Vapaus, October 25, 1962

              lÄlli fr
.rimäim
Iiii:
l m ' '
' ! 1 ' 'ii
9 T
f
,•; »-«--i' V » « * V i »•»•V - v - ^
S i v u 2 Torstaina, lokak. 25 p. — THursday, Oct. 25, 19621
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH eANADIANS
(LIBERTY) ; Established Nov. 6. 1917
Editor: W. Eklund Manager: E. Suksi
oh. rm Telephones: Office OS 4-4264 — Editorial OS 4-4265
' -Published thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
'PöbliShing Co. Ltd.. 100rl02 Elm St. West. Sudbury. Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
iv- Advertising rates upon application. translatlons free of ch^rge.
>Authorized as second c>ass mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage.in cash.
TILAUSmNNAT
Canadassa: 1 vk. $8.00 « kk.'$4.25 USArssa:
3 k k . 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk;. $4.80
1 vk. 9.50 6 k k . 5.25
M c n , b . r a . , H e C A N A DIA N i A N G U AG E' P R E SS
VV
Katsomme eteenpäin
Lehtemme Vapaus viettää marraskuun 6 pnä kunniakasta
" '45-vuotispäiväänsä ja sen vuoksi on tämänpäiväinen numero
omistettu Vapauden perustajain, canadalaisen työyäenliik-
- keen erään osan. esiraivaajien, Vapauden rakentajien sekä
Vapauden ylläpitäjien ja siis myös koko lukijakunnan kun-
^^••niaksi. . • •
' Vapaus on vanhin suomenkielinen lehti Canadassa^^ ja
••"'varmasti myös viimeinen suomenkielellä tässä maassa ilmes­tyvä
sanomalehti, sillä työväenliikkeelle j a työväenliikkeen
lehdistölle kuuluu tulevaisuus. ,
Vapaus perustettiin 45. vuotta sitten hyvin vaatimatto­malle
talousperustalle; Muistaa tulee, että Vapauden edeltä-.
jä Työkansan Sanomat, oli ajautunut karille — tuhoutunut
vararikon takia. Kaiken kukkuraksi raivosi maailmanlaajui­nen
teurastus, ensimmäinen maailmansota ja sen Canadassa-k
in aiheuttamat: työväenliikettä vaikeuttamaan tarkoitetut
rajoitukset.
Siinä tilanteessa tarvittiin Vapautta perustamaan lähte­neiltä
kansalaisilta todella kaukonäköisyyttä, rohkeutta ja ;
ennenkaikkea vakaumukseen perustuvaa luottamusta työ-väenliikkeen
asian oikeuteen j a lopulliseen voittoon. J u u r i:
niissä olosuhteissa perustettiin lehtemme Vapaus, vaivaisen
tuhannen dollarin "pääomalla".
• Vapauden perustajilla oli siis — kun huomioidaan sano­malehtien
kalleus — paljaat kourat; yksi tasku tyhjä r a ­hasta
j a toinen vielä tyhjempi. Mutta heillä oli j o t a k in sel­laista,
mitä ei voida rahalla mitata eikä ostaa, horjumaton
usko ja luottamus työväenliikkeen asiaan ja todellisen sana­vapauden
tarpeellisuuteen.
K u n lehtemme Vapaus nyt, k a i k k i en myrskyjen j a m y l ­lerrysten
jälkeen viettää 45-vuotispäiväänsä, mikä on kun­nioitettava
ikä mille tahansa sanomalehdelle, ja erittäin ar-vokas
saavutus suhteellisen pienen siirtolaisryhmän työväen-lehdelle.
niin joka päivä nyt valitettavasti kyllä harveneva.
Vapauden perustajajoukko saa o l la todella-ylpeä kaukonä-
•köisestä päätöksestään lehtemme perustamiseksi.
Vapaudm koko 45-vuotinen elinkausi on ollut taistelua
työtätekevien taloudellisten ja sosiaalisten etujen sekä demo-kraattistert
kansalaisvapauksien puolesta. Tosiasiassa Vapaus
syntyi ja perustettiin nimenomaan näitä asioita \edistämään.
Se on o l l u t taistelua parempien palkkojen puolesta työläisil-;
le; vauraamman elämän hyväksi farmareille; taistelua r a u ­han
.ja edistyksen sekä työtätekevien kansanaineisten yhte­näisyyden
jä uuden huomisen puolesta. •'
• Sanalla sanoen Vapauden 45-vuotinen toiminta on
' ollut keskeytymätöntä sotaa puutetta ja vääryyttä vas­taan,
sekä yleensä onnellisemman Canadan puolesta.
Samalla kertaa on lehden ja sen kannattajien täytynyt
kuitenkin taistella herkeämättä myös sanavapauden säilyttä­misen,
lehtensä Vapauden, ilmestymismahdollisuuksien tur­vaamisen
puolesta taloudellisesti. .
Vapaus on siis-syntynyt, kasvanut j a kehittynyt canada-laisissa
olosuhteissa, canadalaisia vaatimuksia tyydyttämään
ja erikoisesti canadansuomalaista työväenliikkeen osaa edus­tamaan
— ja sellaisena Vapaus tulee ilmestymään vielä pit­kän
aikaa sen jälkeen kun' monet sitä nyt mustamaalaamalla
halventamaan pyrkivät voimat ovat ikuisesti vaienneet.
VALOISA HUOMISPÄIVÄ
Mutta tämän kunniakkaan vuosipäivän vietonkaan y h ­teydessä
me emme seisahdu katselemaan vain mennyttä a i ­kaa,
menneitä kunniallisten taistelujen vuosia i a saavutuk­sia
ihaillen. Pämvastoin meidän katseemme kohdistuu n y t k in
eteenpäin.
Miltä sitten näyttää huomispäivä nimenomaan lehtemme
tulevaisuuden kannalta katsoen?
. Erittäin suuria mahdollisuuksia lupaavalta! Totta tieten­k
i n onj ettei mitään saavuteta kädet ristissä istuen j a kau­niista
pilvilinnoista uneksuen. Edessämme on paljon suuria
vaikeuksia sekä kovia taisteluja ja ponnisteluja — mutta
sittenkin tulevaisuudennäkymä on valoisa.
Tieteen ja tekniikan valtavan kehityksen johdosta i h ­miskunnan,
siis myös Canadan kansan ja Canadan suoma­laistenkin,
edessä on aivan uusi, miltei satumainen maailma­sodista
ja sotien vaaroista vapautunut maailma, missä arvot
mitataan inhimillisten tarpeiden ja toiveiden tyydyttämisen
eikä riiston ja voittojen keräämisen metsästyksellä — t a i
jos n i in ei tule tapahtumaan, s i l l o in ei ole maailmaa ja ihmis-
' k u n t a a ollenkaan sellaisena kuin me sen tunnemme.
^ ^._Jos n^^^ sota voidaan välttää, ja siinä o n k i n -^
kaikHöfi aikojen ."''jos'',-silloin tulee taloudellinen ja so­siaalinen
edistys tapahtumaan lähitulevien vuosien aika­n
a niin nopeasti ,ja;VaItayagti, ettei suuremmat uneksi­jatkaan
ole vpin^et^sita-'kuvata,,.Ja kun ihmiskunnan
edessä ei ole muuta mahdollisuutta, kuin joko tuhoutua
ydinasesodan liekeissä tai astua rqhkeasti uuteen atomi-j
a avaruuskauteeif, sekä ^uuäenmalliseen, riistosta vapaa- ;
seen yhteiskuntamuotoon, n i i n me uskomme vakavasti
siihen, että satumaisia rikkauksia kahmivat sotatarve-tehtailijat.
kenraaleineen j a politiikkoineen saadaan sit­tenkin
suitsitetijksi, sekä sodan vaara torjutuksi ja kan­sainvälinen
rauha vakiinnutetuksi edessämme häämöt­tävän
"luvatun maan" saavuttamiseksi tässä maailmassa,
hyvän maaemomme kaikissa maissa.
TEHTÄVIEN SUUNTA
Itsenäisenä työyäenlehtenä, joka o h kuitenkin erottama­ton
osa Canadan työväenliikkeestä yleensä, Vapaus tiilee
luonnollisesti tekemään kaiken voitavansa tämän ihanan t u -
levaisuudenmahdollisuuden toteuttamiseksi.
Vapaus tulee jatkamaan toimintaansa j a taisteluaan työ-
^läistensä parempien palkkojen, farmarien toimeentulon p a -
YLEISdN
KIRJE
LUKIJAN MIETTEITÄ
Meillä on vielä paljon parannuk­sia
tehtävänä yhteistoiminnassam­me,
mutta tärkeätä mielestäni olisi
pitää lupauksemme, että mitä ikinä
lupaamme asiamiehille tai toimin­taamme
innostuneille avustajillem­me
niin niitä lupauksia ei pitäisi
unohtaa, sillä se antaa heikkoa t u ­kea
yhteistyöllemme. Se on myös­kin
todisteena siitä; että emme ole
vielä kaukana nykyisen hallituksen
•politiikasta", joka tämän lehden
lukijain mielestä on sopimatonta
työläisten toimintaan. Koskaan ei
pitäisi luvata mitään semmoista
mikä on epämieluisia tä.vttää ja jo.s-kus
voi käydä niinkin, että helppo-täytteinen
lupaus ei enää olekaan
niin helppo kuin mitä se lupausta
tehdessä näytti. Tämmöise.ssä ta­pauksessa
olisi syytä ottaa yhteys
asianothaisen kanssa joka selvittäi­si
tilanteen etteivät lupaukset ole
unohtuneet vaan välille on t u l l u t
muita vaikeuksia. Olen melkein
varma siitä, että tämmöinen mene­telmä
olisi meidän eduksemme ja
se myöskin pitäisi innostusta yllä
' ja levittäisi yhteisymmärrystä laa­jemmalle,
niin silloin meillä olisi
myöskin parempi tilaisuus valit:i
toimihenkilöitä eri aloille, joista on
nyt puutetta. Kyllä meillä joukkoa
olisi saatavana jos vain olisi tar­peeksi
sen kokoamiseen sopivia
henkilöitä. Siis meillä on minun
mielestäni toimitsijavoiinista puute.
joka johtuu siitä, että olemme liian
lähellä itseämme, tämä tarkoittaa
sitä, että me annamme liian vähän
huomiota niille jotka avustavat
meitä.
Verratkaamme toimintaamme
vaikka sekatavarakauppaan. Sinne
tulee lapsia ostamaan sqntillä kara-
Tämän kirjoituksen puitteissa ei
ole tarkoitus syventyä yTcsityiskoh?
taisemmin Vapauden historiaan ja
sen eri vaiheisiin, sillä niistä asi­oista
on puhuttu melko laajasti var­sinkin
Vapauden 20-vuot|s- ja 30-
yuotisnumeroissa sekä erinäisissä
julkaisuissa, jotka ovat suhteellison
helposti saatavissa niille, jotka ha­luavat
muistiaan verestää niiltä t i i ­moilta,
Sitä paitsi nyt on sittenkin
" v a in välivuosi", jota vastoin vii­den
vuoden kuluttua, jolloin V a ­paus
viettää "kultavuottaan'' ' e li
50-vuotispäiväänsä. on sekä aihet­ta
että rÄahdollisuuksia luoda laa­jempi
katsaus kuluneitten vuosi­kymmenien
toimintaan ja opetuk^
siin — ja lehternme historia anta'i-k
i n siinä suhteessa erittäin rikkai­ta
ja monipuolisia opetuksia.
: Lehtemme 45-vuotispäivän juhla­numeron
erikoistarkoituksena on
kunnioittaa Vapauden perustajia ja
rakentajia — k a i k k i a niitä miehiä,
naisia sekä nuorukaisia ja neitosia,
l O t k a 45-vuoden aikana ovat anta­neet
oman panoksensa sen hyväksi,
attä täkäläisillä kansalaisillamme
}lisi sanavapaus — myös käytännön
kannalta katsoen.
Meillä onkin suuri syy ja vei voi-
. Palauttakaamme mieleemme kuf
luneen 45 vuoden ajalta joitakiii
pääseikkoja; jotka ovat suuresti vai­kuttaneet
Vapauden olemassaoloon
ohjelmaan ja merkitykseen. Tässä
mielessä me voimme jakaa kulu­neen
toimintakauden neljään eril-.
liseen, joskin eri pitkään osaan.
V A P A U D E N PERUSTAMISVAIHE
Vapauden ensimmäinen numero
ilmestyi 'kuten tiedetään, marras­kuun
6 pnä 1917. Vapaus syntyi ja
kehittyi canadalaisessa ^Irp^piirissä
nimenomaan Canadan^sUoh-.alaisvä-estöä
palvelemaan. ~~ Ja k u n
Canadan suomaJaiset olivat sil­loin
kuten nytkin, poikkeuksetta
työläisiä, farmareita ja muita, p i k -
kueläjiä, siitä seuraa, miltei itses­tään,
että nämä monessa tapaukses­sa
"nälkää ja tsaarin poliittista sor­toa
pakoon lähteneet" työtätekevät
halusivat saada perustamastaan
lehdestä työväenmielisen. siis työ­väen
lehden. Tästä johtuu — j a se
näkyy johtavana lankana Vapauden
45-vuotiskauden ajalta — että V : i -
pauden historia on erottamaton 0 -
sa Canadan työväenliikkeen ja e r i -
] koisosti sen suomalaisosan hisloii-lasta.'
taan. Tässä mielessä muuten nyt
täysin itsenäinen Vapaus on allis­ta
pitäen tähän päivään asti ollut
yhtä kiinteä osa tämän maan ty*)-
väeniiikkeestä, kuin tähän maahan
vakituisiksi asukkaiksi ja kansalai­siksi
tulleet siirtolaiset ovat osana
maan koko kansasta.
Vapauden perustamista nopei.s-tutti
silloisissa olosuhteissa paljon
ensimmäisen maailmansodan a i ­heuttama
tilanne. Kuten vanhat
.lärjestöveteraanimme ovat kerto­neet;
Työkansalehden vararikon
jälkeen yritettiin tulla toimeen Y I i -
dysvalloissa ilmestyvien suomen­kielisten
lehtien avulla, mutta kun.
sodan suvaitsemattomuustilanteess-i
Yhdysvaltain suomenkielisiltä leh­diltä
evättiin oikeus päästä Cana-cUian,
niin se nostatti joukkojen
keskuude.ssa päättävän vaatimuksen
oman lehden perustamisesta.
Huvittavana juttuna sivumennen
mainiten voidaan näistä ensimmäi­sen
maailmansodanaikaisista ' su
vaitseipattomuusmielialoista" pu-henoUen
mainita se tosiasia, että
Vapaus, yhdessä eräitten muiden
työväenlehtien ja -järjestöjen
kans.'5a lakkautettiin sodan loppu-
I vaiheessa muutaman kuukauden
lisuus tällaisen kunnianosoitukseni .Y'"'*'"''^ ole k i m e n k a a n _en.sim-l ^^-^ yhtenä -syynä" mainit-ssittämiseen,
sillä täkäläisten kan-l mainen suomenkielinen lehti Cana-salaistemnie
elämä olisi paljon ilot _ ! dassa. Noin kymmenen vuotta a i ­kaisemmin
eli 1907 perustettiin
Port Arthurissa Työkansa-niminrn
työväenlehti, joka kaikista vastoin­käymisistään
huolimatta suoritti : IT
liistavan perkaustyön sanomalehti-vainiolla
täkäläisten maanmiestem­me
keskuudessa- Työkansa teki va­rarikon
kesäkuu.ssa 1915 ja se oli
tietenkin täkäläisille maanmiehil-t
i i n / .suomalaisten "saksalaismieli­syys"
sillä perusteella kun saksa­laisia
keisarin joukkoja tuli Man­nerheimin
avuksi Suomeen — min­kä
Vapaus oli tuominnut alusta pi­täen—
ja Vapauden liikkeenhoita­jaa
(Paasikiveä) syytettim jopa
saksalaisten "kätyriksi" sen vuok.si
niitä seuranneista Vasemmistohei-lahduksista
bupUmatta Vapavfi
pysyi uskollisena työväenliikkeen
asialle.
Siihen aikaan julkaistiin Vapau­dessakin^
pitkiä ja yksityiskohtaisia
artikkeleita, joissa väitettiin toisi­naan
kiihkeästikin periaateluontöi-sista
kysymyksistä, joista normaali­sissa
oloissa ei sanomalehtien^ pals­toilla
voida niin laajaa keskustelua
.käydä.- :-. - .^-^ '• .
Mutta tämä keäkustelu ja väitte­l
y selvenisi yleistä^ "mielipidettä ja
vahvisti sekä lehden että lukija­kunnan
tietoisuutta siinä määrin,
että Vapaus voi melko kitkatto­masti
suhtautua esim. v. 1929'alka­neen
suuren talouspulan vaatimiin
tehtäviin. Tässäkin yhteydessä leh-tiin
lehdessämme eräitä virheitä,
mutta Vapauden ikuiseksi kunni­aksi
jäänee, että se l i i t t y i varauk­sitta
niihin demokraattisiin cana-dalaisiin
joiden suurten ponnistus-teliijen
avulla saatiin lopulta sekä
rikoslain 98:nnen lakipykälän var-ios.
sa harjoitettu poliisiterrori lope­tetuksi,
että nykyinen työttömyy.s.
vakuutuslaki, joka kaikista puut­teellisuuksista
huolimatta edustaa
suunnattoman suurta edistystä ver.-
lakkireuhkaa korville'
tclujen kohdalta!
SODAN JXLKKEN
Sodan Jälkeen on Vapaus lukeu­tunut
niihin sanomalehtiin, jotka
toivoivat fn)dan{iikai»ten liittcsuh-teiden
säilymistä ja jatkumista sekä
sodanaikaisten lupausten täyttämis­tä
sikäli, että kaikille ihmisille va­rataan
mahdollisuus taloudelliseen
j a kulttuurelliseen hyvinvointiin:
" J a seuraten johdonmukaisesti
'täiioiiii-ystävällistä kantaaa(ja V a ­paus
vei hyvin tärkeätä osaa esim:
siinä, että Suomen hädänalaisen
kansanosan ^avustamisasiasta ei teh­ty
täällä poliittista kiistakysymystä^_
vaan järjestettiin, yhteinen Suomia
Apu, jonka avulla ja puitteissa saa-tiin_
suorastaan uskomattoman pal­jon
talousapua Suomen hädänalai­sille.
Kiitos Suomi-Avun toimin­nasta
lankeaa tietysti kaikille sii.^
hen osallistuneille järjestöille, ryh­mille,
sanomalehdille ja yksityisille
— ja erikoisesti niille voimille, jot­ka
Vapauden lailla halusivat vält­tää
raatelevaa ryhmäkinastelua.
Suomi-Avun toiminta edustaakin
yhtä kirkasta kohokohtaa täkäläis­ten
maanmiestemme yhteistoimin-
.sotaponnis.
iattuna silloiseen aikaan, j o l l o ih I ^^'"^"^ ja osoittaa kuvaamat­työttömillä
ei ollut muuta " tur v a a ' tomalla tavalla, kuinka edullista
kuin kerjääminen tai maan äärestä
toiseen vapaakyydillä ("piittaamal­la")
kulkeminen.
Lehden ohjelman periaatteellista
.sei".i-^ttä kuvaa myös se luja la
päättyvä asenne, jonka Vapaus
yhteiseksi hyväksi jäi^j estettävä
yhteistoiminta oLsi, minkälaista
ohjelmaa Vapaus on koko toiminta­kautensa
suositellut.
Sodanjälkeinen kansainvälinen ti -
lanne ei kuitenkaan kehittynyt n i i -
ohvampaa; hyödyttömämpää ja toi-vottovampaa;
ellei heidän käytettii-vissääh
olisi ollut sellaista tiedon­välittäjää,
yhteyksien pitäjää ja yh-i
estä puhemiestä; mikä 4.5 vuotia
sitten perustettu Vapaus on ollut ja
on. •
Ajatelkaamme vaikkapa yain si­tä
suurta taloudellista ja sosiaalista
kehitystä, inikä on Canadassa ta­pahtunut
viimeksikuluneen 4.Ö-VU0-
-.len aikana, ja sitä vaatimatont'.i,
nutia silti hyödyllistä osaa,'mitä
melliä ja jos kauppias ei palvele j Vapaus on siinä yhteydessä vienyt. ,, . , , n- . 1 - - - - - - — - - - , ••- - • r - r - - . , .. . ^ . . . . . ^ . . ^ . . ^ , . „ . „ . .
heitä niin siitä voi moni" sivust.i I Ei ollut Vapauden perustami.son , )^^.!""'^^"• L"«"."»"'sta oh e f a • „ maailma.sta eristettynä Ca- lemme, täkäläisten kan.salaistemme ! «"^^ työtätekeville kaihin
katsoja loukkaantua eikä hali'a i aikoina, eikä vielä pitkään aikaan ' . . : . . . — .._ _ — -.— — ^ — — , .. .
enää tehdä ostoksia tuosta kaupas- ^en jälkeenkään esimerkiksi van- ' '^ .•tapP«otnieiia.laa. • jorika..voiltam.-j.,seiieen. sanomalehden' ja ryhtyivä: | kuten täkäläiset maanmiehemme I "^^os^^"' Y^}.
huudeneläkettä c-anadalaisten tnr- -^cen tarvittnn a.kaa no.n kaks. ia ^^j^j^^^ vaikeuksi-sta ja enti.sislä tukivat Vapauden läpeensä sodan-' f^^. '"'«''"«ss^ ^'«P^
;ana: e. ullul lapsili.siä snuriper-P"°'' '^"'^'^^^^
tiin ryhtyä uuteen yritykseen
tellut Raivaajalta " markan kurj-
. sia", mikä tulkittiin halhtsupiireis-lemme
äärettömän kova i.sku. sillä . 3^ ,iedu.steluksi Saksan markasta.
ryÖKansaan oli pantu suuria toive'- : . . . j ^ ^ . , ^^y^^^^^ luonnollisesti
ta ja sen hyväksi oli sekä lahjoitet-; <^^,o„,g„ silloisesta
t u e l t a lainattu sievoisia rahasum-, v ,
mia, jotka kaikki menivät kuin tuli-
_ omaksui fasismin ja sodan varaäa ! mukaisesti, mitä. e s i -
kun hän o l i sähkösanomalla tiediu- j vastaan. Siiiä päivästä alkaen, j o i - ! " e r k i k s i meidän lehtemme Vapaus
loin Mussolini nousi valtaan i t a l i - «»"aksui. Painvastom sota-ajan Mit­assa,
omaksui Vapau? aktiivisen ja l^'*^"^*^'''^^*"^"^ 'revitettiin raivo
tinkimättömän asenteen fasismia f^^s kylmä sota j a k o k o ihmiskun-;
vastaan. Toisin kuin sen' kilpailijät.1 taa-köyhdyttävä, varustelukilpailu,
k u i s \''apaus tuomitsi niin Hi t l e r in nat-sismin
kuin Suomen lapualaislerro-
Me tiedämme; että Vapaus on l u ­kijakuntansa
toivomusten ja yhtiö-
Jouduttuaan olemaan kokonaan , r i n k in ja sai. kunnia maanmiehil-! kokousten päätösten mukaisesti p i
jöukkokannatuksen siinä ' '"auhanasian puolustamisesta — ja
vaikka kylmän so-heislen
apuna ei palkallisia kcsälor'
;nia, ei minkäänlaisia terveysva­kuutuksia;'
ei ollut Canadan metsa-niehillii,
millä alalla
ta. Tarkoitan tällä, että lapset ov-ii
meidänkin tulevaisuutemme, lapsis­ta
meille kasvaa uusia toimitsijiir
voimia mutta meidän täytyy antaa
lapsille sekä.niille henkilöflle jotka
I osaavat käyttää lasten apua mei­dän
yhteiseksi eduksemme enem­män
huomiota. '
Tämän lehden lukijat voivat a s i - j j e n paremmin kun sitä (.-i ollut kai- j
assa paljon auttaa lähettämällä lap-j os- ja rakennustyöläisilläkään. Y h - !
sensa haaleille voimistelutiarjoituk 1 tä tuntematon oli työltöinyysvakuu- j
siin millä paikkakunnilla sellaista .uslaki. jonka laatimi.sen ja voi-1
Vapauden perustamiseen.
.Mutta,Työkansasta oli myös suur-a
hyötyä. So o l i osoittanut, että
siii"toIai.iKi , . ,. ..... , , , .,
iii.n pal,j on on .y o..s k,e nnell,y,-t . m.m -.1 suomenkielisen- tvovaenlehden kv-
.iäänlaista ammaltiyhdistysturvaa.
on tarjolla, ja jossa heille opetetaan
muitakin hyviä ja hyödyllisiä asi­o
i t a . ^ Jussi. ;
.synlä on täällä suuii, ja että sfi'i
julkaisemiseen voidaan uudelleen
ryhtyä, jos otetaan opiksi r.ikaisein-mi.
sta virheistii.
Yhtäällä Työkansan vararikon a i ­heuttama
tappiomieliala ja petty-
AIIDISTAVAA
.niaanottamisen vaatimuksen takia 1 . . . . . . . ^ . , j.o u-t ,u i . nioiii suomal,a i.n enk,i.n s i i r.t o - :i,n;y s, SIIS viivä.s ty.tt/i uuden tyovae.n. -
aincn jopa karkoitetuksi: Canadas-ta.
Jos nyt tänä 45-vuotispäivähii
lehden perustamista,;, mutta samalla
1 siitä saadut kokemukset johdatti-
I vat varovaisuuteen ja mikä tärkein-
I , • . , , ., , , tä entistä kilnteämpään yhtevteen !1 k, at.s om. me .v..a ikk.a,p' a. vain v i l a u k . s e l - ! , , . , , .• , 'a taaksepäin, silloin näemme. , et. t, ,a. . 1 ' leh,„d.e;,n.. . ja s, e.n lukijakunnan valilla. Matti isui iltaa Maijan luona. ' . 1 alta pohjalta on vmmarrettavis-
— Saan kaiketi tarjota sinul!|i! Vapauden avulla ja kautta ovat tä-1
hieman virkistystä, Matli". sanoi jiäläiset maanmiehemme
Maija. lantaa oman, kuten sanottu
— Kiitos, kyllä. 1 mattoman, mutta kuitenkin tferve^
Maija avasi ikkunan. j uUeen apunsa Canadan työtätcko-j
vien johdolla käydylle, taistelulle <
vastoinkäymisistä huolimatta Va­pautta
perustamaan. Heidän avuk-
.seen-tuli tavallaan silloinen työ­väenliikkeen
valtava nousu ja sen
aiheuttama innostus. Ensimmäiuin
maailmansota oli läliestymässä lop­puaan.
Kaikkialla vallitsi väsymys
.sotaan ja .sodankäyntiä vastustamit.
tyiiväenliike sai suurta suosiota j-i
inyöt.ltuntoa työtätekeviltä yleensä
Sitten tuli suuret historialliset ta­pahtumat
Venäjällä. Tsaarin hir­muvalta
kuki.steltiin ja se puoles­taan
nostatti ennen tuntemattoman
iumen työväen joukkoliikkeen, ci
vain Venäjällä, vaan kaikkialla
m<-:ailmassa; Se oli suurta inno.s-iuksen
ja nousun aikaa työväen­liikkeessä
— .Muistakaamme vai:i
vastaista asennetta.
,'apaus on joutunut
; kulkemaan; kovassa vastavirrassa,
; sen ohjelma on jälleen osoittautu-
SOTA-AIKA . j massa yhtä oikeaksi ja paikkansapi-
Vapauden kunniakkaan historian j tavaksi, miksi Vapauden fasismi ja
yksi kohokohta on löydettävis.';ä sotavastainen ohjelma osoittautui
lehtemme suhtautumisesta toiseen toisen maailmansodan edeltäneeltä
maailmansotaan.
Vapaus oli Canadan muiden r a ; i -
ajalta;
Sodan aikana, jolloin demokraat-v
o i n o . t " ' ^ joukkojen ylcisäänestyksellä , ^^j,^, winnipegin suurlakon
vaati- ; " Päätökset, jo.den perusteella ^-^-^ j^^jj^ Canadassa - ja vai-tferve-
''y'^''>'".''" -
ja niilla •- • " *
\'apaiitla perustamaan
l o p u l l i s e s t i ratkaistiiM
, . . . . n 1 •• 1 11 # • . I I I esim. Vapauden kotipaikka. sei::j -
vien johdolla käydylle taistelulle, ^, , . ' . ^. .seen.
. r - i - i . : sekin, etta Suomalaisen sosialisti-' sa ;
o a r a n t a m i s e n j a yleensä p i k k u - ynamammujen uuki laikciuen re- _ ^^s.!:,, edeltäjä) silloi.sel- • T A L O U S P U L A J A FASIS.MIN joh.
, ; v 1 • • • j - i " i formien ja uudistusten hyväksi , rr
I h m i s t e n h y v m v o m n m edistä- .^^^^^^^^^^^^^^^ ^^^^^^ , le tpk:IIe annottnn ja.seni.s.on^ -s.^s
mi.seksi naivasta toiseen. • i .„:^„_ „:.:..„.. . . „ , i , : . . . _ "'esla ainoastaan tuhat dollaria Vapauden aikaisempia vuosiker- paa
kutti tietenkin osaltaan myös V a ­pauden
perustamiseen j a keliityk-miseksi
päivästä toiseen. 1 maanteiden ja muiden sellaisten
jianpuolustajain rinnalla vaatinut itiset kansalaispiirit yleensä ja e r i -
akt.ivista rauhanohjelmaa. Lehtem-; koisesti työväenliike keskitti k a i -
me oli muiden rauhanpuolustajain; ken tarmonsa ihmiskuntaa uhan-kans.
sa osoittanut,, että fasismin s neen fasismin hävittämiseksi maan
nousu tarkoittaa sotaa, ja että auioa"; kamaralta, olivat sosiaaliset kysy-keino
sodan estämiseksi on siinä. 1 mykset jääneet pahasti taka-alalle.
että rauhaarakastavat maat muo-i jRauhan; oloihin päästyä ryhdyt-dostavat
yhteisen lujan rintaman; tiin laajakantoiseen uudelleenra-maailmanvalloitukseen
pyrkivää l a - kennustyöhön ja sen yhteydessä
sismia vastaan. , i (Jatkuu sivulla 4)
Historia; kulki kuitenkin toista 1
rataansa. Tuli Mynchenin petos ja
sitä välittömästi seurannut toinen
maailmansota, lukeutuen s.ihen
myös Suomen talvi- j a jatkosota.
Sodan edellä Vapaus oli Canadas-i
.sa ainoa suomenkielinen lehti jokai
johdonmukaisesti j a jatkuvasti suo-sellaisia
toimenpiteitä, ettei so*a
pääsisi puhkeamaan; Mutta kun so.-!
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Yhteiskunnallisen edistyksen l i ­punkantajat,
meidän aikakautenam-
Vapaus tulee tukemaan kaik-| ..pienempien" korjausten puolesta
kia niilä hyvää tarkoittavia j käydyistä taisteluista ja saavutuk.
patrioottisia canadalais-voimia, j sista.
mitkä työskentelevät sodan-'
vaaran torjumiseksi, ydinasei­den
hävittämiseksi sekä ylei­sen
ja täydellisen aseistariisun-1 i,oje
tasopimuksen saavuttamiseksi; kenlais
n i in että "miekat voidaan ta­koa
auroiksi" ja nyt Sodan
Molokille haaskattavat miljoo­nat
käyttää kansakunnan hy­vinvoinnin
kohottamiseksi ja
jälellejääneiden maiden avus­tamiseksi.
Täten menetellen Vapaus j
tulee edelleenkin toimimaani
lehden perustamista varten! Vapaus ' toja tutkittaessa havaitaan, että en- ta kuitenkin puhkesi, Vapaus jat- [ Mrs. Mary Raunio, Eckville, A l -
pcruSlcttiin siis ilman mitään alku- sinimäisen kymmenen vuoden aika i koi johdonmukaisesti demokraattis- ; ta, täytti keskiviikkona, lokakuun
pääomia ja lehdon perustuvat jäsc- na käytiin lehtemme palstoilla, k u - ; la; fasisminvaslaista ohjelmaansa 24 pnä 82 vuotta^
net, kuten .1. W. Ahlqvist, Joiin i Ien Canadan ja koko maailman työ- i iiusissa olosuhteissa nostattaen tun-
Latva ja muut ovat miiistelmis- väenliiKkeessä laajaa peiiaatekes- 1 nustuksen -Voitto on kaikkein tär-saan
erikoisesti korostaneet, ettei fkustelua työväenliikkeen ohjelm:;- j kein". Vapauden päättävä ja joh-loiniesla
"radikaalien", punaisten" mero saatiin markkinoille!
Mrs Aino Pensan, Mattawa,; Ont.
täyttää torstaina, marraskuun 1 pnä^
75 vuotta. ::'"...•'
Eino Ekman, Port Arthur, O n t ,
maanantaina, lokakuun. 29.
uottä.;.'.'-,.',.''. .'-'—.'-••':;
johtavaksi voi- | keskuudessa hyvän kannatuksen ja i Armas Eloranta, Copper Cliff,
! inaksi. Tämän, kirjoituksen tarkoi- 1 niin voivat täkäläiset maanmieheni- i Ont. täyttää sunnuntaina, lokakuun
a muulc.nlaislen ^poll^^^ Canadan? tuksena ei ole .syventyä nähin ky. i me antaa arvokkaan panoksen fa-| 28 pnä 60 vuotta.;
kien, seka valtiovallan painostuksen 1 . * 1 . • • • 1 1 1 •• ,k oh. t/e ek: si.. •S i.k, si. pilaa paikkansa seIi su,o malaiste,n ..y..h l eLs in . v.o.i.m.i n p a !.- -is vmy k s•i i.n. .m. u.. . ^ i . . i velemaan heidän yhteisiä tavoittei-i ta erinäisistä
että mitä päällävämmin työväen
lehti toimii ja taistelee lukijakun­tansa
taloudellisten, sosiaalisten ja
kulttuuristen etujen puolesta; sitä
rakastetummaksi .se tulee työläis­joukkojen
keskuudessa ja toisaalla
muuten paitsi todeta, e'- sismin hävittämiselle, vaikka eräis-i Yhdymme sukulaisten ja tutta^
oikeistovirheistä j : i . sä piireissä kehoitettiin "vetämään j vain onnentoivotuksiin. :
. , sitä vihatummaksi yleensä taantu-j
a taistelemaan seka takalais-1 miksen tukipylväiden ja edistystä
ten kansalaistemme, että Ga- j vastustavien ainesten piireissä,
nadan kansan j a valtion par- j Vapaus on tänä 45-vuotispäivä.
häitten etujen puolesta. Ja
n i i n kauan kuin Vapaus täyt­tää
nä.mä vaatimukset, toimii
työtätekevän kansanosan hy­väksi,
jota edistämään se pe­rustettiin
45 vuotta sitten, se
tulee olemaan ; hyödyllinen ja
tarpeellinen sanansaattaja, y h ­teyksien
pitäjä ja puolestapu­huja,
mikä puolestaan takaa
Vapaudelle entistä edeisvas-tuuUisemman
mutta samalla
varman .ja valoisan tulevaisuu­den.'
Tässä mielessä lehtemme
viettää nyt 45-vuotispäiväänsä.
Tämä merkkipäivä sellaisenaan
ei ole juhlinnan arvoinen,
vaan se työ ja toiminta, jonka
perusteella tämä ; rajapyykki
on nyt saavutettu. Sanan var­sinaisessa
merkityksessä nyt
vietettävät 45-vuotisjuhlat ovat
alkusoittoa viiden vuoden k u ­luttua
vietettävälle Vapauden
50-vuotisjuhlalle, johon men­nessä,
niin toivomme, on jo
päästy hyvälle alulle yleisen
j a täydellisen aseisariisuntaso-pimukseri
toteuttamisessa.
' nä ylpeä siitä, että se on saavuttu^
nut toimintansa perusteella laajo­jen
kansalaispiiriemme, työläisten,
farmarien ja muiden pikkueläjien
.akamatloman kannatuksen ja luot.
.amuksem Raivotkoon taantumus ja
käyttäköön talou.smahtiaan ja n i u i -
lakin painostuskeinoja Vapautta
.'astaan niin paljon kun haluaa --'
iillä Vapauden tarkoituskaan ci ole
;)alvella .sen paremmin dollarin
merkkiä kuin taantumusta ylecn.sä-
(ään, vaan työläisiä, farmareita J:i
muita tavallisia ihmisiä, siis loppu­kädessä
Canadan kan.san ja valtion
jiarhaita etuja!
Kaikkien työväenlehtien ais-cma
>n taloudellisesti ja '.poliittisesti ää­rettömän
vaikea, sillä Suuri Raha
panee luonnollisesti kaikkia mah­dollisia
esteitä Ja vaikeuksia työvä­enlehtien
tielle. Siirtolaisryhmien
työväenlehtein kohdalta nämä vai­keudet
ovat monesta tunnetusta
syystä vielä monin verroin väike-,
ampia. Tämän vuoksi ja huomioon
ottaen sen tilanteen niissä Vapaus
45 vuotta sitten perustettiin, 011
meikein ihme, että Vapaus on elin-voimaiscsli
ja jatkuvasti voinut toi­mia
45 vuotta! Se on sellainen saa­vutus
mihin pystyvät vain vakau­mukselliset,
valistuneet ja sanava­pautta
loppuun asti arvostavat mie­het
j a naiset.
PÄIVÄN PAKINA
Sanavapaudesta ja sen käytöstä
Lehtemme 4.5-vuoti.späivän vieton Canada.ssa esitetään sanavapaudes­ta
keskusteltaessa, että korkeim­min
een se on kehittynyt Englan­nissa.
Siellä on Hyde Parkin puis­to^:
missä kukin saa puhua omasta
asiastaan kenenkään estämättä; .
Hyvä tietenkin niinkin. Mutta j o ­kainen
ymmärtää,~että nykyoloissa
sillä oh. kjQyin vähän merkitystä to-yhleydessä
kiintyy pakosta huomio
sanavapaudesta käytävään keskus­teluun
j a sen merkitykseen.
Kaikkein terävimmässä muodossa
voisimme paneutua asian tämän
puolen käsittelyyn palauttamalla
mieleen tunnetun amerikkalaisen
sanomalehtimiehen John Swintonin
lausunnon, jonka hän esitti hänen i dellisuuden kanssa. Näköradio, -IHI
on oikeus julkaista edes pikkuleh-
! liä jne. Mutta porvarillisen sanava-
I pauden heikoin kohta löytyy juuri
•j omistussuhteista. Nykyaikainen päi-
! välehti on niin kallis, että vain
'suurpääoman varat riittävät siihen
— ja kun lehdistön elämä j a t o i ­meentulo
on riippuvainen; suurpää­omasta,
niin se luonnollisesti tans­sii
sen tahdin mukaisesti: kuten y l - j ten edessä mielistelemisen avulla,
lämäinitlu amerikkalainen lehti­mies
Svvinton erittäin avomielisessä
lausunno-ssaan sanoi, •
Vain työväen lehdistö, joka no­jaa
järjestyneeseen työtätekevien
joukkovoimaan j a saa siltä tarvit-mättömyytensä
vuoksi; Vapaus on
tehnyt virheitä silloin kun se on
tepastellut vielä lasten kengissä.
Mutta Vapaus ei ole koskaan pettä­nyt
perustajiensa, työtätekevien
farmarien ja työläisten asiaa; se ei
ole' koskaan unhoittanut työtäteke-vieta
etuja, eikä liioin pyrkinyt op­portunistiseen
ryhmäetuiluun isois-kunniak.
seen järjestetyssä tilaisuu­dessa
vastatessaan toisten journalis­tien
onnitteluihin:
dio ja sanomalehdistö, jotka ovat
miltei sataprosenttisesti omistavan
I luokan hallussa ja kontrollissa niin
"Journalistien tehtävä on lotuu- ! Englannissa kuin täällä Canadassa-den
hävittäminen" hän sanoi Suu­ren
rahan lehtimiesten aseinaan v i i ­taten,
"suoranainen valehtelemi­nen
.sekä rotunsa ja maansa myy­minen
jokapäiväisestä leivästään.
Te tiedätte tämän ja minä tiedän
sen ja kuinka jäi-jctöntä onkaan on­nitella
'itsenäistä' lehdistöä. Me
olemme kulissientakaisten rikkait.
ten miesten välikappaleita ja vasal­leja.
Me olemme sätkyäijiä — he
kiskovat nuorista ja mc tanssimme.
Meidän lahjamme, meidän mahdol­lisuutemme
ja meidän elämämme
ovat kaikki toisten ihmisten omai­suutta;
Me oleme intellektuaalisia
prostituutteja." : '
Tää korutont' on kertomaa totuu­desta!
Mutta katsokaamme vielä asian
toistakin puolla. Värisinkin tiiällä
kin, vaikuttavat tuhansia kertoja
enemmän yleiseen mielipiteeseen
kuin mitkään puhemahdollisuudet
Hyde Parkissa.
Ot:akaamme esimerkiksi vaikka
Yhdysvaltain hallituksen viime
maanantaina järjestämä aseellinen
kauppasaarto Kuubaa vastaan. T u ­hannet
ja tuhannet ihmiset halusi­vat
vastustaa sitä, ilmaista pro­testinsa
siitä — mutta hallitsevan
luokan käsissä oleva Valtava propa­gandakoneisto
— Tv, radio, sano­malehdistö
j a muut julkisuusväli-neet
— lietsoi USAssa keskite­tyllä
propagandarummutuksella
hysteerisen ilmapiirin muutama.ssa
tunnissa.
Luonnollisesti on hyvä asia, että
Hyde Parkis.sa saa puhua. Luonnol­lisesti
on hyvä, että lyöliiisilläkin
semansa rahallisen tuen ja kanna­tuksen,
on nykyaikana todella va­paa
lehdistö, mikä voi vapaasti ajaa
sekä työläisten että farmarien ja
muiden pikkuihmisten asiaa.
Tässa''on peruskysymys — kysy­mys
omistussuhteista — silloin kun
puhutaan sanavapaudesta.
Ilman muuta on selvää, että V a ­paus
on todellisen sanavapauden
yksi todellinen edustaja Canadassa.
Mutta tänä 45vuotispäivänä voi­daan
meiltä kysyä, että haluaako,
esim. allekirjoittanut väittää, että
työväenlehdet, kuten esim. Vapaus,
ovat erehtymättömiä, ja että ne ei­vät
ole koskaan mitään virheitä
tehneet? •
Ei sinne päinkään! Vapaus ci ole
aina ollut läheskään niin hyvä ja
tyydyttävä kuin se olisi voinut olla.
Eikä ole nytkään aina! Mutta se on
aina pyrkinyt korjaamaan erehdyk­sensä
ja ottamaan niistä opiksL
Me myönnämme avoimesti, että
Vapaus on tehnyt pahojakin vir­heitä
kokemattomuutensa ja tietä-
Tässä laajemmassa mielessä V a - ,
paudella on ehdottomasti puhtaat
kirjat!
S i l l o in kun Vapaus kulki vielä
osittain lapsen kengissä -sen pals-toiltä-
löytyi eräässä vaiheessa täl­laistakin
kielenk^ttöä:
i ."Olemme sanoneet, että eri mai­den
sosdem. puolueisiin kelpaa
vaikka minkälainen kuohari kun­han
vain ei oie . . . k o m m u n i s t i . . .
"Kansanvallastakin sietäisi tässä
vaihteen vuoksi hiukan puhua . . .
blemme tulleet vankkaan uskoon
siitä, ettei sellaista kapinetta kuin
kansanvalta' ole missään . . ."
Ettäkö "tekijä esiin"? No mikäpä
siinä. Näiden lausuntojen alla ko­meilee
nimimerkki "Töllin Vaari",
mitä nimimerkkiä käytti silloin
eräs "Pekka" vielä Vapauden toi­mituksessa
ollessaan.
Palataksemme vielä lopuksi sa-navapauskysymykseen,
me voimme
siis todeta, että vaikka työväenleh-detkin
voivat erehtyä ja erehtyvät­k
i n siellä j a täällä, siitä huolimatta
'rtiiden nykyhetken tehtävänä on i t ­se
totuudet) puolustaminen j a sen
elsiminen. — Känsäkoura,