Vapaus, December 10, 1966

              "1 ••. EERO MÄNTYRANTA VUODEN
PARAS SUOMAlAISURHEfLIJA
E I L A PYRHÖNEN NAISTEN
YKKÖNEN — L A A K S O N EN
VUODEN V A L M E N T A JA
Helsinki. — Eero Mäntyranta
valittiin ylivoimaiseen tapaan vuo­den
pariiaaksisÄomalaisurheilij ale­si
perinteellise^Bä Urheilutoimitta-
•'ain- Liiton ;''suorittamassa jäsen­äänestyksessä,:
jonka tulokset j u -
J i s t e t t i i n sunnuntaina televisiossa.
Mäntyranta tuli täten kolmantena
suomalaisena'urheilijana jo toistami­seen-
vuoden! parliaaksi. Ennen
häntä tähän olivat päässeet Heikki
Hasu ja Veikko Hakulinen.
Myös kyratiienen parhaan listan
toinen mies qrli hiihtäjä, niin ikään
HolmenkoUenin MM-latujen var­silla
kunnostäiitunut Kalevi Lau­r
i la j a kolmanneksi sijoittui r a l l i ­autoilija
Timo Mäkinen.
Parhaaksi naisurheilijaksi nimet'
tiin uimari Eila Pyrhönen ja nyt
ensi kertaa jaettu vuoden valmen­taja-
titteli annettiin jalkapallomaa­joukkueen
valmentajalle: Olavi
Laaksoselle.
10 PARASTA
Miehet
Eero Mäntyranta (hiihto)
Kalevi Laurila (hiihto)
Timo Mäkinen (autoilu)
Rainer Stenius (yleisurheilu)
Matti Laakso (paini)
Arto Tiainen (hiihto)
Aimo Tepsell (suunnistus)
Matti Haikonen (jousiammunta)
E i l a Pyrhönen (uinti)
Eero Tapio (paini)
Kerrassaan kummalliseksi muo­dostui
kuuden parhaan naisen lis­tasta,
johon ei mahtunut ainoata­kaan
hiihtäjäämme: Sen sijaan s i i ­hen
mahtui pari uimaria, uimahyp­pääjä,
jousiampuja ja suunnistaja
sekä luistelija.
Naisten kuusi parasta vuodelta
1966 ovat tämän äänestyksen jäl­keen
kootun listan mukaan:
E i l a Pyrhönen (uinti)
R a i l i Kerkelä-Hovi (suunnistus)
Maire Lindholm (jousiammunta)
Kaija Mustonen (luistelu)
V Tarja Liljeström (uimahyppy)
U l l a Patrikka (uinti)
Suomalaiset —
neljänneksi
Oslo. — - N o r j a n kultakvartetti
voitti miesten viestin sunnuntaina
Oslon lähistöllä järjestetyissä hiih­tokilpailuissa.
Kireässä kilvassa vei­vät
kaksi seuraavaa sijaa norjalai­set
maakuntajoukkueet, ja vasta
neljännelle sijalle selviytyi Suo­men
joukkue, jossa hiihtivät Tai­pale,
Oikarainen, Tiainen ja L a u ­rila.
Ruotsin miehistö jäi sentään
meikäläisten taakse;
Tuloksia: Miehet: 1) MM-kvar-tettl
(Odd Martinsen, Harald Grön-ningen.
Ole Ellefsäter, Gjermund
Eggen) 1.19,41, 2) Nord-Tröndelag
/Gubrandsdal (Lorns Skjemstad,,
E r l i n g Steineidet, Reidar Bekke-mellem;
Magnar Lundemo) 1.19,46,
3) Osterdal/GlämdaL(Johs. Harvi-ken.
Jo Eggen, Einar Östby, Rei­dar
Hjermstad) 1.19,56, 4) Suomi
(Hannu Taipale, Kalevi Oikarai­nen,
Arto Tiainen, Kalevi Laurila)
1.20,07.
URHtllUTirrOA
PÄTKITTÄIN
!6
haUhipelln alkuperä on lunteiViaton. Seri
oletetaan kylldhin olevarv lähtöisin .
Intiasta
Jo BOOOvuotta
ennen. Kristusta
.pelattiin jonkin-,
VQst(j 18:nneltala,19;rjnelb
vuosisadalla voidaan puhua'
voimisteun »ystt
seslo kehlD^mis
m , . ,-iiqo kisojen craanisotiq
'ippu, saannot Jasefemoniot
ovat jhden miehen, nim.
N:LP de.Coubertin'in,
alkaonsaannoM'tra
Ruotsi kukisti
Suomen
s Ruotsi oli myös toisena päivänä
parempi Suomea Varbergissä Ruot­sissa
sunnuntaina päättyneessä pai-nimaaottelussa.
Toisen päivän nu­merot
olivat samat kuin edellisen,
Ruotsille 5—3, joten maaottelun
lopputulos oli 10—6 Ruotsin hy­väksi.
Kemin Innon Raimo Taskinen
kohosi parhaaksi suomalaispaini­jaksi
ja samalla ainoaksi, joka
voitti molemmat ottelunsa. Sun­nuntain
toisen suomalaisvoiton toi
Matti Laakso, mtrut pisteemme ker­tyivät
ratkaisemattomista, joihin
yltivät Martti Laakso ja Osmo
Hekkala.
Vapaudelle hankiftiin 501 tilausta
ETEUPÄÄN KUULUMISIA
South Porcupinc; — Viime viikon
lauantaina tapahtui täällä vakava
lento-onnettomuus, mikä vaati uh­rikseen
kolme paikkakuntamme
tunnettua miestä, jotka sanotun
lauantain iltapäivällä lähtivät jon­kinlaiselle
metsästys reissulle, tääl-i
o
o-
TjrwTirai5irrimr(riröTr8"ö"ö'ö"i)"ö imrrö'öV(n5X<röT}TOTrflWinröT5"B"B u
SUOMALAISET KUVALEHDET
' tarjoavat teille ja omaisillenne
PARHAAN JOULULAHJAN
1/1
Suomen Kuvalehti Can. .S17.60 9.35 Terveydenhoitolehti Can. $6.35
Seura
E^apeapeili
Kotiliesi
Suomalainen Suomi
Nakke (lastenlehti)
Kaunis Koti
18.70 9.90
18.70 9.90
10.45 5.50
8.25
8.80
6.60
Muoti-Sorja 6.35
Käytännön Maamies 6.05
Urheilun Kuva-Aitta 5.,'H)
Omin Käsin 3.85
Kotikokki 3.30
Seuraavat asiamiehemme ottavat vastaan tilauksia j a
toivottavat teille
o Hauskaa joulua jo onnea uu(ielle vuodelle! •
Edmonton, Alta . . . . . . . Irja Kuusela. 11608 139th S t
Kenogami/Que. Sanni Pekkanen, 51 DuPont St.
Lockerby,'Ont ... Lea Saastamoinen, 47 Nepahwin
Port Arthur, Ont. .. ^... Canadan UutUet, Box 418
Port Arthur, Ont. Ellen Karila, 301 Bay S t
Port Arthur, Ont. . . . . . . Finnish Book Stort 317 Bay St.
SauHSte. Marie, O n t .. Lyyli Nenonen, 331'All)ert S t W.
Sudbury, Ont. . . . . . . . . . . Paavo Ruohonen, 357 BurtonAve.
Sudbiu-y, Ont . . . . . . . . . . Vapaus Pubi. Co., Box 69
Timmins, Ont . . . . . . . . . Irene KIvi/Box 731 ,
Toronto, Ont . . . . . . . . . . Aimo Mustonen, 208 Jones Ave.
Toronto, Ont . . . . . . . . . Vapaa Sana Press Ltd., 400 Queen S t W.
PÄA ASIAMIES:
H. Ramo, 505 Fifth Ave., New York, N. Y. 10017
SiMJLSJLSLSiSiSiSiMJiSiSiSUi^^
(10-15)
International Co-operative Stores
L I M I T E D
Port Arthur, Ontario
SIJOITTAKAA RAHANNE
KORKEIMMALLA KOROLLA
Me tarjoamme puoleensa vetävää korkotasoa
erikoisesti pitkän ajan tallettajillej ollen kor­komme
nyt 4 v ' ; . Me kehoitamme teitä talletta­maan
osuustoiminnallisella tavalla j a käyttä­mään
hyväksenne meidän keskinkertaista pa­rempaa
korkotasoamme. '
Te voitte saada lisätietoja meidän toimistois­tamme
Port Arlhuris.sa ja Geraldtonissa j a t u ­tustua
systeemiimme. .
Osuustoimintaterveisin,
M. M U R R A Y , presidentti
J O H T O K U N T A
INTERNATIONAL CaOP
STORES LIMITED • (1.1 l y . '•
P O R T A R T H UR ONTARIO
tä linnuntietä noin 15 mailia itään
kuuluisan Nighthawk Laken maas­toon.
He matkustivat kahdella-pie-.
neliä lentokoneella, joista toista oh­jasi
ammattilentäjä, 59:Vuotias Gor­don
Mitchell. Hänen matkustaja­naan
oli paikkakuntamme 29.vuot-ta
lääkärin ammattia harjoittanut
tri. I. A. J . McKittrick. Toista len­tokonetta
ohjasi täkäläisen Toron­to
Dominion Bankin yleisliikkeen
hoitaja, 39-vuoclen ikäinen Vernon
Koenig.
Miesten lennettyä mainitulle jär­velle,
tapahtui siellä onnettomuus
josta ei vielä maananlai-iltaan men­nessä
saatu selvää, ja sattuu että
ci koskaan saadakaan, että miten oli
mahdollista että nämä kaksi lento-konetta
ajoivat yhteen, ja murskau.
luivat miehistöineen tuon järven
kohdalla. Ne putosivat jäälle mikä
oli vielä niin heiklto, että se mur­tui
noiden lentokoneiden painosta
jääden ne kuitenkin siipiensä varas­ta
jäihin k i i n n i.
Onnettomuudesta tiedon saanut
Ontarion maakuntapoliisit riensivät
paikalle, josta helikopterilla siirret­tiin
onnettomuuden uhrit South
Porcupinen sairaaJaan lähempiä
tutkimuksia ja ruumiin avausta sil­mällä
pitäen. Tässä lonto-onnetto-muudessa
surmansa saaneet olivat
kaikki perheellisiä miehiä, ja hyvin
tunnettuja paikkakuntamme '^suk-kaita.
Lisäksi mainittakoon, että t r i . iMc-
Kittriek oli toinen kylämme lääkä­reistä
joka kuoli lento-onnettomuu-de.
ssa tänä vuonna, sillä viime hel­mikuun
27 päivänä talvikalastus-matkalla
ollut tri. P. B. Purdie, tu­houtui
lentokoneensa kanssa lä-hellä
Gogamaa eräällä järvellä.
Nyt on annettu urakka paikka­kuntamme
jatko koulun suurenta­misesta.
Tämä koulu tulee ehkä
suurimmaksi mitä tällä kulmakun­nalla
on näitä koulja. Kouluun t u ­lee
tilaa 1060 oppilaalle, käsittäen
14 luokkahuonetta akateemisia opin
toja varten. Sen lisäksi siihen tulee
kauppakoulu sekä tcollisuusopisto
huoneisto eri ammatteja varten,
kuten sähkö y.m. ammatteja silmäl­läpitäen.
Laitokseen tulee myös
keittiö ja ruokala, kirjastot ja voi-misteluhuoneet.
Piirustukset on laatinut timmin-siläincn
arkkitehtitoimisto II. Stu­art
Smith ja- kustannusarvio Jälle
talolle on kaksimiljoonaakahdck-sansataaviisikymmentätuhatta
dolla­ria.
Rakennus urakan on saanut Lon-donilainen
McDougall firma ja kuo-lun
pitäisi valmistua vuoden 1968
lukukaudeksi.
Mainittakoon, että kuntamme
osuus tämän laitoksen rahoittami­sessa
on pyöreissä luvuissa 227,
000 dollaria. — H.
n04G SfAllFIGIITEUIT
LKNTOKIELTOON
Bonn. — Länsi-^Saksan ilmavoi­mat
julistivat kaikki amerikkalais-tekoiset
104G Starfighters-suihku-koneet
lentokieltoon.
Lentokiellon syynä on Starfigh-terien
kehno lentoturvallisuus. Vuo­desta
1962 lähtien niitä on Länsi-
Sak.sa.ssa pudonnut alas 65, aihcut-
(0-10-17) t"«n37:n lentäjän kuoleman.
Levitysryntäyksen .viiiffeiaeen kat
siHiksceii saMiiii 78 tilausta, 6 uut-lo;
j a 72 uudi^Pistq j a kun ImonU^
oidaan aikaisemmin hankitut tulok"
set saatiin Vapaudelle täuä rynttt<
yksessä 501 tilausta, joista 50 uut*
ta ja 451 uudistusta. Tilausten iiau'
kipnassa reilusti ylitettiin uudis­tusten
tavoite 107 tilauksella, tavoit»
teen ollessa 344 ja hankittUn 451
uudistusta. Hankinnassa ci saavu­tettu
uusien tilausten tavoitetta.
Tähän viimeiseen katsnukseen
saatiin tilauksia seuraavilta:
Armas Laine, M[cKerrow, Ont.,
1 uudistus.
Tilaaja, Tarzweli, Ont., 2 uudis-tusta.
• • • •
Anna Vesa, VVebsters Comers,
B. C , 1 uudistus. —
Emma Tuomi, Kirkland Lake,
Ont., 1 uudistus.
Tyyne Sillman^ ~1 uudistus, Ant­ti
Pitkänen, 2 uudistusta, A . T, H i l l,
5 uudistusta, Jenny Salmi, 1 uudis­tus,
Sara Tuomi, 1 uudistus, Miin»
Wirta, I uudistus j a Tilaaja, 1 uu­distus,
kaikkiaan Port Arthurista
12 uudistusta.
' A . Kuoppala, Lappe, Ont.i 1 uu­distus.
Vilma Niskanen, Bruce Miues, 1
uudistus.
Tilaaja, Collins, Ont., 1 uudistus.
Emil Hanklla, South Porcupine,
Ont., 3 uudistusta ja 1 uusi tilaus.
Manda Ranta, 2 uudistusta ja 1
uusi, Minnie Vainio, 1 uudistus,
Matti Varila, 1 uudistus, Art Siven,
1 uudistus ja K. 'Valkama, 1 uudis­tus
yhteensä Vancouverista 6
uudistusta ja 1 uusi tilaus.
Tilaaja, Huntsville, 1 uudistus.
Tilaaja, Geraldton, Ont., 1 uudis­tus.
•
Mary Nevala, Nipigon, Ont., 1
uudistus.
Juho Nissinen, 15 uudistusta,
Henry Rönty, 3 uudistusta ja John
Tolvanen, 3 uudistusta, kaikkiaan
Torontosta 21 uudistusta.
A i l i Anderson, Sointuia, B. C , 1
uusi ja 1 uudistus.
Sigrid Savolainen, 1 uudistus ja
L. E. Wuori, 1 uudistus, yhteensä
Sault Ste. Mariesta 2 uudistusta.
Konttori,, 1 uusi ja 3 uudistusta
sekä Sofia Pöntiö, 1 uudistus, kaik­kiaan
Sudburysta 5 tilausta. Sudbu-ry.
sla hankittiin 10 uutta tilausta.
Matti Rasinperä, Hearst, Ont., 1
uudistus.
Tilaaja, VVhitcfish, Ont., 1 uudis­tus.
• .
Walter Jarvie,Sylvan Lake, Alta,
1 uudistus.
Aino Ojala, Kakabcka Talls, Ont.
1 uudistus.
Tilaaja, Cochrane, Ont., 1 uusi
tilaus.
Tilaaja, Atikokan, Ont., 1 uudis-tu/
s. •;
Senja: Kangas, Mattana, Oot„ 1
uudistus.
Tilaaja, Garson, Ont,^ 1 uudistus.
Otto Leinonen, Porcupiu^, Ont.,
1 uudistus.
Mary Haapasaari, Eby'Swastika^
Ont., 1 uudistus.
U. Snellman, Edmonton, Alta, 1
uudistus.
J . Terho, St. Catharines, Ont«, 1
uudistus.
V. ojslanuni, Montreal. Que., 1
uudistus.
Sam Rautanen, Redbridge, Ont.,
1 uudistus.
Kiitämme kaikltia lehtemme asia­miehiä
j a naisia sekä muita leh­temme
ystäviä, jotka ovat osalUsT
tunect tilausten hankintaan tiiman
ryntäyksen aikana. Samalla lau­summe
kailUd uudet tilaajat terve­tulleiksi
lehtemme lukijakuntaan.
lauantaina, jouluk. 10 p. —Saturday, Dee. iO, 1966 Sivu 3
Kauneimmat
MUISTOJEN
KUKAT
edesmenneen ystävämme
OLGA JUVOSEN
MUISTOLLE
Hänen muistoaan
l^unnioittaen,
Maiju Majander
Impi ja Frank Tommila
Milja ja Lauri Aho
Ida Nordlund
Hilja Smith
Vilma ja Eino Lehtola
Senja ja £dv7in Suksi
S U D B U R Y O N T A R IO
Toronton osaston
l(okousasioita
Toronto. — Vilkkaasti mielen­kiintoisesti
^ keskusteltiin osaston
juoksevista asioista, sähköjohtojen
ja uusien kattolamppujen asettami.
sesta sekä uuden vuoden kabare-tista.
K u u l t i i n rahastohoitajan raport­ti
tiliasemasta, joka ei ollut ensin­kään
huono, koska rahastonhoitaja
ehdotti myönnettäväksi lahjoitus
rauhanliikkeelle. Toimen Naiset
ovat uutteralla toiminnallaan tuke­neet
osastoa rahallisesti, josta an­saitsevat
kiitokset.
Näyttämökomitea ilmoitti, että
otetaan osaa ainakin yhdellä näytel­mällä
Sudburyssa pidettäviin näy-tejmäfestivaaleihin.
Keskusteltiin yhteisten sata-vuo-tisjuhlien
mahdollisuuksista, koska
Port Arthurissa ja Sudburyssa ol­laan
jo hyvällä alulla tässä-suhtees­sa..
:
• . ' • • • , • • • . « »•
Vuosikokousta valmistava kokous
pidetään tammikuun 9 päivänä,
toivotaan että kaikki jäsenet sekä
jäsenyyteen pyrkivät saapuisivat
silloin kokoukseen, että voisimme
suuremmalla joukolla antaa parem­man
holhouksen omistamillemme
Don haalille ja Tarmolalle.
Ensikesän suurjuhlat pidetään
Torontossa, joten tarvitaan suur­mittaista
joukkotyötä. Siispä k i t -
tä käteen, yhdessä ponnistaen.
Kokouksen puolesta — Len.
Helsinid. — E r i kansalaispiirejä
ja järjestöjä edustava Rauhanmars-sitjoimikunta
järjesti sunnuntaina
Helsingissä rauhanmarssin. Vietna­min
sotaa vastaan. Marssiin osal-<
1 istui noin 2.000 kansalaista.
Kulkue lähti liikkeelle Senaatin­torilta
ja päätyi B-messuhalliin, jos­sa
pidettiin Vietnamin sotaa viistus.
tavia -puheita. •
Messuhallissa luettiin filosofi
Bertrand Russcllin kokoukselle lä­hettämä
tervehdys. Etelä-Vietpa-min
kansallisen Vapautusrintama?
edustavan Nguyen Von Dongin l i ­säksi
puhuivat marssitoimikunnan
puheenjohtaja Pentti Järvinen, kir­jailija
Christer Kihlman, tiedoitus-sil?
t. Matti Isoviita ja pBäluötta-musmies
Eino Kaajakari. .
V I E T N AM LUOTTAA KANSAIN.
VÄLISEEN TUOMIOISTUIMEEN
' Tervehdyksessään Russell toteaa
olevan erityisen tärkeää, että pieni
Suomen kansa, jonka on helppo ym.
märtää Vietnamin kansan mieli­alaa,
ilmaisi tukevansa Kansainvä­lisen
rikostuomioistuimen toimin­taa,
Vaikka tuomioistuin tulee toi­meenpanemaan
tutkimuksen, jos­sa
todistusmateriaali käydään läpj
perusteellisesti, Vietnamin kansa
ilmeisesti luottaa täysin tuomiois­tuimen
toimintaan. Omasta puoles­tamme
pidämme velvollisuutenam­me
totuuden selville saamista. Toi­vomme,
että Suomen kansa ilmaisi­si
tukevansa Vietnamin kansaa an­tamalla
tuomioistuimelle sen työssä
kaikkea mahdollista tukea niin tä-lovdellisin
avustuksin kuin julkisin
esiintymisin. Totuuden selville saq-minen
on vaikuttavin tapa auttaa
Vietnaqin kansaa, koska sillä ta­voin
maailman kansat herätetään
tunkemaan, vaptuunsq, sanoo, Russejl,
USA:n ONGELMA
— Vähin , mijä.vpimme -teh^Bi on
tuki?a Vietnamissa tapahtuvaa jul­muutta
koskevaa tutkimustoimintaa,
lausui puheessaan. Pentti Järvi|i|?n<
Saksassa ja sen miehittämUeä mais;
sa murhattiin kaasukammioissa
toisen maailmansodan aikana mil­joonia
ihmisiän E i mäailmati eikä
edes Saksan kansa silloin tietttiyt,
mitä todella tapahtui. Älkäämme
antako Saksan tapausten toistua.
Maailman on saatava tiet|i% tniti
Vietnamissa todella tapahtuu.,.
— Rauhanliikkeen pahin viholli­nen
onkin passiiviset, suuret iiMB»
sat. Maailmassa tuskin oli?i;.».f)^,'
jos ihmiset näkisivät tämän ttiii^.
an ja osallistuisivat aktiivisefeö; toi­mintaan.
- •
4 V. V A N K E U T TA
Mies, joka puri irti - p a l a i i - p o l i i ­sin
korvasta, määrättiin Öydneyls-sä
neljäksi vuodelcsivartkeutijen, V ^
46.vuotias Raymond MacleROjjp
purpisi palan poliisin korVast^ jöi^-
duttuaan tämän kanssa tappeluUii
sen; vuoksi, ettei suostunut; lil.ajöiä'-
maan hotellilaskuaan. Koryähp^ä
tuotiin sairaalaan, mutta sajraaTp
henkilökunta hukkasi sen.
t'i . —
DDT:ii veroisia
myrkkyä vapaana
Tukholma. — Tukholman yliopis­ton
analyyttisen kemian laitoksella
on löydetty I'CB:ksi kutsuttua ai­netta,
polyklooribifenyliä, jota pi­detään
vähintään yhtä vaarallisena
kuin DDT:tä, ilmoitti laitoksen l u t .
kimusassistentti Sören Jensen.
Myrkkyä on havaittu mm. meri­linnuissa,
ilmassa ja jopa tutkijan
oma.ssa tuka.ssa. Kalanpoikasten,
haukien ja merikotkien oh havaittu
myös jossain määrin saastuneen
myrkystä. As.sistcntti Sören Jensen
on tutkinut PCB:iä kolme vuotta.
lUHlÄ-ÄJAN ERPISUUKSJA
INTERNATIONAL OSIHJSLIIKIKEEN
RUOKATAVARA- JA LIHAMYYMÄLÖISSiV
Suomesta makeisia Hellas liköörisekoitus bons-bons
; Suomalaisia puolukoita purkeissa.
Lipeäkalaa, valmisteltua 2V2 paunan laalikkp..:...::..;$1.39^^
10 paunan laatikko..;....;. $4.75;.
• K^^ garlic-sausage
japanilaisia appelsiineja, y.m. : \ ,
Osuusliikkeestänne tarjotaan parhain palvelu joulu- •
varustelussa. — JOULURUOKIA ja HERKKUJA
INTERNATIONAL CO-QP
STORES LIMITED
inihelin 345-7338
176 S; Aigoma St. Port Arthur, Ont.
llll!!i;i!l!IIIUIUIIIIIIIIIIIIIIIIIililllllllUlllllllllllillllllllllllllllllllillltlilliH^
H E L E N T A R V A I N E N:
Canadan historiaa
MUISTOJEN
KUKKIA
edesmeruieen ystävämme
OLGA JUVOSEN
MUISTOLLE
Kuoli joulukuun 5 pnä 1966.
Nyt,päättyi pitkä päivätyösi,
sait levon ansaitun,
vaan sydäntäsi auttavaa
emme koskaana unhoita.
Muistoasi kunnioittaen,
Elina ja Arvi Sandholm
Aino ja Lauri Koski
Mirjam ja Antli Hankonen
Helien \JA Bill Sundholm
AVhlttnsliröntäiio
Lydia Mäki
Amanda Hill
Sylvi Ja Niilo Blomqvist
Watcvs Town.sHip Ont.
Lempi Manninen,
Bc^vier Liike. Ont. <
KUUDES OSA
Kuudentoista vuosisadan loppupuolella Rans­kassa
oli suuria uskonsotia katolilaisten j a protes­tanttien
välillä ja niissä taisteluissa unohtui koko­naan
Uuden maan valloittaminen. Sen jälkeen kun
Jacques Cartier pystytti Canadan rannoille Ranskan
vaakunaristin kului y l i puoli vuosisataa, ennenkuin
hänelle tuli seuraajia.
Seitsemännentoista vuosisadan alussa, ranska­laiset
alkoivat tosissaan asuttaa St. Lawrencen laak­soa.
Ensimmäiset siirtolat perustettiin lahden mo­lemmille
puolille, ja silloin alkoi Ranskan valta-kulku
Amerikassa, ja paikalle annettiin nimeksi
Uusi Ranska. Ensimmäinen tunnettu uranuurtaja
o l i Samuel dc Champlain, jota historiassa sano­taankin
ensimmäiseksi Canadan kansalaiseksi.
Champlain oli monipuolinen mies: sotilas, meri­mies,
maantieteilijä, kirjailija ja kauppias. Nuorena
miehenä hän oli ollut mukana kotimaansa uskon-nonsodissa,
mutta hänen mielensä kaipasi merille
ja uusille seuduille. Hän kulki tutkimusmatkoilla
keski-Amerikassa ja jo-" s i l l o i n - e h d o t t i Panaman
kanavan rakentamista, koska hän huomasi, että se
on merenkululle välttämätön. Matkakirjoitustensa
perusteella Kuningas Henry IV antoi hänelle ruh­tinaallisen
maantieteilijän arvon, ja lähetti hänet
rakentamaan siirtolaa nykyiseen Nova Scotiaan.
Näillä matkoillaan Champlain kartoitti Nova Sco-tian
ja pohjoismaan rantamaat niin tarkoin, että
niitä karttoja voi vielä tänä päivänäkin seurata.
St. Lavvrcnoe lahden eteläpuolella kukoisti jo
iso varakas siirtola kun Champlain asettui asumaan
jylhään kiviseen seutuun, joka nyt on Quebecin
kaupunki. Hän rakennutti sen ensimmäisen talon
tai oikeastaan taloja, koska niitä oli useampia yhden
aitauksen sisällä.
Korkealle kalliolle, joen rannalle rakennettiin
Quebecin kaupungin pohja, jossa se on seisonut siitä
saakka. Siirtolaisia tuotiin Ranskasta asustamaan
Canadaa, koteja rakennettiin ja maita muokattiin.
Siirtolaisten elämä oli vaikeata, sillä OLI melkein
mahdotonta muokata metsistä viljamaita. Pääasial­lisena
ruokavaliona oli meren ja metsän tuotteet,
kaikki muu piti tuoda kotimaasta Ranskasta. Kaikki
alankomaat muokattiin kasvismaiksi, mutta se ei
voinut yhäti kasvavan asujamiston tarpeita tyydyt­tää.
Historia kertookin, että sairaus ja nälkä oli
ainaisena vieraana näillä ensimmäisillä siirtolaisil­la,
jotka Canadan korpeen kotinsa rakensivat.
Kaikista vastuksista huolimatta siirtola kasvoi
Samuel Champlainin johdolla. Hän ystävystyi intiaa­nien
kanssa ja miehineen matkusti kauenunakisi.si­sämaahan
kun kukaan hänen edeltäjistääQi ja kiic*
joitti useita kirjoja matkoistaan.
Ystäviltään intiaaneilta hän sai tietiii, <«tMi
englantilaiset olivat valloittaneet suuren meren
<Jiudson lahden) rannat pohjoisessa, ja hän päätti-,
itsekin matkustaa pohjoiseen, V. 1613 hän aloitti
matkansa intiaatUen opastamana kahdella kanootil­la
ylös Ottawan jokea. Hänellä oli mukanaan kai­kenlaisia
meren- ja maanmittausvälineitä, joita hiu
osasi taitavasti käyttää. He eivät kuitenkaan pääs­seet
pitkälle tällä matkalla, sillä vihamieliset intiaa­niheimot
pakoittivat heidät takaisin. Pari vuotta
myöhemmin Champlain lähti uudelle matkalle, p8S-määränä
Huron heimon kcsäasuinpaikat. Georgian
lahden etelärannikolla. Hänen oppaanaan oli nuori
mies, Etienne Brule, joka oli asustanut useita vu««
sia intiaanien keskuudessa ja tunsi maastot hyvin.
He kulkivat kanooteilla Ottawan joelta Nipissing
järvelle, ja siitä French Rivcrln kautta Huronien
kylään, lähelle Midiandia.
. Huronion keskuudessa asusti siihen aikaan usei­ta
Jesuiitta lähetyssaarnaajia, jotka opettivat kris­tinuskoa
ja käänsivät heimoja katolisen kirkon seu­raajiksi.
Näiltä ajoilta onkin Georgian lahdoh raa­noilla
monia muistomerkkejä.
. (jatkuu)"
.•jili ,,,.;„,,:i,! IIII