1967-11-28-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivii 2 Tiistai, "»airrask. 28 p. — Tuiesday, Nov. 28, 1967 VAPAUS ( L I B E R T Y ) E D I T O R : W . EKLUND , I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN O F F I N N I S H C A N A D I A NS Establlsbed Nov. 6. 1917 MANAGER: E..SUKSI TELEPHONE: OFFICE AND EOITORIAL 6 7 4 - 4 2 64 Publlshed thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus Publishing Co. Limited, 100-102 E lm St. West, Sudbury, Ontario, Canada. Mailing address: Box 69 Adltfrtlslng. rates upon appllcatlon, translatlon free of öharge. Authorlzed as second class: mail by the Post Office Department, Ottawa, and for payment of postage in cash. ri;MombL»r.;of the CANADIAN tANGUAGE-RRESS TILAUSIIINNAT: Canadassa: 1 vk: $10.00, 6 kk. $5.25 USA:n: 3kk. 3.00 Suomeen: Ivk. $li:00,6Kk.$5.75 1 vk. 11.50, 6 kk. 6.25 Erotkaamme NATOsta kokonaan Vaikka ulkoministeri Paul Martin sanoi joitakin päiviä aikaisemmin puihtaasti poliittisiin seilkikoiihinvedioten, että C a nada tulee pitämään NATO-joulhfconsa Euroopassa, niin viikon vaihteessa saatiin kuitenkin Otta!wasta toinen tieto, minkä mukaan "korkeassa pcrtaassa" keskustellaan Canadan NATO-voiimien välhentämisestä fcolmamieksella. Saatujen tietojen mukaan yllämainititfu ajatus edustaa (korkeassa hallitusportaassa "^komproriiissia" niiden kesiken, jotlka yhtäällä vaativat käytännöllisiä toimenpiteitä valtion menojen väihentämiseksi ja toisaalla haluavat ylläpitää mahdoUisim-. man suuria^ sotavoimia Euroopassa. Canada ylläpitää Euroopassa 6,000 miestä käsittävää ase-voimaimäärää ja iiäiden miesten huollettavia sek neljä eskaa-deria 'käsittävää, lentovoimadivisioonaamiehiineen ja huollet-tavineen. Yleisesti tiedetääji-, että useat NATO-rliiton maart haluavat vähentää yhdysvaltalaisen Ikenraalin komennuksen alaisena olevia NATO-voimiaan. Ranska on jo vetänyt asevoimansa kokonaan pois- NATOsta. Tämä sellaisenaan vaikuttaa myös Canadaan yleensä ja varsinkin niihin canadalaisiin, jotka eivät näe mitään järkisyytä, canadalaisten varojen haas- . kaa™isesta hyödyttömään sotaleikkiin ja "hyödyttömästä": sellaisesta on kysymys sanan varsinaisessa merkityksessä. Vaatimus NATO:n palveluksessa olevien canadalaissoti-laiden kotiutltaimisesta on saanuit lisäpontta niistä "säästö-puheista", mitä liittohallituksen johtavat ministerit ovat viimeaikoina pitäneet- yrittämättäkään tehdä mitään hyödyttömään varustelukilpailuun haaskattavien menJojen vähentämiseksi. Esimerkiksi NDP:n kansallinen johtaja^ T. C. Douglas on n^oneen kertaan sanonut, että jos liittoihallitus todella haluaa menojaan Vähentää ja siten "esimerkkiä" "toisille näyttää, silloin pitäisi tuottaa Euroopassa olevat canadalaisjoukot ,fcc/tiin.. Nyt viikon lopulla Ottawassa tulleissa uutistiedoissa ker-rottiin, eittä samanlaisia ehdotuksia NATO-joukkojemme kotiuttamiseksi : on esitetty myös liiljtovallion. 'korkeimmassa portaassa. Tähän tietenjdn, vaikuttaa .kaksikin seikkaa: Vas-tuuntuntoiseinmat johtohenikilöt eiväit halua poliittista mainettaan pilata tämän hyödyttömään haaskauksen johdosta; Toiseksi on riittävästi merkkejä siitä, että canadalaisvalitsijat voivat kääntää ratkaisevasti selkänsä sellaisille politiiikioille ja heidän puolueilleen, jotka kaikistta tosiasioista piittaamatta yllä-pijtävät amerikkalaiskenraalien palveluksessa asevoimiamme Euroopassa. Viikonvaihteessa julkaistuissa uutistiedoissa berrotaan, etfä Canada käyttää \'älittömästi Euroopassa olevien asevoi-miensa ylläpitämiseksi $150 miljoonaa vuodessa. MulJta jos kaikki Euroopassa olevat NATO-joukkomnie tuodaan kotiin, niin säästö on ilmeisesti paljon suurempi kuin edellämainittu $150 miljoonaa. Canadassa voitaisiin vastaavassa määrässä supistaa ilmavoimien kalliita harjoituspaikkoja,, välineitä ja opettajia; samalla voitaisiin Canadassa vähentää sitä henkilökuntaa, joka tarvitaan Euroopassa olevien asevoimien huoHtotyöhön—puhumattakaan niistä säästöistä, mitä saataisiin siitä kun E u roopassa olevien asevoimien taisteluvälineitä huippukalliisiin lentokoneisiin asti ei tarvitsisi enää uusia. - Tä^ä sellaisenaan osoittaa, että NATO-joukkojemme kotiuttamisesta saataisiin todella sievoiset säästöt. Toisaalta on muistettava, että jos Canada ja eräät muut jäsenmaat menettelisivät »samoin kuin Ranskakin j a vetäisivät asevoim-ansa pois tästä amerikkalaisten..-konfcrolloimasta. sotaliitosta, sillä olisi torvehdii tävä vaikutus kansainväliseen ilmapiiriin. Sen parempi olisi ainakin meidän miefestäi^rae. se, mitä pikemmin saataisiin puretuksi sekä N A T O - että Varsovan liitto — ja kun NATO-liitto perustettiin ensimmäiseksi, niin eiköhän sen jäsenmailla ole velvollisuuksia ottaa ensimmäisiä askeleita myös näiden sotatarkoituksessa rakennefttu-jen liittojen purkan^iseksi? Kukaan ei enää usko, että N A T O on muka jonkunlainen suojaikilpi Neuvostoliiton-^ltyökkäysvaaiaa'•'-vasLaa'nr"Paittvas-toin meille selitetään nyt asiaa jotenkin täähän tapaan: " N yt kun Neuvostoliitto on omaksunut rauhallisen rinnakkaiselon dhjelman ja hyökkäysvaara on siltä suunnalta loppunut, on NATO-liitto tullut tarpeettomaksi." ' Käytännöllisesti tämä katsantdkanta, mikä ilmenee ny-kyään_ suurlehtien palstoilla jdka päivä, on tunnustus siitä, että "pirBeet Neuvostoliiton hyökkäysvaarasta ovat olleet suuresti liioiteltuja" käyttääksemme vähän muunnetussa muodossa tunnetun amerikkalaisen humoriatin, Mark Twainin maailmankuulua lausunitoa. -Selvää tietenkin on se että Washington haluaa-väellä ja voimalla pitää N A T O n jäsenmaat sotavank/kuriensa vetäjinä. Painostus NATO-joukkojen ylläpitämiseksi Euroopassa tulee ensi kädessä Yhdysvalloista. - Ja argumentit.asevoimien yliläpitämiseksi Euroopassa k u misevat nykyoloissa tyhjyyttään paljon kuuluvammin kuin aikaisempiin. Kuikaanajattgleva ja kansainvälisiä asioita seuraava ca-nadalainen ei voi suhtautua vakavasti esim. ulkoministeri Paul Martinin "perusteluihin" siitä, miksi on canadalaisjouk-koja ylläpidettävä Euroopassa, Tosiasiassa hän "perusteli" IHMINEN VOI O L LA ITSENSÄ IVIHOLLINEN Mikä on ihmisen suurin viiholli-nen? Sen oma tietämättömyys. Ihmisen ikä on l i i an lyhyt tunteen oman itsensä. Erilkoisesti juuri niiden joiden hartioilla lepää rasfikain:ityö. . K u i tenkin ovat he olleet: alkuteikijöi-hä mistä keihitys on saanut alkunsa• 3a vielä tänäpäivänäkin heidän osuu deikseen jää rasikain työ ja alhaisin elämän taso. _ _ Kuten sanoin, ihmisen ikä on liian lyhyt että hän voisi nauttia työnsä tuloksista. Ruumiin voimat vähenevät imuisti, näikö ja kuulo heiklkenee, ettei enää voi seurata yleistä ikehitystä. Ja jos hän sitten ihuomaaikin omat vinheensä, on se A S I A N A I S E N MIELIPIDE' Monet ystäväni täällä ovat ke-hoittaneet minua lausumaan mieli* piiteensä sen VaipaudeJi asian johdosta, ja ovat) yleensä sitä mieltä, että sen suurentaminen ei ole n i in tärkeä, jos ei, se 'kerran rtiente' entisillä voimme. Mieluimjni;!' luopuisimme lauantaina; numei-osta.t : jos perjantain, lehti olisi vähän suurempi. . ' Mitä tulee ilmoitusten lisää hankkimiseen, niin siitä on hyvin vähän toiveita, samoin kuin on paiklkakun-ta 'kirjeiden suhteen, ne jotka ennen osasi kirjoittaa, nukkuvat jo nurmen alla ja uusia kynäilijöitä tulee vähän. Ja uusia tilauksia ei san juuri mistään. Jos.se tulisi kaks i päiväiseksi ja vaikkapa $9.00 vuosimaik.sulla, niin sitten ehkä voisi Riissetlin siieeri Suomessa KaiaaMeeteto,» Hertta K m i ^ : MYÖS MUITA KÄRSOJA jo myöhäistä. Häntä ei enään hyväk- ^ . _ . . . . . sytä, tässä kiihtyvässä -maailman ^^^^^ ynttaa uusia tilauksiakin. m^ „e„n«o.ocs.a. ,scaMmma:mn an>inT/omics,e.nn.na 1tooii^sttRenn Siellähän te paremmin tiedä joukkoon. :. Ja suurin syy siihen että näin on käynyt on hänen oma tietämättömyytensä. Vielä tänä päivänäkin ilmenee suuri ero ihmisen ja i l i - misen välillä. Luonto on tarjonnut meille kaikille elämän yhtäläisyyden muitta olemme itse luoneet nuo raja-aidat ihmisten välille joita edelleenkin ylläpidämme. Me voisimme sen lopettaa mutta emme tiedä miten. Riilelemme keskenämme ja ikannatame vihaa joka lopuksi johtaa sotiin jossa murhaamme toisiamme, omaksi vahingoksemme. Tuleeko tämä edelleenkin jatkumaan vai saavuttaako ihminen kohi-ly)<. scn jo.ssa kaikki ovat saman arvoisia, vai tuleeko tuo ihmisen ke hitys tuhoamaan itsensä? Tämä on kysymys johon on vaikea löytää vastausta. Me monesti syytämme yk.siiöitä kuten teki Saksan . kansakin Hitl e r i in nähden ja Hitler oli vain yksi mies. Tänään me syytämme presidentti Johnsonia ja hänkin on vain yksi mies tuosta kaksi miljoonaa käsittävästä kansasta joten syy lankeaa koko Amerikan kansan päälle. Tähänkin on suurin syy ilv-misen kehityksen puute. •Sodilla ei ihmisten elämää voida parantaa, päinvastoin, sillä luholiian ihmisten työtä ja ihmisiä i(.seään, ta pfahtuupa se omassa maassa tai rajojen ulkopuolella. — I.S. OIKAISUA Vapauden SO-vuotisjuhlanumci-os-sa ilmenee Port Arthurin sivuliikkeeseen nähden virheellisiä kohtia. Siinä sanotaan A. T. H i l l i n olleen sen liikkeenhoitajana vuodesta 1938 lähtien. Minä olin Vapauden pääloimitla-jtina v. 1934 a l k a e n niin kuin sanotaan aivan vierellä. Minä lähdin sieltä huhtikuu-ssa 1939. O l in CSJn kes-kusvirastos. sa alkuunpanemassa Canadan suomalaisien historian ains-histoa kokoamisen yleismaallisesti ja siinä yhteydessä kävin- uscissa-keikuksissa tietojen hankinnan ja opiskelutyön avuslamises.sa. Multa sitten yhdi.stettiin arkiston hoito Vapauden toimituksen yhteyteen. Port Arthuriin kylläkin tulin v. 1939 lopussa uudestaan, mutta olin .sidottu meLsätyöläi.sten järjestämiseen ja muihin tehtäviin seuraavien sota-vuosiciL. ajulla, ollen työssä useiden metsäyhtiöiden kämpillä ja metsä-työläisten union uudelleen järjestelyä suorittaen kirvesmiesten, veljesliiton yhteyteen liityttyä. Sodan jälkeen eli V. 3946 talvella minut valittiin metsämiesunion Poit Arthurin piirin sihteeriksi, jossa toimessa k u l j in union niine,ssä virallisesti metsämiesten järjestämiseksi. Siinä tehtävässä olle.s.sani oli minulla matka.ssa Vapauden kirjalli-suutita ja välineitä, sEikä erLkoi.se.«lti huolehdin Fort Williamin ilmoitusten kokoa miscsila. Mutta sivuliikkeen hoitajana oli Jack Ko.ski vuoteen 1940 asti, jonka jälkeen tuli siihen tehtävään Tyyne Sillman. Hänen käydessä Suomessa V. 1949 hoiti sillä aikaa liikettä Lily Sandström. Minä tjulin tehtävään v. 19r)0 -talvella ja kun minä kävin Euroopanmatkalla kesällä v, 1 9 M , niin oli liikkeen hoidossa Helen Bs^ pcland. Toisen kerran Euroopan matkalle hommatessani yintin päästä vapaaksi, mutta ei täihän ole vielä ketään saatu. ^ • V , ^ Toverillisesti tervehtien A. T. I l i l l. tiedätte mitä tehdä. WhitefiBh — j a Beaver Lakelta, K i r j .Elin. • Whitefish, Ont. » #• « RUNSAUDEN PULA Suomen lehtiä selatessa putkaliti sieltä esiin eräs huvittavan sunilli-nen tapaus, joka nyt tarjoillaan seuraavassa. Se osoittaa, että "suo siellä, vetelä täällä", ikuten sananlaskukin sanoo. Syksyllä kun työttömy.ys uhkasi ja kansa kääntyi viranomaisten puoleen kysyen mistä nyt särvintä on saatavana, heitä neuvottiin menemään tutustumiskäynnille isänmaan syliin, eli poimimaan puolukoita, joita on metsät täynnä. Kansa noudatti Kehoitusta ja nyt on kaikKi muut paikat niitä täynnä paitsi metsät. Varovaisen amon mukaan on Kainustakin kerätty 2,000 tonnia puolukoita, joista .^suurin osa menee ulkomaille,: vaikka sen ei sanottu niuiksujen puolesta olevan kovin edullista: Jutussa kea-rotaan etenkin tan£<kalaislen olleen niin vaativia ostajia, että heitä varten olisi puolukat jopa pitänyt kiUloittaa. Saksasta palautettiin osa Suomesta lä-helett. vjä puolukoita koska joukossa on ollut paljon ros-kia ja muita käyttöön kelpaamattomia marjoja. Helsingissä ja Turussa kerrotaan olevan paljon jälelle jäänyttä huonolaatuisia puolukoita. • Joku pakinanikkari veisteli, että kansa on lähettänyt y l i omien tarpeidensa jääneet puolukat niille v i i k a i l i j o i l l e , joiden kehoituksesta tämä kansanvaellus puoluikkamet-siin tehtiin. Samaiset kehoittajat lähettelevät nyt kuuleman mukaan lahjapaketteja sukulaisilleen ja ystävilleen, joten jos tänne alkaa i l maantua puolukoita sisältäviä lahjapaketteja johtuu se vaan suuresta ylijäämästä.. Hyväähän se puolukka on, mutta liika on liikaa, vaikka se olisi mitä. Juttutupa. Helsinki. — Bertrand Russell-sää-tiön ameriklkalainen silhteeri Ralph Sohoemnan saapui 21 pnä Amsterdamin vuoTokoneeMa Helsinkiin, missä /hänet passittomana pidätettiin. Ralph Sohoenman jolta USA:n ha-llitus oli 2>eruuttanut paissin Pob» 'jois-Vietnaaniin tedidyn matkan takia yritti 20. pnä pä^fitä T a ^ a ^ missä samana ipälvänä alkoi ns, Rus-sell- tribunaalin istunto Vietnamissa 'suoritetuijta sotaritookislata. Passit-tomästa- Sähoeninanista uhlkaa tulla lentäivä' amerikkalainen, sillä Hollanti lähetti hänet edelleen Helsinkiin.'^ Tanskan ihallitus o l i etukäteen i l moittanut, ettei se ota vastaan Sohoenmania vaifcka se muuten perui aikaisemman tribunaalipitokiel-tonsa. Sdtoenman lennätettiin Kööpenhaminasta Aimsterdamiin, missä häntä niin ikään ei ihaluttu ottaa vastaan, vaan lähetettiin edelleen Helsinkiin. Ralph Schoenman saapui Helsink i i n kello 13,40 vuorokoneella ja työnnettiin lyhyen (keskustelun jälkeen kentälle agettuun poliisiautoon. Seutulan kenttäpeliisi esti "ylempää tulleen määräyksen" perusteella lehdistön ja T V : n edustaj i l ta pääsyn kenttäalueelle eikä Schoenmannilla näin ollen ollut mahdollisuutta vedota julkiseen sanaan — oikeus joka suodaan rikollisillekin. Poliisi-instanssit vierittivät haas-tattelukiellon syyn toinen toisilleen. Helsingin rikospoliisin, jonka suojaan passittomat "tavallisen käytännön mukaan" tuodaan Schoen-mania ei sijoitettu. Kaikesta päättäen Sehoenmanin säilöönoton ta'ka-na oli passipoliisi, jonka viriiailija, passintarkastaja Theodor Hofmeis-ter lienee ollut operaation takana. Sehoenmanin ilmoitettiin myöhemmin olevan huoltopoliisin suojissa. Hänet passitetaan takaisin Amsterdamiin. Helsinki. Valtiollisen itse-nt^ ftjrylettune (iijr<|täessä 50 vuotta meille tarjoutuu erinomainen tilaisuus tarkastella kansamme lä- ^himenneisyyttä sekä siihen perustuen arvioida sen asemaa ja tu-leyalisuntta. 1'äUal8een tutUske^ luun on todella gihetta ja meille työväenliikkeen ihmisille on erityisen tärkeää se^ että kansamme valheet saavat t«sia^lhin perustuvan valaistuksen, lausui kansanedustaja Hertta J^uusinen viime lauantaina itsenäisyysjuhlassa Mikkelissä. — SUloin jelkenee-myös sellaisten käsitteiden sisältö, kuin isänmaa, isänmaallisuus,: itsenäisyys. Moni väärinkäsitys, tahallinen tai tahaton väärlstys niiden tulkinnassa, historiankirjoituksessa ja ihraisten asennoitumisissa voidaan oikaista. Marraskuun tapahtumat Venäjällä, j o i l l e Jiistoria on antanut nimen Lokakuun suuri sosialistinen vallankumous, alkoivat uuden vailbeen i h miskunnan historiassa myös kansallisen vajpausliiikkeen osalta. Eräänä ja varsin havainnollisena esimerkkinä siitä on juuri oman ikansamme valtiollinen itsenäisyminen, jolle Lokaikuun vallankumous loi toteutumisen edellytykset. Siirtyivätkän valtiollisen johdon ohjakset silloin Venäjällä sen puolueen käsiin, joka oli varauksetta asettunut kansojen itsemääräJtaiisoikeuden kannalle aina niiden valtakunnanyhteydestä eroamiseen saakka. Voimakkaimmin oli tätä asiaa ajanut ja aivan erityisesti Suomen kansan oikeuksia puoltanut V. I. Lenin ja hän o l i myös nuoren neuvostovaltion ensimmäinen mies. ' Työväenpuolueemme edustajat eivät suotta vedonneet siihen, että nyt oli tullut tilaisuus toteuttaa Suomen itsenäisyys yhteis-jonmärryksessä ja sovinnQSsa neuv^tohalUtukaen kanssa. N i i n sokaistuneita cÄivat oman kansan tyytymättömyyden ja Venäjällä tapahtuneen sosialis^n voitonkin, johdoista omat ^ porvarilliset vallanpitägänmie, etteivät halunneet tätä ymmärtää. ... j ' i / - Kun sisällissota piiMc«^l'niin.Kansanvaltuuskunta o l i itsenäisen maan: työväenhallitus j a toimi sellaisena kaikilla aloilla. • • Historian väärinselittäminen ja väärinynunärtäminen jobtaa koHta-lakkaisiin viiiheisiin. Sen vuoksi on- 'kin tavattoman tärkeää •fielvittää,- mitä todella on tapahtunut. Me kansandemokraatit vasemmistolaisen työväenliikkeenune perinteiden jatkajina olemme mukana itsenäisyyden SO-yuotisjuh- Uen vietossa. Mutta ineiUe eivät ole tärkeintä juhlat, ei hyqiistys, vaan itse asia. Meille on tärke^tä että on syntämässä uusi; uudistunut, selkiintynyt isäänmaallisuus. Tähän uuteen isänmai^suuteen kuuluu myös se, ettei's^tä koeta vihamielisyytenä tai välinpitämi^ tömyytenä toisia kansoja kohtaan; Moni kansa elää tällä hetkellä historiallisesti ottaen samoja vaiheita kuin me 50 vuotta sitten tai ei ole niinkään pitkällä vapautensa ja itsenäisyytensä saavuttamisen tiellä. Suomalaisien itsenäisyysajatteluun sisältyy tänä päivänä rauha ja ystävyys kansojen kesken, kaikkien kansojen vapauden puolustaminen, iiuhimillisten ehtojen luominen omille kansalaisillemme tässä maassa ja koko ilimiskunnalle maailman mitassa. ONKO USÄn SUURI ATOMI-Tässä osastossa julkaistavien kirjoitusten ajatukset ovat kirjoittajien omia mielipiteitä, joiden ei tarvitse tulkita lainkaan Vapauden kantaa p.o. asioista. USAn ensimmäisen suuren Oystcr Creekin 515 MW:n atomivoimalan,. jolia sijaitsee meren ' rannalla New ' Yorldn valtiossa, käynnistys on vuoden myöhässä. Lukuisien jo todettujen vikojen ohella esiintyy atomireaktorissa. useita täysin tuntemattomia vikoja. Viat koskevat pääasiassa vuotoja virtapiirissä ja hitsauksissa sekä metallin peruskemiallista karsastumisesta, kirjoittaa englantilainen Financial Times. Presidentti Johnson lausui Oyster Creeikin atomivoimalasta vuonna 1983, että se tulee "murtamaan ator mi'kustannusvallin". Viime aikoina suoritetussa yhteydessä on todettu niin paljon vaarallisia vikoja, että sen käynnistämisestä on täytynyt toistaiseksi luopua. Päähuomio •kiinnitetään nyt vikojen korjaamiseen ja tuntemattomien vikojen selvittämiseen. Vuodot Oyster'Creekin" reaktoris- .sa todettiin painealtaan hydrostaattisissa kokeissa .Erään vuodon todettiin olevan joko hitsaussaumassa tai lähellä erästä säätösauvaa reaktorin paineastian pohjan päässä. Multa on esiintynyt myös muita vuotoja, joiden syytä ei ole voitu vielä määritellä. Kukaan ei osaa vielä sanoa, mitä pitää korjata ja ikuinka kauan tällaiset korjaukset kestävät. Vielä ei myöskään tiedetä, minkä asenteen USA.-n Atomienergiakomissio (AEC) ottaa. voimalaitoksen turvallisuuskysjTnykseen. Oyster Creekin paineastian eräs vuoto paikallistettiin nopeasti. Se sijaitsi vajaan tuuman päässä eräästä toisesta hitsauskohdasta. Tämän viimeksi mainitun hitsaustyön oli suorittanut Combustion Engineerin-firman paineastioiden kokoonpano-tehdas Chattanoogassa (Tennessee). Pidetään mahdollisena, että toista hitsausta suorittaessa paikan päällä sen aiheuttama kuumuus on vaikuttanut myös toiseen hitsaustyöhön, mutta monet muut syyt ovat myös mahdollisia. Paineastia on kärsinyt suurta vahinkoa monen kuukauden aikana. Näytteitä reakt o r in paineastian metallista on lä hetetty CSiattanoogaan analyyseja ja kokeita varten. Mahdollisena pidetään, että metallissa on peruske-miallinen kareastuminen. Atomivoimalan päätoimittajana ja rakentajana on amerikkalainen General Electric. Nälänhätä patienee Kaakkois-Aasiassa Singapore. — Kaakkois-Aasian nälkäiset miljoonat ovat uusien koet telemusten edessä, sillä - tulvat, k u i - •vuus ja sota Ovat tuhonneet suuren osan riisisadosta. Hinnat ovat kohonneet koko ajan samalla kun laatu on; huonontunut. Hallitukset ovat i.alkaneet säännöstellä riisin myyntiä j a j a kelua. Thaimaassa, joka on yQcsi koko Kaakkois-Aasian- päätuottajista, saatiin poikkeuksellisen huono sato monsuunisateiden -ja myöhemmin kuivuuden vuoksi. Hintojen kurissapitämiseksi sen o l i rajoitettava vientiään naapurimaihin.\ Keinottelijat ovat käyttäneet tUannetta hyväkseen j a niinpä riisiä salakuljetetaan tällä ihetkellä Thaimaasta mm. Laosiin j a Malesiaan. Singaporen hallitus on aloittanut laajan kampanjan, saadakseen maan etupäässä kiinalaisen väestön syömään enemmän leipää ija vähemmän r i i siä. Burmassa on riisipula jobtanut junien, proamujen ja varastojen ryöstöihin. Etelä-Vietnamin pohjois- ja keskiosan viljelmät ovat kärsineet pahoin sodasta, mutta Mekongin suisto tuottaa riisiä myös muiden alueiden tarpeisiin. Etelä-Vietnamin on silti tuotettava riisi myuölta, ennustavat amerikkalaiset asiantuntijat. Tilanne on samanlainen myös Laosissa, jossa hallitus on ottanut valvontaansa 60 prosenttia sadosta. Se antaisi meille iheti hiio-rnättavan rahasäästön, mitä voitaisiin, käiyttää yaitekapa kansallisen sairaushuo/llon ra-kantaansa yksinomaan ^ i l l ä , että NATO-joukkoja on ylläpi- hoililamiseksi ja toiseksi vetäisi detltävä muika Neuvostoliitosta tulevan hyökkäysvaaran tor-., Canadan kainsalkuntana aktii-' jumisoksi, mitä satua eivät e'nää lapsetkaain usiko. visten rauhanpuolustajain r i - Me puolestamme liitymme niihin canadalaispiireihin jot- veihin, mitkä pyrkivät kaik-ka toivovat ja pyytävät, että liittohallitus suhtautuisi reali- kion sotaliittojen purikamiseen' sella tavalla tähän kysymykseen ja il^i^oittaisi,.että Canadan sekä yleisen ja täydellisen a-asevoimat vedetään pois Euroopaista, ja että Canadan taholta .seistariisumisopimiulksen alle-ei enää uusita NATO-vSopimusta. kirjoittamiseen. PÄIVÄN PAKINA SE TULEE TAAS Kun Galileo Galilei, kaikkien aikojen yksi huomattavin fyysikko ja tähtitieteilijä joutui tutkimustensa perusteella vastatusten kaikkivoivan katolisen kirkon kans.sai ihänen oli pakko inkvisitio.rOikeudessa peruuttaa oppinsa auringonkeskises-tä järjestelmästä, mutta kuiskasi kummrnkin heti sen jälkeen, että "se (Maa) l i i k k uu sittenkin". N i in tulee myös joulu, vaikka onkin tunnustettava, että "rauhan ia hyvän tahdon" .asemesta käydään solia j a tapetaan joukkomitassa ihmisiä, joukossa naisia ja lapsiakin. Jouluun on tämän jutun ilmestymisen jälkeen enää 26 päivää ja jouluostosten helpoittumisoksi voimme tiedoitlaa, että Yhdysvaltain jä Canadan suomalaisten yhteisvoimin valmistama Joulu-julkaisu ilmestyy tämän viikon l o pulla ja tulee siis 'hyvissä ajoissa ennen joulu asiamiehille ja -naisille sekä lukijakunnalle yleensä. • Vaikka leihtipajassa on ollut yhtä ja tois.ta vaikeutta Joulun valmistamises.sa, niin ilolla on kuitenkin todettava, että avustajat ovat olleet erittäin auttavaisia ja anteliaita. Lyhyestä valmistu.s-ajasla huolimalla Jouluun saaliin kirjoituksia, ihierioja kertomuksia ja runoja, muistelmia ja artikkeleita peräti il<ahdellnikymmencllä avustajalta osapuilleen tasan rajan kummaltakin puolelta. Suuiikiitos on ainoa palkkio, minkä toimitus voi näille uutter i l l e miehille ja naisille antaa, mutta tämä kiitoslauselma tulee julkaisun toimittajan sydämen poihjasta asti. (Lukijat voivat puolestaan "kiittää" näitä avustajia lukemalla heidän kirjoituksensa ja ikoko julkaisun alusta loppuun asti j a mainitsemalla tapaavilleen avustajille heidän kirjoituksistaan.) Johtuen kaiketi siitä, kun ra- Ijan pohjoispuolella on vietetty' Ikoko vuoden Canadan centennial juhlia, mihin kansalaisemme osallistuivat näkyvällä ja huomatulla tavalla, tämä merkkitapaus heijastuu julkaisun kuvituksesta. "Joulussa" on useita kuvia Sudburys-sa, Ontariossa vietetyistä j a suurenmoisista onnistuneista Suomi-viikon eri tilaisuuksista. Siinä on kuvia S C A U L : n j a CSJ.n mainiosta suurjuihlasta Torontosta. Lisäksi on kuvia Expo-67 maailmannäyttelystä. Yhdysvalloista, Vietnamista jne. iKansi on kaksivärinen, jouluaikaa muistuttava" maisemakuva. Kaiken kaikkiaan julkaisussa on runsaasti mielenkiintoisia, kuviakin. ' Seufiuiva luettelo nntati ainakin pintapuolisen kuvan julkaisun monipuolisesta sisällöstä. Joulumietteitä, W.E.; Koti, mno, E l s i Sinervo; Sumulan lesken (kompleksi; Nainen ja menneisyys, runo; Palanen elämää, Hämeen tyttö; Joka tervaa selkänsä jouluyönä: Vitamiiniveisu, mno, Perän Vertti; Uskonpuhdistus ja_Luther-in kahdet kasvot. Hilkka Ahmala; Tyhjästäkö aiheen saisin, runo, Hilma; Jouluksi puhdasta, Joel Nienii; Jouluvieras, Alina Sikola; Muistoja vuosien takaa, LSP; Jouluna, runo, Pitkä tyttö; Mikä on" joulu?, I.S.: K a l i l i t tu taide, Maiju Wäisänen; Peikko "Keltaisesta vaarasta", M. W.; Joulun valkeus, Hulda River; Neljän tuulen joulu, runo, Ester Kaustinen; Kotiinpaluu, runo J . E. J . ; Siirtolaisille tervehdys, runo J . E. Huttunen, Pientä tarinaa, Sofia; Sibelius monumentti, runo J . E . Huttunen; Lapsuuden muistoja, H.H.; Mäenlasku, Helmi Lammi; Three Acrcs Puisto, F. K.; Synnin tyvi;Keisar r i n joulujuoma; Jouluilta (bulgarialainen novelli); Ensi lumi. Matti Lahdenmäki; Nuoriso mukaan K.A.R.; Kohtalo ikostaa, runo I.K.; etsijän tie. Perän Vertti; Joulu-mietteiet^, Tyyne; Kallein joululahjani, Lauri; "On moi-siamel kruunattu pää"; Syksy, ihminen lohi, Kalle Heikkinen; Afrikan unohdetut sodat; Rotanhäntiä ja kalkkaii-okäärmcitä. Tässä hyvälle paperille painetussa julkaisussa on 48 sivua ja ihtiikeasti nousseista kustnnnukKis-la huolimatta se myydään vieläkin entisellä halvalla tavalla $1.00 kappale. Kuten aikaisempinakin vuosina Joulu lähetetään heti kuumiltaan sen painosta tultua etäisemmille lukijoilleen ensiksi ja kotiperukka-laisHle viimeksi. Se tarkoittaa, eUä ensimmäiset Joulu-julkaisut lähetetään Yhdysvaltoihin ja Canadan länsi-*rannikolle sekä sitten lähempänä oleville paikkakunnille niin, etitä kaikki saavat sen mahdollisimman aikaisin. . Asiamiehillä j a -naisilla voi^sil-t i k in olla vaikeuiksia, sillä julkaisua ei parhaalla tahdollakaan saas t u sen pikemmin valmiiksi, mutta ikuten sanottu, se valmistuu tämän viikon loppuun mennessä; ellei m i - -tään ylipääsemättömiä ja odottamattomia vaikeuksia tule. Kun allekinjoittaneella sattui olemaan jotakin tekemistä julkaisun toimituspuolen kanssa, niin Joulun arvostelu saa' jäädä muiden, ennenkaikkea avustajien ja lukijain tehtäväksi. Sellaiset avus-tajain j a lukijain huomautukset eivät ole vain tei"vetulleita, vaan myös "opiksi ja nuhteeksi" seuraavia julkaisuja valmistettaessa.*' Rohkenemme kuitenkin toivoa, että Joulu saa tänäkin vuonna lämpimän vastaanoton monessa kodissa missä ai*vostetaan 'hyvää kaunokirjallista lukemista pitkien vuodenvaihteen pyyhien aikana. — lUiLiJÄkouva.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 28, 1967 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1967-11-28 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus671128 |
Description
Title | 1967-11-28-02 |
OCR text |
Sivii 2 Tiistai, "»airrask. 28 p. — Tuiesday, Nov. 28, 1967
VAPAUS
( L I B E R T Y )
E D I T O R : W . EKLUND ,
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
Establlsbed Nov. 6. 1917
MANAGER: E..SUKSI
TELEPHONE: OFFICE AND EOITORIAL 6 7 4 - 4 2 64
Publlshed thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-102 E lm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Adltfrtlslng. rates upon appllcatlon, translatlon free of öharge.
Authorlzed as second class: mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash.
ri;MombL»r.;of the CANADIAN tANGUAGE-RRESS
TILAUSIIINNAT:
Canadassa: 1 vk: $10.00, 6 kk. $5.25 USA:n:
3kk. 3.00 Suomeen:
Ivk. $li:00,6Kk.$5.75
1 vk. 11.50, 6 kk. 6.25
Erotkaamme NATOsta kokonaan
Vaikka ulkoministeri Paul Martin sanoi joitakin päiviä
aikaisemmin puihtaasti poliittisiin seilkikoiihinvedioten, että C a nada
tulee pitämään NATO-joulhfconsa Euroopassa, niin viikon
vaihteessa saatiin kuitenkin Otta!wasta toinen tieto, minkä
mukaan "korkeassa pcrtaassa" keskustellaan Canadan
NATO-voiimien välhentämisestä fcolmamieksella.
Saatujen tietojen mukaan yllämainititfu ajatus edustaa (korkeassa
hallitusportaassa "^komproriiissia" niiden kesiken, jotlka
yhtäällä vaativat käytännöllisiä toimenpiteitä valtion menojen
väihentämiseksi ja toisaalla haluavat ylläpitää mahdoUisim-.
man suuria^ sotavoimia Euroopassa.
Canada ylläpitää Euroopassa 6,000 miestä käsittävää ase-voimaimäärää
ja iiäiden miesten huollettavia sek neljä eskaa-deria
'käsittävää, lentovoimadivisioonaamiehiineen ja huollet-tavineen.
Yleisesti tiedetääji-, että useat NATO-rliiton maart haluavat
vähentää yhdysvaltalaisen Ikenraalin komennuksen alaisena
olevia NATO-voimiaan. Ranska on jo vetänyt asevoimansa
kokonaan pois- NATOsta. Tämä sellaisenaan vaikuttaa
myös Canadaan yleensä ja varsinkin niihin canadalaisiin,
jotka eivät näe mitään järkisyytä, canadalaisten varojen haas-
. kaa™isesta hyödyttömään sotaleikkiin ja "hyödyttömästä":
sellaisesta on kysymys sanan varsinaisessa merkityksessä.
Vaatimus NATO:n palveluksessa olevien canadalaissoti-laiden
kotiutltaimisesta on saanuit lisäpontta niistä "säästö-puheista",
mitä liittohallituksen johtavat ministerit ovat viimeaikoina
pitäneet- yrittämättäkään tehdä mitään hyödyttömään
varustelukilpailuun haaskattavien menJojen vähentämiseksi.
Esimerkiksi NDP:n kansallinen johtaja^ T. C. Douglas
on n^oneen kertaan sanonut, että jos liittoihallitus todella haluaa
menojaan Vähentää ja siten "esimerkkiä" "toisille näyttää,
silloin pitäisi tuottaa Euroopassa olevat canadalaisjoukot
,fcc/tiin..
Nyt viikon lopulla Ottawassa tulleissa uutistiedoissa ker-rottiin,
eittä samanlaisia ehdotuksia NATO-joukkojemme kotiuttamiseksi
: on esitetty myös liiljtovallion. 'korkeimmassa
portaassa. Tähän tietenjdn, vaikuttaa .kaksikin seikkaa: Vas-tuuntuntoiseinmat
johtohenikilöt eiväit halua poliittista mainettaan
pilata tämän hyödyttömään haaskauksen johdosta; Toiseksi
on riittävästi merkkejä siitä, että canadalaisvalitsijat voivat
kääntää ratkaisevasti selkänsä sellaisille politiiikioille ja heidän
puolueilleen, jotka kaikistta tosiasioista piittaamatta yllä-pijtävät
amerikkalaiskenraalien palveluksessa asevoimiamme
Euroopassa.
Viikonvaihteessa julkaistuissa uutistiedoissa berrotaan,
etfä Canada käyttää \'älittömästi Euroopassa olevien asevoi-miensa
ylläpitämiseksi $150 miljoonaa vuodessa.
MulJta jos kaikki Euroopassa olevat NATO-joukkomnie
tuodaan kotiin, niin säästö on ilmeisesti paljon suurempi kuin
edellämainittu $150 miljoonaa.
Canadassa voitaisiin vastaavassa määrässä supistaa ilmavoimien
kalliita harjoituspaikkoja,, välineitä ja opettajia; samalla
voitaisiin Canadassa vähentää sitä henkilökuntaa, joka
tarvitaan Euroopassa olevien asevoimien huoHtotyöhön—puhumattakaan
niistä säästöistä, mitä saataisiin siitä kun E u roopassa
olevien asevoimien taisteluvälineitä huippukalliisiin
lentokoneisiin asti ei tarvitsisi enää uusia. -
Tä^ä sellaisenaan osoittaa, että NATO-joukkojemme kotiuttamisesta
saataisiin todella sievoiset säästöt.
Toisaalta on muistettava, että jos Canada ja eräät muut
jäsenmaat menettelisivät »samoin kuin Ranskakin j a vetäisivät
asevoim-ansa pois tästä amerikkalaisten..-konfcrolloimasta.
sotaliitosta, sillä olisi torvehdii tävä vaikutus kansainväliseen
ilmapiiriin. Sen parempi olisi ainakin meidän miefestäi^rae.
se, mitä pikemmin saataisiin puretuksi sekä N A T O - että Varsovan
liitto — ja kun NATO-liitto perustettiin ensimmäiseksi,
niin eiköhän sen jäsenmailla ole velvollisuuksia ottaa ensimmäisiä
askeleita myös näiden sotatarkoituksessa rakennefttu-jen
liittojen purkan^iseksi?
Kukaan ei enää usko, että N A T O on muka jonkunlainen
suojaikilpi Neuvostoliiton-^ltyökkäysvaaiaa'•'-vasLaa'nr"Paittvas-toin
meille selitetään nyt asiaa jotenkin täähän tapaan: " N yt
kun Neuvostoliitto on omaksunut rauhallisen rinnakkaiselon
dhjelman ja hyökkäysvaara on siltä suunnalta loppunut, on
NATO-liitto tullut tarpeettomaksi." '
Käytännöllisesti tämä katsantdkanta, mikä ilmenee ny-kyään_
suurlehtien palstoilla jdka päivä, on tunnustus siitä,
että "pirBeet Neuvostoliiton hyökkäysvaarasta ovat olleet suuresti
liioiteltuja" käyttääksemme vähän muunnetussa muodossa
tunnetun amerikkalaisen humoriatin, Mark Twainin
maailmankuulua lausunitoa.
-Selvää tietenkin on se että Washington haluaa-väellä ja
voimalla pitää N A T O n jäsenmaat sotavank/kuriensa vetäjinä.
Painostus NATO-joukkojen ylläpitämiseksi Euroopassa tulee
ensi kädessä Yhdysvalloista. -
Ja argumentit.asevoimien yliläpitämiseksi Euroopassa k u misevat
nykyoloissa tyhjyyttään paljon kuuluvammin kuin
aikaisempiin.
Kuikaanajattgleva ja kansainvälisiä asioita seuraava ca-nadalainen
ei voi suhtautua vakavasti esim. ulkoministeri
Paul Martinin "perusteluihin" siitä, miksi on canadalaisjouk-koja
ylläpidettävä Euroopassa, Tosiasiassa hän "perusteli"
IHMINEN VOI O L LA
ITSENSÄ IVIHOLLINEN
Mikä on ihmisen suurin viiholli-nen?
Sen oma tietämättömyys.
Ihmisen ikä on l i i an lyhyt tunteen
oman itsensä.
Erilkoisesti juuri niiden joiden
hartioilla lepää rasfikain:ityö. . K u i tenkin
ovat he olleet: alkuteikijöi-hä
mistä keihitys on saanut alkunsa•
3a vielä tänäpäivänäkin heidän osuu
deikseen jää rasikain työ ja alhaisin
elämän taso. _ _
Kuten sanoin, ihmisen ikä on
liian lyhyt että hän voisi nauttia
työnsä tuloksista. Ruumiin voimat
vähenevät imuisti, näikö ja kuulo
heiklkenee, ettei enää voi seurata
yleistä ikehitystä. Ja jos hän sitten
ihuomaaikin omat vinheensä, on se
A S I A N A I S E N MIELIPIDE'
Monet ystäväni täällä ovat ke-hoittaneet
minua lausumaan mieli*
piiteensä sen VaipaudeJi asian johdosta,
ja ovat) yleensä sitä mieltä,
että sen suurentaminen ei ole n i in
tärkeä, jos ei, se 'kerran rtiente' entisillä
voimme. Mieluimjni;!' luopuisimme
lauantaina; numei-osta.t : jos
perjantain, lehti olisi vähän suurempi.
. '
Mitä tulee ilmoitusten lisää hankkimiseen,
niin siitä on hyvin vähän
toiveita, samoin kuin on paiklkakun-ta
'kirjeiden suhteen, ne jotka ennen
osasi kirjoittaa, nukkuvat jo
nurmen alla ja uusia kynäilijöitä
tulee vähän. Ja uusia tilauksia ei
san juuri mistään. Jos.se tulisi kaks
i päiväiseksi ja vaikkapa $9.00
vuosimaik.sulla, niin sitten ehkä voisi
Riissetlin siieeri
Suomessa
KaiaaMeeteto,» Hertta K m i ^ :
MYÖS MUITA KÄRSOJA
jo myöhäistä. Häntä ei enään hyväk- ^ . _ . . . . .
sytä, tässä kiihtyvässä -maailman ^^^^^ ynttaa uusia tilauksiakin.
m^ „e„n«o.ocs.a. ,scaMmma:mn an>inT/omics,e.nn.na 1tooii^sttRenn Siellähän te paremmin tiedä
joukkoon. :.
Ja suurin syy siihen että näin
on käynyt on hänen oma tietämättömyytensä.
Vielä tänä päivänäkin
ilmenee suuri ero ihmisen ja i l i -
misen välillä. Luonto on tarjonnut
meille kaikille elämän yhtäläisyyden
muitta olemme itse luoneet nuo
raja-aidat ihmisten välille joita
edelleenkin ylläpidämme. Me voisimme
sen lopettaa mutta emme
tiedä miten. Riilelemme keskenämme
ja ikannatame vihaa joka lopuksi
johtaa sotiin jossa murhaamme
toisiamme, omaksi vahingoksemme.
Tuleeko tämä edelleenkin jatkumaan
vai saavuttaako ihminen kohi-ly)<.
scn jo.ssa kaikki ovat saman arvoisia,
vai tuleeko tuo ihmisen ke
hitys tuhoamaan itsensä?
Tämä on kysymys johon on vaikea
löytää vastausta.
Me monesti syytämme yk.siiöitä
kuten teki Saksan . kansakin Hitl
e r i in nähden ja Hitler oli vain yksi
mies. Tänään me syytämme presidentti
Johnsonia ja hänkin on vain
yksi mies tuosta kaksi miljoonaa
käsittävästä kansasta joten syy
lankeaa koko Amerikan kansan
päälle. Tähänkin on suurin syy ilv-misen
kehityksen puute.
•Sodilla ei ihmisten elämää voida
parantaa, päinvastoin, sillä luholiian
ihmisten työtä ja ihmisiä i(.seään, ta
pfahtuupa se omassa maassa tai rajojen
ulkopuolella. — I.S.
OIKAISUA
Vapauden SO-vuotisjuhlanumci-os-sa
ilmenee Port Arthurin sivuliikkeeseen
nähden virheellisiä kohtia.
Siinä sanotaan A. T. H i l l i n olleen
sen liikkeenhoitajana vuodesta 1938
lähtien.
Minä olin Vapauden pääloimitla-jtina
v. 1934 a l k a e n niin kuin sanotaan
aivan vierellä. Minä lähdin sieltä
huhtikuu-ssa 1939. O l in CSJn kes-kusvirastos.
sa alkuunpanemassa Canadan
suomalaisien historian ains-histoa
kokoamisen yleismaallisesti
ja siinä yhteydessä kävin- uscissa-keikuksissa
tietojen hankinnan ja
opiskelutyön avuslamises.sa. Multa
sitten yhdi.stettiin arkiston hoito Vapauden
toimituksen yhteyteen. Port
Arthuriin kylläkin tulin v. 1939 lopussa
uudestaan, mutta olin .sidottu
meLsätyöläi.sten järjestämiseen ja
muihin tehtäviin seuraavien sota-vuosiciL.
ajulla, ollen työssä useiden
metsäyhtiöiden kämpillä ja metsä-työläisten
union uudelleen järjestelyä
suorittaen kirvesmiesten, veljesliiton
yhteyteen liityttyä. Sodan jälkeen
eli V. 3946 talvella minut valittiin
metsämiesunion Poit Arthurin
piirin sihteeriksi, jossa toimessa
k u l j in union niine,ssä virallisesti
metsämiesten järjestämiseksi.
Siinä tehtävässä olle.s.sani oli minulla
matka.ssa Vapauden kirjalli-suutita
ja välineitä, sEikä erLkoi.se.«lti
huolehdin Fort Williamin ilmoitusten
kokoa miscsila.
Mutta sivuliikkeen hoitajana oli
Jack Ko.ski vuoteen 1940 asti, jonka
jälkeen tuli siihen tehtävään Tyyne
Sillman. Hänen käydessä Suomessa
V. 1949 hoiti sillä aikaa liikettä Lily
Sandström. Minä tjulin tehtävään v.
19r)0 -talvella ja kun minä kävin
Euroopanmatkalla kesällä v, 1 9 M ,
niin oli liikkeen hoidossa Helen Bs^
pcland. Toisen kerran Euroopan
matkalle hommatessani yintin päästä
vapaaksi, mutta ei täihän ole vielä
ketään saatu. ^ • V , ^
Toverillisesti tervehtien A. T. I l i l l.
tiedätte
mitä tehdä.
WhitefiBh — j a Beaver Lakelta,
K i r j .Elin. •
Whitefish, Ont.
» #• «
RUNSAUDEN PULA
Suomen lehtiä selatessa putkaliti
sieltä esiin eräs huvittavan sunilli-nen
tapaus, joka nyt tarjoillaan
seuraavassa. Se osoittaa, että "suo
siellä, vetelä täällä", ikuten sananlaskukin
sanoo.
Syksyllä kun työttömy.ys uhkasi
ja kansa kääntyi viranomaisten puoleen
kysyen mistä nyt särvintä on
saatavana, heitä neuvottiin menemään
tutustumiskäynnille isänmaan
syliin, eli poimimaan puolukoita,
joita on metsät täynnä. Kansa noudatti
Kehoitusta ja nyt on kaikKi
muut paikat niitä täynnä paitsi metsät.
Varovaisen amon mukaan on
Kainustakin kerätty 2,000 tonnia
puolukoita, joista .^suurin osa menee
ulkomaille,: vaikka sen ei sanottu
niuiksujen puolesta olevan kovin
edullista: Jutussa kea-rotaan etenkin
tan£ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1967-11-28-02