Vapaus, April 6, 1963

              Sivu 2 Lauantaina, huhtjk; 6 p. — Saturday, April 6, 1963
VAPAUS INDEPENDENT LABÖRORGAN
OF FINNISH GANADIANS
(LIBERTY) '-^ Est&blished Nov. 6, 1917, \
Edltor: W. Eklund Manager:«ll^-Suksi
Telephones: Office OS 4j4B[64 — EdltorlalOS-4-4265•
Published thrice weejöy: Thursdays and Saturdays by Vapaus
Ihibllshing Co. Ltd..'100-102 Elm St. West, Sudbury. Ontario, Canada.
Mafling address: BoX'6d
Advertising rates upon appllcätion. translations free of charge.
Authorized as second Oas.*; mail by the Post Office Department, Ottawa,
' and for paymenlijof postage in cash.: ,
" TILAUSHINNAT
Cahadassa: 1 vk; $8.00 6 kk. $455 USArssa:
3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 9 kk. S4.?0
1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
^• CANADIAN LANGUAGEIBRESSt
^ulinöinti ei selvitä asioita
_ Vaalikampanjan yhtenä kielteisenä puolena on viimepäivinä to­dettu
järjestetty hulinointi, jonka tarkoituksena on olluL.alkaansaada
häiriötä niin, etteivät ehdokkaat voi puheitaan pitää ja ehdotuksiaan
esittää.
E r i piiolilta maata saapuneet uutistiedot ovat antaneet todella
huolestuttavan kuvan tällaisesta vaalihuliganismista.
Meidän harkittu käsityksemme on, että kuulijoilla täytyy olla
vaalikokouksessa tilaisuus kysymysten esittämiseen ja omien mieli-piteitterisäkin
ilmaisemiseen lyhyessä muodossa. Mitään' pahaa ei ole
siinäkään, jos puhujille tehdään lyhyitä ja asianmukaisia välikysy­myksiä
puheen aikana. Sellaiset välihuudahdukset ja -kysymykset
antavat ehdokkaille tosiasiassa paremman mahdollisuuden asiansa se­littämiseen
ja auttavat §iis osaltaan sekä mielenkiinnon nousua että
vaalikysymysten perusteellisempaa selitystä kokouksissa. Kaikki tä-
Mutta asia erikseen on se kun vaalikokouksiin mobilisoidaan jär­jestettyjä
hulinoitsijoita siinä mielessä, että voidaan estää vaalipuheit-ten
pitoa, tai ainakin pitää niin suurta melua, ettei kukaan kuule mitä
ehdokkailla on sanottavaa. Sellainen hulinointi e i missään mielessä
auta vaalikysymysten selvittelyä. Se ei liioin lisää mielenkiintoa ja
kansalaisten osallistumista vaalikokouksiin. Sellainen hulinointi on
kokonaan kielteistä j a vierasta kansanvaltaisten pelisääntöjen kan- •
naita katsoen. •
Meillä täällä Sudburyssakin oli maanantaina samassa hengessä
joskin hieman toisin kehittynyt vaalikokous ukrainalaisella haalilla.
J l m a n muuta on selvää,, että mainittuun kommunistisen puolueen jär-
'•. jestämään vaalikokoukseen oli värvätty ryhmä koululaisnuorisoa häi­riötä
tekemään. Tosiasiassa he itsekin myönsivät tulleensa "asialle".
Itsepintaiset huhut kertoivat etukäteen, että siiine tulee häiriönaiheut
tamistarkoituksessa ainakin 50 nuorta, kertoi lehdellemme eräs ko­kouksen
järjestäjistä. Sudburylaisten nuorten kunniaksi on kuiten­kin
sanottava, että sille ' a s i a l l e " ei sinne saatu muuta kuin kuusi
\,nuorta poikasta ja osa heistäkin pyrki rauhoittamaan äänekästä joh­tajaansa.
Merkillepantavaa on myös, että paikallinen päivälehti keskitti
seuraavana päivänä julkaisemassaan kokousraportissa koko huomion­sa
siihen,Imitä nämä nuoret, pojat kysyivät, sanoivat ja tekivät jät­täen
vain sivumennen lausutuksi maininnaksi sen mitä mainitun puov
lueen edustaja, Mrj:PfeterBoirbhuck ja W i l l i am Kashtan Torontosta
olivat siellä pubiineetl:' Auttoiko tällainen hulinointi j a moinen uutis- .
ten käsittelytyyli yaaliasiain selvitystä, vai heijastiko se todellisuudes­sa
vain -punakauhunlietsojain aatteellista vararikkoa, se jääköön luki­jain
ratkaistavaksi.
Meidän vakaa käsityksemme on kuitenkin se, että hulinoimisella
j a häiriönteolla sekä siihen perustuvalla kurjalla raportaashilla ei
.auteta, vaalikysymysten selvittelyä eikä liioin kansakunnan edessä
olevien pulmien ratkaisua.
Korostamme vieläkin, että vaalikokouksiin osallistuvilla tulee
olla vapaa oikeus kysymysten tekoon ja mielipiteittensä esittämiseen
ehdokkaiden puheitten jälkeen, sekä asiallisten välihuomautusten ja
-kysymysten tekoon puheiden aikanakin. Mutta järjestetty hulinointi
— tapahtukoon se siinä mielessä että voidaan ehdokkailta kieltää pu­heittensa
pito ja estää' kokousväki kuulemasta puheiden sisältöä, tai
siksi, että voitaisiin lehdessä raporteerata jostakin muusta, mutta ei
siitä mistä ehdokkaat puhuvat se on kerta kaikkiaan tuomittavaa;
Asia ei liioin muutu meidä)i?4cäsittääksemme lainkaan "puoluekäsit-teiden"
pohjalla, sillä jos hulinointia järjestetään jonkun tai joidenr
kin puolueiden vaalikokousten tavalla tai toisella häiritsemiseksi, niin
se menettelymuoto laajenee j a yleistyy pian kaikkia puolueita käsit­täväksi.
Siksi on syytä suhtautua tuomitsevasti hulinoinnin järjestä­miseen
kansalaiskokouksissa yleensä ja erikoisesti vaalikokouksissa;'
Tärkeätä on kuitenkin se, että täytämme huhtik. 8 pnä kan­salaisvelvollisuutemme,
käymme " k a i k i n äänestämässä, ja an­namme
tärkeän äänemme ydinaseita vastustaville työväen eh­dokkaille.
Valitkaamme UDP "vallan tasapoinoasemaan" parla­mentissa!
1 ko..
likäli
Järviemme likaamisesta
V i i k o n alussa saatiin sellainen pöyristyttävä tieto, että kaupun­gin
toimenhaltijain valvonnan alaisuudessa oli Lo Ellen Park-nimi-sestä
kaupunginosasta tyhjennetty pumppuja käyttäen likaviemäreitä
kaupungin eteläpuolella olevaan kauniiseen Trout-järveen.
Tätä hirvittävää tekoa puolusteltiin sillä, että ko. likaviemärin
osan tyhjentäminen olisi muka tullut liian kalliiksi, jos sen sisältö
olisi kuljetettu ajopeleillä jonnekin muualle, ja myös sillä; kuten itse
puhtaustarkastaja J im Sandulin "kerrottiin sanoneen, että klooria lii
säämällä likaviemäristä pumputtuun moskaan muka vältettiin ko.
järven pahempi likaaminen!
Mr. Sandulin väitöksistä puheenollen voidaan todeta, että miki
klooria todella siihen moskaan saatiin scatuksi — ja se voi olla ky­seenalainen
asia — siten voitiin ehkä välttää tautipasillien istutus
mainittuun järveen, mutta ei su*hkaan lievennetty vähemmässäkään
määrässä järven likaamista. Ja mikäli on kysymys veronmaksajain
varojen "säästämisestä", niin kylläkaiketi niitä menoja voitaisiin jo­tenkin
muuten vähentää edullisemmin. Tosiasia on, että Sudburyn
ympäristön vesistöjen suojeleminen maksaa Hkaviemärien rakentami­sen
muodossa miljoonia dollareita kaupunkilaisille, mutta siitä huoli­matta
pumputaan viemärijätteitä ainakin poikkeustapauksissa jär-
-•viimme.
Maakunnallinen lainlaadinta säätää, ettei järviimme, jokiimme
ja puroihimme saa mitään Ukajätteitä päästää. Me emme tiedä, sai­vatko
kaupungin viranhaltijat erikoisluvan Lo Ellen Parkin viemäri-johtojert
tyhjentämiseksi Troutjärveen. Epäilemme asiaa sittenkin,
vaikka maakunnallisten terveysviranomaisten toimesta tunnutaan kat­seltavan
tapausta ikäänkuin sorniien lomitse.
Tosiasia on, että keväisin ifl^nee niin Troutjärveen kuin muihin­kin,
vesistöihimme vielä aivan liYafi paljon likaa pintavesien mukana.
Näifä likavesiä menee järviimme ennenkaikkea siksi kun kaduilta el
ole föity nykyajan vaatimuksia vastaavia vesijohtaja likaviemäreihin.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Otto W7.tasalo, Azilda, Ont., täyt
tää maanantaina, huhtikuun 8 päi­vänä
8b vuotta.
Betty Pulkka, Mattawa, Ont., täyt
tää keskiviikkona, huhtikuun 10 päi­vänä
71 vuotta. Onnea toivottavat
siskontyttö Oregonista, Yhdysval­loista
ja -'miehensä Paavo Pulkka!
Yhdymme sukulaisien j a tuttavain
onnentoivotuksiin.
Sissit menestyvät
liuonosti Kuubassa
: Havanna. Kuuban pääminis­teri
Fidel Castro sanoi lauantai-iltana
pitämässään puheessa, että
hallituksen joukot ovat vähän y li
30 päivän kulueisJsa likvidoineet
yli 60 prosenttiia Matanzas-maa-kunnan
vastavallankumoukselli­sista
aineksista:
Hän ilmoiti, että sissijoukkojen
päävoimat on murekattu ja lisäsi,
ettei niiden osastojen, jotka yhä
ovat toiminnassa tässä maakunnas­sa;
pidä elätellä mitään harhaku­via.
Muutaman lähiviikon aikana so­tavoimat,
turvallisuusjoukot ja po­liittiset
osastot suorittavat loppuun
aloitetun työn yhteisin toimenpi­tein,
sanoi pääministeri..
Maailman Rauha.nn^uvosto
Saksan ongelmasta
Saksan ongelmasta
Maailman Rauhanneuvoston pu
hemiehistö on kokouksessaan Tuk­holmassa
antanut seuraavan lausun­non:..:
. . .•/ . ••
OTTAEN HUOMIOON: -
© e t t ä sodan päättymisestä on 17
:: vuotta, mutta s i l t i ei rauhanko
Havanna. — Kuuban armeija- j ^
poliisivoimat ovat sanomalehtitieto-jen
'mukaan lyöneet vastavallanku­mouksellisen
osaston Santa Cruzin
lähellä noin 40 kilometrin: päässä
Havannasta. Tiedoissa v ei sanottu,
kuinka suuri osasto o l i ollut ky­seessä.
Miami, Florida. •—Kuusi Kuuban
armeijan virkapukuihin pukeutu­nutta
miestä y r i t t i , maaliskuun 9.
päivänä murhata Kuuban pääminis­terin
Fidel Castron. He epäonnistui­vat,
mutta useat henkilöt menetti­vät
henkensä ja loukkaantuivat
murhayrityksessä, kertoi Kuuban
vallankumousneuvoston- edustaja
lauantaina. Castro ei haavoittunut
Edustajan kertoman mukaan mur­hayritys
tehtiin Villamaristassa Ha­vannan
lähellä, j o n n ^ Castro lähtee
joka lauantai pelaamaan pelotaa.
Castron henkivartijat havaitsivat
nämä kuusi miestä ja .ryhmien vä­lillä
.syntyi pistoolitaistelu, kertoo
uutistoimisto • Reuter. Kummallekin
ryhmälle aiheutui tappioita.
Salamurhayritystä koskeneet tie­dot
on saatu Havannasta eräälle
maanpaossa elävälle lehtimiehelle
saapuneessa kirjeessä.
McNamäran km
ydinasesodasta
" Waslungton. — Yhdysyallat pys­tyisi
torjumaan ydinhyökkäyksen
niiii voimakkaalla vastaiskulla, että
se voisi tuhota koko Neuvostoliiton,
sanoi puolustusministeri McNamara
kongressin alivaliokunnalle selos­tuksessaan,
jonka sisältö j u l k a i s t i in
perjantaina.
Hän arvioi Yhdysvaltain mene­tykset:
Neuvostoliiton mahdollises­sa
ydinhyökkäyksessä vähintään 10
.miljoonaksi j a lisäsi pitävänsä to­dennäköisenä,
että todellinen luku
olisi noin seitsehiän kertaa: suurem­pi-
Hänen arviotaan Neuvostoliiton
mahdolV-ista menetyksistä ei annet­tu
julkisuuteen;
McNamara sanoi, että kumpikaan
osapuoli ei voittaisi sotaa. Mene­tykset
heikentäisivät ne toisen tai
kolmannen luokan suurvaltojen ase­maan.
. ••.
Puolustusministeri huomautti, et
tä hänen tietämänsä mukaan ei
Neuvostoliitolla enempää kuin Y h ­dysvalloillakaan
ole 100-megatonnin
pommeja ja hän lisäsi, että vaikka
1 hdysvallat pystyisi kehittämään
tämän kokoisia aseita, ' emme katso
olevan tarpeellista tällä hetkellä
ryhtyä kehittämään niitä".
Puolustusministeri sanoi edelleen
että Yhdysvallat on Neuvostoliittoa
voimakkaampi sotilaallisesti, erityi­sesti
ydinvoiman alalla.' Hän huo­mautti;
että Yhdysvallat on sijoittar
nut "useita tuhansia ydinaseita Eu­rooppaan"
ja että se tulisi tarpeen
vaatiessa:' käyttämään niitä elintär­keiden
etujensa suojaamiseen.
Hän sanoi vielä, että "useita sato-:
^atuhansia miehiä oli valmiina mie­hittämään
Kuuban" jos Neuvosto­liitto
ei olisi suostunut poistamaan
hyökkäysaseitaan saarelta viime
syksynä.
Hän. sanoi Yhdysvaltain silloin
'harkinneen ydinaseisiin : turvautu-mjsta".
"Pääministeri Hrushtshov tiesi
sen ja se oli ainoa syy, miksi hän
suostui poistamaan aseet Kuubasta"
lisäsi. McNamara. '
pimusta ole solmittu Saksan
kanssa,
' ® että Saksan Liittotasavallan hal­litus
ei tunnusta nykyisiS^rajD-ja
eikä Saksan Demokraattisen
Tasavallan olemassaoloa, vaan
vaatii muiden valtioidei; aluei­ta,
^ \
® että tällaisia' päämääriä' esittä­essään
Saksan Liittö^savalljln!
hallitus harjoittaa Vmyos laajaa
varustelupolitiikkaa Ja Vaatii
atomiaseita,
O että Saksan Liittotasavallan hal­litus
NATOn suui-valfojen tuke­mana
on muuttanut Länsi-Ber­l
i i n i n kylmän sodan rintanla-kaupungiksi,
' ' ' ' '
#T että näin syntynyt tilanne mer-
" kitsee kasvavaa uhkaa" maail­man
rauhalle —
Maailman Ranhanneuvoston puhe­miehistö
pitää kiireellisenä tehtävä­nä
... ' ••.
\ että vaarallinen tilanne, joka
johtuu siitä, että rauhansopi­musta
ei ole solmittu, lopete­taan
mahdollisimman pian sol­mimalla
sellainen sopimus mo­lempien
Saksan valtioiden
kanssa, niin että tunnustetaan
nykkisin olemassa oleyat rajat,
I että Länsi-Berliinistä tehdään
aseistariisuttu, vapaa ja puolu­eeton
kaupunki, ^jonka väestöllä
on oikeus itse päättää sisäisis­tä
asioistaan ja jolle taataan
vapaat kulkuyhteydet.
JUMALA-KYSYMYS ON
AIHEUTTANUT KIISTAN
Lontoo. — Anglikaanisen piispan
kirjoittama 75 sentin hintainen pa­perikansiin
sidottu kirja joka aset­taa
kysymyksenalaiseksi vanhan ku­vitelman
Jumalasta ja herättää
epäilyksiä neitseelliseen syntymään
nähden, on aiheuttanut maatakäsit-tävän
uskonnollisen kiistan.-
K i r j a , nimeltään "Honest to God"
(Rehellinen Jumalalle), ylittää
myyntiluvuillaan houkuttelevakanti-set
paperikansiin sidotut kirjat
joita on myytävänä lehtimyymälöis-tä
kautta Britannian. .
K i r j a n tekijä on Woolwichin piis­pa,
tri John A. T. Robinson, 43-
vuotias, tuuheakulmainen intellek-tuaali.
Tri Robinsonin vallankumouksel­liset
näkökannat ovat synnyttäneet
huutoja • kerettiläisyydestä" ja an­taneet
joillekin kriitikoille aiheen
kysymykseen tulisiko hänen sallia,
kuulua kirkkon.
T r i Robinson, kehottaa kristittyjä
lakkaamaan ajattelemasta Jumalas­ta
kuin hän olisi j o k in olento "tuol­la
ylhäällä" tai "tuolla ulkona" tai,
mitä asiaan tulee, missä hyvänsä,
ja sanoo että heidän tulee mennä
iäpi tuskallisen prosessin vapaut
taakseen itsensä tästä epäjumalas­t
a . " " " " _
Samoin kuin hän asettaa kysy­myksenalaiseksi
neitseellisen synty­män,
t r i Robinson on^ sitä mieltä,
että Herran ehtoollista ei olisi kä­sitettävä
vetäytymiseksi maailmas­ta
ja sanoo että moraaliset lait ei­vät
v^Uttämättä ole voimassa aina.
Kun Student Christian Movement
lehti j u l k a i s i kirjan viime viikolla,
siitä otettiin 6,000 kpl. painos. Ne
myytiin välittömästi. Nyt kustanta­jat
suunnittelevat uutta 150,000 k p l .
pai:iosta. •
On siis kerrassaan tuomittavaa,
että kaupungin toimesta turvaudu­taan
minkään tekosyyn perusteella
sellaisiin tekoihin, että vaikeuksien
esiintullesia-pumputaan Hkaviemä­rien
moska järveen! Mikäli tällais­ta
tapahtuu toistamiseen, se vaatii
paikkakunnan asukkailta päättäviä
ja nopeita toimenpiteitä,, aina este-tuomion
hankkimiseen asti, ellei
muusta ole apua.
T r i Robinsonin teema on: 'Jos
kristinusko aiotaan pelastaa, sen
täytyy olla ymmärrettävän nykyai­kaiselle
tavalliselle maallikolle, ei­kä
ainoastaan uskovaisten hupene­valle
joukolle."
Kaul(onäl(ijän
vaaliennustus
Julkaisten toimituspalstallaan
Jenkkien ydinaseiden vastaanotr
tamisen kannalla olevan puolueen
liberaalipuolueen yhden äänen­kannattajan,
The Telegram-leh-den
vaaliasioita käsitelleen artik­kelin
"omana" tolmituskirjoituk-
. senaan. Vapaa Sana muisti sama-'
na päivänä, e l i viime torstaina, et­tä
.Uuden demokraattisen puolu­eenkin
ehdokkaat on valittava
Vapauden kiusalla — Sudburyn
vaalipiiristä.
Kaukonäkijänä ja Sudburyn asioi­den
erikoistuntijana, Vapaa Sanan
pakinoitsija " v a l i t s i " NDP:n ehdok­kaat
Sudburysta näin murskaavan
ylivoimaisesti: .^„...
' Pässinpäisin mielenilmaisu näi­den
vaalien tiimoilta oli sudburylai-selta
suomenkieliselilä vanja-lehdel-tä
^Vapaudelta, kun^ siinä lehden
pää' julisti etteivät NDP:n ehdok­kaat
voi voittaa nikkelialueen vaali­piirissä.
"Tämän neronleimauksensa' tuek­si
oikeammin, sen 'viisas' pää —
esitti numeroita edellisistä vaaleista
ja niiden perusteella 'tilastoi' ettei
NDP:n ehdokkailla ole mitään mah­dollisuutta.
"No, eihän täällä Torontossakaan
ollut ennen viime vaaleja kolmella
NDP:n ehdokkaalla edellisten vaali-numeroiden
valossa mitään mahdol­lisuutta
tulla valituksi — mutta: va­lituksipa
vain tulivat . . ."
Luulisi, että näin " k o v a n " puheen
jälkeen Sudburysta täytyy tulla va­lituksi
NDP:n ehdokkafit Me puo­lestamme
lupaamme että Vapauden
' pää" tulee, jos niin tapahtuu esit­tämään
ensimmäisenä onnittelunsa
niin voittajalle kuin voiton ennusta­j
a l l e k i n ! /
Sotavoimia Kuuba-kokouksen
suojaksi
Brasilia. — Brasilian presidentti
Joao Goulart ilmoitti viikon lopulla
lähettävänsä liittovaltion sotilas­joukkoja
Guanabaran osavaltioon
vastatoimenpiteenä osavaltion ku
vernöörin yritysten johdosta ehkäis­tä
kongressin ja muiden julkisten
laitosten harjoittamaa. " K u u b a l l e
myötämielistä toimintaa".
Joukot saapuivat Guanabaraan,
jossa Rio de Janeiro sijaitsee, myö
hään perjantai-iltana ja miehittivät
useita kaupungin julkisia rakennuk­sia.
• Osavaltion oikeistolainen kuver­nööri
Carlos Lacerda julisti Kuu­balle
ystävällismielisten kokousten
pitämisen kielityksi kolme päivää
sitten leimaten ne ''hallituksen,vas­taiseksi-^
toiminnaksi"; ^'
! Ennen joukkojen lähettämistä
osavaltioon presidentti Goulart neu­votteli
sotilaallisen neuvonantajan­sa,
kenraali Albino Silvan ja puo­lustusministeri
Joao Mangateiran
kanssa.
Mitään tietoja kuvernööri Lacer-dan:
suhtautumisesta toimenpitee­seen
ei lauantaiaamuun mennessä
ollut saatu.
Kuvernööri oli suorittanut jou­kon
poliisitoimenpiteilä Rio de J a ­neirossa.
'Hän oli mm. sijoittanut
poliisiketjuja julkisten rakennus­ten,
lainopillisten koulujen ja y l i ­oppilasliiton
päämajan ympärille.
Brasilian oikeusministeri julisti
aikaisemmin nämä toimenpiteet
"Brasilian lain vastaisiksi";
Tilatkaa Vapaus!
USÄn tukikoiidat
latinat. Ämedkassa
YhdysvaUoissa on latinalaisen
' Ainerikan; maissa lukuisia ohjas-asemia^
laivasto- ja ilioavoiniien:
sekä maavoimien tukikohtia. Tär-kehumät
tukikohdat sijaitsevat
• Puerto Ricossa, joka on USA:n
välittömän vallan alainen. Sen
alueella on 13 tukikohtaa, joista
kaksi on atomiohjuksia varten.
! i : Tärkeysjärjestyksessä seuraavat
'tukikohdat ovat Guantanamon tuki­kohta:
Kuubassa, Ghaguaramas Tri­nidadissa,
Fernando de NoronhaI
Brasiliassa ja Ezeiza Argentiinassa.
Chaguaramasin tukikohta Trini­dadissa
perustettiin v. 1941 yhteis­toiminnassa
Englannin kanssa^ ion-ka
alusmaa Trinida^f^llpii^ oli jGhaf
guaramasissa on ohjusasema, jonka
Trinidadin ja Tobgon pääministeri
E r i c Willimsin mukaan on muuta­kin
kuin puolustustarkoituksia var­ten.
*
Argentiinassa 50 km päässä maan
pääkaupungista sijaitseva Ezeiza on
kuuluisien U-2-,vakoiIukoneiden tu­kikohta.
Panaman alueella on kaikkiaan 12
tukikohtaa. Guatemalan vuoristoon
on äskettäin rakennettu suuri Ro-talumun
tukikohta, jossa Kuuban
vastavallankumouksellisia kouluto
taan. . ,
.Nicaraguan Atlantin puoleiselle
rannalle rakennetaan Puerto Gabe-zasiin
lentotukikohtaa. Haitin ja
U S A : n välillä on tehty sopimus oh­jusaseman
rakentarjisesta Haitin
alueelle ja Pohjois-Ecuadorissa on
aloitettu uuden tukikohdan raken­taminen.
Venezuelassa on v:sta 1960 alkaen
rakennettu ydinohjusasemaa, josta
uutisten mukaan tulee suurempi
kuin on vastaava ohjusasema Puer­to
Ricossa; Venezuelaan suunnitel­laan
rakennettavaksi myös suihku­koneiden
ja sukellusveneiden tuki­kohtaa.
. USA:n tukikohtaverkosto ei kui­tenkaan
ole saanut latinalaisen A-merikan
kansojen kannatusta. Sekä
Venezuelassa että Argentiinassa,
Boliviassa ja Chilessä on esitetty
voimakkaita vastalauseita U S A : n tu­kikohtia
vastaan. Trinidadin päämi­nisteri
on vaatinut saarellaan si­jaisevän
tukikohdanv purkamista > ja
Kuuba Guantanamon. Brasilian,
Bolivian ja Chilen edustajat ovat
tehneet Y K : n yleiskokoukselle esi­tyksen
latinalaisen Amerikan julis­tamisesta
atomiasevapaaksi vyöhyk­keeksi.;.
TOIMITTANOT EEyA
Äll^ä syyttäkö nailphia
Länsi-Berliiniin
kuljetettu räjähdys- s
aineita siviilikoneilla
B e r l i i n i . — ^Itä-Saksan taholta
syytettiin torstaina, että länsimais­ta,
lähtöisin olevilla siviililentoko-neilla
oli kuljetettu räjähdysainei­ta
Länsi-Berliiniin tarkoituksella rä­jäyttää
Itä- ja Länsi-Berliinin vä­linen
muuri, väärinkäyttäen siten
Länsi-Berliinin ja Länsi-Saksan y l i
Itä-Saksan alueen määrättyä lento-väylää.
•
Itä-Saksan taholta vaadittiin oi­keutta
valvoa tarkemmin lentolii­kennettä
tällä sen alueella. Länsi­maiden
taholta on aikaisemmin hy­lätty
kaikki samanlaiset vaatimuk­set.
Jokaisessa, nailonsukaa silmän-juoksussa
on sen johtava 'syy\
, S e o u tullut karkeasta; terävästä
pinnasta kuten kengänvuorista, jar
loista tai käsistä, sormen tai var­paan
kynsistä, huonekaluista tai ko­ruista.
2. Syy voi olla myöskin siinä, että
pesun yhteydessä sukkia kierretään
sen asemesta, että ne puristeltaisiin.
kämmenien välissä tai kuivattaisiin
pyyheliinan sisässä. >
3. .Jos: ne eivät sovi kokonsa tai
pituudensa puolesta jalkoihin tai
sääriin. : .
4. Sukat olisi valittava sitä sil­mälläpitäen
käytetäänkö niitä juhla­tilaisuuksissa
tai kotioloissa.^
Ensimmäiseen sukanpilaamissyy-,
hyn ei ole paljon muuta keinoa kuin
käyttää kynsissä suojusta, esimer­k
i k s i sukkiia jalkaan vetäessä on
hyvä käyttää käsineitä.
Pesusta johtuva vahinko on hel­posti
estettävissä varovaisuudella.
Kolmas varokeino vaatii hiukan
enemmän työtä. Sukan koko olisi
mitattava tuumissa. Pankaa paljas
jalkanne tavallisen mitan päälle ja
'lisätkää pituuteen puoli tuumaa,
mutta koko tuuma jos jalka on ta­vallista
leveämpi.
Pituudella ei ole mitään tekemis­tä
sukkien kokoon. Lyhyet, pitkä
saariset naiset tarvitsevat myöskin
pitkiä sukkia. Kun sukat sopivat hy­vin,
niin /sukkanauhat eivät
sukan.suuhun pussia.
Mikään voima ei saa naista käyt­tämään
kavelys.ukkia, jos hän on
varma* että juhlasukat tekevät hä­nen
jalkansa kauniimmiksi. Paljon
rahaa voitaisiin säästää jos tästä ta­vasta
luovuttaisiin, mutta naiset
ajattelevat, että se. maksaa vaivan.
On kuulunut paljon valituksia sii­tä,
että nailon sukat olivat*ennen
.sotaa ilmestyessään paljon vahvem­pia
kuin. nykyään, mutta se on
vain luuloa, sanovat asiantuntijat
Siihen aikaan kaikki nailonit olivat
ainoastaan 30-denier, joka lanka o li
kaksi kertaa paksumpi kuin vierai-lusukissa
nykyään.
Yllä on liTeteltu joitakin keinoja
joilla voidaan nailonien ikää p i t k it
tää. Mutta on sellaisiakin keinoja,
jotka ovat turbaa ajanhukkaa ja
joista luettelemme seuraavia.
Nailonia ei tarvitse pestä ennen
ensimmäistä käyttöä.
E i tai-vitse käyttää lämmintä vet
tä j a mietoa saippuaa, (nailonit voi
hyvin pestä pesukoneessa kunhan
ne vaan: pannaan kangaspussiin es-tyäkseen
takertumasta,metalliin.)
: On turhaa ostaa niitä paljon ker.
rallaan ja ainakin jääkaapissa säilyt
täminen on tarpeetonta.
^Aina on jokin syy miksi nailoii-isita
lähtevät silmät, siksi erikoiset
sukansäästötoimenpiteet ovat ajan
tuhlausta. Älkää syyttäkö nailonia
vaan itseänne. Näin sanovat asian­tuntijat
vedä
GRAHAM MUFFINS
Annoksesta tulee noin tusina.
)4 kkpL siemenettömiä rusinoita.
1 kkp. graham-jauhoja.
'.^ vehnäjauhoja
Vi tl suolaa
3 tl leivinjauhetta :
1 r k l ruskeata sokeria
1 hyvin vatkattu muna
2 r k l molasses
1 kkp maiiba
3 r k l sulaa shortening
' • . r^-^t . r. ^ , • •
Voidellaan tavallinen (12) kuppi-kakkupannu
ja pannaan kuhunkin
paperikupit. Muutama pesty rusi:
aa pannaan kunkin vuoan pohjalle.
Kuivat aineet sekoitetaan keskenään
hy\>in"ja lisätään loput aineet Tai­kinaa
ei ole tarpeellista sekoittaa
liian .hyvin, että se pysyy kuohkea-'
na. Taikina pannaan vuokiin j a pais
tetaa n heti 375 F läjnmössä 1 5 — 18
minuuttia. Tarjotaan kuumina, voita
tai. margariinia sivellään pinnalle.
OIKAISU
Torstaisessa lehdessämme julkais­tun
Pravdan artikkelin toiseen pa-ragrafiin
oli pujahtanut pahanlai-nen
ajatusvirhe. Siinä sanottiin:
"Kapitalismin oloissa, työläiset ja
kaantuvat. . ." pitäisi oIla"ihmiset
jakaantuvat ennen kaikkea riistä­j
i i n ja riistettäviin . . ."
Moskovan
näyteikkunoista
Tuhansien kauppojen näyteikku­nat
ovat valloittaneet suurteen katu
jen varsilla melkein kaikkien talo­jen
alakerrat.^ Töistä palatessa tai
muuten vain kävellessään moskova
laiset katselevat niitä mielellään.
"Mainonta on myynnin moottori",
sanotaan länsimaissa. Näyteikkuna
on - tietysti mainonnan tärkeä osa.
Mutta se on vain asian eräs puoli.::
Näyieikkunain kutsumuksena on uu-
.sien tavaroiden j a muotien tunne-1
tuksitekeniisen ohella myös kaunis­taa
koko katukuvaa ja kasvattaa
kansalaisten taideaistia. Niiden som-mittelijain
on oltava hyvin kekse­liäs
^ja omattava herkkä uutuuden
taju.
Uudet teknilliset välineet, uuden­tyyppiset
rakennukset j a sisusteet,
inuuttuneet kauneusvaatimukset ja
monet muut seikat yhdessä asetta­vat
ikkunoiden muotoilulle nykyisin
vaatimuksia, joihin kolistajien on
vastattava alati uusilla löydöillä ja
keinoilla. '
Näyteikkunat ovat yhä vähem­mässä
määrin pelkkiä tavaranäytter
lyjä, sillä koko valikoimaa on k u i '
tenkin mahdoton panna esille. Eikä
ole tarviskaan. On paljon tehok­kaampaa,
kun kadulle näkyy h3^in
muotoiltu interiööri ja kun toisaal­ta
myymälään näkyvät ympäröivät
rakennukset, aukiot, puistot ja ohi­kulkevat
ihmiset Sellainen ikkuna
tarvitsee vain muutaman aistikkaal­le
alustalle asetetun näytteen tai
ilmavan kuvion, kun se j o kutsuu
luokseen ja mainostaa.
PÄIVÄN PAKINA
Sanomalehtien velvollisuuksista
Canadan ehkä tunnetuin porvaril­linen
sanomalehtimies, senaattori M .
Grattan 0'Leary — joka on puoli
vuosisataa ollut yhteyksissä uutis-käsittelyn
k a n s s a — - k i i n n i t t i viiihe
maanantaina huomiota sanomaleh­tien
moraalisiin velvoituksiin yhr
teiskunnassa j a erikoisesti vaalitais
teluissa.
Puhuessaan konservatiivisen puo­lueen
liikemiesten klubin tilaisuu-jdfissa
Royal York hotellissa Toron­tossa,
senaattori 0'Learyn kerrotaan
tuominneen sanoja säästämättä sen,
kun kaksi torontolaista torylehteä
(Telegrain ja Globe and Mail) teki
näissä vaaleissa hypyn konservatii-,
vipuolueesta Liberaalipuolueeseen
ennenkaikkea siksi ., kun mainitut
lehdet, senaattori 0'Learyn selos­tusten
mukaan, vetivät vesiperän
yrittäessään. kuusi viikkoa sitten
diktaattorimaisesti komennella tory-puoluetta.
Tällä lausunnollaan hän ,viittasi
epäilemättä niihin aikoihin, jolloin
vissit torontolaispiirit yhtyivät s ii
hen amerikkalaismieliseen susijouk-koon,
mikä vaati pääministeri Dief-enbakerin
päänahkaa ja sivuutta­mista
puoluejohdosta siksi kun hän
ei ollut muka riittävän halukas
vastaanottamaan jenkkien tyrkyttä-.
miä ydinkärkiä.
Myöntäen sanomalehtien tärkey­den
yhteiskunnassa senaattori
0'Leary korosti kuitenkin, että sa­nomalehdet
eivät ole sittenkään
valtiona valtiossa ja hän varoitti,
kuulijakuntaansa illan suurempien
suosionosoitusten raikuessa: "Älkää
koskaan alistuko sanomalehdistön
diktatuuriin." -
Tunnettu tosiasia on tietenkin se,
että Suuren Rahan omistamat sano­malehdet,
tekevät ja menettelevät
juuri niin kuin niiden omistajat ha­luavat
ja toivovat
Mutta porvarillisessa demokraatti­sessa
yhteiskunnassa on '^kuitenkin
vissit rajat silläkin, mitä pitemmäl­le
nämä Suuren Rahan lehdet eivät
voi mennä, mikäli ne haluavat suu­ren
yleisön silmissä esiintyä demo­kraattisen
yhteiskunnan tiedonvälit
läjinä j a puhennehinä.
Juuri i tältä i}ohJalta lähtien arvos­teli
senaattori 0'Leary-yhtenä por­varillisena
lehtimiehenä edellämai­nittuja
torontolaislehtiä.-
Meillä ei ole tietenkään mitään
syytä eikä tarvetta puolustaa sen
paremmin vanhaa Telyä l^uin Glob-eakaan.
• Mutta tämän sanottuamme voim­me
kuitenkin .todeta, että Canadassa
on paljon kurjempiakin sanoma­lehtiä.
• _
Ottakaamme esille vaikka nyt
juuri käynnissä oleva vaalikampan
ja. Esimerkiksi Globe and Mail j u l ­kaisi
lukijakuntansa käytettäväksi
viime keskiviikkona henkilökuvin
varustettuna lyhyet ja asialliset se­lostukset
Toranton vaalipiirin eh­dokkaista.
Itse ehdokkaiden esittely Globes
.sa oli melko tasapuolisesti tehty.
Siellä on konservatiivit, liberaalit;
uuden deinokraattisen puolueen,
kommunistisen puolueen j a muiden
ryhmien ehdokkaat esitelty melko
paljon samaa yleiskuvaa seuraten,
tosin kuivanlaisesti j a perin teknilli­sesti,
mutta kuitenkin asiallisesti.
Sanottakoon vielä, että missään
yhteydessä ei käytetty näitä ehdok­kaita
esiteltäessä haukkumanimityk-siä.
. .
Juuri tällaisten menetelmiensä
johdosta on esimerkiksi Globe and
Mail lehti saanut Suuren Rahan
lehtien joukossa "hyvän uutisleh­den"
maineen.
Tästä huolinvitta oli senaattori
0'Learylla kaikki moraaliset perus^
teet arvostella Globea porvarillisen­kin
katsantokannan perus.teella, ku­ten
hän arvosteli sitä ja Telya, To­rontossa
pitämänsä puheen yhtey­dessä.
Mutta mitä sanoisi senaattori 0'-
Leary sellaisista tempaisuista mis­tä
paikallinen päivälehti.^antoi näy­töksen
viikko sitten-tiistaina julis­taessaan,
että 'komuehdokkaalle"
ei anneta lainkaan palstatilaa leh­den
uutisosastolla? -
Siten menetellessään mainittu
lehti kielsi kommunistipuolueen eh­dokkaalta
demokraattisen oikeuden
ohjelmansa ja esitystensä julkituo­miseksi.
Teknillisesti ja omistus­suhteiden
perusteella lehdellä oli
tietysti täysi "oikeus" niin mene­tellä,
samoin kuin k.o. kommunisti-ehdokkaalla
on "oikeus" perustaa
oma lehtensä mikäli hänellä on
muutamia miljoonia dollareita tas­kurahoja
sitä varten.
Mutta lehden öykkärimäinen kan­ta
ulottuu kuitenkin paljon pitem­mälle.
Kieltäytyessään julkaisemas­ta*
uutisia kommunistisen puolueen
ehdokkaan puheista ja esityksistä,
paikallinen päivälehti kielsi omilta
lukijoiltaan demokraattiset perus­oikeudet:
saada tietoja, vertailla eri
ehdokkaiden, ohjelmia toisiinsa ja
päättää saanilensa tietojen mukaan,
mitä hän kannattaa ja mitä e i . Toi­sin
sanoen, paikallinen Star-lehti.
päätti omavaltaisesti mitä sen lu­kijat
muka saavat-tietää, mitä lu­kea
J a ketä äänestää!
Selvää on, että täten menetelles­sään
paikallinen Star-lehti oli yhtä
kaukana demokraattisista menette­lymuodoista
ja periaatteista kuin yö
on päivästä.
-.Toisin sanoen,' se on uutislehtenä
paljon huonompi kuin esimerkiksi
Globe and Mail, mikä sellaisenaan
selittääkin sen, miksi tähän kau­punkiin
leviää tuhansittain toronto-iaisia
lehtiä.
Suurenkin rahan lehdillä on siis
vissinlainen ero nykyoloissa. Mai­nittakoon,
että vaikka esim. Toronto
Daily Star ja Globe and Mail kum­pikin
kannattavat nyt liberaalipuo­luetta,
viimeksimainitun ollessa
kiihkeä jenkkien ydinaseiden vj(s-taanoton
kannattaja,, Star-lehti on
ainakin sanoissaan ja kirjoituksis­saan
vastustavinaan niitä joukkotu­hon
aseita.
Se riittäköön nyt Suuren Rahan
lehdistä.
Johdonmukaista demokraattista
suuntaa, niin käytännön kuin teo­riankin
tiimoilta, vievät nykyoloissa
vain sellaiset työväenlehdet kuin
esim. Vapaus — joka on jo vuosi­kausia
vaatinut ydinaseiden vas­taanottamisesta
kieltäytymistä,
kaikkien maiden yhteistä aseistarii­suntaa
j a ' maamme itsemääräämis­oikeuden
puolustamista Wall
Streetin miljonäärien isäntävallan
torjumiseksi.-- ^
Nyt päättymässä oleva vaalikam­panja
puhuu siis voimakkaasti Va-,
pauden tilaajamäärän lisäämisen
puolesta. ~ Känsfikoiura...