Vapaus, February 4, 1960

              ^i.^Sivi^2F'*' ..^ Torstaina; holmik. 4 p. — Thursday, Feb. 4, 1960
"(liBERTY) .-^'.Independent Labor
'Organ \of Finnish "Canadians. Es-
>tablished-Nov. 6,-1^17. Authorized
as.second, class mailt by the- Post
' Offi<»> Department, ''Ottawa. - Pub-lished
»^ thrice- ^weekly:. ^Tuesdays,
'sfThufsdays; and! Saturdays by Vapaus;
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm, Str W., Sudbury," Ont., Canada.
Telsphones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suitsi. Editor W. Eklund. Mailing
" ( l iBERT Y ) address^ Box 69, Sudbury, Ontario.
Ädvertismgä rates 4upons application; V
Translationsfree^of: charge.' ^
TILAUSHINNAT: ^ -
Canadassa: .Ijk. 8.00 6 Uc. 425
• " ' r ^ \ ' " ' 3 kk 2 50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6,kk. 5.25
15.: minuuttia elinaikaa j/^ Kberaalit
"'Rajan eteläpuolelta alkuviikolla tulleissa uutistiedoissa
kerrottiin General Electric vyhtiön julkaiseen suunnitelmansa
\l7-k*erröksen rakennuksen korkuisesta tutkalaitteesta, jonka
avulla saisimme^ sodan syttyessä täällä Pohjois-Amerikassa
' 15 minuuttia ennen kuolemaamme tiedon sitä, että ohjukset
tuovat ydinasesateen niskaamme.
• 0]ettaen,,että tämä General-Electric yhtiön suunnitelma
o"soittautuisi hieman käyttökelpoisemmaksi kilin sikäläisten
suuryhtiöiden valmistamat "satelliitit*', joilla on tapana joko
räjähtää ennen avaruuteen nousua, tai jäädä istumaan lähe­tysasemalle
kuin pyrstöstään kiinni jäätynyt sorsa syksyisellä
^järvellä, niin tämä suunnitelma tarkoittaa todella sitä, että
henkiriepumme jatkuisi viidellätoista minuutilla siinä ta­pauksessa
jos nykyinen varustelukilpailu johtaa sotaap, k u ­ten
varustelukilpailut ovat aina johtaneet!
Canadan etujen kannalta katsoen tähän kuvaan liittyy
myös kysymys Canadan kansallisesta turvallisuudesta. K u ­ten
muistetaan, liittohallitus romuutti jokin aika sitten y l i
400 miljoonaa dollaria veronmaksajille maksaneen canada-laisen
taistelukoneen kehittämisen nimenomaan siksi, että se
o l i s i ennen valmistumistaan vanhanaikainen romu. Tällä
toimenpiteellä ei arvattavasti ollut mitään tekemistä sen io-siasiankanssav
että liittohallituksessa istuu nyt torypuolueen^>
ministerit, jotavastoin ko. "lentokoneen kehitystyöt aloitettiin
liberaalien toimest^. Näiden seikkojen asemesta meille ker­rottiin
silloin korostaen, että lentokoneet ja ilmavoimat ovat
tulleet vanhanaikaisiksi j a niinmuodoin on hankittava Y h -
_ dysvalloista bomarc-ohjuksia. Nyt o n kuitenkin tullut rajan
takaa jatkuvasti JöHin postia siitä, että tämä bomarc on sel­lainen
vekotin, ettei sillä tee yhtään mitään. Ka^ikesta huo­limatta
liittohallitus j a t k a a bomarc-ohjuksia 'varten kalliita
rakennustöitä North Bayn lähettyvillä ja Pohjois-Quebecis-sa.
Puolustusministeri Pearkes, joka o n muutenkin antanut
eräitä ihmeellisiä selostuksia edesottamisistaan, uskoo ilmei­sesti
ihmeisiin, eli siihen, että bomarcista tulee jollakin ta­voin
jonkunlainen käyttökelpoinen k a l u maanpuolustukselle
Tämä sittenkin, vaikka k a i k k i merkit näyttävät, että se on
suomeksi sanoen ' ' s u s i " , ja että. bomarcia ei ole Canadaan
• tyrkytetty/lainkäan[^G^^
nimenomaan siinä tarkoitjuksessa, että se antaisi jotenkin
muutaman minuutin lisäaikaa yhdysvaltalaisille kenraaleille
rajan eteläpuolella.,. Toisin sanoen, bomarc-ohjuksia sijoitet- \
täisiin tänne Yhdysvaltain eikä Canadan eduksi, j a niin me-neteJtÄessä..
tehtäisiin Canadasta v a r m a ydinasemaali siinä
tapauk^isssap jos :Söta pr.oYOso^i^^
ta$ vahlVigossa!*''"' . ' . '
"i "i^sä valheessa kimtyy huomio liberaalipuolueen ala-v
h u b n e e s s a muodostamaan oppositioon. Ijuulisi, että-yksistään.,
poliiJLttisJsta svistä liberaalipuolue tuomi^tsisi koko tämän
enää haaskata yhtään'"senttiä. LuUlisi myös, kun kaikki f ^j
-Jielliset asiantuntijat myöntävät avoimesti, että ,jidinasesot"
.d^n uhkaamaa k u ainoa
-puolustuskeino — huolehtirnmen siitä ettei ydinasesota kos­kaan
puhkea — jotta liberaalit käyttäisivät tilannetta puo­lueensa
hyväksi ja järjestäisivät voimaperäisen taistelun y h ­dysvaltalaisten
ohjusten ja ydinaseiden tänne sijoittamista
: vastaan ja erikoisesti yleisen aseistariisumisen toteuttamisen
hyväksi.
Mutta näyttää siltä, että liberaalipuolueen nykyjohto
ei tiedä mitään siitä, mitä kansanjoukkojen keskuudessa aja­tellaan
ja toivotaan, tai sitten se ei välitä tuon taivaallista
sen paremmin yleisen mielipiteen toivomuksista kuin kansa­kunnan
todellisesta puolustamisestakaan nykyisen atomi-sotakuoleman
vaaran hetkellä. '
Liberaalipuolueesta on nopeasti kehittymässä suurten
kansanjoukkojen keskuudessa "sotapuolueen" kuva. Aseista­riisumisen
ja varustelukilpailun lopettamisen asemesta libe­raalipuolue
arvostelee toryhallitusta siitä ettei se muka haas­kaa
riittävästi kansakunnan verotuloja tuhoisaan varustelu-j
.kilpailuun. Liberaalipuolueen finanssiasiain spesialisti Paul
Heller esitti viime viikolla alahuoneen istunnossa puolueen­sa
nimissä, että varustelumenojamme (keskimäärin noin $100
vuodessa kutakin kansalai.^ta eli $400 jokaista keskinkertais­ta
nelihenkistä perhettä kohti vuodessa) ei saa missään ta­pauksessa
vähentää!
Sanotaan, että "jonka Jumala haluaa hävittää, sen hän
lyö sokeudella!"
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
N i c k Paalanen, Porcupjne, Ont,
täyttää' tänääii,,.'helmikiiun 4 pnä,
60 vuotta. '
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
f
Mitä muut sanovat
U U D E L L E E N ARVIOINTIA
'Washuigton, — Suurkiista Yhdys­valtain^
puolustusasioista perustuu
siihen tosiasiaan mitä ei kukaan
kiellä;; että Neuvo:toliitto on useita
vuosia edellä Yhdysvalloista ohjus­ten
, tuotannossa ja avaruudentut
kimis-^ssa.
•Neuvostoliitolla on enemmän oh­juksia.
Sillä on suurempia ohjuk­sia,
jotka voivat kuljettaa suurem­pia
kuormia. Ja pitäen mieleslä
sellaista tarumaiselta (fahulous)
vaikuttavaa saaviatusta mikä liittyi
satelliitin ohjaamiseen siten; että
voitiin valokuvata kuun takaosa,
Neuvostoliitto on kaukana edellä
ohjusten ohjaamistaidosra . . .
Vaarana on S3i että kilpailussa, ei­kä
vain aseistuksen alalla, vaan
myös koko kansallisessa voimassa,
r^^uvostoliitto edistyy nopeammin;
Oh vallalla harhakäsitteistä,minus-:
ta tuntuu, vieläpä; korkeissa vas-tuunalaisirsa
piireissäi että Neuivos:
toliitto on""edellä vain siksi kun sa
aloitti muutamia vuosia aikaisem:
min.
Todellinen tilanne on se, että kun
Neuvostoliitto on saanut tällä laa-,
j a l la alalla tutkimus' ja kehitys­työnsä
järjestetyksi J a kun Neuvoa
toliitto myöntää-sen hyväksi kaikki
tarvittavat resurssit; välimatka ei
ole rupistumassä, vaan tulossa leve­ämmäksi
. . . — Walter Lippman.
enemmän suunnattu Yhdysvaltoja
kohtia Canadan ranskalaiset pelkää­vät,
7että i.mikä hyvänsä ^poliittinen
'liitto>YIidysyaltain;<känssa-ihukuttaa
heidän indenttisyytehsä^^tjavk^
rinsk.' Mr. Diefenbakerin l i l j a ' kan-^
ta antoi hänelle 50 paikkaa Quebe­c
in 75 paikasta ,joka~ o l i tärkeä osa
siinäeenenmiistössä,: joka'hänellä ron
parlamentissa. ~
"Amerikkalaisille on tärkeä tulla
hciomaamaan. kun parlamentin is-tuntovalkaa^^
että:. rJohn Diefenbaker
r i n ei todella; tarvitse tehdä mitään:
Mahdollisesti hänen ei. tarvitse; vaa­leja
kolmeen vuotee tarvitse
kiihoittaa canadalaisten tunteita;;^k
"Mutta tä:sä ei^ ole koko kerto­mus.
Mr. Diefenbaker ei tunnusta
sitä, mutta Pohjois Amerikan man­tereen
taloudellinen, ryhdistyminen
ja kauempana tulevaisuudessa po­l
i i t t i n en yhteenliittyminen on edel-l<;
enkin se suunta, johon kompassi
osoittaa . . . " - \
"Happy Birthday" - Sävel-kuoro!
Meillä Sudburyn suomalaisilla'on, nijn sopuista väkeä
kuin olemmekin, useita erilaisia käsityksiä nykymaailman
asioista, niin henkisistä kuin taloudellisi^stakin arvoista Onpa_
"Vapauden'lukijakuntakin jakaantunut nyt kahdeksi vastakr ^
; -kaiseksi ryhmäksi^ij^
fikitmpi; niistä MsaasGnemmän.toimeksi^y
kansallisten kulttuuriperin teidemme vaalimiseksi' ja sitä
ed.jt.ivän työväefTkulttuuritoiminnan voimistuttamiseksi.
Muttamelko yksimiehsiä olemme kaiketi siitä, että mei-,v)
dänhqnkinen elämämme ja henkinen ravintomme olisi pal­jon
köyhempää, ellei meillä olisi Sävel-nimellä tunnettua
sekakuoroa ja sen yhteydessä-toimivaa mies-',ja naiskuoroa.
Yksistään, sp seikka, että sekakuoro 'Sävel on osallistunut
useita kertoja Sudburyssa vuotuisiin musiikkijuhliin j a !saa-nut
aina esityksistään Jtiitosta jä mainetta, ei vain itselleen,
vaan täkälästen_/, maanmiestemme kulttuuriharrastuksille^;
.yleensä,'on_kallisarvoinen asia. Juuri sen vuoksi kun Sävel-ffi?
" kuoro on esiintynyt näissä suurissa musiikkijuhlissa, missä
se on joutunut monta kertaa kilpailemaan hyvin harjoitel­tuja,
tunnustetusti hyviä kuoroja vastaan ja selvinnyt niistä*
kilpailuista liehuvin lipuin, on tehnyt muille sudburylaisille
tunnetuksi täkäläisten kansalaistemme kulttuuriharrastuksia
• ja siten'nostianut maanmiestemme arvoa sudburylaisväestön ,
, keskuudessayleensä,' Emme missään tapauksessa halua?jät­tää
sefjaistai tunnelmaa, fettei muiden kansalaistenime 6sal-"
m • " " ' -—t-..:.. ä
V
tä ja arvoa. Olkoon' meistä
kaukana sellainen ajatus!. Mut­ta
tällaisella suhteellisesti suuf
rilukuisen ja jatkuvasti vuosi­kausia
harjoitelleen sekakuo­ron
esiintymisellä on, sittenkin
erikoismerkitys ja arvo.
Vaikka sekakuoro Sävel ei
olisi 'toimikautenaan .tehnyt
.mitään muuta kuin osallistu­nut
• edellämainittuihin^ .; m
siikkijuhliin, niin se olisi an­sainnut
ierikoismaimnnan-i_viJT
dentenätoista y vuosipäivänään
~ ja kuten tiedettäneen, ensi
torstaina, helmikuun l^L^^^ pnä
tulee kuluneeksi > 15 vuotta. Sä-v
e l - k u o r o n perustamisesta.
Mutta .osallist^minen,';mainit-|^
tuihin musiiklujuhHin on vain
pi kjtuoMi iSäy i ^toip i n-
.tariHcaaskfiJlö^^^^^
kk^ sei on ösäUistiiriut »poikkeuk­setta
kaikkiin 'CSJ:n laulujuh­liin
sekä S C A U L m ja CSJm
yhteisiin l i i t t o - j a .laulujuhliin-se
on järjestänyt joka vuosi ai­nakin
yhden koko illan konserr
tin; se on rikastuttanut kym­meniä
suurempia: tai pienemr
piäohjelmatilaisuuksia, laula­nut
vhautajaisissav ja/monissa
muissa tilaisuuksissa, rikastut­taen
niitä hiotuilla ja arvok­kailla;
esityksillään. M e .olem­me
kaikin iloisia siitä, että
tällainen, vakiintuneesti toimi­va
kuoro on, pienellä kansalais­ryhmällämme—
r se olisi kun-niaksi
monelle suuremmalle­kin
kansallisuusryhmälletääl^
lä. , ,
Sävel-kuoro on puolestaan
järjestänyt v-15--vuotispäivänsä
kunniaksi: erikoisen juhlakon­sertin,
mikä pidetään Finnish-haalilla
sunnuntaina, helmi­kuun
J pnä. Vanhojen koke­musten/
perusteella saamme, ol-^
la myös vakuuttuneita siitä,'
että Sävel-kuoron 15-vuotis-juhlassä
tulee olemaan erittäin
antoisa oh j el ma; Uskom me Va­pauden
lukijain liittyvän sii­hen
kun lehtemme esittää Sä-velrkuorolle;
sydämellisen i o n -
_nittelunsa -tämän merkkipäi­vän
johdosta. Parhain kiitok-semme^
ikuorolaisten työlle, u u ­rastukselle
ja uhrauksille^on
kuitenkin se, että täytämme
juhlakon^rtissa, Fihnish-haa-lin
avaran ja miellyttävän juh­lasalin
viimeistä sijaa myöten.
Ja Sävel-kuoron juhlakon­serttia
odoteltaessa-, suositte­lemme
muistin piristämiseks
tämän viikon Liekissä julkais­tua
nimim. Sohvin kirjoitusta,;
missä -vaatimattomasti, mutta
asiallisesti ja ehdottomasti to­tuudenmukaisesti
: muistellaan
Sävel-:kuoron 15 - vuotistaipa-leen
kulkua. ^
Onneksi olkoon Sävel-kuo-;
ron syntymäpäivän johdosta ja
hyvää rnenesty;stä tänä pyhänä^
järjestettäyällä' 15-vuotispäivä-;
Johii Diefenbaker pääsi. valtaan
Qiiden lupausten johdosta, - joita
hän antoi kansalle. Erikoisesti kun
hän lupasi palauttaa sen'ftsenäisyy-deh,
jonka»;aikaisemmanihallituks'en-tahallisen^
Hoiminnanvkautta lolimme
menettäneet Yhdysvalloille ja antoi
sen käyttää tuurta poliittista ja ta­loudellista
hallintaa Canadaa koh­taan,
kirjoittaa George Harris U E
Newsissa.
Canadalaiset yhä lisääntyvässä
määrässä, ilmaisevat huölestuneisuu.
ten-a'i sm johdosta mitä pidetään
Diefenbakerin hallituksen lupausten
pettämisenä .Canadan itsenäisyyden,
palauttamiseen ja suojelemiseen
nähden. ^' — ^
-Seuraavassa artikkelissa, jonka
on kirjoittanut A. J . McKenna ja jo­ka
j u l k a i s t i in Wäll Street Journalis
s a ' amerikkalaisten suurliikemies:
ten äänenkannattajassa, tammikuun
14 pnä 1960 ,heitetään katsaus Die-febakerin
hallituksen edesottami
siin. McKennan loppupäätelmät
kaipaavat Diefenbakerilta suoraa
vastausta. McKennan :suorasukai-s-^
sti. tulee cellaiseen johtopäätök­seen,
että: Ganadan\ nykyinen poli­tiikka
ohjataan siihen suuntaan; et­tä
^se./helpöittaa USA:n. saamaan
suuremman kontrollin. Oheellise-na
on artikkelin pääsisältö:, /
"Pääministeri John Diefenbaker,^
joka' on voimakas ja' mieltäkiinnit-tävä
persoonallisuus, ori ollut Cana i
dan kansallisen .ja kansainvälisen
kohtalon kontrollissa sitten kesä­kuusta
1957.
". . . riittävästi aikaa voidaksem­me
todeta onko hän toteuttanut
vaalilupauksensa ja; mihin Euuntaan
liänen korapanssinsa on asetettu.
•^Amerikkalaisille on kysymys.^
tä tulevatko hänen kansallismieliset
puheensa ~ ,hänen pippurimais^t
huomautukeensa, vettä amerikkalai­set
omistavat puolet Canadan ei-farmialueista,
hänen kiukkuiset
huomautuksensa amerikkalaisia a
layhtiöitä vastaan - j o t k a toimivat~ii-
; vutehtaiden; totutuilla^^menetelmillä
johtaneet taikka mahdollisesti joh­tavat
osakevoittojen jäädyttämiseen-hallituksen
nimittämiin - johtokun­nan
jäseniin taikkaYlopulliceen ta
kavarikoimisen onnettomuuteen.:
"Asettaaksemme paremman taus­tan,
seuraavassa on mitä hän :,on sa­nonut:
"Hän lupasi siirtää Canadan Yh-
"VIRTASET JA LAHTISET"
DON-HAALIN NÄYHÄMÖLLÄ
Toronto, Viimeisenä tammisun-nuntaina
näyteltiin edellämainittui
kappale Don-haalin - näyttämöltä.
Sali oli tupaten täynnä katsojia ja
nauru raikui tuontuostakin kätten­taputusten
säestämänä näyttelijöi­den
haukoille suorituksille.
:Tämä Leena;Härmän: kirjoittama
huvittelu kuvaa kahta tameperelais-ta
virkamiesperhettä j a perheiden
nykyaikaisia nuoria — pärinäsusus-suja
ja poikia. Vaikka isä-Virta
nenyrittääkin kasvattaa nu9ria par­haaksi
katsomallaan tavalla, niin
kuitenkin hänen on lopuksi annet­tava
periksi nuorten touhulle, vaikr
ka siinä sivunsa: heittääkin pari lät­tähattua
ulos ovesta. Sisällöltään
kappalevjätti katsojan hieman köy­häksi,
mutta keveydellään se sai
s i l t i tdyd''n hyväksymisen. Samalla
kun ,se kuvasi, nykyaikaista nuori­soa
touhuineen se samalla antoi ku:
van • nousukas-virkamieiiestä j a vir­kamiesten
vaimoista: monine kateu-denaiheinoen
ja juonittcluineen. E -
sitys sujui hyvin ilman suuremmitta
kommelluki'itta. Vanhemman näyt­telijäkaartin
ohella .oli /esittäjinä
paljon nuoria-, joka on hyvm ilah­duttavaa
ja; lupaa hyvää tulevalle
näyttämötoiminnaUe.: Suomenkieli­kin
meni hyvin nuorilta kun ottaa
huomioon heidän tämän maan syn-tyisyytensä.
Eino Tarvainen oli teh.
nyt hyvää työtä tässä, sekä koko
kappaleen;: ohjauksessa. Osat o! i
jaettu v; seuraavien ? näyttelijöiden
k sken. "
.Mummun osan vei määrätietoises­t
i Helien. Lämpsä. Nuorekas mum­mo
:jjoutui : useinkin olemaan icä-
Virtasen j a lasten kinasteluiilkvälit-/
täjänä. Monta sotkua :hän selvitU-kin
ja useimmiten: lasten eduksi:
Suoritus hyvä tottuneelta näytteii-
Herra Virtasena oli kappaleen oh­jaaja,
Eino Tarvainen. Nousukas
virkamies, KJoka ylenemisen: toivos­sa
keksi juonia esimiehensä. suosi­oon-
pääsemiseksi.) Tämän huolen l i ­säksi,
hänellä o l i kolmessa ^lapses^
saan vielä .enemmän vk
Kolmessa nykyaikaisessa teini ikäi­sessä
"pärinäkakarassa". Huh!
Kunnialla .hän kuitenkin selviytyi
vaikka joutuikin-luovuttamaan van­himman,
tyttärensä "lättähatun"
kihlatuksi. Einon osasuoritus mitä
parhain, mutta olemmehan häneltä
jo tottuneetkin -saamaan täysipai­noista
j a huoliteltua näyttelijätyötä
jo vuosikymmenet.' Kiitos Eino.
Rouva Virtasena näimme vanhan
tutun Aino Oksasen. Hänkin kuu­luu::
virkamieskoneistoon; ja^-työrisä
takia jäi vähän aikaa lapsille ja,
heidän huolilleen.-V E i edes kuopuk­sensa
yritys puhua äidille ensirak­kaudestaan
saanut äidiltä tarpeellis-t
a huomiota. M Rouvalla :oli mielessä
vaatteet ja korut. Melkein jokail­taiset
juhlat ja siellä mahdollisesti
tavattavat "ylhäiset" henkilöt piti-yät;
Jämän :;nousukasrouvan ;ajatuk^
set vallassaan, vaikka hän lapsiaan
tuntu/i s i l t i rakastavankin. Kiitettä­vä
suoritus^
Viitacen lapsista Tuula oli vanhin
ja kävlijö konttorissa työssä. H i n
oli oikea "pärinäsussu" j a kolme pä-rinäpojkaa
kilvoittelikin hänen suo­siostaan
yhden kuitenkin sitten lo
puksi saadessa hänet, kai uuden
'•'motcunsa" ansiosta.- Nasevasti
hän käytteli sananmiekkaansa nyky­aikaisten
"sucsujen" sanoilla. Voi
sitä kielenkäyttöä. Oli siinä usein
yanhemmilla-korvissaan/pitelemistä:'
Tämän osart • vei hiljan Suomesta
t i i l l u t l . a i l a H i i r i . Encikertalaisena
näyttämöllä esiintyvä Laila onnis­tui
hyvin, _vaikkakin vilkuilut kuis­kaajan
' koppiin olisi syytä karsia
pois. Toivottavasti saamme toiste­k
in nähdä hänet näyttämöltä.
J y r k i ^Virtasena," koulupoikana
näimme nuoren HenryTarvaisen:'.
Näsäviisaana"" ja juonittelevana häii
pojan: Vanhempiaan vähän ylenkat­soen
j a itsestään tietoisena kulki
hän omaa tietään ja siinä sivussa
narraili taskurahoja isältään; Hyvä
esitys ja: suomenkielikin meni kii­tettävän
sujuvasti.
Ja sitten kuopus Marja. Terhak­kaampaa
tyttölasta tähän osaan o-l
i s i k in ollut vaikea löytää kun oli
Nancy Rasmus. Hänen kustannuk­sellaan
yleisö: eniten nauroikin,' eikä
syyttä. Nancyllä onnistuii kaikki
hyvin ja repliikit tulivat kuin pys­syn
ruusta. Kiitos hyvästä suorituk.
sesta.
:: Erkkilän Eino oli lupsakas Lahli:
nen. Hymähdellon hän kuunteU
vaimonsa: nousukasmaisia: .puheita,
mutta piti s i l t i itse päänsä jokseen
k i n : kylmänä, vaikka olisi' päässyt­kin
Vodka-viiralle purjehtimaan.
Tyytyi kuitenkin kotoisiin' kalave­siin:
Einojoli'osallaan tavanomaisen
hyvä.
.: Rouva Lahtisena 'esiintyi i\Aino
Gustafson. Hän o l i pÖ>^)kellevä|ja
itsetietoinen omasta ™inästään'' ja
"ampiM" joskus puheirsaan y l i maa­l
i n . PuÄtunavriikinkukkomaisc-s-t
i " , niinkuin jaousukasrouvat yleen­sä
hän purjehti miehensä esimies­aseman
turvin. Hyvä suoritus.
.Pärinäpoikina olivat Henry Huh­tanen,
joka lopuksi sai Tuulan; Carl
Aho ja E r i c Junnila. Kielenkäyttö
oli tavanomairta - pärinäpojille'ja
kyllä sitä tulikin. Siinä vilahteli
vat "sussut", "sexit", motsut ja
kuutiot j a . paiput. j a , mitä kaikkea
sieltä tulikaan j a vanhempi väki; oli
•hätää kärsimässä moisen kielenkäy­tön
vuoksi. Hyvin pojat ikuitepkin
osansaveivät; vaikka pientä, muista­mattomuutta,
ilmenikin,: mutta: se­hän
:on korjattavissa seuraavalla
kerralla.
^ - Kokonaisuudessaan^ - -k
ni.stui; hyvin ja senhän näki yleisön
kasvoista: esityksen:' loputtua:; :Seu-raava
esitys: onkin .heti ensisunnun-taina
helmikuun: 6:p:nä j a ^toivotta­vasti-
yleisö: muistaa täyttää^ haalin
tässä -uusintaesityksessäkin. •• Tämä
sama kappale menee -parhaita
Helsingissä Kansanteatteri:Työväe:i-teatterissa
ja o l i sen esityskerrat jo
joulukuussa toisella sadalla.
;v Kiitän meidän-kaikkien k^
puolesta illan ohjaajaa Eino Tar­vaista
jä kaikkia näyttelijöitä^ sekä
avustajia kappaleen meille tarjoa­masta
nautinnosta. — A. K:nen. \^
dysvaltain tuonnnsta 15 prosenttia
Britanniaan, i . , -
"Amerikkalaisten yhtiöiden a l i -
yhtiöiden täytyy; toimia^ kutenTcaiia:
dälaicet yhtiöt, enemmän canada-laisia
niiden johtokuntiin j a parem­pi
mahdollisuus'canadalaisillekoho^
; ta vjohtajatoimiin.: Canadalaisilla tu­lee:
olla tilaisuus: ostaa alayhtiöidcn;
osakkeita, joita pitää vpanna Cana­dan
osakepörsseihin myytäväksi.
"Amerikkalaisten kehitystarkoi-'
tukieen sijoitettava pääoma on terr
vetullutta; mutta sitä; on käytettävä
pääasiassa Canadan hyödyksi j a a
merikkalaisten: pääyhtiöiden on; sai?
littava alayhtiöiden" k i l p a i l l a tasa­puolisilla
'ehdoilla vvientiliU^^
sensijaan; että : niiden^liiketoimirir;
taa kontroUeerattaisiin amerikkalais
s i : ta päävirastoista.
' "Hän vihjasi, että vientivero voi=^
daan panna Canadan raakamateriaar
Iin (kuten rautamalmin) viennille
siinä tapauksessa: jos niitä e i kehite,
tä siinä määrässä, että ne eivät an­taisi.
riittävästi työtä rajan pohjois-,
piM>lelIa oleville ihmisille.
:.: "Hän ehdotti kansallista energia-lautakuntaa,'
joka voi säännöstellä
öljyn kaasun^sähkövoiman j a uraa­n
i n : viennin rajan; toiselle; puolelle
ja voi estää amerikkalaisen öljyn
tuonnin Albertan öljykaivojen
eduksi.
"Tällaista leveilevää puhetta alet­tiin
ensiksi käyttää vaalikamppailus­sa
1957, j o l l o in liberaalipuolue
.-yöstiin'pois vallasta 22 vuoden hal­linnan
jälkeen, mutta jätti mr. Die­fenbakerin
ilman ehdotonta enem­mistöä.
Mutta maaliskuussa 1958
Trialeissa .konservatiivipuolue sai
208;paikkaa 265 alahuoneen paikas
ta, jollaista: poliittista voittoa ei ole
koskaan • ennen'; nähty Canadan his­toriassa.
"Tällainen perinpohjainen saavu­tus
takanaan mr. Diefenbakerin ö-dotettiin
toteuttavan lukuisia kan­sallisia
lakeja, joitten avulla amerik­kalaiset
olisi 'pantu heille kuuluval­le
paikalle! canadalaisten ylliöisäir-maallisten
iloksi.
Mitään tällaista ei kuitenkaan
tapahtunut.
"Niillä kolmella parlamentin is-tuntokaudollai-
jotka seuraciVat hä­nen
j ensimmäistä , ,valii^'^aansa • i mr.
Di'efenbä)ter on saJn^Mt;;4|lcaih|y}i,
den vähämerkityksellisen lain, jon­ka:
perusteella Canadassa toimivien
ole
henkivakuu^sj{htiöiden [johtokun­t
i in jäsCTlstdnfeneAimistö f täytyy [oi
la' kanadalaisia. Tämän jälkeisenä
kahtena vuonna ei ole tehty mitään.
selittää? . . . Näyttelikö hän per­soonallisista
osaa poliittisista- syLs-tä?
. . .
"Näyttää siltä, että jokin toisen­lainen
vastaus on" löydettävä. Ja
näillä epäilemättä on yhteyttä cäh.v
dalaistenvtietoisu/uden j a häiyyhty-neisyyd-
n kanssa. Yleisesti ollaan
sitä mieltä että ilmeisestikin Cana­dan
ja Yhdysvaltain talouselämä lo
pullisesti sulautuu yhteen.
"Hälyyntyneisyys johtuu siitä, et­tä
Canadan kansallinen identtisyys
menetetään . . että canadalaiset
täytyy pitää itseään laajenevan A-merikan
perheen köyhinä sukulaisi­na.
"Nyt Canadan pääministeristä,
k y l l in ovelana ja k y l l in lahjakkaana
tilanteen punnitsemiseen, täytyy
tuntua tarpeeilliseksi ottaa sellai­nen
kanta, ettei hän myy itsenäi­syyttä
liian nopeasti, vaan pidättää
itselleen tinkimisaseman.
"Ottaessaan tämän asenteen on
se ollut erittäin hyödyllinen Diefen-bakerille.
Quebecin ranskaa puht'>
yien roomalaiskatolisten tyytymät­tömyys
olisi mennyt yli rajan jos
kompassin neula , olisi vieläkin
Naisten päivän
SO-vuotisjuhlan
vietto lähestyy
Toronto. — Tässä olisi pieni huo­mautus
miehille. Koska naiset juh­livat
tänä vuonna kaikkialla mäail-massa'Viidettäkymmenettä
kansain­välistä
.naistenpäivää, meillä on
syytä huomioida ja antaa: tunnustus
naisten pyrkimyksille, työlle ja saa­vutuksille.
.Toisen: maailmansodan : jälkeen
ovat:; miljoonaiset naisjoukot liitty­neet
yhteen vaatien ensikädessä
•pysyvää;:rauhaa.:: Mittaamattomat
ovat ne kärsimykset, joita naiset
ovat) saaneet kokea ;;tämän viiden­kymmenen
vuoden; aikana ; sodista
j a muista yhteiskunnallisista .vää­ryyksistä.
Urheasti ja peräänanta
mattortiasti: ovat naiset taistelleet
oikeuksiensa puolesta ja vaatien
parannuksia .jotka: kuuluvat yhtä;
hyvin iheille kuin miehillekin. : -
.Naisia on kidutettu- sullottu vanr:
kiloihin jaitapjettujcin-Ei,irvene.p^i-:
vääkään,* ettei; tule! mieleeni' erään
äidin katkeraTTkokemus.; • Hänj;: oli
saksalaisten ^natsien vankina, jol-t
loin fianelle' syntyi, pien"()kaine'n'
Äidillä ei ;ollut tarjottavana lap;
selleen,',,, ,^iiinj^ rpkka,uten§a..
Lapsi ..ei kuitenkaan:; elänyt kauan;
Katkeraa oli äidille:;luopua-lapses-;
taan j — ja- "kuitenkin järki ;;sanoi.
että hyvä toliyikun,-lapsi'iPääsii-'pois
karsimasta.
Mö, joidfeai: ei ole tarvinnut' ko­kea:
näitär/vkärsimyksiä.r. olemme
ikääökuin suuressa; kiitollisuuden-:
velassa, joka,velvoittaa roqitä huo­lehtimaan,
että sellaiset hirveät olo-;
suhteet eivät en"ää': koskaan palaa:
Se velvoittaa meitä;liittymään, y h :
teen ja toimimaan vielä vallitse­vien
epäkohtien korjaamiseksi /ja
paremman elämän saavuttamiseksi.
Paljon on vielä tekemistä:ja:oppi-r
mistäkin ennen: kuin ihminen tun­tee
itsensä todella v onnelliseksi. Esi­merkiksi,
kuinka monta i kotia, löy-tyy
vielä missä ei vallitse täydelli­nen
.yhteisymmärrytja. sopusointu
nen yhteisymmärrys j a sopusointu
lehdittuna :sekä ^henkisesti että ta­loudellisesti.
Lopuksi: huomautus miehille! N y t
kun naiset viettävät tätä kansain­välisen
-naistenpäivän 50-vuotisjuh-laa,
voisivat, miehetkin järjestää
näissä merkeissä tliaisuuksia nais­ten
toiminan kunniaksi. — A . H .
— Maanpinnan jokaiselle neliö­metrille
tulee auringosta minuutis­sa,
(keskimäärin) sellainen..:lämpö-määrä,-
että se-saisi lasillisen vettä
kiehumaan.
paiifan,nperQ^
. 3 ,-,:l
mi •
Toronto. —^ Toimen .naisilla- on
jatkuvasti kiirettätoimintaa joh-tuen
se monestakin syystä.'
.. Kahdessa viimeksipidetyssä koko­uksessa
"käytiin" laajin keskustelu '
Kansainvälisen naistenpäivän 50-
vviotisjuhlien järjestämisestä, mihin
keskuskomitea kehoittaan kaikkia,
naisia 'osallistumaan. Tämä on t o - '
dsUa merkkitapaus jota ei' kukaan '
voi sivuuttaa. ^ Me tulemmekin osal- -
listumaanftäällä yhteiseenrjuhlaanvvä
Siitä huolimatta , järjestämme
maaliskuun 6 pnä Don haälille j u h *.
lan jonka yksityiskohdista -tiedol­tamme
myöhemmin., Vapaus ilmes­t
y y erikoisena^juhlanuraerona?:maa-;;i
liskuun 3 pnä. MeillS onkin jo>
"köikea aika" ruveta suunnittele­maan
kirjoituksia. Toivottavasti i
saamme sen jälleen joukkotyöksi.
(Kirjoitukest.tulee lähettää suoraaa:
Vapauden toimitukselle ja teknil­listen
vaikeuksien välttämiseksi
n i in pian kuin .mahdollista; .mutta,
viimeistään helmikuun 26 p:ään
mennessä; — Toim.)
Tammikuun,24 pnä pidetyt kalk-.
kunapäivälliset onnistuivat Jcohtalai-:
sen hyvin. Kiitos kaikille kanna­tuksesta
ja myös työntekijöille, jot-.
ka uhrasivat;aikaansa kaksi päivää
yhteiseksi hyväksi. Samassa tilai­suudessa
jaettiin lahjavoitot. En­simmäisen
niistä. Hellenin lahjoit­taman
"sveterin", sai Aino Lahti
numerolla 282. Pienempiät lahja-voitot,;
jakaantuivat : :S
Helien Perälä No. 572, Rosa Hytö­nen
No. 415, Nancy Rasmus No.
896, Mr. Ilomäki No. 342, Lambert
Vainio No. 909 ja Eva Laitinen.
Kaikki onnelliset eivät olleetsaapur',
villa, joten he saavat periä lahja-voittonsa
Don liaalilta "talonmiehel-tä.
Kiitokset kannatuksesta.
Seuraava: kokouksemme pidetään
helmikuun 9 pnä Don-haalilla a l ­kaen
kello 8 i l l a l l a . Esille tulee
tärkeitä asioita. Tulkaa joukolla
kokoukseen, sillä työtä on riittä­miin.
; ; Miesten järjestämät erikoistanssit:
ovat Don-haalilla; helmikuun 12 p.;;
He vakuuttavat että siellä tulee
vanha-takin nuori. Arvokkaita ovi-palkintoja
-samassa ;: tilaisuudessa.
• - — A . L .
Pii
mm
Afro-Aasian maat
protestoivat
R a i i t e M e l s ta
Unated N a t w n s . K a k s U c y m m e a|
takuusi Aafiaji|j^,AfHkaii maata on:
allekirjoittanut; ;^YK_:n;;p^
Dag Hammarskjöldille' /läbetetyji
kirjeen; missä ilmaistaan ;huolestu-neisiiutta
: siitä kun Ranska' aikoo
suunnitelmiensa..mukaisesti suorit-:
taa atomipommikokeita Saharassa.:
Kirjeessä- ei esitetä mitään varmo-:
•ja menettelymuotojai:: mutta: iausu.-:
taan kuitenkin toivomus, .että, mr.:
Hamra.arskjöld kääntyisi::asian joh^-
dosia^ jossakin muodossa; Ranskan
hallituksen puoleen. \
Viime vuonna pidetty Y K : n Yleis­kokouksen
istunto kehoitti; Ranskaa
luopumaan: .näistä.: atomipommiko-keista,
mutta Ranskan edustajisto
selitti, että tällainen koe suorit-3-
taan kaikesta huolimatta.
•ia:.
" U L K O M A A L A I S U U T T A "
Näyttäen tyttönsä maalausta i l ­maisesti
hämmentyneelle ystäväl­leen,
lapsestaan ylpeä isä sanoi:
"Kuten tietänet, hän on opiskellut
ulkomailla,"
" V a i niin,' se selvittää asian",
huudahti ystävä. "Minä en ole m i l ­loinkaan
nähnyt tällaista auringon-*
laskua tässä maassa."
Sotapsykoosin kurja kukkanen
Milloin tahansa mikä maa hyvän- esimerkiksi Saksan kansaa oltu
isä:valmistautuu isotaan, sen; täytyy
:kehittää ; kansahjoukkojen ikeskuu:
dessa,sotaista mielialaa — raaistaa
ihmisiä ja 'itehdä; yleensä henkistä
.syvämuokkaust» sodan raakuuksien
hyväksyttävyyden puolesta. —
Ilyökkäyssotiin ei voi valmistau­tua
mikään hallitus, joka tuomitsee
sotakiihoituksen ja kasvattaa rau­hanomaista
tahtoa kansakunnan
keskuudessa. Tällaisen valistustyön
jälkeen on kansa aatteellisesti,'mo­nin
verroin lujempi maanpuolus­tuksen
eteen . tullessa — mutta
hyökkäysmlelialaa ei siten valmis­teta.
' ' "
Meillä on tästä lukemattomia
esimerkkejä. Riittää, kun palaute­taan
mieleen miten Hitler, Musso-lijni
ja Japanin militaristit kehitti­vät
räikeällä sotahenkisellä propa­gandalla
nuielialaa " e l i n t i l a n " laa­jentamisen
hyväksi; miten, ihmis­ten-
mieliä raaistettiin jät;jcstämäl-
!ä hirvittäviä ihmisvainoja juutalai­sia
ja muita vähemmistöryhmiä
vastaan :fi:jne:
Hitlerin" aikana;:etukäteen:".valmenr:
nettu" henkisesti sotaa varten; siinä
määrin; että se .olisi; tavallaan "pet­t
y n y t " - jos e i Hitler olisi sotaa
aloittanut. —-
Toisaalta ci voida kieltää sitar
että tiukan tullen Hitlerin kasvat­tama
sotahcnki ei: kuitenkaan; kes­tänyt
Neuvostoliiton ja sen liitto­laisten
rauhantahdossa kasvatta­man
mielialanviTirTitsepuolustustah-don
ratkaisevaa voimaa vastaan.
Nämä tosiasiat on hyvä pitää
mielessä siIIoin:;kun;kuulemme,':SO-taistcn;:
kenraalien;": sotatarvetehtair
Iijain tai niiden hyväksi toimivien
poliitikkojen puheita, joiden tar­koituksena
on ' valmistaa yleistä
mielipidettä siihen käsitykseen,
että kolmas maailmansota on kier-;
tämätön — että kun. sota kummin­kin
tulee, niin parasjla kaiketi olisi
panna'hihat heilumaan ennen kuin
kansakuntien ' rauhantahto tulee
ylivoimaiseksi. - I
Kieltää ei l i i o in voida sitä tosi-;
asiaa, että "kylmän, sodan" aikana;
taan vaikuttanut turmiollisesti i h ­misten
mieliin — ns. moraalisten
arvojen menetykseen: iTarkoituksel'
la tai tarkoittamatta — se ei muu­ta
asiaa — on kasvatettu sellaista
"anna mennä" mielialaa, joka on
pakosta lisännyt rikollisuutta, laa­jentanut
esim. väkijuomien käyt­töä
ja hellittänyt yleensä moraali­käsitteiden
siteitä.
Valitettavinta tässä yhteydessä
on se, että kaikkein eniten sota­psykoosin
:,valtaan: jontnneista kär­sivät
yhteiskunnan ne jäsenet, joi­den
mielentila on muutenkin heik­ko
— ja toisenlaista - kasvatusta
kaipaava. . — '
Yhtenä ehkä klifkkein räikeimpä.^
nä esimerkkinä siitä, mihin sotai­sen
mieliaran jatkuva lietsominen
v o i ' heikompia yhteiskunnan jä.se-niä
johtaa, saatiin tammikuun 31
pnä Minneapolisista lähetetystä
A P : n uutistiedosta, missä kerrot­t
i in seuraavaa:
"Varhain aurinkoisena lauantai­aamuna
täyttivät ostoksilla olevat
ja elokuviin menevät ihmiset Min­neapolisin
kadut,
"Ihmisten joukossa käveli äänet­tömänä"
pitkä, hintelä , mies, joka
kahden kJitunSeliön kävelymatkalla
haavoitti kuutta henkilöä. Hän oli
aseistettu puukolla. -' ^ •" "
"Hän käveli äänettömänä uhrin
luota toisen' luo . . . Hän juoksi
dätetyksi eräässä kahvilassa.
"Puukottaja, 36-vuotias Kenneth
A. Johnson, j o l la on ollut mielen- >
tilahäiriöitä' 18 vuoden aikana, sanoi
poliiseille:
, '"Havaitsin olevani Henncrin '
Avenuella ja ne kaikki ihmiset'
tulivat minua kohti ja minä luu­l
i n heitä venäläisiksi. Minä puu­kotin
heitä siksi, kun me olemme
sodassa Venäjää vastaan . . ."
" Y k s i hänen iihr^istaan, 60-vuo-tias
Lucien .Tournief, on vakavassa
tilas.sa . . . "
Mitä tähän lisätään, se,on oikeas­taan
pahasta. Palautettakoon' kui-""
tenkin mieleen, että "kylmän s o - -
dan" kuumimminään" riehuessa
hyppäsi Yhdysvaltaiirsilloinen so­taministeri
Forrestal sairaalan ik-^
kunasla maahan huutaen, että "ve­näläiset
tulevat".
Nämä ovat tietysti kaikkein räi­keimpiä
esimerkkejä, mutta suuria .
ja syviä ovat ne henkiset arvet,
mitä kylmän sodan; kiihkeä propa­ganda
on pahaa-aavistamattomille
miljoonille ihmisille aiheuttanut.
Valitettavasti läheskään kaikki tä­plän
likaisen sotapropagandan uh­reiksi
joutuneet eivät tiedä itsekään ^
mitä on heille tehty niiden toimes­ta,
joille ihminen ci merkitse mi­tään
silloin kun on mahdollisuus
ssiada satumaisen suuria voittoja
"kuoleman kaupasta".. . ' ' 7 ^
—' Känsäkoura.^
'Ml
mm