Vapaus, October 2, 1965

              Sivu 2 Lauantaina, Idkak. 2 p. — Saturday, Oct. 2* 196S
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Establlshed Nov. 6, 1917
EDITOR: W . E K L U N D MANAGERJ! E. S U K SI
T E L E P H O N E : OFFICÄ ^ N O EOltORtAL ^HAttieA. . f
Publlshed thrlce weekly: Tuesdäysr' ThursdÖyS «nd Satardays- by VÄpft«*
Publishing Co. Limited. 100-102 Elm dt. West. Sudbury. Ontario, Canada.
MaUtng Address: Box 69
AdverUslng rates upon applicatiom tiiaftslatlon t|ee^of eMrge. :
Authorized as second class mail by the Post Office Department. Ottaw<i,
, .and ftor päyment of pos^ge ta oash._
C A N A Dl A W| UÄ N G U Ä G EBBR ESS N.
mATTSHINNAf:
Canadassa: 1 vk. $9.00. (J kk. $4.7B USA:ssa 1 vk;>lö.O0, 6'kk.'|6.2Jr
3 Uk. 2.75 - Suomessa: 1 >vk. 10.60. 6-kk. 5.15
Miehitetty maa
- i^ämä on Yhdysvaltain miehittämä maa. Kaikkein tär­keintä
on se, että- nämä ulkomaalsiiset sotajoukot lähtevät
pois niin pian kuin mahdollista."
Näin vastasi maanpakolaisuudesta lauantaina palannut
Dominikaanisen tasavallan entinen presidentti; Juan Bosch
kun kansalaisensa tiedustelivat mitä hän ajattelee siellä ole­vista
amerikkalaisista sotajoukoista.
Kuten tiedetään,, taloudellisiin ja sosiaalisiin uudistuk­siin
melko varovaisesti, mutta kuitenkin johdonmukaisesti
pyrkinyt presidentti Bosch syÖstiin vallasta amerikkalais-mielisten
sotilasupseerien toimesta, joiden mielestä Bosch uh­kasi
maata "kommuriistisuudellaan";
Merkillepantavaa on, että kotimaahan nyt palannut pre­sidentti
Bosch saapui perustuslaillisuuteen pyrkivien kapi-:
nallisten puoleiselle osalle Santo Domingossa, missä ken-raalijunttaa
vastaan taistelleet asukkaat antoivat hänelle in-'
nokkaan vastaanoton, ja missä Dr. Bosch puolestaan, kunni­oitti
huhtikuun vallankumouksessa kaatuneiden muistoa.
Dr. Bosch oli vielä epäröivällä kannalla siitä, ryhtyykö
hän uudelleen presidentin ehdokkaaksi vai eikö ryhdy "On
vielä liian aikaista keskustella minun poliittisesta tulevaisuu­destani",
hän sanoi sanomalehtien kirjeenvaihtajille.
Mutta kuten sanottu, hän ei ollut lainkaan epätietoinen
siitä mitä on Dominikaanisessa tasavallassa tapahtunut ja
minkälaisessa asemassa hänen maansa nyt on. "Yhdysvallat
on miehittänyt maan", hän sanoi. "Kaikkein tärkeintä on se,
että kaikki ulkomaalaiset juokot lähtevät ^pois."
Katoli^^ uskonvapausjulistus
Luterilainen kirkko, mihin suomalaisten enemmistö kuu­luu
joko todellisesti tai muodollisesti, ei ole liiallisella vapaa­mielisyydellä
pilattu. Mutta siitä huolimatta meillä, kuten
yleensä protestanteilla, on vissiin määrään saakka oikeutetusti
ollut sellainen, käsitys, että roomalaiskatolisen kirkon johto
ja ohjelma seuraa lie vaatikin sanoen rutikuivaa, konservatii­vista
politiikkaa uskon asioista puhuttaessa. Paavin "erehty­mättömyys",
kirkon väite, etlä ainoastaan roomalaiskatoli­nen
kirkko edustaa sitä "ainoata oikeata uskoa", tinkimätön
vaatimusi^että ihmisen on uskottava "neltseettä syntymiseen"
taivaaseen päästäkseen ja avoin suvaitsemattomuus kaikkia
"toisia uskovia" ja uskomattomia kohtaan ovat joitakin niitä
seikkoja joiden perusteella roomalaiskatolinen kirkko on an­tanut
itsestään vanhoillisuuden perikuvan.
Kysymys ei ole kuitenkaan vanhoillisuudesta yksinomaan
"uskon asioihin" nähden, sillä tätä ääri-konservätiivisuutta
on kirkkojen toimesta sovellettu myös näihin "maallisiin".
"Väärinuskovaiset" eli "kerettiläiset" ovat saaneet rooma­laiskatolisissa
maissa ja saavat vieläkin (Espanja) tuntea, että
heillä ei ole "vääräoppisuulensa" takia sen paremmin maal­lisia
kansalaisoikeuksia kuin mahdollisuutta päästä taivasten
valtakuntaankaan. Hugenotit ajettiin miekalla pois Ranskasta,
siksi, kun he olivat protestantteja, huomioi tässä yhteydessä
eräs torontolainen päivälehti. Thomas Moore joutui pidäte­tyksi
ja lopulta häneltä leikattiin pää pois siksi, kun hän
kuului roomalaiskatoliseen uskoon. Pyhiinvaeltaja-isät meni­vät
Atlantin poikki protestanttien vainotessa heitä siksi kun
he olivat "vääriä" protestantteja. Presbyteerit polttivat Mi­chael
Servetuksen siksi kun hän kuului unitaarikirkkoon
.Kuningas Charles piti kirjailija John Bunyania vankilassa
kymmenen vuotta — kumpiakin sanotaan kiihkeiksi usko­vaisiksi,
mutta he eivät päässeet yksimielisyyteen siitä, mi­ten
pitäisi jumalaa palvella. Näin edelläviitattu torontolais-lehti
kirkkojen piintyneestä konservatiivisuudesta yleensä.
Mutta tässä yhteydessä on kuitenkin puhe erikoisesti roo­malaiskatolisen
kirkon asioista. Kuten sanottu, meillä luteri­laisen
kirkon-vaikutuksen alla enemmän tai vähemmän ol­leilla
henkilöillä on ollut sellainen käsitys, että roomalaiska­tolinen
kirkko on ohjelmansa ja käytäntöjjsä perusteella kon­servatiiveista
konservatiivisin.
Mutta viime viikolla, tarkemmin sanoen syyskuun 22 pnä
tuli Vatikaanista tieto, että roomalaiskatolisen kirkon neu­vosto
oli äänin 1,997—224 hyväksynyt lausunnon, jonka mu­kaan
kaikilla ihmisillä on uskonvapaus. Tämä piispojen ko­kouksen
päätös, mihin nykyinen paavi Paavali vaikutti il­meisesti
myönteisesti, tehtiin saatujen uutistietojen mukaan
nimenomaan siinä mielessä, että siten parannetaan eri kirk­koihin
kuuluvien uskovaisten, sekä uskovaisten ja ei-uskö-vaisten
välisiä suhteita. Merkillepantavaa on, etta uskonva-pausjuliätusta
vastustivat loppuun asti maissaan valta-ase^
miäsa^olevat piispat ja kardinaalit, erikoisesti Italian, Es­panjan
sekä Latinalaisen Amerikan joidenkin maiden piispat.
Asiallisesti puhuen tämän kirkkoneuvoston hyväksymä
lausunto julistaa saatujen uutistietojen mukaan sitä, että
kaikilla kansoilla ja kaikilla yksfilöillä on oikeus udcoa oman­tuntonsa
sanelemalla tavalla ilman minkäänlaista ulkopuolis­ta
painostusta. Samalla tässä julistuksessa pyydetään eri mai­den
valtioita suojaamaan tätä uskonvapautta.
Totta on, että mainitun kirkkoneuvoston päätös asiasta
ei ole aivan lopullinen, sillä tehty päätös edellyttää, että
julkaisu alistetaan jonkinlaisen tarkkailukomiteaii tutkitta­vaksi
ja "toimitettavaksi". Mutta asiasta käyty keskustelu'
oli siksi kireätä, että tehty päätös kieltää kaikkien asiallisten
muutosten teon julistuksen tekstiin. Tältä pohjalta katsoen
ja huomioonottaen sen, että paavi Paavali kääntyi ainakin
lopussa tämän uudistuksen eli reformin puolelle, pidetään
melko varmana, että nyt hyväksytty päätös uskonvapaud^esta
tulee aikanaan virallisesti voimaan.
Ilman muuta on selvää, että tämä edustaa melkoista ja
samalla; tervehdittävää edistystä roomalai8katöliBefi«a kir­kossa,
joka on edellämäinitunlaisten syiden perusteella kan­tanut
vuosikausia patavanhoillisuuden leimaa.
Ibmiskiitnnan historian valheis­sa
kirjoittamisen historia mao-
«östaa ertceua ^fn6IrtvivahteiBeil
teld% nithtyna .iekS taload^lli-s
«st«' että ^e«tett((is«8til kulinttta.
Tätä liistoiiaa ei voida seurata
pitkln^luronoiogista linjaa, kostia
3Alii> otrinoiiii «^rl alkuplstieitäm»-
tdssä eilpaOtoIäsa.
«Nykyiset tutkimukset viittaa\'at
sillien suuntaan, «ttä .'«00^000
vud^a >itteii, on jo saaHanut,'dila
ih]ni$ölentoja, joilla on bIlataii6^
ta, työkaluja ja ILäyftöesinera
joiti he .ovat ottaneet: siioräah
Juonnosta, käyttöönsä ,tid valmis­taneet
JtseUeen-r-'n(ihih on kuu>'
lunut kivisiä väU^eitä, |oiia ön
säilynyt mei^n^r.p|äviimiue asti
.sekä kaivfmaaiUäksta tehtyjä^;
esineitä, jotka, oyat tuhontuneei
IS^iiiil^ aikolna« Jolloin puheesta,
muodostui täydelMin pmaukt
siin vievä kommunikaatioväline,
on jaattanut myös esiintyä , jo
merkkejä, tai. esineitä, Jotka jota-kiit,
käsitettä ovat. Umaisseet. Ja
näitä nierkkejä (laajasti .käsitet­tynä)
on. myös säilynyt meidän
•päiviimme asti. Niihin kuuluvat
erilaiset kaivemismerkit, JQtka
. alkavat liiekkaan, piirretyistä ku>
vitoista ja. päättyyät eläinten kor-vUnleikattuihin^
pykäUin sekä vie-i-
inkivet tai kuivat lantakokka-reet,
joita on .käytetty laskuväll-näinä
peleissä tai tunnusmerkkei-nä.
Näiden paikan on myöhemmin ot­tanut
graafinen ilmaisutaide, joka
kaikkialla on ollut aluksi puheen
ilmaisemista kuvallisin keinoin.
Tätä kautta esim. sementtisen kult­tuurin
piirissä aaltoa ilmaiseva mur
toviiva on yhdistetty vettä ilmaise,
vaan foinikialaiseen käsitteeseen,
josta on peräisin M-kirjain .lekä
kreikan että latinan kirjaimistossa.
Vanhimmat merkit ilmaisivat met­sästyksessä
ja karjanhoidosta toi­meentulonsa
saaneiden ihmisten
tarpeita: merkittiin riistopolkuja,
osoitettiin omistussuhteita, autettiin
muistamaan joitakin asioita tai esi
neitä, manattiin henkiä. Niitä ei
useinkaan ollut tarkoitettu kommu
nikaatiovälineiksi, mutta silti ne il­maisivat
ympäristöönsä henkilökoh­taisia
kokemuksia ja tulkintoja.
Monet tällaisista merkinnöistä
viittasivat suoraan tarkoitettuun esi­neeseen,
mutta monet olivat myös
abstraktisia, niitä ymmärsivät vain
niiden käyttäjät eikä niitä ole voitu
tulkita jälkipolville. Nämä merkit
ovat kuitenkin liittyneet tiettyihin
ihmisryhmiin, joiden keskuudessa
ne ovat siirtyneet sukupolvelta toi­selle.
Siten on syntynyt myös tiet­tyä
muotojen kestävyyttä, joka on
kehittyneen kirjoitusjärjestelmän
olennainen ehto. Kreetan kuvakir­joitus
on syntynyt lähes .samanaikai­sesti
kun luolapiirrokset lilspanjas-sa,
mutta edellinen edustaa jo kor­keampaa
kulttuuria ja itse as.iassa
kirjoitusta.
Kuvakirjoitusta (piktografiaa)
on käytetty aluksi pääasiassa muis
tin apuvälineinä. Merkit ovat ää-rimäisen
yksinkertaistettuja ja
muuttuvat lopuksi yhtä abstrakti­siksi
kuin puhekielen sanat. Toisin
sanoen: ne eivät enää ilmaisekaan
esim. Jotakin tiettyä puuta vaan
muuttuvat puun yleiseksi käsit­teeksi.
Niinpä esim. azteekklen kir­joituksessa
esiintyy ja sanoja ilmai­sevia
merkkejä (heimojen nimiä)
ja kun niiden rinnalla on kuvalli­sia
esityksiä, niin voitiin ilmaista
jo melko monimutkaisiakin käsit­teitä.
Azteekkien kirjoituksessa pä­tevät
vielä kuvakomposition sään
nöt. kun taas esim. cunaintiaanien
kirjoituksessa ainoa painava tekijä
cn tarkoitetun laulun sanojen jär­jestys.
Rivit on yhä kirjoitettu al­kukantaiseen
tapaan samoin kuin
talonpoika kyntää peltoaan: ensin
yhteen suuntaan ja sitten taas se-raavalla
rivillä toiseen. Kun merkit
muuttuvat kohden todellista kirjoi
tusta, niin samalla niiden kuvaavat
merkit muuttuvat asteittain yhä
vähemmän hallitseviksi. Vain heik
koja jätteitä pMograafisistä ai­neksista
voidaan nähdä Pääsiäis'
saarten merkeissä, kun taas luku­taidottomassa
yhteisössä kuvakir­joitus
on säilynyt meidän vuosisa­dallemme
asti.
Perun inkat kehittivät monimut­kaisen
solmujärjestelmän tärkeäk­si
muistia vahvistaviksi aineksiksi
(lähinnä lukusanojien osalle)^ Kos-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
AtmoMäkelil (eikä Mäki kuten vir­heellisesti
torstaina kerrottiin) Skead.
Ont. täyttää lauantaina, lokakuun 2
päivänä 50 vuotta.
Yhd3rmme sukulaisten ja tuttavain
onnentoivotuksiin. ,
Ajan merkki tämäkin. Us­komme
myös, että tämän us-konvepauspäätökisen
vaikutus
tulee ennen pitkään tuntu­maan
muissakin kirkoissa.
ka i t&mt' Vb:oDkfeätt{n6h>vkirjoitUä";
ei käyttänyt-hyväkseen, kUvla, nUh.
4Ul)citsija oi ..««[itttimui: nUUtä solniu
naUhoja lukea,' inikäH. hän el tie
tänjyt ennakkoon,, mihin . älheluok-kaän
ne viittasivat. Samaan ryh-raäfeh.
Kuuluvat, pykälöldyt tikut,
jdita' taioripoiialsyhtiiisöt ovat
haltuunsa halkaistun tikun toisen
pudlen.
käyttäneet monissa maips?., Niillä^
ei vain ole korvattu lukutaitoa, vaan
h5 ovat t)U?et luyös merkkeinä^ tehr
dy$tä työstä kumpikaaii osapuoli
^ ivoi pettää tolataan. saadessaan
^lUOITUtCSEN VAHfiÄlSIMMAT
:^IijK$IMiT • • ^
''Mesopotamian sumerilaiset Jaka;'
"Kasain siniruitien"
%*imyys lildcaiden
t Rocky; Hountain House, Alta>
- i - Kalliovuorten kupeessa vaati-,
mattomastl elävä Intiaanipääl­likkö
Kävelevä Kotka — Walk
lUg Eagle sanoi, että valkb-j
ntamojen varallisuus aiheuttaa
'.'Ae^p Big".— kasan suuruisen
kylmän ilman.
I Vieraillessaan-tässä kauppalas-sä
esittääkseen vaotuisen sääen­nustuksensa
intiaanipäällikkö,
Kävelevä Kotka sanoi, että,
Greät IHanitou — Suuri Henki
— cn vihoissaan valkoihoisten
rikkauksista.
"Valkoihoiset ovat tulossa lii­an
suuriksi Ja Ulan rikkaiksi. Ma
hitou ei tykkää sUtä Ja siksi hän
antoi huonon sään."
Talven näköala: Paljon lunta
Ja kylmää säätä, lisäksi yksi paha
mutia lyhytaikainen lumimyrsky^
sekä useita pienempiä
Mutta älkää hätäilkö. Intiaani
päällikkö sanoo, ^ttä tuleva talvi,
el ole nUn paha kuin oli vilme-r
vuotinen, mikä oliUn Albertan
historian yksi pahemmista. Lisäk
si on talossa aikainen kevät.
Kävelevän Kotkan sMäennus-tnkset
ovat oUeet viimeksiknlu
neen viiden vuoden aikana mel­ko
paikkansapitäviä. Tämä ai
hentti sen, että hän pyysi viime^
vuonna maksua sääennustukses­taan.
vat yhdessä egyptiläisten kreetta-lai^
ten ja ri^^^^ kanssa
kunnian tehokkaan kirjoitusjär­jestelmän
keksimisestä. Näiden
maiden kaupunkivaltioissa : kat­sottiin
. välttämättömäksi kirjan
pitäminen tehdyistä sopimuksista
ja suoritetuista toimituksista. Su­merilainen
kirjoitus kehittyi ilmai
semaan temppelin taloudellisia
toimia. Alkuperäinen piktograf ia
alkoi saada foneettiset arvonsa
[epäilemättä sen jälkeen kun .tar­koitettavat
kohteet * oli ilmaistava
täsmällisesti. Vaikeasti kuvalla il­maistava.
asia tai käsite korvattiin
toimella, joka oli sitä lähellä, esim.
käsite "Jjuya" sai ruveta myös il-,
inalsemaan käsitettä "kova". Täten
yhdistelmämahdollisuudet kasvoi­vat,
joskin tämä kirjoitus oli vie
läkin hyviii~annikantaista.
Tämä kiila- tai nuolenpääkirjoi­tus
ei milloinkaan edistynyt tavu-kirjoitusta
pidemmälle ja sen käyt­töön
liittyi vähintään 80 merkkiä.
Kuitenkin se oli jo huomattava
hyppäys eteenpäin verrattuna ku
v&kirjoitukseen, jossa tarvittiin sa­toja
tai tuhansiakin merkkejä, ku
ten esim. kiinan kielessä. Vain yksi
kiilakirjoitusmuolo kehittyi suo­raan
aakkosiksi asti ja se on Ras
Sharman (Syyria) ugariittinen kir­joitus,
joka on peräisin toiselta vuo
situhannelta ennen ajanlaskumme
alkua.
Mesopotamiassa asuneet kansat,
assyrialaiset ja babylonilaiset sekä
myöhemmin hitit ja persialaiset pe­rivät
kiilakirjoituksen sumerilaisilta
ja yrittivät soveltaa sen oman kie
lensä rakenteeseen. Tässä prosessis­sa
merkit kehittyivät yhä pidemmäl­le
pois piktografJsesta alkuperästä
ja muuttuivat muutamiksi vedoiksi,
jotka olivat joko pysty- tai vaaka­suoria
tai kaaria tai niiden osia
Tämä merkkien kurinalainen geo
metrinen muoto heijasti myös näi
den nuorten valtioiden tiukkaa ra­tionaalista
järjestelmää. Löydetyt
lukemattomat savitaulut osoittavat,
etlä kirjoituksesta oli tullut oleel­linen
osa valtiollista elämää. Lu
kutaidottomien auttamiseksi -näi
den abstraktisten merkkien viereen
oli usein piirretty vielä selventävät
kuvat. Kuitenkin kuvat ja kirjoi­tukset
olivat jo täysin erillisiä, ei
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
/Siitä muUt lianovät
mm ARVOSTELUA VAlft yUtVOSTBLVN ^VUOKSI?
'^Ehrnroothin miölestä Suomen; itälisi joko kokonaan pidatl^Rtyä
esittämästä kannanottoja kansainvälisiin kysymyksiin tai jos niitä esite-tääny
tulisi mm. arvostelu kohdistaa tasapuolisesti kaikkiin suuntiin.
tunnu oikeutetulta puhua puolueettomuuspolitiikasta, jos arvostelu yk­sinomaan
kohdistuu yhteen suuntaan maailmassa', lausui Ehrnrooth.. r
Tällä tavalla ed. Ehrnrooth ilmaisi äärioikeistolaisten mielihainn
arvostella Neuvostoliittoa ja muita sosialistisia valtioita riippumatta; lain­kaan
siitä onko niissä arvostelun sijaa vai ei. 'Tasapuolisella" arvoste­lulla
äärioikeistolaiset haluaisivat hämätä sen, että nykyiset kansainvä­liset
kiistat ja selkkaukset aiheutuvat pääasiassa Yhdysvaltojen esiin^'
tymisestä eri puolilla maailnua. Jos tästö huolimatta airosteltaisiifit'.'^
i<apuolisesti' ei oltaisikaan puolueettomia vaan puolueellisia, härjoitet*'^'
täisiin parjausta. Havaitaan, että äärioikeistolainen puolueettomuuskä-sitys
on sama kuin 30-luvulla.". — Kansan Tahto. - — . —
Suuria talousuudistuiksiia:
Innal/voitot, palkkiot ja
tuotot neuvostoliitossa
Moskova. — Erittäin pitkälle me­neviä
muutoksia Neuvostoliiton ta­louden
johtojärjestelmään ehdottaa
pääministeri Aleksei Kosygin kes­kuskomitean'
kokouksessa sunnun­taina
pitämässään alustuksessa:
Hän ehdottaa hintojen, voiton,
palkkioiden ja luottojen järjestel­mää
sosialistisen talouden ohjaami­sen
päämuodoksi.
Neuvostoliiton korkein kansanta-lousneuvosto
ja eri asteiset kansan-talousneuvostot
lakkautetaan ja
siirrytään aloittain ministeriöistä
tapahtuvaan teollisuuden johtami­seen.
Samalla liittotasavaltojen pää­täntävaltaa
niiden alueella suoritet­tavasta
taloudellisesta toiminnasta
lisätään ja tuotantolaitoksille itsel­leen
annetaan mahdollisuus suun­nitella
ja päättää omasta taloudelli­sesta
toiminnastaan.
Moskova. — Esi ttäessään sunnun­taina
NKP:n keskuskomitean täysi-istunnossa
raporttiaan Aleksei Ko­sygin
korosti teollisuuden johdon
menetelmien ja muotojen täydellis­tämistä.
Kosyginin selonteossa ehdotetaan
useita toimenpiteitä valtion talous­suunnittelun
tason kohottamiseksi.
Suunnittelun on otettava ennalta
huomioon se nopea tahti, jolla teol­lisuus
omaksuu tieteen ja teknii­kan
uusimmat saavutukset. Samoin
ehdotetaan toimenpiteitä tuotanto­laitosten
taloudellisen itsenäisyy­den
laajentamiseksi ja niiden osuu-,
den lisäämiseksi talouselämän pe­russoluna.
Edelleen ehdotetaan .voi­mistettavaksi
ja kehitettäväksi itse­kannattavuutta
sekä lisättäväksi
teollisuuden taloudellista stimuloi­mista
sellaisten keinojen kuin hin­nan,
voiton, palkinnon ja luoton
avulla.
Selonteossa ehdotetaan työnteki­jäin
ja virkailijain kiinnostuksen li­säämistä
tuotantolaitoksen yhteis­ten
: työtulosten parantamiseen.
Teollisuuden johdon parantamisek­si
on muodostettava elimiä, jotka
rakentuisivat tuotantoaloittain, is,
teollisuusministeriöitä, joilla on
kaikki oikeudet ja jotka ovat täy­sin
vastuussa näistä aloista.
Selonteossa ehdotetaan edelleen
lakkautettavaksi Neuvostoliiton
kansantalouden korkein neuvosto,
kansantalousneuvosto, tasavaltojen
kansantalousneuvostot ja talousalu­eiden
kansantalousneuvostot.
Taloushallinnon ajanmukaistamia
nen on mahdotonta ilman sen de­mokraattisten
perusteiden edelleen
kehittämistä, ilman kansanjoukko­jen
kasvavaa osanottoa tuotannon
johtoon, tähdensi Kosygin.
Liberaalipuolueen malminetsijä (Que. pääministeri Jean Lesage) lännellä.
PÄIVÄN PAKINA
SAIGONIN KENRAALIT JA ILOTYTÖT
Eräs tiistainen uutistieto pala­utti
mieleen Toronto Star-lehden
kirjeenvaihtajan Mark Gaynin
heinäkuun kahdennentoista päi­vän
Saigonin kirjeen, minkä otsik­kona
komeili silloin: "Saigon, pe-rikadon^
pikaisen huvittelun ja äk­kikuoleman
kaupunki."
Mainittu kirjeenvaihtaja kuvai­lee
Saigonin elämää noin nimeen­sä:
"Saigon on piiritetty kaupunki,
mikä on menettänyt uskon, luot­tamuksen,
ylpeyden, moraalin. Se
tuntee, ontuvansa eikä - tiedä miten
paeta kohtaloaan . . .
"Myöhään iltapäivällä minä kat­selen
näköalaa alhaalla lentävästä
lentokoneesta. Saigonista lähtevät
tiet ovat tyhjinä . . . Lähellä Sai­gonia
näen kylän liekeissä. Savu
nousee ylös, mutta mitään merk­kiä
ei ole elämästä . . .
"Itse Saigon on pelon, korrup­tion
(lahjottavuuden), pikaisen^
huvittelun, salavebkeilyn, itsepe­toksen,
kauniiden tyttöjen, ruo­kaa
kerjäävien talonpoikaisvaimo-jen,
munkkien, amerikkalaisten
sotilaiden, ylellisyystavarakauppo-jen,
poliisin jeep-autojen, piikki­lanka-
aitojen — ja äkkikuoleman
kaupunki . .-r-
"Tässä etulinjakaupungissa ovat
miltei kaikki hotellit porttoloita
(brothels), baareja on lukematon
määrä . . .
"Tällaisissa olosuhteissa kävele­vät
korruptio ja ahneus käsikädes­sä.
Ensimmäinen mies, joka tar­joutui
vaihtamaan minun doUarei-tania
piestroihin mustan pörssin
hinnoilla oli tuUitarkastaja. Vuok­ra-
auton ajurini tarjosi mustan
pörssin rahaa, tai sen vaihtoehto­na
tyttöjä ja ilmaisi avoimesti
harmistuneisuutensa siitä kDin mi­nä
en hyväksynyt kumpaakaan
tarjousta.
"Pian sain havaita, että Etelä-
Vietnamin ekonomiassa vie musta
pörssi hyvin tärkeätä osaa; että
lahjukset ovat välttämättömiä sil­loin
kun liikemiehet ovat tekemi­sissä
valtion virkailijain kanssa
— ja kenraalit eivät kuole köy­hinä
. .
"Sotapakolaisten ~ja alemmin
pfflkattujen valtion toimenhaltl-jain
keskuudessa on suurta puu­tetta.
Mutta kurjuuden rinnalla
hankitaan suuria voittoja keinot­telemalla
ja mustasta pörssis­tä
. . ."
Näin torontolaislehden kirjeen­vaihtaja
mr. Qayn, jota ei voida
syyttää ainakaan radikaalisuudesr
ta.
Mahdollisesti on kuitenkin joi­takin
sellaisia Epäileviä Tuomaita,
kuin esimerkiksi allekirjoittanut,
joka silloin ajatteli, että onkohan
niin, että mr. Gayn ei,ole sitten­kään
nähnyt pintaa syvemmälle?
Men^ ja tiedä.
MUttä" kaikelle sille moraalitto­muudelle
ja mistään piittaamatto­muudelle,
mistä mr. Cayn yllälai-natussa
uutiskirjeessään kertoi lä­hes
kolme kuukautta sitten, saa­tiin
viime tiistaina virallinen vah­vistus
Etelä-Vietnamin korkeim­man
hallitusviskaalln, pääministe­ri
Nguyen Cao Kyn suusta. •
New York Times, Associated
Press ja Reuters uutispalvelun
Saigonin uutisissa kerrottiin tiis­taina
sanatarkasti seuraavaa:
" . . . Pääministeri Ky sanoi har­kitsevansa
avattavaksi viihdytystä
varaavia kämppiä, joissa on ,sekä
tyttöjä että baareja, Etelä-Vietna­missa
olevia Yhdysvaltain rintama­miehiä
varten. i:.
^'Hän ^anoiTSaigonin) hallituk­sen
kannattavan kontrolloitua
prostitutioa niin, että yhdysvalta-laislääkärit
tarkastava tytöt sään­nöllisesti.
"Pääministeri sanoi uskovansa,
että yhdysvaltalaissotilaat ovat
yleisesti puhuen käyttäytyneet hy­vin.".
Näin Etelä-Vietnamin korkein,
taho, tai itse pääministeri Ky, jo-'
ka ei ilmeisestikään räpäytä edes
silmäänsä ilman yhdysvaltalaisten
"neuyonantajain" lupaa ja mää­räyksiä.
Mutta mahtaakohan kansallinen
alennustila voida painua enää sen
alemmaksi kun pääministeri sanoo
suurensa viisaudessaan, että hä­nen
"kontrolloitavat" porttonsakln
tulevat vieraan maan, eli Yhdys­valtain
lääkärien "kontrollin" alai­suuteen.
—r Känsäkoura. '.