaan maan
äärioikeiston rautakoron alla.
Vasemmiston yhteistyöstä
Otsikolla "Suomen yhteistyöhallitus ja Länsi-Eurooppa",
kirjoitti SKDLn äänenkannattaja. Kansan Uutiset viime sim-nuntaisessa
toimituskirjoituksessaan, että kommunistien tulo
Suomen hallitukseen on herättänyt suurta huomiota Länsi-
Euroopan kommunististen puolueiden piirissä.
Niin Italiassa kuin Ranskassakin korostetaan uuden ti­lanteen
muodostumista vasemmiston yhteistyölle koko Län-si-
Euroopassa, toteaa lehti ja selittää asiaa edelleen:
Ranskassa se nähdään ainoana reaalisna tienä de Gaul­len
yksinvallan murskaamisessa ja Italiassa keinona ratkaista
maatalous- ja työllisyyskriisi ja aikaansaada kansan suuria
joukkoja palvelevia muutoksia maan talousrakenteessa.
Italian kommunistien tunnus "uudesta enemmistöstä",
jiMika muodostaisivat neljä vasemmistopuoluetta ja kristillis­demokraattisen
puolueen vasemmistosiipi, on jo muutaman
vuoden takainen ja seurausta keskusta-yasemmistolaisen hal­lituksen
epäonnistumisista. Tunnus on saanut uutta pontta
DOTiald Duncanin koltenmksia Vietnamissa; (2)
Kaksi erilaista arindjaa
Saigcnii» saamani ensimmäisen
komennuksen jälkeen ^ vietin
. siellä kaksi ja puoli kuukautta
tarjouduin vapaaelitoisena osallis­tumaan
ns. Delta-suunnitelman
toteuttamiseen. Tämän salaisen
suunnitelnian miikaan erikois­joukko-
osastoista valitut mieliet
valmennettiin ja lähetettiin pienit
nä ryluninä Laosin alueelle.
Näiden i:yhmien päätelilävänä
oU etsiä "Ho Tshi polkua" ja ke­rätä
tietoja ajoteistä, sotajoukois­ta,
aseista jne. Telitävä oli siis en-sisijaisasti
tiedusteluluontoinen,
mutta- lisäksi otettiin Iiuomioon
malidoUisHus perustaa sinne myö-
^iiemmin sissitoiminnan tukikoli-tia.
Huhuttiin myös tunkeutumi­sesta
Pohjois-Vietnamiin, mutta
Delta-suunnitelmaan se ei kuulu­nut.
Sitä puuhasi toinen erikois­ryhmä,
johon kuului eri asela-.
jien edustnjia. Siinä olivat edus­tettuina
keskustiedustelupalvelu,
Ilmavoimat, laivasto, armeija ja
niiden alaisuuteen komennetut
erikoisjoukko-osastot. Delta-suun­nitelma
rahoiteitiin "Erikoissivlir
liosaston' varoilla. Meidän tuli
muonittaa, majoittaa ja vaatettaa
vietnamilaisia. Olutta jaettiin il-
.maiseksi ja suuria summia oli
myönnetty makseltavaksi valmen­nuksen
päätyttyä ja vieläkin suu­rempia
ryhmien palattua. Siis me
olemme Etelä-Vietnamissa hen­kemme
uhalla, jotta nämä miehet
"puolustaisivat vapautta jne", ja
me vielä maksaisimme heille, jot­ta
he auttaisivat itseään . .
SYNTYMÄ-
^ PÄIVIÄ f^,
Karl Joutsi, Sherridon,: Man., täyt­ti
kesäkuun 1 pnä 77 vuotta.
Yhdymme (valitettavasti myöiiäs-tyen)
sukulaisten ja tuttavain onne-toivotuksiin.
Maailman turuilta
PIISPAN BÄNDI
Erikoinen • rautalaukayhtye esiin­tyi
äskettäin Lounals-Englannissai
kun Bathin ja Wellsin piispa Ed-wai'd
Ileddison piti nuorisoillanvie^
ton. illan sensatio oli paipillinen
rautalankayhtye, joka säesti laula­vaa
piispaa. Taitavina sähkökitaris-teina
esiintyivät hiippakunnan us­konnonopetuksen
esimies, . kirkko­herra
H. L. f'ranklin sekä VVellsin
arkkidiakoni .-J. du B. Lance. Rum­palina
oli nuorisokappalaincn, paslo
r i Peter Haynes.
Tilaisuudiissa esitettiin myös näy­telmä
ja sen aikana yhtye säesti
nuoria esiintyjiä/
• • •
TAITAVA VARAS
on nyt saatu vihdoin kiinni Itali­assa.
Varas toimi Vercelli-nimisel-lä
paikkakunnalla ja jatkoi varkauk-siaan
kaikkialla kahdeksan kuukau­den
aikana ennen kuin hänet saa­tiin
satimeen.
Varkaudet kohdistuivat Giuseppe
Albinon kanalaan, josta katosi noi­den
kahdeksan kuukauden aikana
noin 1500 kanaa. Mutta kun varas
vihdoin saatiin kiinni, niin kyllä se
saikin ankaran rangaistuksen. Se
teloitettiin..
Varas oli nimittäin Albinon oma
kissa. '
kansainvälisistä ilmiöisiä, NATOn ra-koilemisesta
Ja itä—länsi-suhteiden
uudesta vaiheesta, joka ilmenee mm.
lisääntyvänä kauppana Länsi Euroo­pan
ja sosialististen maiden välillä.
Italiassa, missä kommunisteja kan­nattaa
neljäsosa äänestäjistä, on yh-tcistyölinjaila
voimakasta kannatusta
kaikkien "uuden enemmistön" puolu­eiden
piirissä. Sitä t<Klistaa mm. tun­netun
kristillisdemokraatin, Firenzen
entisen pormestarin prof. Giorgio Ls
Piran innostunut reaktio Suomen kom­munistien
hallitukseen menosta. "Uusi
aikakausLon alkanut", hän julisti SK
Pn valtuuskunnalle katsoen meille
muodostetun hallituksen edustavan
"kansan- todellisia voimia". Myös
Nenni-sosialisteihin lukeutuva Fernan­do.
Santi" totesi valtuuskunnalle, että
Länsi-Euroopassa on käynnissä "va­semmiston
uusi järjestäytyminen".
Samanlaisen arvion antoi tämän vuo­den
alkupuolella ranskalainen prof.
Duverges.
Suomi on joutunut tässä muutosvai
heessa kärkeen ja siihen kohdistuvat
tällä hetkellä myös Länsi-Euroopan
vasemmiston katseet. "Suomen kokei­lulla"
katsotaan olevan suuri merkitys
koko Länsi-Euroopan työväenliikkeel­le.
Suomen yhteistybhallituksen onnis;
tuminen tai epäonnistuminen sätciles
vaikutuksensa myös maanosamme
suuriin maihin, joissa kommunistien
kannatus on suuri ja joissa maaperä
vasemmiston uudelle yhteistyölle on
kehittynyt suotuisaksi. Suomen "a/ain
asema'* on tässä mielessä velvoittava.
Viime hetkellä saiinme tiukan oh­jeen,
ettS amerikkalainen henkilö­kunta
ei sar osallistua operaatioon.
Kun tiedustelimme syytä tähän
meille ..seliteItiin, että meneillään
on vaalivuosi, ja jos amerikkalaisia
joutuu vangiksi Laosissa, se aiheut­taa
kiusallisen tilanteen. Kaikki tä­mänlaatuiset
toimenpiteet on lykät­tävä
vaalien jälkeiseen aikaan.
OLIN PETTYNYT KUTEN
MUUTKIN . . . Nyt kävi selväksi,
että mei'ä ei kiinosta vietnamilais­ten
kohtalo vaan ainoastaan omien
etujemme valvominen. Lähetimme
matkaan 40 luotettavaa miestä, jot­ka
kaikki olivat vapaaehtoisia. Hei­dän
esimiehensä saapui ennen len­tokoneen
lähtöä hyvästelemään so­tilaitaan,
hän oli yhtä humalassa
kuin kaikki sotilaatkin. Vain kuusLJcana saatiir vangiksi vietkongilai-heistä
palnsi, toiset- kaatuivat tai
joutuivat vangiksi.
Samanlainen retki tehtiin D-soti-lasvyöhykkeen
seudulle, pohjoiseen
Dong Khoangista.
Heti kun helikopterit olivat las­keutuneet
maahan ja me olimme
tulleet ulos, alkoi kahdelta suunnal­ta
konekiväärituli. Luodit rapisivat
kuin rakeet iskiessään helikopte­rien
alumilnikuoreen. Amerikkalai­set
apulaiseni avasivat tulen toi­seen
ja minä toiseen suuntaan.
Olimme selin helikoptereihin ja tä-hyilimme
viidakkoa. Toiset ryh­mämme
jäpenet kiipesivät takaisin
helikoptereihin. Jatkoin yhä ampu­mista,
kun joku no.sti minut heli­kopteriin.
Moottoreista otettiin irti
kaikki mahdollinen. Yhtäkkiä tun­sin
iskun reidessäni. Luoti oli lävis­tänyt
helikopterin pohjan ja poltto­ainesäiliön
sekä kimmonnut siitä.
Luoti aiheutti kahdeksantuumaisen
veripahkan, mutta ei lävistänyt l i ­hasta.
Sinä iltana otinune täyskän-nin.
Se oli ainoa keino saada unta
ja unohtaa tämä kaikki. Juopottelua
jatkui ainakin kolme päivää.
SAIN TARKKAILLA LÄHELTÄ
pommitusten teiioa. Pommit pudo­tettiin
15 yardin pituiselle kaistal­le,
ne repivät puista valtavat mää­rät
lehtiä ja siinä kaikki. Ellette
onnistu pudottamaan näitä kapis­tuksia
suoraan jonkun päähän, niil­lä
on hyvin vähän virkaa. Amerik­kalaiset
pommittivat tätä aluetta 28
tunnin ajan. Palattuani sain kuulla
heidän arvioineen surmanneensa
ensimmäisen päivän aikana 250
vielkongilai^ta. Minulta kysyttiin,
miten .suureksi arvioin vietkongi-laisten
mie<ihukan ja kun vastasin,
että mahdollisesti kuusi miestä oli
kaatunut, herätin epäluuloa. Pom-'
mituksilla ei ole reaalista sotilaal­lista
merkitystä . ..
Ensimmäisiä seikkoja, joka .sel­viää
tällaisessa sodassa on, ettei yk-
.sikään kapinaliike tai sissisota voi
jatkua pitkään ilman väestön tukea.
Tehtyäni virkani puolesta tutki­muksia.^
ain selville että jokaisessa
maakunnassa Vietkongin sissit aloit­tivat
perustamalla pienehköjä osas­toja.
Nyt no ovat muuttuneet patal­jooniksi
ja rykmenteiksi. Vietna­mista
lähtöni aattona Vietkong oli
pystynyt mobilisoimaan miltei mis­tä
maakunnasta tahansa divisioonan
suuruiset voimat. Tällainei^j; kasvu
on yksir.keitaisesti mahdotoh ilman
kansan tukea,. se vaatii taakseen
väestön enemmistön.
ETELÄ-VIETNAM ON PIENI
MAA, jonka alueella on hajallaan
tuhansia pieniä kyliä. Ja tällä hy­vin
rajoitetulla alueella Vietkongin
komppaniat ja pataljoona voivat
liikkua ja elää aivan hallituksen
joukkojen nenän alla, väestö ei an­na
ilmi sis.sien liikkumisia, vaikka
niistä tiedottamiseen riittää yksikin
sana. Toisaalta si.ssit ovat aina sel­villä
hallituksen joukkojen pienim-mistäkin
siirroista.
Tämän johdosta hallituksen jouk­kojen
ainoana n^abdöllisuatena teh-dM
' yllätyshyökkäyksiä Vietkortglti
joukkoja vastaan on käyttää joukko­jen
siirroissa helikoptereita. Mutta
tämäkään ei. takaa yllätystä. Olles­saan
Saigonin hallituksen päämie-henä
kenraali Nguyen Khanh tun-nustij
että Vietkongille myötämieli­siä
ja sen asiamiehiä sattaa tavata
kaikkialla, jopa hänen lähimpien
neuvonantajfensakin keskuuäesjiä.
Häh sanoi: ''Jokainen operaatio, jon­ka
suunnittelusta toteuttämishet-keen
kuluu yli 4 tuntia, on tuomit­tu
epäonnistumaan."
TUNNEN USEITA TAPAUKSIA •
joissa erikcisjoukko-osastojen up­seerit
-intoivat njääräyksen ampua
vietkongila»sia~sotavankPja. kerran
alin mukan'4 operaatiossa, jc^ika ai-
3ia Anchin seudulla. Me emme ha­lunneet
ottaa sotavankeja mutta
suorastaan törmäsimme heihin. Mei­dän
oli mäSrä viipyä tällä seudulla
vielä neljä päivää. Meitä oli kah­deksan
]a vankeja neljä, ja pulma­na
oli mitä tehdä heille. Muonaa
oli niukasti, ja tukikohdassa saadut
ohjeet selvästi viittasivat siihen, et­tä
sotavangeista oH päästävä eroon;
En halunnut murhata heitä. Palat­tuani
tukikohtaan muuan majuri sa­noi
minulle: "Olimme aikeissa i l ­moittaa
teille radiopuhelimitsg, mi­ten
pääsisitte eroon heistä." "Olen
iloinen, ettei niin tapahtunut", vas­tasin.
''Meidän olisi ollut noudatet­tava
sitä käskyä. Tappaa taistelussa
on aivan toinen juttu kuin murhata
poikia, joiden kädet on sidottu. Ja
jos olisin ampunut heidät, olisivat
laukaukset kuuluneet kauas. Ja
puukottamirien olisi ollut jo liikaa.'!
Majuri huomautti siihen: "Eihän
teidän olisi tarvinnut tehdä sitä itse
— olisitte luovuttaneet heidät viet­namilaisille."
Edellytetään tietysti, että tämä
poistaisi va.«tuun meiltä. Kysymys
on kuitenkin periaatteesta. Tuollai­nen
asenne on täysin tekopyhää mo­raalia.
Valitettavasti erikoisjoukko-osastoissa
oli hyvin harvoja sellai­sia
miehiä, jotka olisivat epai-öineet
kohda'essaan tällaista moraalia.
Vain hyvin harvoja.
VÄHITELLEN MINUN OLI
PAKKO TUNNUSTAA, että suurin
osa vietnamilaisista, olivat he sitten
kommunisteja tai eivät, on Viet­kongin
kannalla :a vastustaa Sai­gonin
hallitusta. Minun oli niin
ikään pakko todeta valheeksi väite:
"Me olemme Vietnamissa koska ha­luamme
auttaa Vietnamin kansaa
3en pyrkimyksissä.ja toiveissa." Ja
jos kerran tämä väite ei pida paik­kaansa,
niir mikä sitten on syynä
täällä oloonime?
Se seikka, joka kiusasi minua eh­kä
eniten Vietnamissa oloni alusta
alkaen, oli etelävietnamilaisen ar­meijan
halveksiminen taisteluvoi­mana:
"Vietnamilaiset ovat pelku-
:"eita . . . täysin kurittomia .
he eivät pysty käsittämään taktiik­kaa,
eikä strategiaa . . ." jne. Sai­gonin
amerikkalaisessa sota-arkis­tossa
on monia todisteita siitä, mi­ten
yksi Vietkongin komppania saat­toi
motittaa kaksi tai kolmekin cte-lävietnamil.-
isen armeijan komppa­niaa
ja tuhota ne. Samoissa asiakir­joissa
on todisteita saigonilaispatal-joonien
saartamien vietkcngilais-komppanioiden
käymistä vimma­tuista
taisteluista ja murtautumi­sesta
saartorenkaan läpi. Näin omin
silmin miten vietkongilaiset hyök­käsivät
konekivääriasemiin yli avo-maaston,
missä mieshukka oli hir­veä.
Sellaiseen eivät kurittomat ros­vot
pysty. Jo monen vuoden ajan
on Vietkongin taktiikka ja strate­gia
ollut niin menestyksellistä, että
ainoat, jotka ovat estäneet Viet-kongia
iaamasta täydellistä voittoa,
ovat olleet voimakkaat konetuli-
Presidentti Kekkohen:
NALyfUSRATKAISUUN
Helsinki. — ttiih Vlirtiä maalis­kuun
vaalien tulokset tulivat tunne­tuiksi,
saattoi pitää selvänä, että
^ud«n hallituksen fysionomiassa tu­lisi
tapahtumaan normaalia perus­teellisempi
muutos. Vasemmisto oli
tosin vuonna 1958 saavuttanut edus-kuntaenemmistön,
mutta silloin oli
voitu pian, todfta, että saavutettua
enemmistöä ei pidetty poliittisesti
käyttökelpoisena, totesi presidentti
Urho Kekkonen puhuessaan halli­tuksen
esittelytilaisuudessa tiistai­na..-
v/.
Nyt oli siis asianlaita ilmeisesti
oleva toinen, mm: sen takia, että
vähemm^istöön joutuneille voitaisiin
säilyttää uuden käyttökelpoisen
enemmistön aikana myötävaikutus­ta
hallituspolitiikkaan, esitin, että
muodostettaisiin kaikkien puoluei­den
hallitus. Vielä varsin myöhäi­sessä
vaiheessa oletin, että järkevät
asiasyyt johtaisivat sellaiseen rat­kaisuun.
Kun se ei tapahtunut, oli
hallituspohjaa kavennettava. Olen
aseemme ja ylivoimamme ilmassa.
MIKÄ SITTEN ON TEHNYT
vietnamUairista niin erilaisia? Ma­juri
Beckwith, erikoisjoukko-osasto­jen
komentaja käytti vietkongilaisia
luonnebtiessaan sellaisia sanoja
kuin "uskolliset", "taipumattomat",
"kurinalaiset", "hyvin valmenne­tut","
urhoolliset* -—ja miltei yhtä
kiihkeästi hän haukkui meidän puo­lellamme
olevia vietnamilaisia.
Tässä, vaikuttavat ilmeisesti mo-raalitekijät.
Vietkongin sotilas kat­soo
taistelevansa kansallisen riippu­mattomuuden
puolesta. Hän luottaa
täysin johtajiinsa. Hänen upseerin­sa
majailevat samoissa mökeissä ja
syövät samaa ruokaa kuin hänkin.
HALLITUSJOUKKOJEN SOTI­LAS
taas tietää, että hänen päällik­könsä
ovat miehittäneet virkapai­kat
perhesuhteiden ja rahan avulla
tai saaneet ne palkkiona poliittises­ta
mielistelystä. Hän tietää, että hä­nen
upseeriensa tärkeimpinä tavoit­teina
ovat rikkauksien ia poliitti­sen
suosion hankkiminen. Heidän
kapteeninsa ja majurinsa aterioivat
ranskalaisissa ravintoloissa ja tuh­laavat
yhtenä iltana enemmän kuin
sotilas ansaitsee viikossa ja elelevät
rakastajattarineen vartioiduissa hu­viloissa.
Heillä on aina verukkeita,
joilla he puolustelevat jäämistään
pois taistelusta, johon he komenta­vat
sotilaat. Nämä kuulevat upsee­riensa
kerskailevan ja valehtelevan
'uroteoistaan".. Sotilas tietää, että
häntä tilaisuuden tarjoutuessa pet­kutetaan
palkanmaksussa. Hän tie­tää,
että hänen tarvitsemiaan varus­teita
myydi.än mustassa pörssissä.
Ainoana . "moraalisena tukena'' hä­nellä
on sen tajuaminen, että hän
taistelee pelkästään ikuistaakseen
järjestelmän joka tuomitsee hänet
tietämättömyyteen ja köyhyyteen.
Hän on saanut niin paljon lupauk­sia,
jotka on rikottu niin monta
kertaa, ettei hän enää luota halli­tuksen
lupauksiin.
ETELÄ-VIETNAMIN JOUKOT
ja niiden päällystö tietävät, että el­leivät
he nosta aseitaan Vietkongia
vastaan, he ovat turvassa eikä hei­dän
kimppuunsa hyökätä. Oli todel­la
järkytys, kun paljastui monia so­tilaskomentajia
ja piirin esimiehiä,
jotka lioitelevat henkilökohtaisia
ask>itaan vihollisen kanssa. Sai­gonissa
oleviin asiakirjoihin on tal­letettu
tapauksia, joissa Vietkong
on kehottanut hallituksen joukkoja,
joiden mukana on ollut amerikka­laisia
neuvonantajia, laskemaan
aseensa ja jättämään amerikkalai­set.
Joukot menettelivätkin näin^ ja
Vietkongin antamat turvallisuuslu-paukset
pidettiin aina.
(Jatkuu)
tyytyväinen ratkaisuun ja toivon,;
että tämä meidän oloissamme poik­keuksellisen
lujalla pariamentaari-sella
tuella toimiva hallitus voisi
hoitaa maan asioita koko vaalikau­den
ajan, tavoite, josta sekä edeltä­jäni
että minä olemme usein puhu-:
neet. - •
Tiedämme kaikki, että tällä halli'
tuksella on paljon vaikeuksia voitet­tavanaan.
E n käy luettelemaan, var­sinkin
kun ne ovat vereksinä mie­lessä
pitkien hallitusneuvottelujen
ajalta. Kokemuksesta sanon, että vai
keitä asioita tulee olemaan arvatta­vasti
muutama enemmän kuin nyt
tiedetään. N i i n on a+na ollut. Halli­tuksen
polulle voidaan näet vyöryt­tää
uusia esteitä, mutta ne ovat siir­rettävissä
tai kierrettävissä, asian.
mukaan. Yhteiskuntamme kaipaa
nyt laajalle pohjalle rakentuvaa yh­teistyötä,
se on mm. taloudellisen
lasapainon saavuttamisen edellytys.
Rohkenen toivoa; että hallituk­sen
jäseniä ja hallituksen takana
olevia ryhmiä elähdyttää yhteis­työn
ja sen jatkamisen tahto. Sen
avulla voidaan selviytyä' edessä ole­vista
vaikeuksista. On pideltävä mie­lessä,
että minkään: osapuolen ei
hevillä knnnata väsyä sovitteluihin,
sillä jäijpllojäävä vaihtoehto tuskin
olisi parempi.
Tässä; yhteydessä on paikallaan:
todeta, että ne vaikeat asiat, jotka
tuottavat päänvaivaa- hallitukselle
ja eLii.skunnalle, vaativat harkin­taa
ja malttia koko kansalta.
Olen havainnut, että'eräät uiko-,
maiset lehdet ovat kiirehtineet esit­tämään
huolestumisensa hallitusrat­kaisun
johdosta. Me suomalaiset
olemme, kuitenkin aina hyvin mie­lissämme,
kun meihin kohdistetaan
myötämielisiä ajatuksia. Minun sal­littanee
kuitenkin sanoa, että hätä
kohtalostamme tulee osoittautu­maan
turhaksi. Tälläkin kertaa tu­lee
käymään kuten aikaisemminkin,
milloin-ulkomailla on ilmaistu pelko
ja huolestuneisuus poliittisten rat­kaisujemme
johdosta. Tullaan näet
näkemään, että me kykenemme hoi­tamaan
asiamme omien olojemme,
perusteella ja että meihin eivät so­vellu
toisten maitten ja toisten ai­kojen
poliittiset vaiheet eivätkä
niistä tehdyt johtopäätök.set ja en­nustelut.
Tullaan näkemään, että suomalai­nen
demokratia jatkuu tämän hal­lituksen
aikana ja sen jälkeen.
Eräässä kotimaisessa lehdessä
taas on kirjoitettu, elä oppositi­oon
tätä hallitusta vastaan "kuulu-,
vat kaikki ne, jotka lujasti pitävät:
kiinni siitä, että suomalaisella elä­mänmuodolla
on olemassaolon oi­keus"
Mm. minä pidän lujasti kiin­ni
siitä, että suomalaisella elämän­muodolla
on olemassaolon oikeus.
Mutta en kuulu oppositioon. Ja vie­lä
enemmän:minä pidän lujasti kiin­n
i siitä, että suomalaisella elämän­muodolla
ei ole vain olemassaolon
teoreettinen oikeutus, vaan että
tämä hallitus kuten sen seuraaja'*.-
kin käytännöllisessä valtiollisessa
toiminnassa ylläpitävät suomalaista
elämänmuotoa.
Tämän asian vuoksi ei kenellä­kään
ole asiallista syytä olla opposi­tiossa:
suhtautuminen suomalaiseen
elämänmuotoon ei tule vedenjaka
jaksi poliittisessa elämässämme tä­män
hallituksen perustamisen takia.
Toivotan herra pääministerille ja
koko hallitukselle onnea .vaativan
työn alkaessa valtioneuvoston lin­nassa..-
•• • - , :-
— Rakkaus on voimakkaampi kuin
kuolema ja kuolemanpelko. Ainoas­taan
siinä ja sen kautta elää ja liikkuu
elämä.
I. S. Turgenjev.
PÄIVÄN PAKINA
MUUTAKIN KUIN HELMOJEN NOUSUA
Britanniasta viimeaikoina saar
puneitlen uutistietojen perusteel­la
on meille kerrottu sanoin ja
kuvin kuinka monta tuumaa ovat
hameiden helmat kulloinkin ko­honneet
yläpuolelle polven.
Mutta brittien valtakunnassa ta­pahtuu
ilmeisesti muutakin ko­hoamista.
V —
Hinnat ovat siellä kohoneet ää­rettömin
nopeasti— ja^yyparka
siitä lankeaa merimiesten lakon
kanneltavaksi! Kummallinen juttu
muuten sivumennen sanoen. Meil­lä
ei täällä Canadassa ollut viime
vuonna mitään merimieslakkoa ja
silti nousivat hinnat 3—4-prosent-tisesti.
Helmojen ja hintojennou-sun
lisäksi on London Time and
Tiden toimittajan, Anthony Le-jeunen
Lifc-julkaisuUe lähiettä-män
selostuksen mukaan myös ri­kollisuus
noussut huimaa vauhtia.
Mr. Lejeuncn esittämien tilas­tojen
mukaan poliisien tietoon tul­leiden
vakayieii rikosten määrä
on Britanniassa noussut yli kol­minkertaisesti
vuoden 1938 tasos-
.ta.
Poliisien tietoon tulleiden väki­valtarikosten
määrä on 8 kertaa
suurempi ja nuorten henkilöiden
suorittamat väkivaltarikokset ovat
lisääntyneet yli 22-kertaisesti vuo­den
1938 tasosta.
Lisäksi on osoittautunut että
poliisien on entistä vaikeampi
päästä käsiksi rikollisten haive­niin.
Mr. Lejcunen selostuksen
mukaan rikosten selvittelymäärä
on laskenut 50.1 prosentista v.
1938 39.4:ään prosenttiin V. 1964.
Ryöstön tekijällä on nykyisten
tilastojen valossa Lontoossa 3—1
mahdollisuus selvitä tekosesta
kiinni Joutumatta ja murron teki­jällä
6—1 mahdollisuus.
Kaiken tämän takana piilee ky­symys,
miten saadaan rikollinen
kiinni? Ja mitä on tämän rikosaal­lon
takana? Näitä kysymyksiä tut­kitaan
ja tutkimusten perusteella
on annettu erilaisia vastauksia.
Suur-Lontoon raastuvanoikeu­den
entinen päätuomari sir Lau-rence
Dunne otaksuu rikollisuu­den
nousun takana olevan ajatuk­sen
että "rikos kannattaa — sillä
kiinnijoutumisen mahdollisuus on
pieni".
Erikoisen hätkähdyttävä on mr.
Lejeuncn lausunto, että "yliopis­ton
läpäisseistä on viimevuosina
tullut paljon enemmän rikollisia
kuin poliiseja": Hänen mielipi-tensS
tästä on, että hallitus ei
maksa riittävästi poliiseille eikä
varaa poliiseille riittävästi nyky­aikaisia
välineitä. Muun ohella
hän suosittelee palattavaksi siihen
tilanteeseen, missä poliisi "tunsi
että yleisö on=hänen Takanaan";
Nykyaika on täydelhnen vasta­kohta
sille, hän selittää. Propa­gandaa
harjoitetaan poliisia ja oi­keuslaitosta
vastaan samalla kun
rikollisuutta ihaillaan. Sui^rta ju-naryöstöä
esimerkiksi pidettiin
useissa : arvovaltaisissa - piireissä
miltei urhojen tekona. Richard
Burton ja Elizabeth Taylor ovat
tarjoutuneet filmin tekijäksi tästä
junaryöstöstä.
Kaiken tämän lisäksi, selittää
mr. Lejeune, "nuoret ihmiset, jot­ka
ovnt olleet ydinasevastaisissa
mielenosoituksissa ja rotusyrjin-tää
vastu&tavissa mellakoissa, pi-täyät
poliiseja fyysillisinä vastus­tajinaan"/
Tässä mr. Lejeune antaa sellai­sen
kuvan kuin lain ja järjestyk­sen
alta kaivaisivat maata pois
nuoret rauhanpuolustajat?
Eräitten tietojen mukaan Bri­tannian
hpllitus suunnittelee sitä,
miten voidaan ottaa kaikkien brit-tiläislon
scrmenjälkivalokuvat po­liisien
kortistoon.
Tiedossa ei ole, onko tarkoitus
ottaa kaikista "silm?ntekevistä-kin',
hallitusministerit .mukaan-luettuna,
sormenjälkivalokuvat
poliisien kansioihin?
V Mutta tuskinpa sormenjälkien
'valokuvat voivat nostaa . poliisien
arvovaltaa nuorison keskuudessa
silloin, jos poliiseja Jcäytetään
pääasiassa rauhitnpuolustajain Ja
lakkovahtien mielenosoituksien
hajoittamiseen niiTi; että. likolliset
pääsevät useimmiten kuin koira
veräjästä poliisien käsistä. :
Näyttää siltä kuin Britanniassa­k
i n olisi oravakoira..(poliisi)
haukkumassa väärää puuta. Tosi­asia
kaiketi lienee, että metsä
vastaa siten kuin sinne huudetaan,
ja jos poliisivoimia käytetään en­tistä
suuremmassa määrässä ta­vallisia
"Virtasia" vastaan ja jäte­tään
_ rikolliset suurin piirtein pq-hucn
rauhaan kuten on ilmeisesti
tapahtunut, niin Britanniassa
kuin tälläkin puolen Atlqntin, var­sinkin
Yhdysvalloissa, niin se ai-
. heuttaa paljon huonompia tulok­s
i a kuin suurta kohua nostattanut
hameiden helmojen korottaminen
muutaman tuuman polvien ylä­puolelle.
• - Känsäkoura.