Vapaus, January 18, 1964

              S i v u 2 Lauantaina, tammik. 18 p; — Saturday, J a n 18, 1964
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G A N
V A P A U S O F F I N N I S H C A N A Ö T T A N S
( L I B E R T Y ) Established Nov. 6, 1917
Edltoi-r W. Eklund Manageri E. Suksi
Telephone: Office 674-4264 — Editorlal 674-4^5
Publfehed thrice weekly: Tuesdays. Th«rsd,a.v^ and Saturdays, by Vapaus
PubtehÄig CO. L U J , ; lQO-^2 EliÄ Sjt.,Wcst/ Sj^^ Canada.
ftvi^!^ .., jjlSning address:J|ox 69
A^vertising rates upon applicatioji. translations free of charge.
A^ithorjzed as secopd cla.ss m^il by thp P9st Oflic? De^atti^^ei^t. Ottava.
M . , n . . , , H o CANADIAN LANGUAGE PRE^^^^^
TILi^VSHINNA^ar
Canadässa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.75 * USAtssa
3 kk. 2.75 Suomessa:
1 Vk. $10.00 6 kk. $5.25
1 yk. ^0.5,9 6 kk. 5.75
Mistä kysymys Panaman kanavalla?
P ^ a m a n kanava-alueella kuohuu j a k a i k k i merkit v i i t ­taavat
sillx^n, että Y h d y s v a l l am imperiaUspii ei selviä enää
tästä'tilanteesU yhtä hcipolla kuin se selvisi pr.esic^enlti
Theodore (Teddy) Rooseveltin aikana, joHojnlähetettipA jenk­kien
'tykkiveneet selvittämään Jiigiat " d a g o s i ^ " (latinalais-
9.meriickalaisten) sekä " a p i n a i n " (colombia- ja panamalaisten)
• kanssa,:
Mutta hupmioonpttaea Panaman kanavan tapahtumista
j a niiden merkityksestä annetun ristiriitaiset j a monesti töi­ne
|itt>isistaan korvalle lyövät tiedot, kysyä voidaan, mistä
on todella kysymys Panaman kanavalla?
IJdeille on sanottu, että panamalaisia ammuttiin sen vuok-si
kun h e yrittivät nostaa oman maansa l i p u n yhdysvaltalai.s-ten
lipun rir.tnälle Panaman kanava-alueella. M e i l l e on sanot­tu,
että Yhdysvaltain ja Panaman välinen sopimus edlllyttää.
että X^dys'^'3^^ä^'^ lipun vieressä, täytyy liehua myös Pana­man
lippu. Toisaalta on myönnetty, että k u n Panaman kaiia-va^
a olevat yhdysvaltalaiset kieltäytyivät nostamascta Pana­man
lippua tähtilippunsa rihhafle, ja kun panamalaiset nuo­ret
yrittivät sopimusten mukaisesti — tcsin omavaltaisesti
—lippumsa nostaa, n i in heitä vastaan avattiin t u l i , jonka joh­dosta
kuoli 17 panamalaista.
K u n Panaman hallitus katkaisi tap^htumap vuoksi diplo­maattiset
suhteensa Yhdysvaltoihin, niin ilmeistä oli, että
Washington y r i t t i saada kiistakysymykset jotenkin hauda­tuksi
Amerikan valtojen järjestön (OAS) komitean h y l l y i l l e.
Niinpä sanottiin keskivikkoaamuna, että Panama j a Yhdy.s-vallat
uusii vissein ehdoin diplomaattisuhteensa, mutta sa­man
päivän illansuussa k u u l t i i n jo, että Panama kieltäytyy
diplomaattisten suhteiden uusimisesta ellei Yhdysvallat suos­tu
etukäteen siihen, että kanava-alueen kontrollia koskevista
asioista tehdään uusi sopimus.
Näin päällisiin puohn tilanne näyttää siis melko .sekaval­ta.
Uusfasistisia lento­lehtisiä
Suomessa
Helsinki. — (Kansan Uutiset,)—-
Hakaristejä ja lapualaistyylistä kii­hotusta
liarrastavien uusfasistien
liikehtimisestä on viime aikoina saa­tu
useita osoituksia aivan kuin f a
sistincn toiminta ei olisikaan maas­samme"
lainvastaisia. Ns. "kansalli­sen
liikkeen'" hakaristimiesten jou­lukuun
27. päivänä Helsingissä Kan­san
Uutisten konttoria vastaan- te-keipä,
pommiräjäytys on edelleen­kin
selvittämättä, eikä 'ploiisin toi­menpiteitä
ole myöskään kuulunut
kansalUst^i^ tai^telijain'' Suomessa
; Ijarjoittaman fasistisen kiihotuksen
estämiseksi.
Julkaisemme oheisena erään uus-
'asistien Suomen nuorisolle osoitta­man
ja lähettämän lentolehtisen.
LQhtisestä käyvät selvästi i l m i myö.s
•karvallisten taistclijain" ulkomai­s
e t — tietysti länsi-saksalaiset —
innoittajat.
^'Olejitcko huomannccl, että
KOMMUNISMI on voimakkaasti
leviämässä Suomessa, ja että se
on vieläpä muotiasia?
Tiedättekö, että sen tarkoituk­sena
on LÄNSIMAISEN KULT­T
U U R I N TUHOAMINEN ja
K A N S A M M E ALISTAMINEN
RYSSIEN HIRMUVALTAAN
maamme- nykyisen poliittisen
ajattelutavan tukemana?
SUOM.ALAISET, me emme saa
koskaan antautua taistelussamme
kommunismia vastaan. HERÄT­KÄÄ
K A N S A L L I S E N HÄPEÄN
HORROKSESTA! Liittykää taiste­luna
YHTENÄISEN ja RIIPPU­MATTOMAN
KANSAKUNTAM
ME PUOLESTA.
Toimimme yhteistyössä saksa­laisen
AVtkin^ Jugendin kanssa.
Ottakaa yhteyttä osoitteella:
(osoite Länsi-Saksaan). Kansalli­set
taistelijat no 5. der antikom-munistischcn
Flugblätter.'
Miten USA tuli Panamaan:
vuoden
Panantas^a on viime päivinä
esiintynyt; lUihkef^ä inij^lj^posoi-tuksia
USA:ta vastaan, jonka kä­sissä
Qn tämän keinotekoisen
kääpiötasavallan halki kulkeva
Panamaii kanava. Purkaus lähti
liikkeelle siitä, että k^iiavavyö-hykkeellä
oli vedetty salkoihiii yk­sinomaan
pohjoisessa olevien
"gringojen" tähtilippu, vaikka
vuonna 196Q tehdyn sopimuksen
mukaan Panaman ja USA:n lippu­jen
tulisi liehua rinnakkain kana<
vavyöhykkeelliikin. Multa perim­mäiset
syyt «vai luonnollisesti pal­jon
syveir.nällä kuin lippukiistas­sa.
Ne voidaan helposti johtaja jo
siitä tyypillisesti imperialistisesta
keikauksesta, jolla USA 60 vuot-tai
sitten hankki Patoaman kana­van
käsiinsä.
I Otla\va. — Eräs qucbecilainen on
oäillänyt s e n i K i l i l l o , pyynnön, että
i 'länen jivioliittonsa mitätöit;ii.siin
yjumonsa viiniiiksistaliisten saan­tiin
nähden. Viranomai-Sft pitävät
I Iätä perustelua ensimmäisenä alal-
• aan Canackissa. -
: Voitettuaan jättiläismäiset vas­tukset
maailmankuulu ranskalainen
.nsinöori Ferdinand de Lcsseps sai
aionna 1869 valmiiksi Suezin ka-
.lavnn, maailman suurimman alal­taan;
Insinöörisuuruus ei tämän
jälkeen kuitenkaan ruvennut lepää­mään
laakereillaan.: Toisena sdure-na
"mahdollisuutena hän näki .At­lantin
ja Tyynen valtameren yhdis­tämisen
rakentamalla kanavan läpi
KeskiAmerikan kannaksen. Niinpä
vuonna 1879 perustettiin tarkoitusta
varten ranskalaisella pääomalla le­päävä
yhtiö ja työt pantiin alulle,
de Lesseps johti jälleen tarmolla
jättiläislöitä, mutta kietoutui tällä
kertaa irtipääsemättömästi talou­dellisten
vaikeuksien verkkoon, ja
yhtiö teki perusteellisen vararikon
vuonna 1889. Suuri kanavarakentaja
ei kuitenkaan hellittänyt. Vuonna
1894 hän sai perustettua uuden yh-lion,
ja työt aloiteltiin jälleen. Me- j ~ ä ^ t i i i i m ^ n :
iiestys ei kuitenkaan ollut parempi:
uu.sr vararikko seurasi melkein vä­littömästi,
ja masentunut lankalai­nen
oli valmis vetäytymään lopulli­sesti
.syrjään.
'Ihmä ei kutienkaan merkinnyt
.•;anava-ajatuk<)en kuolemaa Tuuma
.-iyli e.elleen mutta nyt nuiualla
ja muiden miesten pää.s.sä.
ti^nniista^ uuden, valtion ja suo­jelee
sitä Kolombiai^ sotila|deh
hyökkäyksiltä välittijmästi itsenäi­syyden
jälkeen."
Mikään olisi t u s k i n o l l u t mielui­sempaa
luettavaa Rooseveltille. Hän
kutsui Bunau-Varillan luokseen, ja
tämän muistelmateoksen kuvaus
jatkuu:
Minun c l i karsittava puheestani
kaikki, mikä voisi antaa sen kä­sityksen,
että minä halusin kiih­keästi
yhteistyötä USA:n kanssa.
Lokakuuni 10 päivänä pääsin pre-s
i d o t i n pnheille. Roosevelt kysyi
Miiil^ä luujette olevaja tuloksen
nykyisestä tilanteesta?' Tilaisuu­teni
oli silloji^ tai ei koskaan.
Saat9^i vastaj^kseni pt^ri^^teella
tietää täsmälleen, mitä presideir--
tillä oli mielessään. O l in hetkisen
hiljaa ja sanoin sitten seuraavat
koInv3 sanaa hitaasti ja varmasti:
'Herra Presidentti, vallanku­mous'."
»RESIDENTTI J A ULKO-
.VIINlsfERI JUONESSA MUKANA
Bunau-Varilla oli nyt vakuuttunut
ilooseveltin suosiollisuudesta puu:
hallCi Ja ulkoministeri Hay poisti
hänen viimeisetkin epäilynsä. '•UI-kominisicri
ei pelännyt sanoa, että
vallankumousta odoteltiin AVashing-ionissa
ja että USA oli j o ryhtynyt
sotilaallisiin ennakkotoimenpitei­siin
kertoa seikkailija-insinööri avoi^
mesti kirjeessään.
.Mutta ei ollut RooseveU lopulta­kaan
sen salapcräisempi. !{uvie\v of ) likohtaus uhkasi syntyä, nousi 50
Kaikki s.ujuikip" piirustusten ;mur
kaan. T r i Aipa^or saapui Panar^.a^
pääkaupunkiin Coloniin, jossa edus­tajahuoneen
istuntokausi oli päätty­nyt
lokakuun 30. päivänä ja samaan
aikaan antoi presidentti Roosevelt
ohjeet USA:n laivastoon kuuluville
Bostonille, Dixielle, Atlantalle ja
Nashvillelle purjehtia Panamaan ja
•'estää kaikkien aseellisten voimien,
niin hallituksen kuin muidjenkin,
maihinousu 50 km:n säteellä ran­nikosta'.
•
Alukset olivat paikoillaan marras­kuun
2' päivänä. -Seuraavan päivän
iltapäivällä USA:n ColQnissa olevai
konsuli sai VVashingtopista näin
kuuluvan sähkeen: "Ilmoitettu val­lankumouksesta
Hann^Hsella. Pitä­kää
ministeriö koko-ajan tilanteen
tasalla. Loomis, toimikaa". Ja kon­sulin
vastaussähke kuului: ' E i val^
lankumousta vielä. Ilmoitettu alka­vaksi
yöllä". Seuraavana päivänä sai
USA:n ulkoministeriö Colonin kon­sulaatiltaan
kaipaamansa sähkeen:
•'Vallankeikaus tapahtui yöllä. E i
verenvuodatusta. Armeijan ja lai­vaston
upseerit vangittu. Hallitus
järjestetään yöllä." Siten Panama
julistettiin "itsenäiseksi' marrask.
4 pnä 1903.
KAKSI YRITTELIÄSTÄ HERRAA
U U D E L L E E N
Sillä välin muualta Kolombiasta
Panamaan matkalla olevien joukko­jen
maissi estettiin ja jopa elimi­noitiin
niiden mahdollisuus käyttää
maan omaa rautatietäkään. Kun vä-
Katse kenkiip
Reviews-lehden päätoimittajalle
Sha\v Ile saman lokakuun 10 päi­vänä
kirjoittamassaan kirjeessä hän
pani sanoilleen seuraavan taivehik-
"Yksityishcnkilönä ilmoitan teille,
että olisin iloinen, jos Panama
olisi itsenäinen valtio tai jos se
nyt tulisi sellaiseksi. .Multa jos
sriicisin sen julKiscsli, niin sitä
voitaisiin pitää vallankumouksen
kiihoittamiscsla, enkä siksi voi
tehdä sitä."
»wwwwwwww*w
Teidän ja meidäni
' iuryhmään aikoinaan kuulunut, vii­meksi
Vancou-.erijs.sa ja B C : n imiis-sa
keskuksissa pitkät vuodet asunut
Canadas.sa.
.anhoiila kotisijoillaan. Mankinen j s i . esti USAita .o.soittamasla suu-jleilee
nyt. ennen kotimalkalli' läh-1 -yinpaa mielenkiintoa kanavahank-löä
täällä-Sudbuiyri-ia.r' Toivotaan
matkamiehelle virkistävää j a haus­kaa
lomaa sekä hyvää puijetuulla
kotimatkalle.
3ÄTKYÄIJÄHALLITUKSIA
MISTÄ ON SIIS KYSYMYS?
. Yksinkertaisesti siitä, että panamalaiset haluavat
sadaa Panaman kanavan j a sen alueen takaisin oman
kontrolliinsa ja käyttöönsä.
L i p u n nostamisjuttu, sekä panamalaisten töykeä ja mieli-valtajnen
kohtelu oli vain se "viimeinen olki, mikä varsan
selän katkaisi", eh panamalaisten kärsivällisyyden lopetti,
mutta kysymyksen avain löytyy kanava-alueen omistussuh­teista.
:Washirigtön on syyttänyt, että Panaman selkkauksen i Karlo Mankinen, on vierailemassa
aiheuttajina on Kuubassa ja Kiinassa "kasvatetut agilaattn- , i n h o j e n tuttavien luona täällä Itä-r
i t " :
" -Se cm yhtä kaukana totuudesta oleva meriselitys kuin
o l i s i uskovaisten mielestä väitös, että Jumala teki helvetni
peloitellakseen ihmiset taivaasen johtavalle kapealle polulle.
.Tosiasia on. että Panaman kuohunnan aiheuttajana on
Yh4ysvallat, eikä kukaan muu kuin Yhdysvallat j a nimen­omaan
Yhdysvaltain imperialismi.
•Yhdysvaltain isännyys Panaman kanava-alueella alkoi
avoimena imperialismina ja on jatkunut sellaisena tähän päi­vään
saakka. Vuonna 1903 Yhdysvaltain sanelun mukaan
tehdyn sopimuksen mukaan t u l i Panaman kanava ja viisi
m a i l i a maata sen molemmin puohn Yhdysvaltain "ikuiseksi
omaisuudeksi"! Panaman kansa j a hallitukset ovat vaatineet
vuosikausia tämän sopimuksen uusimista niin, että panama­laiset
pääsisivät iskmnik.si omaan maahansa ja saisivat myös
rikl^aasta kanava-alueestaan paremmat tulot. Washington on
kuitenkin siitä kieltäj'tynyt, ensin "strategisista puolustu.s-syistä",
mutta kun se veruke e i enää käy täydestä nykyisellä
mannerten välisten ohjusten j a ydinaseiden aikakaudella,
n i i n nyt vetoaa Washington isäntäoikeutensa ylläpitämiseen
"kanavan tehokkaan valvonnan" nimissä — ikäänkuin Suezin
kanavan kansallistamiskysymys ei o l i s i sitäkin veruketta am­punut
seulaksi.
Tästä "ikuisesta" oikeudestaan on Yhdysvallat maksanut
Panamalle vuokraa ainoastaan $250,000 vuoteen 1956 asti ja
sen jälkeen 1.9 miljoonaa vuodessa. Toisaalta on tämä kanava
tuottanut Yhdysvalloille noin 60 miljoonan dollarin voitot
vuosittain!"
^ I Uusi.
j I suurvalta
' ' Amerikan kauppapolitiikan inahdol-
»VALDÖHFASTORIA H O T l - L L lN
.\UMERO ll(i2
USA oli nähnyt Keski-
USA A S T U U ESIIN
nuori, voimiaan kokoova
Kikä siiheii Ollut taivistakaan.
|.BunauVarilhi matka.sli välittömäs-hsuudet
jo ajat sitten. Niin aikaisin ! ti Nexv Yorkiin ja;kehotti tri Ama-j
I kuin vuonna 1846 se solmi kannak- ; doria käymään luönaiml ••Sovitulla i
< isen kapeinta kohtaa hallitsevan hetkellä • t i i A m a d o r koputti VVal-;
< Kolombian valtion kanssa sopimuk- äorf-Astoria-hotellin huone nunieio f
sen tavarankuljetuksesta yli k a n - ' ] i 6 2 ovelle, jota siitä hetkestä al-
Toronton •puncipaitapoikien" l: i u - njikscn mereltä merelle. Sopimusta I käen voidaan pitää Panaman tasa-i
amerikkalaista merisotilasta Nash-villesta
maihin "palauttamaan, jär­jestystä".
6. pnä maksoi vangittu­jen
kolombiaiaisten joukkojen pääl­likkö
kovat lahjukset ja sai laivata
joukkonsa ja purjehtia pois Colon-j
ista. Ja samana.päivänä aloitti US-
.•\:n uikominiäleri Hay neuvottelut
kanavasopimuksosta uuden hallituk.:
s e n karuSsa, jota johti Panaman
^ vasta- ^ v a l i t t u " presidentti — tri
• .'\mador! 13 pnä saapui WashingT
i toniin Tanaman tasavalan täysi-
I valtainen lähettiläs" — herra M.
I Philippe Bunau- Värillä!
Jos kenkiä käytetään joka toinen
päivä, kestävät ne. vähiltään 100 ku-lutusp^
ivää Ifauj^ninfi^, kviff joka
P9ivä käytQttyiff^. Vaijti^p siis ken­kiäsi!
41ä pane koskaan likaisia, harjaa-mattomia
kenkiä jalkaasi äläkä vaa­tekomeroosi!
Kengissä tulisi säilytettäessä olla
j i i j h in spplvat l.estit, ygrsinkjn jos
n a h k a n helposti muodostuu poikit­taisia
ryppyjä,
Tahrat tarttuvat lujemmin kiillot-tamattomaan
nahkaan. Vesiräiske-kin
voi jättää jäljen kenkiin, joita
Puhdista kengäjt ai^p et^^.en voi­telua.
Tavallisesti riittää harjaus,
kostealla rievulla pyyhkiminen tai
nestemäisellä voiteella puhdistami­nen.
Hyvin likaiset kengät pestään
nopeasti vedellä ja saippualla, jota
useimmat kiiltgväpintaiset nahat
sietävät. Hanka? sa|ppuoidulla rie­vulla
nahkaa niin, että se kostuu
tasaisesti. Jätä pinnalle ohut saip
puakerros ja anna kenkien kuivua
hitaasti tavallisessa huoneenläm­mössä,
ei milloinkaan lämpöpatte­rin
tai hellan läheisyydessä. Ken­kään
työnnetty rutistettu sanoma­lehtipaperi
edistää kuivumista ja
pitää kengän muodossaan.
Kun kengät kastuvat pahoin, muo­dostuu
niihin valkoisia ' suolaraito-j
a " . Kostuta tällainen alue sienellä
,tai rievulla ja hiero tahraa kovalla
pyöreämuotoisella esineellä, esim.
veitsen kahvalla alaspäin kohti poh­jan
reunaa. Katso, ettei kuivan ja
Kostean raja ole jyrkkä, vaan epä-mää.
äinen. Läpeensä kastunut ken-
Mokkanahan kiiltävät kohdat eivät
iohdu kulumisesta sillä mokka ^. i . "
ku^u kiiltäväksi. Kun kenkä o^pt^jl^i^- ;
distettu, nousee nukka taas entir
selleen. Kovettunut mokka saadaan
joskus pehmenemään voitelen^^lia
sitä, talousspriiliä. Säilytä niokka-' ' .
kenjviä?! yanhass3 nailonsukassa
tms! •;. •
, kiiltpna|ilijj>n ai;kaaa4§fl9pötilan , ;
vaihteluille. Nahka lohkeilee taive-kohdista
helposti, jos kengiss? ei
pidetä sopivia lestejä tai tyynyjä.
Kiiltonahka on helppohoitoista, s e " \
vaatii vain puhdistuksen.
Kultar ja l)tw?akengät säilytetään
kangaspussissa suojassa valplta ja
ilmalta, jotka himmentävät niidi^n
värin. . ;
Jos kumi jalkineet ovat tulleet
harmaan ja hauraan näköisiksi, voi- ,
daan niitä voidella glyseriinillä.
Korjauta kenkäsi ajoissa: Lint- .. •
taan astutut l^oroj^ eivät ole hyväksi,
kengillesi eivätkä itseluottamuksel­l
e s i ! • • • • '
Ei ole kenkiä, jotka sopisivat
kaikkiin tilanteisiin. Valitse siis oi-- • • ' '
keat kengät oikeaan paikkaan!;
• * *
UKRAINALAINEN B0RSUT8III
Tämän suositun- ruolcabjin vai-<• K .
mislamisen .salaisuus on yksinker- ' •
täinen. Kiehuvaan lihaliemeen pan* ' ' "^
naan paloitellut perunat, viipaleik^. ..
si leikatut kaalia j a punajuuri, joka ' '
on sitä ennen haudottu rasvassa to-r . .
maattisoseen ja etikan kera. 10—15 "
minuutin kuluttua lisätään mauste- : -
juuret j a sipuli, joita on hiukan kä.-.; ... .
ristetty sekä 1 laakerinlehdet, pippu-•' *•
ri ja suolaa maun mukaan — sitten.
.cä rasvataan kun se on puolitcsi ^ ^ ^ j ^ ^ ^ ^j^^^^^ ^^^^^^
.cuivunut. Kosteuden haihduttua ^^^^ ^^^^ ^^^^.^ ^ ^ j ^ .^
pääsee rasva heti nahan huokosiin,
>jikä nahka kovetu.
'EI MITÄÄN SYYTÄ EPÄILLÄ
L O J A A L L I S U U T T A '
Historian jatko on ennakolta sei-laajennettiin
sittemmin, ja USA s a i ! vallan kehtona", kertoo Bunau-Va-oikeuden
rakentaa yli kannaksen j r i l l a kirjas.saan ja mainit.sce sitten
rautatien, joka valmistui ISöfv Es-! sanoneon.sa tohtoriiie:—Voin va-panjan
kanssa syntynyt jännitys jo-1 kuultaa teille, että amerikkaI;ii;sL't
k a vuonna 18.08 purkautui USA:lle joukot suojelevat teitä 48 turmin
Käytyään, Torontp.ssa,.j voittoisaksi imperialistiseksi sodak- 'kuluessa siitä, kun olette julistaneet
koko kannaksen uudeksi tasavallak­s
i " . ;• • • •
koeseeri, >unnes tämän vuosisadan
alussa siiliä alettiin nähdä loi-stavia
business. mahdolJisuuk,sia.
Ensimniäinen askel iällä tiellä
oli Englannin kans.sa xuoniia 1901
••ölmittu Ilay-Hauncefote^sopimus,
^, . ... . . . . . . . \\okn antoi US.'V:!le vapaat kädet ijnlloen seuraavasti:
Ohs' v a a r i n sanottu, että pa- ,.,n.,kseen ja de Lessepsin tvön rau-1
n E m a l a i . s e t olisivat vasta nyt nioihin. .Seuraava askel otettiin vhtä
huomanneet, missa on v i k a h e i - , ^ j^,,.^ solmiitiin
clan k o v n y y l e e n s a . kurjuuleen- j-^j^^^ian kan.ssa ns. Hav-Herran-,
ia j a k a r s i m y k s i i n s a . Kyllä P'^^': .^pnmis, jolla .se 10 miij. dollarin
PIIRUSTU.STEN .MUK.VAN
Taskussaan 100,000 dollaria tn
Amador lähti .si^Ji^n toteuttani.ian
näitä .suunnitelfma. joista hän s;i-man
kuun 18 päivänä kirjoiti po-käyttöön
kuuden mailin
kaistan kannakse.sta.
.Mutta sitten USA kohtasi
levvisen
, ^ • j j v v p i 11111.7, - j v f i i < i i\j IIII 1 j . . v i u i « a i I II
namalaiset o v a i ^ a i K a i . s c m m i n - käteismaksua ja 52.50,000 vuotuista
k.n v a a t . n e e t k o r j a u K S i a a l a n - ^^^^^^^^ j^^^^.^^^^.
.eeseen. nTuTia k u n he d a n har^
teillään on o l l u t miltei j a t k u -
.'asti a m c r i k k a l a i s m i e l i s i ä hal-l
i t u s h e r r o i a , j o t k a ovat s a a n e e t ! . , .. , .
m u r u j a v h d v s v a l l a i a i s t e n i.sän- Ko»0'nh.an senaatti piti kor-l
i c n pövdäita. n i i n ka-n.-^allinon > ^•'"^»^'^' P"^"'"« i'' ^'«-'Ita.vtyi
vapa-usli k e on vain k v t c n v t ' '-"Unoimasta sopimusta. Sillä ei
a l l a kehiltvmättä v a i - t'naa ollut paperipalan arvoa ja
taka-
.'apa
pinnan
sinaiscksi kansanliikkeeksi. J a US.-\:ri siirtomaariahne presideiitti
m i l l o i n Panamaan on noussut Theodore Roosevelt (Franklin Dela-f
h a l l i t u s , mikä o n esittänyt v a a - i " ° " s^tti kiukupuuski.s.saan
j l i m u k s i a P a n a m a n k a n a v a t i l a n - Colombiaa, •'riidanhaluiseksi" ja
|"!,een k o r j a a m i s o k s i , se o n s u u -
•Suunnitolma näyttää miiuista
hyvältä. Osa kannaksesta julistan,
tiiu Itsenäiseksi, ja USA:n jou
kot pitävät huolen siitä, ctta
mitkään Koloinbian sotavoimat oi­vat
pääse tunkeutumaan tälle alii
eelle . . Kansalliskokous kutsu­taan
koolle ja .se valtuuttaa uuden
hallituksen ministerin alli-kirjoit­tamaan
sopimuksen ilman, että
siihen tarvitaan kansalliskokouk­sen
ratifiointia. Molcmpin osa­puolien
hyväksytyä sopimuksen
uusi tasavalta Jää US.-\:n suoje­lukseen
ja siihen liitetään muita i
alueita . . 30 päivässä on kaikki i
saatettu päätökseen. i
borshtsh höystetään valkosipulin - ,
I kanssa survotulla sianrasvalla, lo- " »-•
Mokkanahka kerää helposti pölyä i puksi keittoon lisätään tomaattivu- ' ' V '
ja likaa, j a se puhdistetaankin päi-j paigita ja annetaan sen nopeasti
vittäin raakakumiharjalla. Rasva- i kiehahtaa. Senjälkeen borshtshia
tahrat poistetaan tahranpoistoai ! annetaan hautua 15—20 minuuttia. '
neella, mutta ei. liiaksi hangaten. Tarjottaes.sa;on hyvä lisätrTteittoön--
lautaselle lusikallinen hapanker-maa^.
• - '••":•..,.••>
V 1 1 -
vä: 18 pnä Hay ja Bunau-Varilla
allekirjoittivat sopimuksen, jolla
10 km:n levyinen alue vuokrattiin
Panamasta USA:lle ' i k u i s i k s i ajoik­s
i " alussa mainitulla, Kolombian
edustajahuoneen hylkäämällä sum­malla.
Jonka jälkeen Bunau-Varilla
saattoikin sanoa: 'Panaman hallitus
turvautuu tästä lähin minuun kuin
S I T Ä
J A
T Ä T Ä
Canadan kuuluttajista yksi par­haiten
pinnalla pysyvä, J .
Frank Willis, on isäntänä ja
kertojana CBC-TVn uudessa
yleisten asiain . ohjelmassa
"Question Mark" (Kysymys­merkki).
Joka toisena sunnun­taina
nähtävässä '•Kysymysmer­kissä
on johtavien kansalaisten
haastatteluja, jotka esittävät
voimakkaat uskomuksensa' ja
niiden takana olevat peruste­lunsa.
OLI TULLA VÄÄRINKÄSITYS
Isäntä: — Minun anoppini tulee
luonnolliseen oppaaseen. Minulla ei | huomenna j a viipyy luonamme meU
ole enää mitään syytä epäillä sen j k o pitkän aikaa. Olen tehnyt luet-lojaallisuutta".
i telon hänen mieliiuoistaan teitä
Kolombian laillinen hallitus . lä-j varten .
hetti tietenkin jpukottain vastalau-i Keittäjä: — Jaha, hyvä on.
seita USA:lle, mutta Hay tipautti ne i isäntä: — Niin, painakaa mieleen-sellaisinaan
paperikoriin. Niihin ^ng, gUä n i in pian kuin valmistatte
ei vaivauduttu edes vastaamaan. Ja i yhdenkin ruokalajin, joka on mäi-presidentti
Theodore Roosevelt sa
noi vuosia myöhemmin: |
" J o s olisin noudattanut tavan'
mukaisia vanhentuneita tapoja |
olisin esittänyt kongressille ken-j
ties 200 liuskan verran kunnia-arvoisia
papereita ja väittely asi­asta
jatkuisi vieläkin. Mutta minä
otin kanava-alueen ja annoin kon­gressin
väitellä, ja kun tämä väit-^
tely-aparaatti toimii, toimii myös
kanava."
Mitään kornmentaareja ei tarvita.
Ne kalpenisivat valjuiksi tämän
"länsimaisesta demokratiasta"
poimitun hirtehisen tapahtuma­sarjan
rinnalla.
OLLI LAINE.
n"mu tässä
erotettu!
luettelossa, te olette
VALOKUVA.\MOSSA
—• Valmistatteko myös luonnol­lista
kokoa olevia suurennuksia?
>- Se on meidän erikoisalamme.
— Hyvä on — tässä on kuva jon­ka
otin Pallaslunturistai
YLELLISYYS JA KURJUUS RINNAKKAIN
I remmiltä m u o d o i lisuuksitta.
i amerikkalaisten isäntien suo-
1 s i o i l i s e l la avulla j a tuella k u ­rkistettu
ja sivuutettu.
! Merkillepantavaa n n . että ny-k,
yinen presidentti Roberto
ISÄN JA POJAN KESKUSTELUA:
—Isä, mikä on. poliitikko? ;
— Poliitikko on ihmiskone, jolla
on alati liikkuva kieli.
— Mutta mikä sitten on valtio­mies?
'
— Valtiomies on entinen poliitik­ko
.joka on oppinut pitämään kie­lensä
paikallaan.
vs
. SS; -.3:
epäsosiaaliseksi" valtioksi.
.kanava-aluetta on hoidettu aitoon imperialistiseen mal- i C h i a r i . joka on nyky:sle«ri mie-l
i i a Panamalaiset syyttävät, että h e joutuvat kanava-^alueelia
jatkuvan diskriminoltnnin alaisiksi. Tässä yhteydessä on syytä
palauttaa mieleen, että amerikkalaisilla on siellä kaikki joh­tavat-
virkapaikat: 1,500 johtavaa virkaa ja 120 kanaväiuotsin
asemaa on amerikkalaisten omissa käsissä. Ja mikäli panama-laisiäsiellä
pidetään työssä, heille maksetaan samasta työstä
jenkkien rinnalla^257'. huonpmpi palkka (muodollisesti palk­ka
vpi o l la sama mutta kun amerikkalaiset saavat palkkansa
ohella 25-prosenttisen lisäkorvauksen eli boonuksen, niin se
aiheuttaa sanotun'eron). Tilannetta pahentaa vielä G I O - A F Ln
huippujohdon kurja politiikka, minkä perusteella — ja Tässä
'näkyy oikeistolaisten uniobyrokraattien todellinen kurjuus —
Ifielletään kanaya-aiueella panamalaistcin oikeus liittyä am--
mattiyhdistyksiin, mihin yhdysvaltalaiset työläiset kuuluvat!
Kanava-alueella on loistoa j a rikkautta, sekä erikoiskaup
poja, joista saa tavaraa hieman halvemmalla hinnalla. Mutta
aivan kanava-alueen kupeessa e l i rajalla on panamalaisten
kurjia slummiasutuksia, "hoilyWQodeja", joista e i ihmisasun-nc
»n nimitystä voida käyttää.,
Mutta tämän lisäksi on vielä muitakin tekijöitä — esi­merkiksi
maan vitsauksena oleva epäoikeudenmukainen
maan omistussuhde. Kymmenen prosenttia väestöstä omistaa
suurimman osan viljelymaasta j a maan "oma" h a l l i t u s koos­tuu
kokonaan varakkaasta väestöosasta. Itsestääin selvää on. -iiH^uu Panamalle yhtä kiistat-että
maan luonnonrikkaudet, kuten.öljyjä mineraalit, ovat"1 ' " u H ^ ^ 1'''''^} keskilännen osa-valtaosaltä
amerikkalaisten kontrollissa ^ kuu.uvat Yhdysvaltoi-
.enosoiUistcn ' takana amakin
vissiin rajaan saakka, o n itse
;uuromi:-:taja j a upporikas mies
Va.kea on s i i s sanoa, miten
iän tulee asiain kehitykseen
iuhlaulumaan myöhemmin.
TiedotäiVn kuitenkin^ eitä hän
•-!n va;!tirmt kanava-alueen
kan«:a]li.st,amista juuri hän kat­kaisi
diplomaattiset suhteet
Yndysvaliain ja Panaman vä-j
iillä, sekä j u l i s t i keskiviikkona
1 —- vastoin WashingtonistatuI-i
'eitä " c h i e i t a " että Panama
r.deltäytyy uusimasta diplo-j
T i a a t t i s u h t e i l a a n Yhdysvaltain
i kanssa, ellei Wäshinglon suos-
I ' u etukäteen sMhcn, että Pana-
! man kanava-alueen .sopimus
f U l i s i l a a n perusteellisesti,
i Me puolestamme yhdymme
1 n i i h i n hyvää tarkoittaviin ca-
I ladalaisiin j a edistyksellisini
yhdy?valta]ais;inv jotka toivo-
-N^aL ja vaativatkin, että U SA
korjaisi Panama-vastaisen kan­tansa
ja tunnustaisi sekä sanoin
3ttä te.^in, että Panama-alue
h i n .
KAKSI YRITTELIÄSTÄ HERRAA
US.'\:n keinot eivät kuitenkaan
loppuneet tähän. Kun se ei päässyt
Panamaan pääovesta, se päätti pyr­kiä
kellarinluukusta. Kolomhiaan
kuuluvassa Panaman maakunnassa,
jota kanavarakennussuunnitelma
koski, oli luonnollisesti henkilöitä
jotka odottelivat US.\:n isänii.vyttä
ia olivat pettyneitä, kun sitä ei kuu­lunut;
USA:n rohkaisemina nämä
purit lähettivät erään t r i Amadörin
Washingtoniin, jossa tämän tuli ot­taa
yhteys herraan nimeltään M.
Philippe Bunau-Varilla, juonikkaa­seen
kyynilli.seen seikkailijaan,
ranskalaisen kanavayhtiön entiseen
in.sinööriin, joka lähinnä itsekkäistä
syistä oli valmis toteuttamaan kana^
va.suunnitelman mihin hintaan hy­vänsä.
Bunau-Varilla puolestaan kirjoitti
lokakuussa 1903 kirjeen' eräälle
prof. John Ba.sset Mooielle, junka
toivoi toimittavan kirjeen edelleen
presidentti Roojcveltille. Kirjecssän
Bunau-Varilla esitti tarkasti laadi­tun
suunnitelman vallankeikauksen
toime-:;npane!iiisesta Kolombia.ssa ja
kertoo hankkeesta kirjoittamassaan
kirja.5sa kirjeen päättyneen seuraa­vasti;
.
"Itlutla on selvää,' että tämän­tapainen
keikaus voi tapahtua
vain USArn ennakolta sitä roh­kaistaessa,
rahoittae.ssa ja antaes­sa
lupauksen, että Amerikka heti
PÄIVÄN PAKINA
"Tiedustelun" tiedustelua
'^elevisioksi eli vain TV:ksi hau­kutun
CBC:n kansallisen tollotti-iiieii
yksi miellyttävin ohjelmanu­mero
on "Inquiry", jossa nimensä
mukaisesti 'tiedustellaan" milloin
sitä ja tuolloin tätä ky.symystä kos­kevia
asioita.
Se on monista puutteellisuuksis­taan
huolimatta miellyttävä ohjel­manumero
jcssa pyritään käsittele-.
_mään monia asioita "canadalaisit-tain".
Se on myös, milloin parem­min,
tuolloin heikoimmin onnistu­nut
ohjelma, jo.ssa pyritään avarta­maan
katseliain maailmankatsomus­ta
ja tietoisuutta, sen sijaan kun
Hollyvvoodin monissa jännäreissä.
Korean sodan voittofilmeissä ja nau-rupillereissä
pyritään tylsistyttä­mään
ihmismieliä.
Mutta viime maanantainen In-quiry-
ohjelma oli suurelta osalta
sellaista sekahedelmäsoppaa, ettei
paremmasta väliä.
Jotenkin ymmärrettävissä on vie­lä
mainitussa ohjelinassa esiinty­neet
länsi-saksalaiset sanomalehtien
toimittajat ja heidän vätyslolynsä.
Mutta Inquiry-ohjcInKin laatijat
ja suunnitlelijal olivat kerrassaan
.seota omakutoiscen hämähäkin­verkkoonsa.
Kuten sanottu, ohjelmas.sa esiin­tyneet
länsi-saksalaiset sanomaleh­tien
loimitlajal jättivät vastauksil­laan
paljon toivomisen varaan.
Kaikista näKyi ensinnäkin, että
he olivat "amerikkalaisia amerikka-laisempia".
He. halusivat nimen-liehitellä
Washingtonia.
Vaikka Länsi-Saksa on esim. vis.-
seissä erikoissuhleissa Ranskan
kans.sa, niin de Gaulle ja Ranska
yleensä oli näille sanomalehtineeke-reille
tyhjää ilmaa.
Canadalaiset maksavat veroa sel­kä
koukussa pitääkseen asevoimiaan
— lentpsekaadereja ja armeijan
prikaatin länsi-^saksalai^ten "turva­n
a " — mutta nämä sanomalehtien
edustajat sanoivat yksimielisesti,'
ettei canadalaisten ponnisteluista
ole mitään tietoakaan siellä — mut­ta
VVashingtonin lupaukset ja sanat
ovat ottaneet Kaikkivaltiaan uskon­tunnusten
paikat. ,
-Näin päällisin puolin.
Sitten kun heille — sak.salaisille
.sanomalehtien toimittajille — esi­tettiin
ky.syniyksiä Saksan osuudes­ta
toisen maailmansodan alkami^ j että tällaista "valistusohjelmaa"
seen, niin he myönsivät joten kuten, I saadaan länsi-saksalaisilta porvarib
että kyllä kaiketi saksalaisissa oli s listen lehtien toimittajilta,
siinä jotakin vikaa — sievästi sa-1 Mutta meitä ihmetyttää suuresti
noen " l i i a l l i s ta kansallismielisyyttä" ; se, miksi CBC käyttää varojaan ja
pankaamme merkille. . i energiaansa sellaisen ohjelman vä.-
Kysyttäessä, opetetaanko Saksan ; liitämiseen EuVoppasta asti! Luulisi
kouluissa lapsille, että Saksa oli
syyllinen toisen maailmansodan
aloittamiseen, he- molemmat .sanoi­vat
lainkaan arkailematta ja häpeä
mätiä, että E l OPETETA. Ja mik­si
ei? Siksi kun opettajien on kuu­lema
vaikea selittää lapsijle omaa
osuuttaan Hitlerin aikana, jos he
kertovat ja opettavat nyt lapsille
totuuden!
He väittävät tosin, että yliopis­toissa
ei historiankäsittelyssä enää
salata totuutta — mutta totuus sel­laisena
kun eiliset natsit sen voivat
myöntää sanotaan näinmuodoin
vain harvoille ja valituille.
Kun' heiltä kysyttiin, että onko
mitään mahdollisuutta, että Länsi^
Saksa syyllistyisi samaan "kansallis­mielisyyden"
rikokseen uudelleen,
he torjuvat kaikista revanshimieli-sjstä
puheista j a kirjoituksista huo­limatta
sen sanomalla yliolkai.scsti,
että H i t l e r in aikainen "kansallisuus-mielisyys-
hölynpölyllä" ei ole uuden
tulemisen mahdollisuuksia. Sitten l i ­säsivät
— ja se pitänee paikkansa
— että Saksan kahtia jakaantumi­nenkin
vaikeuttaa kansallisuusmie-lisyys-
hölynpölyn uudelleen nousua.
Mcilä ei tietenkään ihmetytä se,
sillä rahalla, mitä moisen moskan
tänne välittäminen maksoi.saatavah
jotakin vähän garempaakin, kuin
natsismin veriruiskeitten syntien
vihreän veran^alle työntämistä. :
Ja itse kyseinen Inquiry-ohjelnia'
öli häväistys eanadalaisten arvioky-kyä
ja itsekunnioitusta vastaan.
Ohjelman alussa lavastettiin näyt­tämö
niin. että kysymys on seka
Itä- että Länsi-Saksasta. Ohjelmassa
oli kuitenkin ainoastaan länsi-saksa­laisia
j a länsisaksalaisuutta Ohjel­man
lavastajain tarkoituksena oli
siis vain poliittinen näpertely —
poliittisen vihamielisyyden ilmaisu
Itä-Saksaa eli Saksan Demokraattis­ta
Ta.savallaa vastaan.
' Ja loppuyhteenveto oli , samaa
maata. Sen sijaan, että olisi pysytty
asiassa, eli Länsi-Saksan asiain kä­sittelyssä,
mistä oli puhe koko oh-;
jelman ajan, esitettiin lopuksikin
huonosti salattuja vihamielisiä väit­teitä
itäänpäin. '• '
Minkälaista, inquiry-ohjelmaa täl­lainen
moska: on? Aivopesuako, sii­tä
pahimmasta'oljista? ''
— Känsäkoura. - r.