Vapaus, August 14, 1952

              JEäbinsissa. Minnesotasss, '«a-
U ja 25 mailin pituinen.
["3,;^ edelliseltä sivulta
enme aiiaan saaneetkaan
Ljajonsoon nähden-
Lykomitean toiminta ei ole
L ympäri on käyty. kIrJaUl-lähetettv,
monet sairaaloissa
a, huomioitu. SUlä alalla oU
Uttomasti työtä.
Ukoköukseemme saapui vancou
keh naisten edusta/a joka an-
UsnaUisen selostuksen Kaa-
L ^ t k lästensuojelukonferens-n^
istä. Kuvia bänellä oU
LtitoUtaan ja kuviin se meidän
Lmme pääasiassa kiintyikin sU-Lei
enää ollut uusF meille — o-siitä
lukeneet lehdistämme.
L ^ a siinä kului, 'mutta tu­in
toinen kokous.
ftinune telidä vielä vierallumat-p
elokuuta toverimme Hen-jellen
asunnolle, osoite 18. Ave
gun nyt haalimme' sisustan
tus valmistuu, järjestetään • o i -
iuoihiota herättävä GSJ:n osas-livystoiminhan
avajaistilaisuus.
"naisetkin valmistuvat oikein
Iiii..:-'"-'• •••<K^^i•':yym^^^^^
Isä kesä touhuineen on sekoittar
Inmstiani. En tiedä olenko telUe
iiiaft naiset kirjoittanut, vaikka
Kiij.B.Nik
Saadakseoi vaxoja suunnattotnan
a y jistJunLssinmntt^^Tniansa tot^ltta-inlsieen
Rnstennfn" hallitus supistaa
34tä . eneiflsnän Jo entisestäänkin
niukkoja xaBJixaxabo^ yhteiäninnal-lisiin
taipeisiin. TSinänvuoden^tam
mikuussa c ^ t t a j i ^ kansallinen' ain-mattiytixlista
» Ifiiietti' alä-: s«kä ylä^
huoneenkaikille/' Jäsenille kirjeen;
Jossa' osoitottiin, että Englannissa
lipasin. sanon teille kaikille läm-toveriterveiset.
Toivon teille
iiÄ syystoimintaa —: samaa
Kffs Cornersinkhi tovereille.
Bhan terveisin, Lempi Myrtle.
KUOLLUT
Nenr Toronton sairaalaiB»
iknon 29 pnä 1952. Lähinnä
jiaan jäi kaksi poikaa. Aarre,
Ida sekä sisko miehensä kanssa
ä maassa ja sukulaiset Sno-
13.
m suloisen suon sulle veljeni.
[nuhan unta umumaan.
Siskosi Olga Lievonen.
käytetään'nykgrään kansansivistyk­seen
varoja; vähemmän JEUin vuoima
1910. Varaliahoitovuonna -1951 — 1952
käytettiin- kansansivistykseen aino­astaan
,.Srr€ (prosenttia koko valtion
bil^etista.' Tänä vuonna käytetään
tähän taiÄäDituksaen vaaroja vielä vä-taenunän.
TSmän: vuoden alussa Englannin
hamtm:
syystcdntienipitelstä''. Jokien käiäu oli
kohdistettu ,sääasiassa : kansansivis­tystä
Ja' sbsiaaUhuoltoa vastaan. Va-listusminlsterlän
klotakirjeellä mo.
245 on uusien koulujen rakentaminen
kielletty koikonaan. .
JAräTTTXISl DICKENSIA.
Xohtoolalhen Ttaily Heraid" läiti
kirjoitu hUjattain. että "konserva­tiivisen
:' hallituksen toteuttama
määräxaihojen supistaminen koulu­jen
rakentamiselta herättää kaikki­alla
onaassa suurta levottomuutta.
Tuhansia' la/psia opiskelee sellaisissa'
olosuhteissa, että ne oHsivat voineet
vihne vuosisadalla jäzflcyttää Dicken-siäUn".
Virallisten .tietoiJen mukaan iE^g-lannissa
pitäisi kouluopetuksen saat-tamlseiksi
narmaaliselle tasolle ra­kentaa
vfihhxtäln 3.000 uutta kou­lua.
Mutta koko sodanjälkeisenä a i -
kaoa ei jtästä tarpeesta ole täytetty
kuin viides osa.- J a viime -vuoden
supistetustakaan suunnitelmasta kou­lujen
rakentamiseen ei ole käytetty
kuhf 35' prosenttia.
- Jo vuonna .1925 merkittihi n i i n s a ­nottuihin
"mustiin kirjoihin" yli €00
koulurakennusta, jotka oli todettu
kokonaan kelpaamattomiksi koulu-taikeituksiih
ja mpirättiin suljetta­viksi.
Mutta koulujen kipeän puut­teen
takia niitä käytetään nrielä nyt­kin.
Näissä ^koulurakeimtäcsissa ovat
"opiskelumahdollisuudet vallan sie­tämättömät:
lasten täytyy opiskella
likaisissa jä kosteissa luoläsahuonels-.
sa". sanoi t.v. kesäkuun alussa a l ­keiskoulujen
opettajien kansallisen
anmiattiyhdistyksen" " konferenssissa
rouva Young.' Hän sanoi myöskin,
että Englannui eräässä kreivikunnas­sa
lapset käyvät lcoulua,v:na 1918
rakennetuissa ' "tflapalsissä" ' hökke­leissä.
Muutamissa'^ icoiiiuissa la.sten
täytyy istua lattiaiia,siilä näissä
kouluissa ei ole mitään .istuhnla ipul-peteista
puhumaltakaan!" ' -
-KUIN SILLIT TYNNYEISSÄ"
m
SAAPUNUT VÄlUStOOMME
'JZABETH BOWEN
KOHTI POHJOISTA
325 sivua Hinta sid. $SÄ5
fsyak tye-kEijnäg klaenrntoino kmhpaehäinei kjäknanmitmtäavnä stni aJias ksuirgjgafeislitjUavni ses»t«l ^ko«hft*al»o"k»k»a^ai'i
ahtumaketjun. ^ . _ii
tomaanin pääaihe keskittyy rakkaustarinaan, jossa Ihnaisten «ippu-ttomuusvaiston
Ja rÄkkauden risörilta on kuvattu haiylnateen sy-lä
näkömykseUä. Harveta ovat myös mie^n tunteet tällaisessa
Mussa saaneet nita selkeän erittelyn kuta l i t k i e n luo^
Köhtalöntuntuisuus tihenee sivu sivulta Ja tapahtumisen alla
evä jännitys kasvaa miltei sletäpiättömäksl.
JZABETH TAYLOR
SOKKOLEIKäa
302 sivua ~ Hinta sld. $2.50
Sokkoleikki" — lahjakkaan engltmtilalsehkirJaUUa"»»^®" «psto-inen
suomeksi käännetty romaani^— ofa kertomus kahdesta rakasta-ta
ihmisestä, jotka kohtalokkaasti, kuta sokkosilto. ^Joutuvat kulke-m
toistensa ohi onnensa tavoittamatta. I. ....
Elizabeth Taylorin romaanissa on samoja kuultavan hienoja yksi-tohtia
kuin Jane Austenilla Ja enemmän ikuin pelkkä vivahdus
mlsevan harjun' jäisen-tulista outoa tunnelmaa . . . " — Elizabeth
* Iin.
PANOVA
MATKATOVERIT
303 sivua—Hinta rid. ms
fera Panovan, nyky venäläisen lääkäri-kertojan,: suurta huomiota
ättänyt romaani — lämpimän-lnhimlUtaen kuvaus sodanaikaisesta
^junasta ja sen ihmiskohtaloista. i ;
„ ^ e n minkä hän tahtoq sanoa; hän toteuttaa taltelUjana ja psy-li
ogina — pääpahio on ihmiskuvauksessa; johon taannehtivalla mene-nällä
luodaan syvyyttä ja perspektiiviä: • , \,
era Paneva luo laajan ja monivivahteisen kuvan Neuvostoliiton elä-
^ ja tavoista.. Älykäs havainnontekijä Ja kerkeä epäkohtienkin
osteUja paljastuvat rohiaanin tässä puolessai- Tieto, että Vera Par.
a nopeasti on kohonnut Neuvostoliiton klrjallijataeturlvlta, el
an teoksen valossa hänmiästytä." — TölnlHövU-CCARDO
BACCHELLIN suur-romaat^
PO-JEN MYLLY
801 sivua — Hinta tid. RSO
iccardo BacchelUn kertoma mahtava sukutarina. Jonka taustana
^ lako viime vuosisadan Italia kiihkeää vapauden-draamaansa, on
merkkitapaus Euroopan viime vuosikymmenien kirjallisuudessa.
Miia, missä tämä suuren Italialaisen kertojan teos on Umestynyt,
herättänyt yhtä suurta ihailua.
on täynnä elämä, dramaattista Jännitystä Ja Ihmiskohtalolta.
<ä valtavalla sukutarlmdla on kalkki klaslllisen romaanta tunto-t
... Kirjoittaja on samaUä. kertaa runoilija ja historioitsija.
värikkäästi, kuinka meUtä kiehtovasti onkaan historian tapah-
} tuotu esiin, kuinka valloittavastl onkaan kerrottu ficacemin
"isuvun tarina •••••••'•••••'>••••:
^E AUSTEN
VIISASTELEyA^^SYDÄN
254 sivua — Hinta sld. $ 2 ^ ~ '
Austen — maailmttaklrjalllsuudehhauskta klassikko - - on kuo-
Momilia romaaneillaan"Ylpeys Ja ennakkoluulo" ja "Emma" val-wut
Suomenkta lukevan yleisön; äsken Ilmestynyttä "Emmaa"
l^^^uutomlec kuukausien aikana p a i ym
lateleva sydän" on Austenta kolmas kuuluisa romaani; monet
IRKIM .S^^ hänen parhaakseen. Sen tapahtumavuosi on 1814. ViSy-
^uo 28.vuotias aatelismiehen tytär Anne Elliott, on kahdeksan
^ sut«n lilan ankaröh velvollisuudentuntonsa Ja kuuliaisuutensa
I ^.J^kanut kihlauksensa nuoren meriupseerin kanssa, muttejou-
! SRai^a tapaamaarj hänet uudelleen. : V&hha rakkaus elää vielä
puoUit mutta ennen kuta asianosaiset saavat selville tolsten-
I sotkeutuvat väärinkäsitysten vyyhteen — ylpeyden Ja
^^^^isuuden, epävarmuuden. Ja epäUyksen ansloihta, mikä
•B»^' on omiaan luomaan tarinan kiilkui^ melkoista jännitystä.
*^KAA O S O r i T E E L L A i
VAPAUS Ptl6LiSHIH6 CO. LTD.
BOX 69 - 8UDBURY. ONTARIO
otsakkeella /TKoululaiset ovat kuta
sUUt tynnöirissa" kirjoitti "Daily He­rald"
eräästä koulusta, jollaisia on.
vielä satoja 'ja joissa;:työtätekevien
lapset opiskelevat. 'iTässä vuonna
1<866 rakennetussa ;koul«ssa on vain
yksi luokkahuone. v\Vihollisen itona-r
pommitiisten aikana.: rikkoutunut Ja
sitten huonosti .paikattu koulun- kat^
to vuotaa sateisella.säällä kuta seu­la.
Setaät ovat homeessa kosteudesr
ta. On itsestään selvää, ettei opetta­ja
voi tehdä, tällaisissa oloissa työtä
noranaalLsesti eivätkä.lapset voi olla
huomaavaisia. Koulujen tarkastaja
on sanonut hänen toimmtapihrlssään
olevan kohnattakjinmentä tällaista
koulua..."
• Englannto kouluoloille toisena ku­vaavana
piirteenä on .tavattoman
suuri ahtaus. iPuhuen Englannta kou-.
luissa valhtsevasta! terveystilasta o-pettaja
Trevao- Johns Waleslsta sa^
noi Birmln'gihamtai konferenssissa
näiden terveydellisten, olojen olevan
'^kauiheiUV, ^IKiliparajohevoset ja
jahtikoirat". hän sanoi,. '.'ovat vali­tettavasti
paremmissa oloissa ^ ku^i
lapset." Vaikka alSiJiuoneen vuoima
1944 hyväksymässä''koulureformissa
on suoraan sanottu, ettei luokassa
saa olla encanpää kuin 30 oppilasta,
nita tähän asti on luokassa tavalli­sesti
60 oppilasta. Valistusministeri
Horsbrughlkin on sanonut tätä "kaikr
ketaraskaimmaksi epäkohdaksi va-llstusjärjestehnässä".
' Samalla Hors-brugh
sanoi tulevaisuudenkin olevan
liyvm toivottoman. Englannin monis­sa
.piireissä eivät työtätekevien lap­set
voi päästä kouluun tilan puut­teen
takia ja jäaväit kokonaan kou­lusivistystä
vaille. •
••Säästötoimenpiteiden" toteutta­misen
tuloksena Englannissa on su­pistettu
paljon musiikki-, tanssi- ja
taidekoulujen lukua;;- Englantilaisten
läititietojen' mukaan f hallitus: aikoo
supistaa vuodella pakollista alkeisr
opetusta. ILastentarhojen - verkostoa
myöskin supistetaan.
Koululaiset ja opettajat kärsivät
kovaa oppikirjojen ja vieläpä pape­rin
ja klrjoitusvähneidenkin puutet­ta.
Oppikh^jat ovat nyt 4,5. kertaa
kalliimmat kuin: ennen sotaa. Vihko­jen
ja kynien hinnat ovat kolmen
viime vuoden aikana kohonneet kak-sikertaisesti.
Opetusvälieet tulevat
joka vuosi yhä kalliimmiksi ja yhä
enemmän supistetaan kirjojen kiis-tantamlsta
koululaisia varten.
GANSTERI-IDiEOLGGIAN
TUHOTULVA
Kirj. L Pomeranets
Tbilisi on yU„ puoUtolsta tuhatta
vuotta vanha, mutta koko olemassa-olonsa
aikana se ei ole nähnyt iUta
nopeaa' kasvua Ja kukoistusta kuta
neuvostovallan: 30 vupden ^ aikana^
TblUsta yletaen rekonstruotatlsuun.^
nitelma. laadlttita vuonna 1934; Tär
män suunnitelma^ mukaan Tblllsl oU
muutettavaa sosialistiseksi xnalUkau-punglkst
Sätä lähtien Ikaupunkl Oli
Joka viiosl ;muuttanut muotoaan:
mutkaisten Ja kapeiden katujen t i ­lalle
on tehty asfalttikatuja. Joldexi
kahta puolen kasvaa puita Ja kukkia.
Laitakaupunkelhta on rakennettu
uusia monlkerröksis^ taloja. Kauniit
kadut on^^rakennettu vuolaan Kura-
Joen kahta puolta. ,^Tuhansia puita
ja pensaita on pantu kasvamaan kau-,
punkia' ymärölvlen. -vuorten rtatellle.
Ne ovat: täydentäneet entisiä lehtoja
Ja antaneeVoiuh uusien puistojen Jälr.
Jestäoilselie: Kaupungta puuistutus­ten
p:nta-a'läon kasvanut 26 hehtaa^^
rlstä 276 ii^itaarUn. Vllmekslkuiu-nelden
vuosien aikana on. Istutettu
nota 2 miljoonaa puutA Ja'pensasta.
Suurta huomiota kiinnitetään kau<^
pungta kunnallistalouden kunnosta­miseeni
* On.rakennettu vesijohto Ja
avattu paljon työtätekevien Jokapäi­väisiä
' tarpeita - palvelevia laitoksia.;
Kaupunkiliikenteessä on tapahtu­nut
pertapohjalsla inuutoksla. Raitio­vaunujen
astimesta kaupungta pää4
kaduilla kulkevat' johdtaautot, laita
kaupunkeihin on laitettu uusia Tal-tloteltä,
Itajarautot kulkevat kalkkiin
kaupunklpurelhln Ja väestön käytet­yissä
on paljon vuokra-autoja.
Vielä nopeammin kuin ennen alko
kaupunki rakentua Suuren Isänmaal­lisen
sodan Jälkeen. Arkklt«httlt Ja
insinöörit 'laativat asutatalojen. kou­lujen,
sairaaloiden, lastenselmien Ja
työläisklublen suuimltelmla.
Kaupunki, on. rakennusteltaelden
peitossa. Kohta valmistuu hallitus-talo.
,; Tämä : monumentaaltaen ra­kennus
pylväsrlvistölneen on koristet­tu
paikaUisella kirjavalla tulflila Ja
kansalllsiella ornamentilla. lOruuslan
suuren runoilijan. Shota -Rustavelta
Kadun päähän kasvaa suuri virasto­talo..
Yllopj^tonkadulle Ja Mellkish-viunkadulle
kulkevan 'Valtatien var­rella
valmistui hiljattain viisi uutta
asuintaloa ja toisia rakennetaan.
"Tbillsta merellä" — kaupungta
lähellä rakenteilla oleyah Samgorta
kastelulaitoksen vesisäiliöllä ja uu­della
kanavalla on tärkeä merkitys
kaupungille. Lähivuosina pehmenee
Ilmasto/ kaupunkia ympäröivien vuor­ten
rtateet peittyvät metsillä; Sam­gorta
entisillä päl vänpolttamllla a-roUIa
alkavat kasvaa-' viinirypäleet,
alkavat viheriöidä hedelmäpulstot Ja
kasvitaihati , Joista kaupunkilaiset
saavat yltäkyllin tuoreita vihannek­sia
ja hedelmiä. , '
Tbilisi on suurir teolllsuuskeskua
Siellä on paljon-metalUtehtaita ja re-monttiverstaita,
konepajoja, kutoma-ja
sllkkitehtaltä, Jaiklnetehtalta, säl-lyketehtalta
yjn.
Rinnan koululaitoksen taloudelli­sen
pohjan heikkenemisen kanssa
tapahtuu lamaannusta myöskta ope­tusmetodiikassa
ja koulim ulkopuo­lella
tapahtuvassa kasvatuksessa.
Englannin laajoja yhteisfcantapiirejä
huolestuttaa Yhdysvalloista suurissa
määrissä tuotettujen gansterifllmlen
ja halvan katuktrjallisuuden timnl-olltaen
vaikutus älaikäisita, ja lap-slta.
Lontoon opettajien konferenssissa
t.v. tammikuussa edustaja^ Sinnot
osoitti, kuinka turmi'ollisesti'> amerik­kalaiset
To^akirjat vaikuttavat kas­vulla
aina joku tapetaan".^ sanoi Sta-not.
Edustaja Dixon sanoi: •'Nämä ros-kakirjat
kuvaavat 'paheen maailmaa
Ja murhia. Niiden kieliasu on yhtä
Ujettävä kuta sisältöktal^fKönferens-sl
-hyväksyi päätöslauselman. Jossa
vaadittita ryhdyttäväksi tarvtttavita
tolmenpiteisita tämän 'roskaklrjalll-'
suuden levittämistä'vastaan Englan­nissa.
vaväan siikupolveen,' kirja,' joissa k u ­vataan
murhia, kidutuksia, ryöstöjä
ja väkivaltaa. " M i l t e i jokaisella sl-,.LkouIuJen johtajien autnsf^isen Uiton
OPETTAJAIN - TALOUDELLINEN
AHDINKO
lEnglahnta «peMaJlen kansallisen
ammattlyii-^lstQrksen, Johon kuuluu
200,000 Jäsentä; vuoslkonferensslssa
t.v. .'huhtikmissa hyväksyttlta vasta-fausepäätös
sen johdosta, etter hal­litus
pidä huolta kansanvalistuksen
tatpeista/ Konferenssissa,; jossa oli
yli 2,000 edustajaa, korostettlta Eng­lannta
opettajiston tukalaa taloudel­lista
asemaa 6 ^ sitä, ettei koko 80-
danjälkeistaä^ vuosina ole tehty mi­tään
saman palkan, maksamiseksi
mies- Ja naisopettajille, i ' * ^^
k<&o Englanti, kuinka dlskrlmtaatll-visestl
suhtaudutaan naisopettajaan
maassa. Joka' pitää itseään slvlstgrs-maana",
sönol' konferenssissa edus­taja
Clari^ ilmaisten näillä sanoilla
kalkkien opettajien ajatuksen.
Suurta levottomuutta kansanvalis-tusmäärärahoijen
vähentämisen Joh­dosta
Ilmaisi i^.v.kesäkuim alussa
konferenssi sekä monet opettajien
eilaiset Järjestöt Ja lasten vanhem­pien
iUtto. HoUltudEsen poUtlikosta
kansansivistyksen dialla ovat Eng­lannta
useiden ammattiyhdistysten
vuosikonferensältkta viime aikoina
lausimeet paheksumisensa. '
iEnglannta hallituksen; poUtUkaca
tykkejä koulujen asemesta" synnyt­tää
työtätekevissä yhä suurempaa
suuttumusta.
HJ&upungta teoailsuuslaltosten ny­kyinen
vuotutaen tuotanto on 15 ker­taa
suurempi vuoden 1922 tuotantoa.
TbUlsl on myöskta Gruusian Ja T a -
ka-Kaukaaslan suuri liikennesolmu.
Pitkän Ja monihaaraisen rautatien l i ­säksi
kaupungista lähtee paljon
myöskta maanteitä.
Tasavallan kalklUe puolille sekä'
myöSkta Bakuun. Jerevanlta Ja V8F
NT:nkaupunketain lähtee Tbilislstä
joka päivä kymmeniä matkustaja- Ja
tavaralentokonelta.
^.: 1^ tasavallan kulttuurikes­kus.
Siellä on Gruusian Tiedeakate­mia,
Jolla on 42 tleteeUistä tutkimus­laitosta,
tähtltieteelltatin havalnto-asema.'
2 kasvitieteellistä puistoa, 2
museota Ja 3 koeasemaa. Akatemi­assa
Ja sen laitoksissa on työssä yli
200 tieteen tohtoria Ja kandidaattia.
Kaupungta pääkadun'— Rustave-
Itakadun varrella on: Gruusian kan­san
kulttuurta aarreaitta — Gruusian
museo; V Sen lukuisissa saleissa on
historiallisia,, arkeologisia, zoologisiai
etnografisia jk muita muistomerkke­jä.
Museossa säilytetään harvinaista
muinalsgruusialaista kirjallisuutta se­kä
vanhojen taiturien hionta- ja ta-ontatuotetta.
Kokonaan uuteen malliin on raken.
nettu enttaen pappisseminaari, jossa
viime vuosisadan lopulla aloitti val­lankumouksellisen
toimintansayj. V.
Stalta.': Nykyään siellä on Gruusian
taidemuseo, jossa, on mainiolta Gruu­sian
Ja maailman taldekalleuksia.
.i Marxille nimetyssä valtion ylelses
sä kirjastossa on yli 2 miljoonaa kir­jaa
ja Julkaisua. Sitä- paitsi kaupun­gissa
on 37 muuta I kirjastoa; Jokai­s
e s i , suuressa tuotantolaitoksessa;
Jokaisessa klubissa Ja jokaisessa kor-keakoulusa
on oma klrjatonsa. Yk­sistään
yliopiston kirjastossa on tois­ta
miljoonaa kirjaa.
Kaupungissa, on paljon keski.: ja
korkeakouluja. J . V. Stalinille nime­tyssä
valtion yliopistossa on 12 o-sastoai
joissa opiskelee viisi tuhatta
työläistä, talonpoikain j a virkaili­jain
lasta. Maatalousoplsto, rauta-tleinslnöörien
tastituutti, lääketie-teellinen
tastituutti, vieraiden kielten
InsUtuuia teatteri- ja urtiefluoplB. Torstaina,elokuun I4'p. — Tliur^day, August 1 4 , ' J v Sivu \ '• "''^
tot, pedaBoslucn «opisto, taldeakate- • —~ • 22— w —
mla Ja konserv&torlo kouluttavat J»^
ka vuosi tuhansia työntekijöitä tosa^^
vallan kansantalouden Ja kulttuurta
kaUcille aloille. Olemassaolonsa 30
vuoden aikana tasavallan totaen van^;
ilta korkeakoulu — 6. M . KlrovUle
nimetty polyteknllltaen Instituutti oh
päästänyt setalansa sisältä yli 7 t u ­hatta
tastaöörlä; Kaupungin 401 tek-nlkumla
päästää, fbka vuosi yUpuöU-:
toista tuhatta spesialistia^; T h i l l s l^
on 150 kymmen. seitsenvuotista;^
koulua.
TbUlsl on kuulu teattereistaan
Kaupungta.suurin teatteri «--ZrPa-liashvUiUe
nimetty ooppera- ja ba­lettiteatteri
vietti hUJa^taihlbo-vub^
tispälväänsä. Sitä paitsi kaupungis­sa
on vielä 10 muuta teatteria, muun-;
muassa venäläinen ja armenialainen
draamateatteri, lastenteatteri ja nuk-keteatteri-
v Ne esittävät gruusialais­ten,
venäläisten >Ja ulkomaisten klas-;
slkkojen sekä neuvostoUrJaUljain
oopperoita Ja näytelmiä. Valtion f 11-
.harmonlalla on talvi- sekä kesäteat^
terl. Ympäri kaupunkia on eloku-vateatterelta
sekä ammattiyhdistys-:
ten klubeja, puistoja ja urheUukent-;
tlä. Tblllsin parhain puisto on J . V^;
StalinlUe nimetty .puisto. Joka on ^ pe-i
rustettu: muinoin paijaaUe kaupun­gin
ylle kohoavalle ylängölle. Ylel^
sön käytettäväksi on sinne; rakennet-ty
köyshata. \
Tbilislssä on klirjallijain liitto, taU
tellljaln Uitto ja säveltäjäin liitto; Jot-ka
yhdistävät ympäriUeen tasavallan
kulttuurin Ja talteen parhaimmat
edustajat.
Kaksitoista: kustannuslUkettä Jul-kaiseekansaUlsllla'
kielillä Marxin,
Engelsin, Leninin Ja staltaln teok­sia,
klassillista Ja nykyaikaista kau­nokirjallisuutta,
teknUlistä ja lääke-tieteeUistäkirJaUisuutta.
hakemistoa
ja aikakausjulkaisuja.
Gruusian SNT:n olemassaolon 30
vuoden aikana on Julkaistu klrjaiui
suutta gruusian kielellä kolme kertaa
enemmän kuin Gruusian kirjallisuus.,
historian Kolmen vuosisadan aikana.
Tbillslssä pataetoan 14 tasavallan
Ja kaupunkllehteä sekä 8 aikakaus­julkaisua.
Sitä paitsi suurissa tuo­tantolaitoksissa
Julkaistaan omia pai:^
nettuja lehtiä.
... Kaunis on Kaukaasus-vuorten
Juurella sijaitsevan kaupungin ny­kyisyys,
mutta vielä Ihanampi tule-vxdsaus
odottaa sitä. Kun tulee to.
tetutetuksi kaupungta.yletaen raken-
. niis- Ja rekonsthuointisuunnitelma
nlta TbUlsl muuttuu erääksi NeuYos-toUlton
kauneimmaksi kaupungiksi.
- APTOKO^JAAMÖ'^''^'^
.; Main KL 7(i5>'l
497 Spadln» AvtUM , ^ «A*
ToröntO" ' Ontaitoil»^
ONTARIO AtJTO BÖD^^-iEj,
Moottoreita kJoar jaktaaanl. k e n l a j s l ä ' K •, " ' " ^t'2r"°
Autojen htaauspalvelu,^/ \ . ' .^^ it iH
PuhcUn PL. 418» f* * ^'' * ttH^M
• Iltasin EÄL 4-6569 * ' i:t-'"SM
198 John St. Torontty^Ont,
1''
- - 4
BrazUialoInen edostapsto Moskovan näyiitelyaäl' taffaartamaaa» Keavosto-lUton
konetyökalojs.
(Jatkoa)
KAMPPAILU LXHI- JA
KESKI-IDA8TX
'.Englannta imperlaUamta hävlt-i
tyä taistelun Etelä-Amerikan öljy-:
}, lähteistä sUrtyl öljysodan kesklpis.
V V te Lfthl' Ja Keski-ltään. TääUä
-^kehittynyt taUtelu on oUnt ta­vattoman
katkeroa. Porvarilllsteii
talousmiesten laskujen mukaan h.
45 pros., kapltaUstlsen maaUmah
tntUtnlBta öljyvaroista on keskit-tynyt
Lähll Ja Keski-Idän maihin.
Vielä JonUn: alkaa sitten amerik­kalaiset
Ja'englantilaiset yhUöt o-llvat
suunnilleen tasaveroisia
USAn nlfcopuollseen öljyntnatan-toon
nähden. New Jerseyn Stan­dard
Ollin Johtaja Eugene Holman
toskee, että vuonna 1945 amerikka
laiset tmstit kontroUolvat 42 pro­senttia
kapltaUatlsen maaliman
tuotannosta Yhdysvaltojen uiko-pnoIeUa
i a englantilaiset trustit 41
prosenttia. Tämä onulaatninen
voimien tasapaino pehistul ame­rikkalaisien
monopolien yUvol-maan
Etelä-Amerikassa Ja eng­lantilaisten
monopoUen Läbl- Ja
Keskl-Idässä. Saadakseen aikaan
ratkaisevan voimasuhteiden moH-toksen
omaksi hyväkseen ryhtyi­vät
amerikkalaiset monopoUt tun.
kemaan tieltään englantilaisia kll-paUlJolta
vllntenuilnltulla alueel'
U.
Vuosina. 1946—61 tunkeutui amerik­kalainen
pääoma erikoisen tarmok­kaasti
Lähi- ja «eskl-Idän maiden
ölJyteoUlsuuteen. Englannin Impe­rialismi
kävi katkeraa kamppailua
tätä hyökkäystä vastaan, syntynees­sä
taisteltissa ei kumpikaan puoU
kaihtanut mitään keinoja — sopi­musten
rikkomisista Ja kothnaisten
virkamiesten lahjomisista aina polilt-tlsita
muihlta Ja vallankaappauksUn
asti.
Vuonna '196 tekivät New Jerseyn
Standard OU Ja Sacany-Vacuum so­pimuksen
Anglo-Irahlan OU Co:n
kanssa, että ne ostaisivat 20 pros. sen
tuottamasta öljystä. Myöhemmin U
sättiin määrää 40 prosenttiin. 1947
sama yhtiö osti 40 pros, Araracon 0-
sakkelsta. Joka toimii Saudi-Arabias­sa.
Ja pääsi siten valvomaan Arabian
Öljyä.
Kun amerikkalaiset yhtiöt olivat
sijoittaneet yU 200 miljoonaa dollaria
Saudi-Arabian öljyntuotantoon, ne
kohottivat sen 38 miljoonaan tonniin
vuonna 1951.
Vuonna 1948 American andepen-dent
Oil Company hankki toimilu­van
eräällä Saudi-Arabian ja K:owei-tln
välisen "puolueettoman vyöhyk-
« keen" alueella. Toinen amerlkkalal-
: nen yhtiö Pacific Western OU Corp
.sai 1949 toimiluvan "puolueettoman
vyöhykkeen" muulla osalla.
: SodanjäUcelsinä Vuosina alkoi A-ramco
— sIVulilkkeensä Trans-Ara­bian
PIpe Line Co:nlcautta — raken­taa
öljyjohtoa Saudi-Arabiasta Väll-mereen.
Oljynsllrto johtoa pitkin a-lentfilsi
huomattavasti Saudi-Arabi­assa
tuotetun', dijyn kuljetuskostanr
nuksla Ja lisäisi siten sen kilpailuky­kyä
Anglo-lranlan OUCo:n tuotta­maan
Iranta öljyyn nähden. Kun
sUs Aramco piti mitä tärkeimpänä
tämän öljy johdon aikaansaamista,
nUn piti Anglo-lranlan OU ^ 0 , yhtä
tärkeänä että;amerUdcalaisten suun-:
nltelma epäonnistuisi. Alkoi salai­nen
sota, Johon vedettUn mukaan
USAn ja: Englannin hallitukset;
Vuonna 1049 amerikkalaiset ja eng­lantilaiset
agentit organisoivat ja toi­meenpanivat
kolme vallankaappausta
Syyriassa, Jonka alueen kautta trans-arablalalsen
öljyjohdon piti kulkea.
Taistelu päättyi Englannta tappioon.
Oljyjohto Saudi-Arabiasta mUmeteU
le otettita käyttöön vuoden 11950 lo-pulla.
PEBSUN KAXNNE
vuonna 1951 Lähi- Ja Keskl-Idässä
kultenkta sattui tapahtumia, jotka
salvat englantilals-amerikkalalsen
öljysodan joksikta aikaa siirtymään
taka-alalle. Voimakkaan kansanliik­keen
painostamana hyväksyi Iranin
parlamentti maaUs- ja huhtUcuussa
1051 lakeja, jotka säätivät Iranin öl­jyteollisuuden
kansallistettavaksi Ja
Anglo-lranlan OU Co:n lakkautetta­vaksi.
Ensi hetkeUä .WaU Streetin
öljykuntakaat tervehtivät näitä lai
keja pelttelemättömäUä vahingoni­lolla.
Ne näkivät vain asian toisen
puolen, nimittäin. että kansallista­minen
horjuttaa Englannta öljy val­ta-
asemaa. SUlä ennen näiden lakien
hyväksymistä Iran oli kapitalistises­sa
maalimassa ainoa maa. Jonka öl­jyteollisuutta
englantilainen pääoma
ykstavaltiaana hallitsi.
Apterlkan öljymagnaatlt kiiruhti­vat
käyttämään muodostunutta tilan­netta
hyväkseen lujittamalla koko ka­pitalistisen
maailman rUppuvalsuut- i
ta amerikkalaisesta öljystä. Tässä'
mielessä organisoivat USAn 19 öljy-yhtiön
edustajat syyskuussa 1951
"pooUn" New Jerseyn Standard Oilin
johtajan Eugene Holmanln puheen-
Johdolla öljyn takaamiseksi nlUie
maille, jotka voivat joutua kärsimään
Iranta öljyn puuttumisesta; Sopi­muksen
aUekirjoittlvat New Jerseyn
Standard OU ja muut neljä «USAn
Johtavaa öljymonopoUa sekä niiden
tytäryhtiöt — Aramco, Caltex Ja
Standard-^acuum — sekä nrautamat
muut amerikkalaiset suuryhtiöt: At­lantic
ReflnirMj:, .Tlde Water 'Assocla^
ted ym.
Tämän poolin muodostaminen mer­kitsi
sitä,- että amerlkkalaismonopolit
ryhtyivät valtaamaan niitä öljytuot­teiden
myyntimarkkinolta Joita Ang­lo-
lranlan OU Co, aikaisemmin oli
haUlnnut. Englantilaiset öljyntuot­tajat
ponnistelevat niarkkinoldensa
säilyttämiseksi. Ne ostavat öljyä a-merikkalaisilta
yhtiöiltä ja maksavat
sen dollareilla, Joista niillä on puute.
Vuonna 1051 Anglo-Iranian Oil Co,
osti 6,5 miljoonaa tonnia öljyä Ja öl­jytuotteita
amerikkalsUta firmoUta,
Tämä el kuitenkaan auttanut yhtiö­tä
säilyttämään entisiä markktaol-taan,
sillä mxmllla niistä olivat ame-
(Jatkutt 4. sivulla)
Chlang Kal-shekin mies ystiivlneen.
Chiang; Kai-shekin ryhmää Punaisen
Ristin konferenssissa Torontossa
edustanut tri J . lleng: Liii antaa nat­sitervehdystä-
muistuttavan \vlittauk-sen.^
lähtiessään pois mainitusta ko­kouksesta^:
Chlang Kai-shekin miehet
poistuivat mlelenosoitukselHsestl Pu-nalfien
Ristin kansainvälisestä konfe.
renssista sen; Jälkeen kun Kiinan
Kaiuantasavallan edustajat hyvak-
,sytt|ln täysivaltaisiksi kokouseduata-
Jlksl. Liun kanssa on: omalaatuista
kuuluisuutta Jo aikalseäimin saanut
Toronton pollisilaitolcsen "rcd squad-i
n " päämies, salapolilsikcrsantli l)ai)
Mann. , ^
Sterky's GÄags
AUTOJEN KORJAAMO
RIKKOPALVELUS . ' ^
K I L P E L Ä I N E N ^A PIELA""" "
371 Spadina Ave. takana' >
Puh. \VA. 7575 Tq^oifto
,i [leirf
iniiiiiiniiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiitiiiii
-1
Parkvray Bakers
valmistaa ruoka- Ja kahvUeipää.^
Leivoksia, nimipäivä-: Jähääkaakt
kuja, korppuja y ^ : ; leipombalatt:
tuotteita. \ Ui
P U H E L I N E M 3 - 7 6 7 G H ; i
200 Queen St W. , ToronUv,Qn|,
ONNI TERVO
t.ir.uA
s.H%:
lilimilllllllllilllHlliHiHIHIIiyHIHUilliy : ; ' Ui^I*. ~ I
BOND CLEANERS ' ^
DYERS AND TATLÖtfS r*1
0 3
t i
Suomalainen puhdistUsUlko
"Siisti ulkoasu on edustava Ja literät»'^^'»'^'»*.'1
iöä luottamusta." Teemme huolella -'i
kaikki puhdlstusalaan , kuuluvat ' - / *
työnne. Kotoa haetaan. Kaupungta.»!.^ f
laajuinen palvelus. 7-
925 Pape Ave. Puhelin GE. 7145< 1^ f
216 O'Conn0r Dr. PaheUh GE, 2940" , i
(Voi soittaa myös lUaUa), . ..^ . . . U
Vakuutettu säilytys, - ' - l-^-j. I
Toronto " Qntatto^,..,.,.^^ [ • M
i V A KV U T U K S I A
'Soittakaa Olavi Nummiselle asianumtcvla neuvoja-vartenkalkcnlak>L^
slssavakuutusasloisso, henkivakuutukset mukäanluettupa. IIA,40GO
] O. K , JOHNSON & CO. LIMITED i
INSURANCE & TRAVEL AGENCIES
697 Bay St., Toronto 2i WA. 1403 tai WA 1588
T Suunnllloleltoko TALON OSTOA TAI MYYNTIÄ ,
Ö Meidän VBusincBs" on auttaa Teitä niissä osioissa. '
j * / a -Meidän päämäärä: T Y V T Y V Ä I S E T A S I A K K A A T ,
Hyvän tuloksen takaa llikkeemmo suuruus —• 4 myyntipaikkaa ja noin ^
100 asiamiestä Torontossa sekä ystUväUinen Ja reheUlnen palvelus.v^^;
Taloja jokaisessa Suur-Toronton osassa, suuria ja pieniä. .'Soittakaa/
meidän SUOMEA l^UIIUVALLE MYYJÄLLE
UNO MANKINIlle
Puhelimet: — KotilnXY. 4977
^ 1075 BliMir St; W., Puh. K E ; 7941, Toronto, Ont. ,
173 Danforth Ave,, Puh. GE. 1178, Toronto, Ont. _ f.
K E N . W I L E S R E A L . E S T . A T E /
Mcmbex' of Toronto Real Estate Board ' ^ ^ -
DR. E. C. A H O - Hammaslääkäri,
i HUONE 040 P H Y S I C I A N S ' & S U R G E O N S " BUILDnJa ' . i
86 Bloor Street West Toronto, Ontario < p.-.
Puhelin Kltaffsdale 8237
HALUATTEKO OSTAA TALON
TAI MYYDÄ OMANNE?
S' Antakaa meidän auttaa Teitä näissä asioissa
Arthur A. Kivisen klinbelmifiUJtoimlstoft.asIamles.'
Toa-onton rioal Estate Boardin jäsen.
Pnh. BA.1'6144
442 Sfaeppard Ave. E.
Willowdale, Ontario
Pub konttori MO 5461
38 Lawrence Ave.
Toronto 12, Ontario
( ».t>i>-
^ Pääsette itiatkus^maan canadalaisesta
1 satamasta
RUOTSIN AMERIKAN LINJAN
MOOTTORILAIVA
''STOCKHOLM"
LÄHTEE HALSFAXiSTÄ
SYYSKUUN 25 PNÄ 1952
® Tämä' kulkuvuoro canadalaisc^ta satamasta tarjoaa
erinomaisen tilai.suudon niille henkilöille, jaoilla on vai-:'"''*
k^uksia saada Yhdysvaltain kauUakulkuviisumia; eri1>*M;¥
tainkin niiden henkilöiden jotka ovat äskettäin tulleet^^^^^
Canadaan. s, ' ' '
• A • ••• ••••
0 Tilatkaa hyttipjaikanne heti osoitteella: . ^ ' ^
VAPAUS TRAVEL AGENCY
» 1 ai
IS
l i
M ! 11
I
i V
VH
f >m J
iVWW»^"jajLM'JliJ5'^.i!J.HVHUiJ^'"...'J '!t <l" i[]inuiiiL i^iJ ' 'U'J »i «n iil iiu.ii J JJIILI i . i»JuiMUJimL » »M- ' « ' l W lllllM lU» l w y » " i i , l\JM » '• W '"V tm'''»vam'm'v.w.' *' «'. r^tit''''IWS!.in.'^OitJl'?ttMJiJliLJ»IWb
d i