Vapaus, March 24, 1953

              Sivu 2 Tiistaina, maaliskuun 24 p. — Tuesday, Marcb 24,1953
(USmTUi iDilependeiit X a l m
OigBD oX Flnnlab canziOans. Es*
tab&flSied Nor. 6. m?, Autborlzed
M fiecoDd d a » n a U by tlie Post
Office Oopartsnent, Ottava.
Udied tiaxice veefcly: l^iesdays
TbOffidayB and Satnrdajra bjr Vapaus
Publlsbipg Company Ltd.. at 100«102
E3m W.. Sndbury, O a t , Canada.
Telepbones: Busioees Office ^•'iZSl
Editorial Office 4-42^. Manager
E , SulEsl. m t o r W. EUund. Mailing
addreasi Bo» 69. Sudlngyr Ontarto,
Advertislng rates upon applicatlool
Translatlon free of charge.
TILAUSHINNAT: '
Canadassa: 1 vSc 7JQ0 6 kk. 3.75
3 kk. 2 23
Vbdysvalloissa: 1 vk. 8 / » 6 kk. 4 ^
Sumnessa 1 vk. 8A) 6 kk. 4.75
' ^ u u Idunista kesään, puoli ff
x l n c o n s u o m a l a i s e t f ySläiset saavat joka vuosi muistutuksen yllä'-
viivatusta vanBanr kansan viisaudesta, joka kokonaisuudessaan kuuliiu
seuraavasti; " K t i u kiurusta kesään/ puoli kuuta peipposesta, västärä-"
kiistä vähäisen, pääskysestä ei pärvääkään.'' '
Incon työläisten jokapäiväiseen elämään sovellettuna tuon v i i -
saan sananparren sanat ovat hieman toisenlaiset: >
" K u u parjausjutuista palkkaneuvoitcluihin, puoli kuuta emäval­heilta,
hajoittajaiA henkiin heräämisestä vähäisen, reittaajain saapu­misesta
ei päivääkään."
Kaikki tämä on tuttua tänäkin vuonna. Kuukausi toista sitten
rupesi Sudbury Starissa ilmestymään artikkeleita, "uutisia" ja pila­kuvia
"kommunisteja" vastaan, joiden selvänä tavoitteena oli maine­hikkaan
Mine-iMill Union nykyinen johto ja loppukädessä kaivos­miesten
palkat ja työolosuhteet.
•m, Sitten tuli, kuten muistetaan^ repäisevä "emävalhe" siitä, miten
Mine-Mill Unio valmistelee muka "subversiivista" j a "kommunistis­ta'^
filiiliä Yhdysvalloissa. Totta on, että Mine M i l l unio, joka on
kiintynyt myös työläisten kulttuuriharrastuksiin, valmistuttaa Hölly-i:^
robdin entisten kirjain tunnettujen .Näyttelijäin sekä tuhan-r;|
iert varsinaisten kaivosmiesten yhteistyön avulla, sekä erään liike-
^btion johdolla''>!Mkan Suola"-^nimistä koko illan elokuvaa. Kuvan
Söskeisenä hahmona^ on* mies j a vaimo,- karvosmltfs' ja hänen vaimon- ;
heidän' xakkautfen^ lujittuminen elämän' koettelemuksissa jne.
$ibä nähdäänflähikiivattksia'kafvosmicsten elämästä ka^
|ona j a sosiaalisissa riennoissa. Että elokuvan sankareina voivat olla
.^öläiset, se on Jo pahasta. kauhistus on se Icun
tässä -elokuvassa tehdään oikeutta sorretuille j a alaspairtetuille vä-Äemmistöryhmlllei
erikoisesti neekereille ja meksikolaisille kaivostyö­läisille.
' • "Västäräkin" osaa propagandamiesten arsenaalissa vie tietysti
^rank and file" bajoittajain toiminnan aktiivisuus. Jos kahdesta'yllä-r4iainitusta
seikasta oltiin epätietoisia, niin tämä oli erehtymätön
' ^erkki siitä, ettäjialkkaneuvottelut eivät ole enää kaukana,
[ j f a niin se sitten tapahtui. Samaan aikaan kun Mine-Mill Union
S Y N T Y M Ä ­P
Ä I V IÄ
Aleksanteri Kooslsto, Wa}mapitae,
O n t r täyttää 70 vuotta maaläiktfun
25 pnä.
Yhdymme sukulaisten Ja tuttavien
onnentoivotuksiin?
' f " r ' [ i '-'r - ••
Kyspyksia ja
vastauksia
* • •
Sudburyn osastoh No.- S9S: n julkaisema lehti '*News" tiedoitti; että
jncon työläiset'ovat aloittaneet viralliset kesi|i}stelut tulevista palkka,-
r.m.^y^!|(lmu^^/^aan,.julkaistiin Starissa suurena etusivun ,tari;|a^^
tieto^Vietläjtei^ästyöläisten union oikeistojohtajain näille maiA i l ^
eltämät reitit^j^l, Ck|lp^;^ey^^.^lijlp;!,,pefujtftjaf; ^plij Jan^jnattihäjöil-
^Jat}-'öliVat-nläka'jöWUneet-MiH'ei-MiU'-Uniori-vä^ — Vapauden Hakija.
Vastaus: r.!|M;]ifitttfelmlsUjn^
t ^ . , „ . . . . » tusauhtelta ole t o i s i n Järjestetty fei
Tassa S i l ^ sl|tpn Rchfaamt.ovat, tädillä,!; Ja.|e 0|i kunloa- vaUnclla mitään mquto i o i k ^ t ti
on merkki siitä/eltäjliicpo.lA/OPU JyalHisföjim ryhtyn kuntcään omaisuute^h^Mifaihei-itt^i
Memaän nVitä^ vaatimuk^i Q|\tetään^niU|e fitmrikbilasi|l&tis
i ) l k a viime vudn^ä W a f foltofesi lkhes%9*miljö<Jnaa*daiari
isten tyolaiste^>e^a. ,.,ruh •-.uuMWi. u: S-A
il&tisännille,
laria täkä-
Vii8ikymmehtäyhd^kp^nYljp({99^4l9yari|ipi) suuri rahamäärä.
iillä'VDidaaa>livoidella"'vähän yhtä jos toistakin yiittäijää^Vr kunhan
irittäjän t|irlitokjuksen^>j>nf Jäjijt ^tfpp ^^iy^etji^apvasia i jjalkan-
Korotuksia ja muita pärannukda ityöolusuhteifijinsa. Täiiiän vuoksi
' oidaan pitää luonnollisena asiana sitä, että joka vuosi, ennen palkka-
; I euvott^ltj^n' alkamista, ja niiden aikana Mine-Mill Union^ifinpärille
"Mokdontuu'kaikenlaisia haaskoja, jotka vaanivat tilaisuutta työläis­ten
voimien heikentämiseksi ja koko union hajoittamiseksi, jos suin-
J l i n mahdollista.
Tänlä antaa myös vissejä velvollisuuksia^.Mine-Mill Union kai­kille
jäsenille, jotka ovat aina, ja epäilemättä tänäkin vuonna, nous­seet
vaatimusten vastaavalle tasolle.
^ On muistettava, että työnantajain edut vaativat työläisten r i ­vien
hajoittamista, erimielisyyttä ja keskinäistä epäluottamusta. Juu-
1$ tätä varten "rasvataan" kulissien takana niitä hajoittajavoimia ja
ammattiparjaajia, jotka aina neuvottelujen aikana aktivisoituvat ja
tulevat niin suuriäänisiksi. Tämän vuoksi pitää katsoa epäluulolla
Kaikkea sellaista minkä tarkoituksena on ''väheksyä" union merki­tystä,
mustata sen toimintaa tai ylistää reittaajain "helpon tien" l u -
. • pauksia. • •. , .
> Jos koskaan, niin neuvottelujen edellä ja aikana on työläisten lii­tyttävä
yhteen ^ heitettävä poliittiset-erimielisyydet ja muut tois-
{(rvoiset seikat sivuun ja toimittavat yhtenäisesti, yhteisten vaati-niusten
läpiajamiseksi. Yhtenäisyydessä on voima ja-juuri työläisten
yhtenäisyyttä yritetään kaikkein ensimmäiselvsi hävittää. Jotta union
jäsenet voisivat muodostaa mahdollisimman lujan ja horjunriattoman
yhtenäisyyden, heidän velvollisuutensa itscää^, omaisiaan ja työto­vereitaan
kohtaan on se, että osallistuvat palkka- ja muiden vaatimus­ten
neuvotteluun eli siihen keskusteluun mitä näistä asioista käydään.
,^lyää tietysti on, että kaikkien yksityiset mielipiteet eivät voi to­teutua
viimeistä " i " pilkkua myöten. Mutta kun asioista keskustel­laan
puolelta ja toiselta, esitetään omat mielipiteet ja kuullaan tois-t(
bh ehdotukset, niin avoimesti keskustelemalla saadaan taotuksi y h -
vteise^ puolesta on sitten yhteisesti toimittava ja
' tiisieitax^ tiiähte^^ .
V i^^^!^ että suomalaiset kaivosmiehet osal-
; JutuisiVat sataprosenttisesti • Mine-Mill Union palkkaneuvotteluihin
ja seuraisivat joka päivä asiain kehitystä. Asia on nimittäin siten, e t^
"kuulopuheet eivät? ole koskaan tiedon arvoisia". Kenenkään ei pidä
luottaa siihen^ mitä jotkut hämäräperäiset ainekset kuiskuttelevat niir-klm
t a k ^ mitkä ovat reittaajien ja hajoittajien lenv-pipaikkoja.
Jokaisen kaivosmiehen tulisi itse henkilökohtaisesti vai­kuttaa
t u l e v i i n ^ v ^ — antaa niihin oman panoksensa. Ja
ösallistun^la aktiivisesti^okouksiin, missä näistä vaatimuksista kes-
[ kiistellään -— niin ja ehkä •vaiteliaankin — maanmiehemme tietävät
lik) nutä on menossa, minne pyritään j a mitä pitää tehdä,
r Silloin he voivat myös henkilökohtaisesti vastata niille yhtiön
niiehille ja muille hajoittajille, jotka yrittävät työläisten yhtenäisy>'t-täioukata,
että "menkää isäntienne t3'kö, mutta älkää yrittäkö vai­keuttaa
työläisten muutenkin aivan tarpeeksi raskasta elämää",
f Luonnollisesti tästä on työtä ja vaimaa. Mutta "helppoa tietä"
: ei d e . JVIine-Mill Unio on demokraattinen järjestö, missä jäsenistö
'paätiää asioista. Se antaa myös jäsenistölle entistä suuremman vas-i^?
tUUioalaisuuden siitä, että asioista päätetään juuri heidän töivömal-
^ t a v a l l a . Jos tätä *S'aivaa" ei nähdä, silloin ollaan vaarassa jou-ti|
a lakaisin kymmenen vuotta sitten vallinneeseen pimennykseen,
^infSSä lyolsusiUä sananvaltaa työoloihinsa —
;iliis$S'iydaKSiIta ei mitään kysytty sen paremmin palkoista kuin
fjlim^^ — missä työnantajat yksinään päätti\'ät
^^tiivisestt siis palkkaneuvottelukokouksiin.
FASMÄBIT J A T Y O T A P A T U B M AT
K y s y m y s : O n k o totta, että fanöarlt
voivat n y t v a k u u t t a a itsensä Ja t y ö -
lälstensä työssä sattuvien fapatUr
mien varalta Ontarion maakunnan
Worl£men's Compensation Boardin
k a u t t a . — F a r m a r i . ;
Vastaus: K a i k k i f a r m a r i t , Jotka p l
tävät Joko valdnalsta t a i tilapäistä
työvoimaa voivat t u r v a t a työläisensä
Ja itsensä työssä tapahtuvien tapa­turmien
varalta k i r j o i t t a m a l l a asian
Johdosta osoitteella Workmen'8 C o m ­pensation
Board, Toronto, O n t .
F a r m a r i n perheen Jäsenet eivät
kelpaa vakuutukseen e l l e i , h e i l l e m a k ­seta
määriteltyä p a l k k a a , eikä myös­kään
seUalset f a r m a r i t . Jotka eivät
pidä palkkatyövoimaa;'"'
Tämä vakuutus maksaa 79 senttiä
k u l t a k i n sadalta d o l l a r i l t a mitä far-*
m a r i , maksaa palkkoina, ruoka Ja
asunto lasketaan/ tässä tapayksessa
$1.50 arvoisiksi päivää kohden. F a r ­m
a r i n , itsensä-, v a k u u t t a m i s e n penisr
teenä käytetään todennäköisiä tuloja.
Joista • enintään $4,000 otetaan h u o ­mioon.
' Vakuutusmaksu o n siinäkin
tapauksessa 75 senttiä sadalta.
V A I M O N P E B I N T O O S U US
J A V A N H U U D E N ^ L A KE
Ky9ymy8:,Onko B r i t i s h Cblumbias-s
a voimassa sellainen l a k i , että v a i ­mo
e i omista mitään ennenkum mies
kuolee? Meillä o n p i e n i k o t i Ja o l e m -
lijc yhdessä tehneet työtä yU 20 vUot-ta.-,'
•
M i e h e n i täyttää p i a n 65 v u o t t a Ja
hänen pitäisi saada eläiis, m u t t a h ä ­nelle
ci ole • luvattu .täyttä, eläkettä
koska hän omistaa kodin, Volsilto
mies luovuttaa
Ipojalleen, että
Työtätekevien sosiaalioi­keuksien
puolustamiseksi
MaafEman ammattJybdlstysten
lUlon aloftteesfa naalliB^OD 2—6
, fäfvänä kokoontua Itävallan pää
ftaopnnelsss lVienlssä Kacualnvä
Unen konferenssi käsitfielanään
soslaallvakaJataksen Ja sosiaali-huollon
kysymykjHä.
Konferenssin työJär/Ä^ylaen' pe­ruskysymyksenä
on "sosiaalivakuu-tukÄcipi
j a ÄOsIaaBhuonott suipjeleml^
nch, parantaminen Ja laajentamina
sekä' ' n i i d e n ivolmaansaattaoänen
maföä. Joissa sitä el « l e - . Konfe-renssr
aiyVäk^ mydäkin työtäteke-vl^
soslaalivakuuttis- JasosiaaLh&oI-tovaätlmusten
ohjeitaan.
Valmlisteiulaatakunnan Julistulcses-sa
on sanottu, että "konferenssin teh­t
y n ä on vajptaan mielipiteiden vaih­don
avulla rinnastaa eri maiden tä­män
alän työkokemusta, tehdä konk-v
a i m c l l a ole n\t|H^
:Untcään o m a i s u u t e ^ h^^ib!
isuus (dower rights) mikä o n yleensä
:'alklsaa maaltunny^^SIff hä^J^sja
; ymyksessä ol^v^^|^|>|p^uu^esiSj.,
< 6s vaimo a l l e k i r j o i t t a a seiiaiseh o-da'liutiafeii-
»iiyyHii8'
kltsee^ise häheh'lubp^isiäaik^-lJöri^
töciuiiäfesläan^ k^byi«ykäifeSi& ölevafefi
kUrftttfiilätöÖtt'nähdeii, 'P^fIritÖöäuUs
^ilhfc^iriilstööh ttähdfeii «1 O^^
k a a t f ' ' valmöii ; s^ta^/issa' - enhehkuin
häne'n nilehisnsä' kiiolee.'
' M U . ' i l i miehienhe vanhUUdeheläkö
on kysymyksessä ei k o d i n pojalle
luovuttaminen auta asiaa koska k y ­symyksessä
olevan eläkkeen saannin
cdellytyfcsehä on työkyvyttömyys Ja
varattomuus. Hänelle o n l u v a t t u Ja
todennäköisesti hän s a a ainoastaan
cslttalsen eläkkeen koska hänellä on
oma koti. Slvumenhen sanoen t e i ­dän
pitäisi a l l e k i r j o i t t a a badin po-j
a l l e luovuttamista koskeva a s i a k i r ­ja.
Joka merkitsisi s a m a l l a , teidän
luopumista 'perlntöoiuurfestanne k y ­symyksessä
olevaan klihtelmlstöön
nähden. . •
Mitä muut scäioVät
T O D E L L A K I N .
K U I N K A K A U A N?
" M e emime ole •voineet m i l l o i n k a an
r a t k a i s t a -uusiintuvaa työttömyyson­gelmaa,
p a i t s i sodan t a i sotavalmis­telun
avulla. Me emme ole ivöineet
k u l u t t a a tehdastuotteitamnt^, emme­kä
edes maataloustuotteitamme.
" M e emme ole antaneet toisten
maiden myydä paljoakaan meille ja
s i t e n uhkaammie aiheuttaa sellaisen
kauppabalanssin. mikä o n 'epäedulli­nen*
m e i l l e . ..
•Tuloksena on, että meidän maas­samme
on v o i m a k k a i t a piU-eJä, Jotka
ovat tottuneet k r i i s s t h l n . j a ovat saa­neet
niistä voittoja. He pitävät boo
mikautena siitä k u n pannaan s u u -
remp.a summia rahaa aseistukseen.
•He huomioivat tyydytyksellä, että
v i i m e ' sodan aikana käytännössä o l ­l
u t t a lisääntjmelden voittojen veroa
ei sovelleta siinä määrin. H e v a l v o ­vat
hintakontroUeja j o t k a nostattavat
•hintoja enemmän k t i i n n i i d e n toivo­jat
osaavat u n e k s i a k a a n . . . K u i n ka
kauan me jatkamme ohjelmia, j o t ka
tekevät rauhan huolestuttamaksi ja
todella tuhoisaksi meille?" —• The
C h r i s t i a n Advocaten t o i m i t i i s k i r j o l -
tus maalisk. 3 p . 1953.
regttinfen a n a l y y s i nj^kyteestä a s l a i n -
tiläHta. b y v ä b ^ cosiaaitvakuutusohk
Jeima; Johon s ^ l i y v ä t sosiaalivakuur
tuksen yleiset periaatteet J a J o ^ sää-'
tää h u o l t o n o r m l t aineellisen vahingon
kattbssä' muodoissa. K o n f e r e n s s i har-:
kitisee täinän^oibdelman ^ t e u t t a m l s e^
toimönplteetv
J u l i s t u k s e n konferenssin kobllekut^
sunUJ^s^v^oi»; a l l e ^ l p l t t a n u t y l i 8ff
e r i i j ^ i d e ä i r ^ a i b m k t ^ d l s t y i t t o l J äl
muiden yh^lsiunnällisten Järjestö'-
: J e n h u o m a t t u a ^ u s ^ l a t ^ . s ^ ä ' l u ­vussa
sellaisen maiden 1£Uin tBnglan-nfn;
lyivällati, j B e l g U i n . f l ^ n s k a t t , X t a -
l l a n , C a n a d a i f i i ; [ n t l a i i * ^<}l»lljoÄ5 Ja
B r a s i l i a n edustajat,
TäUiän^könferenssin^ k o o l l e k u t s u m i -
nen: «vetää puoleensa m a a i l m a n : työtä­tekevien
laajojen Jotftkojen huomio­ta.
Siinä e i o le mitään ihmettä, sillä
Imperialistisen l e i r i n sotavalmistelut
ovat langenneet raskaana taakkana
työtätekevien l i a r t i o i l l e . Työtäteke­v
i e n yhteiskunnallinen j a taloudelli-:
nen asema k a p i t a l i s t i s i s s a j a ' s i i r t o ­maissa
huononee herkeämättä. Sota-meriot
kasvavat vuosi vuodelta. S a ­maan
aikaan vähennetään J o muu­t
e n k i n n i u k k o j e n sosiaalimenoja,
. Yhdysvaltojen entisen preslde^nttir
ehdokkaan Stevensonin i «njjtäiytynyt
tmyöntaä"€rä5ssätvaalipUheessaaa,ietH
^tä Vhäysvaltojeni väesttkn ihuomatta-j
'Vat -ryHlnSt; » v a b > •'tayattomäa ras­kaassa
a h m a s s a " , iaiän sanohil^HEläkr:
keehtiauttijat; >: >säästöUlään elävät
vänhukäet, v ^ k u u t u s k o r v a u k s i l l a i ; e l^
kät-lfesket,! — k a l k k i .nämä" ihmiset,
i i l s k l n i volVat I t d l l a ' toimeen- toSntoJQu
' vuoksi i-, .<' T o i s i a i -ion < Vitiäkin
i atiJa$«^f jo^^R«?fty^g?K
mlaamnje * 1 ; imiljoonasta i.pefh^esjä,!
j d i d e n <vuoden tulot ovat. a l l e ikpftdejU?
•tiihahnenidöUarini^iiii i^:ji->( a,:Uii-
Tämä S t e v e m o n i f t . i n t a t n f t i : s y i ^ j ^ j
k i i v a . e i . h e l j a s f e läheskääri-täyd
"sesU-^SChdysvaltojen (työtätekevin
'äellista> t i l a a : -TodelllsiUud^seia »tieldän
äsemansaf o n p a l j o n huonbiRpi
kustannukset • kasvavat > herkeänxät,tä^,
r e a a l i p a l k k a alenee, työn IritiErislivl-söimlseii
yhteydessä kasvaa onnetto-muU$
tapausten l u k u tuotarmossa;-sor
siaallyakuutusta e l ole j u u r i lainlcaan.
Kiihkoäseistautumi^en' johdosta a -
lenee äiglarmiii työtäteke elin­taso,
aSnglihnin entinen työmiials-
Kuubassa kuuluu suuri osa työläisiä i rotusyrjinnän lopettaminen Ja sellai-vakuuttamattomiin.
Mutta nekin/sen sosiaalivakuutuslain voimaan-
J o t k a kuuluvat v a k u u t e t t a v i i n , saavat
^ n i i n pientä avustusta, ettei se t u r v aa
' t o i m e e n t u l o a ! ; ' •
iRanskan, E n g l a n n j n J a B e l g i a n af­r
i k k a l a i s i s s a siirtomaissa ei s o s i a a l i ­vakuutusta,
ole Vlnkaian. ; P i e n e t p e r ­helisät,
J a korvaukset onnetUnnuusta-j
a u k s l s t a , t u o t a n n o s s a eivät v o i hel-
'pjottaa; työtätJBkcylcn asemaa, S U r t o -
j s a i d e n .viranomaiset, totejitt^vat m i ­tä
t n h o i t t a / i n^xotub^Jintää ,mustar
aoisla^työläisiä J k ö h ^ ^ ssta''
v a t i ^ ö n i ^ l ^ n e m p l ä ä v i i s t t ^ kuin
valkoihoiset Ja - J o u t u v a t . , elämään
kaulii^issä kurjuudeisisa.' Itanskan
Sudanissa ei l o u k k a a n t u l i i l s e s t a tuo­tannossa
maltseta yaötulsta eläkettä,
v a a n ainoastaan idärtia-iavustus. Jos
löukkaaiitimdsta , s e u r a a Invaliidius,
n i i n tpÖläiiBelle maksetaan k o r v a u k ­s
e k s i k o r k e i n i k a n l i e l j K n ' kuukauden
t > a l i ^ . Sen jälkeen hänet' Jätetään
onlan' oiiHeiisa' döjaan; l l n i a n mitään
tiolmeeriutidri riiati^^
• Britannian j ä ' R ä n s ^ ' s i i r t o m a i s sa
^ ' K ^ e r u n l s s a Ja''iMädagaskarissa ei
atnhuttitaUti^n; fdheuttE^oan^s^
dto\ajältäi makseta' jtnltäkn s a i r a u s -
ayr^tusta'.. . Öniiettoinuustapduksista
q i y d s k ^ n - ^ k s ^ t a elä|cet^. vaan
ijpi''^t\ih:p4^e^^ sanaan a f -
k^)t\ tavatfiman' läsiäldferi'työehto­j
a '^HyönÄiojgl^nliiMyaälli^ni juut­t
u m i s e n tulokseha' ärfimattftatfdit
kil-ja'l|n|elllsestj[*kaä|tav^t ifhmlsiä' k U in
heinää j a oiinetto^uudebNtudtannos-'
sa ovat Jokapäiväiislä ilmiöitä.
Musban A f r i k a n työtätekevien tär-kehnpänä
vaatimuksena on kaiken
saattaminen, mikä t u r v a i s i h e i l l e a i ­neellisen
toimeentulon työkyvyn m e ­netyksen
tapauksessa.
M a a i l m a n ammattiylJdistysten l i i ­ton
työvaliokunta korosti isttmnos-saan
.viime vuoden kesäkuussa sosi­a
a l i v a k u u t u k s e n erikoista tärkeyttä
s i i r t o . J a puoUsilrtomaissa, Joissa, t y ö ­tätekevät
ovat erikoisen Julman r l i s -
.ton alaisia eikä iheillä samalla, ole al-r
k ^ l l i s l m p i a k a a n y h t e i s k u i m a l l i s i a o l -
k c u k s a . y •
K a i k i s s a maissa o n a l o i t e t t u .valmis­t
a u t u m i n e n tähän kansainväliseen
konferenssiin sosiaalivakuutuksen k y ­symyksistä.
'Hanskassa on p i d e t t y kansallinen
konferenssi sosiaalivakuutuksen k y ­symyksistä,
"nelsen tyokonfeäeration
muodostamaan valmlstuslautakun-*
t a a n on v a l i t t u yhteiskunnallisten
järjestöjen, siinä luvussa " V a n h u u s ­iässä
olevien työtätekevien l i i t o n ',
'^Lapsuuden suojelus- j a p u o l u s t u s l i i ­ton'-',
^IRanskan n a I s l ' i t o n " y;m. j ä r ­jestöjen
edustajia. Ainoastaan " F o r -
ce o u v r i e r i n " Ja k r i s t i l l i s t e n ammat.
t l y h d i s t y s t e n Johtopukarit ovat k l e l -
tä3ii)yneet kannattamasta l.ikettä so­siaalivakuutuksen
puolustukseksi.
> -Italiassa o n j o o l l u t monta konfe­renssia
sosiaalivakuutuksen j a - h u o l ­lon
eri kysymyksistä. Kokousten a l ­k
u u n p a n i j o i n a ovat olleet I t a l i a n y -
l e i n e n t ^ k o n f e d e r a t l o j a S o s i a a l i -
'huoUon -kansallinen i n s t i t u u t t i.
Suomessa on vahnistavassa konfe­renssissa
muodostettu k a n s a l l i n e n k o ­mitea,
Johon o n v a l i t t u työläisiä^ a m -
AmerUikalaistenldn
tulisi joskus .
Jtuunnella toisia
Lontoo. - * Britannian tyoväeo'
lilfcUec«sä on vUme aikoina kasva­nut
vaatbnttä^. että ablenkovlii,
Cboichlllln Ja Elsenboirerin pitäisi
kd0wntas nenvöttelemaan jBiaall
män asioista. Työväenpnoloeen ^
sen Arttaor Leiris esitu iäioaa vaa-
, iitnnksen alabnoneessa tnaallskiran
12 pnä. Chnrchlll pyrki väittä-niaan
suoraa vastausta/mnttasa*
noi kuitenkin»ettelliän halna Täit-iää,''
ettdkö se ole Jbyvln fä(keä%
Daily Mlrrorrlebti sanolr ' h e i ­dän
on .sanotlava'ameifkkalalsUIe,
että beldän.tulee lakata sanomasta
Jokaiselle mitä ontehtävä j a kuun­nella
joskus toLda." ..^
m a t t i l i i k k e e n työntekijöitä, lääkärel-tä,
laklmlehiä Ja eduskunnan jäseniä.
Tämä komitea. järjestää p a i k a l l i s ia
konferensseja sosiaalivakuutuksen Ja
- t o i o l l o n kysj-myksistä.
K a n s a l l i s i a v a l m i s t a v i a komiteoita
o n muodostettu monissa A f r i k a n , A a ­s
i a n j a L a t i n a l a i s e n A m e r i k a n m a i s ­sa.
- E s l m e r k ksi Brasil.assä' o n a l o i ­t
e t t u l a a j a v a l m i s t a u t u m i n e n enslm-^
maiseen k a n s a l l s e en kongressiin s o^
släalivakuutusten kysymyksistä, k o n ­gressin
^ valmistamiseen osallistuu
maan suurimpia ammattiyhdistyksiä
O i k e u t e t u n ylpeyden t u n n o l l a v a l ­mistautuvat
sosiaalivakuutuksen Ja
- h u o l l o n kansainväliseen konferens^
Siin Neuvostoliiton, K i i n a n Kanisan-t
a s a v a l l a n j a kansandemokraattisten
maiden ammattiyhdistykset. Näissä
maissa vallitsee l a a j a kaikklkäsittävä
soslaal vakuutus J a - h u o l t o , j o k a t u r -
•vaa työtätekeville täydellisen a i n e e l l i ­sen
toimeentulon ^valtion -kustannuk­sella
kaikisäa työkyvyn menetyksen
tapauksissa. • • . •
SITÄ
HALPAA
V i e r a s : — Teidän pc
h a k k a a rautanauloja hu
«•kö se d e k a l l i s t a leikkiäv
Isä: - E i n i i n kallista L , .
luulete. Me ostamme
t u k k u h i n n a l l a .
MISSÄ SITTEN
V i e r a s : "Mitä te yrltäte teaj
k i i l a n o i l l a -kokeiUanne?"
liProfteorI: ''Yleistä Uuö'
V i e r a s : M i l l a i s t a se on?
Ä o f e s s o r l : "Liuotusainetta.
Uuottaa ^«*»rkr
Vieras Missä te aiotte sitteJ
lyttää s i t ä ? " *
- 'Moskov»n -Pravda .omisti, pää-.
fcb^JoKilkseiäae. 14;x2f »Kaci ( M a r x in
rndfefoll»; •) i K l r j a i t a b s e s s a i i i toden
t a a n että tieteellinen saslalismi
W->osb{«^nttt k U s t a l t o n l M i lete-.
TäJnm^O^tiAää-iniuclkkltn
tiefdrtöihin- iniil^deiiLf i i a o l k a i s e n u n e
^räa-vU^äk' Piä.<^aniiartikUeliiiä:
i f J i . . ;i)>:-;i .v;/::7:.i.;{fi-t<
Kahvin hinta nousee
Yhdysvalloissa
.\ew Yorit. — H e t i k u n k a h v i n r a -
j a h i n t a p o i s t e t t i in alkoi k a h v i n hmta
nousta. Samaan a i k a a n a l k o i k a h v in
h i n t a kohota myöskin B r a s i l i a s s a.
J o i s t a k i n lähteistä annetaan y m ­märtää,
että k a h v i n jälleenmyynti­h
i n t a saattaa kohota 10—12 senttiä
paunalle.
— Lukuisat eteläkorealaiset tekey­tyvät
Japanilaisiksi, säästyäkseen jou­tumasta
pyöveli «heen armeijaan.
t e r l Beävln ori sanonut alahuoneessa,
että " i s o - B r i t a n n i a rahoittaa aseis-tautumisohjelmaa
niillä v a r o i l l a , j o i ­ta
työläiset maicsavat k a n s a l l i s s e h v a -
kuutusrahastobn". Vuoteen 195i v e i - -
r a t e h E n g l a n f i l h sotaniieiiöt kasyölvät
v i i m e vuofmä m i l t e i 50^' prosehtllla,
n i U t t a menoja y h t e i s k m i h a U i s i i r l ' t a r -
p e l s i l h s u p i s i e t t i i h ' 20i t>rösentillk. i ;
Ranskassa riayöskin^^^^B^
soslaallvakuutukseh varat ylipäänsä
työläisten Ja työnantajien s u d i t t a ­m
i s t a maksuista.; M u t t a työnantajat
eivät vuosikausiin suqirlta h e i l l e ' ' k u u ­l
u v i a maksuja. IS^ipifälfstit" ovat v e l ­kaa
sosiaallyakuutuksen rahastoon
monta kymmentä m i l j a r d i a frahgia.
Sitä'paitsi h i n t o j e n j a t k u v a n kasvun
vuoksi alenee reaalipalkka l a k k a a ­matta,
rratnä seikka vuorostaan a -
lentaa sosiaalivakuutuksen rahastoon
k a r t t u v i e n varojen arvoa j a supistaa
jyrkästi eläkkeitä j a avustuksia. N y ­kyään
R a n s k a n h a l l i t u s koettaa v i e ­lä
enemmän supistaa menoja y h t e i s ­k
u n n a l l i s i i n tarpeisiin, m u u n muassa
teirveydenhoitoon.
iRuotsissa o n iriflatio alentanut v a -
kuutusavustuksia keskimäärin 20 p r o -
sehtUla. tii­l
t ä vallassa v i i m e ivuoden touko- j a
Jiielnäkuussa ihyväksytyt l a i t ovat k i e l ­täneet
ivanhuuseläkk^eri- n o i n ^ - f p r o^
sentiltä työtätekeviä'huonmat^^
tä, että he ehkä olivat suorittaneet
maksuja " ^ a a l l v a k u u u k s e h 'tf^äSr;
toon paril^mmentä v u o l t a j a e n e i n - '
mänkin. Parlamentille o n lisälsai^ Jä-i.
Marr3i«-EngB;sint3j?W.nl9r.?l?^nin
cci^piiiöU kaIkkly0^jlit^v«^.rsJ114;mrPJ='
;t^sl!unnanv,keWJHsWfi^cr
p a j j a ^ p ; ^ % iPi\9jlueel(^_j,a,>kansö^
i a ; - A | U s i a j $ f ^ J ^ / ; o r i f t j ^^
,än>eauu;teo;cla.el 9 j t e : f l ^ sjjur^
änj,keJiltyk6eejj,kulnj,m
i s m i . Sen jälkeen, k u n n i a r - ,
•xismi:-llmestyl'ivllf^«..i(uöflteä^^^^
jäkymuientäluvujla- . p v a t , tämän- opin
suuret aatteet vaikuttaneet m a a i l ­m
a n h i s t o r i a n tärkeimpiin tapahtu­m
i i n v: entistä ehemm|ln.'- Täniä on
selitettävissä sillä, että maraismi e-dustaa
työväeiUUokan perustelua ja
että siitä o n ' tiiliiit m i l j o o n i e n oppi.
M a a l i s k u u n 14 pnä t u l i kuluneeksi
jeltsemänlcymmentä vuotta k a n s a i n ­välisen
proletariaatin nerokkaan
j o h t a j a n j a opettajan, tieteelliseri
kommunismin perustajan K a r l M a r ­x
i n kuolemastai M a r x i n j a liänen
työtövefinia'Engeli^^ suuri*ansio on
s i i n ä ; ' e tm he ehsöuhäisinä oöoittl-vat,
> t t ä sosIälisiäi;>ei ole h a a v e i l i ­j
o i d en käcslntö vaan välttämätön
tulos nykyaikaisen; käpitalifiinih k e h i ­tyksestä.
'(He perusteliviät tieteellisesi
M, että kapitaiistisferi yhteiskunnan
kehitys j a tässä yhteiskunnassa: t a ­pahtuva
luokkataistelu, johtavat
j t fkyiMinjee rt • k o k o a m a a n i armpärilleen
kiertämättömästi porvarillisen jär­jestelmän
luhistumiseen j a prpletar
; r i a a t i n polttoon.;
V Marx I j a Engels näkivät, p r o l e t a r i ­aatin
h i s t o r i a l l i s e n tehtävän: s a n o e n .
:etiä • prolete^iaattl oni kapitalistisessa
1 y4teiskuhnas3a a i n o a ; ,JopRuun! asW
•v^UankaimouicseUlneni; l u o k k a , i Jc^ai
kailötl: työtätefceväit !Jas riistetyt, jpt
, joiitäiQiaan) nb-ittaisteiiiuri ikäpUalls-piia,;
yastaE|n, .Ög Iplyat, iOpIn prolet^jr
.iriiia!t^udlktatuuri6ta,,rJoka- •<>nvtär-i
Jdi»- ase kgpitsiJ^i^tv^yii^J^^^^^
.muuttamiseksi va^i!«ji|.k\i]gaoi^
;kömniunistiae' f 5 l,.yhteiskunn^
;; JRroletpriaa,Un,-luokkataistelua uu-.
jäis§a:v :vhteM>Kl^ 5<9lostdxtels^
Mäi-xln J.a (EäigelsU^^ seu;
Wajafc|;ja. ihddän ; asiansa;, j a t k a j at
L e n i n ja S t a l i n k e i t t i v ä t luoyasti
marxUateta t e o i J a a^rikMJ^ t t^
tä uudelle kökeUiuksellä, u u s i l l a aset-t
a m u k s i l l a ja johtopäätöksillä. L e ­n
i n i s m i o n m a r x i s m i n edelleen k e h i t ­tämistä,
i m p e r i a l i s m i n ja proletaa­r
i s t e n vailankumöusten kauden m a r ­x
i s m i a .
P a i t s i sitä. että L e n i n ja S t a l in
kehittivät m a r x i l a i s t a tiedettä, he"
myös toteuttivat sitä käytännössä. H e
l o i v a t korhmunistien m a h t a v a n puo­lueen,
todella m a r x i l a i s e n vallänku-mcuspuolueen,
joka asettui johta­maan
Venäjän proletariaattia ja
työtätekevää talonpdikaistoa taiste­lussa
tsarismia, suurmaanomisiajia
j a porvaristoa vastaan. L e n i n ja S t a ­l
i n olivat L o k a k u u n suuren sosialis­t
i s en vaUankumouksen i n n o i t t a j i a ja
organisaattoreita, vallankumouksen,
j o k a parii alulle uuden, kommunis­tisen
aikakauden. Lenin ja StäUn
o l i v a t maailman ensimmäisen sosia-
; i ; s t i s e n _ valtion^
,jo^ta o n "tiiiiut kailääen'maiden* ty<i-'
.täi^kevien majakka niiden
ile^a vapaudöft*^^r
*• m i n i n asiart^sdir
t a i s t e l -
'JfitSiftja^^*'
V.I S t a l i n i n johdolla Neuvostoliiton
bimunistinen puolue o n j o h d a t t a -'
iPUe neuvostokansat s o s i a l i s m i n voit-
• t o bn NeuvostolUtpssa. >;Täm^; |V^-h^H
l l m a n h i s t o r i a l l l n e n voitto o n . i n n o i t -
Vincent Hallinal
on vuorostaan l
syytettynä
S a n Francisco. — F P —
sive puolueen äskeinen pre
dokas, lakimies Vincent Halliucl
'hänen vaimonsa Vivlan
maalisk, 12 p . täällä hyvin
ta tuntuvan syytöksen
että he o l i s i v a t vuosien 1946 jjj
välisenä a i k a n a pakoilleet veroni
samista $65,000 tuloista.
H a l l l n a n , länsirannikon
lakimies, n i m i t e t t i i n 1952
pus-lueen presidentinehdokkaaisi
nön ollessaan palvelemassa 6 ktt
mlota "oikeuden halveks
mikä hänelle mätkäistun siitä i
västä, että hän oikeudessa
I n t l , Longshoremen's & Wa
men's U n i o n i n kolmea huij
jaa, joiden joukossa o l i Hanyi
ges. .
K a i l d i l Vincent Hallinanin ysti
väittävät, että tämä syytös
Jen maksamattomuudesta on
mainen 2x4 t u u m a n politu
"frameup". kostolcsl kummanilnl
l i n a n i n työstä (Progressive
hyväksi.
— k e s ä k . ' ! p. 1951 jälkäs^^
den a l l i l i b a i a r v i o i d a a n . hoin 3001
lisen; n a i s e n ' j a 200 miei
Ayiö'VucÄie3iiL'^r'
öÄda
vbtt*
- Tä
Ijiyvin useii
öuoma.
iiäyttaiD<
tanss;a, '
lyjn. ovat
, monessa
iiempaa
|ofc» esitys
Ien, .mutta
on otettun
Dca, eua i
Iin edustat
Tama
|iyt rupeavat
ja pitävät
icuin joskus
a kuuka
ana olett<
>t, etta j
alilla mim
oina, laua
ja paivs
Inuorta vak
fcuin soitte
•lua? SaD(
tä lukea
lukauden
t esittää
Kaksi
lomenkielelli
lellä ja joks
.nen '-Hai:
•j. Veikko
;vala ja
Tama oi
rauban
yisi uus
. -Lulu
io, jotitaa
jana toimii-e
nähdä
sekaannui
nuor.son
esittävät
yhtey
kirj. V.
Kiviranta
lUbury:
leen v
leuratkaa
NUORII
t a n u t k a p i t a l i s t i s t e n •nialdäi''lyovä->-
«riuokkäi- jk^- a n t i n u t - 'silrtohiadfleö;
.ja' 5 riippuvaisuussuhteissä olevien
m^den sadoille mlMocpiöe 3 ^
jel i h m i s i l l e voimaa yäprau^^lsM'
•^tJ , • iii: (<.iiii/i.c
«{i voida pitää s a t t u m a n a ' sitä t q -
; s l^aa, että Siuoopän j a i ^ s i j ^ ^ q -
n i e i i maiden käriföt VäjiäutMvaVt^^^^^
.pa^lismta kameistä'jä'^nös^
k « h l e deniokratlän j ä >osiaäsmM
p u n toisen mäailBSansddan'' jälkeen,
j o l l o i n Neuvostoliitto v o i t t i fasistiset
agressotiti Nyt o n muodostunut y h -
tenäineri j a " m a h t a v a sosialistinen
l e i r i ; j c k a yhdistää 800 miljoonaa
ihmistä.
Eikö se o le todistus m a r x i s m i - l e n i ­n
i s m i n aatteiden voitosta!
Aikakautemme suuri a j a t t e l i j a : J .
V . S t a l i n k e h i t t i luovasti m a r x i s m i -
leninismiä j a nosti .vallankumouk­sellisen
teorian entistä korkeammal­l
e asteeUe. J . X - S ^ l i^iäBhitÖ s^^
s i a l i s t i s en vallankumouicsen l e n i n i ­läisen
teorian, konlcretisol' asetta-m
U ^ i a sosialismin rakentamisen
inahdpllisuudesta yhdessä maassa Ja
t u l i ' s i i h e n johtopäätökseen,- että
NeuVjOstoliltossa ori mahdollisuudet
k o n i m u n i s m i n rakentamiselle. Hän
jätti ; puolueelle j a kansalle p e r i n ­nöiksi
; ph j än ja_, .lopijuun asti idiä
tjrn o p i n f sosialistisesta Valtiosta.^]
s a 1934"j."^" S t a l i n ' sähöi:
•' ''^öil'-kiilimut" erieromän kuin 1
dfeksänkymriifentä:.' vuotta siltä,: 1
marxilaisuus astui areenalle;
aikaha^-oyafr.Jsyö^eri^t; ja, sadat ji'
' v a r l U i f i e t r i i a l i i i u k s f e i kböttaneet|
^vlttää m a r a l a i s u u t t a . Ja mitii
f^p^htuhut? 'i»orvarUliset^
set.jovat, tijleet.-jft4 menneet, t
i märxilaisnusi o n pysynyt^ ivieläiB i
'^mSlralaisuus''pää^^ siihen, ettii
' b r i ' s a a n u t täydeft voiton k u i i d r^
o s a l l a maapalloa jä se on
v o i t o n j u u r i siinä maassa, jossa
x l l a i s u u t t a p i d e t t i i n lopullisesti
hcttunä.'
H y v i n opettava tapaus. Se
' m u i s t a a m a r x i s m i n vastustajien,
leivät he a i o Iskeä päätänsä
suunnitellessaan sotaretkeä
n l s m i a vastaan.
M a r x i n kuoleman 70-vuotispäiri
sattunut yhteen neuvostokansaa
koko edistyksellistä ihmisteä
kohdanneen s u r u l l i s e n tapauksen,
y . ' S t a l i n i n kuoleman kanssa. M
sm-uri päivinä Neuvostoliiton tjS
tekevät järjestävät rivinsä entis
l u j e m m i n L e n i n i n j a Stalinin fe
m a r i - kommunistisen puolueen ji
parille."
Marxln^Engelsin-Leninin-StaliB
l i p p u o n varmoissa käsissä.
J
I-: Tulkaa
sisäänpäi
Si
, 0 -
Wiima^' ja YK:n siJiteeripulma
t e t t y u u s i a lakiehdotuksia; J o i l l j } ! ^ -
dotaan -vielä enemmän r a j o i t t a a v a n ­huuseläkkeen
s a a n t t o l k e u t t a r • 7 •
B e l g i a s s a k o h o t e t t i i n viime nmoden
totikokuun 1 päivästä lääkintämaksu-j
a j a samalla alennettiin avustuksia.
•Hallituksen uusi päätös huonontaa
huomattavasti sahraiden j a i n v a l i i d l en
soslaalivakuutusehtoja.
B r a s i l i a s s a ovat vanhukset j a e l ä k -
k e e n i u i u t t i j a t osattomimpia ihmisiä'.
B r a s i U a l a i n e n ' O P o p u l a r " l e h U h i l ­j
a t t a i n k i r j o i t t i , että eläkkeennautU«
jat j a heidän huollettavansa astn«t
k u r j i s s a hölEkeleissä j a a i n a i s e l l a a l i -
r a v i n n o l l a . ov&% syostyt ennea^lkai-seen
kuoleiöiaan, l^-i^^
Niissäkään ,iaaa!ssa.. Joissa oji. ole-,
massa edes Jonkinlaista , y i ^ o s i i ^ ^^
k u u l u s t a , e i työläisten enemmistö v oi
käyttää sitä h(yväkseen. E s i m e i k l k si
Helppoa e i ' o l e kerielläkääri, sarioi
entinen m i e s j a se näyttää pitävän
paikkansa.
Mikäli työkansa o n kysymyksessä
n i i n sillähän e i ole ollut helppoa k o s ­kaan,
eikä tulekaan .ennenkuin se on
iJäässyt- määräävään asemaan y h t e i s ­kunnassa
Ja e h t t a y t järjestää l i u u s -
hölllnsa: sellaiseen kuntoon, että päs-sak-
väHllä vähän lekoteUakm. .
' Mutta, eipä näjHtä suurten ja ylettö-riikn
r i k k a i d e n ( k a p i t a l i s t i e n -ja h e i ­dän"
korkeapalkkaisten Ja . m u u t en
äveriäitten renkiensäkään elämä o l e -
y a n pelkkää s i l k i n kehräämistä;
{ A s i a t k u n eivät <tahdo l u t v i l n t u a,
v a r s l n k a a i t .kansainvälisessä • mitassa,
heidän etujensa-. k a n n a l t a katsottuna
" v l i s a l t t e n " Ja o v ä i e n suunnitelmien
multaan.
Katsokaamme nyt esim. sellaista
pientä j u t t u a , k u t e n sen suomalaisen
. W i i m a r l a i v a n asia.
Sudinalaiset laivanvarustajat —
v a r m a s t i k i n . täysiä k a p i t a l i s m i n pön­kittäjiä
— lähettivät W i h n a n . kuten
p a l j o n m u i t a k i n laivojaan, k u l j e t t a ­m
a a n kansandemokraattisten maiden
kauppatavaraa.
pUceastaan. oU lähetettävä, k im
J^äntämaan määräilevät k a u p p a s a a r ­r
o t , ovat kyvdxxeep. k a p i t a l i s t i m a i d en
. k a u p p a l a i v a t a r p e ^ tarjontaa, paljon,
IjÄleuemmäksi,:, lähetetty o -
l i s l laiva pitänyt kislcoä k u i v a l l e - ja
Jättää tuottamattomana makaamnan.
Niinpä siis W i i m a lastasi viimeksi
Constansan satamassa. Romaniassa,
öljylastin K i i n a a n vietäväksi.
Kellään e i o l i s i l u u l l u t olevan v a l i t ­t
a m i s t a .
M u t t a sellainen luulo o l i täydelli­n
e n harhaluulo. M a a i l m a n kansojen
vapauksien j a oikeuksien ''valvojak­si*'
julistautunut jänkkien m i l j o n e e r i -
h a l l i f u s ei sellaista sallinut.
Se sano k i n . että so, so, m a a l i m an
merien j a k a u p a n " v a p a u s " ei siedä
.sellaista k u r i t t o m u u t t a , että K i i n a an
s a a t a i s i i n viedä vapaasti sen osta­m
i a itavaroita. E i sittenkään, vaik-
Ica i C i i n a a vastaan ei o le s o t a k a i i n a l -
l a kukaan muu k u i n K i i n a n kansan
pois potkima Ohlang-pyöveli.
, Sellaista se o n jänkkien suorittama
m e r i e n j a k a u p a n vapaulcsien v a l v o n ­t
a . , •,
W i i m a s i t t en m a k a a Singaporen s a ­tamassa
J a Y h d y s v a l l o i s s a , vähän t i e ­t
e n k i n Helsingissäkin, p o h d i t a a n h i -
kihatussa mitä kununaa lastille ja
l a i v a l l e pitäisi tehdä.
P e r i n eipiäedrflllnen j u t t u W i l m an
v a r u s t a j i l l e ja yleensä kysyimän
puutteessa rimpuileviUe k a p i t a l i s t i s en
maaUman laivanvarustajille j a t i e -
terUcin h a i t a l l i n e n myöskin K i i n a l le
Ja Romanialle.
£ i k ä se o le helppo Jänkki-isännille-kään.
, Suhteet tulevat määräyksien
a l a i s i i n * 1 ittolaislih» nähdenkin yhä
klusallisexnmiksL
helppoa.
S e n saamme v a i k k a y K : n s i h t e e r i -
puimasta.
Siltä lähtien k u n n y k y i n e n sihteeri
L i e joutui jättäniään erohakemuksen­sa,
pulliköituaän ensin "XiKissa isän­nyyttä
h a r j o i t t a n u t t a TJSÄ :ta vas­t
a a n . j a , s i t t en a l i s t u t t u a a n nöyrästi
o t t a m a a n vastaan j a toimeenpane­maan
; jänkkien noitakomitean mää­räykset,
o n söiteerinvalinta ollut v i ­reillä.
.
Trehtävään on ehdotettu yhtä ja
toista sekä länsi-- että, itäblokhi p U o^
lesta. Länsimaat hylltäsivät kyhnäs-t
i toisen puolen ehdokkaan j a N e u ­vostoliitto
puolestaan 'hylkääl'Cana­d
a n Lester Pearsonin j a F i l i p p i i n i en
B o n i u l o n , koska nämä öVat k)s6ittaii-tuneet
enemmän tai Tähemmän y h -
cysvältaiazsten suurkapitalistien p i l ­l
i n mukaan t a n s s i j o i k si
S i t t e i i ' t u l i k i n .se p a h i n j u t t u . N e u ­vostoliitto,
auttaakseen asiaa eteen­päin,
e t d o t t i toimeen I n t i a n päämi­n
i s t e r i N e h r u n sisarta <Mme P a n d l t i a .
K u t e n tiedetään, o n I n t i a omaltsu-n
u t . Y K . - s s a j a yleensä m a a i l m a n p o ­l
i t i i k a s s a jossakin määrin itsenäisen
k a t i n a n . v a i k k a I n t i a onkin k a p i t a ­l
i s t i n e n maa. Oman maansa j a y -
leensä A a s i a n kansojen e t u j e n n i m e s ­sä
j a k o k o m a a i l m a n kansojen t o i v o ­musten
j a oikeuskäsitteiden m u k a l -
s e e s t i i s e ^ o n Kiinan
'Kansantasavallan tunnustamista ja\
o t t a m i s t a - Y K : n jäseneksL . ,
K u n I n t i a ei o le s o s i a l i s t i n en maa.
eiltä^nhallitua edes sosialistisen j ä r ­jestelmän
kaririatiaja, n i ^ o l id luul-i
lut länsimaidenkin rientävän yksimie-lisesti
hyväksymään Intilaisen
s i i i t e e r i k s i .
M u t t a n i i n ei käynyt,; vaikka I
ne o l i k i n kiusallinen.
V a i k k a Yhdysvaltalaiset läi
k a n n a n määrääjät tiesivät varsin t
v i n , että Y K : n sihteeriksi ehdof'
i n t i a l a i s e n hylkääminen kyli
suhteita ensiksi Intiaan ja tois
- a a s i a l a i s - a r a b i a l a i s l i n maihin
i ä n ei olisi varaa — määräsiTäij]
käsicyläisensä äänestämään int;
sen valintaa vastaan.
Enemmän k u i n edellämainitti
maiden h a l l i t u s t e n j a kansojen 1
tätiirito p a i n o i vaa'assa se, ettäl
r u n johtama I n t i a ei ole määiäj!
tä j a lahikauksista ihuollmatta
n y t tanssimaan jsamassa tahdis» 5
d y s v a l t a l a l s t e n suurrahamierten"
t u i s s a r i i p p u v i e n länsiblolcin
n u k k i e n kanssa.
K o v a s t i siinä vaUtettiin. että'
sä" teki taas seDäisen "kierän*
PUn. että esitti kapitalistisen
edustajaa Ja Welä pääministeri 7
r u n sisarta • y K : n s i i i t e e r ln
Kyllä ovatkin aika poikia,
panevat itse isäntämaan
niaian t u o l l a i s t en riionimutkaisten<
m u j en kanssa. '
(Mutta. Yhdysvaltaiin nt
sanelemaan " d e m o k r a t i a a n ' e i .
s e l l a i n e n j o k a Jphtafsi sovinnoD
teen Ja tasapuolisuuteen. Jolian'
Y h d y s v a l t a i n suurpääoma,
määrää '7hd;svalt{än'?K:^^^^
jaiäJ kannanotot. Jiyväksyy vain 1
s p o i i a l l i s t en r i i s t b e t u j o i s a Js
sanelenmma "demokratian''
se s i t t e n k i n , JohtaäUri entistä^
t e n k l n " kanssa. - - K u l k u r i .
P
*
•
JOS
JÄRJ
Math
Sm
M
Maalisi?
Syyskui
Kirj
jo
oso