Vapaus, August 9, 1952

              fövu2 lauantaina, elolcuun 9 p. ~ Saturday, Aug. 9,1952
Telepbones: B n d n e s s tMOoe 4-428^
Editorlal Office 4-426$. 2Saosger
E . Suk&L:^dUor ;w. E U t m d . U U I i^
eddreas Boat 68; S a d l n c y , Oataite.
itä kokouksia
^Admtlsitig jates
T I L Ä Ö B H D U M T :
i Vlc^A>'64dc; 4J75
Cänadas83!'
p i i
1 _J
ms
5 lähetetyssä tpk;n kirjelmässä on ker-kokous
pidetään ^Torontossa
jc^allistuvat tpfcrntpro^
sekä Vapauden johtokunnan ja toiuii» -
Myös tjfedetään, ,^ttä samassa yhteydes^ pidetään Vapaus kus-lannusliikkeen^
sääntömääräinen, 'vuosikokous.
Järjestömme laajennetun tpk:n -kokoukselle esitetään tpk:n toir
minta- jä tllikertomukset, sekä aluetoimikuntien toimintakertomukset
eri aluenta ja kaikki ne esitykset' ja toivomukset, mitä paikallisosas-
:lot raadollisesti tälle kokoukselle tekevät. Erittäin tärkeätä on se,
ifettä'kaikki tälle kokoukselle esitettäväksi aiotut ehdotukset ja muut
-asiakirjat lähetettäisiin mahdollisimman aikaisin tpk:lle Torontoon.
;^ätä; varten pitäisi osastojen ja aluetoimikuntien ryhtyä heti käsitte-tpk:
He esitettäväksi ajateltuja asioita. \
yhtiökokoukselle esitetään johtokunnan tilikertomus
Sfa tilintarfeastajainlausunto niistä, sekä lehtemme toimituksen raport­ti.
Näiden raporttien johdosta käytävän keskustelun yhteydessä
buallaan eri alueiden ja paikkakuntien ehdotukset, toivomukset ja
päälinja vS^^^
. stat järjestön jäsenten
Ja Vapauden kaikkien lukijain käytettävissä siinä mielessä, että yllä­mainituissa
kokouksissa tulisi mahdollisimman laajojen joukkojen
mielipiteet'ja toivomukset huomioon otetuiksi. .-
r >Erifeoisest^ jpyytää Vafiauden lukijoita kiinnittämään
IiuomiotaJehtemme sisältöön ja sitä^oskeviin asioihin, sekä lausu-znaanvkitjoi|
uksissaan vapaasti mielipiteensä, arvostelunsa, toivomuk-
^ n ä ä n 70 vuotta. Tiuiymme n i k t t -
laisten" f j a _ t u t t a y l c n oxmentbivotuk-sensa
ja ehdotuksensa näistä asioista. ;Jos jotkut lukijat fesittävät'
mielipiteensä mieluimmin "yksityiskirjeissä" — joko toimitukselle,
tai suoraan yhtiökokoukselle — niin sekin on hyvä. Mutta vielä pa-jrempi
on.se, josJehden lukijat kirjoittavat mielipiteistään lehden pals-toiseen.
i • katspen>5n Uife^
äivioida mitä par^nykgiä ;talous-'tai,mtii-
^ V ^f. - - ^ ja mUkä• riiista^
V ' ylivoimaisia suorituksia. Tämän seikan ei kuitenkaan saisi pidättää
immmis^:i''K !' ! Icetiiän mi e l ini t e i tään itma!<;emastk. sillä sittenhän tulee esille 'Selciti
p i i i ,
Iceta^Iini tulee^^sille sekin
i n i ^ parannuksia voidaan tehdä ja mitä ei syystä tai toisesta tässä
itiianteessa voida.'
jarvostelya siinä,
itsearvostelu
_ ^ •koskaan luo­pua,
sillä vain oman työmme ja toimintamme virheitten ja heikkouk­sien
paljastamisen ja arvostelun avulla voidaan toivoa edistystä. Mi-
^^^lilukijain.mielissä on asioita, joista on toimitukselle annettava "koi-
, lan: nuuskaa" ja mikäli toimitukselta hälutaan^ joko lehden .yleisoh-
>jelman^;m korjauksia; niin t
: näjatä Mioista p i ^ atkailemattä W^
tstsi voidaan kysyä: Onko Vapaus iäheskääh riittävässä määrässä ]
edes tjrydyttäyällä tarmolla puolustanut rauhan asiaa, mikä vii-meksipidetyssä
yhtiökokouksessa :määrit0ltiin, toimituspolitiikan sydä­meksi?
Onko Vapaus auttanut työtätekevien yhteisiä ponnisteluja
paremman toimeentulon ja rikkaamman kulttuurielämän puolesta?
lehtename. johdohmukaisesti edistänyt maanmiestemme ylei-toivomaa
edistyksellistä yhteistoimintaohjelmaa ? Onko lehtem-ineeri
osastojen, uutisosaston, toimituskirjoitusten, pakinain, ärtik-
;^elien, kysymysten ja vastausten, lasten-, taide-, nuoriso- ja muiden
^osastojen suhteen vallalla yleinen tyytyväisyys, vai olisiko niin, että ^
joissakin (tai kaikissa) niissä toivotaan parannuksia siihen tai tähän
puntaan, tai joidenkin niiden lopettamista vallan uusien osastojen
perustamista varten?
Kaikkir nämä ovat tärkeitä kysymyksiä ja sitä parempi on, mitä
f. ' I useammat lehtemme lukijat osallistuvat alustavaan keskusteluun t^^^^^^
fe& I lervan yhtiökokouksen asioista. Ottakaa Vapauden toimituspolitiikka
i keskustelun alaiseksi Järjestömme Osastojen, naistenkerhojeh, urhei-
I luseurojen tai osuusliikkeiden kokouksissa ja antakaa muidenkin osas-j
tojenj seurojen jne tietää; mitä lehdestämme ajattelette ja mitä mah-
[ dollisia toivomuksia teillä on. Kirjoittakaa yksityisesti toimitukselle
i tai suoraan yhtiökokoukselle, tai lehdessämme julkaistavaksi mieli­piteistänne
Vapauden sisällön ja yleisen toimituspolitiikan suhteen. PSI "I^^^^lIV? : m e n e t e l l e n voimme odottaa parhaita mahdollisia tuloksia
im.
V 1
5 l
N I I N K A T O O M A D H EN
J L V N N I A . . .
. pil a i k a ~ se k e s t i lähes fraofentols-^
t a vuosikymmentä Jolloin i>iarulc
oli, e i v a i n foaraolden ^ialtaistuimien
h a l t i j a , ioSuL mlelinntäärin' e r o t t i iial.
l i t u k s i a Ja h a j o i t t i parlamentteja. Ja
s a m a l l a s u u r e n m a a i l m a n loistoravin*
toloidea Ja p e t a n k k i e n ^oiiirtuailaTi
nro 1, Vvaan myös k a i k k i e n läntisen
k u l t t u u r i n bienojen n a i s t ^ e t a t l en
palvottu sai^ari. Jonka rikkaiodesta.
loistosta Ja r a k k a u s j u t u i s t a r i i t t i ro­m
a n t i i k k a a loppuin^ttomlln. Ja Jos
tämä nafstenlebdJstd on pysynyt/Pe­r
u k i n uskoilisena U i a i l i i j a n a läpi vuo­sikymmenten
palvoen ih^ntä yhtä
hartaasti solakkana satuprinssi-nuo-rukaisena
kuin, 33-vuotiaana -lSO-ki>
loiseksi pjölidttyneenä elostelijana;
n i i n ^koko i ä n t i ^ l e i h d i i ^ n i l i a i l tm
hän .saavutti viime tammikuussa . a j a ­essaan
pellolla kansallisen V a t d - h a l -
lituksen, palauttaessaän a n k a r i n toi»
menpitein '^Järjestyksen''.jaaloitta-etuMunuudeUeen
neuvottelut länsival-t
a i n kanua. i l ä n sen o n tekeyä: pe-
.iBstava. puhdistava, {ludlstiava ' j E - '
«ypUn! .ElosteUJasta otdcin t u l l u t s a n ­k
a r i !
;;:jNyt^:tämä^
iähttä Valtaistuimensa meiiettäneenä,
paljastettuna maansa korniptiojäj.
Jestelmän erääksi . pääsyylliseksi,
määrättynä 6 t u n n i n sisällä poistu­maan
maastaan. Jossa . . k u n i n k a a l l i s ­ten
kuvapatsaiden särkeminen säesti
hänen: matkalleläbtöään. toki
köyhänä, v a a n huvlpurtenisa matka­eväinä
'40' ' l a a t i k k o a ^iäkiä, ieiham-p
a n j a a Ja sghiiä, ensimmäisenä p y -
sähdyi^ikkanaan - O a p r i n -kansainvä­l
i n e n loistohotelli Ja vaniiuudentur-
'vanaan Y h d y s v a l t o i h i n i j a S r a s i U a an
sljoitetiit Jättilälspääomat, Jotka y k ­sistään
.viimeinamitussai tekevät t9uo-
•tnon «rahassa f 2;ZOO;OOOiOOO mk;r Qyfiit-t
a kunniattomana, epäkelvoksi J u ­listettuna,
p i l k a t t u n a , koko länsimai-
•sen . m i e l i p i t e e n ' hylkäämänä. K un
^ t a w a n nalspormestari tarjoaa vent.
faaraoUe ennustajan paikkaa .oana-dalaisessa
näyttelyssä, \kuten p e r i a a t ­teellisesti
Jciiningasmielihen;. i H u f - ;
vuactadsbladct vihjailee, «tteL/Ftaru
14Eln sentään onnekseen;^tiarvltse; h y -
vätayä H o l l i y woodin t u j o i i s t a .van^
' h a a n - F a t t y n i o s a an -~ n i i n - s i l l o i n « i
-todellakaan v o i imuuta k u i n . f a u u ^ -
t a a : n i i n - k a t o o mainen k u n n i a !
Jäänevätkö .sitten ;,ede8näis1«til%>
d ^ usk(^Uteyd!ii ; | a ; i l ^
l e c n "aikamme suurimman murhe­näytelmän"..
. — P i i k k i , V a p a a ; 8 a .
na, H e l s i n k i.
VYHXA MURHAA
Seitsemännen dlvisionan mukana
Koreassa,-kesäk.' ö - p . ,— <AP) —Ä-un
•32. Jalkaväkirykmentti iiyväksyi i>ää-k
a l l o n Jä sääriluiden r i s t i k u v a n t u n -
nusmerkHcseen; r y k m e n t i n - p a p p i m a ­j
u r i Storin D a v i s T a c o m a s t a , VfaOi.
Joutui pulmatilaän. (Hänen mieles­tään
tämä tunnusmerUci ^ i : o i k e in
sovi armeijan papille.; ' /v
Hänen Jeep-autossaan on nyt t ä ­mä
tunnusmerkki sillä erotuksdla.
että pääkallon yllä o n pjUhnTBkehä.
— s a n F r a n c i s c o Chronlcle.
Fort Arthur, Ont. jSuomala^r
C a h a d a f c d s f f l j ^^
menestyksellisesti vietetyn lOrsta
liitt<4täU£m^^^
lä SOAULki • liittokokous, n i a a f i a n -
t a i n a ; ,täi.'4 p. Kfisiiotast&vsrim^i^
Varattu<IäSpa^
ka toisessa '-^päässä -aina
Väsyneiden ediiistajlen iniumiiHiisiyta
vtrkistämisestä; kabx» ajan. alkaen
aamukahvina 'Ameti
i u a .
Xiltt<äokoiä£en avasi liit<m m o n i ­vuotinen
sihteeri PaiaVo •• V a u r i o , iyii-käisesti
v i i t a t e n s i i h e n h i s t o r i a l l i s e en
tehi^väto :mikä U i t o l l a o n Ja missä
uusi' m e r k k ^ l v ä s o n s i v u u t e t t u - J u u ­r
i jpäättjsheiden llittöjtihlien o n i i i s -
•tuneesti' Jäpäisemlsellä. . l a u ^ e h e-käväisen
v i r k a i l i j am v a l i n n a n . P u -
feokouksen *al-heenlOhtaJiksi
vaUttiin A l f r e d W i d -
^ren N o r t h A r a n o h i s t a Ja Y . LÖn-
Widg!renin .'ottaessa puheenjohta­j
a n paikan Jatkettiin vhrkailijain
vaalia. rSdu^tajavaKuuiksies laxlcasta>
J i k s i i c i l l t t i i n v P a a v o VoutUatnrä Ja
Jä/ck J E t j m i m i^
U t t i i n 'Paavo Vaurio- - J a , N./, R a n ta
Ja pöytäkirjan tarkästaj&si T. 'Toäi-mo
Ja: W . HeikkUä. Fonsivalloktm-t
a a n yaJlttita K . K e t o l a , W. Böhm
Ja P. Voutilainen.
Kokoiticsen pösrtäkirja päätettiin
v a l m i s t a a - s u o m e n - J a englanninläe-lisAiä
-ja 'lähettää seuroille -monis­t
e t t u n a . • :: •
Jäsenistöä se koskeeikin k a l k k e i n tär-jketmmfn,
siliä sodan syt^essä Jmurl
nuorisflmme o n se, j o k a Jootmi k a n -
4dä: selväksi kafidUe seuroiUe että
SOADL31 lifttoyHteys Ja Jäseng^
ÄAVln s o l k i l JobaiseUa p a i k k a k u n ­n
a l l a seuran UittoJäsenyTden. m u t ­t
a : Ä A U : n k i ^ i a i l u i l i i n osalUstumineii
o n taipeeUista osanistuvien jäsenten
henkilökobtaisen ki^)aili^Eortin liank
Iciminen.
itämaan' r a s k a i m m a n lEUonnan; sodan
liloolokille.% S a m a l l a se koskee v a n -
«hempaakin jasenlstöämme;ysUlä a i ­noastaan
:: r a u h a n <vaUitessa voimme
tehdä l^etä fyysilUsen^
^«liottamiseksi 4yötlM^kevien- k a a -
sankerposten k^kuxidessa. ' O ^ o o n k lh
UittOlKtonksemme päfttunpnksffna:
" R a u h a n ^aitiolesta s o t a a v a h a a n " ja
tcOitaköiln, .-tässä anielessä. mufösöxi
edullisia :<pää;töksiä4ässä kokouksessa
a s i a n ; edistämiseni / k a i k in
Siioih^ lehdet lait^^
Suunnilleen: kaikki Suomen lehdet ovat kirjoittaneet kauniita
kiittäviä sanoja Olympia-juhlista ja niiden järjestelystä, vaikka joi-i
. , i idenkin palstoilta haiskahtaa vähän itsekehua, selitti SKDL:n pää-
;: ^ i ; - ! äänenkannattaja Vapaa Sana korostaen, että kisojen aatteellisen mer-
'1' i 1 kityksen ja kantavuuden luonnehti kuitenkin parhaiten Työkansan
..Sanomat kirjoittaessaan:
j Tänään sammuu tuli Stadionin tornissa. Kaupunki siirtyy, ar­keen;
Katoaa joukko ystäviä, mutta ei solmittuja ystävyyssuhteita.,
' Ei katoa Helsingin kisojen muisto. Jotkut ovat jo rientäneet sano­maan,
että Helsingin kisat ovat olleet kylmää vettä urheiluinnostuk-selle
yleensä ja suomalaiselle urheilulle erikseen. Urheiluasiantunti-
< joiden tehtävänä on antaa siitä arvio, mutta emme erehtyne:, asiantun­temus
tuskin tulee.tähän pessimismiin yhtymään. Päinvastoin Hel-
,singin kisat ovat syventäneet urheilukäsitystä. Ne ovat toivottavasti
^taneet^kuoliniskun eräälle urheilulehtimiesten turmioUisimmalle
sanaklisheelle, "ihmiskone". Ihmiskoneet ei\'ät ole voittaneet Helsin­gin
kisojen loistavia tuloksia, vaan älykkäät, lujatahtoiset urheflulle
palavat,' eetilliset ja taistelunhaluiset ihmiset. Urheilijain henkinen
kunto on havaittu yhtä tärkeäksi kuin fyysillinen. Valpas toiminta-tahtoinen
ihmtinen voittaa urheilukentällä ja elämässä. Ja kansakun­nan
urheiluharrastuksen lukemattomat pienet puroset saattayat pau-
Jiata koskena esiin kansainvälisten kilpailujen huipputuloksissa, pie-ni,
sodan .runtelema Unkari nousta ar\'okka immille voittosijoille.
V Tuli Stadionin tornissa sammuu, mutta tämä syyentyiiyt urheilu-tietoisuus
elää. Ja samalla elää syventynyt tietoisuus siitä, että rauha
Ja rauhan kilpailu on kaiken inhimillisen edistyksen perusta. Monet
parhaat urheilijat ovat näidenkin kisojen aikana lausuneet mieleen-
^painuvia ja vakavia .sanoja rauhan ja rauhan puoltJStamisen tärkey-
^estä. •gutcjp Suomen Kansan Demokraattisen Liiton eduskuntäryh-
NEUVOSTOTYTTOJEN
yoransTELpsTA
iNeuvostoUittolaiset :. voimisteUJat-taret
tarJo^vaA . eiUstssä . U t a k i ^ i a i -
luissa näbtävää. Jote i d h t a a betdät
paJBcintQpaUeiUe. Voivat.«lUa. vieläkin
yUvoimaisempia k u i n imiehet 12rot-telussaan.
Iioistosuorltuksia aa. JkjM
nähty imuideäkin:: asm. t s h e k k i ­läisten,
puolalaisten 'Ja onadjaarien
liUdcelssä. m u t t a joukOaieeha ei k u ­k
a a n ;pysty ujiftaamaan^ itäisen . n a a ­purimme
k u i m i a a . K a i k e s t a .huomad.
että voimisteliuun on pantu suurta
painoa .Ja i j a a ^ t u k s e t täStdätty o-lympiaonnlstumista
• -.sibnäOSoiit&en.
Tämä hu<Hnataan aukkeissä ta(>ah.tu-v
i s t a r.s, sideosista, Joltka: J(Ätavat
v a i k e i m p i i n osim. Niissähän lisein
o l l a a n (huolimattomia. jOUoin iTytoti
murtuu. Vaxmuus Jofatunee n e i t o s ­t
en voimaflckaista «gtHaKhaiksiata Ja
hyvästä pään käytöstä. :.JävTaikka,Jie
omaavatkta n i i n .ollen.Juuri:-mi^}isiä
v o i m i s t e l i j an ominaisuuksia -tässä
suhteessa, on n a i s e l l i n e n fteveys. p e h -
meiys Ja notkeus .kaifeessa .näkyvissä^
PuomiUa käjJtetty i k n a y u u s o U JbaU-;
tavaa, nojapuilla osoitettu voima
melkeinpä kadelbdittavaa. hyppyjen
lennokkuus sulavaa fja permantoUik-k
e l d e n iiot^Jumaton • .vairmuus takasi
s u u r v o l m i s t e l i j a i n .loistokunnon.'
K o o l t a a n ihe ..ovat pienempiä jkom
fesimericlksi ruotsalaiset Ja emerUc-
^alalset. Joille « a n . p i t k i e n säärlensä
halUoita tuotti selvästi h a i t t a a.
H e l s i n g h i Sanomat, JHeinäk- 23 ,p.
F o r t . A H l n i r l s s a : tSIlä l.yUkdUa p ir
deiyinä;;SlH^^
töörl-tJtiusUtgliltQn .ynoslkpkonkscfssa
^oJJUiibät ; U U ^ >uode^
a j a a tobolnitt Faavo . y a u r i o Toronf
(osta 17.. Ibcrran llitton sihteeriksi:
Setmaavlen
:.•:.:• V A L C T T I I N I J i n i E L L E E N ':..•;.
M o n i e n ynosien' a ^ [ S n t m u ^ ^ -
C a n a d a b l s e n vAmatööri-VrhellnUlton
prestdenttihä toimlnät nrhellimties
Alte Hunnakko Toroniosta vaUttlln
uadelleein tähän v l r i i a a n ' Iällä vii­kolla
P o r t Arthorisisa; pidetyssä J U -
ton -Tuodkokooksessa.' 4 : .
MIXON TEHTÄVÄT
:(Liibtotofanitamnan itJUteertomMs ;esir
4sfki>in>v<tausunnan jpesjisteella -säkä.
^ ö n n e t t U n ; >tiUvai»us Lliittotokni-j
q a m a n e ; ; k u i i n f b e l t a : tilikaudelta.
-^.^jSeuzoJen iedpstaijaln esi^ksi$sä J a
^ K e s k u s t e l u j a . t o i m i n t a r a p o r t i n J a t i -
•llselostitksen - Johdosta ikorostettito
. t o i m i n h a n :'(monipuolistamista, . J o t ta
«Uitto voisi,;y!hdistää yhä. suoremmat
C a n a d a n suoinalaisiten nuoren polven
jbiäcot...^Siimalla h u om nyt::U-.
sääntyvä -6iia:tolaisuus Suomesta ja
sen vuoksi <vielä lälheisemmän :huo-m
i o n .kiinnittäiminen S u o m e n kansan
B A V H A N P U O L E S T A SOT A A e d i s l^ks e l l i s t en traditsiöhien .oikein
VASTAAN
Tohntoiaraipörtlssa, ; .Jonka esitti f**^^^"»*^'' kulttuuriperinteiden
Ulttotoim&unnäin Jäsen Heikkilä;
Palkoissa on paljon
eroa sieHa ja iMm
Toronto. — Äskettäin «ahrat New
Y o r k i n j n u u r a r i t S O s e n t b i korotuksen
hucanloitiin,että kiiluneen vuoden
a i k a n a 'Oli<;lUton : t o i m i n t a . n o u s s ut
hruamattajv[asti, v a i k k a eräissä p a i ­koissa
oU tapabtUBtrtvheikentymis­täkin,
y a r s i n k i n v a l i s t u s - ija h a r j b i -
tuskouluotuksen ymmärtäminen on
t u l l u t nyt Jo yleiseksi välttämättö-:
mjiQndeksi. sillä fetirsseja ön iculuneen
,yuoden ^ a l l a Järjestetty T o r t A r ­thurissa,
Cnmminslssä. S o u t h P o r c u -
piiiessa, Siidbtiryssa,' .Spossa, T o r o n ­tossa
j a Nolalussa.; "Tätek yolidaan n y t '
j o >ia(^Ua: 4nalhdoUiscfksi ryhtyä"
.suunhil^IemaAn yleisten ohjaus-k
a r r ^ e i n näU-lä
^cuKsseeilla on /luennoitsijana t o i -
minut K . iKetfflla ,!ja -vbimlsteluoh-j
j a u k s e ^ . o v a t o s f d ^ Oeo. S a l ­vo
P o r t ArtiiUTlssa,.|Ja.:Paa-irp V o u t l -
J a i n e n .pohjoisessa. .JEfoossa j j a Sudibu-i
y s s a . Viimeksi . (pidetyiUä Nolaluo
JuiKseiUa. ..oU . ' K a l e r v o n , avustajana
ohjaustyössä P a i ^ L ^ i l k o i n e n .
: Rai(han:.ipucilesta ..toi^ntntaan näh­den
sanottiin .liitto;tohnikunnan e s i ­tyksessä:
l ^ e l i e e h k i n «m ajaidcolh-täisimpariä'
-ky3yMyfeenä'"kdkö m a a -
ihnalle:jrattbän säilyttäminen, J a t o i -
im^itpiteet .^sen <puoäesta: * K u i n k a m a h -
tanaksL-: o n k a a n .>täknän asian eteen
tehty työ Ja' saavutukset Jo .nykyhet-;
k£en mennessä (huodostuneet. se m
meiUe Jokaiselle .vairmaan . sehriöi^i
•Kuiteolkiii ;on .tätä ^kampanjaa edel­l
e e n k i n -vleitä.-v& Icaikin v o h n i n ieteen-päm.
kOh.ti .ajftteUi» ...päämäärää.^
muutoin emme '«tule saavultam«mi
sitä. mikä koko maailman kansoiUe
on tärketo tulevaisuuttamme aja-tellencJKOskefikO:
i*ä«ä;jtt5te
me j a sen Jäämistöä; J a . - « ) i ^ mää.T:
r t a . s s i i h e ^ .täytyy m e i d ä n .^kaikkien,
ykshniolisesti /vastata. <että Juuri m^-t
dän -^juiiQilaUitäitomme < . ja .pen. inport^-
ikehittämiseen sovitt annalla ne C a -
i n a d a n ^ k u l t t u u r i n kehittäinlsen - s u u -
.reen ^tehtävään. ;-.IB«*aiyhimäln ,sy-
^l^8int!/^ ..xoskfakiiiifaUisuuden j a sota-
Ikiibotu&sai vastustaminen voi jpar-h
a i d e n tapalhtua r a u h a n l i i k k e e n l u -
;Jt&taaiifien::'kautta .Ja':siinä suomalai­sen
väestön j-btenäisyyden rakenta-aniseila.:
J o k a i n e n seura .velvoitettiin jär­jestämään
tilaisuuden l i i t o n rahas­tamiseksi,
:; J o t t a kaiUkien ^seurojen
yhteiset tehtävät (Voidaan ki^stan-
I ::,<LYhtei8istä tehtävistä keskustelta­essa
k a t B o t t im .välttämättömäksi t e h -
MESXABIJIISKILPAILITT
U i t t o t o i m l k a n n a n taii&istnksen t u -
iokäena j a : esi^käen penisteeUa äiy-yäksyttUn
siQ>istetttt'ratar, J a k ö r t -
ma seuraavasti:
Y l e i s i e n Ja: a l l e 21 v . s a i i j a : 100,200,
400. ,800. 1500 m. juoksut, HO «n., a i -
tajuote^
seiväshypyt, k u i d a , k i e k k o , ketbSis. ja
m o u k a r i .
• Y l i 35 V. ikämiessarja: 100 m . , p i r
tuos jä-110 m...aitajuoksu.
A l l e 17-v. jpofiialn s a r j a : tOO m.,
pituus,'Vkoikeus, katfla, keihäs,; 800
m . j u o k s u .
N ^ t : 100 m , p i t u u s . korlKeus.
k u u l a , keihäs j a kic&ko.
aUle 16 V . t y t ö t : 60 aiiu, p i t u ^
keus j a k u u l a.
Sei£cpd|en väUnen: ^ 0 0 m . v i e s t i.
miehlUe Ja. rmlsIUe, Samqh^ «OOU-IOO
—200rrlOO m . viesti miehlUe. Myös
p^hmeäipfdlomestaTUus .; miesjotÄku-eUle.
liittoJtfbUen , paUtan
OU - esBÄ^
Timmhislstä j a Sudburysta. - K u m -
m a n k i n ; p a & a n etuisuudet j a / ^ v a i ­keudet
havkltiAiäan' l U t t d k O k o t s y k -
s i m i e U ^ i myönsi V. <lä53-lUttoJuh-l
l e n järjestämisen SuxJbinyn/^Alert-siile.
. A N ^ p M J ^ K I T
L i i t o n ansiomerkkejä J a e t t i i n seu­raavine
jäseniHe: B m i e Impola.
.!iSÖOTt§;;5^cltouiy;:yrjöXenä)e.tg. Y r i ­t
y s , T o r o n t o J a L . S a l o , V i s a , Wanup.
Keskustelussa -varhaisnuorisotyön
suhteen katsottUn p i d e t t y j e n kurs­s
i en oUeen ' a p u n a tanrittavfen o h -
jäajävöimien kasvättiamisessa, sekä
korbstettUn entistään läheiseoipää
y h t e i s t o i m i n t a a S O A U l . : n j a O S J :n
kesken.-.^ •. i
virailiäten . U l t t q t o l m i k u n n a a tte-doiumtojen
JuUudseonhien päätettiin
edeaieenkln tehdä Vapaus-lehden
JMilstöIlla.
K e s k u s t e l u Ulttoveron suuruudesta
päättyi sen pitämiseen entisellään,
mixtta ' j o s muutoksia h a l u t a a n , o l i si
j o z ^ u n seuran t ^ t ä v ä hyvissä ^»JoIiB^
s a esitys ennen ^semaavaa- Uittoko--
koukta, vLlitött >tbönltsyalh: i-i^aOäOdls.*
s i hyväksyttiin edellieen - k a t u v a u n u - i
p i l e t t i e n k u s t a n t a m i n e n kokotdisissa i
käyntiä varten. ,: I
V I B K A I U J M N V A A M T y\l
\ V i r k a i U J am ja mttototmikunnan
v a a l i t : U i t o n presidentiksi' v a l i t t Uh
A k e Hunnalkko; sihteeriksi väUttUn
17. kerran iPaavo Vaurio, rahastoh-
.hoitajaiksi lAUan HHxuiy Ja -Uittbtoi-
.mfl£untaan Vi •HeikkHä,Y. Lemberg,
. p . O r a v a ; M . B a s m u s , W i l b e r t Böhm
j a T . Salo.
.Seuraava liittokokous päätettUn p i ­tää'
Sudburyssa heti seuraavain U i t -
t o j u h l i e n jälkeisenä päivänä.
J o liittokokouksen alkupäässä, työ-:
järjestyksessä •veljesedustajaln esi-tyiksille
varatussa kohdassa, tervehti
C S J : n länsi-Ontarion ^uekomitean
J a -Port A r t h u r i n osaston veljesedus-t
a j a A . T . HUI UittOkofcouksen edus-;
tajia Ja lausui eräitä toivomuksia;
C S J : n näkökannalta nykyisen s i l r t o -
lalsttuden • s u h t e e n -Ja^Camudan k u K - ;
t u u r i n kehittämiseen sekä / r a u h a n -
tofaninnaat -yhteisUn tehtäviin-näh­d
e n , ' j o i h i n o&eta suhtautmnlnen luo
p e r u s t a n SC3A'UL:n :avartumiseUe
C a n a d a n suomalaisen imorison l a a ­j
a k s i JoiäfkojärJestakd.
C S J : n ^ k . komitean edustaja K .
Ketcda y h t y i edellisen toivomuksiin
ja";:lausm.'oniutt^uii-:fcok<m
'fyöjärjests/ksessä uusiin asioihin
päästessä k e s l E u s t e l t l l n s a r j a k U p a i l u -
jen järjestämisestä seurojen taholta,
ennätysluetteloh r. t a r k i s t a m i s e s t a , y m .
N a i s t e n pukujen -väz^ muuttokysy-
:nays jätettiin seurojen keskustelta­v
a k s i j a m a h d o l l i s i e n ; e s i t y k s i e n teko
tapahtuvaksi semtiavaan liittc&o-dessä.
PonsivaUoimnnah t a h o l t a Vesitettiin
seuraäfvat ponnet, j o t k a hyväksyttUn:
OliYMPIAKISOilSNJOHDOSTA
S u o m a i l a i s ^ a h a d a l a i s e n Amatööri-
U r h e i l u l U t o n vuotuinen liittokokous
huomioi entisen kotimaamme jär­jestämät
O^jnmpiakisat; S a m a l l a k un
n e edistävät m a a i l m a n nuorison f y y s -:
k u l t t u u r i a , elvyttävät n e myös p a ­remman
elämäntavan puolesta k i l ­p
a i l u a . M e tervehdimme Olympialais­t
e n järjestävää tomlteaa sen omak­suessa
y h t e n ä i ^ s t i e n tänä k r i i t i U I -
senä a i k a n a , j o u b i n sodan u h k a u h ­maa
m a a U m a n ' k a n s o j a . Me olemme
vakuutettuja, että j u u r i pääittyneet
piyimplalaiset edistävät maailman
r a u h a a j a samaUa tekevät tunnetuk­s
i entistä kbtlmatamme Suomea sen.
edustajana. ^
S U O M A L A I S P E R U I S T E N YH1 ; E I S -
ToranNTA ;:.^:\,:',
Ko^Ka suomalaispemiisten nuorten
t o i m i n t a o n osa - C a n a d a n kansan
elämästä, työskennelien rithrhman jo
koulunpenkiltä alkaen J a s a m o i n C a ­n
a d a n teoilisuustyömailla; Ja
: Koäka m e suomalaiset olemme J a ­k
a a n t u n e t . k a h t e e n lefrUn yhteis-kuntakysymyksien
ymimärtl^isessä
j a sen k a u t t a myöskto k u l t t u u r i t o l -
minmu^a: :,.';,.!,•-•;••'/:•••
i N i i n t ä m ä Uitto^okous kuitenkin
Vp i n J t oMi rtaoläthe naLh i a l s in, o s t a a Jjuwommaakktni..
— Pitälsttö se o l l a sellainen Johon
o n m a a l a t t t t s a n a : KotraUe.
— E i se ole taipeeUista k i ^
n u n mieheni ei i u o vettä, eikä koira
o l e Wkutaitolnen. •
I H A N PÄINVASTOIN
^Pastori: Vahraako^ sinua poikaseni
syntiset ajatukset?
Wuori -mies: E i lainkaan sillä asla
o n i h a n pätovastoln — minä nautin
niistä.: • • •
OIKEAAN OSASTOON
. O s t a j a : Oletteko te tämän tava-l
a l a l o n opas? Minä haluaisin ostaa
häälahjan VaimoUenl
."Opas: K u i n k a kauan olette olleet
naimisissa?
O s t a j a : Kymmenen vuotta.
•Opas: Siinä tapauksessa .on paras-t
a , että laskeudutte keUarikemfe-seesn,
jossa o n alennusmyynti.
TVOSKENVESLY JA YHTEISTOI-M
I N T A M U I T T E N JÄBJEStOJjEN
. KANSSA
J u u r i pidettyjen UittojuMien jul-kisuustolminnan
monipuolisen jäijes-tämlsen
k a u t t a t u l i ulkopuolisille sel­väksi
paremmin kuin edellisten litt-t
o j u h l i e n yhteydessä se merkitys mi­kä
UitoUaname on Canadan suoma-i
l a i s t e n n-uop^en' kulttuiuritoimlnnan
käsittää nyt, k u t e n aflialsemmmkto,
että m b k ä ä n ei tarvitse - e s ^ y h -
teistobnmtaa yhteisissä etukysymyk-filssä,
J a lUttomme ovet ovat edeUeen
a v o i n n a yhtelstoimlnnaUe mikä • r i ­k
a s t u t t a i s i Canadan kulttuurto ke­hittämistä.
(y/''j-^:^:'^y.-'y^
V V D E T SURTOLAISET
• .iEntisestä kotimaastamme on t i U -
l u t . vUmeafkoina uusia siUrtolaisiä.
hiaMnattayassia, määirln. Heistä on-
.kin monet Jo - l i i t t y n e e t meidän - u r -
h c U u s e u r o i h i i r i m e , ' j o t k a t ä t « i l a u s u ­t
a a n tervetulleiksi-Uittonnne jäsenyy­teen,
c
ROSKAKULTTUURIA J A SOTA-
: KIIHOTUSTA VASTAAN . .v,
:,• (Nykyhetkellä ' o h - C a n a d a n - eteläi­n
e n r a j a avoinna kalkexilaiseUe ruo­kottomalle
ja ^halpamaiseUe: s o t a k i i -
hotuskuIttuurlUe. H a l p a r o s k a k l r j a l U -
suus,. iradio, eloööivat, yjm; • o v a t siinä
j o h t a v a n a . Tämä i i s e i n k i n muodos­t
u u perustaksi p u n a k a u h im lietsor
-miselle, joka on myös vaikuttanut
häiritsevästi lUttonune hyvää t a r k o i t ­tavaan
toinUntaan.
TddeUIsuuöessa o n tämä - v a i n s t i u r -
ralhavolmlen -väUne käiydesään tais-^
t e l u a työläisten j a r a u h a a r a k a s t a ­v
i a ihixUsten kan-sanlltketjtä vastaan.,
S O A D L l i i t t y y täten ikaUsklen n U -
den yksUöjen j a järjestöjen kanssa.
Jotka korottavat äänensä tätä r a u -
haUlsen k a n s a n k u l t t u u r i n h a l v e n t a ­m
i s t a -vastaan. M e pidämme taistelua
sitä. v a s t a a n osana menneisyyden pe-rlnteidemme
j a k u l t t u u r i n kehittä-mlseistä
j a osana taistelusta rauhan
puolesta.
Ja myös Canadan yleisen urhcihitoi-m
i i m a n keftiittäinlsessä. Se julkisuus-työ
Jää erinäisls^ muodoissaan kul-t
e n k l n ^(melkein kokonaan huomioi­m
a t t a yleensä SOATJLin j a sen seu­r
o j e n taholta, joka osoittaa että seu.;
r o j e n ulosipälh: työskentely jää mu!-,
n a aUcoma huomtoimatta, mikä mo­n
a s t i aiheuttaa väärintulkintaa seu­r
o j e n j a iUton .toimintaan nähden,
mistä kärsii ^yksityisten jäsenten ja
seurojen toiminta.
• -Näin :ollen tämä liittbkokous .päät- •
1) Seurojen ja liittomme Johdon
t i i l i s i k a i k e n toiminnan yhteydessä
huomioida Jatfltuvastl yleiseji julkl-suustyön
ylläpitäminen j a kehittä­minen.
2) Liittomme toiminnan elvj-ttä-miseksl
katsotaan e d u l l i s ^ l , että
y h t e i s t o i m i n t a : S O A U L : n seurojen ja
m u i t t e n -kansallisuuksien nuorisojär­jestöjen
y j n . kesken edistää Icarsi-n
i o i t u n i i s en pöistamtsta: ja -yksitoiic-k
o i s m i d e n - j a toimettomuuden hävit-.
tämist|ii>:sekä::ylelstä t o i m i n n a n j ^ -
k l m y s t e n lawartamlsta..
3) Sitä •yhteistoimintaa mikä on
j a t k u v a s t i edistynyt SOAUL:n ja C-S
J : n kesken -tulisi tehostaa varhais­nuorisotyön,
iiäytteiytyön, K^LskelUD
y j n . • Ohjausvoimien kehittämisessä
käytännöllisen yhteistoiminnan a-
.vullav:•^••,>:-:•;V'••'''•//.:^•''^
4) Liittokokous edeUeen korostaa
r a i t h a n t o i m i n n a n edistämistä käy-tänhÖUisessä
mielessä Ja kehoittaa
seuroja Ulttymään edustajainsa kaut­t
a p a i k a l l i s t e n rauharikbmitealn Ja
rauhamieuvostojen toimintaan ja si­t
e n avustamaan jäsenistön osallls-tmhlsta
tehdkkaammaUa tavalla tais­t
e l u u n - r a u h a n puolesta.
K O K O U K S E N LOPETTAMINEN
• Kokous jpäättyi uudelleen .toimeen­sa,
v a l i t u n sihteerin Paavo Vaurion
t o i v o m u k s i i n että edustajat pyrkijät
toUnimaan siten että kokouksen jÄä-täkset.'
tulevat seurojen jäsenistölle
tunnetuksi j a siten niiden käytän-nöUtoen
toteuttaminen kantaisi nm-s
a a n hedelmän tulevana toiminta­kautena.
— A T H .
kee»: tulee .«puumien jtjmttpalkka
9lsnvianH?3r35: ' ^r'^-S' V-v"'
Toonton m u u r a r i e n äskettäin al­lekirjoitetussa
sopimuksessa tnääri-t
^ l f t ^ . ,fl»uurfurten . p a l k a k s i $2.39..
PcOkat-Cma^assa joyat «ponUla alcOl-",
l a huomattavasti alhaisemmat kuin
UaA:ssa.
E g y p t i n k u n i n k a a n . k e r r o t a a n m u u ­t
a m i a -vuosia isittei^ sanoneen, että
^ u u t a m l e n vuosien Induttua e i m a a U -
mäisa ole miuuta k u i n v i i s i k i m i n g a s -
t a . .nhnittäin . ' E n g l a n n i n k u n i n g a s ja
he iaieljä-kutiingasta,' j o t k a Jbvat k o r t ­tipaikansa,
kuningas ei ' o l l u t - k o v i n ­kaan
;.paljon (Väärässä.tähän tapaan
puhuessaan sillä yleinen' maaifanan
virtaus .on oUut k u n l n k a i d e r i k r u u n u ­j
e n tipahteleminen sitten ensimmäi­s
e n . m a a l l m a t u o d a n . Tämä monar.
k l a s t a t a s a v a l t a a n sihrtymtaen-ei-ole
k u i t e n k a a n iktÄIssa' tapartcsissa mer­k
i n n y t ' kysymyksessä olevien maiden
dfmokratjsoitumista siUä. useissa t a -
pattibissa on;^^^
entistä pahemmat miäiet, -sellaiset
dHÖaättorit "kuin « i t l e r , -Franco ynnä
monet muut. ' A i n o a s t a a n kansande­m
o k r a t i a n -maissa.- o n -se 'metkinnjrt
t u n t l p a l k k o l h t a s a . Korotuksen jäi.MtodeUista edistystä. . ; .
-Egyptistä ilmoitettiin muutamia
päiviä ' S i t t e n (Siellä 'tapahttmeesta pa-
'latsivallaiiatumouksestaH^Jöhka johdos­t
a kuhhigas F a r o u k m e n e t t i - k r u u n u n -
-«a h i l j a t t a i n syntyneeUe poJaUeen:
•Xämä ^«urulllsen - . t o u l u i s a -i k u n i n g a s
«rpitcttUn svteastaan -Ja; .JähetettUn
maanpakoon miUJineen J-Ja- :;tavaroi-
..Lneen. Omituista o i i se, että hänen
män kirjeessä pohjoismaiden imuille. parlaroehtUryhpille .kauqiistl ja
voimakkaasti sanottiin: •
- "Oljinpiatuli on näinä päivinä sytyttänjrtt^upungissamme kaik--
kien kansojen ystävyyden ja rauhan soihdun korkeaan liekkiiia. Näyt- ;
täköpn tämä liekki koko maaitaaalla tietä pysyvään rauhaan!"
f^aul^tamen .toiukausien ,4kämen poi-^
kama lähetettiin: myöskin .|säQSä ;mu-:
..l^ajna . u l k o m a i l l e .vaHcka .hänet . J u l ' s -
t e t t i i n . kuningaskruunun •perijäksi^
Nj^yUää 'slit^^ tämän -palatsiku-;
mbuicsen suorittajat eivät lainkaan'
pelänneet sitä, että Isä k a s v a t t a i s i p o i -
rkansa itsensä k a l t a i s e k s i kefvott<miak-s
i tominkaaksi. plh^asen l a i t a m i t en
tahansa n i m kaiicesta h u o l i m a t t a p o i ­kanen
on nyt Icuningas " A l l a h i n a r ­mosta"
vaikka -r -valtaa : k ä y t t e l y k in
kolme Jäsentä käsittävä h a l U t s i J a k u n -
t a . Joka on tieteiÄln täydelleen pä-latsivallankiunouksen
s u o r i t t a n e en
poiitiOdkoJen: iryhmän komennettavis-isa.
; :•^: '-.v ^/:'v.•:''••:•' v'V-:'^.-'-
.TUmä k u r i i n k a a n ' e r o t t a m i n e n Ja
maanpakoon .lähettämln.en o n . o s a s i l ­tä
brittUäis-yhdysvaltälalsestai vehkei­lystä,
j o n k a 4arkoituksena on Y h d y s -
y a l t a i n . sotUaaUisteh j a . taloudeUisten
suunnitelmien toteuttamhien E g y p t i s ­sä
Ja Keski-idässä. Näyttää ^ t ä k u in
tämän vaUankeikaiiksen: a v u l l a o l i si
l u j i t e t t u yfail Streetin i m p e r i a l i s m in
Otetta J a j a l a n s i j a a n i i n jSgyptissä
k o n a t u i ^ U a niin Egyptissä kuin
m u u a l l a k i n öljyrl^aassa K e ^ - l d ä s -
sä, m u t t a o n Jbutunut v i i m e •vuosien
a i k a n a hUJaUeen ^perääntymään W a l i
S t r e e t i n hy^Lksi. Jätiklt k u n h a l u a ­vat,
päästä maallmahöljjnrarojen h e r ­r
a k s i Ja samaUa myöskin koko m a a i l ­man
h e r r a k s i . Egyptissä o n kysymys
myöskin öljystä, vaUdca ei n i i n huo­mattavassa
määrin k u i n muissa - K e s -
ki-ldän m a i s s a . M u t t a E g y p t i b n t ä r ­keä
öljyn kulJettdEsUe k o s k a sen maan
läpi kulkee k u u l u i s a Suezhi kanava.
• . E g y p t l s ^ o n oUut v a r ^ mätä v a l -
l a s s a d l i j a i n luokka. Joka o n h a r j o l t -
tenut Ja varastanut J o k a -taholla Ja
k a i k i n malHlöUisln keinoin. Nuorten
U!?se'erien-^keskmaiessa k e r r o t a a n tie-
-rättäheen suurta- suuttumusta sen to­siasian,
että • k u n •'Egypti b l l • sodassa
Xsraelia-vastaan nUn tämän'tappioon
päättyneen -sodan a i k a n a h a r j o i t e t t i in
mitä j u l k e h i t a varastamista armeijan
varustamisessa. . .Sotamlnisteriön Ja
k u n i n k a a n s a k i n kerrotaan myyneen
armeiJaUe v a n h o j a Ja k e l v o t t o m i a a m ­m
u k s i a , s e l l a i s i a. J o t k a räjähtivät e n ­n
e n , a i k o j a a n j a tappoivat •egyptiläi-slä
. s o t i l a i t a . K u n tämän j a muun'
että uudet varkaat pääsivät entisten
t i l a l l e , se saadaan nähdä myöhemmia
K u n i n g a s Faröukin. valtavat rik­kaudet
juUstettUn takavärikoidtrftai.
NUden sanotaan olevan arvoltaan yU
2,000 mUJoonaa doUaria, nun.. n ep
p a l a t s i a . Joissa on y l i 1.000 loistavan
ylelUsesti. kalustettua huonetta, ^ 20
maaseutuhuvUaa, y l i sata hienoa an­t
o a — J a mikä on kalkkein täricelntä
— n o i h kohnasosa Egyptin vUjelyBtel-poisesta
maasta, yhteensä kak?l ipil-
Joonaa eekkeriä. 'Kuningas oli maan
s u u r i n maanomistaja Ja oli tletenkm
v i h a t t u kansan keskuudessa koska
miljoonat egyptiläiset ovat oHeet
maattomia Ja tehneet työtä kuk­kaan
• o m i s t a m i l l a alueiUa seUalsUU
p a l k o i l l a . J3f*a ovat hädin tuskin riit­täneet
hengissä pysymiseen. Kunm-gas
eU mm • kotimaassa kuin «D»"
m a a l a k i n loisteliaasti ja tuhlaaviu-sestl.
Hänen Umoitetaan menettä­neen
korttipeUssä yhdessä ainoasa
lassa n i i n k i n paljon k u i n 140.0M dol­l
a r i a , j o t k a oU varastettu niistä Ic^-
J l s t a p a l k o i s t a , joita hän matooi mai­t
a a n vUJeUeUle naisiUe j a m i ^ e -
VaUankaappauksen suorittanut ly»-
k u i n muuaUakin Kesklrldässä, Jossa huijauksen, j o h d o s t a v a a d i t t i i n r y h t y - mä oU k u i t e r t k i n n i i n ^eöottmtctoffl
monaridstinen .Englanti bn tähän mään toimenpiteisUn nUn rupesi k u - tätä k u n i n g a s t a kohtaan, cttanan''
mennessä oUut kaikenlaatuisten s a t - ningas jaJbaiUtus a i v a n päinvastaisiin lähetettiin maanpakoon kuninM»^
r a a p p l e n v a l l a n pönkittäjä, s u o j e l l a k - tofanenpiteisUn - r - suojelemaan h u i j a - seila jatodiUaan, Johon sljoitettiinjro-sepn-
heidän avuttaan -oEceuksiaan" ; r e i t a . j o t k a olivat k u n i n k a a U l s e n p a - n i n k a a n 204 m a t k a - a r k k u a ^ ^ n ^
Keskl-Idän öljyn Ja m u i d e n l u o n n o n - latshi suosiosisa. Upseerien sanotaan vuotias vaimonsa Ja seitsemän «u_
rtekaukslen riistämisessä. Nyt näyttää .suuttuneen J a perustaneen s a l a U l t o n . ' k a u d e n ikäinen poikansa — maan w^
kuningas. Kaiken kukkuraksi le­m
u t t i i n maanpakDon lähteneen »u
n ; n k a a n "kunniaksi" tayaianukav^
21.tykinlaiikausta. Kuninkaalla «.no­l
a a n kaikesta takavarikoinnista J " ^
i l m a t t a olevan y l e l ä s a t o j e i v ^^
n i e n . <|oUarien rikkaudet tuhlattava
naah: u l k o m a i l l a . ^ : MM
K u k a vielä välttää, ettei varka-d^
k ^ u u d e s s a ValUtsc mitään hlcnotim-brittiläinen
ifflperlalismi . bUut k u k - Mankumoukseen sisältyy sen. lisäksi, telsimtta. — K a l l e Teiä- i
sUtä. että t a s a v a l t a l a h i e n W a U S t r e e ­t
i n .imperialismi on omaksunut. s a -
. n a n l a l s e n .kuninkaiden suoJeUJan
isan.täsmäUeen samoista jsylstä sekä
?en lisäksi myöskin lujlttaakseen so­t
i l a a l l i s t a asemaansa Kedd-idäs^.
.Samalla . k u n ; jänkkl-imperiallsmhi
ase?aa..lujittuu. Jossakin: n i i n . s a m a l la
myöskin brittiläisen i m p o l a l i s m ln
asema heUcentyy. K u t e n tiedetään on
J o n k a avuUa uudet v a t k a a t J a . h u i j a ­r
i t k u k i s t i v a t entiset, kuntogas nUden
midcana. PoUtUkot käytthrit s i t en a r ­m
e i j a n tyytymättömyyttä omien t a r -
koltustensa edistämiseen. '•:
, ^PoryarOliset uutislähteet toitottavat
n y t . että -Egyptissä o n v a l t a s i i r t y n yt
•^refoimihaUltuksen" käsiin. -Mitä
muuta " r e f o r m i a " tähän p a l a t s i v a lr
känni 1
fterliini-nailtä-
Sa
savallassa:
„ j fliassa;;. vs
flinkautjst
TBhkeusrai
jajsalaisei:
Voilu^ta Y
iiaissä toir
jäksi: K a i
jiankJuneei
jisia ja po:
ta ja lähe
aissä toJiri:
jfn tutka
oa tästä k
I leöi Yhdy;
slle.. ^ ':••;
Johr
Bokoan'
kaan i
Hyj
JfOiStOSl :
On vuosia
Kun liiuul
tänne jäi'
ceill' on r
Ra
Ka
joka kuoli
Hanti
Kesäiset .-1
viestii
sieir on xi
• joka 1
HB. JA
Coi
HYY
MIES J
SI
: • K i r .
200 sivi
Toivo Pei
voimakkaar
tohlmon, to
lun leiman!
jatkuvasti ]
hepiiriään
vellikokoelii
.herrat" on
mlbnanvolsi:
saavutuksia
: Nykyaik
TALC
K i r j . ]
• Suome
489 sivi
Nykyisen E]
kertojiin 1
Youngin ror
raliansljöitu
keän elämi
Griffith Tr^
heestään, jc
oman kohta
tiuden varj<
• vat Walesi
maaihnanso
tianarikas.r
SAT]
. K i r j
Kaksi
Molen
Sateet tuliv
rikkalaiseh
fieldin päät(
lana on Ra
tiassa japäi
tanut, länsi
lantilainen:
joita ikäänki
raa klrjaivar
elämää. TE
loin mahara
raalassa, jo
Passa opink;
fflllloln .eur(
najien Ja ki
wn vlTkami
luokkien paa
ai
Bor 69
SI
TR
© Ma
lersSe
© Ne
Voi vai
100 Elt