Vapaus, July 19, 1952

              Sivu 2 Lauantaina, heinäk. 19 p. — Saturday, Juiy 19, 1952
f M B S S V S ) — IBd^pendentlabor
Ossaa «S Phmlnh canadtena, BB-fiaSmiaiisd
1707. 0« 1017. Aatborized
OJBcD P^tartgtenl, Ottava. Pub-
Bslbsd tlizfe» «eeUy: Tnesdaya,
nmraflayBatrtt SatunlayB tjr Vapaus
Elm BL W , fiadbniy. Oat, Canada.
Ttelepbones: Suslseatf.l)iaiee
EOitarial Oltk» Uetma
E, BuksL Editiv W. EUand, aiafllns
address Box 69, Sudbmy. Onlailo,
Advertising rates opon epplkatlon.
Itanslatlott Iree of daatge."
' TCLAUSHII9HAT:
C^ixuulassa: 1 vk. 7J00 6 kk, 8.7S
3 kk. 3^
nxdjsvaUolesa: 1 ^ 8J00 e kk. 4.Z0
Suomessa: i vk. 8A> 6 kk. 4.79
C%iiapialaiset rauhan merkeissä^
r Tallaan Helsingissä virallisesti alkavat olympiakisat ovat -jo an-;
ktaneet J i ^ ^
V lietsonnasta inioliinatta näistä olympialaisista, historian suurimmis-
'v^^^ tulee sittenkin rauhan ja byväntah»
^rdonfcisai niissä maailnmn urheilevan rauhan-
' ooialsen voiton ja urheilukunnian tunnuskuvbta''., 5' ;^
I Torstaisessa lehdessämme ^rrottiin siitä, miten' SuOmeA^ Olym-
^piakomitean ja Olympiakisojen /järjestelytoimikunnan juhlakokouk-
- sessa beinäkuun 9 p: nä julistettiin Olympiasopu kisojen ajaksi. Kau-
: i pim^jobtaja^V^ sanoi nelikielisessä juhlapuheessaan:
} "Olympian pyhitetylle tulelle olivat käsitteet vihollinen, sota
\ ^ ja annettiin alttarilta
julistettiin jumalrauha,ehekheiria. Ia
^ ^ ^,>^ olympiasopua pidettiin vääjäämättömästi kunniassa. Sama sopu
y ' elähdyttää nykyajankin suurinta urheilujuhlaa, olympiakisoja,
joista ystävyyden henki kansojen keskenäisen ymmärtämyksen
••'%L^''' fiterkeissä niinikään uhkukoon. Kisojen ajaksi julislavat niiden
järjestäjät ekekheirian, olympiasovun." '
oleva olympiasopu on kuitenkin vain heijas-iiU^^^^
s suuresta rauhan- ja ystävyydenkaipuusta,
^ joka Qn jo ilmaissut itsensä olympialaistenkin yhteydessä. /
f i Vaikka Yhdysvaltain hallitsevain piirien hyökkäävä ulkopolitiik- '
"^ftaotljsdcahut maailman 'kahdeksi viha
tjl^olssa kerrotaan, että amerikkalaiset ja venäläiset urheilijat tule­vat
mainiosti keskenään toimeen.
f Canada ja Neuvostoliitto eivät ole virallisesti oikein "hyVänpäi-vSn**
tuttuja, mutta kun canadalaistens^^
n^la muut sanovat
SUDkau me lefatitietoja jrmmarrämr
me, Byi^taan Bhee. jonka jäokit toi­vat
ja nostattivat eteläkorealaisten
harteille oltuaan 45 vuotta YlOsaaU
loissa, on tullut pakoitetuksi vangit^
semaan .''parlamentin" «obve^
suutensa vuoksi, jä nyt M n on muut^
tanut "perustuslakia" siten, ettei hSU
nen tarvitse mennä vaaleihin.
Eläköön demokratial —15» Okr-rainian
Canadian.
Nuori tyttö kupu
tapaturmassa
' Port* Erie. — Viime kedrtviikkona
Bal'su«nanaa 17 viioden ikäinen Marie
fkiUyJ kuft" hänen veljen^
Kiij. John Ftttmati
trdki 'törmaSl paaluun.
vanha
OnnettO'
muuden alheuiti trokin yhden pyörän
irtipääseminen. -
Marie Partcyn veU Charles Parley,
jokä oli ajuri, on sairaalassa tapa-tuimari
aiheuttaneen tärähdyksen
jolidcsta.
Kaksi helicopteria
matkalla Eurooppaan
IVestover, Mae». — Kaksi suurta
helicopteria hotisl täällä ilmaan hei-näk.
15 päivän aamuna, lastattuna
WaU Streetin kontrolloima fasisti*
mielinen sveitsiläinen^laitos,. pusket^
tiin uaA:n taholta ja hyväksyttiin
WaSbingtonin Atlantin sopimusmai­den
ja etelä-amerikkalaisten satelU-malden
äänillä.
Beinäkuun 3 pnä !Neuvo8toji|tto es­ti
veto-oikeuttaan käyttäen YK:n
turvallisuusneuvoston määräämästä
ei^ikeudenmukaisen "tutkimuksen"
toimittamisen 'Yhdysvaltoja vastaan
tehdyistä^J^ksistä, että se on käy-nytr
bakteerisotaa goreasat "jir Kii-msrai.
Neavostolliton. edustaja :Ja-c^
balalik sanoi, että turvallisuusneu­vostolla
e^ ole laillista oikeutta .kes­kustella
tai toimia missään iQ^sy-myksessä
j ( ^ koskee ySA:n joukko- Amerikan satelUmaiden muodostama
jen-' bakteeriageCTi käyttöä, ellei Ko- enemmistö,; joka kesäk; 27; pnä «1950
reaö Kansantasavalta jä Kiina,' joU-! • laittomasti! ? antoi, hyväksymisensä
ka ovat syytökset tehneet, ole myös- Trumanin hallituksen sekaantumisen­kin
läsnä. ^ Korean konfliktiin; heinäk. 7 pnä
YKrh taloudellisten kysymysten ' 1950 - antoi iMacArthurille vapaat oi-heuVostossa
Neuvostoliiton; Puolan ja keudet toimia ^YK:nnimissär kesä-
Ellei päätöstä olisi vedottu, olisi
turvallisuuskomitea ollut ttlaisuudesr
sa määräämään sen pesemään pois
syytökset, jQtka; koskevat suurinta o-saa
sen jäsenls^, - Se on juuri/sama
Atlantin rscqtimusmaiden-Ja ^ Etelä-:
Tshekkoslovakian valtuutetut yritti­vät
saada SiyväksytarksiNeuvostoUi-ton
päät^islauselman, jonka tarkoi­tuksena
on lisätä työllisyyttä ja vä­h
e n i tyött<»myyttä. Päätöslausel-kuun
26 pnä hylkäsi Neuvostolii­ton
päätöslauselman; että : turvalli­suusneuvosto
kehoittaisi hallituksia,
jotka eivät vielä ole ratifioineet Ge-nevan
päätöslauselmaa / bakteeria-läifi
joiifajia
V ni^tkaUa, niin venäläiset; soutajat valittelivat asiasta ja ilmoittivat, •
4 f^ttä beillä on ylimääräisiä veneitä ja muita välineitä ja ne ovat cana- ^bn ^ t i i
gasbllinilla Atlantin ylilentoa vaaten.
Lento tulee olemaan ensimmäinen
helicopterilla Atlantin lyli suoritettu
lento.
Profeslit auttoivat
Barcelonan suur-dalalstien
kä}rtettäfvissä sekä harjoituksissa että kilpailuissa, jos niin •
liälutaan.Canadalaiset puolestaan kiittivät kauniista esityksestä
mutta sanoivat että heille on jo tulossa uudet välineet Canadasta.
VaStka eripuraisuuden, vihan ja sotahengen lietsojat ovat yrit­täneet
kaikin mahdollisin keinoin estää Kiinan Kansantasavallan edus­tajat
pääsemästä olympiakisoihin, niin viime torstaina kuultiin kui­tenkin
radiouutinen olympiakomitean päätöksestä, joka asiallisesti
taitkoitti sitä, että kaupunginjohtaja Franckellin julistama ^'ekekhei-
Yia; olympiasopu''i vallitsee,tässäkin asiassa ja Kiinan Kansantasa­vallan
urheilijat hyväksyttiin kisakumppaneiksi.
: ' Jokainen urheilun ystävä, jokainen hyvää tarkoittava ihminen,
jonka tulevaisuudenihanteena on parempi, vauraampi ja onnellisempi
maailtnaituntee sydämensä keventyvän näitä :fauhans9nom|a;lukies-
3aan.: (Enemmän vam tällaista rauhanomaista- kanssakäymistä^^Ja^^kii-pailua
hyvän ja rakentavan puolesta maailman 'kaikkien^tansbjen kes­ken!
Eläköön rauhanomainen kisailu ja kilpailut lAlasäotaja* so­danlietsojat!
,.,r'>.
M-M unionuusi voitto
, V^^ Unionin Sudburyn osaston No. 598:n puhe­li!?
niifeliet sanoivat :unionsajäseniUe avoimesti, että sovitt^^
•5 naU; avulla käytyjen neuvottelujen tulos ei ole niin hyvä mikä se voisi
I oOa> ja mihin tämä rikas yhtiö suurista voitoistaan pystyisi jos iillä
ROlisi tuhansien työläistensä asia puoliksikaan niin läheinen kuin on
^!Sen amerikkalaisten osakkeenomistajain edut, niin tosiasia kuitenkin
f on, että Incon työläiset saivat mainion unionsa ja omissa riveisisään
'Vallinneen yksimielisyyden avulla uuden ja merkityksellisen voiton.
Kiin muistetaan, että työviikon lyhentämisen lisäksi nikkelin-
: kaivajat voittivat unionsa avulla viime vuonna kaksi palkankorotusta,
^ ja saivat nyt>— jolloin eräät työnantajat ehdottavat ja ovat pakoitta-j
neetkin työläisensä hyväksymään palkanalennuksen — r - aina kymme­neen
ja puoleen senttiin asti nousseen palkankorotukseiTtunnilta, niin
tämä sellaisenaan on jo hyvm arvokas voitto.
V ; Mutta, ja lainkaan palkankorotuksia aliarvioimatta; nikkeliteoU
"lisuuden työläiset saavuttivat vieläkin suuremman voiton siinä, kun
be saivat torjutuksi työnantajain hyökkäysyritykset uniotaan vas­taan
ja samalla lyödyksi tuntuvan kiilan siihen työnantajain epäpy-
V hään aliaqssiin, joka on suurpääoman toimesta järjestetty työläisten
1 palkai&orotusvaatimuksia estämään. Juuri tämän suurpääoman pai-kankorotusvastaisen
yhteisrintaman perujsteella on lakkotaisteluun
: pakoitettu Yhdysvaltain -650,000 terästyöläistä, B; G :h 32,000 metsä-työläistä
ja monien muiden alojen työläiset.
i Tämä suuren rahan paheellinen yhteisrintama murrettiin ja työn­nettiin
takaisin nikkelinkaivajain yksimielisyyden, päättävän taistelu-midialan
ja mainion M - M union avulla. Se tarkoittaa sitä, että eräit­ten
toisten alojen työläisten on nyt entistä helpompi saada palkkavaa-
V tunuksensa lävitse, koska kerran kaivosmiesten palkat "voitiin" Sud-buryssa
nostaa $1.79 tunnilta ja ensiluokan ammattimiesten palkat
$1.99>^ tunnuta.
v^^^^^^^ kannalta katsoen ei voida liioin olla
huomioimatta sitä tosiasiaa, että samalla kun "luokkäsovinnosta" pU-
-buvat oikeistolaiset uniojohtajat ovat riisuneet työläiset aseista, ja
, joutuivat työnantajainsa hyökkäyksen pääkohteeksi ja lokkataistelun
; tielle, niin avoimesti työväen etuja amerikkalaisia kapitalisteja vastaan
puolustanut M - M unio aseisti jäsenensä pahimman varalta — ja saa-
^ vutti huomattavan voiton lakkoon turvautumatta. Tämä sellaisenaan
on opetus, joka voidaan parhaiten tulkita sanomalla, että tosimielessä''
V tehdyt valmistelut mahdollista lakkotaistelua varten, ovat parhaana
V takeena siitä, että työnantajat ryhtyvät neuvotteluun ja suostuvat
y lakkoa provosoimatta säädylliseen sopimukseen.
Ensiluokkaisen tärkeänä seikkana on pidettävä sitä,-että työn-
• antajaui yritykset M - M union heikentämiseksi — sen välitön ja vä-
. lillinen propagointi uniota vastaan — ajautui pää edellä kaivosmiesten •
f yhtenäistä kivimuuria vastaan.- M - M unio ei heikentynyt" vaan voi-
.mistui ja sai lisää kannatusta ja tunnustusta ei vain kaivosmiesten,
vaan myös muiden sudburylaisten keskuudessa.
Tehtyyn työehtosopimukseen sisältyy palkankorotusten lisäksi
useita muita seikkoja, jotka parantavat paljon kaivosmiesten asemaan
Boonuskysymys tuli, ei vain keskustelun alaiseksi, vaan osittain edul­lisesti
ratkaistuksikin siten, että yhtiö suostui neuvottelunaan asias­ta
edelleen union kanssa ja sitoutui Jo siihen, että boonustydhön osal­listuville
työläisille tulee heti ensimmäisestä päivästä alkaen aina-
I kin $1 lisämaksu päivää kohti, jos heidän "urakkansa" menee "tasa-
* pelim" tuntipalkkojen kanssa. Sitäpaitsi -tulee mahdolliseksi, että
V juseimmat kaivosmiehet voivat nyt ansaita tätä boonusmaksua. f . Selvää on, että reittaajat, hajoittajat ja mustamaalaajat, niin
liiuon riveissä kun sen ulkopuolellakm, ovat nyt olevinaan "tyytymät-
Laaja protestiliike Icautta
lan sai aikaan-sen, että ii^iui-itilastuomioistuimen
tuomitita-vma
olleet 27 Barcelonan ,l^|Hin joh­tajaa
tuomittim verrattain lieviin
rangaistuksiin. Tuomiot julistettiin
heinäk.'4 pnä.
Pisimmän tuomion 4 vuotta sai l a ­kon
johtaja U>pez Raim<indo ja kolme
muuta. ^ Yleinen syyttäjä vaati 10
vuoden tuomiota. Toisten tuomiot
< vaihtelivat 3 vuodesta, 6 kuukauteen.
Kolme, syytettyä vapautettim.-
>He jotka saivat-2 vuodeii'tuomion
ja'väliebäbäK."pääsevät he£f'hapaak­si;
kyväSÖtf^h(y^kksyt^ii'"2'VUäden ar-ibahdakUfA'f'V^
i^Sa&i'''Vleim ja
idiUHch VfiodlSf T\wMTäf''saaheet/voi-dasn'
pfoWstn<!amp&h]äyt jatkamisen
avtll!a"raäd3^ ^Vapauteen'' muUtaman
fJuliduden SiSällä.' ' ' ' • ^
> 'tsneiseh-syyttäjän esiintyminen 0-
sdittlTYancOn virtäunlesten hermostu-nebuuden
maailman;'laajuisenvpro-testitulvan
takia. Oikeudessa hän sa-
»»i: "Me tulemme puolustamaan Jär-jestelinäämme'huolimatta
siitä, pide-täähkÖ'siitä'Eläpanj^
n'ulkopuolella tai
m&ifia: esitetään, että Y K :n kaikki jä- seen käjrtön kiellosta, tekemään sen
senpjlat ''^yhtyvät td»kkaisiin toi-mei^
iteisiin poistaakseen kallcki s i -
viilituottelden kaupparajoitukset mis­sä
niitä Ilmenee ja että teollisesti ke-hit^
pnelmmät maat lisäävät' tuo­tantoaan,
voidakseen lisätä välineiden
ym. tuotteiden vientiä teolllseseti vä­hemmän
kehittyneiUn maihin.
i^idotus; että turvallisuusneuvosto
jät^kisi bakteerisotaa koskevien syy­tösten
tutJjcUnlsen Kasainvälisen
Punaisen iUstlnko^taEilIe, joka on
heti ja joka heinäk. 1 pnä 1952 uu­delleen
hylkäsi Neuvostoliiton' ehdo­tuksen,
että Korean Kansantasaval­lan
j a Kiinan edustajat kutsuttaisiin
itäsittelemään bakteerisodan 'kysy­mystä.
^
V -Kiinan ja Korean hallitulcset hyl­käsivät
ehdotulcsen, että .Punaisen
Ristin kansainvälinen komitea tulisi
suorittamaan tutkimuksia heidän a-lueellaan.
Molemmat' hallitukset huo-znauttivat
'.että se on Washingtonin
määräysvallan alainen. Ja että kaikki
sen suorittamat "tutkimukset!' olisi­vat
Uvellyä ja että sen U s ^ i sen jä­senet
suorittaisivat urkintaa "tutki­muksien"
varjossa. Peking Ja Pyon-gyang
ovat esittäneet, että tutkimuk­sen'
suorittaisivat kansainvälisesti
tunnetut tiedemiehet, jotka molem­mat
puolet hsrväksylsivät.
Taloudellisten kysymysten neuvos­tossa
Neuvostoliiton edustaja P. A r -
kadjev arvosteli joittenkin keskuste­luun
osallistuneitten edustajain pu­heita
työllisyyskysymyksessä, sanoen
niiden : tarkoituksena olevan todelli­sen
talous- j a työtilanteen salaami-'
sen. Hän osoitti virallisten piirien
antamilla raporteilla Ja sanomaleh­tien
tiedonannoilla, että työttömyys
on lisääntynyt Yhdysvalloissai' Ja u -
seimmlssa Xiänsi-Euroopan maissa.
Arkadjev hyökicäsi vastaan sitä väi­tettä,
että sotavarustelu, lisää työlli­syyttä
Ja osoitti tilastojen ja virallis­ten
lausuntojen perusteella, että se
ainoastaan tekee työttömyyden Jat­kuvaksi.
Aseistaminen Johtaa vienti-
Ja tuontikieltoihin, vaiJteuttaa kan­sainvälistä
Itauppaa Ja siviilitarpei­den
tuotantoa.
Arkadjev otti esimerkiksi keväällä
Moskovassa pidetyn talouskonferens­sin
Ja huomautti, etta: Jos siellä teh­dyt
sopimukset täytetään, niin se tu­lee
antamaan työtä 100,000 työläiselle
Italiassa Ja 200,000 työläiselle Englan­nissa.
I^^n^van yhteyteen rakennettu kasteluverkosto tekee
jo liO^O ha arf>a hedebnäUii^eksi viljelysmaaksi
alueella, • laskettu Iti-rai,
yoaa Kaiu«ass»
sinuressa mitassa
• ParliaL — Buu- ja sorkkatauti «n
levinnyt .huolestuttavasti (Ranskassa
ja rokotusaineesta vallitsee suuri pu­la,
ilmoittaa eräs inaatalousministeri-ön
edustaja. ^6ssa Ranskan 90 maa­kunnasta
on yhteensä nota 90,000
maatilaa saanut tartunnan Ja vain
kesäkuun 15-^0 päivien välisenä a i ­kana
sattui uusia tapauksia 38.194 sU-hen
asti tartuntaa vailla olevalle t i ­lalle.
Heinäkuussa liehevät tapauk­set
levinneet samassa ^tah^sisa.
RtAotetta valmistetaan nyt päivin
Ja öin; mutta tuotanto rUtilä vain 5
milj. eläimelle' vuodessa Ja maan
lutrjan määrä nousee noin 16 milj.
eläimeen.
NeavostqllitoD korkeimman neu­voston
puhemiehistö on lifenvos-iolliton
minlstoinenvoston ja
NKP(b)n keskoakomltean csityk-rin,
laajuisella
vltiikia ^^uodatin- ja J yedenjohtolait-telta
1.6 miljooima kuuUometrJ^^^^
tattu 16,\)00 tonnia metallipulttia'; ja
sen mokaisesU antanut tk. 10 päl- asennettu 44,400 tonnia metallixaken-vänä
asetuksen, jonka malkaan neUnia J a kpneistqja.. . v
. Volgan-Doo^n , ~ laiva^kul^ukai^ya
J^i.TsknJJainB
.k^ejtiyjj-yoii^
hoiste i:p^a|sia;ko5|el^
iajk^ttära,::;-^;-;,;:,^:^
IRsikennust5o85Sä;^n^ i^^^
amntattitaitoislB.-:työyäkeä;^ kaiyiit-koneiden
:sja:-ru^8ia^
«^iisikeimu^ . jpj ij:i:B)stokt^.-
Sveitsiläiset kävivät
ihmiselämän mahdolli­suuksien
rajamailla
Geneva. — sveitsiläinen (MJount s;-
verestin retkikunta saapui Jtekettäin
lentoteitse tänne. Retkikunnan oli
ollut luovuttava, yrityksestään, kun
oli enää 300 metriä huipulle.
Retken johtaja tri Wy8s-I)unant
selitti, että Mount Everastin huippu
voidaan saavuttaa vain. jos happi­laitteita
parannetaan. Kiipesimme,
kunnes' saavutimme ihmiselämän r a ­jan,
sanoi hän. oiislmme voineet
jatkaa, mutta sihiä tapauksessa em­me
olisi milloinkaan tulleet takaisin.
— V .
C3PR :11a 17.009 mailia rautatietä.
19^1 oU ONR:Ua 24476 ja
Volgan-Donin lalVäknlkukaluival-
' le. annetaan nimefcä'".V..L iLenl-nllte
nimetty' Volgan-Donin^^tva-kolitakaiiava^.
Nenvoötollitoäml-nisterinenvosto
on päättänyt ava­ta
iaivakiilkiikanavsni>^6nnnimtal-na,
helnäkauu Vt,iBäStsä$A\pd^p
sUtä päivältä lähtien nu^tktu^j^i-ja
rahtilaivojen säännöllisen UI-
. janskajan'r vesivoimalaitoksen'^:^
kastelölaltfeiden' ensimmälseii
san.
Vuosien 1949—1952 aUuma on r a ­kennettu
i; s
•a)!il01 kilometrin pituinen Yolgan-
Dönln:> laivakulkukanava j a sen : 13 -
laiyasulkuä/::3-pumppuasemaai 13 pa- j
toa,'7'y!isyöksy- jaldskiqiatoa,'2sulv>
kua Vaurioiden ja.korjausten varalle,'
8 siltaa. laUttasllldt. pysähdyspaikat,
laiturit Ja 100 kilometrin pituinen au­totie
kanavan vartta pitkin.
b) Tsimljanskajan vesivoimalaitos,
johon kuuluu ;>12,75 IcUometrm pitui­nen,
maavalli, 495A metrin pituinen
betonlvesipato, .veslvoinu^ toimivat
sähköasemat. 2 lalvasulkua. sulku-ilaittaiden
välinen 4j9 kilometrin p i ­tuinen
Jalvakulkukanava. ulkoportti.
Iiääkastelulaitteet ja rauta- ja vierto­tie
.ylikulkua varten pitkin padon
harjaa.
e) \-27^ iDonm
j9ita,^ raudoittajia^ sekä; ^insinöörejä ja
tetaUkkoja. jotka - turvaavat korkean
työntuottavuuden. • . ',
Lnkulsat fministeriöfe osallistuneet r-työhön'
.
Sähkölaitosten ministeriön; raskaan
konerakennusteollisuuden ministeriön
sähköteollisuusministeriön,« kone- Ja
apulaiterakennusteollisuuden minis-tei:
idn, rakennus- ,Ja tiekoneraken-husteollisuuden
ministeriön, kuljetus-
IcönerakennusteoUisuuden ministeriön
'raäcaan teollisuuden tuotantolaitos­ten
rakennustöidenministeriön, kul-kulaitosministeriön,
konerakennuste-
'ollisuuden tuotantolaitosten ministe-
Tiön ym. ministeriöiden'tehtaat Ja'a-sehnusjärjestöt:
ovat suorittaneet
suuria töitä * metallirakenteiden, ko­neistojen
Ja: tuotantokaluston valmis­tamisessa
ja asentamisessa V .
5 merta yhdistetty
¥olgan-r-€>onin laivakulkukanavan
Senaattori Uouglas
^unniisti kongres»ii
saanmttomuiiden ^
IVsshfngfon, D. C — Senaattori
Paul Douglas (dem.^) sanoi vUme
maanantaina, että 82. Imngressl. joka
hajaantui viime 'viikolla/ oli täyäp
saamaton mikäli kotoinen lainl^adln^
ta on lorsymyksessä.
Douglas sanoi haastattelussa, «ttä
kongressi hajaantui Ilman että Alas­kaa
Ja Hav/ailta olisi hyväksytty val­tioiksi,
se hyväksyi diskrimlnatobrisen
ja riittämättömän, siirtolalsuuslain,
se epäoniustul verotakaporttien .tpk-keamis£
6sa^ ^se - jatkoi ttarpeettomia: a -
vustusvarojen. ja.<lahjusten jakopoli­tiikkaa....
Se hyllcäsii St;, Lawrencen
' mentieproJektin< .-se* epäonnistui bud­jetin
:riittäväasa .alentamisessa järise
myös sivuutti -siviilioikeuksien! lain-laadinnan.
; ' *.' ' ,
pääkastelukanava, joka alkaa Tsiml­janskajan
voimalaitoksen padossa o-levastav
.vettä kokoavasta kärkiraken-
Jiuksesta ja päättyy Ala-Donin jako-kanayan
kärklrakennUkseen, 72;9 k i ­lometrin
pituinen lAla^Donin jakoka-nava
ja £»,2 kilometrin pituinen Aso-van
jakokanava. >-
d) (Uudet rautatielinjat. Joiden y h ­teinen
pituus on 174 kilometriä, Sta-lingradm
rautatien iMorozovskaJan a -
semalta TsimUanskajan voimalaitok­selle
ja Tsimljanskajan voimalaitok­selta
Stallngradin rautatien Kuherjen
asemalle.
Maäls katvetta 15S.1 mllj
knottometrlä
EdellämaimtuUia jkohtellla on suo-
Tltettu: maatöitä (kaivua ja nostoa)
152,1 miljoonaa kuutiometriä, nauta-betoni-
Ja betonltöitä 2,96 mUjoonaa
kutitiomfetriä, maavallien pengetten
tUkeäiistöttä 2,9 miljoonan neliömet-
Vlläoleva kuva on kuuluisan neuvostoliittolaisen tiede-naisen Olga Lape-ahlnstujan-
työhuoneesta. Vaikka Lapeshinskaja täyttää tänä kesänä 81
vuotia,osallistuu hän vielä tarmokkaasti tieteelliseen työhön. -
PÄIVÄN PAKINA
1 rakentamiseksi ^ suoritettujen töiden,
päätotcseen vieminen Neuvostoliiton
ministerineuvoston Ja N K P (b) n --kes­kuskomitean
päätösten mukaisesti on
turvannut Valkeanmeren, Itämeren
Ja ;Kaspianmere'n sekä Asovan- Ja"
Mustanmeren yhdistämisen yhtenäi­seksi
vesiliikennereitiksi ja tehnyt
mahdolliseksi aloittaa vuonna 1952
suurten tavaralastien — hiilen, puu-v
tavaran, sementin, öljyn Ja viljan —
kuljettamisen tällä reitillä.
2 milj. ha:n kastein tavoitteena
Neuvostoliiton ministerineuvosto on
myös todennut, että Tsimljanskajan
vesivoimasolmun Ja siihen liittyvän
suuren vesisäiliön Ja vesimoimalla
toimivan sähköaseman samoin kuin
myös Donin valtakanavan pääosan,
Ala-Donin. Ja Asovan Jakokana vien
valmiiksi'rakentaminen turvaa vuon­na
1952 Rostovin alueen kuivien
maiden kastelemisen aluksi: 100,000
hehtaarin alalla Ja tekee vastaisuu­dessa
Donin vesivarojen Ja halvan
sähkövoiman käytön avulla mahdolli­seksi
Rostovin Ja Stallngradin aluei­den
kuivien Ja puoliautiomalden kas­telemisen
vielä 650,000 hehtaarin alal­la
Ja vesittämisen 2 miljoonan heh­taarin
alalla suunniteltuina - määrä­aikoina.
Ministerineuvoston päätös
Neuvostoliiton.ministerineuvosto on
päättänyt:
1. Avata Volgan—Donin; laivakul­kukanavan
sunnimtaina tv. heinä-
•kuun 27 päivänä turvaten siitä päi-jivästä
lähtieniiiatlcustaja- ja rahtilai-fVoJen
säännöllisen Uikentee»( Ja pan-ina
myös käyntiin Tsimljanskajan ve-jsivqin^^^
toksen- j a ; kastelulaitteiden
lensimmäisen osan.,,-,
i NeuyostoUiton mjnisterineuvosto on
valtuuttanut ^bkllaivaston ministerin,
Jolcllaivaston kenraalirjctotajan tov.
(Z. A. Shashkovin suorittamaan ATol-
Vgsn^Ztoliin>-'^iVBkuUnikasiavan-'
vaukSen.' —' - - - --^ - - - •
. 2.. Velvoittaa jokilaivaston ministe­riön
turvaamaan matkustajalaivojen,
säännöllinen liikenne linjollIer%<&dG6s>
kova—Rostov Ja Stalingrad-^Kala^hj
Järjestämään paikallisliikenne Stalln-gradta,
Rostos^i' Tslmljänskaja>i'v.ja
Katlatslij[n-^^?^len*aau^lla, Ja. tiir-
>vaamaan'Vwiinä^^
lastien '-aiääcustajien kuljfitus
vahvistetun suunnitelman mukaises
ti.
3. Turvata Tsimljanskajan vesivoi­malaitoksen
; sähkövoiman käytön
hallituicsen aikaisempien päätösten
mukaisesti keinokastelun varassa ole­van
maanviljelyksen: Ja teollisuuden
tarpeisiin, samoin myös söhköistettyi-hin
kyntötöihin ja icarjatalouden se­kä
kolhoosien Ja valtiontilojen tuo­tannon
muiden alojen raskaiden töi­den
täydelliseen koneellistamiseen.
4. Antaa Volgan—Donin laivakul-kukanavaUe
Ni^uvoStolilton 'Jcorkeim-man
neuvoston pUhemietilstön ase-tulcsen
mukaisesti V. I. Leninin nimi
Ja nhnittää sitä V. I. LenhiUle nime­tyksi
Volgan-JÖonin lalvakulkuka-navaksi.
•
EI OIMJT*SVNn
— Ohko se feaikki tyttären! v..^
ripin Jälkeen xiptä-i^ ^'
j - Ei Isä. vastasi nuori aamen, bn
vielä yksi asla, mikä p a i n a ?^
tuntoani En kcskaanTSin
skoaeusnsaisn io lveoni. olla ajattelematt^a k»u"S"u^ a
- Rakas tyttarem. sanoi nppi.M
; ^ - t i . se ei Ole syntiä, S
' ENITEN 6EN NÄKÖINEN
nUnia ja siina syntyi seuraavani
kustelu:
Aataani: "Kutsukaamm*
' iEeva: "Miksi haluat sen nimittää
juuri siaksi?" "^^Haa
Aatami: 'tSiksi. etta se on enemmäa
sian nakinen kuin mikään
elain-le
tuota dak.
toinen-
Steve Nelson
on tuomittu
20 vuodeksi
Pittsburg. Pa. - Tuomari Harry IL
Montgomery, Joka on kommunlsmli
vastaan taistelevan järjestön (Ameii.
cans Battling Communism) johtaja
tuomitsi Steve Nelsonin, Ensi-Pam.'
sylvanlan kommunistipuolueen pu.
heenjohtajan, 20. vuodeksi AUegheny
kauntin . pakkotyövankilaan ".valUo-petos"-
syytoksestä: Ja sen IMksI
Nelson tuomittiin $10,000 sakköililn ja
maksamaan oikeuskulut. jotka inah.
dollisestikln ovat enemmän kuin tio •
000.
Oikeussaliin oli tuotu toistakym.
menta poliisia tuomion lukemian
ajaksi, tuomion joka perustuu elisiin.
maisen maailmansodan aikaiseen
Pennsylvanian valtion lakiin. Tuo­mari
kielsi vapaakslpääsyn- takauk­sella.
Tuomiosta tullaan vetoamaaa
Tuomion Johdosta Nelson lausui:
. "Tama kostotuomio ei tule eikä ky­kene
hävittämään minun poliittisia
mielipiteitäni enempää kuin Hitler ja
Mussolini kykenivät samanlaisella oi­keuslaitosten,
kaasukammioiden ja
vakiyallan käytöllä hävittää heitä Tai
tustavien henkilöiden poliittisia aja-ituksla."
i Hän ; sanoi Jutun takana olevaa
IPennsylvanlan teräsmonopolit ja lau-ttakunnan
<Jutussa kumartaneen jouk­kohysterian
edessä. Lautakunta an-
|toi syyllisyyspäätöksensä jo viime
itammikuun 31 pna 21 tuntia kestä
neen väittelynsä jälkeen, :
1! Nelson on yksi Espanjan sisäUlfjo-;
'dan-veteraaneista.'At)rahamLincoInlff
prikaatin Jäsenet lupautuivat väiy-mättömasti
tukemaan Nelsonin oi­keustaistelua..
'
"Ridgway, mene kotiin"
tJSA:n lähetystötalon
seinällä Lontoossa
''-Lontoo. .^Heinäkuun 8 pnä, juuri
vähää" • ermen kuin Ridgway saapui
Lontooseen, astui kaksi miestä sisäUe
USA:n lähetystötaloon. He Ilmoitti­vat
tulleensa korjaamaan sähkojohr
toja.^ Mentyään toisessa kerroksessa
.sijaitsevaan musiikkihuoneeseen, ri­pustivat
he sen ikkunasta ulos suuren
plakaatto Jossa oli sanat: "Rldgray,
mene kotiin Ja pysy siellä!"
Paikalle sattunut Lontoon Daily
Workerin valokuvaaja nappasi kuvan
tapahtumasta.
SIIRTOLAISEN ASUNTO
PALOI POROKSI
•St. Catharines. — Heinäkuun 15
pnä tuhosi tuli hoUannlsta 11 kk. «it. |
ten tulleen kuusihenkisen perheen ta-lon.
Vain asukkaat, kou-a, ja .va-kuutuspa^
ierit saatiin pelastetuiksi
Olympialaiset äikavaf tänään
tömiä" sogimukspen — vaikka he jo valmistuivat tekemään likaista
karkdstyökllkon mUrtainlseksi/jos il-Ä^
teluun. Varmaa kuitenkin on, että näniä marfonetitj jotka tanssi-
• vat siten kuin tuliisien takaiset yhtiön miehet kulloinkin naruista ye-.
tävät, joutuvat tässä kysymyksessä h^t*äpaaluun, sfllä rehelliset kai-vo^
niehet sanovat beille — katsokaa feräsumon "sopimuksia" kulta-alueella
^ verratkaa sitä palkkojen, lomien, juhlapäivien ja muiden
etuisuuksien kohdalta nikkelinkaivajain juuri allekirjoittamaan sopi­mukseen.
Totta tietysti ön, että nikkelinkaivajat olisivat ansainneet suu­remman
palkankorotiU&sen ja paremman ratkaisun boonuskysymyk^-
seen. Selvää myös on, että Inco olisi voinut suostua työläistensä kaik­kiin
vaatimuksiin, jos sen sydämellä olisi työläistensä ja muiden sud-
Jburylaisten onni ja hyvmvointi. . M u t t a samalla tiedetään, että
"Roomaakaan ei rakennettu yhdessä päivässä''. i M - M unio saavutti
nyt huomattavan voiton, mitä voidaan ja tulisi pitää astinlautana
taistelun seuraavaa erää varten ensi vuonna uusittavan työehtosopi^
muksen yhteydessä. .Lujittamalla uniota, rakentamalla sitä ja yllä­pitämällä
työläisten nykyinen suuri yhtenäisyys, voidaan ensi vuöltma
korjata nekin epäkohdat, mitkä vielä jäivät työläisten taak^^i.
\
. Nyt ivoimme jo melkoisella .var­muudella
sanoa, että v. 1952 olmpia-klsat
voidaan pitää Ja pidetään Hel­singissä.
Sanoa se, ettei yleismaaU-mallinen
sota sytt^nytiiiitä estä­mään,
kuten vuoden il940 olympia­laisia,
vaikka amerikkalaiset sodan­lietsojat
ovatkin panneet parastaan
saadakseen verileikin pystyyn veljelli­sen
Idsailunasemestai
Helskikin olympiakisat ovat myös­kin
siitä erikoiset, ainakin poikkeavat
ne suuresti Hitlerin Saksassa pide-t3rlstä
oljrmpialaislsta, että ne on o-mistettu
rauhan olympiakisoiksi; On­han
olympiakisojen Järjestelytoimi­kunta
julistanut kisojen ajaksi "o-lymplarauhan"
: Ja esittänyt .toivo­muksen,
että olympiakisoja elähyttäi-si'
"ystävyyden henki 'kansojen keski-nälseiv.
ymmärtämyksen merkeissä".
Oljrmpiarauhan julistaminen on
kaunis 'ja hyvä asia. josta kannattaa
nostaa plakkia Helsingin olympiakiso­jen
järjestelytoimikunnalle Ja samal.^
la nilUe tubansille Suomessa oleville
rauhan ystäville. Jotka ovat järjeste­lytoimikuntaan
vaikuttaneet;
tjKim otetaan huomioon, että "ame­rikkalaisissa
- urheilupiireissä" vielä
hoin viikko sitten julistettiin, että o-lympiakisoisjsa
tulee "lyödä venäläi­set
mm ettei kuulu häkätystäkään".
tai ainakin siihen tapaan, niin tun­tuu
olympiakisojen Järjestelytoimi­kunnan
antama JuUstus olympiarau-hasta
sitäkin arvokl^aammalta.
Tohdimmekin olla sitä mieltä, että
-Helsingin olympialaisetr tulevat todel­lakin
edistämään rauhan asiaa.
Kun eri maiden nuoriso, eri maiden
urheilijat, miehet, Ja naiset, tytöt Ja
pojat pääsevät kosketuksiin toistensa
kanssa Ja saavat ilman vihan Ja eri­puraisuuden
lietsontaa kilvoitella
keskenään, niin tulee se varmasti
hälventämään ilkeitä Ja valheellisia
epäluuloja. Joita vihan kylväjät ovat
nuorison keskuuteen istuttaneet.
Länsimaiden, kapitalistisen maail­man
nuoriso, tulee ensinnäkin olym­piakisoissa
näkemään Ja luullakseni
myöskin kilpailuissa kokemaan, että
Neuvostoliiton Ja ^kansandemokraat­tisten
maiden nuoriso on aivan yhtä
kykenevää, innostunutta/sitkeää Ja
voimakasta kuin he itsekin ovat.
He tulevat kokemaan, ettei sosialis­tisen
maailman nuoriso ole mitään
vankilassa kasvatettua ja typerää
kuten mustimmatsotakapitalistit ja
heidän häimystelijänsä — vieläpä
Canadan suomalaistenkin keskuudes­sa—
ovat selittäneet, vaan kyvykäs­tä
.tietoista ja elämänhaluista nuori­soa.
,
-Länsimaiden nuoriso saa näissä o*
lymplalaisissa todeta ja on jo nUden
aattonakm saanut sen tehdä, ettei
sosialistisen maailman taholta, ei e-nempää
kisoihin osallistuvan nuori­son
kuin muidenkaan;' lietsota viha­mielisyyttä,
vaan että siltä puolelta
pyritään todellisen urheiluhengen
mukaisesti veljelliseen yhteistoimin­taan
ja kisailuun.
Katsokaamme esim. mitä neuvos­toliittolaiset
urheilun johtomiehet
sanovat.
Neuvostoliiton olympiakomitean
pääsihteeri Sobolev sanoi STr:n
haastatteUJaUe, että "Neuvostoliitto
on varma siitä, että olympiakisat o-vat
omiaan vahvistamaan urheilijain
keskuudessa.'ystävyyden ja yhteisym­märryksen
tuimetta..."
; Hän ei lähtenyt arvioimaan 'kuka
ivoittaa ja kuka- ei. eikä .parjaamaan
•yhdysvaltalaisia, kuten USA:n urhiBl-;
lupomot ovat parjanneet Neuvosto­liiton/
urheilevaa nuorisoa. Sobolev
ty3rt3ri vain sanomaan, että^seuraavat
.viikot osoittavat kuka voittaa Ja että
parhaat voittavat.
Se on todella 'Oikeaa- olympiMiengen
mukaista suhtatttUfxiiSta olympiaki-^
soihin. ^
Kukaan ei pyri aliarvioimaan yh-'
dysvaltalaisten urheilijain kykyjä,
mutta vaildca ne ovatidn ^koiiEealle
arvioitava, niin se ei suinkaan oikeu­ta
ylimielisyyteen, epäsovun Ja viha-toivottavastl
tulee Helsingin Usojea
aikana osoittamaan sosialistiso
maailman nuorille olevansa yhtä la-lukas
rauhanomaiseen klsaUuun j«
kanssakäymiseen kuin sosialistisen
maailman nuorisokin.
Neuvostourheilijaln todelllfita ur­heiluhenkeä
on omiaan osolttamaaa
esim. se. että he tarjosivat canads-laisille
sekä harjoitus- että kllpalla-käyttöä
varten kilpaveneitään, knn
canadalaisten omat veneet rikkou­tuivat
Gripsholmin kannella kovassa
myrskyssä.
Se että canadalalset hylkäsivät ttf-
Jolikseri, sanoen saavansa uudet ti­lalle,
el alentanut tarjouksen arvoa.
Myöskin neuvostoliittolaisten nr-heiUJain
vierailu yhdysvaltala^
lerialueeUa on kaunis osoitus ti^
että heillä on todella pF^toy» ^
välliseen kanssakäymiseen.,
Ja vaikka Nina Dumbadze, TUUS^
kiekonheiton maailmanennätyksen o-miStaJa.
joka sopusuhtalsuudelUum J
kauneudellaan valloitti » n » " " * ^
ten mielenkiinnon Ja ihaUun. ei sooj
tunutkaan jauhamaan purukuma^
heidän vierailunsa ollut Jättämä»
hyvää vaikutusta. ^
Sillä he kirkkaasti osoitUvat. ^
heillä on vapaus liikkua, puhua Ja
mia. ilman että "puukko hamp^
mielisyyden lietsontaan. ;hi ii;iipni,vi vä» k» o. «mi i«s«soa—ar" i" o—U si a._.' jia t ^
Urheilutoimitsija, olipahan häh sit- massa, kuten esim. Isäntiään
ten kuinka korkea pamppu tahansa' Canadan suomalaisen
Ja vaikka itse "isäntämaan" edusta- toimittaja on koettanut ^ ^ T ^
ja. munaa itsensä täydellisesti todel-' 'uskomme Helsingin olymP»^"^
liaten urheilijain ja urheilun ystäväm' muodostuvan rauhan asiaa «mn»-
sJlmissä sellaiseen antautuessaan^
Sitä eivät tietenkään hyväksy ka-pitallstisteifmaldenkaan
nuoret, ei
edes amerikkalainen nuoriso^ joka
muoaosiuvan x a i " " » " - .^j.
edistävät maaihnan nuorison
den veljelliset kisailut. Jossa i n l ^
toivotamme niille suurta mene»»'
tä. —Kulkuri,