1963-09-03-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistaina, syysk. 3 p , T u e s d a y , Sept. 3, 1963 VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN OF FINNISH CANADIANS (LIBERTY) EStablished Nov, 6, 1917, Editor: W. Eklund ' Manager: E. Suksi Telephone: Office 674-4264 — Editorlal 674-4285 Published thrice w6ekly: Tuefdays/iltoursdays and Säturdays; by Vapaus Publlshiing Co. Ltd., 100-102 'Elhi -St. WeBt;,SU^^ Mailing address: Box 69 , Advertising rates upon applicatlon, translatlons free of charge. Authorlzed as second cUiss inailby the Post OffUSe» and for .pasmient of pps^ge in CB^^» ik ,. im TIhAVStBiStiAfC Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 t7SA:9sa 3kk. 2.75 Subtnessa: 1 vk. $10.00 6.,*k. $5.25 1 vk. 10.60 6 kk. 5.75 I l •! l IT"^ • — I ^kalttisyfitävällisen mielialan levit-rtlyva ankkuri - köydessä iieikkotiKSia «fi^issa maissaan. Tänään Viime viikolla julkaistiin lehtemme uutisosastolla Ontarion työväenpuolueitten vaaliohjelmat syyskuun 25 päivänä suoritettavia maakuntavaalej-a varten. Uskomme, että lehtemme lukijat ovat tutkineet niitä molempia ohjelmia, sillä tosiasia on, että- ainoastaan työväen ehdokkaita tukemalla ja äänestämällä voidaan näissä vaaleissa edistyksen pyörää nopeistuttaa. Mikään.mahti maailmassa "ei voi luonnollisestikaan kääntää historian lehtiä taaJcsepäin eikä edes pitemmäksi ajaksi pysähdyttää edistystä. Mutta väestön aktiivisesta panoksesta tai sen puutteesta riip|>iiu kuitenkin jf^fcHaisevasti se, kuinka nopeasti tulee edistystä kussakin ajankohdassa tapahtumaan. ( Vähänkin syvällisempi tutustuminen työväenpuolueit-temme vaaliohjelmiin osoittaa", että joistakin tärkeistä eri-laisuuiksistaan huolimatta ne samalla' täydentävät, 'töinen . toistaan. •-; • . Tässä yhteydessä voidaan palauttaa mieleemme mm. seuraavaa: Uuden demokraattisen puolueen vaaliijhjelma perustuu eräisiin tuiki tärkeisiin reformeihin; se on lujasti ankkuroitu sairaus- ja autovakuutusehdotuksiin. Samalla kun molemmat vanhat puolueet yrittävät valitsijain tunteita ja toivomuksia pilkaten saada vihdoinkin lupaamastaan sairausvakuutuksesta uudenlaisen lisäkeinon voittojen hankkimiseksi, cn. Uudeii demokraattisen puolueen toimesta tehty käyttökelpoinen ehdotus sekä sairasvakuutuksen laatimiseksi että sen rahoittamiseksi. Ja aikana jolloin autojen vakuutusmaksut ovat Ontariossa kohonneet pilviä hipoviksi, esittää Uusi demokraattinen puolue hallituksen alaista vakuutusjärjestelmää, mikä antaisi autoilijoille ja jalankulkijoille entistä paremman turvan ja silti alentaisi autoilijain vakuutusmenoja yhdellä kolmanneksella; Puolueen muut reformiesitykset ovat samansuuntaisia. Luonnollisesti on vanhojen puolueiden ja niiden puoles-täp\ ihujien toimesta esitetty kiukkuisia vastaväitteitä ja uumoiltu, että esimerkiksi säirausvakuuttricsen kuluista tulisi liian suuret menot maakuntahallituksella ja loppukädessä veronmaksajille yleensä. Onpa selitetty, että jos esimerkiksi suuryhtiöitä verotetaan,, kuten Uusi demokraattinwi puolue esittää niin, että nekin joutuisivat osittain korvaamaan sairausvakuutuksen menoti niin se aiheuttaisi muka automaaft-tisesti tavarain hintojen noustm -^ikäänkuin osakkeenomis-tajain satumaisen korkeista voitto-osingoista' ei voitaisi ir-roittaa tällaista pikkuerää yleishyödylliseen tarkoitukseen? Lähtemättä yksityiskohtaisemmin näitä kysymyksiä analysoimaan, meistä tuntuu kuitenkin siltä, että vaikka Uuden demokraattisen puolueen vaaliohjelmaa voidaan verrata hyvään ankkuriin; niin sen köysi ön kuitenkin liian heikko. Vanhojen puolueiden puheiniehet ja kannattajat ovat jo kil-. valla peloitelleet valitsijoita sillä, että Uuden demokraattisen puolueen ohjelman toteuttaminen kohottaisi sekä veroja että elinkustannuksia yleensä — ja n e onnistuivatkin tässä valhekampanjassaan- osittain siksi, kun Uuden demokraattisen puolueen vaaliohjelmassa kierretään kuin »kissa kuumaa puuroa aikakautemme yhtä peruskysymystä, nimittäin aseis-tariisuntakysyimystä ja sitä, mitä voi5i meidän maakuntamme sen asian eteen tehdä, ja kuinka suuria verohuojennuksia siitä olisi saatavissa. Tältä pohjalta katsoen Jcommunistisen puolueen Ontarion komitean vaaliohjelma täydentää ja lujittaa työväen vaalirintamaa tuntuvasti ja kommunisteille on siitä annettava täysi tunnustus, Ipiten siitäkin,,että vain heillä näyttää olevan rohkeutta vaalitaistelujen yhteydessä kiinnittää huomiota myös siihen vaaraan, mitä ulkomaalaisen, ts, amerikkalaisen pääoman tuAkeutuminen on maakuntamme talouskehitykselle aiheuttanut!'' ^ . Kuten sanottu, me ufomme, että lehtemme lukijat ovat tutustuneet molempiei| työväenpuolueitten vaaliohjelmiin ja vertailleet niitä sekä liberaali- että konservatiivipuolueen epämääräisiin vaalilupauksiin. Vain täten menetellen, ohjel-mij^, vertailemalla ja niihin arvostelevasti suhtautumalla, voidaan helpoimmin päästä selville, mistä on kulloinkin kysymys. • Me uskomme että näissä vaaleissa voidaan .parhaiten edistää Ontarion taloudellista ja sosiaalista kehitystä siten, öttä annetaan varaukseton kannatus, mukaanlukien äänemme, työväenehdokkaille, tässä tapauksessa, valtaosalta Uudien demokraattisen puolueen ehdokkaille. Vain se pakoittiaa vanhatkin puolueet kunnioittamaan vaälilupatik?iaan, jos valituksi' tulevat vielä, kun työväenehdokkaiden. kannatus lisääntyy ja voimistuu. Työläisten ja farmarien etujen kanr naita katsoen voidaan siis ilman muuta todeta, että vanhoj^en puolueitten hyväksi annettava ääni ei mene ainos^taan hukkaan vaan koituu lisäksi työtätekevien omiksi kaulavilloiksi. Jatkoa Yhdyisvaltojen propagandatoi-mintaa selostavaniJdrjöituksenune ensimmäisessä osassa kerrottiin •VSfAh; >i|lkdmini5teriön johdolla -tapahtuvasta ^iminnasta poliitik- >kii^e4i, sanomalehtimiesten, kirjai-mmkh, kustantajien ja muiden iäeoto^äen työn alalla toimivien hcfiAdlätd^ voittaitiiseksi amerik- Kieleistä kehitystä Norjam Pääministeri Eiiiar Gerhardsenin johtaman työväenpuolueen kaaduttua äänin 76—74, muodostettiin Norjassa viime viikolla maan oikeistopuolueiden johtajan John Lyngin porvarihallitus, joka ei voi muuta kuin huonontaa Norjan aser maa. Oikeistolehtien etukäteen julkaisemien kaavojen mukaan Norjan yhteiskuntaelämän "sosialisoinnista" luovutaan, mikä tarkoittaa sosiaalilainsäädännön ym. uudistusten jarruttamista ja kenties jo olemassaolevien etuisuuksien huonontamistakin. Pohjoismaiset huomioitsijat ovat tässä yhteydessä panneet merkille pienen sosialistisen kiansanpuolueen - menettelyn, jonka ansiosta Norjan työvänhallitus kukistui. Ei ole kysymys siitä, etteikö nyt kaatunutta työväenhallitusta olisi saanut arvostella, sillä olihan «en edesottamisissa paljonkin arvostelemisen aihetta. Mutta kun tuli ratkaistavaksi se, että on vuorossa anunattiyhdistysliik- Häieh ja opiskelijMden keskuudessa tapahtuva toiminta. Noin vuosi sitten yhdistyneiden -amms^ttiliittojen ammattiyhdistys-leskuksen yhteyteen perustettiin ik. Vapaan työn kehittämisen anrerikälainen instituutti". A F L— ClOn puheenjohtajan Meanyn sanojen mukaan tämän instituutin tehtävänä on järjestää eri maiden nuorteh ammattiyhdistystoimihenki-löiden vierailuja. A F L r - C I Q n edus tajat vartavasten valitsevat kutsuttavat henkilöt ja he saapuvat Wash-ingtoniin 30—4o hengen ryhminä. Täällä heidät tutustutetaan ammat-lyhdistystyön "teknilliseen puo-een" ja 'demokraattisten periaate i:eiden käytäntöönsoveltamisen" metodeihin. ' ' GVIANAN eSIMERKldl Mitä tämä käytännössä merkitsee, osoittavat aivan äskeiset tapahtumat Brittiläiäesä Guianassa. Täällä oli kahden kuukauden pituinen lakko, jonka olivat organisoineet Guianan ammattiyhdistysjohtajat: kaivaak seen maata Cheddi Jaganin hallituksen alta j a tehdäkseen siten tyhjäksi hänen edistyksellisen ohjelmansa sosiaalisten ja taloudellisten uudistusten aikaansaamiseksi. K u ten Cheddi Jagan totesi, on ole-masa paljon seikkoja, jotka puhuvat sen puolesta, että lakko oli pikemminkin poliittinen kuin taloudellinen". New York Timesille osoittamassaan kirjeessä Cheddi Jagan k i r j o i t t i : "Hallitukselle viha-ntJeliseit paikalliset ammattiyhdistystoimitsijat olivat amerikkalaisen vapaan työn kehittämisen instituu-i n valmentamat minun hallitukseni kaatamiseksi". New York Mirror paljasti kerrassaan merkillisiä tietoja näiden "toir .nitsijoiden" valmentamisesta. Lehti kirjoitti: Amerikkalaisten ammat n i i t t o j e n j a teollisuutemme johto lenkilöiden tukemana amerikkalais ien vapaan työn kehittämisen insti :uutti kiireisesti valmensi täällä Washingtonissa kuusi guianalaista. vfyt he ovat palanneet Brittiläiseen 3uianaan« jossa he työskentelevät Richard Ishmael-nimisen -nuoren-, niehen kanssa, joka on Brittiläisen juianan ammattiliittojen neuvoston :)uheenjohtaja. Jokaiselle näistä cuudesta miehestä oli annettu kon aeettiset tehtävät heidän työssään ,uianalaisissa ammattiliitoissa". New York M i r r o r i n kirjoituksessa cäy selville millaisia olivat ne teh tävät, jotka asetettiin Amerikkalai sen vapaan työn kehittämisen insti tuutin käyneille henkilöille; "Viime ' i i k o l la Ishmael täytti lupauksensa: jataman alueella tapahtui ankara /hteenotto, joka nopeasti levisi koko kaupunkiin", lehti kirjoittaa. Toisin sanoen kysymys on ammattiliittojen hajottajien valmentamisesta, jotka olisivat kuuliaisena aseena imperialististen poliitikkojen kädesä. Tällä tavoin amerikkalaisten ammattiliittojen pamput kantavat kortensa kekoon amerikkalaisen imperialismin "viidennen kolonnan" valmistamiseksi. YLIOPISTOT • Yhdysvaltojen yliopistoissa ja korkeakouluissa opiskelee nykyään noin 58,000 ulkomaalaista amerikkalaisen stipendin turvin. Huomattavan osan (ilkomaalaisille tulevista stipendeistä jakavat erilaiset hyvän tekeväisyysrahastot. Kuten tunnettua sodan jälkeen Länsi-Euroopan, Aasian ja A f r i k an maihin jäi kasoittain . tarpeettomia amerikkalaisia aseita ja muita sotavarustuksia. Elokuussa 1946 kongressi hyväksyi senaattori Fulbrigh-tin aloitteesta tehdyn lain, joka sallii toisten maitten hallitusten myy oionns dä aseita ja sotamateriaalia paikallisesta valuutasta. Osa täten saaduista varoista käytettiin amerikkalaisten ja muiden maiden oppilaitosten välisen vaihdon rahoittamiseksi. Ensimmäisten viidentoista vuoden aikana «Fulbt-ight-ohjelman puitteissa Yhdysvaltojen yliopis-toissajJa> korkeakouluissa opiskeli 29,000 ulkomaalaista. Jokaisen ^Aasian <ja^ A f r i k an maista tulevan/opis-kelijan opintokustannukset vaativat vuodessa_.4;000.dollaria, - V . 1051 ulkoministeriö Järjesti erikoisia kursseja ulkomaalaisten: opiskeli joiden tutustuttamiseksi Yhdysvaltojen .'elämään j a tapoihin". .Vuonna 1952 nämä kurssit järjestettiin uudelleen ja perustettiin vakituinen koulu tätä tarkoitusta varten. ^Nykyään toin)ii jo kaikkiaan ^T.ulko-inaalaisten ylioppilaiden orientoitu-miskeskusta, mukaan luettuna myös Washingtonissa toimiva kansainvälinen keskus. Edellisen lisäksi Washington rahoittaa laajaa verkostoa toisissa maissa toimivia amerikkalaisia oppilaitoksia, jotka itse asiassa toimivat amerikkalaisen imperialismin ideologisina etuvartioasemina. Niitä ovat mm. amerikkalaiset yliopistot Beirutissa ja Kairossa, Wattayan akatemia Bangkokissa, Pierce College j a maatalouskoulu Kreikassa, Robert College Turkissa, Mary- .nountin kansainvälinen koulu Roo-nassa.. van ohjelman heikkous on siinä, että tämä ohjelma rajoittuu teknil- -HsHn kouluihin . . .Ohjelmaan eivät sisälly asianajajat, lehtimiehet, runoilijat jne., jotka vaikuttavat kansojen mielipidemuodostukseen lähimpänä 30 vuotena Aasian j a A f r i k a n maissa." <Nyt on,nähtävästi• tarkoitus.sisällyttää ohjelmaan myös nämä ryh-m[ ät. Tällä tavoin -myös amerikkalaiset yliopistot .tulevat näyttelemään'. entistä tärkeämpää osaa im-iperialistisen ideologian levittämisessä Aasiassa j a Afrikassa. RAUHAN ARMEIJA" 18 uiiljoonaa neekeriä miarssilla ryhdytäänkö yhteisrintamaan pcrvaristoa vastaan, tai* antaudutaanko porvariston puolelle, niin tämä sosialistinen kansanpuolue valitsi työväenliikkeelle vieraan ja vahingollisen tien ja äänesti porvarien mukana työväenhallitusta vastaan. Kaiken tämän jälkeen olisi suorastaan ihme, ellei Norjan porvariston taholta yritettäisi nyt, tilaisuuden siihen auettua, sitoa maa entistä lujemmin NATOion samalla kun siitä koituvat kustannukset, verojen ia elinkustiannusten nousu sälytetään lisääntyvässä määrässä pikkuihmisten, työläisten,- talonpoikain ja keskiluok-kalaisten kannettavaksi. TULOKSET EIVÄT TYYDYTÄ Vaikka Yhdysvalloissa opiskelevien ulkomaalaisten määrä :on nykyään jo melkein 60,000, monet huomattavat amerikkalaiset ideologisten asiain tuntijat ovat sitä mieltä, ettei nykyinen ohjelma tuo toivottuja tuloksia. Epäonnistumisen syyn ;he näkevät ennen kaikkea Yhdysvalloissa vallitsevassa rotudiskrimi-naatiossa. Monet vai-sinkin Aasian ja Afrikan maista tulevat opiskelijat jättävät, opiskelunsa tehtyään uttavuutta amerikkalaisen rotukysymyksen kanssa ja matkustavat maasta aivan päinvastaisin ajatuksin cuin Washington on laskenut. Tämän vuoksi monet kongressin jäsenet vaativat ideologisen työn l i - ;äämistä ulkomaalaisen opiskeldväfn morison keskuudessa. Ehdotetaan, :ttä olisi vedettävä mukaan tähän yöhön muitakin hallituksen elimiä ia yliopistoja, sekä myös laajennet-cava propagandatoimintaa suoranai- .esti Aasian j a A f r i k a n maissa. - Kansainvälistä yhteistyötä hoitava lallinto johtaa taloudellisesti hei-costikehittyneille maille tulevan ^knillisen avun ohjelman toteutta-nista.. Nykyään tämän hallinnon irkamiesten lisäksi amerikkalaiset liopistot ja korkeakoulut toteutta-at lyhytaikaisten teknillisten suun-litelmien ohjelmaa 34 maassa. "Nämä meidän yliopistojemme uhteet muodostavat tärkeän osan Tieidän sitkeissä ponnistuksissam-ne Yhdysvaltojen ideologisen vaikutuksen levittämiseksi ulkomaiden yliopistoissa", sanoo Dizard ja jatkaa: Ulkomaista yhteistyötä hoitavan hallinnon kautta tapahtuvan yliopistojen välisiä suhteita koske^ Enemmän autoja kuin lapsia USAssa D e t r o i t .— Yhdysvaltafai autotehtaat ovat tänä vuonna valmistaneet melkein kaksi kertaa niin paljon autoja kuin koko maassa on syntynyt lapsia. Tämä tieto vahvistaa autontuottajien ennustelulta, joiden mukaan vuodesta 1963 tulee kaikkien aikojen huippuvuosi Ja tällöin rikotaan vuoden 1955 ennä-tys. Tehtyjen ennustelujen mukaan huippukausi jatkuu 1980-IuvulIe saakka. Mutta uusien autojen ja syntyneiden lasten suhde tasaantuu ajan mittaan, sillä syntyväisyys lisääntyy nopeammin kuin autojen tuo-anto. Vuoden-1963 tuotannon odo-etaan kohoavan 7,340,000 yksikköön j a tämä luku on 210,000 suurempi cuin vuoden 1955^ennätys. ~ Kun perhe muuttaa_esikaupunkiin tai maaseudulle ostetaan tavallisesti caksi autoa. Toista käyttää mies 'yömatkalJa ja toisella Vaimo vie lapset kouluun ja käy ostoksilla. Y l i 11 miljoonalla perheellä on ny<- kyisin enemmän kuin yksi auto ja markkinatutkijat sanovat, että vuoteen 1968 mennessä tämä luku on noin 14 miljoonaa. Y l i 750,000 perheellä on kolme autoa. Eurooppalaisilla autoilla on myös ollut byvä menekki Yhdysvalloissa ja etenkin pienet englantilaiset, länsisaksalalset autot ovat olleet erittäin kysyttyjä käytettäväksi perheiden toisina ja kolmansina autoina. • " Eräs amerikkalaisen propaganda-toiminnan uusimmista muodoista on presidentti Kennedyn maaliskuun 1 päivänä, 1961 perustama "Rauhan anneija". Kahden toimintavuotensa aikana tämä elin on kasvanut varsin huomattavaksi järjestöksi. Sen palveluksessa on noin 4;000 henkilöä, jotka toimivat 41 Aasian, A f r i kan ja latinalaisen Amerikan maassa. Kuluvana vuonna sillä on ollut käytettävänään 108 m i l j . dollaria määräraha (vuonna 1961 määräraha oli 30 milj. dollaria.) "Rauhan armeijan" on amerikkalaisten strategien mukaan tuettava Washingtonin ponnistuksia. Sen salaisten lähettiläiden tehtävänä on luoda amerikkalaismielinen ' viides kolonna" taloudellisesti heikostike-hittyneiden maiden väestön keskuudessa. _ Amerikkalainen imperialismi pyrk i i lujittamaan asemiaan luomalla politiikkaansa j a ideologiaansa mainostavan p r o p a g a ndatoiminnan muissa maissa. Sen tarkoituksena on täten varmistaa itselleen tukea itsekkäissä pyrkimyksissään. Käytännössä kuitenkin elämä tekee näihin suunnitelmiin omia muu-töksiaan. Yhdysvaltojen salaisten lähettiläiden toiveiden vastaisesti im-perialisminvastaiseen t a i s t e luun osallistuu satoja miljoonia ihmisiä k a i k i l l a mantereilla. Amerikkalaisen impeiialismin "viides kolonna" ei pysty tekemään tyhjäksi tätä tosiasiaa, se ei pysty pysäyttämään yh-teiskuniiiallisen kehityksen kulkua. — Emme; < rukoilemaan tai Tetoania^.,pikjniksista, jotka meiltä on V kielletty vuosisatojen ajan. Mielenosoituksemme, Washingtonin historian suihin ja tärkein, tulee puhumaan kon^essille ja kansa- • kunnalle yksiäänisesti työn ja va. pauden puolesta. — Näin sanotaan Washingtonin vapaudenmarssin' ohjelmajulistuksessa, jonka talcana'on U S A : n 18 miljoonaa neekeriä. , U S A : P N E E K E R I K Y S T M Y K S EN H I S T O R I A A Lyhyt kertauskurssi Yhdysvaltojen neekerikysymyksen . historiassa on tarpeen. Ensimmäiset neekerit tuotiin Y h dysvaltain alueelle 1600-luvulla orjakaupan kukoistuskaudella 170Q-lu-vulla oli orjien tuonti jo suurimittaisia. Neekerit työskentelivät aluksi etelävaltioiden puuvillaplantaasheil-la orjina ilman muuta suojaa kuin mitä "orjalait" tarjosivat. Kansalaissota 186i'-1865,\ joka oli liittovaltion ia yhdentoista etelävaltion välinen, nosti esille orjakysymyksen. Neeke-rel'ä oli tuolloin USA :ssa 3 miljoo- .naa. •• Kansalaissodan jälkeen hyväksyi USA :n kongressi kolme tärkeää perustuslain lisäystä. • Niistä 13, lisäys poisti orjuuden, neljästoista teki neekereistä USA:n kansalaisia ja takasi heille "tasa-arvoisen lain suojan". Vuonna 1869 hyväksytty viidestoista lisäys määräsi, ettei äänestysoikeut- ?;a saa kierää tai rajoittaa "rodun, värin tai aikaisemman orjuuden perusteella". Etelävaltiot eivät kuitenkaan olleet halukkaita antamaan neekereille ta-sa- arvoisia oikeuksia ja niinpä he jää-ivät sarjan rotiierottelulakeja. jotka antoivat mahdollisuuden järjestää neekereille ja valkoihoisille :erilai.set julkisen palvelun toimistot, koulut ine. Neekereiltä riistettiin myös äänioikeus hyväksymällä ensin ns. •'mustat lait" ja vaatimalla heiltä :;irjallis2t kokeet peruslain tuntemuksessa ennän äänioikeuden myön-ämislä. Vuosisadan vaihteessa olivat neekerit käytännössä perustuslain määräyksistä huolimatta menet-täne2t kansalaisoikeutensa. K U K L U X K L AN Yhdysvaltain "syvässä etelässä", missä neekereitä oli ja on erikoisen oaljon, syntyi myös valkoisia salaseuroja valkoisten erioikeuksia suo-jaa^ naan. Kuuluisin niistä on Ku Klux Klan, jonka jäsenet eivät ole kaihtaneet väkivallantekojakaan p i täessään neekereitä terrorin alaisina. Kuluvan vuosisadan alkupuolis- 'colla on etelävaltioissa tapahtunut lukuisia rankaisematta jääneitä nee-kerimurhia ja käyty oikeudenkäyntejä neekereitä vastaan olosuhteissa, joissa syytetyillä ei ole. ollut puolus- 'uFmahdollisuuksia ja joissa on ta-aahtunut oikeusmui*r.a samaan a i kaan kun valkoiset väkivallantekijät on vapautettu. Korkein oikeus, joka Yhdysvaltain järjestelmässä on ylin ratkaisija myös i'iansala.lsoikev:ik«a koskevissa: ktysy-myksissä, on aivan viime aikoihin saakka päätöksillään hyväksynyt ttelävaltioiden perustuslakitulklnnat Ja ssn mukaisen käytännön, joka on riisränyt neekereiltä perustuslaissa taatut oikeudet. • EF.n.LINEN MUTTA ; SAMANARVOINEN" Käännekohdaksi muodostui, eräs v 19S0 annsttu Korkeimman oikeuden päätns. Sen e.sihistoria on seuraava: Eräs neekereille opetusta antava 7ppilaitos oli tasoltaan alhaisempi kuin valkoisille tarkoitettu ja koska ao. valtio (Texas) ei näinollen taannut neekeriopiskelijoiile erillistä mutta samanlaista opetusta, määräni Korkein oikeus, että ssn oli otettava suojiinsa myös neekereitä. V. 1954 tehdyssä Korkeimman oikeuden päätöksessä vuorostaan todettiin, ettei varsinaisissa kansakouluissa "erillinen mutta samanarvoinen" opetus ollut lainmukaista ja että järjestetyt erilliset oppimahdollisuudet ^ivät olleet keskenään samanvertaisia. Tämän jälkeen Korkein oikeus on useissa muissakin päätöksissään todennut, että syrintälait eivät takaa perustuslain edellyttämää "samanlaista suojaa" kaikille kansalaisille. Suurimmassa; osassa rotuerottelu-valtioita (nii.ä on kaikkiaan 17) a l koi V. 1954 jälkeen vähittäinen erot-telulakien purkaminen. Kahdeksasosa csavaltiossa on syrjinnän väisty- .niin3n ollut: hidasta, koska niissä on tulkittu Korkeimman oikeuden päätöksiä siten, että osavaltioilla yhtä kaiiki on oikeus itse määrätä rotuasioissa. Korkeimman oikeuden tämänvuotiset päätökset ovat jatkaneet v. 1930 alkanutta linjaa. Toukokuussa oikeus muutti ns. lounasravintoloissa toimeenpannuissa istumamielenosoi-tukslssa neekereille annettuja tuo- . mioita ja seji|;tl, ettei osavalt5)pla olfe oikeutta''vaatia rotuerottelua Ja käyttää .valtaansa sen • toteuttamaksi. Samoin toukokuussa annettiin Tennesseen osavaltiossa sijaitsic^aa Mephlsin kaupunkia koskeva päätös, jolla määrättiin rotuerottelu ^ope-tettavaksl kaupungin puistoissa,* kl^-^ lastoissa • ja museolss^v, Osavaiflolf ovat kuitenkin useissa tapaukilS?^ uhmanneet näitäkin päätöksiä. KANSAJLAISpIKEUKSIEN siiv^ii KOMISSIO , Ensimmäisen sitten perustuslaln«H{; säysten liittovaltibtasolla säädetty laki, jolla pyrittiin turvaamaan'«««tt; kereille kansalaisoikeudet, hyyäl^gyj^' tiin kongres^l^fa 1957. Päätölqäellg} asetettiin erityinen kansalalsoikejijj^a sien komissio, jonka tehtävänä ^jj^ pitää huolta, siitä, että kans^lai»»!-!- keudet todella taataan kaikille I{^nri öalaisllle. komissio on julkaiÄj^t us?ita selostuksia, jotka koskevat äänestystä, opetusta, työn ja asuntojen saantia Ja yleistä oikeudenkäyttöä. Vuoden 1961 raportissa komisiin kertoo Louisianasta seuraavan <tyyX; nillisen tapauksen: neekerille, »jidBai yritti kirjoittjautua äänioikeutettujani luetteloon, palautettiin kaavakef;»4a«» kaisin sillä perustsella, että siin«l„eU. jokin virhe, jonka takia häntä voitu kirjoittaa luetteloon. Neo};fr^ tutki kaavakkeen uudelleen eikä .Jajyf tänyt virhettä ja tiedusteli sitten, mikä se oli. Vastaus: Alleviivasitte sanan Mr., kun sen ympärille olisi pitänyt piirtää rengas . . , " S Y V Ä N E T E L Ä N " K O V A P Ä ÄT Neekerien •kansalaisolkeuskysymyk_ .=-is5ä ovat etelävaltioiden lainsäädäWf^ täelimet omaksuneet täysin vihanrii^ lisen asenteen. Esim. LouisiarfdSSK' hyväksyi lainsäädäntäelin kaikldaan 2'j lakia, joiden tarkoituksena onH'i^l tää rotuerottelun päättyminen tfsV?^ valtion kansakouluissa. Little Rööki' issa Arkansasissa . kieltäytyi kuvernööri Faubus (V. 1957) sallimasta^ neekericppilaiden kirjoittautumisfA'' valkoiseen korkeakouluun. SaadB!k«M seen lain voimaan joutui presldeYltti- Eisenhower lähettämään liittovaltion joukkoja Little Rockiin. HyvSss&i muistissa ovat.vielä samanlaiset'tapaukset Oxfordin yliopistosta MiB8l»*i sipissä, missä kuvernööri Ross Ifei*^ nett asettui uhmaamaan llittovaltiioa»! viranomaisia James Meredithin 'kir-^ joittautuessa yliopistoon. Tämämtaj*» pahtui viime syyskuussa ja lain !vol-maan saattaminen liittovaltion •jdukf-^' kojen avulla vaati kaksi kuolosulaai' - Jatkuu 6. slvtÖlA' SYNTYMÄPÄIVIÄ m Heikki Elimen, Whitefish, täyttää keskiviikkona, syyskuuit''^4'» päivänä 72 vuotta. w'/ J a l m a r i ' Tähti, Toornto, Ontdilo, oäyttää keskiviikkona, syyskuu n • i ' * - päivänä 72 vuotta. Helga Piesanen, Kirkland Läke. Ont., täyttää torstaina. syyskuuffS-päivänä 73 vuotta. John Mäkikangas, South Porcu-pine, Ont., täyttää torstaina* s^s'-' :uun 5 pnä 73 vuotta. - Yhdymme sukulaisten ja tutttf"? vain onnentoivotuksiin. J '* PÄIVÄN PAKINA Kun Robin Hood pantaisiin vankilaan — Kannattakaa liikkeitä jotka i'> moittavat Vapaudessa! Kukaan meistä ei haluaa itsestään kehnoa kuvaa. Mieluumminnäytäm-me ystävillemme sellaista kuvaa, jossa esiinnymme "eduksemme". Se on yleisesti puhuen yksi niistä inhimillisistä heikkouksistamme, joita meistä itse kustakin löytyy. Omasta-kuvasta puhuen tulee mie-. leen . eräs nuori mies, johon tutustuimme Canadan asevoimissa. Toisin kuin ehkä voitaisiin luulla, hän oli kaikkea muuta kuin itsekäs ja itserakas. Mutta hänen erikoishar-rastuksenaan oli kuitenkin omakuvan piirtäminen aina s i l l o in kun hänellä o l i yksinäinen joutohetki, ja myöntää täytyy, että tämä nuorimies piirsi nopeasti ja tunnettavas-ti oman kuvansa. Mutta vaikka hän o l i sen tehnyt varmasti satoja kertoja,, j a muisti piirtäneensä yhtä hyvin kuin Suomen koulussa oli "jumalatto mienkin" poikaviikarien ennen van haan muistettava katekismuksen kymenen käskyä, siitä huolimatta hän suoritti perustamisensa aina huolellisesti kuvastimesta piirteitään tarkkaillen. Hän saatoi katsella sitä vähän aikaa eri puoliltaan ja näyttää ehkä viireisellä vuoteella lojuvalla kaverilleen sanoen "tuollainen siitä nyt t u l i " . Sen jälkeen "omakuva" heitettiin kuitenkin i l man kummempia seremonioita ros-kakannuun. Joitakin samantapaisia piirteitä löytynee meistä muistakin esim. valokuvaharrastelun yhteydessä. Mutta "omakuvailua" ei rajoitu yksilöihin. Sillä on vissi, vakiintunut ja tärkeä paikkansa yhteiskuntaelämämme eri osissa. Suuryhtiöt palkkaavat ammattimiehiä ja rnaisia "suhdannetyöhön-, jossa heidän yksinomaisena tehtävänään on maalata suurelle yleisölle — kynällä tai pareminkin kirjoituskoneella — -mahdollisimman edullinen "omakuva" eli "kieliseksi image" yhtiöstä, joka heille palkan maksaa, työstään. Tavallisella kansan kielellä sanottuna se onj nykyaikaiseta "aivope sua'.' Yhtiöstä, joka teettää mah doUisemman halvalla palkalla ja mahdollisimman kehnoissa olosuhteissa, jotta se saisi kahmituksi yhä suurempia voittOT-osinkoja omistajilleen, piirretään "yleisön" nähtäväksi sellainen kuva 'hyväntekijästä' että lukijan mielestä ilman sitä ei voida mitenkään tulla toimeen. Kaikkein suurimmassa mittakaavassa tätä "aivopesua" omakuvan parantamiseksi suorittavat kuitenk in eri maiden hallitukset. Pöydällämme on esimerkiksi London Ob-sei- ver-lehden • kirjeenvaihtajan, Alan Pry<!feaöhesin, New Yorkista äskettäin*'lähettämä kirjoitus, missä Yhdysvaltain hallituksen suoritta masta aivopesutoiminnasta, eli "omakuvapiirustelusta" annetaan mm. seuraavia tietoja: "Yhdysvaltain omakuvan suunnittelu ulkomaita varten. 'Aslenissa, Coloradossa pidettiin äskettäin konferenssi, jossa keskusteltiin, mitä käsin tunnettavia tuloksia oh saatu sillä rahalla j a uurastuksella, mitä on käytetty Yhdysvaltain omakuvan (imagen)) hyväksi ulkomailla. Menopoli on tun-tuva: ••••• "Yhdysvaltain informaatiolaitok-sella (Information Agency) mikä on suunniteltu hallituksen psykologiseksi kädeksi, on virallisella tasolla $120,000,000 käyttövarat, millä se järjestää näyttelyitä, ylläpitää kymmeniä sanomalehtiä ja 66 aikakausjulkaisua sekä Amerikan Ääni radiolaajalluksen j a opettaa niitä, jotka haluavat oppia englanninkieltä. Vielä tärkeämpää on se, että yh dysvaltalaisia elokuvia käy vuosit, tain katsomassa 4 miljardia ihmis tä . . . "Mutta mitä saadaan (Yhdysvalloille-) kaiken-tämän vastineeksi?" Kirjoittaja myöntää, että tarkoitus on ostettujen ja maksettujen sanomalehtien -ja julkaisujen sekä näyttelyjen ja amerikkalaisten elo-icuvien avulla toteuttaa joukkomit-faists(^ aivopesua, ja hän sanoo mm: Washingtonin virkailijat-ja filmiteollisuuden edustajat puolustivat parhailla kyvyillään itseään (alussa-mainitussa konferenssissa). 'Eikö ole valmistettu ihailtavia lyhytfilme jä sellaisista aiheista kuin kansanopetus Colombiassa ja vesipula Ecuadorissa (siis propagandakuvia kaikki s e l l a i s e t . ^ K ) " 120,000,000 dollarilla voidaan tehdä melkoinen määrä aivopesua. E i siis ole lainkaan ihme,- vaikka esim. amerikkalaisissa elokuvissa : ja TV-ohjelmissa kummittelee jatkuvasti Korean sota. "punaiset vakoilijat", "kommunismivaara kotona ja ulkom a i l l a " jne. E i siis ole ihme, vaikka näitä 'apurahoja" kärkkyvät lehdet j a julkaisut suorittavat jatkuvasti niitä itseään tosin alentavia kar-kcistöitä suurpääoman hyväksi. . Mutta kaikista ponnisteluista • ja uhrauksista huolimatta tästä suiir:; porvariep "omakuvasta" tulee tpisivi naan esille todellinen rumilus, piistä näkyy ilman verhoja suurpoiiw-i j en j a hejdän järjestelmänsä .eläimellinen riisto- ja ryöstöhimo. «...^ j Huomattakoon tässä yhteyd^g^ se, että Yhdysvaltain hallitus OK ole yksineen syyllistynyt aivopesup;;();,- pagandaan omakuvansa kaunist^];|y-' seksi. Sitä harjoittavat joko pienezn>. mässä tai suuremmassa määi;ässä kaikki porvarihallitukset. . • ; • Niinpä saimme viime tiistain^ilu-' kea Lontoosta, Englannista tulle^eu "kauhu-uutisen" missä kerrotUiji, että lastenkirjoissa ja T V : n lastenohjelmassa suuressa lastensuosiossa oleva "Robin Hood" onkin "ril^^olli-' nen" eli 'hoodlum", joka lähetettäis i in Britanniassa kiireen vi\k^^^j\, vankilaan jos hän eläisT j a vail^ut^ taisi nykypäivinä! , • • J Eihän se sovi kirjoihin eikä ,kan-' siin, selitettiin A P : n uutistiedQssa, itiä laäikn ihanteena on henlcilö;' joka ottaa rikkailta ja jakaa niille, j o i l la ei mitään ole. Toisin päiijfl^h' on todellisuus, niiltä otetaan, joilla on muutenkin vähän ja annefaän** n i i l l e harvoille, j o i l la on ennestäänk in liikaa sitä" mitä "koi syö, ruK^tö* raiskaa ja varkaat varastavat". ' " V "! Mutta minkälainen onkaan se-'Jr-vistelevä "omakuva", minkä täirdl-'* nen uutlstieto antoi Robin Hoodia ihailevalle lapsimaailmalle En^lllH-' nin nykyisestä yhteiskunnastaf^i-^^jSf' .sen ajatusmaailmasta? Pahin puoli siinä on se, että tämä Robin Hoodin tiimoilta annetMVr "omakuva" selitys kuvaa mitä..töi. hansa suurpääoman konti-olloimaa yhteiskuntajärjestelmää juuri. ^ - V laisena "kuin 'se todellisuudessa o i i ! ' •••• UU1..DL. — - Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 3, 1963 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1963-09-03 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus630903 |
Description
Title | 1963-09-03-02 |
OCR text |
Sivu 2 Tiistaina, syysk. 3 p , T u e s d a y , Sept. 3, 1963
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) EStablished Nov, 6, 1917,
Editor: W. Eklund ' Manager: E. Suksi
Telephone: Office 674-4264 — Editorlal 674-4285
Published thrice w6ekly: Tuefdays/iltoursdays and Säturdays; by Vapaus
Publlshiing Co. Ltd., 100-102 'Elhi -St. WeBt;,SU^^
Mailing address: Box 69 ,
Advertising rates upon applicatlon, translatlons free of charge.
Authorlzed as second cUiss inailby the Post OffUSe»
and for .pasmient of pps^ge in CB^^» ik ,. im
TIhAVStBiStiAfC
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 t7SA:9sa
3kk. 2.75 Subtnessa:
1 vk. $10.00 6.,*k. $5.25
1 vk. 10.60 6 kk. 5.75
I l •! l IT"^ • — I ^kalttisyfitävällisen mielialan levit-rtlyva
ankkuri - köydessä iieikkotiKSia «fi^issa maissaan. Tänään
Viime viikolla julkaistiin lehtemme uutisosastolla Ontarion
työväenpuolueitten vaaliohjelmat syyskuun 25 päivänä
suoritettavia maakuntavaalej-a varten. Uskomme, että
lehtemme lukijat ovat tutkineet niitä molempia ohjelmia,
sillä tosiasia on, että- ainoastaan työväen ehdokkaita tukemalla
ja äänestämällä voidaan näissä vaaleissa edistyksen
pyörää nopeistuttaa. Mikään.mahti maailmassa "ei voi luonnollisestikaan
kääntää historian lehtiä taaJcsepäin eikä edes
pitemmäksi ajaksi pysähdyttää edistystä. Mutta väestön aktiivisesta
panoksesta tai sen puutteesta riip|>iiu kuitenkin
jf^fcHaisevasti se, kuinka nopeasti tulee edistystä kussakin
ajankohdassa tapahtumaan.
( Vähänkin syvällisempi tutustuminen työväenpuolueit-temme
vaaliohjelmiin osoittaa", että joistakin tärkeistä eri-laisuuiksistaan
huolimatta ne samalla' täydentävät, 'töinen
. toistaan. •-; • .
Tässä yhteydessä voidaan palauttaa mieleemme mm.
seuraavaa: Uuden demokraattisen puolueen vaaliijhjelma perustuu
eräisiin tuiki tärkeisiin reformeihin; se on lujasti ankkuroitu
sairaus- ja autovakuutusehdotuksiin. Samalla kun
molemmat vanhat puolueet yrittävät valitsijain tunteita ja
toivomuksia pilkaten saada vihdoinkin lupaamastaan sairausvakuutuksesta
uudenlaisen lisäkeinon voittojen hankkimiseksi,
cn. Uudeii demokraattisen puolueen toimesta tehty
käyttökelpoinen ehdotus sekä sairasvakuutuksen laatimiseksi
että sen rahoittamiseksi.
Ja aikana jolloin autojen vakuutusmaksut ovat Ontariossa
kohonneet pilviä hipoviksi, esittää Uusi demokraattinen
puolue hallituksen alaista vakuutusjärjestelmää, mikä
antaisi autoilijoille ja jalankulkijoille entistä paremman turvan
ja silti alentaisi autoilijain vakuutusmenoja yhdellä
kolmanneksella; Puolueen muut reformiesitykset ovat samansuuntaisia.
Luonnollisesti on vanhojen puolueiden ja niiden puoles-täp\
ihujien toimesta esitetty kiukkuisia vastaväitteitä ja uumoiltu,
että esimerkiksi säirausvakuuttricsen kuluista tulisi
liian suuret menot maakuntahallituksella ja loppukädessä
veronmaksajille yleensä. Onpa selitetty, että jos esimerkiksi
suuryhtiöitä verotetaan,, kuten Uusi demokraattinwi puolue
esittää niin, että nekin joutuisivat osittain korvaamaan sairausvakuutuksen
menoti niin se aiheuttaisi muka automaaft-tisesti
tavarain hintojen noustm -^ikäänkuin osakkeenomis-tajain
satumaisen korkeista voitto-osingoista' ei voitaisi ir-roittaa
tällaista pikkuerää yleishyödylliseen tarkoitukseen?
Lähtemättä yksityiskohtaisemmin näitä kysymyksiä
analysoimaan, meistä tuntuu kuitenkin siltä, että vaikka Uuden
demokraattisen puolueen vaaliohjelmaa voidaan verrata
hyvään ankkuriin; niin sen köysi ön kuitenkin liian heikko.
Vanhojen puolueiden puheiniehet ja kannattajat ovat jo kil-.
valla peloitelleet valitsijoita sillä, että Uuden demokraattisen
puolueen ohjelman toteuttaminen kohottaisi sekä veroja
että elinkustannuksia yleensä — ja n e onnistuivatkin tässä
valhekampanjassaan- osittain siksi, kun Uuden demokraattisen
puolueen vaaliohjelmassa kierretään kuin »kissa kuumaa
puuroa aikakautemme yhtä peruskysymystä, nimittäin aseis-tariisuntakysyimystä
ja sitä, mitä voi5i meidän maakuntamme
sen asian eteen tehdä, ja kuinka suuria verohuojennuksia
siitä olisi saatavissa.
Tältä pohjalta katsoen Jcommunistisen puolueen Ontarion
komitean vaaliohjelma täydentää ja lujittaa työväen
vaalirintamaa tuntuvasti ja kommunisteille on siitä annettava
täysi tunnustus, Ipiten siitäkin,,että vain heillä näyttää
olevan rohkeutta vaalitaistelujen yhteydessä kiinnittää huomiota
myös siihen vaaraan, mitä ulkomaalaisen, ts, amerikkalaisen
pääoman tuAkeutuminen on maakuntamme talouskehitykselle
aiheuttanut!'' ^ .
Kuten sanottu, me ufomme, että lehtemme lukijat ovat
tutustuneet molempiei| työväenpuolueitten vaaliohjelmiin ja
vertailleet niitä sekä liberaali- että konservatiivipuolueen
epämääräisiin vaalilupauksiin. Vain täten menetellen, ohjel-mij^,
vertailemalla ja niihin arvostelevasti suhtautumalla,
voidaan helpoimmin päästä selville, mistä on kulloinkin kysymys.
• Me uskomme että näissä vaaleissa voidaan .parhaiten
edistää Ontarion taloudellista ja sosiaalista kehitystä siten,
öttä annetaan varaukseton kannatus, mukaanlukien äänemme,
työväenehdokkaille, tässä tapauksessa, valtaosalta Uudien
demokraattisen puolueen ehdokkaille. Vain se pakoittiaa vanhatkin
puolueet kunnioittamaan vaälilupatik?iaan, jos valituksi'
tulevat vielä, kun työväenehdokkaiden. kannatus lisääntyy
ja voimistuu. Työläisten ja farmarien etujen kanr
naita katsoen voidaan siis ilman muuta todeta, että vanhoj^en
puolueitten hyväksi annettava ääni ei mene ainos^taan hukkaan
vaan koituu lisäksi työtätekevien omiksi kaulavilloiksi.
Jatkoa
Yhdyisvaltojen propagandatoi-mintaa
selostavaniJdrjöituksenune
ensimmäisessä osassa kerrottiin
•VSfAh; >i|lkdmini5teriön johdolla
-tapahtuvasta ^iminnasta poliitik-
>kii^e4i, sanomalehtimiesten, kirjai-mmkh,
kustantajien ja muiden
iäeoto^äen työn alalla toimivien
hcfiAdlätd^ voittaitiiseksi amerik-
Kieleistä kehitystä Norjam
Pääministeri Eiiiar Gerhardsenin johtaman työväenpuolueen
kaaduttua äänin 76—74, muodostettiin Norjassa viime
viikolla maan oikeistopuolueiden johtajan John Lyngin porvarihallitus,
joka ei voi muuta kuin huonontaa Norjan aser
maa. Oikeistolehtien etukäteen julkaisemien kaavojen mukaan
Norjan yhteiskuntaelämän "sosialisoinnista" luovutaan,
mikä tarkoittaa sosiaalilainsäädännön ym. uudistusten jarruttamista
ja kenties jo olemassaolevien etuisuuksien huonontamistakin.
Pohjoismaiset huomioitsijat ovat tässä yhteydessä panneet
merkille pienen sosialistisen kiansanpuolueen - menettelyn,
jonka ansiosta Norjan työvänhallitus kukistui. Ei ole
kysymys siitä, etteikö nyt kaatunutta työväenhallitusta olisi
saanut arvostella, sillä olihan «en edesottamisissa paljonkin
arvostelemisen aihetta. Mutta kun tuli ratkaistavaksi se, että
on vuorossa anunattiyhdistysliik-
Häieh ja opiskelijMden keskuudessa
tapahtuva toiminta.
Noin vuosi sitten yhdistyneiden
-amms^ttiliittojen ammattiyhdistys-leskuksen
yhteyteen perustettiin
ik. Vapaan työn kehittämisen
anrerikälainen instituutti". A F L—
ClOn puheenjohtajan Meanyn sanojen
mukaan tämän instituutin tehtävänä
on järjestää eri maiden
nuorteh ammattiyhdistystoimihenki-löiden
vierailuja. A F L r - C I Q n edus
tajat vartavasten valitsevat kutsuttavat
henkilöt ja he saapuvat Wash-ingtoniin
30—4o hengen ryhminä.
Täällä heidät tutustutetaan ammat-lyhdistystyön
"teknilliseen puo-een"
ja 'demokraattisten periaate
i:eiden käytäntöönsoveltamisen" metodeihin.
' '
GVIANAN eSIMERKldl
Mitä tämä käytännössä merkitsee,
osoittavat aivan äskeiset tapahtumat
Brittiläiäesä Guianassa. Täällä oli
kahden kuukauden pituinen lakko,
jonka olivat organisoineet Guianan
ammattiyhdistysjohtajat: kaivaak
seen maata Cheddi Jaganin hallituksen
alta j a tehdäkseen siten tyhjäksi
hänen edistyksellisen ohjelmansa
sosiaalisten ja taloudellisten
uudistusten aikaansaamiseksi. K u ten
Cheddi Jagan totesi, on ole-masa
paljon seikkoja, jotka puhuvat
sen puolesta, että lakko oli pikemminkin
poliittinen kuin taloudellinen".
New York Timesille
osoittamassaan kirjeessä Cheddi
Jagan k i r j o i t t i : "Hallitukselle viha-ntJeliseit
paikalliset ammattiyhdistystoimitsijat
olivat amerikkalaisen
vapaan työn kehittämisen instituu-i
n valmentamat minun hallitukseni
kaatamiseksi".
New York Mirror paljasti kerrassaan
merkillisiä tietoja näiden "toir
.nitsijoiden" valmentamisesta. Lehti
kirjoitti: Amerikkalaisten ammat
n i i t t o j e n j a teollisuutemme johto
lenkilöiden tukemana amerikkalais
ien vapaan työn kehittämisen insti
:uutti kiireisesti valmensi täällä
Washingtonissa kuusi guianalaista.
vfyt he ovat palanneet Brittiläiseen
3uianaan« jossa he työskentelevät
Richard Ishmael-nimisen -nuoren-,
niehen kanssa, joka on Brittiläisen
juianan ammattiliittojen neuvoston
:)uheenjohtaja. Jokaiselle näistä
cuudesta miehestä oli annettu kon
aeettiset tehtävät heidän työssään
,uianalaisissa ammattiliitoissa".
New York M i r r o r i n kirjoituksessa
cäy selville millaisia olivat ne teh
tävät, jotka asetettiin Amerikkalai
sen vapaan työn kehittämisen insti
tuutin käyneille henkilöille; "Viime
' i i k o l la Ishmael täytti lupauksensa:
jataman alueella tapahtui ankara
/hteenotto, joka nopeasti levisi koko
kaupunkiin", lehti kirjoittaa.
Toisin sanoen kysymys on ammattiliittojen
hajottajien valmentamisesta,
jotka olisivat kuuliaisena
aseena imperialististen poliitikkojen
kädesä.
Tällä tavoin amerikkalaisten ammattiliittojen
pamput kantavat kortensa
kekoon amerikkalaisen imperialismin
"viidennen kolonnan"
valmistamiseksi.
YLIOPISTOT •
Yhdysvaltojen yliopistoissa ja
korkeakouluissa opiskelee nykyään
noin 58,000 ulkomaalaista amerikkalaisen
stipendin turvin. Huomattavan
osan (ilkomaalaisille tulevista
stipendeistä jakavat erilaiset hyvän
tekeväisyysrahastot.
Kuten tunnettua sodan jälkeen
Länsi-Euroopan, Aasian ja A f r i k an
maihin jäi kasoittain . tarpeettomia
amerikkalaisia aseita ja muita sotavarustuksia.
Elokuussa 1946 kongressi
hyväksyi senaattori Fulbrigh-tin
aloitteesta tehdyn lain, joka sallii
toisten maitten hallitusten myy
oionns
dä aseita ja sotamateriaalia paikallisesta
valuutasta. Osa täten saaduista
varoista käytettiin amerikkalaisten
ja muiden maiden oppilaitosten
välisen vaihdon rahoittamiseksi.
Ensimmäisten viidentoista vuoden
aikana «Fulbt-ight-ohjelman
puitteissa Yhdysvaltojen yliopis-toissajJa>
korkeakouluissa opiskeli
29,000 ulkomaalaista. Jokaisen ^Aasian
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1963-09-03-02