Vapaus, November 28, 1967

              Sivii 2 Tiistai, "»airrask. 28 p. — Tuiesday, Nov. 28, 1967
VAPAUS
( L I B E R T Y )
E D I T O R : W . EKLUND ,
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
Establlsbed Nov. 6. 1917
MANAGER: E..SUKSI
TELEPHONE: OFFICE AND EOITORIAL 6 7 4 - 4 2 64
Publlshed thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-102 E lm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Adltfrtlslng. rates upon appllcatlon, translatlon free of öharge.
Authorlzed as second class: mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash.
ri;MombL»r.;of the CANADIAN tANGUAGE-RRESS
TILAUSIIINNAT:
Canadassa: 1 vk: $10.00, 6 kk. $5.25 USA:n:
3kk. 3.00 Suomeen:
Ivk. $li:00,6Kk.$5.75
1 vk. 11.50, 6 kk. 6.25
Erotkaamme NATOsta kokonaan
Vaikka ulkoministeri Paul Martin sanoi joitakin päiviä
aikaisemmin puihtaasti poliittisiin seilkikoiihinvedioten, että C a ­nada
tulee pitämään NATO-joulhfconsa Euroopassa, niin vii­kon
vaihteessa saatiin kuitenkin Otta!wasta toinen tieto, min­kä
mukaan "korkeassa pcrtaassa" keskustellaan Canadan
NATO-voiimien välhentämisestä fcolmamieksella.
Saatujen tietojen mukaan yllämainititfu ajatus edustaa (kor­keassa
hallitusportaassa "^komproriiissia" niiden kesiken, jotlka
yhtäällä vaativat käytännöllisiä toimenpiteitä valtion menojen
väihentämiseksi ja toisaalla haluavat ylläpitää mahdoUisim-.
man suuria^ sotavoimia Euroopassa.
Canada ylläpitää Euroopassa 6,000 miestä käsittävää ase-voimaimäärää
ja iiäiden miesten huollettavia sek neljä eskaa-deria
'käsittävää, lentovoimadivisioonaamiehiineen ja huollet-tavineen.
Yleisesti tiedetääji-, että useat NATO-rliiton maart halua­vat
vähentää yhdysvaltalaisen Ikenraalin komennuksen alai­sena
olevia NATO-voimiaan. Ranska on jo vetänyt asevoi­mansa
kokonaan pois- NATOsta. Tämä sellaisenaan vaikut­taa
myös Canadaan yleensä ja varsinkin niihin canadalaisiin,
jotka eivät näe mitään järkisyytä, canadalaisten varojen haas-
. kaa™isesta hyödyttömään sotaleikkiin ja "hyödyttömästä":
sellaisesta on kysymys sanan varsinaisessa merkityksessä.
Vaatimus NATO:n palveluksessa olevien canadalaissoti-laiden
kotiutltaimisesta on saanuit lisäpontta niistä "säästö-pu­heista",
mitä liittohallituksen johtavat ministerit ovat viime­aikoina
pitäneet- yrittämättäkään tehdä mitään hyödyttö­mään
varustelukilpailuun haaskattavien menJojen vähentämi­seksi.
Esimerkiksi NDP:n kansallinen johtaja^ T. C. Douglas
on n^oneen kertaan sanonut, että jos liittoihallitus todella ha­luaa
menojaan Vähentää ja siten "esimerkkiä" "toisille näyt­tää,
silloin pitäisi tuottaa Euroopassa olevat canadalaisjoukot
,fcc/tiin..
Nyt viikon lopulla Ottawassa tulleissa uutistiedoissa ker-rottiin,
eittä samanlaisia ehdotuksia NATO-joukkojemme ko­tiuttamiseksi
: on esitetty myös liiljtovallion. 'korkeimmassa
portaassa. Tähän tietenjdn, vaikuttaa .kaksikin seikkaa: Vas-tuuntuntoiseinmat
johtohenikilöt eiväit halua poliittista mainet­taan
pilata tämän hyödyttömään haaskauksen johdosta; Toiseksi
on riittävästi merkkejä siitä, että canadalaisvalitsijat voivat
kääntää ratkaisevasti selkänsä sellaisille politiiikioille ja hei­dän
puolueilleen, jotka kaikistta tosiasioista piittaamatta yllä-pijtävät
amerikkalaiskenraalien palveluksessa asevoimiamme
Euroopassa.
Viikonvaihteessa julkaistuissa uutistiedoissa berrotaan,
etfä Canada käyttää \'älittömästi Euroopassa olevien asevoi-miensa
ylläpitämiseksi $150 miljoonaa vuodessa.
MulJta jos kaikki Euroopassa olevat NATO-joukkomnie
tuodaan kotiin, niin säästö on ilmeisesti paljon suurempi kuin
edellämainittu $150 miljoonaa.
Canadassa voitaisiin vastaavassa määrässä supistaa ilma­voimien
kalliita harjoituspaikkoja,, välineitä ja opettajia; sa­malla
voitaisiin Canadassa vähentää sitä henkilökuntaa, joka
tarvitaan Euroopassa olevien asevoimien huoHtotyöhön—pu­humattakaan
niistä säästöistä, mitä saataisiin siitä kun E u ­roopassa
olevien asevoimien taisteluvälineitä huippukalliisiin
lentokoneisiin asti ei tarvitsisi enää uusia. -
Tä^ä sellaisenaan osoittaa, että NATO-joukkojemme ko­tiuttamisesta
saataisiin todella sievoiset säästöt.
Toisaalta on muistettava, että jos Canada ja eräät muut
jäsenmaat menettelisivät »samoin kuin Ranskakin j a vetäisi­vät
asevoim-ansa pois tästä amerikkalaisten..-konfcrolloimasta.
sotaliitosta, sillä olisi torvehdii tävä vaikutus kansainväliseen
ilmapiiriin. Sen parempi olisi ainakin meidän miefestäi^rae.
se, mitä pikemmin saataisiin puretuksi sekä N A T O - että Var­sovan
liitto — ja kun NATO-liitto perustettiin ensimmäiseksi,
niin eiköhän sen jäsenmailla ole velvollisuuksia ottaa ensim­mäisiä
askeleita myös näiden sotatarkoituksessa rakennefttu-jen
liittojen purkan^iseksi?
Kukaan ei enää usko, että N A T O on muka jonkunlainen
suojaikilpi Neuvostoliiton-^ltyökkäysvaaiaa'•'-vasLaa'nr"Paittvas-toin
meille selitetään nyt asiaa jotenkin täähän tapaan: " N yt
kun Neuvostoliitto on omaksunut rauhallisen rinnakkaiselon
dhjelman ja hyökkäysvaara on siltä suunnalta loppunut, on
NATO-liitto tullut tarpeettomaksi." '
Käytännöllisesti tämä katsantdkanta, mikä ilmenee ny-kyään_
suurlehtien palstoilla jdka päivä, on tunnustus siitä,
että "pirBeet Neuvostoliiton hyökkäysvaarasta ovat olleet suu­resti
liioiteltuja" käyttääksemme vähän muunnetussa muo­dossa
tunnetun amerikkalaisen humoriatin, Mark Twainin
maailmankuulua lausunitoa.
-Selvää tietenkin on se että Washington haluaa-väellä ja
voimalla pitää N A T O n jäsenmaat sotavank/kuriensa vetäjinä.
Painostus NATO-joukkojen ylläpitämiseksi Euroopassa tulee
ensi kädessä Yhdysvalloista. -
Ja argumentit.asevoimien yliläpitämiseksi Euroopassa k u ­misevat
nykyoloissa tyhjyyttään paljon kuuluvammin kuin
aikaisempiin.
Kuikaanajattgleva ja kansainvälisiä asioita seuraava ca-nadalainen
ei voi suhtautua vakavasti esim. ulkoministeri
Paul Martinin "perusteluihin" siitä, miksi on canadalaisjouk-koja
ylläpidettävä Euroopassa, Tosiasiassa hän "perusteli"
IHMINEN VOI O L LA
ITSENSÄ IVIHOLLINEN
Mikä on ihmisen suurin viiholli-nen?
Sen oma tietämättömyys.
Ihmisen ikä on l i i an lyhyt tunteen
oman itsensä.
Erilkoisesti juuri niiden joiden
hartioilla lepää rasfikain:ityö. . K u i ­tenkin
ovat he olleet: alkuteikijöi-hä
mistä keihitys on saanut alkunsa•
3a vielä tänäpäivänäkin heidän osuu
deikseen jää rasikain työ ja alhaisin
elämän taso. _ _
Kuten sanoin, ihmisen ikä on
liian lyhyt että hän voisi nauttia
työnsä tuloksista. Ruumiin voimat
vähenevät imuisti, näikö ja kuulo
heiklkenee, ettei enää voi seurata
yleistä ikehitystä. Ja jos hän sitten
ihuomaaikin omat vinheensä, on se
A S I A N A I S E N MIELIPIDE'
Monet ystäväni täällä ovat ke-hoittaneet
minua lausumaan mieli*
piiteensä sen VaipaudeJi asian joh­dosta,
ja ovat) yleensä sitä mieltä,
että sen suurentaminen ei ole n i in
tärkeä, jos ei, se 'kerran rtiente' en­tisillä
voimme. Mieluimjni;!' luopui­simme
lauantaina; numei-osta.t : jos
perjantain, lehti olisi vähän suurem­pi.
. '
Mitä tulee ilmoitusten lisää hank­kimiseen,
niin siitä on hyvin vähän
toiveita, samoin kuin on paiklkakun-ta
'kirjeiden suhteen, ne jotka en­nen
osasi kirjoittaa, nukkuvat jo
nurmen alla ja uusia kynäilijöitä
tulee vähän. Ja uusia tilauksia ei
san juuri mistään. Jos.se tulisi kak­s
i päiväiseksi ja vaikkapa $9.00
vuosimaik.sulla, niin sitten ehkä voisi
Riissetlin siieeri
Suomessa
KaiaaMeeteto,» Hertta K m i ^ :
MYÖS MUITA KÄRSOJA
jo myöhäistä. Häntä ei enään hyväk- ^ . _ . . . . .
sytä, tässä kiihtyvässä -maailman ^^^^^ ynttaa uusia tilauksiakin.
m^ „e„n«o.ocs.a. ,scaMmma:mn an>inT/omics,e.nn.na 1tooii^sttRenn Siellähän te paremmin tiedä
joukkoon. :.
Ja suurin syy siihen että näin
on käynyt on hänen oma tietämät­tömyytensä.
Vielä tänä päivänäkin
ilmenee suuri ero ihmisen ja i l i -
misen välillä. Luonto on tarjonnut
meille kaikille elämän yhtäläisyy­den
muitta olemme itse luoneet nuo
raja-aidat ihmisten välille joita
edelleenkin ylläpidämme. Me voi­simme
sen lopettaa mutta emme
tiedä miten. Riilelemme keskenäm­me
ja ikannatame vihaa joka lopuk­si
johtaa sotiin jossa murhaamme
toisiamme, omaksi vahingoksemme.
Tuleeko tämä edelleenkin jatku­maan
vai saavuttaako ihminen kohi-ly)<.
scn jo.ssa kaikki ovat saman ar­voisia,
vai tuleeko tuo ihmisen ke
hitys tuhoamaan itsensä?
Tämä on kysymys johon on vai­kea
löytää vastausta.
Me monesti syytämme yk.siiöitä
kuten teki Saksan . kansakin Hit­l
e r i in nähden ja Hitler oli vain yksi
mies. Tänään me syytämme presi­dentti
Johnsonia ja hänkin on vain
yksi mies tuosta kaksi miljoonaa
käsittävästä kansasta joten syy
lankeaa koko Amerikan kansan
päälle. Tähänkin on suurin syy ilv-misen
kehityksen puute.
•Sodilla ei ihmisten elämää voida
parantaa, päinvastoin, sillä luholiian
ihmisten työtä ja ihmisiä i(.seään, ta
pfahtuupa se omassa maassa tai ra­jojen
ulkopuolella. — I.S.
OIKAISUA
Vapauden SO-vuotisjuhlanumci-os-sa
ilmenee Port Arthurin sivuliik­keeseen
nähden virheellisiä kohtia.
Siinä sanotaan A. T. H i l l i n olleen
sen liikkeenhoitajana vuodesta 1938
lähtien.
Minä olin Vapauden pääloimitla-jtina
v. 1934 a l k a e n niin kuin sano­taan
aivan vierellä. Minä lähdin siel­tä
huhtikuu-ssa 1939. O l in CSJn kes-kusvirastos.
sa alkuunpanemassa Ca­nadan
suomalaisien historian ains-histoa
kokoamisen yleismaallisesti
ja siinä yhteydessä kävin- uscissa-keikuksissa
tietojen hankinnan ja
opiskelutyön avuslamises.sa. Multa
sitten yhdi.stettiin arkiston hoito Va­pauden
toimituksen yhteyteen. Port
Arthuriin kylläkin tulin v. 1939 lo­pussa
uudestaan, mutta olin .sidottu
meLsätyöläi.sten järjestämiseen ja
muihin tehtäviin seuraavien sota-vuosiciL.
ajulla, ollen työssä useiden
metsäyhtiöiden kämpillä ja metsä-työläisten
union uudelleen järjeste­lyä
suorittaen kirvesmiesten, veljes­liiton
yhteyteen liityttyä. Sodan jäl­keen
eli V. 3946 talvella minut va­littiin
metsämiesunion Poit Arthu­rin
piirin sihteeriksi, jossa toimessa
k u l j in union niine,ssä virallisesti
metsämiesten järjestämiseksi.
Siinä tehtävässä olle.s.sani oli mi­nulla
matka.ssa Vapauden kirjalli-suutita
ja välineitä, sEikä erLkoi.se.«lti
huolehdin Fort Williamin ilmoitus­ten
kokoa miscsila.
Mutta sivuliikkeen hoitajana oli
Jack Ko.ski vuoteen 1940 asti, jonka
jälkeen tuli siihen tehtävään Tyyne
Sillman. Hänen käydessä Suomessa
V. 1949 hoiti sillä aikaa liikettä Lily
Sandström. Minä tjulin tehtävään v.
19r)0 -talvella ja kun minä kävin
Euroopanmatkalla kesällä v, 1 9 M ,
niin oli liikkeen hoidossa Helen Bs^
pcland. Toisen kerran Euroopan
matkalle hommatessani yintin pääs­tä
vapaaksi, mutta ei täihän ole vielä
ketään saatu. ^ • V , ^
Toverillisesti tervehtien A. T. I l i l l.
tiedätte
mitä tehdä.
WhitefiBh — j a Beaver Lakelta,
K i r j .Elin. •
Whitefish, Ont.
» #• «
RUNSAUDEN PULA
Suomen lehtiä selatessa putkaliti
sieltä esiin eräs huvittavan sunilli-nen
tapaus, joka nyt tarjoillaan
seuraavassa. Se osoittaa, että "suo
siellä, vetelä täällä", ikuten sanan­laskukin
sanoo.
Syksyllä kun työttömy.ys uhkasi
ja kansa kääntyi viranomaisten puo­leen
kysyen mistä nyt särvintä on
saatavana, heitä neuvottiin mene­mään
tutustumiskäynnille isänmaan
syliin, eli poimimaan puolukoita,
joita on metsät täynnä. Kansa nou­datti
Kehoitusta ja nyt on kaikKi
muut paikat niitä täynnä paitsi met­sät.
Varovaisen amon mukaan on
Kainustakin kerätty 2,000 tonnia
puolukoita, joista .^suurin osa menee
ulkomaille,: vaikka sen ei sanottu
niuiksujen puolesta olevan kovin
edullista: Jutussa kea-rotaan etenkin
tan£<kalaislen olleen niin vaativia
ostajia, että heitä varten olisi puo­lukat
jopa pitänyt kiUloittaa. Sak­sasta
palautettiin osa Suomesta lä-helett.
vjä puolukoita koska joukossa
on ollut paljon ros-kia ja muita
käyttöön kelpaamattomia marjoja.
Helsingissä ja Turussa kerrotaan
olevan paljon jälelle jäänyttä huo­nolaatuisia
puolukoita.
• Joku pakinanikkari veisteli, että
kansa on lähettänyt y l i omien tar­peidensa
jääneet puolukat niille
v i i k a i l i j o i l l e , joiden kehoituksesta
tämä kansanvaellus puoluikkamet-siin
tehtiin. Samaiset kehoittajat
lähettelevät nyt kuuleman mukaan
lahjapaketteja sukulaisilleen ja ys­tävilleen,
joten jos tänne alkaa i l ­maantua
puolukoita sisältäviä lah­japaketteja
johtuu se vaan suuresta
ylijäämästä..
Hyväähän se puolukka on, mutta
liika on liikaa, vaikka se olisi mitä.
Juttutupa.
Helsinki. — Bertrand Russell-sää-tiön
ameriklkalainen silhteeri Ralph
Sohoemnan saapui 21 pnä Amster­damin
vuoTokoneeMa Helsinkiin,
missä /hänet passittomana pidätet­tiin.
Ralph Sohoenman jolta USA:n
ha-llitus oli 2>eruuttanut paissin Pob»
'jois-Vietnaaniin tedidyn matkan ta­kia
yritti 20. pnä pä^fitä T a ^ a ^
missä samana ipälvänä alkoi ns, Rus-sell-
tribunaalin istunto Vietnamissa
'suoritetuijta sotaritookislata. Passit-tomästa-
Sähoeninanista uhlkaa tulla
lentäivä' amerikkalainen, sillä Hol­lanti
lähetti hänet edelleen Helsin­kiin.'^
Tanskan ihallitus o l i etukäteen i l ­moittanut,
ettei se ota vastaan
Sohoenmania vaifcka se muuten pe­rui
aikaisemman tribunaalipitokiel-tonsa.
Sdtoenman lennätettiin Köö­penhaminasta
Aimsterdamiin, missä
häntä niin ikään ei ihaluttu ottaa
vastaan, vaan lähetettiin edelleen
Helsinkiin.
Ralph Schoenman saapui Helsin­k
i i n kello 13,40 vuorokoneella ja
työnnettiin lyhyen (keskustelun jäl­keen
kentälle agettuun poliisiau­toon.
Seutulan kenttäpeliisi esti
"ylempää tulleen määräyksen" pe­rusteella
lehdistön ja T V : n edusta­j
i l ta pääsyn kenttäalueelle eikä
Schoenmannilla näin ollen ollut
mahdollisuutta vedota julkiseen sa­naan
— oikeus joka suodaan rikol­lisillekin.
Poliisi-instanssit vierittivät haas-tattelukiellon
syyn toinen toisilleen.
Helsingin rikospoliisin, jonka suo­jaan
passittomat "tavallisen käy­tännön
mukaan" tuodaan Schoen-mania
ei sijoitettu. Kaikesta päät­täen
Sehoenmanin säilöönoton ta'ka-na
oli passipoliisi, jonka viriiailija,
passintarkastaja Theodor Hofmeis-ter
lienee ollut operaation takana.
Sehoenmanin ilmoitettiin myöhem­min
olevan huoltopoliisin suojissa.
Hänet passitetaan takaisin Amster­damiin.
Helsinki. Valtiollisen itse-nt^
ftjrylettune (iijr<|täessä 50 vuotta
meille tarjoutuu erinomainen ti­laisuus
tarkastella kansamme lä-
^himenneisyyttä sekä siihen perus­tuen
arvioida sen asemaa ja tu-leyalisuntta.
1'äUal8een tutUske^
luun on todella gihetta ja meille
työväenliikkeen ihmisille on eri­tyisen
tärkeää se^ että kansamme
valheet saavat t«sia^lhin perus­tuvan
valaistuksen, lausui kansan­edustaja
Hertta J^uusinen viime
lauantaina itsenäisyysjuhlassa
Mikkelissä. — SUloin jelkenee-myös
sellaisten käsitteiden sisäl­tö,
kuin isänmaa, isänmaallisuus,:
itsenäisyys. Moni väärinkäsitys,
tahallinen tai tahaton väärlstys
niiden tulkinnassa, historiankir­joituksessa
ja ihraisten asennoitu­misissa
voidaan oikaista.
Marraskuun tapahtumat Venäjäl­lä,
j o i l l e Jiistoria on antanut nimen
Lokakuun suuri sosialistinen vallan­kumous,
alkoivat uuden vailbeen i h ­miskunnan
historiassa myös kansal­lisen
vajpausliiikkeen osalta. Eräänä
ja varsin havainnollisena esimerkki­nä
siitä on juuri oman ikansamme
valtiollinen itsenäisyminen, jolle
Lokaikuun vallankumous loi toteutu­misen
edellytykset. Siirtyivätkän
valtiollisen johdon ohjakset silloin
Venäjällä sen puolueen käsiin, joka
oli varauksetta asettunut kansojen
itsemääräJtaiisoikeuden kannalle
aina niiden valtakunnanyhteydestä
eroamiseen saakka. Voimakkaimmin
oli tätä asiaa ajanut ja aivan eri­tyisesti
Suomen kansan oikeuksia
puoltanut V. I. Lenin ja hän o l i
myös nuoren neuvostovaltion en­simmäinen
mies. '
Työväenpuolueemme edustajat
eivät suotta vedonneet siihen,
että nyt oli tullut tilaisuus toteut­taa
Suomen itsenäisyys yhteis-jonmärryksessä
ja sovinnQSsa
neuv^tohalUtukaen kanssa.
N i i n sokaistuneita cÄivat oman
kansan tyytymättömyyden ja Venä­jällä
tapahtuneen sosialis^n voi­tonkin,
johdoista omat ^ porvarilliset
vallanpitägänmie, etteivät halunneet
tätä ymmärtää. ... j ' i / -
Kun sisällissota piiMc«^l'niin.Kan­sanvaltuuskunta
o l i itsenäisen maan:
työväenhallitus j a toimi sellaisena
kaikilla aloilla. • •
Historian väärinselittäminen ja
väärinynunärtäminen jobtaa koHta-lakkaisiin
viiiheisiin. Sen vuoksi on-
'kin tavattoman tärkeää •fielvittää,-
mitä todella on tapahtunut.
Me kansandemokraatit vasem­mistolaisen
työväenliikkeenune
perinteiden jatkajina olemme mu­kana
itsenäisyyden SO-yuotisjuh-
Uen vietossa. Mutta ineiUe eivät
ole tärkeintä juhlat, ei hyqiistys,
vaan itse asia. Meille on tärke^tä
että on syntämässä uusi; uudistu­nut,
selkiintynyt isäänmaallisuus.
Tähän uuteen isänmai^suuteen
kuuluu myös se, ettei's^tä koeta
vihamielisyytenä tai välinpitämi^
tömyytenä toisia kansoja kohtaan;
Moni kansa elää tällä hetkellä his­toriallisesti
ottaen samoja vaihei­ta
kuin me 50 vuotta sitten tai ei
ole niinkään pitkällä vapautensa
ja itsenäisyytensä saavuttamisen
tiellä.
Suomalaisien itsenäisyysajatteluun
sisältyy tänä päivänä rauha ja ystä­vyys
kansojen kesken, kaikkien
kansojen vapauden puolustaminen,
iiuhimillisten ehtojen luominen
omille kansalaisillemme tässä maas­sa
ja koko ilimiskunnalle maailman
mitassa.
ONKO USÄn SUURI ATOMI-Tässä
osastossa julkaistavien
kirjoitusten ajatukset ovat kir­joittajien
omia mielipiteitä, joi­den
ei tarvitse tulkita lainkaan
Vapauden kantaa p.o. asioista.
USAn ensimmäisen suuren
Oystcr Creekin 515 MW:n atomi­voimalan,.
jolia sijaitsee meren '
rannalla New ' Yorldn valtiossa,
käynnistys on vuoden myöhässä.
Lukuisien jo todettujen vikojen
ohella esiintyy atomireaktorissa.
useita täysin tuntemattomia viko­ja.
Viat koskevat pääasiassa vuo­toja
virtapiirissä ja hitsauksissa
sekä metallin peruskemiallista
karsastumisesta, kirjoittaa englan­tilainen
Financial Times.
Presidentti Johnson lausui Oyster
Creeikin atomivoimalasta vuonna
1983, että se tulee "murtamaan ator
mi'kustannusvallin". Viime aikoina
suoritetussa yhteydessä on todettu
niin paljon vaarallisia vikoja, että
sen käynnistämisestä on täytynyt
toistaiseksi luopua. Päähuomio •kiin­nitetään
nyt vikojen korjaamiseen
ja tuntemattomien vikojen selvittä­miseen.
Vuodot Oyster'Creekin" reaktoris-
.sa todettiin painealtaan hydrostaat­tisissa
kokeissa .Erään vuodon to­dettiin
olevan joko hitsaussaumassa
tai lähellä erästä säätösauvaa reak­torin
paineastian pohjan päässä.
Multa on esiintynyt myös muita
vuotoja, joiden syytä ei ole voitu
vielä määritellä. Kukaan ei osaa
vielä sanoa, mitä pitää korjata ja
ikuinka kauan tällaiset korjaukset
kestävät. Vielä ei myöskään tiedetä,
minkä asenteen USA.-n Atomiener­giakomissio
(AEC) ottaa. voimalai­toksen
turvallisuuskysjTnykseen.
Oyster Creekin paineastian eräs
vuoto paikallistettiin nopeasti. Se
sijaitsi vajaan tuuman päässä erääs­tä
toisesta hitsauskohdasta. Tämän
viimeksi mainitun hitsaustyön oli
suorittanut Combustion Engineerin-firman
paineastioiden kokoonpano-tehdas
Chattanoogassa (Tennessee).
Pidetään mahdollisena, että tois­ta
hitsausta suorittaessa paikan
päällä sen aiheuttama kuumuus on
vaikuttanut myös toiseen hitsaustyö­hön,
mutta monet muut syyt ovat
myös mahdollisia. Paineastia on
kärsinyt suurta vahinkoa monen
kuukauden aikana. Näytteitä reak­t
o r in paineastian metallista on lä
hetetty CSiattanoogaan analyyseja ja
kokeita varten. Mahdollisena pide­tään,
että metallissa on peruske-miallinen
kareastuminen.
Atomivoimalan päätoimittajana ja
rakentajana on amerikkalainen Ge­neral
Electric.
Nälänhätä patienee
Kaakkois-Aasiassa
Singapore. — Kaakkois-Aasian
nälkäiset miljoonat ovat uusien koet
telemusten edessä, sillä - tulvat, k u i -
•vuus ja sota Ovat tuhonneet suuren
osan riisisadosta.
Hinnat ovat kohonneet koko
ajan samalla kun laatu on; huonon­tunut.
Hallitukset ovat i.alkaneet
säännöstellä riisin myyntiä j a j a ­kelua.
Thaimaassa, joka on yQcsi
koko Kaakkois-Aasian- päätuottajis­ta,
saatiin poikkeuksellisen huono
sato monsuunisateiden -ja myöhem­min
kuivuuden vuoksi. Hintojen ku­rissapitämiseksi
sen o l i rajoitettava
vientiään naapurimaihin.\ Keinotte­lijat
ovat käyttäneet tUannetta hy­väkseen
j a niinpä riisiä salakulje­tetaan
tällä ihetkellä Thaimaasta
mm. Laosiin j a Malesiaan. Singa­poren
hallitus on aloittanut laajan
kampanjan, saadakseen maan etu­päässä
kiinalaisen väestön syömään
enemmän leipää ija vähemmän r i i ­siä.
Burmassa on riisipula jobtanut
junien, proamujen ja varastojen
ryöstöihin.
Etelä-Vietnamin pohjois- ja kes­kiosan
viljelmät ovat kärsineet pa­hoin
sodasta, mutta Mekongin suis­to
tuottaa riisiä myös muiden alu­eiden
tarpeisiin. Etelä-Vietnamin on
silti tuotettava riisi myuölta, en­nustavat
amerikkalaiset asiantunti­jat.
Tilanne on samanlainen myös
Laosissa, jossa hallitus on ottanut
valvontaansa 60 prosenttia sadosta.
Se antaisi meille iheti hiio-rnättavan
rahasäästön, mitä
voitaisiin, käiyttää yaitekapa
kansallisen sairaushuo/llon ra-kantaansa
yksinomaan ^ i l l ä , että NATO-joukkoja on ylläpi- hoililamiseksi ja toiseksi vetäisi
detltävä muika Neuvostoliitosta tulevan hyökkäysvaaran tor-., Canadan kainsalkuntana aktii-'
jumisoksi, mitä satua eivät e'nää lapsetkaain usiko. visten rauhanpuolustajain r i -
Me puolestamme liitymme niihin canadalaispiireihin jot- veihin, mitkä pyrkivät kaik-ka
toivovat ja pyytävät, että liittohallitus suhtautuisi reali- kion sotaliittojen purikamiseen'
sella tavalla tähän kysymykseen ja il^i^oittaisi,.että Canadan sekä yleisen ja täydellisen a-asevoimat
vedetään pois Euroopaista, ja että Canadan taholta .seistariisumisopimiulksen alle-ei
enää uusita NATO-vSopimusta. kirjoittamiseen.
PÄIVÄN PAKINA
SE TULEE TAAS
Kun Galileo Galilei, kaikkien ai­kojen
yksi huomattavin fyysikko ja
tähtitieteilijä joutui tutkimustensa
perusteella vastatusten kaikkivoi­van
katolisen kirkon kans.sai ihänen
oli pakko inkvisitio.rOikeudessa pe­ruuttaa
oppinsa auringonkeskises-tä
järjestelmästä, mutta kuiskasi
kummrnkin heti sen jälkeen, että
"se (Maa) l i i k k uu sittenkin".
N i in tulee myös joulu, vaikka
onkin tunnustettava, että "rau­han
ia hyvän tahdon" .asemesta
käydään solia j a tapetaan joukko­mitassa
ihmisiä, joukossa naisia
ja lapsiakin.
Jouluun on tämän jutun ilmes­tymisen
jälkeen enää 26 päivää
ja jouluostosten helpoittumisoksi
voimme tiedoitlaa, että Yhdysval­tain
jä Canadan suomalaisten yh­teisvoimin
valmistama Joulu-jul­kaisu
ilmestyy tämän viikon l o ­pulla
ja tulee siis 'hyvissä ajoissa
ennen joulu asiamiehille ja -nai­sille
sekä lukijakunnalle yleensä. •
Vaikka leihtipajassa on ollut
yhtä ja tois.ta vaikeutta Joulun
valmistamises.sa, niin ilolla on kui­tenkin
todettava, että avustajat
ovat olleet erittäin auttavaisia ja
anteliaita. Lyhyestä valmistu.s-ajasla
huolimalla Jouluun saaliin
kirjoituksia, ihierioja kertomuksia
ja runoja, muistelmia ja artikke­leita
peräti il<ahdellnikymmencllä
avustajalta osapuilleen tasan ra­jan
kummaltakin puolelta.
Suuiikiitos on ainoa palkkio,
minkä toimitus voi näille uutte­r
i l l e miehille ja naisille antaa,
mutta tämä kiitoslauselma tulee
julkaisun toimittajan sydämen
poihjasta asti. (Lukijat voivat puo­lestaan
"kiittää" näitä avustajia
lukemalla heidän kirjoituksensa ja
ikoko julkaisun alusta loppuun
asti j a mainitsemalla tapaavilleen
avustajille heidän kirjoituksis­taan.)
Johtuen kaiketi siitä, kun ra-
Ijan pohjoispuolella on vietetty'
Ikoko vuoden Canadan centennial
juhlia, mihin kansalaisemme osal­listuivat
näkyvällä ja huomatulla
tavalla, tämä merkkitapaus heijas­tuu
julkaisun kuvituksesta. "Jou­lussa"
on useita kuvia Sudburys-sa,
Ontariossa vietetyistä j a suu­renmoisista
onnistuneista Suomi-viikon
eri tilaisuuksista. Siinä on
kuvia S C A U L : n j a CSJ.n mainios­ta
suurjuihlasta Torontosta. Lisäk­si
on kuvia Expo-67 maailmannäyt­telystä.
Yhdysvalloista, Vietnamis­ta
jne.
iKansi on kaksivärinen, joulu­aikaa
muistuttava" maisemakuva.
Kaiken kaikkiaan julkaisussa on
runsaasti mielenkiintoisia, kuvia­kin.
' Seufiuiva luettelo nntati ainakin
pintapuolisen kuvan julkaisun mo­nipuolisesta
sisällöstä.
Joulumietteitä, W.E.; Koti, mno,
E l s i Sinervo; Sumulan lesken
(kompleksi; Nainen ja menneisyys,
runo; Palanen elämää, Hämeen
tyttö; Joka tervaa selkänsä joulu­yönä:
Vitamiiniveisu, mno, Perän
Vertti; Uskonpuhdistus ja_Luther-in
kahdet kasvot. Hilkka Ahmala;
Tyhjästäkö aiheen saisin, runo,
Hilma; Jouluksi puhdasta, Joel
Nienii; Jouluvieras, Alina Sikola;
Muistoja vuosien takaa, LSP; Jou­luna,
runo, Pitkä tyttö; Mikä on"
joulu?, I.S.: K a l i l i t tu taide, Maiju
Wäisänen; Peikko "Keltaisesta
vaarasta", M. W.; Joulun valkeus,
Hulda River; Neljän tuulen joulu,
runo, Ester Kaustinen; Kotiinpa­luu,
runo J . E. J . ; Siirtolaisille ter­vehdys,
runo J . E. Huttunen,
Pientä tarinaa, Sofia; Sibelius mo­numentti,
runo J . E . Huttunen;
Lapsuuden muistoja, H.H.; Mäen­lasku,
Helmi Lammi; Three Acrcs
Puisto, F. K.; Synnin tyvi;Keisar
r i n joulujuoma; Jouluilta (bulga­rialainen
novelli); Ensi lumi. Mat­ti
Lahdenmäki; Nuoriso mukaan
K.A.R.; Kohtalo ikostaa, runo I.K.;
etsijän tie. Perän Vertti; Joulu-mietteiet^,
Tyyne; Kallein joulu­lahjani,
Lauri; "On moi-siamel
kruunattu pää"; Syksy, ihminen
lohi, Kalle Heikkinen; Afrikan
unohdetut sodat; Rotanhäntiä ja
kalkkaii-okäärmcitä.
Tässä hyvälle paperille paine­tussa
julkaisussa on 48 sivua ja
ihtiikeasti nousseista kustnnnukKis-la
huolimatta se myydään vieläkin
entisellä halvalla tavalla $1.00 kap­pale.
Kuten aikaisempinakin vuosina
Joulu lähetetään heti kuumiltaan
sen painosta tultua etäisemmille
lukijoilleen ensiksi ja kotiperukka-laisHle
viimeksi. Se tarkoittaa, eUä
ensimmäiset Joulu-julkaisut lähe­tetään
Yhdysvaltoihin ja Canadan
länsi-*rannikolle sekä sitten lähem­pänä
oleville paikkakunnille niin,
etitä kaikki saavat sen mahdolli­simman
aikaisin.
. Asiamiehillä j a -naisilla voi^sil-t
i k in olla vaikeuiksia, sillä julkai­sua
ei parhaalla tahdollakaan saa­s
t u sen pikemmin valmiiksi, mutta
ikuten sanottu, se valmistuu tämän
viikon loppuun mennessä; ellei m i -
-tään ylipääsemättömiä ja odotta­mattomia
vaikeuksia tule.
Kun allekinjoittaneella sattui
olemaan jotakin tekemistä julkai­sun
toimituspuolen kanssa, niin
Joulun arvostelu saa' jäädä mui­den,
ennenkaikkea avustajien ja
lukijain tehtäväksi. Sellaiset avus-tajain
j a lukijain huomautukset
eivät ole vain tei"vetulleita, vaan
myös "opiksi ja nuhteeksi" seu­raavia
julkaisuja valmistettaessa.*'
Rohkenemme kuitenkin toivoa,
että Joulu saa tänäkin vuonna
lämpimän vastaanoton monessa
kodissa missä ai*vostetaan 'hyvää
kaunokirjallista lukemista pitkien
vuodenvaihteen pyyhien aikana.
— lUiLiJÄkouva.