Vapaus, July 11, 1961

              Baks 185 - Avant 210 - Silvester 1826 - Schmidt 766
- Halberg 13.57,4 - SneB 1.47,6 - BnghtweU 46,6
Helsinki. — Keskiviikkona, hei
nakuun 5 pnä alkoivat Helsingin
Olympiastadionilla Maailmankisat.
E r i puolilta maailmaa Helsinkiin
kokoontuneet huippu-urheilijat te­kivät
kautta linjan varsin hyvää
tulosjälkeä * ja eräät suomalaiset­kin
venyivät hyviin saavutuksiin.
Keskivukon huomattavimpia suo­rituksia
olivat Uuden Seelannin
kultamitalimiesten lajeissaan osoit­tama
ylivoimaisuus, sekä 400 met­rin
loppukilpailun tasaväkinen
kamppailu. Kenttälajeissa ei näh­ty
yhtä vaikufttavia suorituksia,; l u ­kuunottamatta
Jolanda Balasin
yrityksiä* naisten korkeushypyssä
maailmanennätyskorkeudesta. Sta­dionin
ennätyksiä syntyi neljä| ja
viidettä sivuttiin. Kisaennätyksiä
tehtiin yhdeksän.
400 METRIÄ
Intian nutturapäinen Milka
Singh näytti olevan erikoisesti'
yleisön suosiossa 400 metrin juok­sijoiden
ilmestyessä lähtöpaikaUe
Jo alkuerissä jouduttiin pudotta­maan
hyviä miehiä jatkosta. Su»
malaisista ei kukaan pystynyt alit­tamaan
50 sekunnin rajaa. Loppu­kilpailussa
Englannin Brightwell
pystyi pitämään muut kuuluisuu­det'takanaan,
vaikka jenkki Wil­liams
loppusuoralla uhkaavasti lä-henikin.
Rotevatekoinen neekeri
Plummer pystyi pitämään taka­naan
Milka Singhin. Yllättävän ke­sy
oli Nigerian Abdul Amun suo-ritus.
...
ANTAO ALKUERISSÄ 10,4
Kenian Serapnino Antao juoksi
100 metrin alkuerissä toevyesti
10,4, j o l l a sivusi stadionin ennätys­tä.
Akuerien yllätys o l i Länsi-In­tian
Dennis Johnsonin putoami­nen
jatkosta lihasrevähtymän ta-
PETER Ä. VESA
B. A. LL. B:^
Barrister, Solicitor, Notary
SUOMALAINEN
LAKIMIES
PUH. HO. 3-3392
1028 Daxilorlh Ave.. Toronto
kia. Tämän johdosta Suomen Jor­ma
Ehrström pääsi jatkoon. Lop­pukilpailussa
oli tulostaso odotet­tua
heikompi ja Antaon voitto-ajaksi
jäi niin vaatimaton kuin
10,6. Etelä-Afrikan kuuluisa Jef-ferys
jäi peräti viidenneksi.-
S N E L L M A I N E E N S A VEROINEN
800 metrin juoksussa suoritettiin
kolme finaalia, ..joista -viimeiseen
oli. kerätty kaikkein kovimmat ni­met.
Ensimmäisen voitti Gösta
Lithen ajalla 1.51,6, toisen Irlan­nin
Carroll 1.51,8, mutta kolmas
erä oli sähköinen. Ensimmäisen
kaarteen jokainen juoksi omaa i:a-.
tansa j a täkasuoralle tultaessa oli
Kaipolan Salosen pakko lähteä ve­tämään.
Ensimmäiseen kierrokseen
kului aika peräti 55 sekuntia. T a
kasuoralla tuli kuitenkin juoksijoi­hin
eloa. Kultamitalimies Peter
Snell pyrähti muista eroon vaivat­tomasti,
mutta hopeamitalimies Ro­ger
Moens oli yllättävän kesy.
Olavi Salonen sen sijaan pysyi mu­kana
kärkikamppailuissa. Loppu­suoran
auetessa oli Snellillä tur­vallinen
etumatka.. Takaa ryntäsi­vät
Itä-Saksan Matuchevrski sekä
Länsi-Intian Kerr, mutta Salonen
ei vieläkään luopunut taistelusta,
vaan kamppaili itselleen yllättäen
kolmannen tilan j a nappasi tukun
arvokkaita päänahkoja. Jenkki
Dupree jätettiin ^armotta viimei­seksi;
HIENO 5000 METRIÄ
Hyvin värikäs kilpailu muodos­tui
5000 m:n juoksusta, jossa ei
kyttäUylle j a taktikomnille jätetty
mitään sijaa. Jenkki.Truex sai ni­miinsä
ensimmäisen kilometrin vä­liajan
2.43 5 muttei sen jälkeen ot­ti
kultamitalimies Murray Hallberg
ohjakset käsiinsä eikä niitä sitten
enää hellittänyt Oman värinsä k i l ­pailuun
toi niinikään Kenian sysi­musta
Arere Onentia, joka rohke­asti
pysytteli kärkipään vauhdissa
mukana. Suomalaiskatsomon mie­leen
oli myös Reijo Höykinpuron
pirteä esitys ja hyvä sijoitus. Puo­limatkan
väliaika 6.50,0 oli, vielä
lähes M E : n tuntumassa, mutta sen
jälkeen vauhti' hiiomattavasti hil­jeni.
.Jostakin väärinkäsityksestä
johtuen Hallberg viimeisessä kaar­teessa
hiljensi vauhtiaan luullen
jo matkan loppuneen 3 mailin koh­dalla,,
mutta huomasi sitten kuiten-
Onnittelumme suomalaisten suurjuhlalle . . .
LIITTO-, UUtU-JA SOinOJUHLÄLLE
SUDBURYSSA
Elokuun 5 ja 6 pnä vietetään Sudburyssa Canadan suomalaisen kulttuuri­väen
stiiirjuhlat — UITTO-, LAULVr JA SOITTOJUHLAT. Jonka johdosta
VAPAUS ilmestyy erikoisena Juhlanumerona heinäkuun 20 päivänä. "
Tämän-juhlanumeron avulla voivat Canadan suomalaiset kautta maan
^tervehtiä ja onnitella kulttuuriväen yhteistä vuotuista suurjuhlaa, kult­tuurityön
tekijöitä ja suurta juhlayleisöä.
HENKILOTERVEHDTSTEN HINNAT: 50c JA %IM. ERIKOISKEHTK-
8ESSX $2.00. X
Blaikkien juhlanumeroon aiottujen tervehdysten Ja ilmoitusten tulee olla
lehtemme konttorissa heinäkuun 10 päivään mennessä.
Kerääjän nimi .....
Paikkakunta
KIRJOITTAKAA NIMENNE SELVÄSTI
Nimi
- • • • • • • • ' '•' - : • V - .v^
1
1
1
1
1 1
1 1
- I 1
I I
1 1
I I
kin aloittaa uudelleen, menettäen
kuitenkin pysähdyksessään useita
sekunteja.
U L K O L A I S T E N A I T A K I L PA
E i yhdelläkään suomalaisella ol­lut,
mitään mahdollisuuksia selviy­tyä
110 metrin aidoista loppukil­pailuun,
jossa N L : n Tshistjakov
pystyi tasaväkisessä kilpailussa
lyömään Etelä-Afrikan Malaniri
Ruotsin Forssander oli positiivi­nen
yllätys ottamalla nimiinsä
kolmanen sijan.
J O L A N D A YRITTI
M E - K O R K E U b E S T A
Naisten korkeushyppy ei ollut
mitenkään jäimittäyä Ijilpa, sillä
muiden hyppääjättärien jäädessä
160 senttiin Jolanda Balas vasta
aloitteli kilpailuaan. Sen jälkeen
kilpailu jatkuikin nopeassa tahdis­sa.
Ensimmäisellä yrityksellä me­nivät
kaikki korkeudet aina 185
senttiin saakka, johon tarvittiin
vielä toinen. Rima korotettiin 1S[0
senttiin ja kolme kertaa sie putosi.
Miesten korkeushypyssä ei myös­kään,
sukeutunut mitään hermokil-paa,
sillä USAn uusi tähtihyppää^
jä Bob Avant hallitsi kilpailua y l i -
voiinnaisesti, • mutta 210 senttiä
ylempää ei hänkään selviytynyt.
Muille o l i kaksi metriä j o liikaa.
V A L K A M A TAISTELI
URHOOLLISESTI
' Pituushypyssä nähtiin taas ker^
kan Jorma Valkaman kilpäilutot-tumus
ja intoutuminen suurissa
kilpailuissa. Kotimaassa ovat nuo­ren
polven hyppääjämme j o astu­neet
Jorkan varpaille, mutta nyt
oli Valkama taas ainoa hyppääjis­tämme,
joka pystyi antamaan ulko­laisille
tosi vastuksen. Kolmiloikan
M E - m i e s J o i e f Schmidt pystyi kui­tenkin
voittamaan.
KEIHÄÄSSA^ENTTIKILPA
Unkarin Kulcsar nakkasi kei­häässä
ensimmäisellään 75.20 ja
paransi toisella heitollaah 76.19 se­kä
yielä kolmannellaankin y l i 75
metrin, jonka y l i toisista heittäjis­tä
alkukilpailussa sai ainoastaan
yhden onnenkantamoisen saanut
Mikko Paananen. Loppuidlpailussa
Väinö - Kuisma kohautti J katsomoa
nakkaamalla tasaisen . sarjansa
päätteeksi viimeisellä yrityksellään
pitkän heiton^, jonka mittausta odo­tettiin
jännity ksellä. Heitto oli
76 19 e l i aivan samanpituinen kuin
unkarilaisenkin pisin. KulcsariUa
oli kuitenkin toiseksi pisin heitto
parempi kuin Kuismalla j a hiin
meni voitto tässäkin lajissa ulko-
.laisille;
Kuulantyöntö sujui mjelko hub-maamattojnasti,
kentän toisessa
päässä. Kiekonheittäjänä parem­minkin
tunnettu jenkki Silvester
paiskasi stadionin ' ennätyksen
18.26 j a voitti kilpailun. Suomalai­silla
ei tässäkään lajissa ollut asiaa
loppuldlpailiiun. ;
T U L O K S IA
110 m aitajuoksu: 1) Valentin
Tshistjakov USSR 143; 2) Jacobus
Malan Et.Afr. 14,3; 3) Bo Forssan-det
Ruotsi 14,6.
400 m juoksu: 1) Robbie Bright-vvell
Iso-Brit. 46,6; 2) U i WiUiaras
USA 46,7; 3) Adolph Plummer
USA 46,7; 4) Milka Singh Intia
46,8; 5) Josef Trousil Tshekkoslo­vakia
47,3; 6) Vadim Arkhichiik
USSR 479.
800 m: 1) Peter Snell Uusi See­lanti
1.47,6; 2) Manfred Matuchew-ski
,DDR 1.48,4; 3) Olavi Salonen
Kaipolan Vire 1.48,7; 4) George
Kerr Länsi-Intia 1.489; 5) Roger
Moens Belgia 1.49,2; 6) Jörg Balke
L-Saksa 1.49,8.
Korkeushyppy, naiset: 1) Jolan­da
Balas Romania 185; 2) Leena
Kaarna Suomi 160; 3) Berit Lars­son
Ruotsi 155; 4) Riitta-Maija
Soppi Suomi 150.
Keihäänheitto: .1) Gergely Kulc­sar
Unkari 76.19; 2) Väinö Kuisma
Suomi 76.19; 3) Mikko Paananen
Suomi 75.20. Li- v
Kuulantyöntö: 1) Jay Silvester
USA-18.26 (Stadionin ennätys); .2)
Alfred Sosgornik Puola 13.88; 3)
M. T. Lucking Iso-Britannia 17.60;
4) Johannes Botha Et.-Afrikka
17 33; 5) Nikolai Karasjev USSR
17.33: 6) Bob Humphreys U SA
16.4S. • V'-,.'^
Pituushyppy: 1) Jozef Schmidt
Puola 766; 2) Jorma Valkama Suo­mi
760; 3) O. Oloditan Nigeria 751;
Tämän proto-tyyppisen brittiläisen auton arvellaan
aiheuttavan mullistuksen autoteollisuudessa. Vielä ko­keilujen
alaisena oleva auto, on varustettu turbiini-koneella,
siiVflf on hyvin vähän liikkuvia osia ja se
käyttää halpaa polttoainetta. v ,
Neuvostoliitto sai kaksi pokaalia, Australia
ja Suomi kumpikin yhden — USA jäi pokaalitta
Ilenley. — Lauantaina päätty­neissä
Henleyn vuotuisissa suuris­sa
soutukilpailuissa voitti Britan­nia
3 seitsemästä kansainvälisestä
pokaalista. Neuvostoliitto voitti
kaksi, joista toinen Grand Chal-lenge
Cup. Australia j a Suomi sai­vat
kumpikin yfiäen, USA:n sou­tajat
jätvät tällä kerralla kokonaan
ilman pokaalia. Moniin vuosiin ei
Britannialla ole ollut näin hyvää
menestystä.
Neuvostoliiton laivaston soutajat
voittivat Grand Challenge Cupin
lyötyään loppukilpailussa Oxfordin
yliopiston soutajat yhdellä veneen-mitalla:
Venäläiset käyttivät tällä
1 mailin ja 550 jaardin matkalla
aikaa 6.43. Se o l i kolmas kerta kun
venäläiset voittivat tämän pokaa­lin
vuoden 1954 jälkeen jolloin he
ensimmäisen kerran osallistuivat
näihin soutuihin.
Australian Stuart MacKenzie
voitti yksikköjen loppukilpailussa
Neuvostoliiton Oleg Tjurinin 2%
veneennutalla. Aika 8.34. Tämä o li
MäcKenzien" viides • peräkkäinen
voitto.
Silver Challenge Cupin voitti
suomalaispari Veli Lehtelä j a Toi­mi
Pitkänen. Loppukilpailussa jäi
Britannian pari 5 veneenmittaa.
A i k a 8.09. , ;
Nelosten kilpailun voitti Lenin­gradin
Trud-klubin soutajat ajalla
7.38. Loppukilpailussa jäi Britan-man
tilastojen
nian joukkue 1% veneenmittaa.
Britannia voitti perämiehellisten
kakkosten soudun, naisten kahdek­sikkojen
ja ulkohankanelosten
soudun.
Balas ponkaisi
viimein 190
Budapest. — Romanian Jolan­da
Balas, joka muutama päivä
sitten yritti Helsingissä naisten
korkeushypyn mailmanennätys-tä,
saavutti sen täällä viime lau­antaina.
Hän ylitti riman sen
ollessa 190 sm korkeudessa.
Entinen hänen nimissään ollut
maailmanennätys oli 188. Tämä
oli 11 keriä kun Balas paransi
naisten korkeushypyn maailman­ennätystä.
:
Uuden Seelannin
Halberg juoksi
maailmanennätyksen
Jyväskylä. — Olympiakisojen
kultamitalimies Murray. Halberg
juoksi tääUä viime perjantaina uu­den
maailmanennätyksen kahdella
maililla. Hänen aikansa 8^30,0 ori
2 sekuntia parempi kuin Australian
Thomasin nimissä ollut entinen
maailmanennätys. Thomas teki en­nätyksensä
samalla nopealla radal­la
millä Elliott juoksi mailin maa­ilmanennätyksen
3.54,5. >
373 McNABB STREET,
Pine kadun kohdalla
Fuh. A L 4-1861, SaultSte. Marie
Mielihyvällä ilmoittaa että henki-lökuntnansa
on yhtynyt TERTTU
LEHTOLA, aikaisemmin Suomes­sa;
Äskettäin suoritti uusintakurs-sin
hiusten laitossa ja leikkuussa
Bfuno's Academy of Hairdresslng,
Torontossa.
Hän sulkeutuu suomalaisten
; suosioon.
USAssa on puolet koko maail­man
rekisteröidyistä työttömistä,.
ilmenee Y K n äsken julkaisemasta
raportista. Prosentuaalisesti las­kettuna
kaikkien työläisten luku­määrästä
suurin työttömyyspro­sentti
oli Puerto Ricossa, joka on
•yksi* IJSAn Karibian meren siir-tomaainaakunnista.
Työttömien
prosenttiluku oli Puerto Ricossa
13,5 prosenttia. ^
Työttömien henkilölidcumääräön
USAssa 5,5 miljoonaa. Seuraavina
ovat suuruusjärjiBstyksessä Italia
1,7 miljoonaa, Intia 1,6 miljoonaa
ja Canada 700,000. Kysymyksessä
ovat ainoastaan viranomaisten kor­tistoissa
olevat työttömät. Kapita­listisessa
maailmassa on suuria a lu
eita joissa työttömistä ei pidetä m i ­tään
kirjaa eikä lukua, vaan teh­dään
ainoastaan epävirallisia arvi­ointeja.
Useissa maissa ei suorite­ta
edes arviointejakaan. Mainitta­koon,
että esimerkiksi Etelä-Ko­reassa
on arvioitu olevan noin 2
miljoonaa täysin työtöntä sekä sa­man
verran osatyöttömiä. Kapita­listisessa
maailmassa on yhteensä
kymmeniä miljoonia työttömiä....
Prosentuaalisesti laskettuna työ­läisten
koko lukumäärästä kortitet-tujen
työttömien tilastoa johtaa
Puerto Rico 13,5 prosentilla. Seiir
raavina ovat-isuuruusjärjeistyksessä
Canada 11,3 prosenttia. Italia 8,8
prosenttia j a U S A 7,7 prosenttia.
Y K n työttömyystilastoissa el
esiinny yhtään sosialistista maa­ta,
sillä niissä ei työttömyyttä
esiinny.
Uusi Canadan seiväs-ennätys
syntyi
Nanaimo. — Vancouverilainen
Bob Watson saavutti sunnuntaina
täällä pidetyissä kilpailuissa uuden
Canadan nuorten seiväshyppyennä-tyksen
391.
Bob Reid, Vancouver, paransi
miesten seiväshypyssä omaa en-nätystääi^
parilla- tiiumalla, saavut­taen
tuloksen 401.
Entiset SS-niiehet
rehabilloitu
Bonnissa
B e r l i i n i . — Saksan demokraatti­sen
tasavallan hallitus on esittänyt
Potsdamin sopimuksen allekirjoit­taneille
suurvalloille ja kaikille
Hitleri_ä _vastaan taistelleille valti­oille
muistion sen johdosta, että
Bonnin hallitsevat piirit ovat päät­täneet
palauttaa entisille SS-miehil-
\e heidän oikeutensa ja myöntää
heille valtion eläkkeen. Muistios­sa:
sanotaan, että kesäkuun 29. päi-
% änä V. 1961 Länsi-Saksan liittopäi­vät
hallituksen vaatimuksesta hy­väksyi
päätöksen valtion eläkkeen
myöntämisestä entisille SS-miehille
ia avasi näille raskaisiin rikoksiin
syyllistyneille aktiivisille natseille
ovet kaikille vastuunalaisille' valti­ollisille
paikoille Länsi-Saksassa.
Samaan aikaan kun sotarikollisen
,1a murhamiehen Eichmannin jutun
yhteydessä tuomitaan koko Hitler-
Saksan entinen komento, Länsi-Sak­san
hallituksen ja liittopäivien poli­tiikka
jatkaa kulkuaan Hitlerin jäl­kiä
myöten, sanotaan muistiossa.
Saksan demokraattisen tasaval­lan
halltitus esittää lujan vastalau­seensa
tämän johdosta ja toteaa, et­tä
rikolliset j a pyövelit ovat pääs­seet
Länsi-Saksassa valtaan vain
siksi, että.Länsi-Saksassa määrätie­toisesti
rikotaan Potdamin sopimus­ta.
On jo tullut aika estää länsi-
Saksalaisten militaristien hyökkäys-haluiset
suimnitelmat, jotka uhkaa­vat
koko maailman rauhaa, poista­malla
toisen maailmansodan jät­teet.
Entisten SS-mlesten rehabili-soina
osoittaa selvästi, että tällä
hetkellä on tarpeellisempaa kuin
koskaan aikaisemmin solmia rau­hansopimus
Saksan kansan j a Hit­lerin
sodan vastaisen liittoutuman
etujen nimissä. Saksan demokraat­tisen
tasavallan hallitus toimii kaik­kien
Saksan rauhaa rakastavien
ja demokraattisten voimien etujen
mukaisesti ja kehottaa Hitlerin-vas-taiseen
liittoutumaan kuuluneita
valtioita esiintymään tätä uutta
Potsdamin sopimuksen rikkomista
vastaan, solmimaan demokraattisen
rauhansopimuksen molempien Sak­san
valtioiden kanssa ja täten aset­tamaan
suitin fasismin kehitykselle
Länsi-Saksassa.
Tiistaina^ heinäk. 11 p. — Tuesday, July II,.1961 Sivu 3
KULTA-ALUEELU "El
MÄTÄNE NYT MIKÄÄN"
osalUsiiiu lännen
railoettiphjdiiia^
Lontoo. — Länsi-Saksan hallitus
on periaatteessa selittänyt olevan.sa
halukas ottamaan osaa eurooppalai­seen
järjestöön avaruusrakettien
kehittämiseksi englantilais-ranska-laisen
Strasbourgin konferenssissa
tehdyn ehdotuksen mukaisesti.
Ehdotuksen tarkoituksena on
saada aikaan järjestö, rakettien ke­hittämiseksi
rauhanomaisiin tarkoi­tuksiin.
Ranskan ja Englannin hal­litukset
ovat tiedoittaneet muiden
asaiainomaisten maiden hallituksil­le
Länsi-Saksan asenteen. Ne toivo­vat
voivansa ennen pitkää kutsua
koolle konferenssin
4) Wolfgang Klein L-Saksa 748; 5)
Juhani Manninen Suomi 731; 6)
Dimost Maglars Kreikka 730.
Korkeushyppy: 1) Bob Avant
USA 210; 2) Henrik Helien Suomi
ja Colin Ridgway Australia 195.
5000 m: 1) Murray Halberg U u ­si
Seelanti 13.57,4; 2) Gordon P i -
rie Iso-Britannia 14.02,2; 3) Reijo
Höykinpuro Suomi 14.05,0; 4) Max
Truex U S A 14.06,8; 5) Basil Heat-ley
IsIoBritannia 14.08,8; 6) Jean
Vaillant Ranska 14.12,6. '
100 m: 1) Seraphino Antao Ke­nia
10,6; 2) David Jones Iso-Bri­tannia
10,8.
Helsinki. — (SS) — Hallitus jis-tuu
toistaiseksi — Luukka päämi­nisterin
t u o l i l l a . . Orastava hallitus­k
r i i s i sai maanantaina (3. 7.) väliai­kaisen
ratkaisun: toistaiseksi halli­tus
entisessä kokoonpanossaan toi­mii
sisäministeri Eemil Luukan
johdolla;
Tämä tapahtuu tasavallan presi­dentin
kehoituksesta sen jälkeen
kun Luukka hallituksen vanhimpa­na
ministerinä maanantain esittely-istunnossa
pyysi koko hallituksen
puolesta eroa.
Tätä ennen pii kansaneläkelaitok­sen
asuntoasiassa hovioikeuden pih-teihin
joutunut pääministeri V. J .
Sukselainen jo saanut torstaina:
(29. 6.) pyytämänsä eron.
"Tilanne jatkuu tällä pohjalla en­si
lauantaihin. Silloin tasavallan
presidentti keskustelee eduskunta­ryhmien
johtomiesten kanssa siitä,
onko syytä kutsua eduskunta kool­le
hallituspohjan vaihtamisen mer­keissä.
Samana päivänä puhemies
K.—A. Fagerholm tapaa samaiset
johtomiehet j a tässä yhteydessä
syntynee päätös.
Jos eduskunta kutsutaan koolle
-1- sanotaan poliittisissa piireissä
— on seurauksena pitkäaikainen
neuvottelukierros. Jos sitä ei kut­suta
koolle, saanee Luukan hallitus
vakinaisen nimityksen maan ohjak­siin.,'(
HS): v..\.- ,
— Laivaliikennettä Tallinnaan ei
tarvitse enää kauan odottaa. Laiva­yhteyttä
Helsingistä Tallinnaan ei
tarvitse kovin kauan odottaa, vaik­kakaan
en tässä vaiheessa osaa sa­noa
tarkkoja aikamääriä, lau­sui
parhaillaan maassamme vierai­leva
Eestin presidentti Johan Eich-feld
lehdistölle järjestetyssä haas­tattelutilaisuudessa.
(Mk) '
Presidentti Kekkonen Cana-daan
lokak. 11. pnä. — Canadan v i ­ranomaisten
antamien tietojen mu­kaan
Suoimen tasavallan president­ti
saapuu viisi päivää kestävälle v i ­ralliselle
vierailulle Canadaan ensi
lokakuun 11. pnä. Matka »alkaa
Montrealista, minkä jälkeen presi-dentfi
käy Ottawassa ja Torontossa.
Canadasta presidentti matkustaa
Yhdysvaltoihin presidentti Kenne­dyn
kutsumana. Vierailuohjelma ei
ole vielä lopullisesti lyöty lukkoon.
(US) : ";:-:v^-^\-,.': S
KaJliiksi tuli
suurten kam[)^
Tukholma. — Yksi syy johtaja
Ake Rusckin joutuminen pois S A -
Sn —johtajan tuolilta on Expresse­nin
mukaan pitkäaikainen riita hä­nen
ja pankinjohtaja -Marcus W a l -
lenbergin välillä, joka on Ruotsin
elinkeinoelämän määräävä edustaja
SASn hallinnossa.
"Vastakohtaisuudet . käjrjistyivät
merkittäviksi SASn taloudellisen
kriisin aikana. Wallenberg näytte­l
i ratkaisevaa osaa skandinaavisen
lentoyhtiön liikeasioissa meksiko­laisen
yhtiön Guest Aerovias kans­sa,
mikä tuli maksamaan SAS:1-
le 70—80 miljoonaa kruunua. K u n
SASin hallituksessa keskusteltiin
osanoton sopivuudesta, oli Rusck
erittäin epäileväinen ja kieltäytyi
myös puoltamasta asiaa. Wallen-bergilla
oli kuitenkin vastakkainen
käsitys, ja neuvottelut päättyivät
siihen, että hallitus antoi Rusckille
määräyksen ' kieltäytymisestään
huolimatta ryhtyä yritykseen. W a l -
lehbergin osaa asiassa on arvostel­tu
hyvin ankarasti.
Tiesitteko että,
— Viime vuonna Yhdysvalloissa
meni naimisiin 18 vuoden ikäisiä
naisia enemmän kuin mitään muuta
ikäluokkaa.
Timmins. — K u n on v i i s i virkaa
n i i n on kuusi nälkää tapasi isävai-naa
sanoa. Nyt sitten minulle on
annettu yksi virka lisää j a se on
sitten se viides.
Tämä uusi toimi on sellainen että
kaikki Canadan suomalaiset ja
etenkin Timminsin j a ympäristö voi
kääntyä minun puoleeni. Jos j o ku
j a tietysti k a i k k i edistysmieliset ih;
miset haluaa tietää totuuden niin
kun kansainvälisistä kieroista k y sy
myksistä n i i n kääntykää luottamuk­sella
minun : puoleeni, siUä jninä
voin auttaa teitä tilaamaUa teille;
Vapauden tai L i e k i n tahi molem­mat.
Ne on tiedonvälineet jotka sano­vat
totuuden kaikista tilanteista
mitä tapahtuu maailmalla. Antaa
tiedot Suomen poliittisista ja talou­dellisista
tapahtumista, myös muun
maailman kuohunnat j a sodat. E n ­tä
diplomaattiset kansainväliset
•vehkeilyt? Niistäkin saa lukea
kuin tietosanakirjasta ja kuten sa­nottu
kotoiset asiat ensi tilalla. Sit*
ten urheilu-uutiset ovat mitä tuo­reimmat,
olympiakisoista Alertsiin
ja Jehuun saakka. Kaiken tämän
tietomäärän saa kahdeksalla dolla­rilla
tilaamalla Vapauden vuodeksi
ja Liekki $4.50 j o k a . myös levittää
tietoisuutta, huumoria j a kaikenlai
tia hauskoja pakinajuttuja.'
Asia on nyt sillä lailla, kun osas­ton
koko kokousväki o l i tietävinään
kuinka hyvä lehtiasiamies minä
olen, yksi ainoa joka teki kaikkensa
vastustaen ja se, vastaanpanija olin
minä. Kuka sen paremmin tuntee
huonoutensa kuin itse. Vaan kun
näin on käynyt että viides virka p i ­ti
ottaa, niin tavallaan se lintukin
laulaa. Siispä tässä annan tietää
uudestaan että otan vastaan lehtiti­lauksia,
ilmotuksia, onnitteluilmoi­tuksia
kaikista tilanteista ja ylei­sesti
kaikkia Vapausliikettä koske­via
asioita. Te kaupungista ulkona
asujat poiketkaa haalilla kun halu­atte
tilata lehden eli uusia sen,
sillä asun siellä. Tämä haali on
niin keskikaupungissa, että ei tee
"mutkaa" kenellekään kaupunkirei-sulia.
Sitten kaupunkilaisten huomioon,
joka katu tuo tänne haaliUe, täällä
uusitaan lehti tahi tilataan uusi,
tänne sopii kaikkien tulla sillä tä­mä
on yhteinen koti. Vapauden
lehtiasiamies Otto Leinonen.
••..^•.•V:-..;>."-*'- *.'•;•• :•.»:••
Noin neljäkymmentä mailia tääl­tä
77-vuotias mrs. Laura Rosenber-ger
ampui karhun 30-30 kiväärillä
pihastaan, noin 20 jalan päästä k un
karhu oli pitänyt tapanaan käydä
jätekannun kaatamassa ja "tullaa­massa"
sen sisustaa. Nyt Laura sai
metsästyskiihkon j a haluaisi lähteä
Afriikkaan suurriistaa kaatamaan!
Salme Salo, koululuokkansa par-haimapana,
sai pianonsoitosta kor­keimman
arvolauseen. Hän on
esiintynyt myös osastomme haalilla.
Miina Viitasaari, joka ön asunut
täällä y l i neljäkymmentä vuotta,
ioutiii vanhuuden heikkouden takia
parantolaan.
• ; . . » ; •*',/.;'/ „ •
Tässä näin kesää vartoillessa pää­timme
pitää 16 päivänä tätä kuuta
osaston hyväksi "Wiener Roastin"
eli nakkimakkarain paistajaiset.
Tikkuja, joita myös vartaaksi kut­sutaan,
varataan kaikille, että saa
itse paistaa makkaransa. Tämä
juhla tapahtuu osaston urheiluken­tällä
Matagamijoen varrella. Niin
että saunan uunissako niitä pais­tetaan,
ehkä kysytte? Eipä sillä, hy­vää
sielläkin tulisi, kuten siitä hir­veän
suuresta hauesta joka siellä
viimeksi paistettiin paperiin kää­rittynä
hiilien päällä kun se joesta
onkeeit hyökkäsi heti ensi heitolla.
Sinne on varustettu sitä makkaran
paistoa varten oikein "ahjo"i Siinä
on monenlaista viijpua jota painau­malla
saa vaikka raudan kiehumaan
Charcoal takaa sen. Kahvia kuu­lema
hörpätään palai^ paineeksi.
Mitäpä noista nyt sen enempää pu­hutaan,
siellähän nähdään. Kaipa -
50 kesä siksi tulee ja vesi lämpe­nee,
että voi vaikka pistäytyä Vella­mon
syleilyssä.
E i tämän perukan ilmoista sopi­si
mainita mitään näin kesän aika­na.
Kalenteri näyttää heinäkuuta
j a 3 päivänä heitteli vielä lunta ve­den
mukana vinhan itäpohjatuulen
puhaltaessa. Olin silloin kaukana
täältä järven rannalla ongella. Saa­lis
ei silti ollut huono. Sain 10 ah­venta
ja yhden hauen, joskaan ei
sylin mittaista, vaan hauki kuiten­kin.
Niin syöhän kala "talvella­k
i n " . Tämä ei ole mikään mätä­kuun
uutinen, sillä ei täällä mätäne
mikään. — O. L .
% — FunktionalismL 1920-luvun
lopulta rakennustaiteessa' valtaan
päässyt suuntaus, joka irtaantuen
historiallisista tyyleistä perusti i l ­maisunsa
funktiolle, tarkoituspe­rälle.
M U I S T O L L E
Kuoli heinäkuun 11 iräfvänä 1960.
Hän onnellisena rauhan unta
nukkuu,
mainen häly hiljaisuuteen
hukkuu.
Ei tunnu tuskat kummun alla sen.
Me muistelemme Sinua, Paavo,
kaivaten!!
Aiti ja stsaret
Jos askeleeni joskus haudallesi
johtaa. .
niin muistojen kukan kummulle :
', istutan. /
Äitimme ja isräitimme
M U I S T O L L E
Kuoli Notre Damea sairaalassa,
Hearsti^a, toidrokaon 5 pnä 1961,
81 vuoden ikäisenä. Hän oli synty­nyt^
Vaasan läänissä. Suomessa,
hebniknon 17 pnä 1880.
I.ähinnä suremaan ^vät kaksi
tytärtä, mra. Alex KonH NaUna,
Ont. ja [ mrs. Laari lahtinen,
HiearstjOnt. ja kolme poikaa, Hu'-
inan ja Matti Koski, Hearst, Ont.
ja John Koski, SL Davld'^ Ont.
sd(ä 11 lastenlasta ja 12 lastenlaä-tenlasta.
Omaiset haluavat Uittää kanta­pa
heidän :osoittainasta \XTTTS-destä
ja avusta: Eric Kriiath, Eric
Lahtinen, Onni Salo, Martti Ra-
^perä. Nick isomäki ja Satoui
Ketonen. Myösldn kiitos mrs. Ella
KofcUselle, mrs. Seabloomille ja
mrs. Injgriff Jones^lDe lyhvitarjoi-
Insta. •
Myös Idltos kauniista seppeleistä
ja osanotosta sonuunme.
OMAISET
Suomen edesmenneen presidentin g
J. K. PAASIKIVEN muistelmat |
JA SUOMESSA 1939-41 I
Yhtenä osana, kangaskansissa, I
yhteensä 438 isokokoista sivua I
Hinta sid. $6.50 ^ 1
Tämän kaksiosaisen teoksen ensimmäisessä osassa käsitellään talvi- . 1
sodan aikaa j a tapahtumia. Toisessa osassa "jatkosodan" aatto- 1
tapahtumia. • g
"Tämä teos, jota saositteleinme lämpimästi osastojen ja seurojen g
sekä yksityisten kansalaisten klrjastiäliin, poiidceaa. jyrkästi aikai- g
semmin lukemistamme •iniiistetanista*' siinä, e t t i l u ^ t t a j a edfai- |
tyy asiallisesti vakaoinnksen miehenä niissäkin tapanksiasa, missä g
historia on osoittanut hänen oHeen väärässä — t a i toiee niin dsoit- g
tamaan. Tämän.teoksen snnrimpana arvona «m se, että toisin knin =
esimerkiksi pääasiassa omaa minäänsä MCtavat Tannerin mnis- 5
telniat,PaasiIdTen muistelmat aTaavat ns. snnrdle j^elsfille l o - §
konaan nnsia näköaioja" näistä raskaista, aatavnoabta Ja ennni =
kaikkka sUtä, miten ne olisiTat olleet vältettävtssä." 1
— Ylläoleva on lainaus Vapauden päätoimittaja Wm. E k - 1
lundin lausunnosta, joka julkaistiin Liekin takle- Ja k u l t - 1
tuuriosastossa tammikuun 10 pnä 1959. koskien yllämai- g
nittua teosta.
;^ TUatkaa osoittedla: '-^^ ':y;:'C.,^y
Vapaus P u ^ ^
P. o. BOX 69 .V^^.;•'•^ •::':'\'^- • SUDBURY, ONTARIO
il
•Il
! 1
•5 5
1
•f
'A