Vapaus, May 23, 1928

              Sivu 2 Kesldvilkkoiia, tonkok. 23 p;nä—Wed>, May 23 No. 103~~ 1928
r t W^
m.
m
m
mm
VAPAUS
T O I M I T T A J A T t
S. C. HEIL. T. K. CABISON. B. A. TEJTHCXEX. B. PEHK0.VI3I.
BcpKcnd «t ik« PcMt Offica DcpARaest. Ottav*. M aecoaii C U M siatter.
VAPADS (Ub«ty)
Tl» only ois«a »f Fiimi»!» U^orker» in Ccudi. PublUbed <ä«ilr «» SaiU/arr, Ontario,
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
lUittilaotBkaet 1140 ktru, $2M bkti fcettu. — ArloEiUoosmesonmotsJuet SOe. palaUtBoa». —
IfiacBBfirottoitmotnkMt SOe. kerta. (I.OO S kertu. — ST^rtiCaot^ktet %1M keita. t2X0 3 kcrtu. —
Afiomibaätaluct tZXO kem, S3.00 kaksi kertaa. — KiitoaHaataktet tl.00 kem. — KaotenaBiuEotak-
•M CSx kota. SOc. StuKkaa kutoalasaeeru tai ataitiuninyki. — Habuaastiedot Ja ow>teiliii«tmk*et
Me;;)xna. $1-00 fcolm* kotaa. — TOftSKfeioltaiien Ja Oiiotcaaceattanriea oa. vaadittaeaaa. IIhcteta«a
C»arififfiTf tiailum. — TUaokaia. Jiäa ci leazxa nka. tsQa Uhtttämiin, paital MisiOieMcs. JoiQa
TOAUSHINXAT:
l -tk. UM, 6 kk. ttSO. S kk. «1.75 J« 1 kk- «14». — YbdTiTaltoJliui > Saomee» aeU mniullr
•&oa»>Ile: I rk. «6J0. 6 kk. «3J0. 3 kk. t2JQ0 Ja I kk. «1.00.
Lckteca aiotm ilnotukaet pitää sUa konttoriiaa kello U iljiwitymiapäl»äa edeUlaeoi «riupäii*»!.
Vapaadca toiautati Ubctty BoiUiac 33 Loma Street. PolieliB S36W.-
Tcpasdcs konttori: Ubertr UondiBf, 35 I.ome St. Pnhelia 1038. Portiotute: Box 69. S^ibnrf. On».
Ccacral •dteitblsc rataa TSe. per eol. iaeh. Mlnimnni cbar(a for liacl* inaaitioa 75e. Th» Vapan»
I» ni bmi adrcitking B I C ^ B B amonj tie Finniah P*op& ia CaaaiU. - •
Joa atta oiUoia tahasaa «aa vaiuiuu esainliaecn kitjecaeaaaa. kirjottakaa oadellees liikkecakoiuja»
y^oeaniaana nlnellii J. V. KANNAStO. tiikkeenlioltala. ' •
Tuomarit saivat palkankorotusta
lakkoutumatta
Tämän maan tuomarien ei tarvin­nut
julistaa yleislakkoa saadakseen
palkkojaan korotettua, huomauttaa
kommunistipuolueen pää-äänenkan-nattaja
ryhtyessään koskettelemaan
tuomarien palkkojen korottamista.
Liittoparlamentin asiaa tutkimaan
nimittämä erikoinen komitea on
päättänyt esittää piirikuntaoikeuk-sien
135 tuomarin vuosipalkan kp-roltamisla
2,000 dollarilla ja 3,000
dollarin korotusta kaikkien piirikun*
taoikeuksien tuomareita korkeam-
' niälla arvossa olevien tuomarien
vuosipalkkoihin, jotka korottdcset
aiheuttavat kaikkiaan 750,000 dol­larin
lisäyksen tuomarien palkka-laskuun.
Tuomarit eroavat suuresti
^Tjäl^nnusterästyöläisistä, jatkaa Wor-
• ker. Heidän ei tarvinnut taistella
ttmiiustuksesta. Vapaamielinen ja
vanhoillinen porvarispuolue kumpi-kiti
pitivät heistä hellää huolta, sillä
he palvelevat molempia kapitalisti-puolueita
tasapuolisesti ja uskoUi-ti.
Heidän ei tarvinnut lakkou-palkkoj
ensa korottamiseksi, kos-heillä
on hallitus takanaan. He
vjise ovat kapitalistisen valtion asia­miehiä
ja kapitalistisen valtion täy­tyy
kohdella palvelijoitaan arvon­annolla,
jotta se saa heidät teke­mään
parhaansa taistelussa palkka-työjärjestelmän
ylläpitämiseksi työ­tätekevää
luokkaa vastaan.
Tuomarit saavat palkkojaan kb-f
otettua kahdella ja kolmella tuhan­nella
dollarilla kerta, mutta työläis­ten
täytyy katkerasti taistella pie-
Miimmästäkin palkankorotuksesta. Li­säksi
on huomattava,' että tuomarien
palkkojen korottamista ei asetettu
^^tuömio-tuotön" lisäämisestä eikä
työpäivien pidentämisestä riippuvak­si.
Ei mitään työnopeuden kiihdyt­tämistä
harmaatukkaisille vanhoille
pojille. He saavat palkankorotuksen
kivuttomasti. Tuomarien menestyk­sen
rohkaisemina on lähes yhdeksän­kymmentä
prosenttia molempiin ka­pitalistisiin
puolueisiin kuuluvista
liittoparlamentin jäsenistä allekir-jottanut
yhteisen anomuksen, jossa
pyydetään 2,000 dollarin korotusta
edustajapalkkioon. Mutta maata ei
kohtaa mikään sellainen onni kuin
olisi näiden ahneitten valtiomiesten
lakkoutuminen. He tulevat nosta­maan
suuren mölyn saadakseen tuon
korotuksen, mutta elleivät he sitä
saa, niin he eivät tule luopumaan
edustajapaikoistaan. He nyt jo saa­vat
sievoisen palkkion.
Tämä on "hyvinvoinnin" aikaa,
lausuu lehti edelleen, jatkaen, että
ei tietystikään Port Arthurin, Win-nipegin
ja Vancouverin työttömille.
Mutta tämä on hyvinvointia General
Motors-, Dominion Texliles- ja st^
doille muille kapitalistisille suur­yhtiöille.
Sikäli kuin kapitalistiset
yhtiöt vaurastuvat suostuvat ne ja­kamaan
hyvinvointiaan tuomarie>^
ja parlamentaarikkojen, vaan ei
työläisten kanssa. i
Jos rakeimusteräs- ja muilla työ­läisillä
olisi oma työläisten hallitus,
ei heidänkään talkitsisi julistaa lak­koa
saadakseen parannuksia elin-suhteisiinsa.
Sellainen hallitus voi­daan
saada, kun käsitetään, että ny­kyinen
hallitus on työnantajain hal­litus
ja että Peter Heenan ja tuo­marit
ovat sen palkkalaisia. Lehti
lopettaa lauseella:
Tuomarit saavat palkkoihinsa ko­rotusta,
jotta he voivat uskollisesti
jatkaa estetuomioitten antamista,
rauhallisen laldcovartioinnin kieltä­mistä
ja lakonjohtajain vankiloihin
tuomitsemista.
Leppymättömao liiokkataistelijao kimoiakas
nrapäättpft
—/—"
Aikaisemmin olemme jo kertoneet
Amerikan taloudellisen työvJiikkeen
tunnetuimman henkilön, William D.
Hajrvvoodin kuolemasta 'Moskovassa.
Haywood kuoli nimittäin t ^ 18 pnä
kello 10:40 aamulla halvausten Joh­dosta,
jotka häntä olivat kohdanneet.
Toverilehti "T>'ömies" kertoo hänen
rikkaasta elämäntyöstään seuraavia
mielenkiintoisia piirteitä:
Haywood syntyi köyhän kaivostyö­läisen
poikana Salt Lake Cityssä. Uta­hissa,
1869. Hän meni 9 vuotiaana kai­vantoon
työhön ja oli kaivostyöläise-ne
vuosien 1885—1901 välillä Nevadas­sa,
Utahissa ja Idahossa. Hän liittyi
Lännen kaivosmleslUttoon 1896, oU lii­ton
tolmeenpanevankomitean jäsene­nä
1900—1, liiton sihteerirahastonhoi-tajana
1901—7. Hän otti osaa Coeur
d'Alenesin. Idahon lakkoon 1899. Hä­net
vangittiin Cripple Creekin, CJoL,
lakon aikana.
1920, Jonka jälkeen hän pakeni Venä­jälle,
missä hän ensin organisoi Kuz-bas
kolonin ja myöhemmin ollen en
toimissa, viime aikoina kirjaäisissa
töissä.
Haywood teki yli mantereen puhu-i
R WiIIiamm uudsia {
PEOTESTIKOKOUS
Suuri kansainvälinen protestiko-kous
tullaan pitämään Fort Willia-min
Pirtillä Suomessa harjoitetun
valkoterrorin johdosta- Kokouksen
[on järjestänyt Työväen Puolustus­liitto.
Kaikkia suomalaisia kehoite-ja-
ja järjestämismatkoja. -Hän in-,taan saapumaan tilaisuuteen. Ko-nostl,
sytytti, opetti ja järjesti prole-jkous tullaan pitämään tämän kuun
tariaattia talstelenaaan kapitalismia'27 pnä kello 8 ip. Siis muistakaa
vastaaiL Hän oli siellä missä taisteli- pitää täm"! tilaisuus mielessänne, sil-
Idahon kuvernöörin Steimenbergin
murhan (mikä tapahtui jouluk. 3 p.
1905) jälkeen Haywood vangittiin yh­dessä
Moyerin ja Pettibonen kanssa
(helmlk. 18 p. 1906) ja heitä syytet­tiin
kuvernöörin murhasta. Syntyi oi-keuskamppailu,
mitä jännityksellä
seurasi ei ainoastaan Amerikan työ­väestö,
vaan koko maailman järjes­tynyt
työväestö. Kaivoskapitalistit ja
koko maan porvaristo pani kaikki
voimansa liikkeelle saadakseen Hay-woodin
ja toiset teloitetuksi, Ha3rwood
ja toiset laittomasti vietiin, Idahoon,
toivoUa että siellä he voidaan telot­taa.
Syyttäjänä toimi nykyään radi­kaalisuudella
leikkivä senaattori Wil­liam
E. Boräh, Ja puolustajana Cla-
Siirtolaisten maähantuottamiiBen tarko-tuksena
voittojen tisääniihen^^;^^^
' Kun siirtolaista houkutellaan läh­temään
Canadaan, selitetään hänelle,
miten hän sen kautta saattaa pa­rantaa
suuresti taloudellista ase­maansa.
Tästä toimenpiteestä seli­tetään
aina kaiken hyödyn koituvan
siirtolaiselle itselleen. Sanallakaan
ei mainita, että kukaan toinen ta­valla
tai toisella hyötyisi siitä.
Tämä menettely on täydelleen so­pusoinnussa
Tayl{)r-järjestelmän ope­tuksien
kanssa, että esimerkiksi uh­rille,
jota yllytetään kiihdyttämään
työnsuoritustaan, ei saa koskaan ker­toa,,
että hänen tulee työskennellä*
joutuummin ja kaikiella voimallaan,
vaan on hänelle pyrittävä puhumaan
hänen ansionsa lisääntymisestä j a
asemansa paratiemisesta, jos työn­suoritus
nopeistuu.
Tämä pitää paikkansa siirtolai­siinkin
nähden. Kun heitä houku­tellaan
Canadaan, niin ei puhuta
mausta kuin näiden siirtolabten ase-man
oletetusta paranemisesta. p„i^^oonm ^ ^
sääntyneen liikenteen kautta. (Th^-
lee muistaa, että rautatiet omistavat
pialjo viljelysmaita, joita ne myyvät
hyvistä hinnoista. — Toim.) Se
saadaan takaisin maan liikeyrityk­sille
luonnonrikkauksien ' kehittämi­sen
kautta., . ja suuri osa siitä pa­lautuisi
takaisin maan. ja valtion
raha-arkkuihin^ lisääntyneen asuja-miston
ostamien tavaroiden kautta
ja verotuksena uusilta työläisiltä...
Me tarvitsemme suuremman asukas­määrän.
Valtion rahastot, rauta­tiemme,
suuret teöllisuusyrityksem-me
ja nykyiiien väestö kärsii sen
puutteen takia."
Tämän erinomaisen avomielisen
selonteon mukaan kaikki, paitsi siir­tolainen
itse, hyötyisivät hänen maa­hantulostaan.
Hänestä ei edes mai­nitakaan.
Se olisikin turhaa, sillä
onhan hän vielä Europassa. Vielä­pä
nyt työttömänä oleville työläi­sille
annetaan ynunärtää, että jos
rence Darrow. Haywood' ja teiset va­pautettiin
katalasta tekosyytöksestä
huolimatta mjn. Pinkertonin hurtan
Harry Orchardin "tunnustuksesta".
He saivat olla vankilassa 15 kuukaut­ta;
Päästyään vankilasta Haywood
Järjesti taistelua Moyerin Ja Pettitx)-
nen puolesta. Vankilassa ollessaan
hänet asetettiin Coloradon kuvernöö­rin
ehdokkaaksi, Soclalisti- Ja Sosia-llsti-
labor puolueiden puolesta.
William D. Haywood oli v., 1905
Debsin Ja monen muun radikaalisen
tyOväenmlehen kanssa sanelemassa
Industrial Workers of Worldin syn­tysanoja.
Hän oli mainitun liltoH klr-jurirahastonhoitaja
w. I91ft-18. Hä­net
vangittiin puheistaan Lavo-ences-sa,
Mass.. 1919 lakon aikana, mutta
vapautettiin. Hänet vangittiin silkin-
Jaa tarvittiin. Erikoisesti puhujana ja
järjestäjänä hän tuli tunnetuksi ja
työväestön rakastamaksi.
KirjaUisissaldn toimissa Haywood
ehti olla. Hän oli toimittamassa In­ternational
Socialist Revieve'ta. Hän
on kirjoittanut kirjan "Yleislakko'
(V. 1910) ja muita lento- ja pikkukir-jasia
ja hän kirjoitti P. Bohnin kans­sa
yhdessä "Teollinen sosialismi".
Haywood oli taloudellisen toiminnan
kannattaja Ja aikoinaan poliittisen
toiminnan kiivas vastustaja. Suuren
I.W.W.-Jutun jälkeen ja varsinkin
sitten kun hän matkusti Venäjälle.
työläisten tasavaltaan, hän oppi an­tamaan
arvoa valtiollisellekin toimin­nalle.
Hänestä tuli työväenvallah ja
kommunisn^ lämmin kannattaja.
Tolsinhan ei voinutkaan olla. Hay-woodin
koko elämä oU pyhitetty työ­väestön
hyväksi, sen nostamiseksi val­taan,
hegemonia asemaan. Kun hän
Venäjällä näki työväestön vallassa ja
uutta järjestelmää rakentavan, niin
tietysti hän koko lämmöllään sitä
kannatti. Vaikkapa Venäjällä työväen
valtaan astuminen ja vallassa pysymi­nen
ei tapahtunutkaan niiden käsitys­ten
mukaisesti kuin mitä hän aikoi­naan
omasi, niin rehellisenä työväen
yliherruuden kannattajana hän ei
voinut olla antamatta tunnustustaan
luokkataisteluopille minkä Johdolla
vallankumous suoritettiin, se oli mah­dollinen.
Haywood oh piirtänyt nimensä u-nohtumattomasti
Amerikan työväen­luokan
taisteluhistoriaan.
kutojain lakon aikana Patersonissa, oli
vankilassa 3 viikkoa, kieltäytyen
hankkimasta takausta; hänet tuo­mittiin
6 kuukaudeksi "sopimattomas­ta
käyttäytymisestä". Hän otti osaa
Lowell'in Mass., lakkoon.
Syyskuussa -1917 suurvalamiehistö
Chicagossa nosti syytteen 114 I.W.W.-
lUton Jäsentä Ja toimitsijaa vastaan,
sotatoimien vaikeuttamiselta. Hay-wood
oli tässä suurjutussa Johtavlm-pia
henkUöitä:
Jutun käsittely alkoi huhtik. 1 p.
1918. Syytteet muutunia vastaan an­nettiin
raueta Ja kuulusteltavaksi raa­hattiin
101 vangittua. Tuomarina oli
Kenesaw M. Landis. .
Juttu meni valamiehlstöue syys­kuussa
1918. Valamiehistö Julisti syyl­liseksi
93 syytettyä. William D. Hay-wood
I.W.W.-liiton kirjuri-rahaston­hoitaja,
tuomittiin 20 vuodeksi vanki­laan
Ja $10.000 sakkoihin: neljätoista
muuta tuomittiin yhtä pitkäksi kau­deksi
vankilaan
BayAVoodln Ja muutamien muiden
tuomiosta, vedottiin. Haywood viimein
pääsi vapaaksi $25.000 takauksella, v.
>> van toisesta puolesta ei puhuta mi­tään.
Puhuessaan sadanmilj oonan dol-larln
sijottamisesta siirtolaisuuden
i edlsläniiseen. ja sen myöhemmin
tuottamasta hyödystä ja voitoista,
paljastaa Vancouver Province-nimi-tien
sanomalehti tämän ihmiskarjan
jnaahantuottamista koskevan kuvan
-toisenkin puolen, sanoen asiasta seu­raavaan
tapaan:
*'Jos nämä ehdotetut' satamiljoo-vnaa
pantaisiin käjrtettäväksi harki-teh
ja älykkäästi, niin maamme sai­si
ce kahden- tai kolmenkertaisesta
te&aKw,eimenkun vuosikymmen oli­si
vierähtänyt Tuo summa palau­tuisi
takaisin ainakin rautateille
;inaiden asuttamisen kautta... ja li­kasta,
niin töitäkin olisi runsaam
min saatavissa.
Niin, Taylor olikin oikeassa. On
vain aina puhuttava etuisuuksista,
eikä milloinkaan mainittava mitään
vastaisista seikoista. Sellainen oh
kapitalistien ohjelma houkutellessaan
yhä uusia riistettäviä tähän maahan.
Jos heidän tarkotuksenaan olisi köy­hän
työläisen taloudellisen aseman
parantaminen, niin eivät he pu­huisi
mitään siirtolaisuuden edistä­misestä,
sillä eihän heille olisi siitä
mitään hyötyä. Kapitalistit ja hei­dän
palvelijansa, valtion eri elimet,
puhuvat vain seikoista, joista kapi­talistien
voitot yhä lisääntyvät tai
vakiintuvat.
Viikon tapah­tumista
Taas puolueeseen palaavat
ne Saksan "vasemmistolaiset".
Joko erheensä todella huomasivat,
vai mielessä juonetko toiset.
Ja rakennuslakosta Montrealin,
siitä näyttää ,pmsuvan suuri.
Herrat tunnust* ei valtaa unionin,
siksi työläiset lakkohan suori.
Kansainvälisen laajuuden
sai Suomenkin terrorin maine.
Vyöryy sinne nyt työläistoverien
vastalauseiden uhkaava laine.
On Australiassakin työttömyys
saanut työläiset kiukun valtaan.
Ei huudoista ilmennyt ystävyys,
jotka parlamentin saivat jo kaikaan.
Kävi Tcaiskan kuningas Suomessa,
sitä lahtarit remulla juhli.
Ehkä nosketkin olivat matkassa,
verovaroja kun hallitus tuhli.
Kommunistivmnoissa Virokin
myös **kantaa kortensa kekoon**.
Se nuorisoliiton lopetuksin
ryhtyi valtion valkäisutekoon.
Ja "paukkukulttuuri" Pusulassa
taas mainetta kansamme nostaa.
Väinö Salosen hurjana ampuissa,
saivat toiset jo henkensä antaa.
\
Kuin korpit käy haaskan kimppuhan
näin vallat ne Kiinaakin uottaa.
Ne valmistuu kansan tään jakohorif^
sinne uusia joukkoja tuottaa. i
MAGNUS JtAEUS. i
Montrealin mibsia
SCOTT NEARINGTN LUENNOT
Ensimaiseen luentotilaisuuteen sun­nuntaina
t.k. 13 päivänä oli kuulijoita
saapunut 3—4 sadan'vaiheilla. Jotka
tarkkaan seurasivat hänen luentoaan.
Hän loi pohjan luennolleen kaukaa
ennen kaupps^pitaalln sjmtyä Ja sit­ten
kuljetti hiljaa läpi eri kehityskau­sien
Venäjän vallankumouksen .tämän
päivän tapahtumiin. Hän totesi,luen­nossaan
elävästi, että nykyinen kapi-,
talistinen järjestelmä kulkee lähem­mäksi
omaa perlkatoaan, vaikka sitä
paikattaisiin millä tavara. Hän koh­disti
puheensa myöskin tulevaan maa-ilnun
sotaan sekä koskettelii Englan­nin
ja Yhdysvaltain ^suhdetta toi­siinsa.
Canada siihen luettuna. Hän
tilastollisesti toi esille miksi Canada
on joutumassa aina lähemmäksi Yhr
dysvaltoja ja Yhdysvaltain vaikutuk­sen
alaiseksi siitä kaikesta huolimatta.
Vaikka Canadaa koetettaisiin toisen
kautta brittiläistyttää.
Luennon loputtua tehtiin monta ky­symystä.-
Joihin luepnoltsija kaikkia
tyydyttävällä tavalla vastasi. Kuuli-
Jain joukossa oli useita huomattuja
kaupungin , oppineistoon lukeutuvia
henkilöltä.
OSASTOLLE OMA KENTTÄ
S. J. osasto viimeisessä kokoukses­saan
päätti vuokrata Itselleen oman
kenttäpalkan kesäksi v^den rannalta.
Ja niin se on nsrt toteutunut. Kokouk­sessa
valittu komitea oli katsonut
kentäpalkan Ja osaston Johtokxmta
vuokrasi p a l k ^ Joten nyt meillä on
kaunis iso vpalkka kesähuvittelua Ja
oleskelua varten. Sunnuntaisin voi­daan
mennä sinne ja olla päivät siel­lä,
Se^on melkein ainoa i ^ v ä työläi­selle
päästä ulos kaupun^ helteestä.
Ja kun se on Itselle vuokrattu, niin
lä siitä tullaan lähettämään protesti
Suomen hallitukselle. Tilaisuuksia
tullaan kaikesta päättäen pitämään
ympäri maata.
IKÄVÄ ONNETTOMUUS
Ikävä onnettomuus sattui Bamett
McQuecn elevaattorirakennuksella.
Eräs proomu rakennustelineineen kaa
tui, jossa kaksi kuoli ja kolme haa­voittui.
Toinen kuolleista bli suo­malainen,
nimeltä Sam Siironen, 19-
vuotias, Alexander St., syntynyt
New Yorkissa. Hänen isänsä ja äi­tinsä
asuu nykyisin täällä. Toinen
kuolleista oli puolalainen, perheen­isä.
Loukkaantuneet olivat itävalta­laisia.
Siis riiston uhreja nämäkin.
Tapaturmaan oli suurimpana aiheut­tajana
työnantajien törkeä huoli­mattomuus,
kun toiselle laid^le
proomua oli annettu panna niin
suuri lasti, että joutui pois, tasapai­nostaan.
Kaatuminen tapahtui niin
äkkiä, että kenelläkään proomussa
oUeella ei oUut aikaa pelastautua
maalle, vaan oli heidän hypättävä
veteen, vaikka proomu oli kiinnitet­ty
maahan.
KEISARINNA KATARIINA II
Tämä kappale tullaan ehkä esit­tämään
Fort Williamin Pirtillä ja
samoin myöskin Strindbergin voima-kassisältöinen
draama Pelikaani.
Näytelmät tulee esittämään Annie
Mörkin kiertue, jossa on useita tun­nettuja
näyttelijöitä niin Suomesta
kuin tästäkin maasta. Haalimme
ovat he tilanneet kesäkuun 6, 8 ja
10 päiviksi. Tilaisuuksista tulee i l ­moitukset
aikanaan. Siis pitäkää-pä
ne mielessänne. Niissä on pal­jon
oppimista, varsinkin näytteli­jöillemme.
—- S.
kapitalistisen riiston puristus. Yh
teeavetona voidaan mainita, että '
fintemin kongressi suoritti suurea
Ammatillinen liike
AmmattUiittojen punaisen kansainvälisen
neljäs kon^essi
Työväenluokan Ja kapitalistien e-dut
ovat sovittamattomassa ristirii­dassa.
Näiden luokkien välillä on
käynnissä leppymätön taistelu. Koo­takseen
voimiansa ja tehostaakseen
taistelutarmoansa pyrldi työväenluok­ka
Järjestäytymään maailman mit­takaavassa
yhdeksi valtavaksi vallan­kumous
Järjestöksi. Tässä tarkoitukses­sa
eri maiden vallankumoukselliset
ammattiliitot perustivat kesällä v.
1921 kansainvälisen yhtymän. Jota ni­mitetään
Ammattiliittojen Punaiseksi
Intematsionaaleksi (Profintemiksi).
Tämä vallankumouksellisten työläisten
mainehikas järjestö asettui JärMhtä-mättömälle-
luokkataistelun kannalle.
Se tuomitsi rts. Amsterdaniin Inter-natsionaalen
sovittelupolltiikan, sillä
työväenluokan ja kapitalistien edut
eivät sovi yhteen ja näin ollen siiheii
suimtaan puuhaileminen ei voi olla
muuta kuin työläisten pettämistä. Vii­meksimainittua
Intematsionaalea ni­mitetään
samalla "keltaiseksi", koska
se sanoin h3rväks3ry luokkataistelun
mutta itse asiassa työskentelee kapi-talistiluokan
hyväksi, myy siUe työ­läisten
edut Ja yleläpä verhoo sovitte-lupolltfiikkansa
vallankumouksellisilla
fraaseilla.
Ammattiliittojen Punainen Intema-tsionaale
asetti yhdeksi tärkeimmäksi
tehtäväkseen työläisjoukkojen vetä­misen
vallankumouksellisten ammatti­liittojen
riveihin, pois "keltaisen" yh­tymän
petkutusi)0lltllkan valkutuk-senalaisuudesta.
Vuosi. vuodelta ovat­kin
harvenneet sen rivit, sillä työväen-sinne
on vapaus mennä eikä tarvitse
pelätä tulevan poisajetuksi. Samoin
voidaan kentällä panna toimeen kai­kenlaisia
kesähuveja Ja kilpailuja,
Joka tulee sen kautta vilkastuttamaan
toimintaa. Kalkki ivettämään sunnun-talpälvlääh
osaston kesäkentällel
Palkka on sama missä viime vuonna­kin
on oltu. ^
VOSIKKAMIESTEN VAIVAT
Montrealissa on vielä muutamia
Jotka pitävät matkustajaliikennettä
vanhaan tapaan hevosvälineillä, eteh-
Uh ne jotka kulettavat matkustajat
ylös vuorelle. Eräs ajuri on tehnyt se­lostusta
heidän ammatistaan ja valit­tanut,
että nykyään el tahdo enään
olla niin paljoa Jijoa että ruokaansa
kalkkina jäMsia! saisi. Oli kertonut,
että heitä oli vielä kymmenkunta
vuotta sitten tuhonnen ajuria Ja nyt
heidän lukunsa on vähentynyt kah­teen
sataan ja helliäkään el ole mi­tään
ajettavaa: automobiilit ovat ot-aneet
kalkki tehtävät ja sivuuttaneet
heidät Yksin tälläkin alalla tulee sa­ma
suhde kuin ifTt<k<'T^ muissakin
teollisuudessa, ja konetekniikan kehi­tys
tuntuu kaikkialla.
TERÄSTYÖLÄISTEN LAKOLLE EN­NUSTETAAN
PIKAISTA LOPPUA
Tjröministeri Heenan on saapimut
paikkakunnalle lakon sovittelemista
varten. Heenan saapui kaupunkiin aa­mulla
17 päivänä ja samana lÄlvänä
matkusti CJ>Jl:y laivalla Minnedosa
Europaan. mutta neuvottelulla joka
hänen täällä ollessaan kuitenkin pi­dettiin
työläisten ja komppanian e-dustajaln
välillä, toivotaan tuloksen
olevan lakon loppumiselle suosiollisen.
J.
luokan kokemukset karttuvat, tietoi­suus
kasvaa ja se tulee huomaamaan,
mihin kapitalisteille Itsensä msrjmeet,
bso-okratismin läpitunkemat "keltai­set"
Johtomiehet poUtUkallansa täh­täävät.
V. 1920 oli mainitun yhtymän
riveissä vielä noin 24 mllj. työläistä,
nykyään vain puolet tästä luvusta.
Punaisen Intematsionaalen rivit sen
sijaan ovat viime vuosina huomatta­vasti
kasvaneet. Työväenluokan tie­toisin
osa on kääntänyt selkänsä so­vittelijoille
Ja astmiut vallankumouk­sellisten
ammattiliittojen riveihin.
Äskettäin koolla olleessa Proflnter-niln
neljännessä kongressissa oU edus­tajia
Jo 50:stä eri xnaasta. Kongres­sissa
asiantimtemuksella ja huomaa­vaisella
tarkkuudella määriteltiin val­lankumouksellisten
ammattiliittojen
toimintaohjelma useiksi ajoiksi eteen­päin.
Tehtiin taistelusuunnltelma hyök­käävää
kapitalismia, fascistista Ui-kettä
Ja työläisten elinehtojen huo-nontamispyrkimyksiä
vastaan.
Kongress totesi, että vaikka kapita­listinen
talous on viime vuosina lu-jittimut
verrattuna välittömästi so­dan
jälkeisiin vuosiin, niin silti sen
ristiriidat eivät ole lieventyneet; päin­vastoin,
ne vuosi vuodelta kasvavat
ja lopputuloksena on mitä ankarin
taistelu, uusi maailmanpalo, jonka
avulla kapitalistit koettavat ratkaista
ristiriitansa. Tässä yksi seikka. Joka
tekee kapitalismin vakiintumisen epä­vakaaksi.
Toisena seikkana esiintyy
se, että vnnankiitnniiir<Mimrn»p vapaus­taistelu
siirtomaissa saa yhä uutta
vauhtia. Kolmantena se, että työ­väenluokan
Ja kapitalistien välinen
ristiriita kärjistyy, sillä kapitalismin
väliaikainen vakiintuminen tapahtuu
juuri työväenluokan piuistuksen kus­tannuksella.
Miltei kalkissa kapita­listimaissa
on kumottu imperialistisen
sodan jälkeen vallankumouksen kau­husta
johtuvana käytäntöön otettu
8-tuntinen työpäivä. Samoin työpal­kat
ovat jatkuvasti laskeneet Työttö-mäin
armeija vuosi vuodelta paisuu.
i taisteluun hyökkäävää pääomaa vas­taan.
Samanaikaisesti kaikkien mai­den
sos.-deln puolueen ja reformistis­ten
ammattiliittojen johtajat kallistu­vat
yhä enemmän oikealle ja siirtyvät
toinen toisensa jälkeen porvariston
leiriin. He sulkevat silmänsä edessä
olevilta taisteluilta ja SSSR:ää vas­taan
suunnitellulta hyökkäyksen val­mistelulta.
Näihin tosiasioihin nojautuen Pro-fintemin
kongressi asettikln yhdeksi
tärkeimmäksi tehtäväkseen taistelun
reformistista Amsterdamin Intemat­sionaalea
vastaan. Se tarkisti yhteis-rintamataktiikkansa
ja teki siihen ajan
vaatimia korjauksia. Yhteisrintama-taktiikkaa
toteutettaessa on koko huo­mio
kiinnitettävä siihen, ettei sitä yri­tetä
toteuttaa reformististen ammat­tiliittojen
luopiojohtajien kanssa yl­häältä
päin, vaan yhä heidän mukana
kulkevien työläisjoukkojen kanssa al­haalta
käsin. Vallankumouksellisilla
ammattiliitoilla ei ole mitään yhteistä
petturi johtajien kanssa. Ne solmia-vat
sopimuksia ja harjoittavat yh-teisrintamatoimintaa
työläisjoukkojen
kanssa kapitalistien kätyreiden päit-työn
tien viitoittamiseksi tulevia tais.
teluita varten, toisaalta puolen hyöv,
käävää kapitalismia ja toisaalta rel
fonnistisia ammattiliikkeen johtajia
vastaan, niiden mukana kulkevia'
työläisten valloittamiseksL Se yksimie-lisyys.
minkä vaUitessa asioita käsitel-tiin,
takaa sen, että päätökset tuleva
myös käytännössä toteutetuiksi ja lä­hitulevaisuudessa
tullaan näkemää^
niiden tuloksia. — J . P.
OSDUSTOIMINTÄ
Kansainvälinen osuus-toimintapäivä
Kansainvälisen osuustoimintaliitoa
Johto on määräimyt lauantain, hei-näk.
7 päivän kansainvälisen osuustoi.
mintapäivän viettämistä varten.
Vaatimaton osuus-tukkukaupan
alku
Albertassa ovat sikäläiset osuusjär-jestöt
iierustaneet yhteisen ostojär-jestön,
minkä nimi on Albertan O-suustukkukauppa-
yhdistys (Alberta
Co-operative Wholesale Association).
Se myy toistaiseksi osuuskaupoille ja
Albertan yhdistyneet maanviljelijät-nimisen
järjestön paikallisille osastoil­le
elonkorjuulankaa, ^uklaatia, etik­kaa,
päällyskenkiä ja alusvaatteita.
Tämä vaatimaton yritys piti huhti-kiiim
17 päivänä ensimäisen vuosiko­kouksensa.
Yrityksen toimitsijoiksi valittiin:
Puheenjohtajaksi Amos P. Moan Ja
sihteeri-rahastonhoitajaksi T. Swind-lehurst.
Yrityksen toimipaikka sijait­see
Eger^on'issa,
' • , •
OsottStnkkiikanppa pemstetta myös
Manitobaan
Manltobassa hiljattain äjrjestetty
osuustukkukauppa (Manitoba Co-ope-ratlve
Wholesale, Ltd.) on alottanut
toimintansa. Sen toimipaikka sijaitsee
460 Main St, Winnlpegissä, Sen pu­heenjohtaja
ja liikkeenhoitaja Mag-w;
ood ilmottaa yrityksen olevan hy­vällä
alulla, niin jäsenistöön, kuin
kaupantekoonkin nähden.
Osuustukkukauppa oh perustettu
suorittamaan pääasiassa vaunulastin
käsittäviä osuuskauppojen ja maan­viljelijöiden
ryhmien tilauksia rauta­teiden
varsille Manltobassa.
Se pyrkU yhteyteen brittiläisen o-suustukkukaupan
kanssa.
ten yUtse. Samoin kongressi k l l n - j ^ , x • • ^
nlttl vakavaa huomiota lakkostrategla- Canadan OSUUStOmHUta-kysymykseen,
t.s. kysymykseen, miten
ovat lakot parhaiden järjestettävissä,
että ne tuottaisivat tuloksia työväen­luokan
eduksi. Vakavan harkinnan
alaisena oli myös siirto- ja puolisiir-tomalden
proletariaatin järjestämis-kysymys,
sekä. nuorison ja naisten
ammattiliikkeeseen vetämistä koskeva
Icysymys, sillä näihto työväenluokan
kerroksiin kaikkein kipeimmin koskee
liiton edustaja­kokous
Canadan osuustoimlntäliiton edus­tajakokouksen
paikaksi on lopullisesti
määrätty Lloydminster, Sask. Kolous
alkaa tiistaina, 26 päivänä kesäk. ja
jatkuu kahtena seuraavana päivänä,
Jos' tarpeellista.
« — taistelija, opettaja, johtaja»
Järjestön lehtiliikkeiden kustannuk­sella
on ilmestynsi; uusi kirjanen Le­ninistä.
Toimittaja kirjottaa alkulau­seessa:
"Tämän kirjasen tarkotuksena on
tehdä Leniniä tunnetuksi suomalaisen
siirtokansan laajemmille piireille. Se
on pantu kokoon aineksista. Joita to­verit
Venäjällä ovat lähettäneet käy­tettäväksemme.
Tietenkään se ei o-le
tyhjentävä. Leninin työ on niin
Kapitalistisen tuotannon ratsionali-soltl
kääntyi työväenluokan kirouk­seksi
Ja riisti nekin puolikuntoiset
elinmahdollisuudet, mitä sodan jäl­keiset
vuodet tarjosivat. Sitäpaitsi
kapitalistiluokka kätyreineen koettaa
kaikin käytettävis^ olevin keinoin
painostaa työväenluokan järjestöjä
Säädetään lakeja lakkojen järjestä­mistä
vastaan, hajoitetaan vallanku­mouksellisia
taistelujärjestöjä, sulje­taan
tuhansittain nerokkaimpia tuli­linjan
miehiä vankikomeroihin jne.
Nämä ilmiöt vaikuttavat työläisiin
ja pakoittavat nousemaan taisteluun.
Kongressi merkitsikin, että työväen­luokka
vasemmistuu ja kokoaa voimi­ansa
ryhtyäkseen mitä ankarampaan
laaja, että kuluu aikaa, ennenkuin se
on edes osapuiUeenkaan selvitetty, saa­tikka
sitten suomeksi toimitettu. Ame­rikan
suomalaisilla on nyt tilaisuus
tutustua muutamiin Leninin pääteok­siin.
Mainitsemme hänen selostuksen­sa
marxilaisuudesta kirjasessa "Karl
Marx'. Sitte 'Valtio Ja vallankumous'.
Jossa hän osottaa, kuinka marxilai­suuden
oppeja on yritetty vesittää Ja
väärentää, ja mitä ne todellisuudessa
opettavat. Kirja "Vasemmistolaisuus
selvittää Itseään vasemmistolaisiksi ja
vaUankumouksellisiksl luulevien kom­munistien
vastustajien harhsikäsltyk-slä,
ja opettaa, kuinka työväenluo­kan
enemmistön luottamus voltetaah.
•Köyhälistön vallankumous Ja luopio
Kautsky' selvittää, miten Venäjän lo­kakuun
vallankumous on ymmärrettä­vä,
ja osottaa sen vallankumouksen
nokkaviisaitten kamari-arvpstelljain
matalamiellsyyden. Kirjaseen 'Le­ninin
muisto' on koottu Leninin par­haita
ydinlauselta eri toimikausilta.
StaUnin Xenin Ja leninismi' on pä­tevä
selonteko Leninin perusopeista.
ITäiden lisäksi voivat halukkaat tutus­tua
Leninin Mrjöituksiin lehdlssäm-me
taajaan Julkaistuista Leninin kir-
Jotukslsta. sekä Venäjällä että Suo­messa
painetuista Lenln-klrjöista. si-käU
kun niitä onnistumme tänne
saamaan. Amerikan suomalaisten työ­läisten
Ja farmarieh on tutustuttava
Leninto opetuksiin Ja otettava häneltä
lussa Inaallman mahtavinta rahaval­taa
vastaan."
Kirja sisältää seuraavat luvut: Suu­ri
kaphioltslja. Stalinin esipuhe; Le­nin.
talsteUja Ja opettaja: Suuri aika.
Proletariaatin diktatuuri toteutetuna,
Lapsuus ja nuoruus, Pietarissa, Sipe­riassa,
El paikkaa Venäjällä, "Kipi­nästä
tuli. syttyy". Ammattivallanku­mouksellisten
järjestö. Työväenpuolue
Ja talonpojat Mitä tehdä. Bolshevikit
ja^ menshevlklt. Askel eteenpäin,
kaksi taapäin. Vallankumous lähenee,
1905. Maan kansallistuttamiskysymys,
1905 :n kokemukset Taantumusvuodet,
Uusi nousu. Lenin ja n Internatio­nale,
Organisaattori Ja johtaja. Maa­ilmansota,
Helmikuun vallankumous.
LokakUtm vallanotto, Vallankumous-mles
— valtiomies, "Työtätekevän ja
riistetyn kansan olkieukslen julistus",
Seikkallukanta ja peräytymisen taito.
Saavutukset Ja vaikeudet Murhay­ritys,
"Kaupustelijaln rosvoliitto".
Uusi talouspolitiikka. Kansallisuusky­symys,
Naisten vapautus, Uskontoky-symys.
Valistustyö, Tuloksien mukaan
arvosteltava työtä. Puoluekeskustelut
kumouksen aikana, Kominternin joh­taja.
Sairaus, "Lenin on kuoUut",
"Kuusi päivää. Jolta emme unohda".
Toveri, Loppulause, klrj. Buharin.
Niinkuin slsältöluettelostakln voi Jo
päättää, on teos tiivis e s l i ^ Leninistä
Ja hänen työstään. NUllä. Joilla el ole
alkaa lukea paksuja teoksia Leninin
elämäntyöstä, on nyt tllidsuus tutus­tua
hänen oppelhinsa Ja elämänsä
vaiheisiin kirjasta, jossa on 110 sivua
ja maksaa vain 40 senttiä.
Kirjaa on saatavana kaikilta tä­män
lehden asiamiehiltä tai suoraan
oppia. Jota tarvitaan kovassa taiste-
Mrjakaupasta. Jos asiamlehellänne si­t
ä ei ole, leikatkaa irti tllauskaavake
Ja tilatkaa suoraan. Joka tilaa viisi
kapiÄletta, saa kuudennen ilmaiseksi.
Siellä, missä el ole asiamiestä, tilat­kaa
toveriennekin varalta; he kyllä
mielellään sen ostavat
VAPAUS, Box 69, Sudbnry, Ont
Mukana 5 jolla lähettäkää ............ kpL
kirjaa "LENIN - TAISTELIJA. OPETTAJA, JOHTAJA". (Joka
tUaa 5 kappaletta, saa kuudennen ilmaiseksi.)
Nimi - '
Osote
**...............