Vapaus, November 28, 1967

              h'"/ • •. , . ' .
nmeslyy lilslaina, iorslaina Jä lauantailta
PeruBletlu 1917
Canadan suömälaialoa Itsenäinen
työväenlehtl
No. 137 — Voi. LI vuosikerta Sudbury, ( M . Tiistai, rnarrasfe 28 p. --^ Tuesday, Nbv. 28, 1967
> -
Näin sanoi pres. de Gaulle ja sanoi Vietnamin sodan
lopettamisen auttavan myös lähi-idän kriisin ratkaisua;
Pearson voi antaa tänään lausunnon de Gaullen puheesta
Pariisi. —^Ranskan presidentti
Cliarles de Gaulle.esitti maanaiF^
tainfa täällä syytöksen, että Ca­nadan
liittohallitus suhtautuu
puolueellisesti ranskalais-canada-laisiin,
j a että ranskalais-canada-laisia
pidetään muita canadalaisia
"huonommassa asemassa". Hän
esitti mielipiteensä suuressa
haastattelutilaisuudessa ja palaut­t
i siellä kirjeenvaihajien mieleen
viime kesäkuussa Quebeciin te­kemänsä
vierailun, jonka aikana
hän sanoi tehneensä kaiken näke­mänsä
ja kokemansa perusteella
yhteenvedon, minkä hän Montrea­l
i n puheessaan puki huudahduk­seksi
"Vive l e Quebec l i b r e " (Elä­köön
vapaa Quebec).
Tämän puheen johdosta esitti Ca­nadan
pääministeri Lester B. Pearr
' son julkisen moitelausuntonsa min­kä
takia presidentti de Gaulle pe­ruutti
virallisen Ottawan vierailun-
V sa ja lälhti ennen määräaikaa taikai-sin
Ranskaan.
Maanantaisessa haastattelutilai­suudessa
presidentti de Gaulle ke-hoitti
nostamaan Quebecin "itse­näisen
valtion asemaan, ollakseen
. oman olemassaolonsa herrana".
, "Luonnollisesti Quebecin valtion
tulee vapaasti ja tasa-arvoisuudessa
laatia yksityiskohtaiset suunnitel­mansa
yhteistoiminnasta muiden ca-nadalaisten
kanssa — ja torjua sa^
maila Yhdysvaltain invaasion (maa-hanbyökkäyksen",
sanoi de Gaulle.
Syytettyääii; että Ottawan halli­tus
on saattättut ranskalais canada-,
laiset milita "•huonompaan asemaan"
presidentti de Gaulle sanoi liikute­tulla
äänenpaineella, että Ranska e i
tule koskaan enää jättämään oman
" onnensa nojaan "'hyljättyjä lapsi­aan"
Canadassa.
Haastattelutilaisuudessa . o l i noin
tuhat kirjeeitvaihtajaa ei-i puolilta
maailmaa. Presidentti de Gaulle
kiinnitti huomiota myös Quebecin
rajojen ultapuolella, erikoisesti
New Brunswickissa oleviin ranska­laisiin
sanoen: •
" M i n ä ajattelen erikoisesti New
Brunswickin 250,000 acadiansia, jot­ka
ovat myös säilyttäneet ranskan-
• kielensä . . . "
(Quebecin pääministeri Daniel
Johnson sanoi viime viikolla Que­becissa,
että hän menee pian Pa­r
i i s i in osallistuakseen kokouksiin
Ranskan hallituksen edustajain
kanssa.) .
Presidentti de Gaulle kiinnitti
huomiota siihen, miten Ranska val­tasi
St. Lawrencen laakson ja mi­ten
Ranska vetäytyi sitten sieltä
pois. "Nyt Ranskan kansa, mikä on
osa omasta kansastamme, ilmaisee
siellä itsensä", sanoi ipresidentti de
Gaulle. "Elinvoimaisuuden ja us­kollisuuden
ihme," mikä on pitä­nyt
tätä upotettuna olevaa kansaa
pinnalla, "on lisännyt kansan luku­määrää,
jotta se on voinut pitää
lujasti puoliaan anglo-saksista tul­vaa
vastaan",
Hän suositteli Canadan valtio­muodon
täydellistä uudistamista
niin, että Quebec korotettaisiin " i t ­senäisen
valtion asemaan (mikä)
olisi oman kansallisen olemassa­olonsa
heorana kuten muutkin maat
kautta maailman." Hän käytti pu­heessaan
"valtio" eikä "^Icansa" nimi­tystä.
Samassa haastattelutilaisuudessa
presidentti de Gaulle arvositeli myös
Yhdysvaltain kansainvälistä raha-yksikiköpolitiikkaa
suositellen kul­takantaan
palaamista maaUman
markkinoLIla. Hän antoi murskaavan
ei-^lausunnon Britannian pyrkimyk­selle
päästä yhteismankkinajärjes-tön
jäsenyyteen ja selitti, «lltä Is­raelin
hyölckäyksen jälkiä ei voida
korjata lähi-idässä ellei ennen sitä
lopeteta Yhdysvaltain hyökkäysso­taa
Vietnamia vastaan.
VIIME TIEDOT
Ateena. — Huolimatta siitä, vaikka maanantaina kerrd-tiin
Turkin ja Kreikan välisen jännitystilattteen liuoieniu<
neensdllä pohjalla kun Kreikka vetää Kyproksesta pois noin
12,000 sotilasta, jotka Turkin selostusten mukaan ovat "lait­tomasti"
siellä. Ateenassa ilmoitettiin tiistaiaamuna, että
Turkin laivasto on uhkaavasti lähestynyt Kyproksen rannik­koa
Nikosian lähettyvillä
Toronto. — Ainoastaan Quebecin pääministeri Daniel
Johnson kiinnitti "Huomisen liittovaltion konfereunla" en­simmäisen
pädvän istunnossa huomiota maan penurtuslailU-siin
ongelmiin esittäen vaatimuksen, että uuden perustuslain
tulee pohjautua "kahden kansan" periaatteeseen. Toiael pää­ministerit
kiinnittivät enemmän huomiota taloudellisiin asi­oihin
ja Manitoban pääministeri Manning ihnaisi kiihkonde-lisenanglo-
saksisen kannan, jonka mukaan ränskalaäfr^ana-dalaisilla
ei ole mdtään vaUttamisen aihettakaan. Tftniän neli­päiväisen
kokouksen tiistaisessa (toisen päiv&n) Istunnossa
pitäisi keskusteltaman pääasiassa ranskan Ja englannin Idelen
välisistä suhteista.
Washington. — Yhdysvaltain puoliistusministeri Robert
McNamara jää pois toimestaan. Samalla kertaa tiedodtettiin
presidentti Johnsonin ehdottaneen, että mr. McNamara hy­väksyttäisiin
Maailman pankin uudeksi presidentiksL Ehdo­tus
on alistettu 107 jäsenmaan hallituksen hyväksyttäv&ksL
Mr. McNamara, joka on ollut avainasemassa Vietnamin
sotakysymyksessä; on viimeaikoina joutunut useita 'kertoja
vastatusten US An yleisesikunnan kanssa jääden useita ker­toja
alakynteen korkeimman upseeriston vaatiessa Vietnamiin
enemmän asevoimia, mitä mr. McNamara olisi halunnut sinne
lähettää. Mitään merkkejä ei ole saatu siitä, että mr. McNa-maran
sivuun jääminen ennakoisi US An hallituksen Viet­nam-
politiikan muutosta^
VAPAAEHTOISEN UITON KAUTTA
LUJEMPI CANADAN ITSENÄISYYS
Tällaista perustuslaillislta kokouzsita sniiosittelee Canadaln
kommimistinen puolue Toronton "liittovalUiokokoufcselle"
Toronto. — Torontossa eilen, maa­nantaina
kokoontuneelle "Huomisen
liittovaltion konferenssille" — Con­federation
for Tomorrow — on Ca­nadan
kommunistinen puolue esiittär
nyt lausunnon, missä, suositellaan
tasapuolisesti ranskalaista ja eng­lantilaista
Canadaa edustavan pe-rustuslaikia
säätävän kansankokouk­sen
järjestämistä, tarkoituksena o l ­len
uuden pefi-ustuslaiu' laatiminen
Canadan kummankin kansan tasa-ai-
voisuuden pohjalla.
Tässä mielenkiintoisessa lausun­nossa
sanotaan:
Huonusen liittovaltio-'konferenssin
täytyy kohdata Canadan mennei-syylitä
ja nykyisyyttä koskevat tosi­asiat,
jos mieli palvella Canadan
tulevaisuutta.
Kuten . käi'kki tiejtävä/t,' Canada
koostuu maakunnista. Mutta tunnus­tamatta
on vreilä se eittä Canadan
muodostaa kaksi kansaa, JCansakun-ta
ja valtakunta edustavat kahta eri­laista
käsitcif.ä. Kansaikunnan muo­dostaa
mikä. .tahansa va/kiintunut
kansa; millä on oma kielensä, alu­eensa,
talouselämänsä ja fysikaali­sen
olemuksensa tulkitseva kulttuu­r
i . Yhden valtakunnan rajojen si­sällä
voi' olla useampi kuin yksi
kansa.
Kummallakin Canadan kansalla
on kaikkien kansojen perusitavaa
laatua oleva domokraabtinen oikeus
— itsemääräämisoikeus, tahtoo sa-noa,
ijQikeus järjestää omat asiansa
oman tahtonsa mukaisesti.
Tästä ei johdu, että meidän kah­den
kansamme tulee näistä syistä
erota toisistaan, Ne voivat ja me
toivomme niiden meneltelevän siten,
käyttää llBöhiääi-äämisoikeuttaan si­ten,
että sopivat uudesta liitosta yh­teiseksi
edukseen. Muitta tämä on
tehtävä kummankin kansan vapaasti
ilmaiseman tahdon perusteella.
Tämä uusi liittoperusta on saa­tava
uuteen perustuslakiin. B NA
laista se puuttuu. Se ( B N A Act)
kasit', elee Quebecia vain maakunta­na,
eikä ranskalaisen Canadan koti­maana.
Siksi kun asia on näin, se
ei luo perustaa jonka pohjalta eng­lantilaisen
Canadan yhdeksän maa­kuntaa
voi tehokkaasti olla Quebe­cin
kanssa yhteistoiminnassa yh­teisten
etujensa hyväksi.
Huomisen liittovaltion konferens­si
voisi ottaa ensimmäisen tarpeel-
^lisen askeleen tätä tavoitetta kohti.
Se voisi suositella perustuslaillisen
kansankokouksen perustamista rans
kalaisen ja englantilaisen Canadan
yhdenlaisen valitun edustuksen pe­rusteella.
Kahden kansan edustajat
voisivat sellaisessa kansankokouk­sessa
neuvotella täysin tasa-ai-voisö-na
uudesta perustiislaLsta.
Sellaiseen uuteen perusituslakiin
piiLää: liittyä oikeuksien laki, mikä
takaa siviilioikeudet kaikille kansa­laisille,
sisältyen siihen se, että eng­lantilaisessa
Canadassa oleville rans­kankielisille
yhdyslkunnille myön­netään,
ne samat oikeudet, mistä
englantilais-canadalaiset nauttivat jo
ranskala sessa Canadassa. Uudessa
perustus adssa määriteltäisiin nie val­tuudet,
mlitkä kumpikin kansa ha­luaa
jäittää littohaintuiksen valvon­taan.
Se tulisi tekemään liittohalli­tuksen
rakenteeseen sellaiset muu-bokset,
että me takaisivat kumman­kin
kansan oikoudjet.
Sellaisen uuden | perustuslain laar
timinen ei ole helppo tehtävä. Mut^
ta sen vastaehtona on Canadan ha­joaminen.
Erilleen repäistynä kum­mankin
kansan asukkaille tulisi vai­keammaksi
vapautua Yhdysvaltain
poliittisiesta, taloudelliseista j a soti­laallisesta
yliherruudesta.
Jos Huomisen liittovaltio-konfe­renssi
ei huomioi näiltä F<e'n]fituslain
uudistuksen tarpeita, josta siitä tur
lee vain uusi maakuntien pääminis­terien
konferenssi, niissä yritetään
keinotella niille jotakin etuisuuksia
kansan muiden osien kustannuksel­la,
se tullaan historiassa muista­maan
uutena suutena yleisön' har-hauttamisyrityksenä.
Jos konferenssi täytf.ää vastuu-velvollisuutensa
ja suosittelee_pe-rustuslaillisen
k a n s a n k o k o u k s en
muodostamisita; silloin se valaisee
tien lujempaa yhtenäisyyttä kohti
mitä Canadaissa on koskaan ollut,
Ranslkalais-canadalaiset pääsievät
silloin isänniksi omaan taloonsa.
Englaniölainen Canada pääsee va-pautumiaan
liiitto^maakuntaihallitus-ten
finanssi-viidaktax^juhtedsta, ava­ten
tien opetuksen, salraushuollon,
asuinrakennusten ja paremman so­siaalihuollon
raihoittamiseiksd aslan-muikaisen,
keslcitetyn verotusjäxjes'
telmän puitteissa, suuiryhtiöiden ve­rottamiseksi
niin, että ne joutuvat
maksamaan kauan odotetitujen iiefor-mien
kuilut.
Vanhojen hajoirftavien seikkojien
j äätyä niiden itaakse, ranskalaisen
ja englantilaisen Canadan työtäte­kevät
voisivat' slilloin entistä parem­min
yhibeisvoimin taistella rauhan,
itsenäisyydeji, kansanvallan j a so­siaalisen
edistyksen puolesita niin
että maastamme tulisi todella "toi­von
maa kaikille työUltekoville".
;pt(jawa. i^jj. vl^j^koministeri Paul
Martinin, jolkä toimi pääministeri
V.);. pääministerinä, ||Bioi<
ti; (^les.dtittÄäfUen haastattelun
tjohdosta maanantaina T;^l^uoneen'
istunnossa, että liittohallitus ei salli
ulkomaiden sekaantumista Canadan
asioihin.
Hän toisti tämän saman lausun­nan
alahuoneen istunnon ulkopuo­l
e l l a isanomalehtien kirjeenvaihta­j
i l l e , mutta kieltäytyi keskustele­masta
asiasta sen enempää ennen
kuin hän saa tilaisuuden .tutustua
yksityiskohtaisemmin de Gaullen
lausuntoihin, kuten mr. Martin selit­ti,
Lontoon vierailulta maanantaina
kotiutunut pääministeri , Pearson
kieltäytyi antamasta asiasta mitään
lausuntoa. Hän sanoi yhtyvänsä mr.
Martinin aikaiseanmin asiasta anta­maan
lausuntoon, lupasi tutkia ko­tonaan
de Gaullen lausuntooa ja
sanoi, että hän antaa tänään, tiis­taina,
lausunnon alahuoneen istun­nossa,
mikäli se katsotaan tarpeelli-seksi,
•;,
JUHLAVUODEN KOLME SYMBÖOUA
1917-^1967
1867 II 1967
Itsenäinen -
SUOMI
Canadan 100-vuotispäivän, Vapauden kultavuoden ja Suomen itsenäistymisen SO-vuotispäivän kunniaksi
kutsuma
Kokoukseen osallistuu kahdeksan pääministeriä Canadan
10:stä maakunnasta sekä liittovaltion tarkkailijat
24Mkaiaista
tuomittu jälleen
Salonika. — Sotaoikeus tuomitsi
lauantaina 24 henkilöä syytettynä
salajuonesta sotilasjuntan siviili-pääministerin
Constantine Kolliasin
murhaamiseksi. Kaksi syytetyistä
sai elinkautisen tuomion.
Viisihenkinen tuomioistuin lan­getti
raskaimmat tuomiot kuin mis­tään
niistä kuudesta joukkotuomi-oista
jotka on mätkitty Kreikassa
sen jälkeen kun armeijan oikeisto
otU vallan huhtikuun 21 päivänä.
Tuomioistuin neuvotteli 10 tun­tia
yhdeksän päivää kestäneen kuu­lustelun
jälkeen.
Christos Moschay, 54, ja Constan­tine
Verros 49, tuomittiin elinkau­tiseen
vanikeuteen. Heitä syytettiin
että olivat sen ryhmän johtajia jon­ka
väitetään oibtavan määräyksiä pan
naan julistetulta Kreikan kommu­nistipuolueelta.
: Poliisit syyttivät että oyhmä aikoi
rä-jäyttää joen voimalaitoksen mikä
varaa sähköä Salonikan Kansainvä­liseen
juhlaan, jonka, mr, Kollias
afvasi syyskuun 2 päivänä ja sen-jälkeen
heittää pommeja hallitus-virkailijoiden
jouikikoon.
Weir valittiin
toryjohtajaksi
Manitobassa
Winnipeg. — Tieministeri Walter
Wier valittiin lauantaina Manitoban
konservatiivipuolueen johtajaksi ja
maakunnan tulevaksi pääministerik­si.
Mr. Wier, 38, nuorin neljästä
jotka tavoittelivat johtajan paikkaa,
voitti lähimmän kilpailijansa, joka
oli yleinen syyttäjä Sterling Lyon
äänin 280—183, kolmannessa ja v i i ­meisessä
äänestyksessä ja t u l i Duff
Roblinin seuraajaksi Manitoban kon
servatiivien päämieheksi.
Johtajakokous kutsuttiin sen jäl­keen
kun mr. Robiin erosi päämi­nisterin
virasta viime syyskuussa,
kansallisen fconsei^ratiivipuolueen
kokouksen jälkeen Torontossa, Hän
oli vakuuttanut jättävänsä maakun­nallisen
virkansa yhtyessään kan­salliseen
johtajakilpailuun, jos voit­taa
eli ei puolueen johtajan paikan.
Toronto. — Ontarion pääminis^
t e d John Robartsin aloitteesta
kutsuttu Canadan maakuntien pää­ministerien
konferenssi, mikä tun
netaan Confederation of Tomor-row
Conference (Huomisen liitto­valtion
konferenssin) nimellä, al­koi
maanantaina Torontossa.
Kokoukseen osaillistuu kymmenes­tä
maakunnasta kahdeksan päämir
nisiteriä, säkä alemman portaan
edustajat BritLsh Columbiasta ja
Manitobasta ja liittohallituksen joh­tavia
tarkkailijoilta.
B. C:n pääministeri W, A. C. Ben-netit
kieltäytyi ^ylemasta tähän
"Huomisen liittovafeon konferens­s
i i n " missä keskustellaan, tai pitäisi
keskusteltaman niistä perustuslailli­sista
muutoksista, mitä tarvitaan
Canadan valtiollisen yhteaiäisyyden
säilyttämiseksi uudelle 100-vuotis-taipaleell?
lähdettäessä, B , C : n edus­tajaksi
tuli tähän kokoukseen, työ-väenvastaisista
laikiehdotuksistaan
tunnetuksi tullut prokuraattori Ro­bert
Bonnerin johtama valtuuskun­ta,
•
Manitobasta tuli pääministeriky-symyks
ratkaistuksi vasta Viikon
vaibteessai jolloin entinen hautaan-toimittaja
ja maantieministeri 38-
vuotias Wa.lter Weir tuli valituki
konsei-val i i vipu olueen m aaku nitaj aos
' o n johtajan toimesta eronneen pää­ministeri
Duff Roblinin tilalle; Ma­nitoban
valtuuskunnan johtajana
toimii Huomisien liittov^tion; konfe­renssissa
60-vuotias Gumey Evans,
Muista maakunnista on pääministe­rin
johtamat valtuuskunnat: Nova
ScoUasta konsemtiivien "vesuri-miehen"
tittelin aikaisemmin kanta­nut
pää minisiteri 1 ke Smith, joka tu­li
maakunnalliseksi puoluejohtajak­si
sen Jälkeen kun Robert Stanfiel-dista
leivotuin kofiServatiivien kan­sallinen
johtaja.
Saskatchewani.sta tuli pääministe­ri
Ross Thathchcr, joka haluaa mai­nostaa
itseään Canadan no. 1 "sosia­lismin
vastustajana". Hän on libe­raali.;
•
Nevvfoundlandista tuli liberaali­puolueen
hallituksen pääministeri
.J.oey Smallvvood, jonka sanotaan
olevan valmiina menemään minne
tahansa, missä hän voi maakuntaan-,
sa mainostaa.
Quebecia edu.staa konservatiivisen
Union nationale-puolueen pääminis­teri
Daniel Johnson joka sanoo kaur
naSbavan.sa "Kahden kansan" peri­aatteen
tunnustamista Canadan liit­tovaltion
uusissa perustuslaillisissa
suhteissa, .
Albertaa edustaa äärioikeistolai­sesta
ohjelmastaan tunnetun Social
Credit puolueen pääministeri Ernest
Charles Manning, joka tunnetaan
muualla Canadassa ehkä parhaiten
"medicaren" vastustamdsesta sekä
seuraavasta lausunnosta: "Pahin
mitä on Canadalle koskaan tapah­tunut,
oli puuvajan menetys" tar­koittaen
hän tällä sitä aikakautlta,
j o l l o in pojille annettiin kuritusta
puuvajassa,
New BrunsAvickia edustaa liberaa­lipuolueen
muodostaman hallituk­sen
pääministeri Louis Joseph Ro-bichaud
joka vaatii enemmän apua
oman maakuntansa talouselämän ke­hittämiseksi
j a vastustaa separatis­mia
kuten hän selittää.
Prince Edward Islandia edustaa
Canadan nuorin pääministeri, 33-
vudtias Alexander Bradshaw Camp­bell,
liberaali hänkin, joka on usein
korostanut, että Canadan liittoval-tioa
vaarantaa köyhien ja rikkaiden
maakuntien välinen juopa.
Isäntänä tässä Huomispäivän liit­tovaltion
konferenssissa toimii Ca­nadan
väkirikkaimman ja muuten­k
i n rikkaimman maakunnan, Onta­rion
pääministeri John Robarts, joka
on viimeksikuluneilten kuukausien
aikana ikiinnittänyt erikoishuomiota
kansallisiin ongelmiin korostaen, et­tä
hänellä on parhaat mahöoliisuu-det
päästä yhteisymmärryikBeen
Quebecin nykyisen pääministerin,
nu". Johnsonin kanssa.
Yleisenä käsityksenä onkin, että
j u u r i kahden viimeksimainitun,
miehen välisistä siirroista j a heddän
välillään mahdollisesti kehittyvillä
sopimuksilla tulee olemaan raltlkai-seva
merkitys tämän konferenssin
kulkuun.
Liittohallitus, mikä suhtautui nyr-peän
kielteisesti siihen kun yksi
maakunta (Ont.) kutsui 'kansallisen
kokouksen liittovaltion tulevaisuus
kysymyksiä käsittelemään, o n k i e l ­täytynyt
lähettämästä Torontoon
tarkkailijaa korkeampaa edustiista
selittäen; että täten vältetään liitto­ja
maakuntahallitusten välinen kä-sikapulan
veto.
Toisaalta on kuitenkin esitetty
epäilyjä, että jos Huomispäivän l i i t ­tovaltion
konferenssissa päästään
jonkinlaiseen sopimukseen perus­tuslain
uudistamisasiasta, se v o i
riistää liittovaltion aloitteenteon
asiasta ja pakottaa keskushallituk­sen
joko enemmän tai vähemimän
seuraamaan maakuntien johtoa asi-assa,
JUkSön myytäki aseita
naiset
Lontoo. — Älköön • Canadasta
myytäkö Yhdysvalloille aseita ja
muita sotatarvikkeita Vietnamiin
vietäväksi sanotaan kirjeessä, jonka
Canadan pääministeri Lestei* B,
Pearson sai täällä perjantaina.
Kirjeen oli lähettänyt Voice of
the Women-niminen järjestö j a sen
allekirjoittajana oli mainitun nais­järjestön
presidentti mrs, Kathleen
Macpherson.
Torontossa toimivan poliittisen
tiedemiehen C. B, Macphersonin
aviopuoliso, 54-vuotias mrs, Mac­pherson,
aikoi lähteä viikko sitten
maanantaina Voice of the Women
järjestön edustajana Hanoihin, Poh-jois-
Vietnamin pääkaupunkiin.
Matkan järjestäjältä, Union of.
Vietnamees VVomen-järjestöltä saa­pui
kuitenkin sähke matkan peruut­tamiseksi
siksi k u n " A m e r i k a n len­tokoneet
pommittavat ja tulittavat
raa'asti Hanoin kaupunkia", minkä
vuoksi vietnamilaisnaiset eivät voi
taata mrs. Macphersonin -turvalli-suutita
Pohjois-Vietnamin pääkau­pungissa,
•
Canadan naisten mr. Pearsonille
lähettämässä kirjeessä kehoitetaan
pääministeriä "julkisesti tuomitse­maan
siviilien pommituksen sekä
napalmin j a ihmisiä vastaan suun­niteltujen
(siipale) pommien käy­tön."
Mrs. Macpherson kertoi viikon
vaihteessa Torontossa, että hän a i ­koi
viedä Hanoin kaupunkiin Voice
of the Women--järjestön jäsenten
valmistamia lasten vaatteita j a eri­näisiä
lääkintätarpeita.
YLI 150 KUOLLUT TULVAN JOHDOSTA
Lissabon - Sadetulvat ja pycr-remyrskyt
hävittivät tuhansia kote­ja
koski Portugalissa lauantai-iltana
ja sunnuntaina, tappaen melkein
250 ihmisiä.
Useita kuoli talojen hajotessa
tulvan johdosta ja toisia hukkui
alankopaikkojen tulva-alueilla. Sisä­ministeri
Alfredo Rodrigues dos
Santos kertoi uutistoimistolle sun­nuntaina,
että raportit hävitysalu-eelta
osoittavat että "on hyvin lä­helle
250 kuollut".
Toiset virkailijat kuitenkin sanoi­vat
että: luku oli "varovainen ja a i ­kainen",
ja että määrä voi olla
korkeampi. He sanoivat että lähes
250 ruumista oli jo löydetty.
Rautatieliikenne oli lamassa tul­vien
seurauksena ja vähintään 100,-
000 puhelinta tällä ympäristöllä oli
käyttökelvottomana. Satoja autoja
ajelehti tiettymättömissä.
Alfredo CaTvalho, kuorma-auton-ajuri,
kertoi pelastaneensa kaksi tyt­töä,
17 ja 9 V. Odivelassa, j a sitten
tulvavedet syöksyivät autoon, upot­taen
sen, "He kuolivat istuessaan
minun vieressäni", sanoi hän.
Punainen Risti, sotilasvirkailijat,
palokuntalaiset ja muut pelastus-työläiset
teikivät työtä koko sunnun­taipäivän
hakien hävityksen keskel­tä
surmansa saaneita ja loukkaan­tuneita.
"BSTÄTBS-GENERAL" TUKEE QU. ITSENÄISYYTTÄ
Montreal. T — Neljä päivää kes­tänyt
Canadan ranskalaisten " E s -
tates-General" konferenssi; mihin
osallistui Canadan ranskalaisia eri
puolilta Canadaa j a .erikoisesti'
Quebecista, hyväksyi viikon vaih­teessa
voimakkaasti "kansallis-henikisiä"
päätöslauselmia; jossa
teokousväki suuren enemmistön
voimalla asettui kannattamaan
Quebecin itsemääräämisoikeutta.
Tämä edustajakokous, mihin oli
kuuden kuukauden aikana valittu
kaiikkiaan 2,245 edustajaa, hyväik-s>
yi kokouksen alkupuolella tär­keän
päätöslauselman, missä, täh­dennetään,
että Quebecin ranska­l
a i s i l la on oikeus valita itselleen
oman mielensä mukainen pems-tuslaki.
Samalla kertaa kokous teki täy­sin
tiettäväiksi, minkälaista perus­tuslakia
se kannattaa;
•Kokouksessa annettiin hyväksy­minen
lukuisille elidotuksillc joi­den
perusteella Quebecista tulisi
itsenäinen maa, missä virallisena
kielen'^" olisi^ranskan kieli, ja mis­sä
liikelaitosten tulisi pitää voit­tonsa,
reservinsä ja varansa Que­becissa
ja sijoittaa ne Quebecin
talouselämän kehittämiseksi.
Tämän kokouksen osanottajain.
katsantokannan mukaan itsenäis­tyvä
Quebec liittyisi Y K : n jäse­neksi,
läihettäiisi suuirJähettiläitä
ulkomaille j a ryhtyisi keskustele­maan
Labradorin sekä Baffin saa­ren
liittämisestä Quebeciin.
Yleisesti puhuen kokouksessa
hyvälksytyt ipäätöslauselmat edus­tavat
kahta perussuuntaa Quebec­in
tulevasta kehityksestä: Joko
Quebecin täysi itsenäisyys, tai l i -
beraalipuolueestjl erotetun Reno
Levesquen suosittelema Q^iebecin
talou.sliitto Canadan muun osicii
kanssa.
iKokouksossa valittiin 33henki-nen
vakituinen komilcaj joka tulee
painostamaan Quebecin lainlaati-jakuntaa
hyväksymään Estates-
-Generalin suunnitelmat ja järjes­tämään
lisää tilaisuuksia yleisen
mielipiteen edelleen kehittämisen
hyväksi. Mainitt«koon, että Que­becin
hallitus rahoitti Estates-
Li. Generalin jkokousta $60,000 suu­ruisella
rahamäärällä ja tämä va­kituinen
komitea tulee anomaan l i ­sää
varoja toimintansa edelleen
jatkamiseksi.
Kokouksen hyväksymistä päätös­lauselmista
mainittakoon se, mikä
vaatii poistamaan Quebecissa eng­lanninkieli
virallisena ja liikemaa­ilman
kielenä.
Miltei -kaikki- päätöslauselmat
hyväksyttiin Estates-General ko­kouksessa
90-prosentin äänienem­mistöllä.
Yleistä oli, että miltei
knikiki Quebecin edustajat olivat
yksimielisesti esitettyjen päätös-lauselmaehdiotusten
takana, mutta
toisista maakunnista saapuneet
edustajistot jalkaantuivat tavalli­sesti
puolesta ja vastaan. Opposi­tiossa
olleet toisten maakuntien
edustajat esittivät kokouksen a i ­kana
ja loputtua valituksia Estates
-General konferenssin epädemo-_
kraattisuudesta.
Esimerkiksi Manitoban ja A l -
bertan edustajat julkaisivat lauan?
taina vastalauseensa sen jälkeen
k u n Quebecin edustajat voittivat
98Hprosenttisesti Quebecin itse­määräämisoikeutta
koskevassa
äänestyksessä.
iKokouksessa hyväksyttiin kaik-kiaan
14 päätöslauselmaa, joissa
kehoitetaan Quebecia ottamaan
huollettavakseen ulkomaisen edus­tuksen,
puolustuskysymykset, l i i -
ikennekysymykset, kaikki talous­asiat,
radio- j a televisiotoiminnfln,
huolto-ja työväenasiat jne.
Tarkikailijat kiinnittivät huomio­ta
siihen, että Rene Levesque sai
selvästi suurta kannatusta irökous-edustajain
taholta.
rl 'u'i r; läifff!?::?'?:'"'