Vapaus, May 26, 1953

              Sivu2 Tiistaina, toukok, 26 p. — Tuesday, May 26,1953
(UBEBSD — JaOependeab tabor
'Organ ot Fianlsb Canadians, Es-t&
bUtiied Nor. 6, 1017. Autborized
I ,;«0i,fiecoxid class maU by the Fost
Office Departsnent; Ottawa> Pub-liflbed
thrice veeUy: Tktesdaya
Tbursdays and Saturdaysby Vapaus
Publishing Company Ltd^ at 100-102
Elm 8t. W., Sudbuiy. Ont.. Canada.
Telephone: Business Otiice
EdiUirm Office 4'42S&i;>«anaeer
£.fiu]uL EditorW. Eklund, BIsiJJng
addrcsg; Bo» 69. gudbiojr;'Ontario.
Advertising rates upon appUcation.
Transla tlon free of eharge.
TtLAHBHDmATi
Canadassa: l vk. 7i)0 d kk. 3/75
..O..:- 3 kk. 2.25
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8i)0 6 kk. 4.30
Suomessa 1 vk. 8 ^ '6 kk. 4.75
Suurvaltojen neuvottelui«ta-
Kuten aikaansa seuraavat ihmiset tietävät, VhdJ75Va!teinpro.sJ-J-
dentti ELscnhower suhtautuu kielteisesti, suurvaltain hailitusten kpr-
•oikeimman portaan •neuvotteluihin missä voitaisiin ratkaista ne' kiistä-
• kysymykset, joidert takia kansainvälisellä ar^j»nalla yallitse^^^^^l^^
jännittynyt tilanne, .Se myrsky, .minkä sir AVinston Churchillin -ja:
j'""<?let«ent Attleen äskettäiset rauhanomaiset lausunnot Yhdysvalloissal •
aiheuttivat, on osoituksena siitä, että Yhdysvalloissa on todella yai-
Jcufusvaltaisia piirejä, jotka eivät halua sen paremmin Korean sodan
lopettamista kuin muidenkaan kiistakysymysten rauhanomaista rat-isaa.
•-•li
• f:
: 'I <:
*.
Vaikka presidentti Kiscnhower sanoi erään äskettäisen puheensa
yhteydessä, ettei hän tunne ketään amerikkalaista, joka ei.halua i'au-
'..-haa,: niin kumoamaton tosiasia on kuitenkin se, että esimerkiksi Ko­rean
sotanäyttämön amerikkalaiset johtajat 0|vat yksi tqisensa jälkeen
vaatineet Korean sodan laajentamista. 'Muistetaan, että kenraali'Mac-
Arthur olisi mennyt suin päin kolmanteen maailmansotaan,'jos ei ih­miskunnan
suuren enemmistön rauhantahto olisi häntä siitä estänyt..
Cyjlibtetaan myös, että MacArthurin •vallanperijät" ovat -esittäneet
Samanlaisia ajatuksia. Viimeksi "yhden miehen vähennykseen" jou­tunut
epäonnistunut kenraali Van Fleeton julkaissut suurta huomio^
saaneen artikkelin, missä suositellaan Korean väiirauhatieuvbttelujen
keskeyttämistä ja sotatoimien laajenUimista siitäkin ivälittämättu
Vaikka se johtaisi sotaan Kiinaa vastaan, ja sitä tietä kolmanteen
maailmansotaan.
• Kun Yhdysvaltain johtavat sotapäälliköt öyait miltei poikkeuk­setta
tällaisia .sodanlietsojia, niin se saattaa pakostakin äjai^elemaan,
että heidät on nimitetty: näihin "korkeisiin virkoihinsa" juuri sotafe- '.
ten mielipiteittensä vuoksi.
Viimeksi itse presidentti Eisenhower suoritti eräänlaisen "saarto-
-^likkeen'.' kansainvälisten kiistakysymysten rauhanomaista ratkaisua
"vastaan. Kuten on tälläkin palstalla todettu, maailman yleinen mieli­pide
tervehti lämpimästi ja suurella innostuksella sir VVinston Churc­hillin
ehdotusta siitä, että maailman johtavien maiden pääfhiehet'ko­koontuisivat
keskustelemaan ja sopimaan vallitsevista Hiistabysymyk-
.sistä. Churchillin ehdotus sai vähän myötäkaikuaO^|iyH^^^
sissakin piireissä ja sellaiset maat kuin esimerJiiksi monet
muut yhtyivät sataprosenttisesti Churchillin rauhanehdoitilsiin.
Tässä tilanteessa Yhdysvaltain hallitus oli. pakqitetti|^^ tekemään
/'jotakin", -välttääkseen joutumasta sodanlietsojaii^jk^rjöihih ihmi<v- -
kunnan yleisen mielipiteen edessä; C^iinpä sitten tapklitUi^^tä Yhdys­valtain
toimesta ehdotettiin Britannian, Yhdysvatt»n''.ja Ranskan ;
hallitusten; \ päämiestenkonferenssia,, mikä aipta^^^^ää^ tute- .
van kesäkuun jiikan Bermudassa. Ilmeistä on —^sir A^iffsfön Churc-hiilin,
arvosteleva lausunto tästä ehdotuksesta vahvisfaa:;^,tä;|(äM ,
— että tarkoituksena on ''kiertää" pääkysymys, vöittM^i^^aä Ja mä-nöövierata•
niin, että* idän- ja lännen välistä korkean ixyrtaan neuvot­telua
ei pidettäisikään. , _ '
I
, I
I
I
I
t
I
•i-
I
(
>
i
I
I
I
: S
t
t
i
I
»
i
I
I
t
•« •
t
I a
''*••
• t
s- / _
/Me emme kuitenkaan usko," että tänaiser''syrjähypyl''' {
osnistiimaan; Ihmiskunnan s.uuri enemmistö vaatii rauhaa,ja kiista­kysymysten
rauhknomapta ratkaisua; . M liun ohella itÄeidän "suoma­laisten
mielet kiintyvät' iässä yhteydessä Skandinavian niaiden halli­tusten
yhteiseen lausuntoon, jossa kannatetaan täydellisesti Churc­hillin
ehdotusta. Norjan,^Ruotsin ja Tanskan ulkornii)isterit (Tri
Saiward M ; Lange, Norja, Östen Unden, Ruotsi ja Olo Björn, Tans­ka)
julkaisivat viime viikolla yhteisen lausunnon missä kannatetaan
johtavien :suurvaltojen johtajain "henkilökohtaista" joettvottelua ja
uKlorean sodan lopettamista Intian päätöslauselman p^Vusteella.
^ 'Monet muut h a l l ^ u ^ t , ja rauhanpuolustajain mtHaöbaiset jou-k
§ ovat antaneet safhanlaisia lausuntoja. Canadank^^j|ailitus ar-
•vosteli lievästi Yhdysvaltain kannanottoa Korean väliräiiSSäft^uvotte-luissa,
mikä sellaisenaan on hyvä ja tervehdittävä toi4»!^lp^ae. Ca-^
nadan kansan.ja valtion edut vaativat kuitenkin sitä, i^tlääiittohalli-tuksen
pitäisi mennä tässä arvostelussa asekeleen pitemmälle. Kan­sallisten
etujemme vuoksi Canadan hallituksen pitäisi sanoutua päät­tävästi
irti Yhdysvaltain kaikista sellaisista ohjelmista ja kannan­otoista,
joiden tavoitteena on sotavalmistelujen jatkaminen ja tehos­taminen.
Omien kansallisetujemme vuoksi Canadan' pitäisi vaatia,
kuten vaativat Skandinavian maiden hallitukset, sekä iifitian ja Bri­tannian
hallitukset, Korean sodan hetikohtaista lopettamista .ja suur-
>?ältojen johtavien miesten henkilökohtaista neuvotteluja muiden kiis­takysymysten
ratkaisemiseksi, ^ r ; >
Ottawassa ei sitä ehkä täysin oivalleta, mutta tosiasia kuitenkin
om että canadalaisten keskuudessa laajenee nopeasti seilaillen kä^^
että tämän maan känsän jä väUion edut Ja onni liittyvät i j ^ n lähei­sesti
Korean välirauhaneuvotteluihin ja Churchillin ehddSlartiähn suiff-valtojen
johtajain neuvotteluun. Canadalaisten työ-^^-'iharkkiria-mahdoUisuudqt
sekä niihin perustuva kansanjoukkojen hyvinvointi
ovat riippuvaisia siitä, saadaanko kansainvälinen rauha vakautetuksi
ja;tiAoisat sotavalmistelut estetyksi.
^ Tässä tilanteessa meidän hallituksemme tulisi vaatia Yhdysval­loilta
sitä, että^supsVuisi neuvotte^ NeuvostoliitohVBritanniain,
'Ranskan ja Kiinan Kansantasavallan kanssa. Bermudan kokoukses-<
ta ei saa muodostua suurvaltojen rauhanneuvottelujen "substituuttia'-,
mikä pahentaiisi kansainvälistä jännity.stilannetta. Rauhanomaista
ratkaisua vaativien kansanjoukkojen ja hallitusten, mukaanlukien
Canadan hallituksen, tulee vaatia, että Bermudan kokouksen jälkeen .
pidetään mahdollisimman pikaisesti suurvaltojen vastuunalaisten joh­tomiesten
henkilökbhtainen kokous tai konferenssi, missä ratkaistaan
sodanvaaran aiheuttavat pääkysymykset. Bermudan kokouksen yh­teydessä
pitäisi kaikkien kansanjoukkojen ja hallitusten vaatia entis­tä
päättävämmin, että Korean sota tiilee lopettaa.
" Rauhan säilymisen ja vakiintumisen mahdollisuudet ovat suu­remmat
kuin moneen; vuoteen! Tätä mahdollisuutta on käytettävä
ihmiskunnan yhteisten etujen hyväksi. On muistettava, että sodan­lietsojat,
ioiden käytettävissä on sekä rahaa, että voimakkaita propa-gandavälineitä.
työskentelevät herkeämättä rikollisen ;sotasuunnitel-viensa
hyväksi. Täniähv^ rauhanpuolustajain ja rauhaa kannat­tavien
hallitusten täytyy jatkaa ja tehostaa toimffttaansa, jotta ihmis­kuntia
Uhkaava hirveä atomisota voidaan välttää.
' 7;^ ;jros koskaan, niin juuri nyt oh ponnisteltava rauhan"hyväksi—
ja huolimatta siitä mitä canadalaiset tekevät tai tekemättä jättävät,
^Storia vaqtii myös meidän hallitukseltamme määrätietoista: toimintaa
räiiban'h>ryäksi; Korean sodan'ja n.s. "kylmän «ylan-Mopettamiseksi.
YLEISÖN
KIRJEITÄ
Tänä osastossa ltdkafslaaa yleisön
UrteUiii ne lUs cdnstairat kirjoltfa-
Jalo mfeUpHcitä, Kbtitti pftälsf ra-
JtMta», im mabdoiUsUt, Z99 $aaam.
Tähän osastoon lähetettyä kfrIeUä
el palauteta.
BAlTTlUSKySYMTS
RaHtiusasioita' käsitteläviä kirjoi,
tuksia näkee: Vapaudessa' väbän.
Täältä timminsistä kirjoiUelee A. I.
H;-raittiustyötä käsiteleviä idrjoituk-siä.
Hän kertoo ' peitteleoiättä mitä
Juoppous saa allcaan:- - iJouduin äsket'
täin; keskusielnun- henldldn- kanssa.,
joka^ ei tuntenut väiEijuomien tuoniaa.
turmelusta. S e i t i n liändle Ja osoi­tin
' kuinka Jotkut--bvat väkijuomien
ansiosta 'kuolettaneet itsestään pois
kaikki inIiimUliset tunteet Ja ovat
valmiita vaikka mitim. Silieleeni
muistui isilloin myöskin ajat Jolloin
olin Suomessa työväen raittiusjärjes­tössä,
Joka taisteli väUJuomieii käyt­töä
vastaan. Niiltä ajoilta on Jäänyt
muistiini eräästä kuvaelmasta seu­r
a a v a a ; ' :
Tuolla Jyrkän mäen rintehellä
on mökki matala. Jonne mieleni'
.•'/.^halajaa;:;./ ^••.v'--.v^-v-v.-^
Siellä rsikikahin Ja äiti armahin
tuo tervehdykset muUe vankilaan.
• • . ,.V^.v,'.,MaliiarL
iVUta miiut
. Belffa.Onkoolemassa maan-1 Itäämme hiCTan tarkemmin, miten
päällistä paratiisia? Kyllä, on • si:rto.TiaaraJehittäjät imelät,alkuasu-osoittaotanat,
että sellainen on f kasväestdä. ' .< r •
TOTUUS iEI P A LA
T U L E S S A K A AN
Vapaa maailma on asiallisesti pal­jon
myötämlelisempi Churchillin
'mitä-meiua-on-menetettävänä' suh­tautumiselle
rauhan asiassa' kuin
Amerikan Lunhälle. mikä näyttää
esitUvän koko sarjan ehtoja ennen
neuvottoluja. — Detroit News,
L I I K A TYÖ K L ^ U T T AA
VOIMIA:
Waslun«ton. —, Presidentti Eisen-howerin
golf-pelhi tulokset ovat hä­nen
ylcsityissalaisuukslaan,:: mutta
Jchtavat työväenjärjestöt pitävät k i r ­jaa
siitä .ajasta, mmkä hän käyttää
huvitteluun.
, r,"äs puhemies sanoi.-tänään, että
C I O : n - poliittiaen :..t<»lminnan komi*-
tea pitää •'huvin-vuoksi' kirjaa pre­sidentin
aikataulusta.; '.- .
..; Tämä hAiomattu työyäenjohtaja sa­noi
kuitenkin, että presidentti. Eisen-hower:;
vietti viime yiJkolla äinoas-taah-
yhden : päivän yaikolsessa ta­lossa
:Jäv ai^pi^-.^itfaavfua <, kuvauLsen
pr^idehtin edesottamisist^ ,
peliä:. v'..^ •:
' Maanantaina — kokQ päivä. Wash-ingtoaissa.
: •
•TUstalna — Utapäivä.kulul Gettys-bu:-
gla Ja Shangrilan • (Hooseyelt-valnajah
entinpn, p^ilöpäUcka, Catoc-tln
vuoristossa Thurmöiitissa Md.)
lähels€l^ä^ favmlUä. . • . ^ .
Keskiviikko —\41tapäivän golf-peli
B i i r h i ^ g T r e e Golf klubilla, pala­ten
työpöytänsä ääreen myöhään i l -
täpäiväUä.
Torstaina — lähti presidentin h u ­vipurrella
WUHamsbui^Uia William6-
burgissa Va. puhuakseen.
Perjantaina — suunnitteli palata
takaisin Valkoiseen taloon maanan­taina.
— U . E . News. -
Washingion, D. C. — New Yorkhi
republikaaninen kongi-esslmies W.
Sterling . Cole tiedottaa presidentti
Elsenhowerin hallituksen esittävän,
että presidentti'Trumanin luonhehti-masla
Atomisen Energian Komission
$1,600.000,000 menoarviosta typiste­tään
ensi tilivuoden aikana 30*r«.
• Cole o n senaatin Ja edustajahuo­neen
yhteisen atomiseh energian va­liokunnan
puheenjohtaja.; ; Hänen
lausuntonsa ftiukaan vaikka teh-dääiildn
$480 miljoonan typlstys, niin
Jää sUtä huolimatta aivan rUt«äv.1sti
varoja kqmJisslolle atomisieh. aseiden
kutittamiseen. Mutta tämän toimen­piteen
kautta . lykätään tuonnem­maksi
• reaktoreiden^ rakentamista
atomiselta voimalla toimivaa lento-kdnelden
• emälalvaa• ' j a atomlsella
'v<>imalla tolhiivaa lentoikonetta var-teii;
Alutta tutkimustyö niiden ke­hittämiseksi
Jatkuu kuten ennenldn.
parahtaa Hupsun
AVaihlngton. —-. Terveydenhoitovi-ranohiäi^
et ovat täällä' llmoitta:.e«t,
että alustavat kokeilut ovat toden­neet,
että. yhdellä annoksella binisil-lin-
nimlstä... rohtoa voidaan paran­taa
^varhaisella asteella oleva kuppa.
Binisillini • on eräs penJsUluiin
muuiihos. Terveyshallinnon veneeris­ten
tautien osaston apulaisjohtaja
tri. Cla;rence A . Smith sanoi, että m i ­kään
rohto ei ole ehdottoman teho­kas
kaikkiin kuppatautitapauksiin
mutta että binialllini on osoittautu­nut
parhaaksi. Uutta rohtoa on k.'j-kelltii
vasta 125 potilaassa.
— Canadan'rautatiet v. 1951 ro-muutttvat
: 18Ö vanhaa rautatieve-turia
j a panivat liikenteeseen 240
uutta.
: olemassa. Enenunänldn, parisen
boakautta sitten Jopa .' määritel­tiin/
missä ; s e U ^ sijaifieie'.
Jcs voidaan laotias '^ätoMkka-laiseen;
ailuJcaosIehtcen >:NenrsWee-kiin,
niin jniratiisi sllaftsee' 'siinä
csassa' - Afrikan mannertani jota
maantieteen oppikirjoissa f fctitsu-'
taan Belgian alasmaabsi KOh|E|ofcsi.
.Se ei kuitenkaan ole kemablen,
vaan aivan tavallisten knolevais-ten
asuttaira. Newsweek kovaa
kuitenkin niin värikkäästi heidän
elämäänsä, että etsimättä i tulee
ajatelleeksi: *Jos taivaassa «levät
pyliät saisivat lukea Newsweekia.
he tulisivat vibreilisi kateudesta.
"Tässä ei Irultenkaan ole icysymys
eurooppalaisista planta ashinöigista-jist.
a tai kauppiaista, vaan alkuasuic-kaista
Newsweek vakuuttaa, että B e l ­gian
Kongon bantu-neekerit Viettä­vät
hucletcnta elämää: •
"Jokainen alkuasukasp^he ' saa
tiilitalon Ja ka-ui iintalsta: ateriaa
päivässä , . , heillä' ton maksuttomat
koulut jä taitavien eurooppalaisten
lääkärien hoitama ilmainen sairas-hoito.
Sitäpaitsi heidän minimipalk­kansa
oh 30 dollaria kuukaudessiä."
— Miksi Kongo on niin kukdislava
maa? kysyvät Newsweekin' toimitta­jat.
Ja vastaavat itse:
— Siksi, että rotuvihaa ei esiinny
ja siksi, että kaikki "mal.-J money''
(tcCtevät rahaa). .
Koskeeko se todella kaikkia.
Ei tarvitss kuin iiiukan pintapuoli-
S3stl silmäillä joitakin belgialaisia
sancmalehtiä saadakseen atnerlkka-laissn
aikakauslehden valhesta K i n -
ni. :„ .
ENSIMMÄINEN VALHE: " J o k i n en
aliuasuiasperhe saa tiilitalon jji kak­si
Ilmaista, ateriaa päivässä."
Ei oie liioittelemisen vaaraa ' sä-noessamme,
etiä mainitut tiilitalot
ovat olemassa vahi amerilkkaiäW
toimittajien mieiifcuvituksessa. Bel^
gialaiset. lehdet .Uedöitbavat pä-ivit-i
täin afrikkalaistfiin; työläisten' Iceätä-mätö-
Tiistä asunta-oloista. Ne 'hök­kelit,
joissa työläisperheet .asuvat,'
kaatuvat usein lieidäh niskaansa..*ka-tolinteh
lehti L a Libre B8lgliiue'^^;r-''
'j'6ittää, että vuoi-otöissä' oieVäb-l&a-^;
tuneekerit usein nukkuvat 'VuorcJtel-len
samoilla lavereilla parakeissa. Ofi:
vaikeata" uskoa, että tiämä työläiset
mieluummin nukkuisivat kolmen,
hengen lavereilla kuin hankkisivat
itselleen kolme niin mainiota t i i l i ­taloa,
joilla . N_ewsv;eek <yi variistar
nut Kongon väestön: ;i, f lf ; S i^.
Mitä " i l m a i s i i n aterioihin" f.Uee
niin amerikkalainen lehti; jättää hile-'
nctunteisestl mainitssmatta, että'to­dellisuudessa
työläiset saavat maksaa
niistä omasta taskustaan. Jokuinen
belgialainen sanomalehdenlukija tie­tää,
että Kongon työnantajat ve­tävät
työläisiä varten hankiiimiensa
elintarpeiden kustannukset pois työ­läisten
palkasta- Ja hinnat ovat h u i -
mankorkeita. Todellista hyvameke-välsyyttä!
TOINEN VALHE: "Alkuasuk'<cailla
on makEUttomat koulut ja taitavien
euj-ooppalaisten lääkärien hoitama
sairasholto."
Tosiasiassa estävät belgialaiset' sa­traapit*
samaan tapaan kuin muissa­kin
slirtomaisa, afrikvtalaisten työ­läisten
valistamisen. Kongon köy­hästä
väestöstä on 97 prosenttia lu­kutaidotonta.
Harvoissa ariteiskou-
Inlssä lähetyssaarnaajat pänctäävät
lapsille teesiä "valkoisten eteväm-myydeslä"
ja saarnaavat tottelevai­suudesta
ja nöyryydestä. Alkuasuk­kailta
cn suljettu tie teknilliseen' s i ­vistykseen.
Naisilla ei ole minkäänr
laista mahdollisuutta opiskella.
Mitä tulee maksuttomaan sairas-hoitcon,
niin muudan Raymond Che-vennes
kävi viime vuonna Belgian
Kongossa ja kertoi'^Itbemmin luki­joille
vaikutelmiaan La Libre. B e l -
glque-lahdessä. Jätämme puiieen-vuoron
hänelle: ,
"Eräässä maai.'annassa. joka kool­taan
vastaa koko Belgiaa, löysin y h ­den
ainoan lää'<cärin. Niin hän työs­kentelee
siellä yksin. Muutamien-mustaihoisten
avulla hänen on hp.l-detuva
107.000 alkuasukasta, -sekä
yhden sairaalan, 10 spitaaliparanto-laa,
liS klinikkaa j a 10 synnytyskor
tia . i l j ' ;,
.. .Tiedättekö, että Kongossa-;On
alueita, joilla lasten kuolleisuus ko­hoaa
50 pros:, joskus jopa seniyU-kin?"
-^"^Y':/'
Tiedättekö, eMä muutamissa maa­kunnissa
70—80 pros. väestöstä sai­rastaa
veneerisiä tauteja? Mitä hyö­tyä
on muutamien yksityisten alku­asukkaiden
parantamisesta, kun ko­konaiset
heimot, kokonaiset kylät
tarvitsevat 'hoitoa? Tiedättekö,' että
on alueita, joilla 5—10 pros, väes­töstä
on spitaalisia?"
Kuten näemme, eivät Kongon a l -
kuasul'"caat ole sen paremmassa ase­massa
kuin muidenkaan imperiälls^
tien sortamien afrikkalaisten siirto­maiden
väestöt, • V-KOLMAS
VALHE: A l k u a s u k a s ^ -
läisten " m i n i m i p a l k k a on 30 dollieL-ria
kuukaudessa." •
He eivät ansaitse 30 dollaria kuus­sa.
Jotta asia kävisi selvälcsl kat80>
Syrjäiseen kylään saapuu äsiamlÄs
värväämään työvoimaa. Hän e i kii -
sasiefe antaessaan' • lafijoja'' paikalU-'
3ille päälliköUle Ja lähetyssaaiTiaa-jalle.
-KÄjahdh'on' turvannut itsel­leen
heidän tukensa hän voi' es­teettä'
tehdä "6rjasopimuksen • luku-"
3id::ttdmlen dlkuasukkaideh' kahssa.;
Jo etisimmäidenä 'päivänä' :ska''Vär­vätty
työläinen olkböh k^ieesSä
teiidas kaivos tai mikä 'hyvänä —
tutustiiä kapitalistisen aistotaidon
Lraikkiin inhoittavuuksUiir Hän työs-känteleiEr
14—-16 tuntia vuorokaudes­sa'
on poliisin valvonnassa'ja
elää 'piikkflahka-aidan takana. Or-jätjröstään.
hän saa kaiken kaikkiaan
300-^700 frangia kuussa ts. ei 30, vaari
ff=-^l^'dcllariai Sen jälkeen hän ine-nee^
myymälään Joka kuuluu samaan
yhtiöön- Joka häntä riistää >^ mitään
muita-myymälöitä ei .ole läheisyy-de^
ä:' Siellä yhtiö pistää ilman ss-remonioita
kätensä hänen tastouunsa
ja vädtii .ryövärihintoja: Muutamia
hintatietoja" Belgian edistyksellisestä
lehdistöstä. Margariini maksaa ^ 25
fi-ahgia' kg liha 100 frangia kg kala
100 frangia j a sckerl 15 frangia. P a i ­ta
maskaa 100 frangia :Ja pari-^^ näh-kasandaaleitä
iäÖÖ frahgia. Ei siis ole
mitään iiimeteltävää siinä että am-mattitaitoihenkin
'työläinen joka an­saitsee
700 frangia kuukaudessa vain
vaivoin kykenee* elämään.
NELJÄS VALHE (eikä vannaan­kaan
viimeinen): "Mitään rotuvai­noa
ei ole, ja : t«iikki ansaitsevat r a ­haa."
-
Vaikka, Belgia " Kongossa -r^ kuten
Et^ä-Afi-ikassa — ei olekaan . m i ­tään
lailla määrättyjä värillisten e-ristysaluelta,
niin rotudlskrlmlnatio
on Jc^a -tapauksessa olemassa. Laki
ei imellä alkuasukasta menemästä
valkoisten ravintolaan tai-icahvilaan.
mutta kukaan ei tule häntä siellä
palvelemaan. Hman erikoislupaa hän
ei saa asua eurooppalaisessa Luu-punginc3assa
tai ajaa samassa räu-
'tatievaunussa kuin valkoiset. ' S a -
ttiisiä työstä' ku:n euroopplaiifen saa
alkuasukas 5—10 kertaa pienempää
paLtkaa. Belgialaiset rotukiihköllijat
eivät lainkaan pidä bantimeekereitä
"ihmisinä. • He kohtelevat hefitä kum
yöjuhtla. Orjatyötä, ruumUllista
kuritiista, ketjusta, j a köydestä \'al-
.mistettuja ^l.uuianardja'' — . kai&kea
iätä käyttävät nämä verenimijät,
joka ovat tehneet miljoonista ihmi-sistä
orjiaan.^ .
K a i k l u "ansaitsevat rahaa",, ylistää
amerikkalainen : aiikaluitislehti. ; itse
asiassa vain. tehtailijat ja- eurooppa­laiset^
virkamiehet ansaitsevat rahaa
Kongossa.
K : ole .mikään salaisiius, että e i
niln!'ään paljon Belgian hallitus h a l ­litse
siirtomaata, vaan ennenkaik­kea
Union Miniere de Haut Ka tan­ga,
kaivcsyhtymä, jolla oh läheiset
suhteet belgialaiseen moncpdoliin
Societe Generaleen. Tämä yhtymä
hallitsee 13,000 neilömailin Jättiläis-aluetta
J'a ^ r^täa 18,000 ' työläistä.
Viiinelseh • seitsehiän "vuodten - aikana
se c n pelkästään osinltjjen muodos­sa
maksanut^; fcsakkeehomistajilleen
55 milj. doUaria eli 2,750 milj. Bel­gian
frangia.
Edeliä saiidtUstä voidaan muodcs-taa
jonkinlainen käsitys tilantsesta
Kongossa. ' Yhdellä siivellä suui-mo-hopocll,
jcka vuosittain ryöstää m i l -
jardlvolttojä. Toisella siivellä: m i l ­joonat
armottomasti riistetyt alku-asuilckaat,
jctka kärsivät nälästä, sai­rauksista,
köyhyydestä ja orjatyöstä.
Kaksi idrfaUisuiis-paBdntoa
|aettun
canadalaisille
London. Ont. — Canadan khrJaiU-Jayhdi5ty;<
jien palkintolautakunta 'bn
ilmoittanut antaneensa kaksi k^nraa-likuremöörin
mitalia kahdesta viime
vusnna.^ Julkaistusta canadalaisten
kirjasta. XeaCTCkin mitalin huamo-'
rista iai'..Xawrence Earl kh-Jastaan
^T:-^;BattIe of Bal.inglass" Ja-elämä-kerta^
xbtaiin sai Bcuce Hutchinson
^The-Incredible Canadian:-mmlsestä
jjBoksestaaa. Joka on entisen, päämi-
Jiti^4n'^^5wack£n2le Kingin .elämä-kejta.;
>• ' ••'„ ' • , ^ : ,
Ij vKummilkin: ••kirj3=ili|at ovat sanö-ifiälehtimiehiä.
• ; - .
" W r " " " "
i(}iÄjliei^as»aäittfja.5 jotka klerjslift-j'evä|
w''|ö#4i^de^r :|^gian 'Kongo
Hk"0i^0^:jpkrduW^'/ti^ mllioo-rialie':
:bäntune£ä£erilie Heidän' koti­maastaan
on: tullut todellinen helvet­ti.
K u n Newsweek yritti esittää k u ­vaa
Kongon alkuasukkaiden "ainut-lastulsesta
hyvinvoinnista", niin se
onnistui vain;yhdessä asiassa — se
osoitti omaavansa ainutlaatuisen ky­vyn
valehdella.
RAAKA-AINEITA JA
TUKIKOHTIA
Se siltä. Toisaalta el ole valkea
nähdä, miksi Newsweek ospittaaxiiin
suurta kiinnostusta Kongoon. Kon­gossa
oh erinomaisen runsaasti^luon-nonrikiuuksia.
New3weekin juikai-sema.
i roihanttisen kartan mukaan
löytyy uraania, kuparia, kobolttia,
tinaa, kultaa ja timantteja. Ja to­siaan
Katangän alueelta löytyy 60
pros. .kapitalististen maiden uraani-läheistä,
73 pros. koboltLsta ja 80 pros.
teollisuustimantelsta, 10 pros. tinasta
ja 8 pro.=5. kuparista,, Kongon luon­nonrikkaudet
ärsyttävät imperialis­tien
ruckahalua.
Am.erikL'.lairien pääoma on alista­massa
Kcngoa valtaansa. 1944 Bel­gian
hallitus myönsi USA :lle yksin­oikeuden
Kongon«,uraäniin, joka nyfc-t^.
Timin viedään kfiivonaisuucJessaan
USÄ:han, samoin kuin puolet tinas­ta
j a huoinattava osa muistakin tär­keistä
strategisista 1-aa'ia-aineist'i.
SITÄ
VAARALLISTA HOsnnA
Plkku-Jussi: Minulla on p i ^,
töpankkii. Jcjjon minun pimH
tää rahaa, ji^mta minä eo p'd2
että lapsia cpetetetaan
PlklEU-Matti: Eikä se ole
vaa« mihin nämä pankit jsf
olevalf-rahat johtavat, «mTrS
havaintojeni mukaan ne tekeväta:
dän yaniienimi£tamme pjnkisron
ja. Tänäkin aamuna äiti rosvoa
mm pankistani maitorahat •
' • • . i'
KEKSINTÖ AUXTI^I
Näyttelijä meni naimisiin rikfaj
naisen" Iririssa^ja lopetti näyttele,
sen. i;r?änä':päiyänä kun* h e ^
kävelyllä tapasivat he kaksi enti?
näyttelijäystävää,
"Tu-ssa kävelee John", sanoi
nen näyttelijöistä, "työstävai
raiskekslntönsä kanssa'.
leiki
ball
viin
maa
eläk
mnt
tele^
fceni
enni
Ketjiikauppojen
elintarvikevöi^
Toronto.— Täällä julkaisiuh;aBÄ
l i s k . ^ päivään päättyneen/JISBP;;,
tiliksrtomuksen mukaan ansaitsi n
minion Stores Limited kaikkiai'
raust-en j a poistojen Jälkeeä pii
taaksi voitoksi 2,077,038 dollaria,
iia myyndt olivat 120,6 miljcoaaa
laria Jäi myynneistä puhtaaksi
t - . ' j i keskimäärin 1.72 senttiä
k j i myyr.tidoUaria kchden. Vi
kuluessa rjljettiin 15 myymälää •
avattiin kak?i u-jtta, jctcn tilii
^en lopulla toiminnassa olleJL
dnyy.nä:äin lukumäärä oli 202..
yiime
— Ranskan sum-ea vallankumoi
sen yksi suurmifcä Georges
syntyi 1759 ja kuoli 1794.
f-.; Vihne -Vflkon 'tiistäiha' fcäsitteU
; YhdysvaUaIh'f-säomalaineiii ;"ty&-
^ väenlehti TyömiM-Eteenpäin joh-tayas
» artikkelissaan; nykyisen
laulusnkamppiUlnn ; i . . y^
' kansalle asettamia vaatiinnksiä ja
4 .Ify^^l^^tä Mtkä vjvstustavat ira.u-
• haa ja- SBn!.esteeBä-; ; Artlbke-.
t4lnV«;l:9a<^enk^|l^^ |^ ^ ajan-»^
.. kbhtaisupden takia Iadnaami9e,'Sen
' ^;;-liiiki|oit5^^
"valtiopetokseksi" • puheenkin raiihan
asiasta. .Se lähettää vankilaan'"val-tionpettäjhiä"
ihmisljä, jotka haluavat
Amerikan ottavan vastaan Neuvosto­liiton
^tarjouksen.rauhallisten ja; ys-
-tavallisten, neuvottelujen, äloittami-;
sesta., Yksinpä. sellainen henkilö kuin
rpRubUkaanihen, naissenaattori. Mar-
• - B r i i ^ i ä n eiitiheri' päämhiiäteri
Clethfent 'B. ^Ättleie ori esittänyt ' s y y ­töksen;-
että "Jotkut voimat Yhdysval­loissa
estävät rauhan j^i!;^an|ammsen:
henkilöitä, jotka keksivät uusia syitä
Korean Välirauhasoplmuksen ehkäise­miseksi,
jokasophnus on nyt valmima
ja odottamassa vain hyväksymistä. .
^ Ja yksinpä sellainen heirikilö kuin
•New York Tiiiies-lehden kirjeenvaih­taja
-'James Restbn,'joka,vastaa v a l -
tlodepartmentln ajattelun • kaikuun.
Jiltysvaiiicet ' merkitsevät
maallemme ja kansallemme?
Ennenkaikkea- ne tarkoittavat
dän maallemme sitä, että Amerito
työväenluokalle, joka on järjestyn]
sellaisiin mahtaviin ja voimakkain
•*fert/
jpeadve
jaettiin si
C3J;n palli
.Bay St. L
jiäoli saa
.ttluun mei
: jiidosta.
Liiileen
johtokunna
(jm tillkert
Iten tuott
15,402.05 dol
rat v-iime
edellisen yi
meldäffi.cQi olevan
sen monop
({en kilpaili
^enpääJ
jtsa i:ansast
.iie uhkaav
Beltäytyy 1
,ja kotima
.jotka mahd
iuvoitellessj
h-eläaiämi
tupeena .yalittelee N . Y . Herald-Tfin
bune-lehteen kirjoittamassaah Icirjol-tuksessa,.
että. hänetkin oh leimattu
roistoks,ij'a vieläpä syytetty "vättiope-lokesstakin".
.
Mutta maailma kulkee eteenpäin. .
Cliurchlllih^ histortalilnett pahe, jos^
sä hän 'keho^^^
, . . , . T,. 1. Ji.*.-. reäh södari^kiixialaistenja koreäiäis-käsitykseen,
että -Eiseidiov^r y r i t t ^ ten Ivälirauii^iirihitehnan kunnialla
ga^et-phas* Sroitl>,.Malnesta , t u s^
saada •aikaan rauhaa,"hiutta havait­see
kätensä sidottiikki. Tosiseikat
osoittavat, että Elsenhowerih haUitus
itse .oh suurimpana • jä^una rauhan
aikaansaamiselle. Attlee aivan öikem
huomauttaa shtä. että • "Eisehhower
pitää ptiheen, mutta pian sen>]äU£een
puhuu myöskin valtiosihteeri Didles,
jonka puheessa on toinen-sävy." Sel­laista
kaksinaamaisuutta juuri tarvi­taan
Amerikan kansan; pettämiseksi,
sillä kansa haluaa rauhaa jä odottaa
sitä halUtukselta, joka vaUttiin tehtä­vään
juuri ennenkaikkea rauhanlu-pavistensa
takia.
Samaan aikaan asiat maailmalla
tapahtuvat nopeasti.: Maailma hylkää
meidän halutuksemme ulkopoUtiikän
ja McCarthysmm, Joka sanoo, että
'.'tyydyttämistä'? j a raahaa komiteansa
eteen ihmisiä jotka uskaltavat puhua
Bella perustalla j a Länsi-Eufoopan ky^
symysten.' -ratkaisemista sopimuksen
perusteella. Jossa myöskiri Neuvosto-
Uitoh turvallisuus tulisi • taatuksi —
k a i k k i . Mmä esitykset ovat saaneet
suosionosoituksia koko Britannian
kansalta, Britannian molempien suur­puolueiden,'
konservatiivien j a työ-^
väenpuolueeh taholta. Samalla ta­valla
näitä esityksiä ovat tervehtineet
paavi ja vatikaani.
Tämä tarkoittaa sitä, että nieldän
hallituksemme yksinään seisoo maail­man
. 'Sihniexi edessä sellaisena,, jota
vastusteiäah jä joka vastustaa rauhaa
ja maailman jännityksen lieventämis­tä,
vastustaa' vähraiihaaT jota; yhdek­sän
kymmenettäosaa. ihmiskunnasta
haluaa heti., '
tä koko meidän määihme pröpajgahda
Amerikan ja .Neuvöstoliltoh välistä
rauhansopimusta vastaan on perustu­nut
suureen valheeseen "Neuvostolii-tonr
hyökkäyksestä". Hyvin, hyvin
harvat u^ovat tähän suureen valhee­seen
Aasiassa, Euroopassa ja Latina-
Amerikassa. Kansat ovat lakanneet
•uskomasta siihen, huomattuaan, m i ­ten
asiat todella ovat.
rauhan aikaansaaminen Koreassa on. - Eipä edes,Churchill voi pidättäytyä
huomauttamasta pilkallisesti, että
'«'•ashingtpn näyttää kykenevän löy-rauhasta.
McCarthsm säkki julistaa tämään äiiiavahi pienemmän luvun
Maailman tilanne on äärettömän
suotuisa rauhalle. Se on ollut siitä
lähtien kun Stalin Jouluaattona esitti
kuuluisan raiihantarjouksensa. Sitä
lisäsi Malenkovln suorasanainen tar­jous
ja Pravda-Iehden kirjoitus Elsen-
.howerin puheesta. Sosialististen mai­den
rauhanpolitiikka ei ole antanut
sotkea eilcä provosoida itseänsä vielä
senkään-jälkeen kun Churchill aloitti
kylmän sodan v. 1946 Pui tonissa pitä-mälläänfpuheella,
joUe T n i m a n i n ­nokkaana,
kiirehti antamaan hyväk­symisensä-
Ja siunauksensa. Mitkään
BerlilrUn provokatsionit, taloudelliset
saarrot, atomiuhkaukset eikä edes k o l -
ifie vuotta kestänyt sotavoittomjata
kiihöittama sota ole kyenneet horjut-tamaian
sosialististen maiden järkäh­tämätöntä
pyrkimystä"^ ja päämäärää
maailmanrauhan saavuttamiseksi.
Mitä nämä suunnattomat uudet k e -
Mätiäesin
^ lähes
-Idden vähi
i,ketjuliikkei(
prosentt
Vioidaan
lilmtiDlloitu
^Koska ruok
järjestöihin kuin A F L ja CIO ja iti
naisiin tmioihin,, on mitä valtavi
mahdollisuus pitkäaikaisen raulia
saavuttamiseen, jos kansan talitt
lähdetään, saattamaan täytäntööa
Kolme vuotta Amerikan pojat OTffl,nttautenm;
tarpeettomasti kamppailleet ja kiiä
leet. kauhistuttavassa ja tuhdayas
Korean sodassa, joka on hukuttani
Aasian kansojen rauhantoiveet vei
virtoihin. Ja kuitenkin yli
vuotta enemmistö. A^erl^ankaiisa^
on vastustanut tätä rikosta, j (^ j
: dlstiiu myö^ih Amerikan kansaa i
taW.,^ Ykäinpä täUäklh hetkellä; jMtorireamma
loin;Korean rauhansopimus on va iäeiipäässä
miina odottamfkssa vain älleklrjoitta liikkeiden a]
mistä, MacArthur—Van Fleet-Mi .fi paikkaa]
Carthy sakilaiset kirkuvat lisää sota
."voiton" saiavuttamlseksi atomlteuras
tuksessa kuolleiden lukemattpmie
ruumiiden yU niBrssimalla. . J-
. Amerikan työväenliike ei voi etiS
kauemmm istua ääneti ja sallia iyc
väkeä vihaavan sakilaisten määraiil
Amerikan ulkipolitiikkaa. lyöväei
luokka ei voi enää kauemmin olla viti
timatta sellaista todellista amenkka
laista ulkopoUtiikkaa, joka pei
työtätekevän väestön etuihin.
Oikea suunta oh jo otettu sei
kehitysvaiheiden kautta kuin mitä ti
palitui CIO autoimion konventsior'
sa, jossa hyväksytyssä päätöslai
massa kehoitettiin ryhtymään toi
piteisiin Eisenhowerin ja Malenlovi
välisen neuvottelim aioittamislc
Monia muita samanlaisia toimenp
teitä on jo otettu työväenliikkeen ti
holta.
Millomkaan' ennen ei Amerika
työväelle ole ollut suurempaa mal
dollisuutta saattaa vaikutuksensa tui
tumaan rauhan pelastamisen, työri
keä vihaavan McCarthyn sakllalste
torjumisen puolesta kuin mitä sillä c
nyt edessään. H
m
vihkiä
2 JO il
riQ ja i
ajasta
Lähes kolme kuukautta sitten, heti
Neuvostoliiton päänhnlsteri Staliidn
kuoleman jälkeen. kh-joitteU maail­man
ämerikkalaismiehnen kapitalisti­nen-
sanomalehdistö suurella toivorik-kaudella,
kdhlkä .Venäjällä--odotetaan
pulikeavan*<'kätkeran taisteluni' S t a l i -
.ninflstuimestar;'.^: J ; ^ ; ^ ^ : i : . . ' i ^ -
K i m mitään-sellaista ei sitten puh-j^
UMcääs^.;)pftn,,psiat^4M
ndpeaiti ja'.itenRti .irtinkäSnfaiiHiti na&->
kauksia, joutmvat.ri£atkei;^ta>yial^-
talstelusta" etukäteej^*nauttÖi<je«^-
pitalistit Ja heidän^ äanenkannatta-jansa
masentuneilla, .^5 tyhjentaoaään
pettymyksen maljan.,, . ...^ ^ ^ . ^ i ..
.-.Nyt. ei siitä asiasta enää paljop p u -
hata,,;^llä parempi on unohtaa sellal-
.Qiqn ikävä asia, sellainen surullinen
pettymys. . , • •
Mutta kaikki eivät sitä ole kthten-kaan
xmoiitaneet. ' '
Port Ärthiirissa ilmestyvä Canadan
Uuldset-lehti, joka nota yleispiirteis­sään'bh"
uutisissa{m'' muutaman vU-kon
Jälessä muusta maailmasta, on
nyt vasta havahtunut eisittämäänsy-
•dämelllsen toivomuksensa, että 'V^^enä-
Jällä pitäisi oUa käiynnissä iraltatala-
.telU.:.:.;r: .•<;-v^;'i .-^'-.r ] ';.^?.<.^.,• .Jv^^h" ' ;
Se el ofe; Jaksanut Imömloitia BUU^
rien kapitalististen päivälehtien suul-.
lisiä tunnustuksia "suuren toiveen"
raukenemlsesta. , - -
Se ei ole huomannut useissa lehdis­sä
• Julkaistua Associated Pressm uu­tista
Jossa-sanottito: "Hämminki ja
taistelu vallasta,'jota me odotimme
StaUhm kuoleman jälkeen, ei ole seu-ratmiit
Venäjällä. Nopeus, jolla Krem-
Uii järjesti.; uuden haUituksen, -mure-kasi
yhden päätoiveemme^
. E i , se ei ole .huomannut sitä eikä
miUtakaan samanlaisia uytisiai ,.Niin-jpär^
V^i^rJP^*^^ 2i|piiä
seuraavaa: „ .. .'i'
•r <:f^ . ^42^eisenäiäsityksi^riä qllKaJ,että
valtataistelu onTiialehkovih ja-Berian
välilläi j a jos kohta Beria :näyttää
voittapeieh .ensi erän . . k i i s t a n ' l o p u l -
lisestl ratkaisee puna-armeija, mille
puolelle sen johtajat lopulta asettu-vat."
;r.V.
. Kaiken tämän se sanoo Euroopassa
herättäneen sumia toiveita, "sillä vai-ttonaiehet,
politiikot ja tavallinen k a n -
,,sa oivat-siinä käsityksessä ettei Venä­jän
tiaholta tarvitse hyökkäystä odot­taa
useampaan vuoteen".
. läilaiseh'uutisen se kertoo yhdys-yaltfdaisen
Newsweek-lehden kirjeen­vaihtajan
tuoheen Europoasta.
AntakiEiamme anteeksi Canadan Uu-tiset-
iehden toimittajalle hänen h i ­tautensa
ja köylöisyytensä. sillä •'JdJae
vähän on-annettu«iltä ei voida paljon
vaatia". Jos hän haukkuu väärään
puuhun, hiin todennäköisesti hain te-~
kee sen Uetämättömyydäsään.
Mutta ei niin, pahaa ettei jotakin i omiaan saattamaan näköalan tirii
hsrvääkin oUsi mukana. Niin voidaan
sanoa tästä Canadan Uutisten jutus-t
a k l n . " . • • • ^
Siinäkm ilmenee eräs hyvta merki­tyksellinen
totuus.
Totuus ja hyvin Ilahduttava totuus
on se, että Euroopan kansojen keskuu­dessa
todellakin on huomattavasti
voimistunut toivorlkkaus viime viik­kojen
aikana. Sie ei ole kylläkään t a ­pahtunut
siksi, ettei "Venäjto taholta
tarvitse hyökkäystä odottaa Useam­paan
vuoteen", sUlä koskaan sitä ei
ole tarvinnut sieltä odottaa.
Syynä on ollut se, että rauhanliik­keen'
voima on kasvanut nito valta­vaksi,
varsinkhi Euroopassa, että v a l -
tiomiestenkm on täytynyt se huomioi­da
ja asettua vastustamaan amerik­kalaisten
sodanvalmisteiijain kaikkein
häikäUemättömimpiä yrityksiä saat­taa
entistä kireämmäksi sosialistisen
ja kapitalistisen maailman välit ja U -
sätä sodanvaaraa.
Se, että sellaiset tunnetut valtio­miehet
kuin Britannian pääministeri
Churchill, enttaen pääministeri Ja
työväenpuolueen Johtaja AtUee, poh­joismaiden
hallituksien jediistajät,
Roonaan Paavi ym. ovat kehoittaneet
tarttumaan Neuvostoliiton rauhan-tarjouksim
ja ryhtymään neuvottelui­hin
kansainvälisen jänmtyksen lie­ventämiseksi,
on tosiaankin herättä­nyt
eurooppalaisissa toivorikkautta.
Kun kaiken lisäksi monien muiden
maiden halhtukset, kuten Intian. C a ­nadan
ym. oivät esittäneet, että eshn.
Koreassa tiiUsi korealaisten Ja k i i n a -
lal^teh/ehdotus hyväksyä vankien p a -
lauttamissopimuksen pohjaksi Ja huo-ihanttatreet,
että U S A : n tekemä vas­taehdotus
poikkeaa paljon " Y ^ r i i hy­väksymästä
kannasta, on se ollut
' rikkaammaksi, ei vain Euroopas
mutta kaikkialla maalhnassa
'Tällaisisia asioista ei Canadan ^
tiset^tletehkään vh-ka mitään, sillä
hän tahtoo esiintyä vUpittömänä
uskolllsena'^"isäntämaan" suurten pc
kieri palveUjana. Ehkäpä siihen
lisäksi syynä järjen köyhyyskin, ma
Ja tiedä.
KyUähän Canadan Uutisten toimi
tajankm pitäisi tietää, ettei Ven^
ole uhannut mhikään maan ItseniH
syyttä eikä koskemattomuutta,
että pähivastom se on pyrkinyt
kieri maitten kanssa ystävällisiiii B
teistin. Se on kerta kerran p«*
tehnyt tarjouksia kauppa-, kuittaa
ym. suhteiden parantamisesta Ja
nenkaikkea esittänyt riitojen «fl
: hdsta. hieuvottelujen avulla.
Sen pitäisi myöskhi tietää, että
on kiristäriiäUä ja uhkaamalla,'
maUa ja ostamalla i^rusteUut
asemia Eurooppaan Ja Aasiaan ja
tä se puuhaa väellä Ja voimalla
roopn armeijaa, jossa tuUsivatSa
entiset natisit j a nykyiset natslznli
nuoret näyttelemään pääroolia'
Se tietää: inyös senkm, että «e
USA joka käy korealaisella maa:
lä sotaa Korean kansaa vastaafl
uhkaa hyökkäyksellä Kiinaa
Vaikka Korea onkto Neuvostoa
rajamaa, ei siellä ole yhtään nen
liittolaista sotimassa, mutta 5/X)0«
Iin päässä sijaitsevasta USA :su r
on kokonaiset armeijat.
Mutta rauhanvoimat ovat;
massa yliotteen'ja kidkista
tä. vääristelyistä ja muista. 3 ,
huolimatta ne tulevat Tolttaina*?j|
loppujen lopuksi se on *>yö**^f'
Itiii Ctmadän Uutisten luMjofl»^
AlC
VIE
Suunr
LAis:
pulla
Ei ole
vuotta
juuri ;
Käytti
sanne:
Vi
P.
Su
Vielj
heinä-