Vapaus, December 9, 1961

              . V 4 •*.» • i . i •* t » t 4 « « » * »
]
Oi
•a
Mi
r
ia
Sivu 2 ' 'Lauantaina/jouliflc. '.9 'p: • Saturday,"Dee. 9, f961
VAPAUS,
(UBERTT^ — Independent Lsbor
Organ of Finnish Canadlai»; E»?
Mbllabed Nov. 6, 1917. Authorized
lm «econd ^aos maU by the Po9t
'i' Iflce: Department, Ottawa. Pub-jUiedfithrice
weekly: Tuesdayq.
ISiursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing C ^ p a n y Ltd., atlO(|-lp2
Ebn St. W., Sudbury. Ont.. Canada.
relephones: Bua. Otflce OS. 4-4264; flt;öriaj Office^OS. 4-4265. Jlfanagei
Suksi. £ditorW. Eklund. Mailing
^ddress: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertising rates upon applicatlön.
n^nslatlon free of charge.
. TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
3 kk. 2.60
YHäysvaUolssa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9ii0 6 kk. 6.2S
Y K - Kiina ja Canadan osuus
Kuten on uutistiedoista saatu l i * e a , Y K : n yleiskokouksessa aloi­tettiin
viikon vaihteessa keskustelu 'eso^miljoonaisen Kiinan jäsen-oikeuksieni
palauttamisesta - H tai §en vastustamisesta. ••
Yleisesti myös, tiedetään, että .Yhdysvallat yrittää kaikin mahdol­l
i s i n vippakeinoin, jos ei suora peli enää auta, saada estetyksi Y K :n
jäs^noikpuksiea palauttamisen.; Yksitoista vuotta sai Washihgton' ää-nestyskonelstönsä
avulla^ lykätyksi Y K : n jäsenbikeuksistä keskusle-lunklii'
'vuodesta toiseen. Mutta nyt,' kun tämä siiora hyökkäystaktiikka
ei enää vetele, j o l l o in Yhdjrsvallat-ei saanut enää estetyksi keskus­telua
K i i n a n jäsenoikeuksista, Washington yrittää" kiertoteitse ja vip-pakeinoja
hyväksi käyttäen päästä samaan tulokseen — estää Kiina
käyttämästä laillisia oikeuksiaan Y K : n jäsenmaana.
Tämä sellaisenaan ei ole tietenkään uutta. Mutta tuomittavaa sa
on! Kaikkein surkeinta on kuitenkin se, että Canadan edustajain sa­notaan
Y K :ssa myötäilevän Yhdysvaltain kestämätöntä ja kerrassaan ^
tuomittavaa asennetta vain sen perusteella, että Washingtonia ei sovi
muka "loukata"! Tehkööt Yhdysvaltain poliitikot, kenraalit ja teoUi-suuspohatat
vaikkamitä tyhmyyksiä, Canadan pitää muka öUa aina
heidän nöyrinä apulaisinaan? J a k i i n Afrikan ja Aasian maat ihmet­televät
tätä Ottawan satelliittiasennetta, niin ulkoministeri Howard
Green j a kumppanit ovat muka närkästyneet siitä ja selittävät että
silloin kun on kysymys 'pennin nakista"—-Canadankin edustajat
voivat seisoa omilla jaloillaan!
Voimatta enää työntää äänestyskoneistonsa avulla Kiinan kysy­mystä
veran alle, Yhdysvaltain edustajisto vaatii nyt, että Kiinan jä-senkysymys
julistettaisiin 'tärkeäksi^, asiaksi. Kiinan jäsenoikeuksien
"tärkeyspäätös" voitaisiin tehdä suoralla enemmistöpäätöksellä ja
'Washington toivoo voivansa saada, riittävästi 'kannatusta tulle ehdo­tukselleen.
Pinnallisesti katsoen tämä näyttää ehkä pieneltä teknilli­seltä
seikalta. Mutta tarkoitus ;6njcuit«nkin suuri. Jos K i i n an jäsen-kysymys
julistetaan "tärkeäkEi" asiaksi, niin silloin ei Kiinan jäsen-oikeuksien
palauttamista voida enää ratkaista YK:ssa suoralla enem­mistöpäätöksellä—
siihen tarvittaisiin sitten kahden kolmanneksen
enenxmistö — ja Yhdysvallat luottaa siihen, että se voi aina haalia
yhde|i .kolmanneksen. Y K : n jäsenniaista Kiinan jäsenoikeuksien pa­lauttamisen
ehkäisemiseksi. Toisin sanoen, jos K i i n a n jäsenkysymys
voidaan teknillisen tempun varjossa julistaa "tärkeäksi" asiaksi, sil­loin
äMietaan-Washingtonille mahdollisuus vaikka jarruttaa tuomio­päivään
saakka Y K n jäsenoikeuksien palauttamista Kiinalle.
• 1 ' « . , Itt ' » ' "r
T^htä kurja kuiii on Yhdysvaltain'taktiikka nyt cparehti, on'Yh-dysv^
tain "perustelut" siitä; miksi se vastustaa Y K n jäsenoikeuksien
palauttamista Kiinalle.:.; ; t •' . ^ • ; ' ' '
"Ihtäällä l!rsAn" päävaltUätettu^-Adläi' Stieveösort' esim: j\ilisti, etfi
Kiimui jäsenoikeuksista ratkaistaessa 'oakoko YKn. tulevaisuus vaa-,
kalaxfi^aila*'. Tällä vihjataahmelkp' avoimesti s^hen, että jos Y Kn
jäseijlrallat eivät äänestä Wasbingtonin saqelun mukaan, Yhdysvallat-voi
'Jpttaa' lelunsa pois" j a käveBä'^los YKsta. Toisin sanoen mr.
StevMisen harjoittaa julkista kiristystä, sillä kuka nyt haluaa sellaista
tilannetta,, että maailman toinen''johtava maa kävelisi pois YKsta?
. "^^isaaita yhdysvaltalaiset' ovat'näkevinään " r i k a n " ,Kiinan demo­kratian
silmässä; vaikka eivät nä^ malkaa liittolaismaitensa, kuten'
Turkan; Espanjan, Portugalin j a m o i i e n muun diktatuurimaan silmäs­sä,
joiden 'vapautta" Yhdysvallat sanoo puolustavansa henkeen ja
v e r e ^ asti.
•^hdi^svaltain "perustelut";ovat siis läpeensä onttoja. Porvaiiiii-•
senkjln maailmankatsomuksen mukaan Y K n jäsenyyden ehtona ei ole
"demokraattiset vaalit" ei "hyvä käytös" eikä mikään muukaan moraa-liseikka,.
vaan se, että ko. maa on itsenäinen kansakunta, j a että sen
hallitus kontrolloi maan asioita. Kuten sanottu, porvarillisenkin kat­santokannan'
mukaan K i i n a täyttää moninkertoisesti jäsenvaatimukset,
sillä'.Kiinan itsenäisyyttä ei voi kukaan epäillä eikä liioin sitä, että ^
Kiinah hallitus on Pekingissä.
Meille sanotaan, että Yhdysvallat vastustaa Kiinan jäsenyyttä sil­läkin
perusteella, että Kiinalla on muka"sotainen ulkopolitiikka".
Puheet Kiinan sotaisesta ulkopolitiikasta ovat tietenkin tuulesta tem-
^mattiUa. sillä mikään sosi§listin.,Qp..:qaaa ei tarvitse eikä siis halua so­taa.
Sitäpaitsi on muistettava, että Yhdysvallatkin on Y K n jäsenmaana,
vaikka se y r i t t i asevoimin kukistaa Kuuban vallankumoushallituksen,
vaikka se kukisti voimakeinoilla'j>iknen Guatemalan hallituksen ja
vaikka se pitää rahan j a asemahdin voimalla yllä sellaisia pakolais- >
hallituksia kuin esim. Chiang Kai-shekin hallitus Formosan saarella,
minkä avoimena tarkoituksena on K i i n an Kansantasavallan hallituk­sen
kukistaminen voimakeinoin. - .
Ja viimeisenä "valttina" meille sanotaan, että Yhdysvalloissa val­litsee
sellainen 'hysteerinen ilmapiiri", että presidentti Kennedy ei
voisi suostua Kiinan jäsenoikeuksien palauttamiseen YKssa, vaikka
hän sitä itse haluaisikin.. K i i n an tuntlustaminen. olisi nykyoloissa po-l
i i t t i n e n " i t s e m u r h a " Yhdysvaltain hallitukselle, sanotaan meille.
Mutta kuka on käskenyt lietsoa tällaista hysterian ilmapiiriä?
Kuka on käskenyt julistaa kommunistitlainsuojattamiksi; kuka on käs­kenyt
merkata hoitajahdin poltinraudalla kaikki rauhanpuolustajat
joko kommunisteiksi tai kommunistien kanssamatkustajiksi?
Kuka on käskenyt Yhdysvaltain hallitsevaa luokkaa lietsomaan
sanomalehdistönsä, radionsa,.näköradionsa, kirkkojensa, koulujensa
ja elokuviensa avulla sokeata kiinalaisvastaista hysteriaa?
Meidän tietääksemme Yhdysvallat on itsenäinen maa, ja vastaa
tietenkin itse teoistaan. Varmaa" Wös" öiFettä jos Yhdysvaltain hallit­seva
luokka sitä tosimielessä tahtoo, sen valtava propägandamylly. saa­daan
vuorokauden kuluessa tekemään täyskäännöksen ja, se takaisi
sQlahysteriap humalasta piaitselvän. — —
'Missään tapauksessa ei voida' Canadan taholta suhtautua YKssa
Kiinan kysymykseen siten, että vaikka me yksityiskeskusteluissa myön
nämmekin, että Kiinalle pitäisi yhteisen edun vuoksi myöntää jäsen-oikeutensa
YKssa, meidän, ei kuitenkaan sovi loukata Washingtonia
eikä saattaa Yhdysvaltain hallitusta itselietsomansa hysterian uhriksi.
Päinvastoin on asia! Oikeuden puolesta' tulee seisoa silloinkin
Vaikka Washington sitä vastustaa. Asettumalla päättävästi Kiinan puo­lelle,
Canadan edustajat auttaisivat pitkän päälle Canadan kauppa­suhteiden
kehittymistä Kiinan kanssa, ja mikä tärkeintä, se auttaisi
hetikohtaisesti Yhdysvalatin sotahysterian vähenemistä.
M-Vietnamistii Kiina varoittanut
refcffljK. Pekingin radiosta luet-
(iiii «iitep keskiviikkona va-kM
« IW6ittf« YhdyvvalloiUe. jota
Kefrdtfltfllil 1eiMrttan?aai! sotilaalliset
Mf[kllykMi'et«lii-Vietnamissa.
•^'/4»V>t9^fkehotusta ei noudate-ta^
saa Yhdysvaltojen hallitus kan^
taa vastuun rauhan rikkoutumises­ta
Indokiinassa ja Kaakkois-Aasias-
"^a, sanottUnuIl^Qministeriön julkai­semassa
kommunikeassa.
S6käva syksy Kongossa
Kun Kongossa kesällä-muodos»
tettiin Adoulan johtama Leopoid-villen
keskushallitus, toivottiin
monella taholla, että uusi johto
kykenisi kongolaisten yhdistynein
voimin tekemään lopun ulkomaa­laisten
levottomuuksia ja sekasor­toa
synnyttävästä puuttumisesta
maan asioihin. Syksyn tapahtu­mat
ovat osoittaneet, että nämä
toiveet ovat olleet turhia. Tilanne
•on' yhtä sekava kuin ennenkin.
Porvarillisten uutistoimistojen vä­littämiä
päivittäisiä uutisia luki­essa
ei pääse läheskään selville,
mitä Kongossa todella tapahtuu.'
Minkälaisia sitten ovat tosiasiat
Kongon syksystä.
TNn H E L M I K U UN
PÄÄTÖKSET
Helmikuussa 1961 Y K n turvalli­suusneuvosto,
jonka istuntoa varjos­ti
Patrice Lumumban traagillinen
kuolema, teki Kongon suhteen pää­töksiä,
joiden mukaan suoritetaan
tutkimus Patrice Lumumban kuole­maan
liittyvistä olosuhteista ja ran­gaistaan
kuolemaan syylliset, karko­tetaan
Kongosta kaikki ulkomaalai­set
palkkasoturit sekä annetaan
Y K n joukoille oikeus käyttää, jos
n i in tarvitaan, voimakeinoja Katan-gan
maakunnan yhdistämiseksi
Kongon tasavaltaan.
Kymmenen kuukauden kuluttua
pä'utösten teosta voidaan tarkastella
niiden täytäntöönpanoa. Marras­kuun
11 päivänä jaettiin Y K n jäsen­maille
selostus Patrice Lumumban
ja hänen kahden työtoverinsa Oki-ton
j a Mpolon kuolemaan liittyvistä
tutkimuksista. Tutkimuskomissioon
oli kuulunut Etiopian, Birman, To­gon
ja Meksikon lakimiehiä. Tutki­muskomissio
kumosi Tshomben val­heelliset
väitteet, joiden mukaan
Lumumba, Okito ja Mpolo olisivat
paenneet katangalaisesta vankilasta
•a talonpojat olisivat surmanneet
heidät.
Todellisuudessa oli Lumumba.
Okito ja Mpolo tammikuun 17. pnä
siirretty Kasavubun määräyksestä
Leopoldvillen hallituksen alueelta
ElisabethvlUeen ja luovutettu, siis
tshombelaisten käsiin. Samana päi
vänä Lumumba tovereineen siirret-
1 i in erääseen Elisabeth v i l l en lähellä
olevaan huvilaan ja siellä heidät
surmattiin Tshomben j a hänen "hal­lituksensa"
' sisäministerin" H'^'-
nongon ja 'ulkoministerin" Kibven
'äsnäoUessa. '• Tutkimuskomission se
lostuksessa mainittiin nimeltä ne
belgialaiset palkkasotilaat, jotka
cvat: murhiin välittömästi syyHiset.
Selostuksen lopuksi .futkimusko-
• missio huomauttaa, et »ä^sc pitäfi'
selyittämiään seikkoja riiUäviiä
syytteen nostamiseksi Lumumban
ja tämän tovereiden murhaajia
vastaan.
K A T A N G A YHÄ ERILLÄÄN
Näin on selvitetty turvallisuus-neuvostori
päätöksen ensimmäinen
kohta, vaikka syytejuttua ei olekaan
nostettu. Sen sijaan toisten päätös­ten
suhteen ei ole vielä tehty mi­tään.
Y K n joukkojen johto Kon­gossa
ei ole vain alistunut Katangan
eristäytymiseen muusta Kongosta,
vaan on vielä solminut Tshomben
kanssa "välirauhankin", joka on
suorastaan häpeällinen mahtavalle
maailmanjärjestölle.
Menettelyään Tshomben hyök­käysten
edessä Y K n Kongossa
oleva sotilasjohto puolustelee sil­lä
että se toivoo saavansa Tshom­ben
suostutelluksi sovintoon kes­kushallituksen
kanssa. Käytäntö
on osoittanut, että sovinnon sijas­ta
Tshombe avoimesti pilkkaa
YKta.
Paperille on jäänyt myös päätös
u 1 k o maalaisten palkkasotilaiden
karkottamisesta Katangasta. Näiden
muodostama santarmisto on edel­leen
/Tshomben vallan päätuki."
Myös Tshomben "ilmavoimissa" pal­velee
ulkomaalaisia, y Lokakuussa
keskittyi Luluabourgin kaupunkiin
keskushallituksen joukkoja Katan-gaan
marssia varten, kuten viralli­sesti
ilmoitettiin. Marssin sijasta ta­pahtui
katangalaisten lentokoneiden
hyökkäys. Y K n sotilasjohdon tiedon­annossa
mainittiin, että näitä: lento­koneita
'eivät ohjanneet kongolai­set^
koska on tunnettua, ettei ole
kongolaisia lentäjiä, jotka kykenisi­vät
sellaisia lentokoneita ohjaa­maan".
Julistettuaan pitkien pohtimisten
jälkeen päämääräkseen Kongon yh­distämisen
omin voimin keskushal­lituksen
olisi pitänyt saada apua
YKn joukoilta. Tähän velvoittaa Y-Kn
joukkoja turvallisuusneuvoston
päätös. Ilmeisesti keskushallituksen
joukoille olisi riittänyt jo yksistään
Y K n ilmavoimienkin apu, koska
niillä ei ole omia ilmavoimia.
K I N D U N TAPAHTUMAT
Katangan marionettijohtajien to­siasiallinen
voimattomuus paljastui
selvästi maakunnan pohjoisosissa;
jotka lokakuussa melkein ilman
'aisteluja siirtyivät Kongon;, kansal­lisen
armeijan kolmannen stanley-villeriisen
ryhmän kä.siin. Tämä
ryhmä otti valvonnan Kindun ja
Albertvillen kaupungeissa ja vai
mistautui etenemään edelleen. Mut­ta
silloin tapahtui joukko käsittä­mättömiä
tapahtumia: 13 italialaista
lentäjää, jotka olivat Kindun lento­kentällä,
surmattiin. Y K n Kongossa
oleva edustaja ilmoitti, että kapi-noitsevat.
kongolaiset sotilaat olivat
surrnanneet lentäjät.:
Italialaisten lentäjien surmaa­minen
on tuomittava, .mutta me-,
i t e l y , jota "sen ympärillä on pidetty
herättää epäilyksiä. Samat länsi-lehdetj
jotka nyt vaativat, kova­äänisesti
tihutyiihön' syyllistynei-'
den ranJcaiseroi-ua,'vaikenivat ai­koinaan
täydellisesti Tshomben
surmau tlaessn Y K n sotilaita Ka-tangassa.
Kaiken todennäköisyy­den
mukaan Kindussa on tapah­tunut
provokaatio.
Se järjestettiin niiden hyväksi,
jotka toivoivat huomion kääntymis­tä
pois Katangasta päivinä, jolloin
turvallisuusneuvosto kokoontui kä­sittelemään
Ti61mikuun päätöstensä
toteuttamatta jättämistä. Jotkin u i -
AMMATTILIITTOJEN TOIMINTA
UHAnUNA LÄNSI-SAKSASSA
Valtiolla oikeus puuttua kaikkiin lakkoihin —
metalliala ensimmäisen hyökkäyksen kohteeksi
B e r l i i n i (KU—RH) — Adenau-erin
uuden hallituksen ohjelma,
jossa vaaditaan Länsi-Saksan kan­salaisilta
"uhreja" ja"kieltäy-myksiä"
sotavarustelun hyväksi,
on antanut Länsi-Saksan työnan-tajajäi'jestöjen
keskusliitolle ai­heen
ryhtyä toimenpiteisiin am­matillisten
järjestöjen vaatimus­ten
suhteen, myönsi työnanta­j
i en keskusliiton toiminnanjohtaja
t r i Erdmann epäsuorasti lehdis­tölle
luovuttamassaan katsaukses­sa.
Tri Erdmann korostaa, että
ammatillisten järjestöjen tähän­astinen
itsemääräämisoikeus palk­kasopimuksiin
nähden saattaa
"joutua vaaraan", mikäli ammat­tijärjestöt
esittävät "kohtuutto­mia"
palkkavaatimuksia. Työnan- .
tajat vaativat avoimesti, että am­mattijärjestöjen
itsemääräämisoi^_
keus palkkasopimusten suhteen ön ;
korvattava nk. valtion pakkoväli-tyksellä.
Työnantajien keskusliiton tar^^
Coituksena on perustaa johtavien
monppoliyhtiöitten edustajista nk.
yhteystoimikunta, jonka tehtäväk­si
tulee eri työnantajaliittojen
yhteistoiminnan j ä r j e s täminen
lakkojen ehkäisemiseksi.
Länsi Saksan työnantajien pe­rimmäinen
tarkoitus on siirtää
konjunktuiurin huonontumisesta
johtuvat meiTetykset työläisten kan­nettavaksi.
Palkkatyöläisten hartei­ta
tulevat lisäksi rasittamaan nou­sevien
verojen muodossa ensi vuo­den
valtavat varustelumenot. Sel­vää
on, että työnantajat tulevat
leimaamaan tästä lähtien kaikki
palkkavaatimukset ''kohtuuttomik­s
i " '
Konkreettisiin toimenpiteisiin
työläisiä vastaan ovat jo ryhty­neet,^
Länsi-Saksan tärkeimmän
teollisuushaaran metalliteolli-suud^
en työnantajat. Kaikki me­talliteollisuuden
14 työnantaja­liittoa
sanoivat viime torstaina
i r t i palkkasopimuksen, joka kos-^
kee 3,3 miljoonaa metallityöläis­tä.
Vastaavanlaista tapausta ei
ole sattunut koko' sodanjälkeise­nä
aikana.
Sopimukseton tila alkaa metalli­teollisuudessa
ensi vuoden vaih­teessa.
Vähää ennen työnantajien
suorittamaa koko metallialan sopi­muksen
irtisanomista oli Länsi-Sak­san
metallityöläisten liitto sanonut
sopimuksen irti osittain eli 1,1 mil­joonan
työläisen kohdalta.
Metalliteollisuuden työnantajat
halusivat omalla toimenpiteellään
estää odotettavissa olleet metalli­työläisten
pyrkimykset palkkojen
parantimiseksi ja työajan lyhentä­miseksi.
Muodollisena syynä so­pimuksen
irtisaqomiseen työnanta­jat
käyttivät juuri työajan lyhen­tämiseen
liittyviä erimielisyyksiä.
Länsi-Saksan järjestyneet me­tallityöläiset
pitivät ilmeisenä,
että työnantajien suorittaman
palkkasopimuksen irtisanomisen
tarkoituksena on painostaa työ-
Iäisiä ja pakottaa heidät luopu­maan
kaikista palkkataisteluista
lähimpien kahden vuoden aikana.
Kiihtyneen työtahdin ja elinkus­tannusten
nousun johdosta ei
palkkataso nykyisinkään enää ole
sillä tasolla kuin pari vuotta
aikaisemmin. Työnantajat täh­täävät
myös siihen, että sopimuk­settoman
tilan^ annetaan kestää ~
siksi kunnes ensi vuoden alus­sa
liittopäivien käsittelyyn tule-
. vat nk. hätätilalait astuvat voi­maan.
Lait sisältävät nimittäin
myös pykälän, jonka perusteella
kaikki työtaistelut voidaan tukah-'
duttaa armeijan ja poliisin avul­la,
komaalaiset lehdet ovat saaneet Leo-poldvillestä
tietoja, että italialaiset
lentäjät pidätettiin ja surmattiin
sen jälkeen kun Kindussa oli las­kettu
liikkeelle l^uhu joidenkin
Tshomben palkkasotilaiden saapu--
misesta kaupungin lentokentälle
matkalle Eurooppaan.
STEVENSONIN K A N T A TNssa
On vaikea tietää, miten Yhdysval­tain
edustaja Adlai Stevenson olisi
selviytynyt turvallisuusneuvostossa',
ellei hän olisi voinut siirtyä käsit­telemään
italialaislehtäjien kohta­loa.
Hän käytti koko kaunopuhei­suutensa
' heittääkseen epäilyksen
varjon' Antoine Gizengaan j a esit­tääkseen
asian__siten, että muka
.^Starrteyvillen sotilaat" ovat väki­vallan
j a levottomuuksien aiheutta­jat
Kongossa. Vieläpä Stevenson
väitti, että tilanne Itäisessä maa­kunnassa
(jonka pääkaupunki Stan­ley
v i l l e on) on 'vakavampi kuin
kysymys Katangan eristäytyneisyy-destä".
Stevenson tervehti tyydytyksel­lä
Y K n sotilasjohdon "operatiivi­suutta"
Kongossa sen päättäessä
ryhtyä " k a i k k i i n toimenpiteisiin
lainmukaisuuden ja järjestyksen
palauttamiseksi" Kindussa. Nämä
toimenpiteet merkitsivät, kuten
lehtien uutisista näkyy; Y K n len­tokoneiden
suorittamia pommi­tuksia,
jotka kohdistuivat Kindun
alueella oleviin Kongon armeijan
yksikköihin. .
Mitä tulee Katangan kysymykseen
oli Stevenson sitä mieltä, että se
voidaan ratkaista neuvotteluilla
Tshomben ja keskushallituksen kes­ken.
Hän o l i sitä mieltä, ettei Ka­tangan
suhteen ole käytettävä voi­maa,
vaan a i n o a s t a a n " Y K n moraa­lista
painoa".
Ei enää ole mitään ihmettelemis­tä
siinä, että Stevenson tällaisen
esiintymisen päätteeksi. tosiasiassa
tuomitsi turvallisuusneuvoston hel­mikuiset
päätökset ja samalla vas­tusti
Ceylonin, Liberian ja Yhdis­tyneen
Arabitasavallan päätösehdo­tusta.
Siinä vaaditaan ulkomaalais­ten
palkkasotilaiden vangitsemista
ja asettamista oikeuden eteen, Y K n
Kongon-joukkojen johdon oikeuk­sien
tarkkaa määrittelemistä sekä
oikeuden antamista Y K n joukoille
väkivallan käyttöön siinä tapauk­sessa
että Kongoa uhkaa j o n k i n ' u l ­kovallan
asioihin puuttuminen.
. S t e v e n s o n selitti, ettei hän voi tu­kea
em. päätösehdotusta, koska hä-iPen.
väitteensä mukaan Kongon t i ­lanteessa
oli tapahtunut 'viimeisten
^6,; tunnin sisällä" huomattavia
Inuutoksra. Mitään tällaisia muutokr
Sia ei kuitenkaan tososiasiassa olluit
tapahtunut Kongon, jännityksen
syynä oli kuten ennenkin imperia­lististen
valtojen sekaantuminen ta-oavallaii.
'sisäisiin asioihin mikä ta­pahtuu
Katangan eristämisen avul­la.
Stevensonin mainitsema italia­laisten
lentäjien surmaaminen, n i in
Vraagillinen kuin tuo tapaus sinänsä
olikin, ei aiheuta mutoksia itse Kon-
.ton tilanteessa. Päinvastoin Steven­sonin
kiihkeä vetoaminen siihen
vahvistaa vain käsitystä, että Kin­dun
verityöt oli provosoitu määrä­tyssä
poliittisessa tarkoituksessa.
Belgiaan siten, että SJB ottaisi huo­mioon
Y K n päätökset".
• On selvää,' että Yhdysvallat voisi
vaikuttaa Belgiaan, eikä ,vain ulko­asiainministeriön
välityksellä, vaan
suoraan Katangassa. Em. amerikka­laislehti
kirjoittaa, että
"Katangassa ei tapahdu mitään
ilman, että Union Miniere-yhtiö
tietäisi siitä tai tavallisesti myös
virallisesti hyväksyisi sitä" ja
edelleen lehti kertoo, että Union
Minieressa"on englantilaisilla ja
amerikkalaisilla finanssipiireiUä
huomattavia osuuksiji"; Erlkoises;-
ti mainitaan Rockefellerien mil<-
jardöörisuvun osallisuus. :
' N ew York Herald Tribune"
puolestaan selvittelee Rockefellerien
— joista eräs, Nelson Rockefeller
on republikaanisen puolueen johto-miehiä
— kiinnostusta Union Mi-niereä
kohtaan toteamalla, että tä­mä
on "erinomainen, omalaatuinen
organisaatio", jonka tuottaa Yhdys­valloille
uraania ja ennen kaikkea
täyttää Rockefellerien kassakaappia
dollareilla. Eipä suotta lehden ta­loudellinen
asiantuntija Dqnald
Rogers kehota Kennedyn hallitusta
tukemaan länsimielistäKatangaa.
Yhdysvaltain esiintyminen Kon­gon
yhtenäisyyskysymyksessä ei
ole kuitenkaan yhtä aVointa kuin
\ esim. Belgian. Yhdysvaltain on
pakko ottaa huomioon itsenäisty­neiden
afrikkalaisvaltioiden mieli­piteet
j a siksi se kehottaa Katan-'
gaa ja Kongon keskushallitusta
neuvottelemaan keskenään, e i kui­tenkaan
yhtenäisen Kongon vaan
federaation luomiseksi. Tällainen
merkitsisi Kongon hajanaisuuden
laillistamista j a Tshoml^en vallan
lujittamista. Tästä syystä on Kon­gon
parasta ajavilla afro-aasialai­silla
ym. valtioilla vielä paljon
tekemistä Y K n piirissä, ennen
k u i n ' maailmanjärjestö todella
saadaan auttamaan Kongon tasa­vallan
kehitystä;
mmn RIIRISTÄ
TOIMITTANUT EEVA
Halpoja joululahjoja
t •
o
e
e
Vielä ehtii tehdä kynttilöitä:jou­luiksi,
joko'lahjaksi.tai omaan kotiin
koristeeksi. Se tulee halvaksi, on
hauskaa työtä j a tulos.on. yhtä hyvä
kuin kaupasta ^ostetuillakin. A i -
nejksitar.vitaan paksua ipurapulilan-kaa,
sydämeksi sekä - samaa • vahaa,
j o l la perheenemännät sulkevat säi-lykepurkkins^
syksyisin. Esim. nel­jä
vahaviipaletta yhdistetään läm­pimällä
silitysraudalla painaen sen
verran, että "liimaantuvat" toisiin­sa.
Lanka sydän pannaan keskelle
j a on muistettava jättää: pää tar­peeksi
pitkäksi. Lämpimällä raudal­l
a pyöristetään hiukan kulmia. Ja
nyt seuraa'työ, joka takaa kynttiläl­le
sen kauniin ulkonäön. Kolme tai
neljä vahaviipaletta sulatetaan ja
pidetään koko ajan lämpimänä kun
vatkataan vaahdoksi. ' Sitten nope­asti
Spatulaa apuna käyttäen vaahto
sivellään kynttilään joka puolelle,
mutta on muistettava jättää sydän
näkyviin. Nyt kynttilä on valmis.
koristettavaksi ja siinä saa k u k in
käyttää / mielikuvitustaan kuinka,
parhaiten osaa. Pinnan ollessa vie-'
lä pehmeän: siihen voi' upottaa paL- :
jettejä, helmiä, kuvia j a mitä kukin -
keksii. . ^ ,
Jos halutaan tehdä pitempi kynt-'
tilä niin korkeutta jatketaan lisää-'
mällä toiset neljä levyä vahaa ja
tietysti vastaavasti pitempi sydäri. "
Ja' jos kynttilästä haluaa värillisen
niin ruokaväriä laitetaan ennen vä-;
han kuumentamista j a vatkaamista.'^
Varmaankin tällainen kynttilä valai-''
see vielä kirkkaammin kun lahjan
saaja tietää lahjan antajan sitä t e l i -"
dessään ajatellaan lahjan saajaa;
Alkuperäinen joululahjan tarkoi­tushan
onkin j u u r i muistaminen ei­kä
'lahjan kalleus, joka nykyaikana
n i in helposti unohdetaan rahanme­noa
valitellessa. : , *
.liiyH
TÄRKEÄ EDISTYSASKEL
LAOS-KONFERENSSISSA
Bonn vaalii yhä
a-aseita NATOle
Bonn. — Länsi-Saksa on vieläkin
sitä mieltä, että NATOn tulee saada
omat ydinasevoimat, ja uskoo, että
kaikki ongelmat voidaan ratkaista
näiden asevoimien yhteisellä val­vonnalla,
sanoi Länsi-Saksan puo­lustusministeriön
edustaja perjan­taina.
Tehtyyn tiedusteluun hän vastasi,
että presidentti Kennedyn ja Länsi-
Saksan puolustusministeri Straussin
välillä ei ilmennyt mitään erimieli­syyttä
Straussin käydessä Yhdysval­loissa.
Länsi-Saksalla on oma käsityksen­sä
siitä, miten ongelma '15 sormea
samalla liipaisimella on ratkaista­va",
jatkoi puolustusministeriön
edustaja: Hän e i uskonut, että NAT­On
neuvosto kokoontuessaan joulu­kuussa
Pariisissa tekisi mitään pää­töksiä
ydinasevoimista.
UNION M I N I E R E J A
R O C K E F E L L E R - S U KU
Kongon kysymyksen käsittely tur­vallisuusneuvostossa
oli tällä ker­ralla
erikoisen myrskyinen. Etio­pian,
Sudanin ym. maiden valtuute­tut
arvostelivat terävästi Y K n edus­tajien
toimintaa Kongossa. He syyb
tivät myös siirtomaavaltoja, erikoi­sesti
Belgiaa, joka Union Miniere-yhtymän
avulla tukee Tshomberf se­paratismia.
Arvostelu kohdistui
myös USAhan, jota "New YOrk
Post"-lehden sanonnan mukaan syy­tettiin
'haluttomuudesta vaikuttaa
NL ei timnusta
Katangan aselepoa
New York. — Neuvostoliiton Y K n
valtuutettu Valerian Zorin ilmoitti
kirjelmässään pääsihteeri U Than-tille,
että Neuvostoliitto ei tunnusta
Y K n j a Katangan johtajan Tshom­ben
välillä solmittuja aseleposopi-mkusia.
Nämä sopimukset tehtiin Ndolas-sa.
Rhodesiassa, syyskuun 20 pnä ja
Elisabethvillessä lokakuun 13 pnä.
Nämä sopimukset eivät millään
l a i l l a saa estää turvallisuusneuvos­ton
päätösten toteuttamista Kongos­sa.
Päätökset on pantava toimeen
n i in pian kuin mahdollista, ilmoitti
Zorin.
Geneveä — Genevessä koolla
oleva 14 valtion Laosin konfe­renssi
-hyväksyi maanantaina yk­simielisesti
kuusi kohtaa käsittä­vän
sopimuksen niistä valtuuksis­ta
ja tehtävistä, jotka annetaan
Laosin puolueettomuutta valvo­maan
asetettavalle komissiolle.
Arvovaltaisella konferenssilahoi-:
l a ei pidetä täysin mahdottomana,
että täydelliseen kansainväliseen
sopimukseen Laosin kysymykses­tä
päästään vielä ennen joulua.
Puolueettomuuskomission valtuu­det
ovat olleet pahimpana kompas­tuskivenä
neuvotteluissa. Länsival­lat
ovat vaatineet komissiolle laajo­ja
valtuuksia j a sosialistiset maat
ovat pyrkineet niitä rajoittamaan.
. S o p i m u s sisältää seuraavat kuusi
kohtaa: i •! j ' ;••
Valvontakomissio''toimii Laosin
konferenssin ainoana virallisena ejlj-menä.
Komission; jäsenet ovat yh­teistoiminnassa
ratkaistakseen, hei­dän
tuomivaltaansa kuuluvia ky­symyksiä.
Komissio toimittaa konferenssin
molemmille puheenjohtajille mää­räajoin
raportteja. Sen on ilmoi-,
tettava', puheenjohtajille jokaisesta
•Laosin ^puolueettomuutta koskevan
sopimuksen loukkauksesta tai sen
uhkasta, 'tärkeistä toimenpiteistä}
j o i h in se aikoo sopiniuksen mukai-
.iesti ryhtyä, j a annettava muita tär­keitä
tietoja, jotka voivat auttaa
puheenjohtajia heidän täyttäessään
tehtävänsä.
Komissio saa m i l l o in tahansa teh­täviään
suorittaessaan pyytää apua
puheenjohtajilta, jotka voidaan val­tuuttaa
antamaan komissiolle ehdo­tuksia.
Puheenjohtajien on ilmoitettava
sopimuksen allekirjoittajille tär­keistä
tiedoista, jotka komissio • on
heille lähettänyt. Heidän on val­vottava,
millä tavoin sopimusta 'so­velletaan,
sekä sen Laosin puolueet­tomuutta
koskevan julistuksen so­veltamista,
jonka konferenssiin 0-
sallistuvat maat allekirjoittavat.
Heidän on jatkuvasti tiedotettava
sopimuksen allekirjoittajille Laosin
tilanteesta ja tarpeen vaatiessa neu­voteltava
niiden kanssa.
Voidakseen suorittaa tehtävänsä
t ,i;
asettaa komissio tarkkailuryhmiä,
j o i h in ne kolme valtiota, jotka ovat
edustettuina komissiossa, saavat ku­k
i n yhtä monta edustajaa. •
Jokainen komission jäsenvaltio::
huolehtii edustajiensa läsnäolosta
komissiossa ja tarkkailuryhmissä ja'
korvaa nämä edustajat siinä tapauk­sessa^
että joku tai jotkut heistä
ovat estyneinä suorittamasta ^ehtäv
viään. . .
. Tarkkailu ryhmät lähetetään' Lao-,
sin hallituksen suostumuksella. '
Komissio suorittaa tutkimukset,
joko suoraan tai tutkimusryhmieri
välityksellä, kun on syytä uskoa, et­tä
puolueettomuuissopimusta on lou­kattu.
-Näitä vtutkimuksia toteute-i -
taan joko; Laosin hallituksen pyym.
nöstä tai kansainvälisen, valvonta-kpimssion
aloitteesta. Viimek^i;^
mainittu toimii Laosin hallituksen-suostumuksella.
. >.
K Q L M E PRINSSIÄ
y i E N T I A N E E N
Hanoi. •_ Radioasema Laosin ää«
nien kertoman; mukaan on Laosin -
kuninkaallisen hallituksen pääml- ' -
nisterir prinssi Souvanna Phouma
tehnyt uuden yrityksen kiirehtiäk-seen
kolmen Laosin prinssin neu- '
vottelujen uudelleen aloittamista -
käsittelemään kokoomushallituksen
muodostamista. . •<
Sähkeessään Boun Oumille joulu-. '
kuun 1 päivänä Souvanna Phouma'
ilmoittaa, että prinssi Souphanou-vong
j a hän ovat valmiit saapumaan '
joulukuun 6. päivänä Vientianeen
kolmen prinssin kokoukseen.
Souvanna Phouma asetti turvalli­suuden
takaamisen minimivaati-' "'
mukset sekä i l m o i t t i , että JQS prins­si
Boun Oum suostuu niihin, hiin
kuninkaallinen hallitus j a Neo Lao -
Haksat puolue lähettävät edusta- •
jansa Vientianeen keskustelemaan -
kyseisen tapaamisen valmisteluista.
U i !
A R V E L I
Isä:—r- Katsopas, Pekka, tuota pa-lokärkeä.
Se on jo kauan koputelv
lut saman puunkylkeä. Sillä taitaa
olla pesä siinä puussa.
Poika: - - N i i n kai, j a se on luul­tavasti
tullut liian myöhään kotiin*'
eikä sen vaimo päästä-sitä sisään'.' •
PÄIVÄN PAKINA
Montako "henkeä" on kommunisteila?
Kissalla sanotaan olevan yhdek­s
i n henkeä. Moni mirri onkin hen­kiriepunsa
menettänyt juuri sen
vuoksi kun ' tiedonhaluiset" poika-vii.
iarit o/at päättäneet kokeili»,
onko-tässä väitteessä perää.
— Mutta kommunisteilla näyttää
olevan "henkiä" vieläkin enemmän
kuin kissoilla.
_ Ottakaamme pari esimerkkiä —
yksi täältä Sudburysta ja toinen
maailman, turuilta yleensä. -
Kuten tiedetään, täällä Sudburys-sa
nykyään on " t a p e t t u " kommunis­mia
oikein väellä ja voimalla.
Kommunismin'* peikkoa lyövät
kuin vierasta sikaa suuren rahasä-kin
voimalla terästyöläisten union
reittaajat j a heidän takanaan oleva
virkavalta aina liittovaltion työmi­nisteriin
ja poliisivoimiin saakka.
Onpa Sudburyn kommunistien tap­pajaksi
vedetty Yhdysvalloissa kou^
lijtettuja ekspertti-opettajia ja pap­peja
sekä itse Yhdysvaltain työmi­nisterikin
(?)
Mutta miten on käynyt?
"Kommunistien" tappamisesta
huolimatta kokoontui viime sunnun­taina
kaupungin arenalle peräti 3,-
400 kaivosmiestä vaatimaan, että
nämä kommunistien tappajain is­kurit,
terästyöläisten union reittaa­jat
taustamiehineen, on palautetta­va
järjestykseen.
Eikä siinä kaikki. Sudburyn pap-pisyhdistys
julkaisi kunnallisvaalien
alla sarjan maksullisia ilmoituksia
paikallisessa päivälehdessä ei
kaiketi luottanut pelkän rukouksen
voimaan — kehoittaen valitsijoita
yleisäänestyksessä vastustamaan
teatteri- j a filmiesityksiä sekä ur­heilukilpailujen
järjestämistä sun­nuntaisin
m.m. sillä perusteella, et­tä
" K o m m u n i s m i pelkää kristittyä
sunnuntaita". Pappien yhdistyksen
toisessa ilmoituksessa sanottiin, et­tä
' kristityn maan ja kaupungin
parhaat edut vaativat äänestämään
' e i ' ."
Mutta miten kävi? Sudburylaiset,
joiden keskuudesta on niin kovalla
paatoksella kommunistisuutta hävi­tetty,
äänestivät ylivoimaisesti sen
puolesta; että teatterit, .elokuva ja
urheilupaika on pidetävät avoinna
sunnuntaisin, jotta nuorelle väelle
saadaan vähän säädyllisiäkin huvit­telupaikkoja!
Pitäen mielessä Yhdysvaltain pre­sidentti
John F. Kennedyn harhaku­vaa,
jonka mukaan kapitalismin ole­massaolo
riippuu muka valtiomies­ten
"tahdosta" — tässä tapauksessa
heidän tahdostaan hävittää USAn
kommunistinen puolue — ja joka
uskoo, että historian kehityksen
kulku voidaan pysähdyttää, jos ei
Canadaan sysätyillä bomarc-ohjuk-silla,
niin ainakin paremmilla vety-pommivekottimilla
ja atomikäyttöi­sillä
sukellusveneillä, meidän sietää
palauttaa mieleemme, että kaikista
' tappajistaan" huolimatta on kom­munistisesta
liikkeestä tullut mei­dän
aikakautemme suurin kansain­välinen
voima.
41 vuotta sitten — ja se on his­toriassa
vain silmänräpäys — o l i
Euroopassa paitsi Neuvostoliiton
Kommunistista puoluetta vain viisi
koirnmunistista puoluetta, Aasiassa,
Afrikassa, Australiassa j a Oseanias­sa
ei Ollut ainuttakaan kommunis­tista
puoluetta, • '' '
Amerikan mantereella oli s i l l o in
yksinomaan Argefitinan Kommunis­tinen
puolue.
K o m m u n i s t i s e n kansainvälisen
VII maailmankongressin aikana o l i
67 kommunistista puoluetta, mutta
nyt on jo 87 puoluetta, joiden rivei­hin
kuuluo peräti 36 miljoonaa ih­mistä!
N L n Kommunistisessa puolueessa
oli X X I - edustajakokouksen aikana
8,239 000 jäsentä, eli 1,023,000 jä­sentä
enemmän kuin X X edustaja­kokouksessa.
. . ,
Kiilaan; Kommunistisessa puolat,
eessa; on 14,000,000 jäsentä, T^hek-kosloVäfcian
Yhtyneessä Työväenpuolueessa 1,-''
154,000, Romanian Työväenpuolu­eessa
662,017 j a Unkarin Sosialisti-'
sessa Työväenpuolueessa 460,000 jä- .•
sentä. ' ;
Kapitalistisen maailmanosan kom- -
munististen puolueiden riveissä oa,.
nyt kolme kertaa niin paljon jäse­niä,
kuin niissä oli ennen toisen
maailmansodan alkamista. Italian
Kommunistisessa puolueessa, jonka
jäsenmäärä v. 1942 oli vain 5,000, Oit
nyt 1,800,000 jäsentä. Ranskan Kom­munistisessa
puolueessa on 400,000'
jäsentä. Intian Kommunistisen.puo­lueeni
jäsenmäärä kohosi vv. 1951-59'
2,000:sta 300,000:e*n. Suomen Kom­munistisessa
puolueessa oli v. 1944
1,500—2,000 jäsentä — nyt 50,000.
Venezuelan Kommunistinen puolue
on sodan jälkeisellä kaudella kasva­nut
melkein kymmenkertaisesti -ja
Columbian Kommunistisen pMolu-een
jäsenmäärä on vuodesta 1950
kolmit^kertaistunut.
Näin on siis tapahtunyt Maaliman
t u r u i l l a " siitä huolimatta vaikka
kommunismia on piesty j a tapettu
hyvinkin voimallisia keinoja käyt-»
t ^ e n i - T i kuten esimerkiksi Italiqssa,
vain yhden maan ylläsanotuista
mainitaksemme. ' * •',
l^osiäsia onkin, ettei ftätteitft ;ple
koskaan voitu; h]|Uiiitii»i^%vkä.'
ia
ini
H '
«a*