Vapaus, February 7, 1967

              f
hi
1
I'
Sivu 2 Tiistai, helmik. 7 p. — Tuesday Peb. 7, 1967
VAPAUS INDEPENDErOT LABOR OROÄN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERT*'» Established Nov. 6, 1917
E L , « ) R : W . EKLUND MANAGER: E. SUKSI
TELEPHONE: OFFICe ANO EOITORIAL « 7 * . T l 2 » «
Published thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Piiblishing Co. Limited, 100-102 Ehh St. >Vtet.'StÄBJiöSy, ÖAtarlo. OäJiadft.
Maili'Ag'address: ^ t S O
Advertising rates upon appUcation, translation free of charge. •
Authorized as second class mall by the Post Office DejArtment, Ottawa,
and for payment of postage in cash.
;i!'"Mi-mber of the CANADIAN LANGUAGE-PRESS m. CLUB
TDUiVSIIINNAT:
Canädassa: 1 vk: $flo;00, 6kk.$5ä5 USX^ft:
'• 3 kk. 3.00 SuoÄxeen:
lvik.$10.0b.'61*.1«.75
Ivk. ll:%b, 6kk. 6.25
Pääministerin puheesta
Pääministeri ]bester B. Pearsonin viime-keskiviikkona
C B C - T V : n "The Nation's Business*' ohjelmassa pitämä puhe,
josta lehtemme .lauantaisen nurtieron etusivulla julkaistiin
laaja ja tärkeimmiltä osilta tyhjentävä selostus, jätti •kiuuli-jalle
ja lukijalle hyvin ristiriitaisia tunteita, ei niinkään
paljon sen vuoksi mitä hän sanoi, kuin siksi, miten hän asian
esitti..: • •
Tässä yhteydessä on korostettu Sitä,' että pääministeri
Pearson sai etukäteen salkuttoman ministerin, Walter Gor­donin,
raha-asiain ministerin Mitchell Sharpin j a kauppa­ministerin
Robert Wintersin hyväksymisen puheelleen. Mut­ta
kun näiden ministerien tiedetään ofifiaavan täysin vastak­kaisia
mielipiteitä ulkomaalaisen ^»ääoftian merikitykselstä
Canadassa, niin silloin tuntuu oudolta heidän kohdaltaan
pääministeri Pearsonin puheen yksimielinen hyväksyminen.
Tällaisen "yksimielisyyden'' :pei:u8tana voi 'öU a «ej fettä
mainitut ministerit vastustivat kukin -kolhäältiaan puheen
joitakin kohtia, jä kannattivat taas toi'sia. Tiai jds asia ei öie
näin, silloin oli taktillisesti sovittu niin 'py(Jfe'äälä' Öhjfethia-puheesta,
ettei loppujen lopuksi kukaan ole varma mitä sillä
tarkoitetaan. Me uskomme, että viimeksimainitusta seikas­ta
on kysymys. Selvää nimittäin on, että pöäSminästö-i rat­sasti
puheellaan kahdella hevosella: vakuutti uH^ortiaialai-sille
pääcman sijoittajille, että Canadassa on edelleen hyvät
saalistamismahdollisuudet ja rauhoitti samalla canadalaisia
puhumalla siitä, että ulkomaalaisen pääoman tulee noudattaa
maan lakeja.
Canada tarvitsee ulkomaalaista pääomaa ja sen yhtey­dessä
saatavia tuotantotietoja, sanoi pääministeri Pearsoy
Liittohallitus lausuu ulkomaisen pääoman tervetulleeksi,
kohtelee sitä oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti vaikka
vaaditaankin, että ulkomaisen pääoman kontrollissa olevien
laitosten tulee toimia hyvien canadalaisten tapaan j a nou­dattaa
Canadan lakeja. Toisaalta hallitusta kiinnostaa myös
canadalaisten omistusmahdoUisuudet ja se toivoo, että cana-dalaiset
saisivat suuremman kontrollin maansa teollisuus-ja
muista tuotantolaitoksista.
Tällaisia ohjelmapuheita on-pidetty ennenkin. Ylimal­kaisuutensa
perusteella se on verrattavissa siihen, jos joku
sanoo että hän "ei halua t€hdä syntiä'', selittämättä lain­kaan
miten se tapahtuu.
Ottakaamme esimerkiksi kyäymys ulkomaalaisen pää­oman
"tarpeesta"'. Kukaan — puolueet ja kansalaisjärjes­töt
mukaanlukien — ei ole väittänyt sitä, ettei Canadassa
tarvita vieläkin ulkomaista pääomaa. Salkuttomana minis­terinä
nyt oleva mr. Gordon on yksi niistä, joka on huolis­saan
nykyisestä asiantilasta, mutta hän myöntää kuitenkin,
että "oikein käytettynä" ulkomaalainen pääoma voisi vielä­kin
auttaa Canadan teollisuuskehltystä. Kysymys ei siis ole
ulkomaalaisesta pääomasta yleensä, vaan siitä, miten sitä
täällä käytetään. Jos lainataan tehtaiden tai muiden lai­tosten
rakentamista varten ulkomaista pääomaa, kuten on
muissa maissa yleensä tapana, se nopeistuttaa näiden lai­tosten
käyntiin saamista. Sellaiset lainat voidaan korkoi­neen
maksaa määräaikana pois ja sen jälkeen laitos on k>o-konaan
canadalaisten omaisuutta j a canadalaisessa kontrol­lissa.
Tällaista menetelmää ei kukaan vastusta.
Mutta tuomittavaa on se, että amerikkalaisen suurpää­oman
omistajille annetaan oikeus rakentaa tai ostaa tehtai­ta,
kaivoslaitoksia ja muita työvälineitä niin, että ne tule­vat
näiden ulkomaalaisten omaisuuksiksi. Tällaista "pääoma­sijoitusta"
vastustaa Canadan koko työväenliike ja mr. Gor-den,
sekä Toronto Daily Starin äskettäin suorittaman tutki­muksen
mukaan, enemmistö kaikista canadalaisista.
Kuten ylläolevasta nähdään, pääministeri Pearson ei
esittänyt ohjelmapuheessaan mitään vaihtoehtoa nykyiselle
menettelytavalle. Lopputulokseksi jäi, että hän kannattaa
nykyisten menetelmien puitteissa ulkomaalaisten, ts. ame­rikkalaisen
pääoman maahan virtaamista, mikä uhkaa tämän
maan itsenäisyyttä taloudellisesti ja poliittisesti.
Pääministeri Pearson tulkitsi luonnollisesti canadalais-ten
enemmistön toivomuksen sanoessaan, että ulkomaisen
Hajoava Laos
Uutistoimistot hälyttävät jatku­vasti
Laosin suhteen. Tiedot en-ntetölevat,
että LaoStsta tm mao-dostumassa
uusi avoimen sodan
rftitama Kaakkols-Aasiassa sen si-
Jään, että äe tijjl ön oötttatKi ame­rikkalaisten
pommittamaa aluilta
— Pathet Laon hallussa oleVat
seudut! — ja 6ttä toisaalta ojas­sa
maata on am^Vikkalaisten tuki­kohtia.
Atfierikkalaisia on Ladsin
aluteella ollut jo 1950-luvulta läh­tien
ja Vaikka vöoden 1ÖÖ2 Gene-
AviottondUe
täydet oikeudet
YtCn julistuksella
Y K : n toimesta: pyritään takaa-ftiaan
avTÖliito^ ulkopuolella syn­tyneille
henkilöille ne oikeudet,
jotka heiltä yleisesti on todettu
Ipuutluvan. Suomalainen Oikeus­neuvos
Voitto Saario on Y K : n syr-
JirtMn efclÄiSföMisen ja vähfemmls-tiisuojan
Mioj6lun alakomission toi­mesta
tehnyt laajan tutkimuksen
tähän ongelmaan liittyvistä kysy­myksistä
ja muotoillut ehdotuksen
niiksi periaatteiksi, joiden tulisi
sis^iltyä V1C:n asiaa koskevaan j u l -
kilausumaan.
Alakomission, joka vastikään on
päättänyt kokouksensa I\rew Yor­kissa
(4—^24. 1;), on hyväksynyt
ehdotetut periaatteet. NIihm kuu-mn
miyi. so, että lap^«n oikeudel-suhde
äitiirisiä AiääHiytyy axi-
Ittrtftt^rtlseäti Äyhnyttätniseift Vfetiis-teella,
kuti taas oiketfdellinen suh­de
isään edellyttää tietynlaista ju­ridista
meniett«yä. Y l e i ^ s t i hyväk­sytyn
pOriaatteen mukaan naimi­sissa
olevaa miestä pidetään vai­mon
lasten isänä "inikäli lapset
ovat siitetyt tai syntyneet aviolii­ton
aikana". Jos vanhemmat sol­mivat
avioliiton vasta lapsen syn­tymän
jälkeen on lapsella avfolii-tns^
a syntyneen lapsen oikeudelli­nen
asema. Avioliiton ulkopuolella
syhtyneillä lapisilla tulee olla sa­mat
oikeudet kuin muillakin lap­silla
sukuniine6n, kotipaikkaan, pe­rintöön,
sosiaalisiin etuihin yms.
nähden.
Tekeillä olevan julistuksen esi­puheesta
käy ilmi, että maailman
väestöstä on huomattava osa syn­tynyt
avioliiton ulkopuolella. Mo­net
joutuvat tästä syystä syrjinnän
kohteeksi. Tämä on ristiriidassa
Y K : n yleismaailmallisen ihmisoi-ketiksien
julistuksen kanssa.
Avioliiton ulkopuolella syntyneir
den osuus kaikista lapeista vaihte­lee
esim. Yhdistyneessä Arabitasa­vallassa,
Irlannissa, Israelissa, Ita­liassa,
Alankomaissa, Norjassa ja
Sveitsissä 0,1—4,0 % : i i n sekä esim.
Kanadassa, Tanskassa, Yhdysvallois­sa,
Suomessa, Eanskassa ja Isossa
Britanniassa 4 ^ 1 0 % : i i n . On kui­tenkin
valtioita, joissa luku on poik-keuks^
ellisen korkea. Tällaisia ovat
mm. Jamaica yli 70 %, Salvador
ja Honduras 64 % ja Veneiuela
5Ö.3 %.
A U K K O AUSTRALIAN
KARTASS A TÄYTETÄÄN
Englantilainen retkikunta, joka
matkustaa helmikuussa Australian
keskiosiin, toivoo voivansa "täyttää
suuren aukon kartasta.'' Ryhmä
ajaa Alice Springistä länteen alu­eelle,
joka käsittää 9.000 neliömai-lia
ja on y l i 600 miljoonaa vuotta
vanha, Ottaen mukaansa uudentyyp­pisiä
laitteita villien eläinten pyy-dystämiseksi.
Retkikunnan tieteel­linen
neuvonantaja, prof. W.
Evans kertoi heidän olevan erityi­sen
kiinnostuneita kasveista, jotka
kestävät kuumuutta — noin 120
astetta Fahrenheittia miltei läpi
vuoden.
kalaisten omistamat alayhtiöt
harkitsevat kahdesti, ennen
'kilin kjreltäytyvä!t toimimasta
.... , • „. , . , ., . . Canadan lakien kirjaimen ja
pääoman kontrollissa olevien tuotantolaitosten pitaa nou- vaatimalla tavalla,
dattaa maamme lakeja ja ohjelmaa. Mutta näin on sanottu jjyvä on luonnollisesti, kuten
ukemattcmia kertoja ennenkin. Siita huolimatta Yhdysval- pääministeri Pearson sanoi, jos
tain puolelta estettiin jokm aika sitten Chryslerin ja Fordm eanadalaisia rohkaistaan entis-takalaiset
tehtaat myymästä kuorma-autoja Kiinaan - vaik- enemmän sijoittamaan pää-ka
Kiina olisi tällaisen oston taalla halunnut tehdä. , Nyt ^^^^ canadalaisiin laitoksiin.
\ " " ; ^ ^ ' ! . . . ? " ^ ° ^ ' " " ' Washington on kieltänyt lääke- ^^^^^ ^. ^^^^^^^ ^.^^
alalla taalla toimivat yhdysvaltalaiset alayhtiot myymästä löydettävä kuten esim mr
lääketarpeita Canadan kveekareille.- Vahvistuksen tälle Gordon on suositellut, käytän-kiellolle
antoi Itse kauppaministeri Winters sanoessaan, että ^ ^ ^ ^ keinoja nyt amerikka-kveekareilla
ei ole mitään vaikeuksia ostaaJVietnamiin lä- laisen pääoman ^kontrollissa
hetettäviä lääketarpeita canadalaisten omistamista lääkelai-^^l^^ig„ tuotänitolaitosten saa-toksista.
Kysymys ^ei tietenkään tässä yhte^^^^ <^
siitä,, myyvätkö canadalaisten omistamatHaitokset kveeka- ^^i3t^,,^—^^^ koiUrolliin,^os
a
niitä takaisin''kuten esim. mr.
Gordon suosittelee, silloin on
Asia ei parane lainkaan siitä, jos sanotaan, että ame­rikkalaisten
omistamien alayhtiöideh tulisi täällä toinlia Ca­nadan
lakien mukaisesti. K u n kerran tiedetään^ että nämä. vuttamäan sellaisia suuryhtiöi-alayhtiöt
eivät ;(^rusta tuon taivaallista Canadan lakipykä- tä, jotka ovat omistajilleen
lista sillbin/kun Washingtön,in toisin niäärätään. niin pitäisi tuottaneet moninkertaisesti ne
lisätä canadalaislakeihin selljaisia /'hampaita", että maam- alkuperäiset pääomasijoitukset
me lakien halvel^suminen ja niiden tbteutlaihättajättämi- ja joiden omistusta ja kontröl-nen
tulisi taloudellisesti ja moraalittomasti kannattamatto- jia ei voida kansallisetujen
maksi toimenpiteeksi. Määrättäköön lakivoimaiseSti niin . vuoksi enää ulkomaalaisille us-suuret
sakot ja vankilatuomiot lain rikkojille, että amerik- koa ja jättää.
reille lääketärpqita, vaan siitä, millä perusteella ja -oikeu- ^ "ostainalh
della amerikkalaiset alayhtiöt kieltäytyivät niitä myymäs-ryn<
a.yttava — ja se paiva on
varmasti edessä — pakkioluo-ven
sopimukäeäsa myös Yhdysval-
Ut muiden maiden ohella periaat­teessa
hyväsyi päätöksen vieraiden
joukkojen ja henkilökunnan pois-sifrtHihlsestä
ihaäslä, se käytämiös-sä
toteutti tämän vain osittain. Neo
tao Hiric Sat-puolucen tietojen mu­kaan
Laosissa on tällä hetkellä
5-000 amerikkalaista ja näistä suu­r
in osa sotilashenkilöitä.
Eräänä syynä Laosin aseman hei­kentymiseen
ja koko Laosista saa­dun
kuvan hajoamiseen ovat maas­sa
tavan takaa toistuneet oikeisto­laiset
kaappausyritykset sekä pää-minis'eri,
prinssi Souvanna Phou-man
johtaman keskustalaisen ryh­män
heikentyminen. Takanapäin
ovat ne ajat, jolloin Souvanna Phou-maa
tervehdittiin kansainv i. isolla
atefeVialla jos ei mahtavan vo;mak-kaaha,
niin ainakin johdoamukai-ä^
e^a pn^Tueettomana johtajana, jol­la-
uskottiin olevan kykyä johfaa
Läös rtionlen kehitys- ja riitaisuus-ongelmfeh
läpi. Kokemus On osoit­tanut,
eträ jokainen kaapraos ja
kaappausyritys on heikefttänyt kes-ktritan
Vatkutusvaraa ja erimieli­syydet
sen sisällä ovat jatkuvasti
V-öimakkaat,
Jo niin pian Geneven Laos-sopi-rtlrKseYi
jälkeen kuin vuoden 1^3
altfsia Laosissa murhattiin joikko
viasefnmlston kanssa yhteistyöhön
valmiita keskustajohlajia, mm. l i l -
loinen ulfcortiinisteri Quinim Phol-
^ena. Tärhä Johti hallituksen vasem­mistolaisten
jäsenten poistumiseen
h^allituskäupungista Vientianesta
htthtikulissa 1963. Samaan aikaan
romutettiin kaWsainväh'stä Laos-sopimusta
myös sotilaallisella rin­tamalla:
oikeistolaisten ja vasem­mistolaisten
aseelliset ryhmät oliti-vat
lujasti yhteen.
Seuraava vaihe oli huhtikuussa
1964, jolloin tosin kukistettiin oi-keistokenraalien
vallankaappairsyri-tys,
mutta jolloin kuitenkin Vien-tianen
hallitus uudistettiin ilman
vasemmistoryhmän suostumusta. J a
seuraukset nähtiin jo toukokuussa
1964: - amerikkalaiset aloittivat len­tonsa
Laosin alueen yllä ja tiedus-telulentoja
Seurasivat Pathet Laon
joukkojen hallussa olevien aluei­den
pommilukseti joihin viime ai­koina
ovat osallistuneet myös suu­ret
6-52-pommituskoneet.
AmerikkälaHsteh palhostus ja toi­menpiteet
aiheuttivat hajoamisen
<keskus'an voimissa. Eräät sen joh­tajat,
mm. eräät ministerit vaati­vat
lujaa liittoa Neo Lao Hak Sat-paolueeh
kaYissa ja tätä-tuki myös
oäa aimeijasta. Toinen keskustan
potilasryhmä kääntyi sen sijaan oi­keistovoimien
suuntaali, vaikka säi-l
y t t i k in varsin pitkään jonkinlaisen
itsenäisyyden. Viime vuoden lopul­la
kerrottiin viinieksimainittuja so-tilasosa8'
oja komentaneen kenraali
Kong Leen; vuosien 1961—1962 tun­netun
kansallisen sankarin, siirty­neen:-
ulkomaille ja viime tietojen
mukaan hänen ilman komentajaa
jääneet osastonsa ovat yhdistyneet
oikeistojoukkoihin.
Laosin sisäistä hajaantumista
ovat syventäneet edelleen kahdet
majfSsa suoritetut "rajoitetut vaa­l
i t " , joiden ulkopuolelle on jäänyt
(Jatkuu sivulla 3.)
KIINAN TAVOIHEENÄ KATKOA
DIPLOMÄAItiSm N-LlinOON
Moskova. — Lähes viikon kestä­nyt
jännitys on johtanut Neuvos­toliiton
|a K i i n a n Suhteet kuilun
partaalle Kremlin johtajien jou­duttua
ennen näkemättömän sol-vausryöpyn
kohteiksi Pekingin ta­holta.
Moskovan diplomaatit arve­levat
kiinalaisten yrittävän harki­ten
saada aikaan diplomaattisuh­teiden
katkeamisen, suhteiden, jot­ka
vielä virallisesti ovat voimassa
mutta joiden merkitys käytännössä
on täysin merkityksetön.
Asioista perillä olevista lähteistä
ke/rottiin kuitenkin, että Neuvos­toliiton
kommuhiätiSen puolueen
pääsihteeri Leonid Brezhnev on
päättänyt välttää enSimmäisrä siir­toa
kohti suhteideh lopullista kat­keamista.
Pekingin häväistyskampanja saa­vutti
uuden vaiheen viime viikol­la,
kun Kiinan hallitus virallisessa
lausunnossaan kuvasi halveksivasti
neuvostojohtajia "muutahiaksi kär­päseksi,
jotka paleltuvat kuoliaak­si
lumituiskussa". Vaikka Moskova
on tähän mennessä reagoinut hyök­käyksiin
varsin laimeasti, on Mos­kovassa
näkyvissä merkkejä levot­tomuudesta
samaan aikaan, kun
Kiinan valtataistelu on etenemässä
kohti pohjoista Neuvostoliiton ja
Mongolian rajoja.
Punakaartilaiset, kiinalaiset soti­laat
ja Maon-vastaiset joukot ovat
viime aikoina tiettävästi joutuneet
verisiin yhteenottoihin vain muu­taman
sadan kilometrin päässä
Neuvostoliiton rajasta.
Moskovassa arvellaan, että mitä
tahansa voi tapahtua'Kiinassa, jos­sa
ilmapiiii on erittäin jännittynyt.
Neuvo.stolii.to haluaa kuitenkin
erittäin huolella välttää toiAiia,
Joita Peking voi tulkita ptW0ka-tiivisiksi.
Tilanne aiäyttää nyt va­kavammalta
ja uhkaavammalta
kuin koskaan qiemmin viisi vuot­ta
kestäneen aatteellisen .kiistan
aikana.
Neuvostojohtajat on leimattu
"likaisiksi revisionistisiksi sioUbi",
j a heitä oh verrattu natseihin,l}ääT
ministeri Kosyginia esittävä nulike
riippuu hirtettynä kiinalaisten lam-punkannattimista,
ja miljoonat
mielenosoittajat huutavat jatku­vasti
loukkauksia suurlähetystön
ulkopuolella. Mielenosoittajien jou­kossa
on nähty jopa sotilaita pis­timet
kiinnitettyinä. -
Useat neuvostoliittolaiset usko­vat
tilanteen olevan nyt niin uh;
kaava, et ä aseellinen selkkaus on
mahdollinen Neuvostoliiton ja K i i ­nan
välisellä 6 500 kilometrih pi­tuisella
maarajalla'. Viime viikkoi­na
on huhuttu, että Neuvostolii­ton
rajayksikköjä on vahvistettu
ja e'tä raja-alueella asuville nuo­rukaisille
on annettu erikoiskoulu­tusta.
. : . , .
Punakaartilaisryhmiä on nähty
Amurin joen Kiihän-puoleisella
rannalla, ja tarkkailijat uskovat
olevan mahdollista, ^ että kiinalai­set
nykyisen mielentilan vallites­sa
uskaltavat tunkeutua joukoit­t
a in rajan yli. Neuvostoliittolaiset
väittivät lauantaina, että kiinalai­set
punakaartilaiset pakottivat neu­vostoliittolaiset
rfutatievirkailijat
Mantshurian raja-asemalla toista­maan
Neuvostoliiton-vastaisia isku­lauseita.
Tämä oli ensimmäinen
kerta, kun Neuvostoliitoi;i kansalai­sia
väitettiin pahoinpidellyn raja-alueella.
Neuvostoliiton kerrotaan olevah
halukas säilyttämään lähetystönsä
Pekingissä, koska se siten saa ensi
käden tiedot, Kiinan sisäisestä val-i
tataislelusta. On myös' mahdoUis-
! ta, että lähetystö pystyy ylläpitä­mään
; koskctu.sta Maon-vastaisiin
voimiin.
Suurlä.hetystön pommiräjähdys: Eräs etsivä tutWi Jugoslavian suurlähetystön
lämmityshuoneen vaurioita Washingtonissa kun räjähdyslaite teki reiän raken­nuksen
etuseinään. Pommi oli laitettu laukeamaan samaan aikaan kun räjäy­tyksiä
suoritettiin Jugoslavian muissakin edustuspaikoissa Ottavvassa, Torontös-.
sa, New Yorkissa, Chicagossa ja San Franciscossa, Loukkaantumisia ei nyt tapah­tunut.
Näiden terroritekojen suorittajista e i c l e vielä saatu ketään viranomais­ten
käsiin.
Peking. — Useat sadat kiinalai­set
mielenosoittajat kokoontuivat
sunnunlaina Jugoslavian,,Pekingin-suurlähetystön
ulkopuolelle hiiur
taen- Jugoslavian vastaisia iskulau­seita
ja polttaen presidentti Titoa
esittävän nuken. Tätä uutta vaihet­ta
Pekingin jatkuvasti kasvavissa
mielenosoituksissa edelsi Kiinan
Bcl g in d i n-rii u r l ähetystön,. ikkunan
rikkorninrn.
Jup,'o:-;l;ty!;:n suurlähetystön •sei­nät
liimiiC iin täyteen Titoli-vaStai-sia
julisteita. Julisteissa l u k i mm.:
"Murskatkaa Titon kolranpää" ja
'alas Tito, amerikkalaisten impe­rialistien
ja Neuvostoliiton revisio­nistien
lakeija''.
Paikalle saapui myös kovaäänis-autoja,
joiden kuuluttajat kehotti­vat
Jugoslavian kansaa nousemaan
hallitusta vastaan ja syöksemään
Titon vallasta. ;
Päästäkseen Jugoslavian suurlä­hetystön
eteen mielenosoittajien
oli kuljettava samassa korttelissa
olevan Ranskan suurlähetystön ohi,
ja ranskalaiset diplomaatit uskoi­vat
aluksi, että mielenosoitus oli-tähdätty
Ranskaa vastaan. Viime
perjantaina Ranskan poliisi pidät­ti
joukon kiinalaisia opiskelijoita
näiden yrittäessä järjestää mielen­osoituksen
Neuvostoliiton suurlähe­tystön
ulkopuolella.
PÄIVÄN PAKINA
" N A I T T A J A T K I N " R O M U K A U P P A AN
Menneen viikon loppupuolella
kerrottiin, että Canadan eräissä
. kirkollisissa piireissä puuhataan
kaupallisen periaatteen mukaan
toimivaa naimakauppojen-välitys-laitosta,
jonka tarkoituksena on
hankkia "sopivia" kumppaneita
asianomaisille ja siten estää avio­eroja
ja muita vaikeuksia.
Olkoon meistä kaukana epäilyn
synti, vaikka tuntuukin, että sel­lainen
naimaliike voi auttaa pää­asiassa
vain "onnettomien sydä-mien"
lohdutuksessa, sillä nyky­ajan
nuoret TnTefiet ja Jytöl-näyl-tävät
puolin ja toLsin pitävän
enemmän siitä "hunttaus"_^ja
"huntattavana" menetelmästä, mi­kä
c i meille vanhemmillekaan blc
aivan vento vieras käsite.
Ennen hyvään vanhaan aikaan
oli suomalaisillakin erikoiset nai-miijkauppojcri
hierojat eli välittä­jät,
joita sanottiin puhemiehik.si
Kaikki puhemiehet eivät kuiten­kaan
olleet aivan .nuhteettomia.
Nummisuutarin Eskon 'puhemies'
Oii siitä yksi esimerkki. Vaikea ön
tietenkin sanoa, kummassa oli
suurempi syy, puhemlehessä, vai­ko
Eskossa?
Meitä äijän köriläitä kunniassa ,
pitävä supisuomalainen käsitys o l i
sen piti olla 'miehisen miehen.
Tavatuinhan sanoa, että " k un
on akka puhemiehenä, niin on
piru konttimiehenä."
Tosin ovat kuitenkin olleet
asiat Egyptissä, missä sanotaan
naisten toimineen puhemiehinä
kotona ylistäen siellä saatavissa
olevaa, morsianta, riippuen ylistys­laulun
määrä ja laatu tietenkin
siitä rahamäärästä, minkä hän
tytön perheeltä sai.
Hänen parhaita asiakkaitaan
sanotaan olleen äidit, jotka halu-tai
-akkoina,*! ollen tämän alan^- sivat pojalleen kauniin ja rikkaan
"ammattihenkilöt" niin vaikutus- morsiamen.
valtaisia ja suuria rouvia, että hc
voivat pilata tytöltä kuin tytöltä
kaikki avioliitto mahdollisuudet.
Nyt meille kerrotaan kuitenkin,
että tämäkin ''iiminatti^^saa väis-tyii
muistojen joukkoon, kuti-n
ovat .suomalaisto» elämässä väisty­neet
puheniiesten lisäksi nc pal­j
on yli.slelyl, mutta aikansa elä­neiksi
todetut savusaunat, sekä
kupparit kirveineen ja sarvineen.
Nykyajan villitys on kuulemma
• mennyt Egyptissäkin niin pitkäl­le
että nuoret itse. järjestävät nai­ma-
asiansa ilman ammalikseen
välittäjinä toimineiden tätien
.. apua.- •
Nämä muinaisten faanioilten
maan naisnaittajat Olivat tavalH-sesti
• keski-ikäisiä leskiä - - n i in
ainakin kerrottiin. Heidän "am-mattiinsa"
kuului yhteyksen otto
perheisiin, missä oli naimaiässä
olevia t.vttöjä, ja sitten 'sopivien'
kuitenkin se, että mikäli siinä miesten etsiminen heille,
hommaijsa puhemiestä tarvittiin, Naittajat, vieraili poikamiehen
Ammatistaan elävä naittaja
yritti tietenkin saada mahdolli­simman
hyvän palkkion "palve­luksestaan"
vedoten siihen, että
hänen on pitänyt työskennellä
viikkokausia sopivan heilan tai
sulhaspojan etsimiseksi.
Kun sitten oli pojaUe tyttö va­littu,
h i i n kenotaan, tulevan ano­pin
menneen yhdessä naittajan
kanssa tytön kotiin"tarkastusmät-kalle"
— mikä oli peloittaya ti­laisuus
tyttörievulie. Jos 'tyttö
hyljättiin kerran tai kaksi sellai­sen
"tarkastuksen" jälkeen, hän
sai äkkiä huonon maihcen—r hä-het
leimattiin joko köyhäksi (mi­kä
on kaitceti vieläkin "rikos")
rumaksi ja muutenkin naimakel-vottomaksi.
Tämän, sekä käydyn "kauppa-hieronnan"
tietäen, tyttö oli aina
hyvin valmistunut tällaista tule­van
anoppinsa tarkastusta varten
— tukka oli hyvin kammattu
"sotamaali" huolella laitettu ja
parhaat juhlavaatteet yllä,
"Tarkastuksen alussa vaihdet­tiin
kohteliaisuuksia ja tyttö puo-
'-"'lestaan tarjoili kahvia. Sen jäl­keen
tvttö käveli lattian poikki
vartaloaan näytellen. Hänen tehtä­vänään
oli myös pieni jutustelu,
että tuleva anoppi pääsi kuule­maan,
onko tytöllä, mielyttävä ää-
• • ni. ••• • - . • •
Sen lisäksi kokeiltiin tytön ko-.
kitus- ja muita perhcenemännälle
kuuluvien töiden suorituskykyjä.
Jos tämä "tarkastus" päättyi toi­vottuun
tulokseen, silloin määri­teltiin
vihkimispäivä—"ja naitta­j
a peri maksun sekä morsiamen
että sulhasen perheeltä.
Mutta kaikki tämä "vanhan ajan
kauniiseen romantiikkaan" liitty­väksi
sanottu hoifflha jää nyt kuii-lemnia
inuistojen joukkoon Egyp-
Iissä.
Ja hyvä on että jää! Epäile­mättä
sekin menettely on joskus
varhaisessa menneisyydessä autta­nut
edistystä eteenpäin. Mutta se
on auttamattomasti nykyaikaan sO
pimatonta ja saa luonnollisesti
väistää uusien ;jä parempien me­netelmien
tiellä.
. Näin "muuttuu maailma Esko-scni".
Tä-ssä on vain yksi pieni
csimei-kki niistä suurista muutok­sista
mitä on nykyisen sukupolven
aikana tapahtunut ja initä nyt ta-pahtuir
Vajuryrskyn voimalla jä
nopoudelia inhimillisen eläfnän
kaikilla aloilla yhteiskuntake-hil.
vs mukaanluettuna.
Känsäkoura.