Vapaus, September 3, 1963

              Sivu 2 Tiistaina, syysk. 3 p , T u e s d a y , Sept. 3, 1963
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) EStablished Nov, 6, 1917,
Editor: W. Eklund ' Manager: E. Suksi
Telephone: Office 674-4264 — Editorlal 674-4285
Published thrice w6ekly: Tuefdays/iltoursdays and Säturdays; by Vapaus
Publlshiing Co. Ltd., 100-102 'Elhi -St. WeBt;,SU^^
Mailing address: Box 69 ,
Advertising rates upon applicatlon, translatlons free of charge.
Authorlzed as second cUiss inailby the Post OffUSe»
and for .pasmient of pps^ge in CB^^» ik ,. im
TIhAVStBiStiAfC
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 t7SA:9sa
3kk. 2.75 Subtnessa:
1 vk. $10.00 6.,*k. $5.25
1 vk. 10.60 6 kk. 5.75
I l •! l IT"^ • — I ^kalttisyfitävällisen mielialan levit-rtlyva
ankkuri - köydessä iieikkotiKSia «fi^issa maissaan. Tänään
Viime viikolla julkaistiin lehtemme uutisosastolla On­tarion
työväenpuolueitten vaaliohjelmat syyskuun 25 päi­vänä
suoritettavia maakuntavaalej-a varten. Uskomme, että
lehtemme lukijat ovat tutkineet niitä molempia ohjelmia,
sillä tosiasia on, että- ainoastaan työväen ehdokkaita tuke­malla
ja äänestämällä voidaan näissä vaaleissa edistyksen
pyörää nopeistuttaa. Mikään.mahti maailmassa "ei voi luon­nollisestikaan
kääntää historian lehtiä taaJcsepäin eikä edes
pitemmäksi ajaksi pysähdyttää edistystä. Mutta väestön ak­tiivisesta
panoksesta tai sen puutteesta riip|>iiu kuitenkin
jf^fcHaisevasti se, kuinka nopeasti tulee edistystä kussakin
ajankohdassa tapahtumaan.
( Vähänkin syvällisempi tutustuminen työväenpuolueit-temme
vaaliohjelmiin osoittaa", että joistakin tärkeistä eri-laisuuiksistaan
huolimatta ne samalla' täydentävät, 'töinen
. toistaan. •-; • .
Tässä yhteydessä voidaan palauttaa mieleemme mm.
seuraavaa: Uuden demokraattisen puolueen vaaliijhjelma pe­rustuu
eräisiin tuiki tärkeisiin reformeihin; se on lujasti ank­kuroitu
sairaus- ja autovakuutusehdotuksiin. Samalla kun
molemmat vanhat puolueet yrittävät valitsijain tunteita ja
toivomuksia pilkaten saada vihdoinkin lupaamastaan sai­rausvakuutuksesta
uudenlaisen lisäkeinon voittojen hankki­miseksi,
cn. Uudeii demokraattisen puolueen toimesta tehty
käyttökelpoinen ehdotus sekä sairasvakuutuksen laatimisek­si
että sen rahoittamiseksi.
Ja aikana jolloin autojen vakuutusmaksut ovat Onta­riossa
kohonneet pilviä hipoviksi, esittää Uusi demokraatti­nen
puolue hallituksen alaista vakuutusjärjestelmää, mikä
antaisi autoilijoille ja jalankulkijoille entistä paremman tur­van
ja silti alentaisi autoilijain vakuutusmenoja yhdellä
kolmanneksella; Puolueen muut reformiesitykset ovat sa­mansuuntaisia.
Luonnollisesti on vanhojen puolueiden ja niiden puoles-täp\
ihujien toimesta esitetty kiukkuisia vastaväitteitä ja uu­moiltu,
että esimerkiksi säirausvakuuttricsen kuluista tulisi
liian suuret menot maakuntahallituksella ja loppukädessä
veronmaksajille yleensä. Onpa selitetty, että jos esimerkiksi
suuryhtiöitä verotetaan,, kuten Uusi demokraattinwi puolue
esittää niin, että nekin joutuisivat osittain korvaamaan sai­rausvakuutuksen
menoti niin se aiheuttaisi muka automaaft-tisesti
tavarain hintojen noustm -^ikäänkuin osakkeenomis-tajain
satumaisen korkeista voitto-osingoista' ei voitaisi ir-roittaa
tällaista pikkuerää yleishyödylliseen tarkoitukseen?
Lähtemättä yksityiskohtaisemmin näitä kysymyksiä
analysoimaan, meistä tuntuu kuitenkin siltä, että vaikka Uu­den
demokraattisen puolueen vaaliohjelmaa voidaan verrata
hyvään ankkuriin; niin sen köysi ön kuitenkin liian heikko.
Vanhojen puolueiden puheiniehet ja kannattajat ovat jo kil-.
valla peloitelleet valitsijoita sillä, että Uuden demokraatti­sen
puolueen ohjelman toteuttaminen kohottaisi sekä veroja
että elinkustannuksia yleensä — ja n e onnistuivatkin tässä
valhekampanjassaan- osittain siksi, kun Uuden demokraatti­sen
puolueen vaaliohjelmassa kierretään kuin »kissa kuumaa
puuroa aikakautemme yhtä peruskysymystä, nimittäin aseis-tariisuntakysyimystä
ja sitä, mitä voi5i meidän maakuntam­me
sen asian eteen tehdä, ja kuinka suuria verohuojennuk­sia
siitä olisi saatavissa.
Tältä pohjalta katsoen Jcommunistisen puolueen Onta­rion
komitean vaaliohjelma täydentää ja lujittaa työväen
vaalirintamaa tuntuvasti ja kommunisteille on siitä annet­tava
täysi tunnustus, Ipiten siitäkin,,että vain heillä näyttää
olevan rohkeutta vaalitaistelujen yhteydessä kiinnittää huo­miota
myös siihen vaaraan, mitä ulkomaalaisen, ts, amerik­kalaisen
pääoman tuAkeutuminen on maakuntamme talous­kehitykselle
aiheuttanut!'' ^ .
Kuten sanottu, me ufomme, että lehtemme lukijat ovat
tutustuneet molempiei| työväenpuolueitten vaaliohjelmiin ja
vertailleet niitä sekä liberaali- että konservatiivipuolueen
epämääräisiin vaalilupauksiin. Vain täten menetellen, ohjel-mij^,
vertailemalla ja niihin arvostelevasti suhtautumalla,
voidaan helpoimmin päästä selville, mistä on kulloinkin ky­symys.
• Me uskomme että näissä vaaleissa voidaan .parhaiten
edistää Ontarion taloudellista ja sosiaalista kehitystä siten,
öttä annetaan varaukseton kannatus, mukaanlukien äänem­me,
työväenehdokkaille, tässä tapauksessa, valtaosalta Uudien
demokraattisen puolueen ehdokkaille. Vain se pakoittiaa van­hatkin
puolueet kunnioittamaan vaälilupatik?iaan, jos vali­tuksi'
tulevat vielä, kun työväenehdokkaiden. kannatus li­sääntyy
ja voimistuu. Työläisten ja farmarien etujen kanr
naita katsoen voidaan siis ilman muuta todeta, että vanhoj^en
puolueitten hyväksi annettava ääni ei mene ainos^taan huk­kaan
vaan koituu lisäksi työtätekevien omiksi kaulavilloiksi.
Jatkoa
Yhdyisvaltojen propagandatoi-mintaa
selostavaniJdrjöituksenune
ensimmäisessä osassa kerrottiin
•VSfAh; >i|lkdmini5teriön johdolla
-tapahtuvasta ^iminnasta poliitik-
>kii^e4i, sanomalehtimiesten, kirjai-mmkh,
kustantajien ja muiden
iäeoto^äen työn alalla toimivien
hcfiAdlätd^ voittaitiiseksi amerik-
Kieleistä kehitystä Norjam
Pääministeri Eiiiar Gerhardsenin johtaman työväenpuo­lueen
kaaduttua äänin 76—74, muodostettiin Norjassa viime
viikolla maan oikeistopuolueiden johtajan John Lyngin por­varihallitus,
joka ei voi muuta kuin huonontaa Norjan aser
maa. Oikeistolehtien etukäteen julkaisemien kaavojen mu­kaan
Norjan yhteiskuntaelämän "sosialisoinnista" luovutaan,
mikä tarkoittaa sosiaalilainsäädännön ym. uudistusten jar­ruttamista
ja kenties jo olemassaolevien etuisuuksien huo­nontamistakin.
Pohjoismaiset huomioitsijat ovat tässä yhteydessä pan­neet
merkille pienen sosialistisen kiansanpuolueen - menette­lyn,
jonka ansiosta Norjan työvänhallitus kukistui. Ei ole
kysymys siitä, etteikö nyt kaatunutta työväenhallitusta olisi
saanut arvostella, sillä olihan «en edesottamisissa paljonkin
arvostelemisen aihetta. Mutta kun tuli ratkaistavaksi se, että
on vuorossa anunattiyhdistysliik-
Häieh ja opiskelijMden keskuudes­sa
tapahtuva toiminta.
Noin vuosi sitten yhdistyneiden
-amms^ttiliittojen ammattiyhdistys-leskuksen
yhteyteen perustettiin
ik. Vapaan työn kehittämisen
anrerikälainen instituutti". A F L—
ClOn puheenjohtajan Meanyn sano­jen
mukaan tämän instituutin teh­tävänä
on järjestää eri maiden
nuorteh ammattiyhdistystoimihenki-löiden
vierailuja. A F L r - C I Q n edus
tajat vartavasten valitsevat kutsut­tavat
henkilöt ja he saapuvat Wash-ingtoniin
30—4o hengen ryhminä.
Täällä heidät tutustutetaan ammat-lyhdistystyön
"teknilliseen puo-een"
ja 'demokraattisten periaate
i:eiden käytäntöönsoveltamisen" me­todeihin.
' '
GVIANAN eSIMERKldl
Mitä tämä käytännössä merkitsee,
osoittavat aivan äskeiset tapahtumat
Brittiläiäesä Guianassa. Täällä oli
kahden kuukauden pituinen lakko,
jonka olivat organisoineet Guianan
ammattiyhdistysjohtajat: kaivaak
seen maata Cheddi Jaganin halli­tuksen
alta j a tehdäkseen siten tyh­jäksi
hänen edistyksellisen ohjel­mansa
sosiaalisten ja taloudellisten
uudistusten aikaansaamiseksi. K u ­ten
Cheddi Jagan totesi, on ole-masa
paljon seikkoja, jotka puhu­vat
sen puolesta, että lakko oli pi­kemminkin
poliittinen kuin talou­dellinen".
New York Timesille
osoittamassaan kirjeessä Cheddi
Jagan k i r j o i t t i : "Hallitukselle viha-ntJeliseit
paikalliset ammattiyhdis­tystoimitsijat
olivat amerikkalaisen
vapaan työn kehittämisen instituu-i
n valmentamat minun hallitukseni
kaatamiseksi".
New York Mirror paljasti kerras­saan
merkillisiä tietoja näiden "toir
.nitsijoiden" valmentamisesta. Lehti
kirjoitti: Amerikkalaisten ammat
n i i t t o j e n j a teollisuutemme johto
lenkilöiden tukemana amerikkalais
ien vapaan työn kehittämisen insti
:uutti kiireisesti valmensi täällä
Washingtonissa kuusi guianalaista.
vfyt he ovat palanneet Brittiläiseen
3uianaan« jossa he työskentelevät
Richard Ishmael-nimisen -nuoren-,
niehen kanssa, joka on Brittiläisen
juianan ammattiliittojen neuvoston
:)uheenjohtaja. Jokaiselle näistä
cuudesta miehestä oli annettu kon
aeettiset tehtävät heidän työssään
,uianalaisissa ammattiliitoissa".
New York M i r r o r i n kirjoituksessa
cäy selville millaisia olivat ne teh
tävät, jotka asetettiin Amerikkalai
sen vapaan työn kehittämisen insti
tuutin käyneille henkilöille; "Viime
' i i k o l la Ishmael täytti lupauksensa:
jataman alueella tapahtui ankara
/hteenotto, joka nopeasti levisi ko­ko
kaupunkiin", lehti kirjoittaa.
Toisin sanoen kysymys on ammat­tiliittojen
hajottajien valmentami­sesta,
jotka olisivat kuuliaisena
aseena imperialististen poliitikkojen
kädesä.
Tällä tavoin amerikkalaisten am­mattiliittojen
pamput kantavat kor­tensa
kekoon amerikkalaisen impe­rialismin
"viidennen kolonnan"
valmistamiseksi.
YLIOPISTOT •
Yhdysvaltojen yliopistoissa ja
korkeakouluissa opiskelee nykyään
noin 58,000 ulkomaalaista amerik­kalaisen
stipendin turvin. Huomat­tavan
osan (ilkomaalaisille tulevista
stipendeistä jakavat erilaiset hyvän
tekeväisyysrahastot.
Kuten tunnettua sodan jälkeen
Länsi-Euroopan, Aasian ja A f r i k an
maihin jäi kasoittain . tarpeettomia
amerikkalaisia aseita ja muita sota­varustuksia.
Elokuussa 1946 kon­gressi
hyväksyi senaattori Fulbrigh-tin
aloitteesta tehdyn lain, joka sal­lii
toisten maitten hallitusten myy
oionns
dä aseita ja sotamateriaalia paikal­lisesta
valuutasta. Osa täten saaduis­ta
varoista käytettiin amerikkalais­ten
ja muiden maiden oppilaitosten
välisen vaihdon rahoittamiseksi.
Ensimmäisten viidentoista vuo­den
aikana «Fulbt-ight-ohjelman
puitteissa Yhdysvaltojen yliopis-toissajJa>
korkeakouluissa opiskeli
29,000 ulkomaalaista. Jokaisen ^Aa­sian
<ja^ A f r i k an maista tulevan/opis-kelijan
opintokustannukset vaativat
vuodessa_.4;000.dollaria, - V . 1051
ulkoministeriö Järjesti erikoisia
kursseja ulkomaalaisten: opiskeli joi­den
tutustuttamiseksi Yhdysvalto­jen
.'elämään j a tapoihin". .Vuonna
1952 nämä kurssit järjestettiin uu­delleen
ja perustettiin vakituinen
koulu tätä tarkoitusta varten. ^Ny­kyään
toin)ii jo kaikkiaan ^T.ulko-inaalaisten
ylioppilaiden orientoitu-miskeskusta,
mukaan luettuna myös
Washingtonissa toimiva kansainväli­nen
keskus.
Edellisen lisäksi Washington ra­hoittaa
laajaa verkostoa toisissa
maissa toimivia amerikkalaisia oppi­laitoksia,
jotka itse asiassa toimivat
amerikkalaisen imperialismin ideo­logisina
etuvartioasemina. Niitä
ovat mm. amerikkalaiset yliopistot
Beirutissa ja Kairossa, Wattayan
akatemia Bangkokissa, Pierce Col­lege
j a maatalouskoulu Kreikassa,
Robert College Turkissa, Mary-
.nountin kansainvälinen koulu Roo-nassa..
van ohjelman heikkous on siinä,
että tämä ohjelma rajoittuu teknil-
-HsHn kouluihin . . .Ohjelmaan ei­vät
sisälly asianajajat, lehtimiehet,
runoilijat jne., jotka vaikuttavat
kansojen mielipidemuodostukseen
lähimpänä 30 vuotena Aasian j a
A f r i k a n maissa."
<Nyt on,nähtävästi• tarkoitus.sisäl­lyttää
ohjelmaan myös nämä ryh-m[
ät. Tällä tavoin -myös amerikka­laiset
yliopistot .tulevat näyttele­mään'.
entistä tärkeämpää osaa im-iperialistisen
ideologian levittämi­sessä
Aasiassa j a Afrikassa.
RAUHAN ARMEIJA"
18 uiiljoonaa neekeriä miarssilla
ryhdytäänkö yhteisrintamaan
pcrvaristoa vastaan, tai* antau­dutaanko
porvariston puolelle,
niin tämä sosialistinen kansan­puolue
valitsi työväenliikkeel­le
vieraan ja vahingollisen tien
ja äänesti porvarien mukana
työväenhallitusta vastaan.
Kaiken tämän jälkeen olisi
suorastaan ihme, ellei Norjan
porvariston taholta yritettäisi
nyt, tilaisuuden siihen auettua,
sitoa maa entistä lujemmin
NATOion samalla kun siitä
koituvat kustannukset, vero­jen
ia elinkustiannusten nousu
sälytetään lisääntyvässä mää­rässä
pikkuihmisten, työläis­ten,-
talonpoikain ja keskiluok-kalaisten
kannettavaksi.
TULOKSET EIVÄT TYYDYTÄ
Vaikka Yhdysvalloissa opiskele­vien
ulkomaalaisten määrä :on ny­kyään
jo melkein 60,000, monet huo­mattavat
amerikkalaiset ideologis­ten
asiain tuntijat ovat sitä mieltä,
ettei nykyinen ohjelma tuo toivot­tuja
tuloksia. Epäonnistumisen syyn
;he näkevät ennen kaikkea Yhdys­valloissa
vallitsevassa rotudiskrimi-naatiossa.
Monet vai-sinkin Aasian
ja Afrikan maista tulevat opiskeli­jat
jättävät, opiskelunsa tehtyään
uttavuutta amerikkalaisen rotuky­symyksen
kanssa ja matkustavat
maasta aivan päinvastaisin ajatuksin
cuin Washington on laskenut.
Tämän vuoksi monet kongressin
jäsenet vaativat ideologisen työn l i -
;äämistä ulkomaalaisen opiskeldväfn
morison keskuudessa. Ehdotetaan,
:ttä olisi vedettävä mukaan tähän
yöhön muitakin hallituksen elimiä
ia yliopistoja, sekä myös laajennet-cava
propagandatoimintaa suoranai-
.esti Aasian j a A f r i k a n maissa. -
Kansainvälistä yhteistyötä hoitava
lallinto johtaa taloudellisesti hei-costikehittyneille
maille tulevan
^knillisen avun ohjelman toteutta-nista..
Nykyään tämän hallinnon
irkamiesten lisäksi amerikkalaiset
liopistot ja korkeakoulut toteutta-at
lyhytaikaisten teknillisten suun-litelmien
ohjelmaa 34 maassa.
"Nämä meidän yliopistojemme
uhteet muodostavat tärkeän osan
Tieidän sitkeissä ponnistuksissam-ne
Yhdysvaltojen ideologisen vai­kutuksen
levittämiseksi ulkomaiden
yliopistoissa", sanoo Dizard ja jat­kaa:
Ulkomaista yhteistyötä hoita­van
hallinnon kautta tapahtuvan
yliopistojen välisiä suhteita koske^
Enemmän autoja
kuin lapsia USAssa
D e t r o i t .— Yhdysvaltafai auto­tehtaat
ovat tänä vuonna valmista­neet
melkein kaksi kertaa niin
paljon autoja kuin koko maassa
on syntynyt lapsia.
Tämä tieto vahvistaa autontuot­tajien
ennustelulta, joiden mu­kaan
vuodesta 1963 tulee kaik­kien
aikojen huippuvuosi Ja täl­löin
rikotaan vuoden 1955 ennä-tys.
Tehtyjen ennustelujen mukaan
huippukausi jatkuu 1980-IuvulIe
saakka.
Mutta uusien autojen ja synty­neiden
lasten suhde tasaantuu ajan
mittaan, sillä syntyväisyys lisään­tyy
nopeammin kuin autojen tuo-anto.
Vuoden-1963 tuotannon odo-etaan
kohoavan 7,340,000 yksikköön
j a tämä luku on 210,000 suurempi
cuin vuoden 1955^ennätys. ~
Kun perhe muuttaa_esikaupunkiin
tai maaseudulle ostetaan tavallisesti
caksi autoa. Toista käyttää mies
'yömatkalJa ja toisella Vaimo vie
lapset kouluun ja käy ostoksilla.
Y l i 11 miljoonalla perheellä on ny<-
kyisin enemmän kuin yksi auto ja
markkinatutkijat sanovat, että vuo­teen
1968 mennessä tämä luku on
noin 14 miljoonaa.
Y l i 750,000 perheellä on kolme
autoa.
Eurooppalaisilla autoilla on myös
ollut byvä menekki Yhdysvalloissa
ja etenkin pienet englantilaiset,
länsisaksalalset autot ovat olleet
erittäin kysyttyjä käytettäväksi per­heiden
toisina ja kolmansina autoi­na.
• "
Eräs amerikkalaisen propaganda-toiminnan
uusimmista muodoista on
presidentti Kennedyn maaliskuun 1
päivänä, 1961 perustama "Rauhan
anneija". Kahden toimintavuotensa
aikana tämä elin on kasvanut var­sin
huomattavaksi järjestöksi. Sen
palveluksessa on noin 4;000 henki­löä,
jotka toimivat 41 Aasian, A f r i ­kan
ja latinalaisen Amerikan maas­sa.
Kuluvana vuonna sillä on ollut
käytettävänään 108 m i l j . dollaria
määräraha (vuonna 1961 määrära­ha
oli 30 milj. dollaria.)
"Rauhan armeijan" on amerikka­laisten
strategien mukaan tuettava
Washingtonin ponnistuksia. Sen sa­laisten
lähettiläiden tehtävänä on
luoda amerikkalaismielinen ' viides
kolonna" taloudellisesti heikostike-hittyneiden
maiden väestön keskuu­dessa.
_
Amerikkalainen imperialismi pyr­k
i i lujittamaan asemiaan luomalla
politiikkaansa j a ideologiaansa mai­nostavan
p r o p a g a ndatoiminnan
muissa maissa. Sen tarkoituksena
on täten varmistaa itselleen tukea
itsekkäissä pyrkimyksissään.
Käytännössä kuitenkin elämä te­kee
näihin suunnitelmiin omia muu-töksiaan.
Yhdysvaltojen salaisten lä­hettiläiden
toiveiden vastaisesti im-perialisminvastaiseen
t a i s t e luun
osallistuu satoja miljoonia ihmisiä
k a i k i l l a mantereilla. Amerikkalaisen
impeiialismin "viides kolonna" ei
pysty tekemään tyhjäksi tätä tosi­asiaa,
se ei pysty pysäyttämään yh-teiskuniiiallisen
kehityksen kulkua.
— Emme; < rukoilemaan tai
Tetoania^.,pikjniksista, jotka meil­tä
on V kielletty vuosisatojen ajan.
Mielenosoituksemme, Washingtonin
historian suihin ja tärkein, tulee
puhumaan kon^essille ja kansa-
• kunnalle yksiäänisesti työn ja va.
pauden puolesta.
— Näin sanotaan Washingtonin
vapaudenmarssin' ohjelmajulistuk­sessa,
jonka talcana'on U S A : n 18
miljoonaa neekeriä. ,
U S A : P N E E K E R I K Y S T M Y K S EN
H I S T O R I A A
Lyhyt kertauskurssi Yhdysvaltojen
neekerikysymyksen . historiassa on
tarpeen.
Ensimmäiset neekerit tuotiin Y h ­dysvaltain
alueelle 1600-luvulla orja­kaupan
kukoistuskaudella 170Q-lu-vulla
oli orjien tuonti jo suurimit­taisia.
Neekerit työskentelivät aluksi
etelävaltioiden puuvillaplantaasheil-la
orjina ilman muuta suojaa kuin
mitä "orjalait" tarjosivat. Kansalais­sota
186i'-1865,\ joka oli liittovaltion
ia yhdentoista etelävaltion välinen,
nosti esille orjakysymyksen. Neeke-rel'ä
oli tuolloin USA :ssa 3 miljoo-
.naa. ••
Kansalaissodan jälkeen hyväksyi
USA :n kongressi kolme tärkeää pe­rustuslain
lisäystä. • Niistä 13, lisäys
poisti orjuuden, neljästoista teki nee­kereistä
USA:n kansalaisia ja takasi
heille "tasa-arvoisen lain suojan".
Vuonna 1869 hyväksytty viidestoista
lisäys määräsi, ettei äänestysoikeut-
?;a saa kierää tai rajoittaa "rodun,
värin tai aikaisemman orjuuden pe­rusteella".
Etelävaltiot eivät kuitenkaan olleet
halukkaita antamaan neekereille ta-sa-
arvoisia oikeuksia ja niinpä he jää-ivät
sarjan rotiierottelulakeja. jotka
antoivat mahdollisuuden järjestää
neekereille ja valkoihoisille :erilai.set
julkisen palvelun toimistot, koulut
ine. Neekereiltä riistettiin myös ää­nioikeus
hyväksymällä ensin ns.
•'mustat lait" ja vaatimalla heiltä
:;irjallis2t kokeet peruslain tunte­muksessa
ennän äänioikeuden myön-ämislä.
Vuosisadan vaihteessa oli­vat
neekerit käytännössä perustus­lain
määräyksistä huolimatta menet-täne2t
kansalaisoikeutensa.
K U K L U X K L AN
Yhdysvaltain "syvässä etelässä",
missä neekereitä oli ja on erikoisen
oaljon, syntyi myös valkoisia sala­seuroja
valkoisten erioikeuksia suo-jaa^
naan. Kuuluisin niistä on Ku
Klux Klan, jonka jäsenet eivät ole
kaihtaneet väkivallantekojakaan p i ­täessään
neekereitä terrorin alaisi­na.
Kuluvan vuosisadan alkupuolis-
'colla on etelävaltioissa tapahtunut
lukuisia rankaisematta jääneitä nee-kerimurhia
ja käyty oikeudenkäynte­jä
neekereitä vastaan olosuhteissa,
joissa syytetyillä ei ole. ollut puolus-
'uFmahdollisuuksia ja joissa on ta-aahtunut
oikeusmui*r.a samaan a i ­kaan
kun valkoiset väkivallantekijät
on vapautettu.
Korkein oikeus, joka Yhdysvaltain
järjestelmässä on ylin ratkaisija myös
i'iansala.lsoikev:ik«a koskevissa: ktysy-myksissä,
on aivan viime aikoihin
saakka päätöksillään hyväksynyt
ttelävaltioiden perustuslakitulklnnat
Ja ssn mukaisen käytännön, joka on
riisränyt neekereiltä perustuslaissa
taatut oikeudet.
• EF.n.LINEN MUTTA ;
SAMANARVOINEN"
Käännekohdaksi muodostui, eräs v
19S0 annsttu Korkeimman oikeuden
päätns. Sen e.sihistoria on seuraava:
Eräs neekereille opetusta antava
7ppilaitos oli tasoltaan alhaisempi
kuin valkoisille tarkoitettu ja koska
ao. valtio (Texas) ei näinollen taan­nut
neekeriopiskelijoiile erillistä
mutta samanlaista opetusta, määrä­ni
Korkein oikeus, että ssn oli otet­tava
suojiinsa myös neekereitä. V.
1954 tehdyssä Korkeimman oikeuden
päätöksessä vuorostaan todettiin, et­tei
varsinaisissa kansakouluissa
"erillinen mutta samanarvoinen"
opetus ollut lainmukaista ja että jär­jestetyt
erilliset oppimahdollisuudet
^ivät olleet keskenään samanvertai­sia.
Tämän jälkeen Korkein oikeus
on useissa muissakin päätöksissään
todennut, että syrintälait eivät takaa
perustuslain edellyttämää "saman­laista
suojaa" kaikille kansalaisille.
Suurimmassa; osassa rotuerottelu-valtioita
(nii.ä on kaikkiaan 17) a l ­koi
V. 1954 jälkeen vähittäinen erot-telulakien
purkaminen. Kahdeksas­osa
csavaltiossa on syrjinnän väisty-
.niin3n ollut: hidasta, koska niissä on
tulkittu Korkeimman oikeuden pää­töksiä
siten, että osavaltioilla yhtä
kaiiki on oikeus itse määrätä rotu­asioissa.
Korkeimman oikeuden tämänvuo­tiset
päätökset ovat jatkaneet v.
1930 alkanutta linjaa. Toukokuussa
oikeus muutti ns. lounasravintoloissa
toimeenpannuissa istumamielenosoi-tukslssa
neekereille annettuja tuo- .
mioita ja seji|;tl, ettei osavalt5)pla
olfe oikeutta''vaatia rotuerottelua Ja
käyttää .valtaansa sen • toteuttamak­si.
Samoin toukokuussa annettiin
Tennesseen osavaltiossa sijaitsic^aa
Mephlsin kaupunkia koskeva päätös,
jolla määrättiin rotuerottelu ^ope-tettavaksl
kaupungin puistoissa,* kl^-^
lastoissa • ja museolss^v, Osavaiflolf
ovat kuitenkin useissa tapaukilS?^
uhmanneet näitäkin päätöksiä.
KANSAJLAISpIKEUKSIEN siiv^ii
KOMISSIO ,
Ensimmäisen sitten perustuslaln«H{;
säysten liittovaltibtasolla säädetty
laki, jolla pyrittiin turvaamaan'«««tt;
kereille kansalaisoikeudet, hyyäl^gyj^'
tiin kongres^l^fa 1957. Päätölqäellg}
asetettiin erityinen kansalalsoikejijj^a
sien komissio, jonka tehtävänä ^jj^
pitää huolta, siitä, että kans^lai»»!-!-
keudet todella taataan kaikille I{^nri
öalaisllle. komissio on julkaiÄj^t
us?ita selostuksia, jotka koskevat ää­nestystä,
opetusta, työn ja asunto­jen
saantia Ja yleistä oikeudenkäyt­töä.
Vuoden 1961 raportissa komisiin
kertoo Louisianasta seuraavan <tyyX;
nillisen tapauksen: neekerille, »jidBai
yritti kirjoittjautua äänioikeutettujani
luetteloon, palautettiin kaavakef;»4a«»
kaisin sillä perustsella, että siin«l„eU.
jokin virhe, jonka takia häntä
voitu kirjoittaa luetteloon. Neo};fr^
tutki kaavakkeen uudelleen eikä .Jajyf
tänyt virhettä ja tiedusteli sitten,
mikä se oli. Vastaus: Alleviivasitte
sanan Mr., kun sen ympärille olisi
pitänyt piirtää rengas . . ,
" S Y V Ä N E T E L Ä N " K O V A P Ä ÄT
Neekerien •kansalaisolkeuskysymyk_
.=-is5ä ovat etelävaltioiden lainsäädäWf^
täelimet omaksuneet täysin vihanrii^
lisen asenteen. Esim. LouisiarfdSSK'
hyväksyi lainsäädäntäelin kaikldaan
2'j lakia, joiden tarkoituksena onH'i^l
tää rotuerottelun päättyminen tfsV?^
valtion kansakouluissa. Little Rööki'
issa Arkansasissa . kieltäytyi kuver­nööri
Faubus (V. 1957) sallimasta^
neekericppilaiden kirjoittautumisfA''
valkoiseen korkeakouluun. SaadB!k«M
seen lain voimaan joutui presldeYltti-
Eisenhower lähettämään liittovaltion
joukkoja Little Rockiin. HyvSss&i
muistissa ovat.vielä samanlaiset'ta­paukset
Oxfordin yliopistosta MiB8l»*i
sipissä, missä kuvernööri Ross Ifei*^
nett asettui uhmaamaan llittovaltiioa»!
viranomaisia James Meredithin 'kir-^
joittautuessa yliopistoon. Tämämtaj*»
pahtui viime syyskuussa ja lain !vol-maan
saattaminen liittovaltion •jdukf-^'
kojen avulla vaati kaksi kuolosulaai'
- Jatkuu 6. slvtÖlA'
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
m
Heikki Elimen, Whitefish,
täyttää keskiviikkona, syyskuuit''^4'»
päivänä 72 vuotta. w'/
J a l m a r i ' Tähti, Toornto, Ontdilo,
oäyttää keskiviikkona, syyskuu n • i ' * -
päivänä 72 vuotta.
Helga Piesanen, Kirkland Läke.
Ont., täyttää torstaina. syyskuuffS-päivänä
73 vuotta.
John Mäkikangas, South Porcu-pine,
Ont., täyttää torstaina* s^s'-'
:uun 5 pnä 73 vuotta. -
Yhdymme sukulaisten ja tutttf"?
vain onnentoivotuksiin. J '*
PÄIVÄN PAKINA
Kun Robin Hood pantaisiin vankilaan
— Kannattakaa liikkeitä jotka i'>
moittavat Vapaudessa!
Kukaan meistä ei haluaa itsestään
kehnoa kuvaa. Mieluumminnäytäm-me
ystävillemme sellaista kuvaa,
jossa esiinnymme "eduksemme".
Se on yleisesti puhuen yksi niistä
inhimillisistä heikkouksistamme,
joita meistä itse kustakin löytyy.
Omasta-kuvasta puhuen tulee mie-.
leen . eräs nuori mies, johon tutus­tuimme
Canadan asevoimissa. Toi­sin
kuin ehkä voitaisiin luulla, hän
oli kaikkea muuta kuin itsekäs ja
itserakas. Mutta hänen erikoishar-rastuksenaan
oli kuitenkin omaku­van
piirtäminen aina s i l l o in kun
hänellä o l i yksinäinen joutohetki, ja
myöntää täytyy, että tämä nuori­mies
piirsi nopeasti ja tunnettavas-ti
oman kuvansa.
Mutta vaikka hän o l i sen teh­nyt
varmasti satoja kertoja,, j a muis­ti
piirtäneensä yhtä hyvin kuin
Suomen koulussa oli "jumalatto
mienkin" poikaviikarien ennen van
haan muistettava katekismuksen
kymenen käskyä, siitä huolimatta
hän suoritti perustamisensa aina
huolellisesti kuvastimesta piirtei­tään
tarkkaillen. Hän saatoi katsella
sitä vähän aikaa eri puoliltaan ja
näyttää ehkä viireisellä vuoteella
lojuvalla kaverilleen sanoen "tuol­lainen
siitä nyt t u l i " . Sen jälkeen
"omakuva" heitettiin kuitenkin i l ­man
kummempia seremonioita ros-kakannuun.
Joitakin samantapaisia piirteitä
löytynee meistä muistakin esim.
valokuvaharrastelun yhteydessä.
Mutta "omakuvailua" ei rajoitu
yksilöihin. Sillä on vissi, vakiintu­nut
ja tärkeä paikkansa yhteiskun­taelämämme
eri osissa. Suuryhtiöt
palkkaavat ammattimiehiä ja rnaisia
"suhdannetyöhön-, jossa heidän yk­sinomaisena
tehtävänään on maa­lata
suurelle yleisölle — kynällä tai
pareminkin kirjoituskoneella —
-mahdollisimman edullinen "omaku­va"
eli "kieliseksi image" yhtiöstä,
joka heille palkan maksaa, työstään.
Tavallisella kansan kielellä sanot­tuna
se onj nykyaikaiseta "aivope
sua'.' Yhtiöstä, joka teettää mah
doUisemman halvalla palkalla ja
mahdollisimman kehnoissa olosuh­teissa,
jotta se saisi kahmituksi yhä
suurempia voittOT-osinkoja omista­jilleen,
piirretään "yleisön" nähtä­väksi
sellainen kuva 'hyväntekijäs­tä'
että lukijan mielestä ilman sitä
ei voida mitenkään tulla toimeen.
Kaikkein suurimmassa mittakaa­vassa
tätä "aivopesua" omakuvan
parantamiseksi suorittavat kuiten­k
in eri maiden hallitukset. Pöydäl­lämme
on esimerkiksi London Ob-sei-
ver-lehden • kirjeenvaihtajan,
Alan Pry<!feaöhesin, New Yorkista
äskettäin*'lähettämä kirjoitus, missä
Yhdysvaltain hallituksen suoritta
masta aivopesutoiminnasta, eli
"omakuvapiirustelusta" annetaan
mm. seuraavia tietoja:
"Yhdysvaltain omakuvan suunnit­telu
ulkomaita varten.
'Aslenissa, Coloradossa pidettiin
äskettäin konferenssi, jossa keskus­teltiin,
mitä käsin tunnettavia tu­loksia
oh saatu sillä rahalla j a uu­rastuksella,
mitä on käytetty Yh­dysvaltain
omakuvan (imagen)) hy­väksi
ulkomailla. Menopoli on tun-tuva:
•••••
"Yhdysvaltain informaatiolaitok-sella
(Information Agency) mikä
on suunniteltu hallituksen psykolo­giseksi
kädeksi, on virallisella ta­solla
$120,000,000 käyttövarat, millä
se järjestää näyttelyitä, ylläpitää
kymmeniä sanomalehtiä ja 66 aika­kausjulkaisua
sekä Amerikan Ääni
radiolaajalluksen j a opettaa niitä,
jotka haluavat oppia englanninkiel­tä.
Vielä tärkeämpää on se, että yh
dysvaltalaisia elokuvia käy vuosit,
tain katsomassa 4 miljardia ihmis
tä . . .
"Mutta mitä saadaan (Yhdysval­loille-)
kaiken-tämän vastineeksi?"
Kirjoittaja myöntää, että tarkoi­tus
on ostettujen ja maksettujen sa­nomalehtien
-ja julkaisujen sekä
näyttelyjen ja amerikkalaisten elo-icuvien
avulla toteuttaa joukkomit-faists(^
aivopesua, ja hän sanoo mm:
Washingtonin virkailijat-ja filmi­teollisuuden
edustajat puolustivat
parhailla kyvyillään itseään (alussa-mainitussa
konferenssissa). 'Eikö
ole valmistettu ihailtavia lyhytfilme
jä sellaisista aiheista kuin kansan­opetus
Colombiassa ja vesipula
Ecuadorissa (siis propagandakuvia
kaikki s e l l a i s e t . ^ K ) "
120,000,000 dollarilla voidaan teh­dä
melkoinen määrä aivopesua. E i
siis ole lainkaan ihme,- vaikka esim.
amerikkalaisissa elokuvissa : ja TV-ohjelmissa
kummittelee jatkuvasti
Korean sota. "punaiset vakoilijat",
"kommunismivaara kotona ja ulko­m
a i l l a " jne. E i siis ole ihme, vaikka
näitä 'apurahoja" kärkkyvät lehdet
j a julkaisut suorittavat jatkuvasti
niitä itseään tosin alentavia kar-kcistöitä
suurpääoman hyväksi.
. Mutta kaikista ponnisteluista • ja
uhrauksista huolimatta tästä suiir:;
porvariep "omakuvasta" tulee tpisivi
naan esille todellinen rumilus, piis­tä
näkyy ilman verhoja suurpoiiw-i
j en j a hejdän järjestelmänsä .eläi­mellinen
riisto- ja ryöstöhimo. «...^ j
Huomattakoon tässä yhteyd^g^
se, että Yhdysvaltain hallitus OK ole
yksineen syyllistynyt aivopesup;;();,-
pagandaan omakuvansa kaunist^];|y-'
seksi. Sitä harjoittavat joko pienezn>.
mässä tai suuremmassa määi;ässä
kaikki porvarihallitukset. . • ; •
Niinpä saimme viime tiistain^ilu-'
kea Lontoosta, Englannista tulle^eu
"kauhu-uutisen" missä kerrotUiji,
että lastenkirjoissa ja T V : n lasten­ohjelmassa
suuressa lastensuosiossa
oleva "Robin Hood" onkin "ril^^olli-'
nen" eli 'hoodlum", joka lähetettäi­s
i in Britanniassa kiireen vi\k^^^j\,
vankilaan jos hän eläisT j a vail^ut^
taisi nykypäivinä! , • • J
Eihän se sovi kirjoihin eikä ,kan-'
siin, selitettiin A P : n uutistiedQssa,
itiä laäikn ihanteena on henlcilö;'
joka ottaa rikkailta ja jakaa niille,
j o i l la ei mitään ole. Toisin päiijfl^h'
on todellisuus, niiltä otetaan, joilla
on muutenkin vähän ja annefaän**
n i i l l e harvoille, j o i l la on ennestään­k
in liikaa sitä" mitä "koi syö, ruK^tö*
raiskaa ja varkaat varastavat". ' " V "!
Mutta minkälainen onkaan se-'Jr-vistelevä
"omakuva", minkä täirdl-'*
nen uutlstieto antoi Robin Hoodia
ihailevalle lapsimaailmalle En^lllH-'
nin nykyisestä yhteiskunnastaf^i-^^jSf'
.sen ajatusmaailmasta?
Pahin puoli siinä on se, että tämä
Robin Hoodin tiimoilta annetMVr
"omakuva" selitys kuvaa mitä..töi.
hansa suurpääoman konti-olloimaa
yhteiskuntajärjestelmää juuri. ^ - V
laisena "kuin 'se todellisuudessa o i i ! '
•••• UU1..DL.
— - Känsäkoura.