Vapaus, April 29, 1971

              Sivu2 Torstai, huihtac 29 p. - Thuireday, AprU 29, 1971 J jJ^'[^Pfj|| '|| 'j^Äf | A" j^^^^
VAPAUS SEM MAHTAVAT Töe^^^^^ I N D E P E N d E N T L A B O P O R C i AN
O F F I N N I S H C A N A D I A N8
•A-TeHepbone:
Office and EcUtarlai Ö74-42M '
CO. Uttdted. WlW'Htö^*lwiSt. smtvc^, QtitasC^SnÄiia.' "
VDBHSBOS ed(lres8: BDOC 6 9 .
.^.•CANÄDIÄNlLANGUAGE'PRESS ' Cl I IH
Oamodassa: 1 vk. $10.00, 6 Kk. $5.25
S kk. 13.00
USA:n:
Suomeen:
1 vk. «11.00, 6 kk. $ 6 . ' /8
1 vk. $ i m 6 kk. ( 6 ^
Minne nyt, NDP?
Vaiklta uudeksi puoluejohtajaksi valittu 61-vuotias David
Lewis väittää, että mitään "oikealle siirtymistä" ei tapahtunut Ot­tajassa
viikonvaihteen aikaan pidetyssä NDP :n edustajakokouk­sessa,
niin tätä selitystä on vaikea ottaa aivan täydestä.
Tosiasia on, että puolue-estjablishment oli uniojohtajain myö­tävaikutuksella
j a avulla ottanut jbehtäyäkseen waffle-nimellä tun­nettavan
vaseinmiston "aisoissa pitämiseksi". Etukäteen annettiin
ymmärtää, että johtajanvaali on ilman muuta selvä j a että ohjel­mallisesti
huolehditaan myös siitä, ettei johdon kannalta mitään
"kiusallisia ohjelmakohtia" — päätöslauselmia — tulla tässä edus­tajakokouksessa
hyväksymään.
Näin myös tapahtui. Toisin kuin kaksi vuotta aikaisemmin
Winnipegtssä pidetyssä edustajakokouksessa, missä "vastasynty­nyt"
waffle-ryhmä vaikutti suuresti melko edistyksellisten päätös­lauselmien
j a ennenkaikkea ns. manifestin hyväksymiseen, nyt
Ottatvässa pidetyssä edustajakokouksessa jäivät wafflelaiset vä-hemiriistöksi
kaikissa tärkeimmissä k y s y m y l ^ Waffie-ryhmä
pantiin miatalaksi naisten tasa-arvoistä puolueasenoÄft koskevassa
äänestyksessä; samoin perusteellisuuden kansaUistamiBkysymyk-sessä
ja erikoisesti Quebecin^itsemääräämisoikeutta kannattavassa
ehdotuksessa. Winnipegin kokoukseen verraten waffle-ryhmän
edustajat savustettiin nyt asiallisesti puhuen kokonaan puolueen.
korkeimmasta johtoportaasta.
Ylläesitetystä huolimatta on kuitenkin syytä todeta, että waf-fle-
ryhmä ei "kuollut" Ottawan kokouksessa eikä sitä ole liioin
"kuopattukaan". Päinvastoin tämän vasenunistosiiven johtajilla
on oikeutusta puhua myös "voitoista", sillä wafflen ehdokkaana
ollut m r . L a x e r sai kaikissa johtajavaaliäänestyksissä toiseksi eni­ten
ääniä ihikä sai establishmentin edustajat kohottamaan kerta
toisensa jälkeen kulmakarvojaan. Ö
Viitaten siihen, että puolue-establishmentti kannattajineen oli
siksi hyvin valmistunut tähän edustajakokoukseen, että vasemmis­tolla
ei ollut ohjehnakysymyksistä päätettäessä läheskään niin
hyviä mahdollisuuksia kuin sillä oli Winnipei^n kokouksessa, waf-fle-
ryhmän puhemiehet ovat jälkikeskustelussa kiinnittäneet huo­miota
yksinomaan johtajaehdokkaansa hyviin äänimääriin neljässä
eri äänestyksessä. -
Vaikka ylläesitetyssä selityksessä olisi puoliksi tottakin, ku­ten
sanotaan; niin se ei sisällä kuitenkaan koko totuutta. Se on
omalta kohdaltaan verrattavissa mr Lewisin väitökseen, että mr.
Laxerin saama 612 (Lewisin 1,046) äänimäärä ei heijasta muka
wafflen todellista kannatusmäärää, sillä viimeisessä äänestyksessä
mr Laxer sai kannattajiensa lisäksi myös puolue-establishmenttia
syystä tai toisesta vastustavien äänet.
Erikoishuomio tässä edustajakokouksessa kiintyi Quebecin
tilanteesta käytyyn keskusteluun. Tästä kehittji epäilemättä ko­kouksen
tärkein poliittinen kysymys— ja siitä ei asiallisesti puhuen
päätetty mitään. Itse mr Lewis myönsi, että NDP:llä ei ole mitään
ohjelmaa Quebecin tilanteesta j a että hän itsekään ei tiedä, mitä
pitäisi tehdä, paitsi sen, että quebecilaisten ja waffle-ryhmän jä­senten
suosittelemaa itsemääräämisoikeuden toteuttamista ei voida
hyväksyä.
Selvää on, että jos waffle-ryhmän toimesta olisi voitu selittää
perusteellisemmin se, että "itsemääräämisoikeus-käsitteeseen s i ­sältyy
sekä oikeus eroamiseen että toisaalta oikeus liitossa pysymi­seen,
silloin olisi vasemmiston asema lujittunut tuntuvasti. Waf-flen
hapuilun vuoksi mr Lewis j a kumppanit voivat väittää, että
itsemääräämisoikeuden myöntäminen quebecilaisille tarkoittaisi
muka Quebecin eroamista Canadasta. Kaikki merkit viittaavat
kuitenkin vallan muualle. Jos ranskalais-canadalaisilta kielletään
itsemääräämisoikeus, he tulevat ajetuksi epätoivoisesti separatis­min
tielle j a sitä kautta Canadasta eroamiseen. Itsemääräämisoi­keuden
tunnustamisen perusteella sen sijaan poistettaisiin kaikki
Canadasta eroamisen syyt. N i i n tulisivat yhteiset edut j a yhteisesti
kansojen kodista saatava turva etualalle. Eroamisen asemesta
ranskalaiset vaatisivat muiden tukemana uutta j a todella tasa-arvoistaliittovaitioa
ranskalaisen j a englantilaisen Canadan yh­teiseksi
hyväksi ja turvaksi.
Johtuen meidän mielestämme siitän että wafflen perusolemuk­seltaan
oikeaan suuntaan tähtäävä itsemääräämisajatus oli vielä
viimeistelyä vailla, siis epäkypsä, vasemmistolaiset auttoivat tahto­mattaan
niiden voittoa, jotka pitävät "porvarillista" ratkaisua etu­alalla.
•
. NDP :llä on tietenkin, täysi oikeus päättää omista asioistaan
parhaiten katsomallaan tavalla. Kaikesta huolimatta on näin s i -
vultapän katsoen valittaen todettava, että Ottawan kokous ei i l ­meisestikään
nopeistuttanut edes N D P : n kansallista vaalivoittoa.
On turhaa puhuakaan mistään suuremmasta kansallisesta' vaali­menestyksestä
niin kuan kuin puolueella ei ole jalansijaa sellai­sessa
tärkeässä maakunnassa kuin Quebeciss^tTTHyvää^ei ennakoi
liioin oikeiston ja vasemmiston välisten suhteiden kärjistymi­nen
mistä mm. mr. Lewis vilautti jo viime sunnuntaisessa lausun­nossaan
ajatuksen, että.vasemmistoviidakon nuppien harventami­seksi
on ehkä käytettävä vesuria — kut^n Väinö Tanner aikoinaan
s a n o i . : . • . •. / ••••••
Selvää on, vaikka waffle-ryhmä selvisikin Ottawan edustaja­kokouksessa
tavallaan liehuvin lipuin "kaatuen eteenpäin", niin
poliittisesti NDP siirtyi kuitenkin muutaman viirun oikealle. Se
vaikeuttaa sekä N D P : n omia mahdollisuuksia että työväenluokan
yleistä yhteenliittymistä j a yhdistymistä, mitä ilman ei mitään
suurempia voittoja ole odotettavissa.
Pideen meni ftiinäkin
I^uten meidänkin lehteno^me Vapaus, Torontossa ilmestyvä Va­paa
Sana esitti — toisin perustein j a toivomuksin kuin me ~ aja­tuksen;
että David Lcwisista tulee NDP :n uusi johtaja, sillä hän
seisoo enemmän kilin päätääi^ korkeammalla neljää muuta johtaja
ehdokasta^ Tämä siitäkin huolimatta, arveli lehti, vaikka Lewisllla-kin
onsomat "vikansa ja hairahduksensa", joista se esitti seu-
Maila syntyf Sisifiassa vuqshml770 ja 181Q^ välillä. Sen teh­tävänä
oli tuolloin suurten * maanomistajien — ^saaren valtiaiden
etujen puolustaminen. J^ik^qaan tästä salaisesta järjestöstä
kasvoi huomauttava talouspoliitiiifen voimatekijä^ valtio, valtiossa.
Maiian jäsenet käskivät talonpoikia äänestämään vaaleissa hen­kilöitä,
jotka olivat yhteistyössä tämän rikoilisjärjestön kanss4.
Totfelemattpmilta yarastfettiin kafjaa, poltettiin viljelykset, hakat­tiin
metsä,'hävitettiin viinirypälstarhat, eikä murhakaan ollut vie­ras
käsite. Tästä hyvästä valitut — maiian edustajat — turvasivat
järjesiiin jäsenten koskemattomuuden. Karabi^^
tuomariti joita ei onnistuttu lahjomaan ja jptka noudattivat lakia,
siirrettiin muihin tehtäviin. SyytpeeseenjoutuneH maiian jäsenet
vapautettiin. Hankittiin omalle väelle kannattavia kauppalisensse-
-jS ja muita etuja.
Viranomaisten laiminlyöntien avulla maiian joh^aj^pharjoittsi',
vat. vielä ^tänäkin päivänä pimeitä tekojaan, laeista piittaamatta,
valtavia omaisuuksia keräten.
Sodan jälkeen maiian edustajat — niin saarella kuin maan
eteläosissakin —ovat tunkeutuneet johtaviin asemiin valtion viras­toissa
ja armeijassa. Maiia on kasvanut valtameren takaisten ys­täviinsä
suosiollisella avustuksella. Seuraavassa muutamia esimerk­kejä.
'
MERENTAKAISET ySTAVAT
Vito Gionoveze, New Yoi^iQ
Gosa Nostran johtaja, näin ker­rotaan,
toimi sodan aikana ame-riikkalaisen
everstin Oharies Po-lettin
tulkkina ja uskottuna hen
kUönä. 'Polettia esikunta sijaitsi
Nolassa, Barian maakunnassa.
Tunnettu detroitilainen gangsteri
Dam Luma tioimi ameriikkalaisen
sotilasjohdon tulMcina Falennos-sa.
Heidän avullaan Calogiero
Vizzini, Sisilian mafian ;iolhtaja,
nimitettiin Viilalban kaupunginr
johtajaksi. Giuseppe Rusko, jos­t
a tuli vuonna 1956 Vizzinin kuo
leman jälkeen koko Italian ma-fiäJi
johtaja, nimitettiin Musso-melin
siviili- ja sotilasasioiden
päätaritastajaksi. Mungiani, tun­nettu
huumausainekauppias, sai
paikan Italiassa sijaitsevien ame-riikkalaisten
lääkevalmistevaras-tojen
hoitajana.
'Viramomaisten suojelemina ma­fian
jäsenet järjestivät laajamit­taisen
huumausainekaupan. Se­naattori
Kattenein mukaan ma­fia
kerää valtavat voitot näistä
kaupoistaan. Mafia toimittaa vuo
sittain USA:han ja Canadaan
huumausaineita y l i 300 miljoo­nan
dollarin arvosta. Mafia on
kasvanut maailmanlaajuiseksi
järjestöksi ,jonka pääoma: on u-seita
kymmeniä miljoonia dolla­reita.
Järjestön johtajat ovat
suunnitelleet pääoanasijoitusjär-jestelmän,
joka ' takaa, että ko­konaiset
taloudenalat monissa
Amerikan ja Länsi-Euroopan
maissa joutuvat heidän verk­koonsa
j a edelleen kerrotaan:
CIA MUKANA KUVASSA
Mafia saa tukea ja salaista
raavaa:
•"iirE. simerkiksi viime syksynä hän-— niinkuin monet-muutkin
NDP:n edustajat liittoparlamen-tissa
neljää lukuunottamatta —
teki keisarivirheen vastustamalla
henkeen ja vereen Uittohallituk-sen
poikkeusasetuksen voimaan-julistamista
Quebecin terrorita-pahtumien
yhteydessä. Tämä
asenne antoi mustan silmän hä­nen
omalle kansanvallan ritari-kuvalleen.
Hän unohti . . . että
kansanvalta tarvitsee joskus ko­viakin
toimenpiteitä turvakseen
. . .'^ — vaikkapa kausala
pauksieh lopettamista osittain
tai kokonaan! :
Tosiasia,tietenkin on, että Ca-nadassa
tarvittiin viime loka­kuussa-
iVVar Measuresläiri voi­maan
julistamista osapuilleen y h ­tä
paljon kuin lehmä tarvitsee
hot-pants-housuja. Hallitus ei ole
vielä.kään pystynyt antamaan
yhtään ainoata vakuuttavaa se^
lostiista miksi hiin meneteltiin.
Toisaalta tiedetään, että herrojen
Crossin j a Läporten kidnappaus-'
jutut tulivat loppuunkäsitellyksi
yksinomsian tavallisin poliisinie-telmin
niin, ettei sotilaista ja
poikkeustilalaista ollut siinä mir
tään apua. Tämä on syynä miksi
Canadan molemmat työväeripuq-lueet,
asiallisesti puhuen koko am
mattiyhdistysliike j a muut työ­väenjärjestöt
tuomitsevat ko.
poikkeustilalain voimaan julista-nusen."
i
Ja sitten mr Lewisin tapauk­seen.
Hän todiella äänesti maini­tun
poikkeustilalain voimaan j u ­listamista
vastaan — j a tuli nyt
vaHtuksi^NDP:n johtajaksi. Toi­nen
johtajakokelas (Frank Ho­ward)
meni "virran mukana" ja
äänesti tämän poikkeustilalain
voiniaan julistamisen puolesta.
Se vaikutti osaltaan siihen, että
edustajat käänsivät miltei yksi­mielisesti
hänelle peukalonsa
maata kohti. Kaiken kukkuraiksi
NDPn edustajakokous päätti yk­simielisesti
että sen parlamentti-jäsenet
eivät saa missään tapauk­sessa
antaa kannatustaan War
Meagures lain jatkoksi laaditun
Public Order-lain voimassaolon
jatkamiselle tai jonkun uiiden
poikkeuslain hyväksymiselle.
NDP:n edustajakokous omak­sui
tässä kansalaisvapauksia kos­kevassa
tärkeässä asiassa todella
hyvän-ja tervehdittävän kannan.
Mutta arvostellessaan äärioi­keiston
kannalta mr Lewisiä täs­sä
asiassa Vapaa Sana ajoi jäl­leen
pahasti pieleen. Työväen­liikkeen
j a sen kannanmääritte-lyjen
kannalta Vapaa Sana: on
tässäkin asiassa "yksin oikeassa"'
ja • kaiketi-^^kalkk I nui n t ovat"V?ni:='
i-ässä".
apua monilta panMtiireMta, suu­rilta
liikemiehiltä, poliitikoilta ja
jopa hallituksen jäseniltä. Usr
jcallan Väittää, että monet CIAn
^työntekijöistä kuuluvat mafiaan,
esimericiksi Carlos Marchello,
useiden valtioiden poliisiviran­omaisten
etsimä henkilö.
Mafian nimeä ei enää voida
Jiittää vain Sisiliaan. Järjestö on
kasvanut suuremmaksi kuin mo­net
muut rikollisten liitot ,se
saa tukea valtiovallan taholta
sekä vaikutusvaltaisilta lännen
poliittisilta järjestöiltä.
Mafiasta on muodostunut yh­teisö,
joka fasistisin keinoin puo­lustaa
kapitalististen maiden
j d i t a v i a luokkia, auttaen niitä
säilyttämään valta-asemansa ja
etunsa. Halutessaan vahvistaa
omia asemiaan mafia tempaa r i ­koksen
tielle myös suojelijansa.
Siksi se • tarvitsee yhä- harvemr
min sellaisia palklkamurhaajia
kuin Joseph Anastasia, joka
murhasi amerikkalaisen ammatr
tiliittojohtajan- Peter Panton, tai
Don Carlo Vizzini selkä Lidgio,
jotka yrittivät murhata edistyk­sellisiin
piireihin kuuluvia hen­kilöitä
.heidän joukossaan tämän j
artikkelia kirjoittajan. He onnis­tuivat
tappamaan paikallisen am-mattiliittojohtajan
Rizzoton. II­SA
:n tutkintokomission johtaja
(Keffower) ja Italian eduskun­nan
Sisilian mafian toimintaa
tutkimaan asetetun tutkintoko-mission
(johtaja senaattori Do-nato
Pafundi) saamattomuus r i ­koksien
paljastamisessa on sel­vä
osoitus rikollisten poliittisesta
voimasta. Kun tätä tosiasiaa p i ­detään
lähtökohtana, niin: kaik­k
i yllä mainitut rikokset, E N I -
yhtiön pääjohtajan Enrico Mat-tein
ennenaikainen kuolema mu­kaan
luettuna* eivät näytäkään
enää niin salaperäisiltä.
MAFIAA EI HALUTA
HUOMATA
Saattaisi tuntua siltä, että joh
tavat piirit eivät huomaa kuinka
mafia valtaa asemia nyky­ajan
kapitalismin järjestelmässä,
varsinkin Italiassa, Mutta totuus
on se ,että sitä ei haluta huoma­ta.
Mafia on nykyään eräs por­varillisen
. yhteiskunnan V eräs joh-'
tavista ryhmistä. Se kehittyy
niin menestykseilisesti, että on
ryhtynyt käyttjäbmään poliittisia,
taloudellisia: ja sosiaalisia voi­mia
saavutustensa ja erikoisase­mansa
säilyttämiseksi. Mafia pyr
k i l liittymään, joskus jopa sa­maistamaan
itsensä, kullakin het
kellä vallassa oleviin puolueisiih,
V Italiassa mafian vaikutus ei
ulotu ainoastaaii Sisiliaan vaan
koko maahan. Se tulee esiin erit­täin
raakojen rikoksien j a väki­vallan
kasvuna sekä moraalin las
kuna.', :---'^';:
mmmm , Port-au-Prince. - ^ H a i t i n prei
sidentti Francois Duvalier eli
"Papa Doc"i jonka kuolemasta vii­me
viikolla saatiin tieto, hallitsi
pelossa elävää maataan vuodesta
1-967.
Duvalier oli aina erittäin kiin­nostunut
vallasta; samoin kuin
myös voodoo-menoista: Hänen
omaa elämäänsä hallitsivat Akapi-nan
j a vallankaappauksen pelko
ja, viipie vuosina myös toistuvat
sairauskohtaukset.
Erääseen aikaan presidentinpa­latsissa
oli hänen toimistonsa
ovella kyltti: "Sisäänkäynti Mel-letty
aseellisilta sotilashenki­löiltä."
Hänen maansa asukkaille —
heitä on noin 4.8 miljoonaa — pe­lon
aiheena oli Tonton Macoute,
presidentin pelätty salainen polii­si,
joka on vastuussa mielivaltai^
sista pidätyksistä j a satojen i h ­misten
kuolemasta. Se oli vasta­painolla
armeijalle j a terrorisoi
poliittista oppositiota.
Haitissa — joka on Haitin saa­ren
toinen valtio, toinen on Domi-;
nikaaninen Tasavalta — oli Duva-lierin
valtakautena kapinoita ja
maahanhyökkäyksiä sangen usein
Ne kukistettiin kuitenkin kaikki.
Viimeisin oli viime vuoden huhti­kuussa.
Presidentti oli kaikesta huoli­matta
arka maineestaan: Hän
nosti syytteen pariisilaisten laki-miesteen
välityksellä "Näytteli-jäf-
elokuvan ohjaajaa vastaan.
Elokuva pohjautui englantilaisen
Graham Greenen romaaniin, joesa
kuvattiin Haitissa vallitsevaa ter­roria.
•.
Vaikka filmi tehtiin afrikkalai­sessa
Dahomeyn valtiossa j a vaik­ka
syyte hylättiinkin eräässä
tuomioistuimessa, tuomitsi toinen
pariisilaisoikeus maaliskuussa v.
1970 elokuvan tekijät nimelliseen
yhden frangin vahingonkorvauk­seen.
Lakimiehet olivat vaatineet
10:täniiljoonaa frangia.
Haiti tuli toisena Amerikan
valtioista itsenäiseksi, Yhdysval­tain
jälkeen. Vuoden 1804 orjaka-pinan
jälkeen siitä tuli maailman
ensimmäinen neekeritasavalta.
Se on nykyisin maailman köyhim
piä valtioita, vaikka kauppa onkin
siellä viime aikoina vilkastunut.
Vuonna 1957 tapahtuneen va­lintansa
jälkeen Duvalierista tuli
Palermon pääsyyttäjä mainitsi
jo vuoden 1967 alussa seuraa­vaa:
"Jos lainrikkomuksista seuraa
säännöllisesti löyhtyvä moraali,
kuten lehdistössä ja eduskunnas­sa
on väitetty.^ eikä tilanteesta
vastuussa olevia tuomita lain
mukaan, niin yhteiskunnan pa­rantaminen
ei kuulu maistraatil­le
vaan muille elimille, joiden tu
Iisi nostaa moraalia hävittämäl­lä
kaikki mikä on sille vaarak­si;
Taistelua on käytävä päättä­väisesti.
Vain tältä pohjalta voi­daan
puhua moraalin kohtalos­ta;."
Näiden sanojen alle pane­vat
nimensä kaikki reiielliset s i ­silialaiset.
; ,
Mutta mitä ovat ne "mUut eli­met",
joiden puoleen Palermon
pääsyyttäjä kääntyy? Minkälais­ten
poliittisten puolueiden johta­jat?
Mitkä viranomaiset?
Nämä oVat kysymyksiä, jotka
kiinnostavat edistyksellisiä piire­jä
.niissä niaissa, joissa mafia
esiintyy reaalisena voimana uha-tien
niin yQiteiskunnan moraalia
kuin kansalaisten; elämääkin.
Edistykselliset lyhteiskiihtepiirit
vaativat tätnän rikollisen jäijes-tön
toiminnan lopettamista ja
sen johtajien tuomitsemistal.
maansa ehdoton j a IShes feio4aaII'
nen valtias. Kansainv^inen laki-mieskömiBsiö
kuvasi hänen vai-tiotafui
hirmuvallaksi, jossa polii­si
saattoi mielensä multaan van­gita
,;ja tappaa ihmisiä.
KfAden viime vuoden v tiedot
osoittavat oloissa tapahtuneen
jonkinlaista paranemista. Tonton
Macoute on ollut vähemmän esillä
opposition tultua limeisesti täysin
inurskatuksi. )i!!Lmerikkalaiset ovat
alkaneet käydä enemmän kaup­paa
Haitin^ kanssa — se on tällä
hetkellä < maailman suurin base­ball-
mailojen viejä T— j a myös t u ­rismi
vilkastunut
Duvalier oli syntqnyt 14; huhti­kuuta
1907 Port-au-Princessä,
Hän suoritti lääk^ntutkinnon
Haitin yliopistossa yleni maan
terveyspalvelun johtajaksi. Hän
johti työministerinä vuoden 1957
vallankaappausta presidentti Paul
Magloirea vastaan,
Oelp. —" Norjan sniirkäräjät
kehotti viime viikolla yksimieli­sesti
hallitusta työskentelemään
aktiivisesti Pohjois-Atlantin l i i ­ton
elimissä sekä muiden asiasta
kiinnostuneiden maiden hallitus­ten
kanssa Euroopan turvallisuus
konferenssin järjestämistä koske­van
ehdotuksen toteuttamiseksi).
Parlamentti hyväksyi yksimiep
lisesti myös kaksi 'muuta halli­tukselle
osoitettua ponttar Näistä
toisessa hallitusta : kehotettiin
saamaan aikaan Norjan j a DDRn
kaupankäynnissä- järjestely, jöksC'
olisi tai4coituksenmukaiseinpi'
kuin nykyinen yksityiseen kaup­pavaltuuskuntaan
pohjautuva
järjestely. _ Hallitusta pyydettiin
myös ottamaan esille Portugalin
siirtomaapolitiikka Afrikassa j a
erityisesti sitä kehotettiin ryhty­mään
toimiin, jotta länsivallat
saataisiin lopettamaan sotilaalli­nen
j a taloudellinen tukensa Por­tugalille.
ENGLAtfn El AtO VETÄYTYÄ
PERSIAMAm ALUEELTA
Englannin hallituksen ilmoi­tus
parlamentissa puolitoista
kuukautta sitten, että se
aikoo noudattaa lVilsonin hal­lituksen
lupausta ja vetää
joukkonsa pois Arabianlahden
(Persianlahden) alueelta on
silkkaa hämäystä. Totuus on,
että. esim. Omanin pohjoiskär-koen
rakennetaan uusi tukikoh
ta, strategisesti tärkeän Hor-muz-
salmen läheisyyteen, mis­sä
Persia ja USA. yhdessä
myös suunnittelevat: tukikoh-:
tien perustamista. Sikäli kuin
joukkojen siirtoja tapahtuu,
niin tämä merkitsee ainoas­taan
uudelleenjärjestelyjä, joi­den
syynä on vallankumouk­sellisten
kansanvoimien nopea
vahvistuminen.
Näin sanoo PFLOAG:in, 'mie­hitetyn
Arabianlahden vapautuk­sen
kansanrintamana edustaja,
joka saapui Helsinkiin Tricon-tin
vieraaksif Taistelut Arabian
niemimaan taantumuksellisia
sheikkikuntia ja niiden brittiläi­siä
suojelijoita vastaan on eri­tyisesti
niemimaan eteläkärjessä
sijaitsevassa Dhofarin provinssis­sa
menestynyt hyvin. Tällä het­kellä
P F L O A G valvoo y l i 90 pro
senttiä provinssista, joka on O-manin
sultanaatin läntisin osa.
Dhofarin rajanaapurina ja sav
maila PFLOAG:in tärkeimpänä
tukialueena on Jemenin demo^
kraattinen kansahtasavaltta, ns.
Etelä-Jemen.
Brittiläisellä imperialismilla on
aikanaan ollut useita syitä Ara­bianlahden
alueen hallussa pitä­miseksi:
Toisaalta se turvasi
kulkuyhteydet esim. Intiaan ja
muihin A s i a s s a oleviin siirtomai
hin, toisaalta se on .30-luvun jäl­keen
saanut vielä tärkeämmän
aseman öljykenttien ansiosta.
Wil8pn9n hallitus kuitenkin kat
soi itsensä pakotetuksi luopu­maan
näistä tukikohdista sääs-täväisyyssyistä,
Englannin ro­mahtamaisillaan
olevan talouselä
män edes jon1dnl{useksi paikkaa­m
i s e s i . Maaliskuun allissa Heat
hin konservatiivinen hallitus 11-
mpitti — pitkän epäröinnin j ät
keen — aikovansa noudattaa tä­tä
päätöstä. Samalla, se kuiten­kin
PFLOAG :n edustajan kerto­man
mukaan, esitti viiden koh­dan
ohjelman joka asiallisesti
kumoaa kaikki väitteet vetäytyi
misestä. Ohjelma nun. edellyttää
että brittiläiset joukot voivat
edelleen suorittaa sotaharijoituk-.
sia näillä alueilla, että ne voivat
pyynnöstä jäädä sheikkikuntiin,
että pidetään yllä "ystävyys- ja
avunanto"-järjestelmää, brittiläi­set
joukko-osastot j a laivaston
yksiköt voivat milloin tahansa
vierailla alueen satamissa, jolloin
sheikkikuntien pitää myös toi­mittaa
niille tarvittavia varustei­ta
ja tarvikkeita.
Näin .ollen on selvää, etteivät
britit aio lähteä Arabianljdidelta.
Vasta viime vuonna heille selvi­si
että Dhofarin kansan taistelu
muodostaa vakavan uhan heidän
valta-asemalleen, uhan, joka l i ­säksi
on koko ajan laajenemas­sa.
Viime vuonna kesäkuussa a l ­koivat
taistelut varsinaisessa O-manissa
ja myös ns, sopimusran-nikon
kääpiövaltioista on tullut
uutisia taistelusta.
Dhofarissa toiminta sheikki
Qabusia vastaan alkoi kuusi vuot
ta sitten j a v. 1968 tehtiin en­simmäinen
aseellinen hyökkäys
öheikin asevoimia ja brittejä vas
taan. PFLOAG, joka ilmoittaa
noudattavansa marxismi-leninis­miä,
on pystynyt organisoimaan
väestön sekä sotilaallisesti
kujoukkona on sissiosastot ja
sen lisäksi on kansanmiliisi —r
sekä sosiaalisesti, on saatu a i ­kaan
alkeisopetusta ja rakennet­tu
maan ensimmäiset koulut.
Sulttaani Qäbus oli kieltänyt o-petuksen,
terveydenhoidon, säh­kön
käytön, kenkien ja länsimais
ten vaatteiden käytön, sekä nun-jalkapalloilun.
.
Maanviljelys, jota aikaisemmin
ei ollut lainkaan, väestö eli kar­janhoidosta,
on nyt osuustoimin-tapohjalla.
Myös: naisten asemaa
on pyritty kohentamaani mm.
murtamalla perinteiset perhesi­teet.
Kaikki tämä onnistuu joten­kin
siitä huolimatta että englan­tilaiset
RAF-koneet päivittäm
pommittavat kyliä ja viljelmiä
mm. fosforipommeilla. On myös
yritetty myrkyttää juomavesUäh-teet,
mutta kansanmiliisi on
jatkuvasti varuillaan, kertoo P F
LOAG:n edustaja. PFLOAG eli
Popular Front for the Liberation
qf the Occupied Arab Gulf jul­kaisee
silloin tällöin englannin­kielistä
tiedotetta. Osoite on P F
LOAG, P.O. Box 8037, Aden,
Yemen;
PÄIVÄN PAKINA
ii
otsikkoon lainattu virke tuU
mieleen ajatellessa niitä juttuja,
joiden mukaan on oikeastaan onni
ja autuus, että Vietnamin sotaa
ei Jop^tetakaah, '
Eiväthän korkeasti oppineet ja
itseään poikkeuksellisen viisaina
miehinä pitävät huulenheittäjät
asiaa näin suoraan sano, mutta
sanakäänteistä huoUmatta . tarkoi­tus
on selvä — meidän kaikkien
pitäisi kiittää Herraa Jumalaa ja
lisäksi hyvää onneamme fsiitä,
kun 'rauha ei ole puhjennut", ku­ten
finliskaksi asia kaiketi esitet­täisiin.
. •
Ei liioin Voida enää epäillä sitä,
etteikö presidentti Nixon ole sano­jensa
mittainen. Onpa tietenkin.
Hän on luvannut "vietnamisoida"
Kaakkois-Aasian sodan ja siinä
on vankka perä: Ennen oli "vain"
Vietnamin sota — mutta Nixonin
ansiosta veri vuotaa nyt myös
Kambodzhassa ja Laosissa.
Tunnettu amerikkalainen sano­malehtimies
Art Buchwald kiin­nitti
jokin aika sitten huomiota tä­hän
samaan ongelmaan ja selitti
sitii seuraavaan tapaan:
""Kalkilla tuntuu olevan omat
teoriansa siitä, miten me pääsi­simme
pois Vietnamista. Monet
"nmstelljat a-scttavat kysymyk-senaiaisdcsi
presidentti Nixonin
strategian, minkä mukaan sodan
lopettarainieh vaatii sotatoimien
laajentamista.
Professori Heinrich Applebaum
joka työskentelee julistamattoinia
sotia tutkivan instituutin palve­luksessa,
on ollut erittäin sk^ti-nen
eli epäilevä presidebtin s ^ -
sesta ohjelmasta, minkä pitäisi
vetää meidät pois Vietnamista.
Nixonin suuri vithe, sänorApple-baura,
on se"että hän vetää pois
vääriä joukkoja."
"En ymmärrä", sanoin minä.
"Hän vetää pois keskimäärin
: 3,000 miestä yiikossa. Se näyttää
hyvältä paperilla. Mutta hänen
pois vetämänsä miehet ovat rinta-
,mamiehiä eli taistelusotilaita."
"•Mitä viikäa siinä on?"
Professori meni mustalle tau­lulleen;
'Me tiedänune, että jo­kaista
Vietnamissa olevaa ame­rikkalaista
taisteluniieätä kohti on
siellä linjojen takana häntä tuke­massa
yhdeksän muuta. Nämä
miehet työskentelevä^ PX:s8ä up-seerikasinoilla,
- varastorakennuk­sissa,
erikoiapalvelujoukoissa ja
postitoimistossa, he ovat miehiä :
jotka ovat kokkeina, sotapappien
apulaisina j a tiedohanto^pesialis- -
.teinä." •
Applebaum kirjoitti taululle:
"Jokaista tal8t«lufiotUa«ta kohti >
mitkä presiden^ vetää pois (Viet­namista)
jää taakse yhdeksän so­tilasta,
joita ei ole varustettu it­sensä
puolustamista v a r t ^ Kun
presidentti: oikeuttaa kaädd sen
mitä hän tekee amerikkalaisten
däniäo supjelmiseksi, hän puhuu
todellisuudessa bubltojoukkoibin^
kuuluvista, joiden oletetaan jäävän
Vietnahuin sen jälJieen kun taiste­lujoukot
on vedetty pois."
'*Mistä löytyy ratkaisu?"
"Weir, sanoi Applebaum. "Pre-^
sidentin prioriteetit ovat jälleen
menneet sekaisin. Jos hän todella
haluaa v^ää amerikkalaisjoukot
pois Vietnamista, hänen pitäisi ve­tää
ensimmäiseksi pois huoltojou­kot
ja rintamamiehet viimeksi."
'^Mutta se taikoittäisi PX-.eja
(laitokset, mistä USA:n sotilaat
saavat ostaa tullivapaata tavaraa,
«mikä vahiu jollakin tavoin suu­ressa
mitassa mustille markkinoil­le
eikä vain sinne r-ac) ja upseeri-kasinoita",
protestoin minä,
^'Aivan oikein", hän vastasi;
"Mitä : p&enimhi me • suljemme
PX:it, upseertkasinot, elokuva­teatterit
ja yleiset suhdanneviras-tot
(ipropagandatohnistot —-K), si­tä
pikennmin ph tuotava kaikki so­tilaat
pois Vietnamista. MUcään
amerikkalainen armeija ei voi olla
missään iiman elämän mukavuuk^.
s i a . . :
'^Katsohan", sanoi AK)lebaum,
"presidentti sanoo, että hän haluaa
järjestyksellisesti vetää kaikki ase­voimat
pois Vietnamista. M&ä on
sen järjestyksellisempää kuin se,
että vedetään ensiksi pois ne jou­kot
jotka eivät osallistu taistelui­hin.
Rmtaniamiesten on oltava vii­meksi
selustan suojelemista var^
••ten...
" S e ori ainoa ratkaisu", sanw
Applebaum., "Mitä enemmän Nixon
vetää pois taistelujoukkoja, sitä
suuremmaksi tulee huoltojoukkoja
uhkaava vaara, ja lopulta käy niin,
ettäVpresidentin ori turvauduttava
johonkin typeryyteen täyttäneen
lupauksensa amerikkalai^ikien
suojdemiseksi."
VHyväksyisikÖ Pentagon sen?,
minä kysyin.:,
"Sen täytyisi. Vietnamissa ole-vien
asevoiinien kaikki vaikeudet
on rintaman takana. Siellä tapah­tuu
kaikki tappelut, mariuanan
poltto ja upseerien fraggii^-koh-taukset.
Jos suljetaan tausta-ase­mat
lähettämällä sieltä sotilaat
kotiin, silloin nousisi moraali 100-
prosenttiscsti..." , ;
"Amerikkalais^ikien kotiin ve­tämisessä"
on siis myös kaksi
puolta, kuten on makkarassa kaksi
päätä. • '\ •u,.„>u.v ;
Iloita voimme kuitenkin siitä,
että "rauha ei pääse puhkeamaan"
"Kieron-Dickin" ohjelman perus­teella,
vaikka onkin totta, että
"suo siellä ja vetelä täällä" kutoa
sanotaan — Känsäkoura.