Vapaus, November 25, 1967

              Sivu 2 Lauantai, marrask. 25 p. — Saturday, Növ. 25, 1967
VAPAUS ( L I B E R T Y )
INDEPENDENT l_ABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
Establlahed Nov. 6, 1917
EDiTORt W. EKLUND MANAGER: B. SUKSI
TELEPHONE: OFFICE AND EDITORIAL 6 7 4 - 4 2 6 4 '
Published thrice weekly: Tuesdays, Thursdaya and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. LiDiited. 100-102 E lm St. West. Biu&ury. Ontario, Canada.
Mailing,address: Box 69
Adt«rtlsing rates upon application, ta-anslatlon tree o i charg«.
Authorized as second «lass mail by the Post Office Department, Ottawa,
aixd for payment of postage i n cash.
Mw„u., oMn. CANADIAN LAN^UÄGfeFKESS
TILAUSmNNAT:
Canadassa: 1 vk: $10.00, 6kk.$525 USA:n:
8kk. 3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00,6 kk. $5.75
Ivk. n m «kk. 855
Punnan devalvoinnista^
Canadailaislehdm ovat melko yksimielisiä sii^^^^ kai­kista
aikaisemmista tapauibsista ja vakutuksista "feuolimatta
viime lauantaina suoritettu ;Englaraiin punoam devaivointi^dli^
katkera kalkki työväenpuolueen ihallituksen nieltävaljsi ja'
samalla kertaa toimenpide, mikä horjuJtti koko ns. vapaan
maailman luottamusta brittiläiseen "pankkiirikykyyn".
Punnan vaihtolourssin alenitaminen ulkomaiden valuut­toihin
verraten amitaa ennen moiuta lisää ja entistä 'kovempaa
hevoskuuria brittiläisille työtätekeville. Käytäainöllisesti kat­soen
punnan vaihtokurssin alentaimiaienl4-pirosenttisesiti tar­koittaa
sitä, että punnan ulkomainen ostovoima halpeni vas­taavasti
bllen se nyt Canadan dollairia mittapuuna käyttäen
$2.57, jolta vastoin ennen devalvoiintia se oli noin $3.00.
Tämän toimenpiteen taricoituksena onkin nopeistuttaa
Ja laajentaa brittiläisten tudtteiden ifcauppaa ulkoanailla, koäka
devalvoirmin jälkeen voidaan esimerkiksi Canadassa ostaa
vastaavasti halvemmalla brittiläisiä tuotteita, autoja jne. — r
mikäli ei Canadan dcHaria devalvoida, tai mikäli ei Gamadan
toimesta noäteta esimerkiksi tullimaksuja "oman autotedli-suuden"
turvaamiseksi jne.
Tältä pohjalta katsoen punnan devalvointi oli suurta
uhkapeliä: Se perustui toivomukseen, ettäulkomaille vietä­vien
tavarain hintojen alenemisen johdosta (ostajamaiden va-luiuttoihin
verraten) voidaan vientiä lisätä ja^ siten tehostaa
teollisuus- ja muuta tuotantoa yleensä. Näin voi kuitenkin
tapahtua vain siinä tapauksessa, jos toiset maat eivät seuraa
esimerkkiä, eivättoä devalvoi rsÄiayksikköjensä vaihtokurssia
todsten maiden valuuttoihin verraten, tai rytidy joihinkii^, mui­hin
toimenpiteisiin oman teollisuutensa "turvaamiseksi'^^tässä
tapauksessa "halpoja" brittiläistuotteita vastaan..
Ylläesitetty on kuitenkin vain toinen, publi devalvoinnin
aiheuttamasta tilannekuvasta. Samalla kiin brittiläiset vienti-piirit-
voivat devalvoinnin jälkeen kilpailla hintojen alentuimi-sen
muodossa entistä paremmin toisten maiden teollisuuslai­tosten
ja niiden tuotteiden kanssa kansainvälisillä markki­noilla
joutuu Britannia maksamaan korotetun hinnan kaikista
ulkomailta tuotettavista -tarpeista — aina Canadasta tuotetta­vaan
vehnään ja meijeritulötteisiin asti. Tämä tarkoittaa ulko­mailta
tuotettavien kulutus^ ja muiden tavarain hintotjen
niousua, mikä saattaa entuudestaan vaikeassa talousasemassa
oleville työläisille ja farnnamlte eotistä suurempia talousvai­keuksia
ja - enemanistöUe briHtiläisistä ostovoiman heikkene-
'inista.'. . •
Tämä sellaisenaan tulee aiheuttamaan vissejä vastatoi­menpiteitä
sillä ei voida odottaa, että brittiläiset istuvat kädet
ristissä katsellen, että suurpääomapiirit hyötyvät ja rikastu­vat
devalvoinnin ansiosta, mUtta suureet kansanjoidcot köyh-tyväit
ja joutuvat entistä vaikeampiin talouspulmiin. Toisin
sanoen on odotettavissa, että par^haassakin tapauksessa deval­vointi
tulee aiheuttamaan lisää 'tyytymättömyyttä suurten
kamsanjoukkojen keskuudessa vaikka devalvointi-uhkapeli
omiistuisikin sikäli, että sen avulla voitai^in maan talous­elämää
elvj^ttää ja kansallistuotantoa lisätä, mikä sellaisenaan
ei ole Mukossa päätetty eli varma asia.
Aikaisempien kokemusten perusteella on syytä epäillä,
että punnan devalvointi joihtaa entistä voimakkaampaan in­flaatioon.
Jos näin tulee tapahtumaan, silloin menettää deval­vointi
sen vähänkin tenhovoiman, mitä sillä tavallisten vir­tasten
kannalta katsoen on tai oletetaan olevan. Selvää nimit­täin
on, että inflatorisesta kehityksestä joutuvat kaikissa ta­pauksissa
eniten käirsimään piensäästäjät sökä palkkatyöläiset
ja eläkeläiset siksi, että "säästörahoilla" voidaan inflaation
jälkeen ostaa entistä vähemmän; palkkakorjauksia saadaan
vasta kuukausien kuluttua ja eläketulot jäävät hintoijen nou­sun
vuoksi syviin kuoppiin.
Miten tämä punnan devalvointi vaikuttaa muiden maideJ
valuuttoihin?
Lähes parikymmenltä maata on jo suorittanut vastavedon
ja devalvoinut omat rahayksikkönsä vaihtokurssin uikoonai-den
valuuttoihin verraten. Niiltä kdhdin on punnan devalvoin­nista
odotettavissa melko laihoja tuloksia,
Täi^keimmät kauppamaat ovat kuitenkin kieltäytyneett de­valvoinnista.
Peläten ilmeisesti sitä, että keinottelijat kuljet­tavat
devalvoinnin pelossa dollajfejtaan ulkomaiden panikkei-hin,
presidentti. Lyndon B. Joihnson kiirehti hefti alkuviikolla
vakuuttamaan, että Yhdysvaltain dollaria ei devalvoida. Sa­moin
menetteli Canadan hallitus.
Mutta esimerkiksi Canadan kohdalta ei aisia die vallan
näin yksinkertapen. Kun Yhdysvallsit korotti korkokantaan­sa
omien talousvaikeuksiensa johdosta, niin Canadan keskus­pankki
menetteli samalla tavalla pitääkseen Canadan ktörko-kantaa
Yhdysvaltain tasoa korkeammalla nimenomaan siinä
mielessä, että siten voidaan helpommin saada lainatuksi yh­dysvaltalaista
rahaa. Nähtäväksi jää mihin mtahdoilisiin mui­hin
toimenpiteisiin ryhdytään niin Canadassa kuin Yhdysval­loissakin
punnan devalvoinnin vastineeksi.
Varmaa on vain se, että punnan deva/lvoiniti ei horjutta­nut
millään tavoin sosialististen maiden rahayksiklköitä, joiden
vaihtokurssi pysyy ilmeisesti muuttumattomana ulkoniaisiin
valuuttoihin verraten. _
Punnan devalvoimiin avulla pyritään siis siihen, että brit­tiläiset
vientipiirit saisivat paremman aseman kilpailuissa ulko­maiden
tuotteiden kanssa maailman markkinoilla. Brittiläiset
vientipiirit tulevait hyötymään tästä operaltiosta sittenkin,
vaikka ne joutuvat hieman korottamaan' työläistensä palk-kojia.
Kaiken lisäksi myynti ulkomaille (tulee edullisemmaksi
kuin myynti kotimaassa ja sen toivotaan muodostuvan kan-nustimisdksi
ulkomaakaupan laajentamiseksi.
Muitta Britannian työtätökevät joutuvat entistä tukallam-paän
talousasemaan siksi, kun devalvoJnti korottaa tuontita-värain
hintoja, nukä isellaisenaan vaikuttaa myös kotimaisten
tudtteiden hintojen kdhoamiseten.
Kysymys pn siis talouselälman äkkinäisestä elvyftysyrityk-
•sestä, jonka onnistuminen saattaa öUa niin ja näin^ ja mikä
L A M E N N U S AVTTAISI
E I K A S E N T A R V I T SE
O L L A I K U I S E N PAATOKSEN
Vapaude^a olleista tiiedoituksiata
on käynyt selville, että Vapauden
yhtiökokouksessa muiden mukana
tehty päätös Vapauden laajentami­sesta
6 sivuiseksi kerran viikossa^
edellyttäen että laajennus tehdään
siinä tapauksessa, että saadaan laa­jennettuun
lehteen enemmän ilmoi-t
u ^ i a , johtokunnan laskelmien mu­kaan.
Koska asiasta Vapaudessa ke-hoitetaan
lukijoiden j a kannattajien
lausumaan vapaasti mielipiteensä,
niin koetan lyhyesti tuoda oman
mielipiteeni esille.
Minun mielestäni Vapauden laa-jenitaminen
yhtiökokouksen päätök­sen
ja esiityksen mukaan on terveh­dittävä
toimenpide. Se aivan kuin
antaa tunnustuksen sille työlle ja
sille uhrautuvaisuudelle jata Vapau­den
ympärillä olevat työläiset ja
farmarit ovat osoititaneet. Tuntuu
siltä, että ei se aikaisempi työ ja
avustaminen ole mennyt hukkaan,
vaan otollisen tilanteen tullessa kor­vaus
tulee laajennetun Vapauden
muodossa.
Vapauden perustamisesta asti on:
jokaisen laajennuksen edellä vedet­ty
esiin "Työkansan" kohtalo, ikään­kuin
varoitukseksi laajentamista
vastaan. Mutta näiden lehtien laa­jennuksilla
on kaikesta huolimalta
aina ojlut suuri ero ja niin on täl­läkin
kertaa.
Kun Työkartsa, Työn Temppelin
kellarista nostettiin maanpäälle ja
viikkolehdestä laajennettiin päivä-lehdeksi
ja samanaikaisesti raken­nettiin
talo ja hankittiin päivälehteä
varten tarvittava koneisto — kaikki
aivan velaksi — ja kun samalla ai­kaa
taloudellinen tilanne Ganadassa
oli perin tiukka, suuri osa työläisiä
työttömänä; olisi ollut suoranainen
ihme, jos lehti liian pienen kannat­tajajoukon
kanssa olisi kyennyt sel­viytymään
vaikeuksistaan;
Tällaisia vaikeuksia ei ole Vapau­della.
SUtä kiitos sen lukijoille ja
kannattajille. Vapauden koneisto kä­sittääkseni
kykenee teknillisesti
suoriutumaan laajentumisesta ilman
lisäkustannuksia.
Sikäli kun allekirjoittanut asiaa
käsittää, niin Vapauden toimitus oli­si
jo jonkun aikaa ennemmin, perin
kipeästi tarvinnut työvoiman lisäys­tä,
siltä kohdalta on jousi kiristetty
vähän liian lujalle. Toimittajan
hankkimisella voitaisiin tilannetta
hieman helpottaa ja samalla saada
laajempi ja monipuolisempi lehti.
Olen varma, että ainakin jokainen
sellainen Vapauden tilaaja joka ei
kykene tilaamaan itselleen useam-
Pöa lehteä ottaa ilomielin vastaan
laajennetun Vapauden sitäkin suu-reminjilla
syyllä koska laajentami­nen
ei lisää tilaushintaa. Jos taas
elämä ja olosuhteet .sen vjiativat,
niin silloin lehti voidaan supistaa,
ei se ole mitään uutta Vapauden
elämässä.
Vapaus on Canadan suomalaisten
työläisten keskuudessa vieläkin
kaikkein tärkein tiedon väline.. Se
tuo uutiset ja tapahtumat maailmal­ta,
työväenluokan maailman katso­muksen
mukaan, ja se on pääasia.
Ei mikään .suurempikaan lehti kyke­ne
enää uutispalvelun nopeude.ssa
sivuuttaaman radiota ja televisiota,
mutta uutisten asiallisuudessa . Va­paus
on porvarilehdistä edellä.
Vapaus . pidettäköön joka tapauk­sessa
kolmipäiväisenä ja sitä tulee
laajentaa nilloin kun siihen katso­taan
olevan .sopivan tilaisuuden ja
sitä on supistettava silloin kun l i ­lanne
sitä vaatii. — H. E., Long
Lake, Ont. ;
Pipinellis Kreikan
uu^i ulkomfni^eri
Ateena. — Panayotis Pipinellis.
68-vuotias oikeistopolitiikko, joka on
aiemmin ollut maansa pääministe­rinä,
nimitettiin maanantaina Krei-^
kan uudeksi ulkoministeriksi, ja hän
vannoi maanantaina virkavalansa
kuningas Kon.stantimlle.
Kreikan pääministeri Konstantin
Kollias ryhtyi kak.<?i viikkoa sitten
hoitamaan ulkoministerin tehtäviä
Pavlqs_ Economou-Gourasin erottua
hallituksesta. .
Pipinellis oli pääministerinä noin
kolme kuukautta vuonna 1963. Hän-itä
veikattiin ylelse.sti Economou-
Gourasin seuraajaksi.
Pipinellista pidetäirn kokeneena
diplomaattina ja py.styvänä neuvot­telijana.
Ateenassa olevat tarkkaili-ja,
t kytkevät hänen nimityksensä
Kreikan ja Turkin välillä tällä het­kellä
vallitseviin kireisiin väleihin.
Kreikka ja Turkki mää^äa^vät vii­konvaihteessa
armeijansa hälyytys-valmiuteen
kyproksessa sattuneiden
välikohtausteil tarkia.
C. s: J : n B E A V E R L A K EN
OSASTON K A N T A V A P A U D EN
L A A J E N T A M I S K Y S V M Y K S E S TX
S. J . Beaver. Laken Osaston v i i ­meksi
pidetyssä kokouksessa kuul­tiin
muiden asioiden ohella Järjes­tömme
edustajakokouksessa ja Va­pauden
Yhtiokolfoufcsessa .olleen
edustajanune: Anseltini'; Kääriäisen
mainio ja tgnhjentävä selostus näistä
kokouksista. ^ ~
^Erikoista ja ansaittua kummastus­ta
herätti Y<htiökokouksen päätös
siitä, että Vapaus joka nyt ilmestyy,
kolme kertaa viikossa, sen yksi nu­mero
viikossa laajennettaisiin kuii-i
sisivuiseksi, erikoisesti senkin
vuoksi ettei näin tärkeää ja arka­luontoista
kysymystä alistettu etu­käteen
osastojen ja jäsenistön har-kittava<
ksi ennen Yhtiökokousta.
Huomioonottaen nykyisen ja jat­kuvan
taloudellisen ahdinkotilan-teen,
päätti kokous yksimielisesti:
vastustaa lehden laajentamista.
Nykyiselläänkin ollen me tarvit­sisimme
lehteen yhden toimittajan
lisää samoin latojan työn helpotta­miseksi
jä nämä jo lisäävät menoja
entisestään huomattavasti. Se yh­tiökokouksen
tekemä päätös ja toi­vomus
että yritettäisiin saada lisää
ilmoitustuloja on huonosti peimstel-lu,
eikä sen varaan voida lasikea y r i ­tystä
laajentaa lehteä, vai-sinkin k un
olemme tilanteessa että se vanha-kaarti
joka uhraantuvasti on ollut
mukana perustama.ssa lehteä ja sitä
jatkuvasti tukemassa, muuttaa sin­ne
josta ei ole paluuta, ja nuoriso
lukee Jo koulussa oppimaansa eng­lanninkieltä
j a omia lehtiään.
Edellämainittujen •- muutamien
seikkojen perusteella olemme sitä
mieltä, että meillä on tarpeeksi lyö­tä
j a uhrausta pitää lehti nykyisel­läänkin
pystyssä; Samaa mieltä ovat
lukuisat yksityisetkin henkilöt jot-emu
mÄHDOLllSUUKSIÄ
WmV(«m ÄY-LltKKEES^
^Hyvien suh«
järjestöihin
ylläpito NL:n 'aimimtiili&iuin
illä sijalla iDeuvottt^uiäsa
Umm. -^^^^ rahojen
Myttö"SAJ:n kantta 19nomen am*
mattiyhdistysliikkeen hajotustoi-mintaan
on antanut oman värinsä
eheyttänUsneuvott^ullle. Sen vai-knttts
onoIluikAksiJaltöiiieiL Toi­saalta
se on avaimttt loonen silmät
näkemäänr sen; että S A J el voi
koskaan kehittyä todella edusta-vsOtsl
ja vailtuttiBVidtdtBeksi kes­kusjärjestöksi.
Samanaikaisesti he
on vaikeuttanut ehi^yltfitttencu-votteluja.
Ne piirit, jotka alusta
lähtien ovat suhtautuneet kieltei­sesti
a m m a tt-iyhdistysliikkeen^/
eJteyttämiseen, käyttävät nyt CI-A:
ta verukkeena yrittäe^ään vai- |
keultaa ja viime kädessä katkaista !
näniä neuvottelut, sanoi Raken­nustyöläisten
Liiton puheenjohta­ja
Erkki Salomaa puhuessaan Ui­ton
Keravan osaston 60-vuotlsjuh-lassa.•
CIA ei koskaan tule antamaan
luetteloa siitä, keiden kanssa se on
ollut yhteydessä j a mitä kaikkia ka­navia
myöten sen rahoitus on Suo­meen
tullut. Siltä e i kannata odottaa
Saammeko me koskaan S A J : n sisäl­tä
käsin sellaisen selvityksen, että
tämä asia tulisi loppuun käsitellyk­si,
on myös kyiseenalaista. Mika voi
todella tapabkta ja mikä on välttä­mätöntä,
on selvä irtisanoutummen
ClAista. E^heytyminen merkitsee si­tä.
Olen vai'ma siitä, että uudessa kes
kusjärje&tössä, sen kaikissa johto­portaissa,
ylivoimaisen enemmistön
muodostavat ne voimat, joilla Itos-kaan
ei ole ollut mitään tekemistä
C l A : n kanssa. Sen koko jäsenkanta
koostuu työläisistä, joilla on varat­tava
oikeus jäsen ja ääni-^eriaatr
ka ovat lehtemme tilaajia ja tuki­joita..
.•••.,;:.
teen p o l i l l a sanella kaikki tär-^
keämmät rankaisut. ,
Meidän liittomme edustajat ovat
vuostkynuneoiä esiintyneet Suomen
ja Neuvostoliiton anunatillisteinjär-jesitöjen
ybtefetyön ja ystävyyden
iHiotesta. N i in he tekivät myös vuo­den
1940 S A K : n edustajakokouk­sessa.
Silloin tällä tiellä ei ollut
tungosta.
Mainitut toveiit menettiväit miltei
rväUttömästi vepautensa, lieitä pil­kattiin
ja häväistiin. Myöhempinä
vuosina meidän lidttomme on esiin­tynyt-
mm. MAL:sta eroamista ja
V A K L : i i n liittymistä vastaan, koska
nämä toimenpiteet vaikuttivat Idel-
(teisesti Suomen ja Neuvostoliiton
ammatilli5(ten järjestöjen välisiin
suhteisiin. Valitettavasti SAK:n joh­don,
valtuuston ja työvaliokunnan
enemmistö ei ollut meidän kanssam­me,
s i l l o in samaa mieltä.
On merkitÄävä myönteisenä piir­teenä
aikakiHOihin, että myös Päi­vän
Sanomat^ jonka alaotsikkona on
ammattiyhdistys- ja työläisurheilu-väen
lehti, on samaa mieMäkans-sanune
Suomen ja Neuvostoliiton
ammatillisten, järjestöjen hyvistä
suhteista.
(Jatkuu sivulla 3)
Kreikan deim^aäiit
saivat tuoffifcUa
Ateena. — Sotaoikeus antoi tiis-tai-
iltana 21 henkilölle tuomiot syy­töksestä,
cittä he olifvat "Kreikan
kommunistisen puolueen mäSx^k-sestä
yi-lttäneeet v o i i ^ t e j i t o in k u ­kistaa"
sottlasjuntatiiU Kä^^enen
henkilöä vapautettiin ^^;j;;tökisestä.
loudas, joiden väit^t^n' lofttaiieen
patrioottisen ointaman subyersiivis-ta
toimintaa, tuomittiin elinJcaudek-si
vankilaani' Toiset saivat, 15-vuo-tisen
vankilarangaistiilläi^putta 13
tuomio muutettiin ehdonalaisuudek­si.
.,•, .,
Vankilassa sairaana.pievan sävel­täjän
M ^ Theodotraki^iii väitetään
olevan patrioottisen nntaman joh­tajan.
Viranomaiset tmfkubanneeet
myöhemmin hänell^^in / tuosdion.
Tunnettu säveltäjä, i^epdorafcis on
Kreikan parlamentin ent^oen jäsen.
Neljätoista syyhyistä-, nnikflanlu-kien
elinkautiseen vankeuteen tuo­mittu
Filenis, olivat naisia/ File-nous
syytti puoluatusptÄeessaan
sotilasjuntan poliisia raakuuksista.
Yksi naisista, SOivuötiaS leski,
Anna Papanichola^ j u l i ^ e t t i i n syyl­listyneeksi
jäsenvärv^teeen ja
Thedornkisin suojelemiseen äärioi­keistoon
luikeutitvan sotilasjuntan
suorittaman vallankaal^paiiksen jäl­keen.
^ .'!V •
Russelifl tribunaiiin
toinen istunto ilkoi
Roskilde. — Bertrand Russellin
sotatribunaalin toinen istunto alkoi
maanantaina Roskilden kaupungissa
Tanskassa.
Istunto, jossa käsitellään Yhdys­valtain
vietnam-4)olitiikkaa, alkoi
englantilaisen filosofin 9ertrand
Russellin tervehSyksen lukenusella.
Tala asiaa voitaisim perustella . . j .. . „
. . . . " Tei-vehdyk&essa sanotaan: — Me
enemmankm, vaan nittakoon lama
nyt kaniamme selitykseksi. — N.
ANY GOVEBNMENT
WHICW C^N A B O L I SH
NMINTEP \WILL G E T
MY SUPPORT.
"Mikä tahansa hallitus jdka voi lopettaa talven, saa
minun kannatukseni."
emme voi sanoillamme muuttaa his­torian
kulkua Vietnamissa, sen voi
tehdä vain Vietnamin: kansa. Y r i ­tämme
kuitenkin välttyä jälkimaail­man
silmissä moraaliselta tuomiolta
ja toivomme, että meidät luetaan
niiden joukkoon, jotka tukevat Viet­namia.
Isitunto alkoi useita tunteja myö­hässä
koska vapaaehtoisilla järjestä­jillä
oli suuria vaikeuksia tribunaa­lin
teknisten laitteiden kanssa.
Monet tribunaalin jäsenet käyttir
vät puheenvuoron avajaisistunnossa.
Puheenjohtaja kirjailija Jean-Paul
Sartre todesi, että Yhdysvaltain so­dankäynti
Vietnamissa, on ehdotto­masti
tuomittava ja antoi: yksityis­kohtaisen
selostuksen amerikkalais­ten
ilmahyökkäyksestä Hanoihin 17.
marraskuuta^ jolloin moiua siviili-henkilöitä
menetti henkensä. Tribu­naalin
jäsen Carl Oglesby puoles­taan
sanoi, että Yhdysvaltoja uhkaa
nyt älymystön kahtiajakautuminen.
Presidentti Rooseveltin ajalta peräir
sen olevat liberaaliset • ajatukset
ovat ristiriidassa Vietnamin sodan
kanssa, ja niiden vastaista on myös
se, että hyvinvointivaltiossa on köy­hyyttä.
Toinen ti-ibunaalin jäsen, japani­lainen
Kinju Morikawa;.?gnoi,;;ctlä
Japani joutuu yhä enenunän mu­kaan
Vietnamin sotaan ja ehdotti,
että tribunaali vaatisi Yhdysvaltoja
purkamaan tukikohtansa Japanissa.
Vietnamilaiset ovat päättäväisiä
vapaustai^etunsa vöiftani heksi
Toronto. ^ S u n n u n t a i n a , marras­kuun
19 pnä pidettiin King Edward
hotellissa kokous johon osanotto o l i
h>'vä. Tämä kokous oli Canadian
Tribunen järjestämä ja pääpuhuja^
na oli Rae Murphy joka selosti hil­jakkoin
tekemäänsä matkaa Vietna­miin.
Phyllis Clarke oli kokouksen
puheenjohtajana.
Rae Murphy .toi ilmi niitä vaikeuk
sia mitä yleensä sanomal^timiehil-lä
on koettaessaan selostaa tätä epä­inhimillistä
sotaa. He haluavat saa­da
heidän ihmisensä ymmärtämään,
mutta miten voisi parhaiten saavut­taa
nämä ihmiset jotka ovat niin
kaukana sodasta ja kärsimyksistä.
Hänestä tuntuu että tällä sodalla
on kaksi puolta, yhtäällä on kärsi­mykset
ja ihmishenkien , menetys
samoin kuin koulujen, tehtaiden ja
sairaaloiden hävitys. Toisaalta on
nähden ihmisten tahto j a päättäväi­syys
voittaa tämä sota ja heidän
kykynsä torjua kaikki hyökkäykset
ilmassa ja maalla.
Rae Murphy kertoi keskusteluis­taan
Pohjois-Vietnamin johtajien
kanssa ja heidän mielestään ame­rikkalaisilla
on kaksi vaihtoehtoa
edessään: joko perääntyä nyt ja kär­siä
pienempi häviö tai jatkaa sotaa
ja kärsiä suurempi häviö myöhem­min.
He sanoivat, että sotaa ei voi­teta
ilmasta käsin vaan se pitää ta-
(Jatkuu sivulla *3)
PÄIVÄN PAKINA
jokatapauksessa tarkoittaa ta­loudellisen
hevoökiuuirin pahe­nemista
brittiläisten työtätefce-vion
koihdalta.
" O M A K O T I K U L L A N KALUS t i
Niinhän sitä on runoiltu, että
"oma koti kullan kallis" r— ja
monet niistä jotka ovat eräitä vuo­sia
maksaneet kiinnityslainaa, tie­tävät
omakohtaisesti tämän runol­lisen,
toteamuksen karmean todel­lisuuden.
Omassa talossa on kuitenkin
"ikodin rauha", millä on oma vai­kutus
lapsiin. "Koti on linnani"
sanovat canadalaisel vanhaan eng_:
lantilaiseen sävyyn ja kirkollisis­sa
piireissä puhutaan jopa taivaal­lisestakin
kodista.
Tällaiset seikat ovat auttaneet
työmiestä ja -naisia korkeitten_
kunnallisverojen j a aina kohoavien
palovjtkuutusmenojen, sähkö- ja
ivesilaskujen, m.nalausten ja muir
den korjausten ja sen kiinteimis-tölainan
maksun r a ^ a i n a päivinä.
Ne samat seikat pitävät nuorten­parien
silmien edessä toivoa siitä,
että jonalkin päivänä hekin pää­sevät
käsiksi omaan kotiin.
Mutta kuten sanottu, "oma koti
on kullan k a l l i s " — - siinä ta'i'vi-taan
nykyoloissa vähintään $8,000
vuositulot j a vain perin 'haiToilla
yksilöillä, meistä lavallisista kuo- ,
levaisista puhumattakaan, o a sel­laisia
vuosituloja.
Nyt kuitenkin tuli kaksi tuntu­vaa
parannusta tilanteeseen.
Ontarion imaakuntahallilus, mikä
vastustaa kansallista sairaushuol-toa
nimenomaan siiliä perusteella,
että on "tärkeämpää" .saada yh­teiskunnan
varoja asuntojen hank­kimiseksi,
keksi tai kehitti HOME-suunnitelman,
mikä on lyhennys
"Home Owner^ip Made Easy" n i ­mestä
— taikoittaen se suomeksi
ohjelmaa, mikä "tekee kotien omis
tuksen heJpoksi."
Kuten nimestäkin näkyy, tässä
ei ole kysymys kotien omistuksen
vaikeaksi tökemisestä, kuten jot­kut
kiittämättömät ovat selittä­neet,
. vaan nimenomaan kotien-omistuksen
"helpoksi tekemises­tä".
Suunnitelman pemstana on se,
että tonttimaata ei tarvitse ostaa
lainkaan — hallituksen loimesta
ostetaan maata j a sitten vuokra­taan
tontteja onnellisille "oman
kodin ostajille".
Kun esimerkiksi Torontossa
maksaa tavallisen asuntotalon
tontti noin $15,000, niin tämä jär­jestely
vähentää talon ostokaup-pria
-— vaikka pitääkin koi*eana
kuuikausimaksuja, £illä tonteista­k
i n on Olaksettava koukoa, ellei
henkilö halua sitä ostaa j itselleen.
Toisena kehitysvai!l\ee}ia o l i se,
että Wlndsorin pejoikolita löytyi
peräti Heni7. F o r d i in verrattu ra-ikcnnusurakoltsija
WlJll;»m,;Q. Do-heiiy,
joka on liukuhihna-raken­nusmenetelmällä
ja maalausta
myöten talonsa samaistuttamiscn
avulla (mitään imuula imaalia ei
käytetä k u i n valkoista jne.) voi­nut
kuulemma "todistaa", että 3
makuuhuoneen asuintalo voidaaii
rakentaa $15,000 hinnalla HOMES
tontille.
''Me emme maalaa tilausten mu­kaan",
sanoo nuorekas rakennus-uaakoitsija,
emmekä tee muita­kaan
poikkeuksia rakennuksissa.
Joka ei. tykkää tyylistämme, ol­koon
ostamatta hän selittää.
Rakennuttajalla on käytettävissä
kolmekymmentä 50 jalan levyistä
HOME-tonttia ja hän on jo kuu­lemma
saanut 250 tiedustelua näis­tä
"halvoista", $15,000 hintaisista
taloista.
Maksuehdot ovat myös mukiin
menevät vähän y l i tuhat dolla­ria
käteisellä j a lopusta NHA:n
7-prosenttinen kiinnityslaina 25
viioden mafksuajalla.
Ja kun tämän halvan suunnilel-m
a n puitteissa rakennetusta oma­kotitalosta
— lukeutuen siihen
myös vuokratontin menot — tulee
" v a i n " $155—$166 kuukausimak­sut
kiinnityslainasta, j a tämä on jo
niin "halpaa honnmaa" että sellai­seen
taloon pystyy henkilö jolla ei
ole muilta kuin vaivainen $7,000
vuositulo eli $134.00 yiikkoansio-
Tähän $155.00-^166.00 kuukau-siinenoon
on tietenkin,lisättävä ta­lon
lämmityksestä, valosta- vedes­tä,
palovakuutuksesta, korjauksis­ta
ja muista sellaisista.aiheutuvat
menot. Mutta kun lasketaan, että
henkilö voi korkeintaan käyttää
neljänneksen tuloistafin asumiseen
niin tämä "ihalpa" omalcoti tulee
jo 7-luhannen dollarin tuloisen he­pun
käsien ulottuman päähän, mi­käli
tavallisilla vhtasilla sellaisia
vuosituloja on.
Tällaista on se asuntojen saami­sen
"avustus", mitä Ontarion hal­litus
pitää niin tärkeänä, ettänsen
-johdosta olisi uhrattava liberaalien
vuodesta 1919 alkaen lupaama kan­sallinen
sairaushuoltMaki, minkä
pitäisi astumaan voimaan heinä­kuussa
1968! ; i
J a minkälainen on - loppulasku
tästä "halpuutensa johdosta ^esi­merkiksi
ostetusta " v a i n " $15,000
hintaisesta talosta? .
25 vuodessa on kaikkiaan 300
kuukautta, ja 300 kertaa $155.00
kuukausimaksu (kaikkein halvin
edellämainituista esimerkeistä) on
kaiketi $46,500. Ja kun siihen l i ­sätään
sen talon "halpa" raken-nushinta
$15,000, n i in kodin omis­taja
maksaa, jos hän 25 vuotta
jakisaa velkataakkaansa 'ftantäa täs­tä
'^halvasta" asunnostaan kaik­kiaan
$61,500,00.
Turhaa oh kaiketi tämän jälkeen
puhua "oman kodin kalleudesta".
Se olisi pelkkää panettelua.
— KänsiUcoura.