Vapaus, July 27, 1954

              l i i
lass»: Jaitoksia.. jotka tutuivat . . ,7
aOla kdxittyvät hierlteääiättä työ-
'ortomWpy5tyy,täydeIlisesti tyy^
menetykset Korean ' sodassa
kiaan 142,067 miestä. JNiistä oU ,
uneita 23,345, haavoittuneita
ovat pääasiassa 'Vihollisen pup- ' 7 . ^ ^
•iliiääiilili .Mi
Lontoon konferenssin seuraukse-
USA on päättänyt'tehokkaasti
1
elle lnd.o-Kiiriässä: Kuitenkaan
i e i v i e l ä l t ^ ^ l l i M J ^^
. ._..3'kuitenkin Jiucmattavastl ' '"^^\
mtymään Kaakkois-Aasian ei- \ „ '
miinisäsii^^
SeStnCTeop
auksena rauhasta Indo-Kiinassa. \
.:i;i}aii 7 KAP : V E M
B. A«LL.B.
afrister^ Solicitor, Notary
StaMALAINEN
28 banfortii Ave^ Toronto
""I
a^ut L
ITikA T A I OKI
[ANNET
ITÄ NAISSA ASIOISSA . .
KIVINEN
BÖABDIN JÄSEN
Toronto 12, O n l
ilpfiiiliiiii^
AN LINJAN
m mk mm
i r i ^ u s s e n pienestä tietosanaV
tt-; fiitä };äyttävät']E0|iluIai8et
tstanlaD jäsenet, talonpojat, Jot-
L^t epävarmoja oikeinkirjoituk-
[, listisanatehtÄvien haxr^telijat
kokouksen; jäfieiwtr.!j^
at klassillisia lainauksia moi^
puheisiinsa; Voidaan sa-
[jöä se on Ranskassa eniten,le-J
'••|j^jä/i?jotafo^
,jiän kum yksi sukupolvL Tie-r^
jon muuttuu JälkipäinoksiS-
(oiisia yhteiskunnallisia järjestel-
Isyntyy. tieteenharjoittejkt-rilÄs-at
maailmaa uusilla: kekslnnöil-sanoja
syntyy'ja-to|sia h ä -
t|n|taikinl;^
[ ovai säUyneet samoina ^"La-i"
ensimmäisestä painoksesta
m: Lehmä on märehtijä,'
it^on maailman korkein vuori;
3^bh • kekislny ?pahibypim^la^
a»:eösinunäisessä,'?(ja" viimei^
liiiÄi '»m
erllaistei niieuvaitais^ii piliS^^^
"eu?ooppa|a"r keksijditä, vakuuttamasi
ta .joka kerta, että heidän yhdistel­mänsä
on todellinen ja aito Euzoop-m
[laitoksessa on seuraäva^määri-käsittää
:alueenjjoka^r:
jl2^iaä5iyäiu^
' j; sekä Kaukasukseen;^idässa
_ mereen, Uralin vuoristoon ja
Ijokeen. Tavallisesti ' ^luetaan
myös Transkaukaasiav-ja
II"
lelen, etta ranskalaiset poliitikot
•selvillä'maantieteen per
dtteistä, ja sitäpaitsi oh'"La-
6" aina käytettävissä. Kun muu-
J, heistä ovat epävarmoja siitä,
IEurooppa alkaa ja-mUiinseidp-
I siihen ovat syjmä/mieluum-;
jo amerikkalaiset haaveilijat ei-rranskalaiset
lyseot. ^ , ^
' s e s t i näemme tänäänimi-oet'valtiomiehet
hämmästyt-
[; kevytmielisesti rmuuttavatko,-
^en maanosan rajoja. Toisinaan
ae,lukea Euroopan loppuvan
ä ja vieläipä, Elbeenkin., .'Esille
[aiituti:mitä efilaisemgiajeuröop-
Hoin^^^ffi^
:fStrassbörgin; Eurooppa"
. iteisö". • SeUaiseeni yhty-:
iSälUuSlibfeiria^
pa/ maanosa, joka on kuuluisa sivis»
tyksestään. .
jlaikieliKtJÄi^
keUvat Berliinissä .minlsterikonfe-xeassin
aikana. oUvatsuiiesti Mm-mästjTisltä^
tämän kaupungit elämäs­tä:
he näkivät kaksi Berlikiä vastak­kain.
.Ranskalaiset tulivat tahtomat­taan,
ajatelleeksi, miltä Pariisi näyt­täisi;
josj^ontmarte ja Montparnasse
erotettaisiin toisistaan' rajalla. Eng-lantUaiset
yrittivät turhaan kuvitella
Lontoon ^ampsteadia. joka olisi eri
kaupungissa kuin "VVhitechapeL Kai-eriempaa
kuin Wilmersdorfkaan ole
koko Berliini/ne ovat neljännes pirs­totusta'kaupungista,
^nrankfurt am
Main ja pSräi&furt an der Oder ovat
kaksi saksalaista kaupunkiai jotka nyt
;<)^|Saiiäessa^
c s a a v a t i j o ^ v i m i a ^ ; ^^
byvtt. puolia, ioltotcoitutt^^beiikicten
Ja ainedlirten arvojen vuoibvalku-tukscsta.
ja ovat tatkerfeh kokemuB-teh
kautta vakuuttuneet alita. ettA
tämän vuorovaikutukien katkeamisen
seurauksena onkdyhtymtoen-Ja epä­varmuus.
Ja topitel jokainen ajatte­leva
eun>oppalaInen?elbleiito^
kiinnostunut oman valtionsa, v^^^^
tunut yhteen taloon. uhkaAJevJtä ko;
ko kylään, eikä Euroopi»nJmie^:^^^^^
kaan"näistä valtioista'ei voida pitää*
k<#o' Saksana: ne ovat vain-Saksan
Voidaanko haaveilijoitten viimeistä
keksintöä,' niin' sanottua "Euroopan
puolustusyhteisöä' pitää Eurooppana?
Siihen kuuluu viisi Ja puoli valtiota:
Ranska.italia; Belgia, Holiantl;'Lux-kään
autiomaa, mikään patnima^ se on
|?^KuiÄ
rooppa! Kehenkään päähän el päl-:
kähtälsl kieltää,' että" Euroopassa on
sekä kapitalistlseh että Jsosiallstlsen
taloiisjärj^telmän.oniaksuneltä 'val­tiolta:'.
Tietysti ,vämtseemääÄ
nen solidaarisuus Brysselin, Lissabo-'
•iniliaffÄiäamniöra^
siologi tai poUItikko voi oikeutetusti
puhua siltä, että-Euroopaasa' on'kaksi'
valtioryhmlttymää.- . Moleiririiat lyh.i
mät voivat köhiteta^^^tö
sessa fcilyoi^lussa, "ne voivat olla
ideologJses'ti''ifestakkaIn, mutta^^niiden
eduissa on jotain yhteistä; molemmat
ryhmät, ovat kiinnoistunelta 'raulian
Juna kulkee Uralin vuorilta ohi haa-emburg
j a puolikas Saksasta. Kui- veksh^en «etBlen, sulattimojen Ja
tenkin 'mainitun yhtyniäh kaimatta-a|
t | f s | i i i ä y ä ^^
mättä: siinä on Eurooppa,-
15M(^rWUlnen^^'; toteam-:
me, Eurooppa?ilman Lontoota'jiiMoS-kbyaa,'
ilman Berliiniä 'ja Warsbvaa.-
00
, S-yAi,.'
ms l i
ilman Prahaa-ja Tukholmaa,-pilkottu
ja typistetty ja siirrettävissä'oleva
^Euroöppa; jonka helposti voisi työntää
matka-arkkuun, mutta joka varsin
vähänvmuistuttaäivaiAaa ja kuniiia^^
kasta maanosaamme, ' ' ' '
Kuitenkaan ei Emrooppa ole mikään
abstraktinen käsite, mikään satunnai-
^ n | a i ^ o j ( | ^ m ^
ritelmä. ' Huolimatta luonnon moni­naisuudesta,
:huolimattat :historiallis-ten--
kohtaloiden A erilaisuudesta ja ipor
liittisten-ja sosiaalisten;järjestelmien
kirjeivuudesta ' muodostaa i-Euroon
kuitenkin tietyn kokonaisuuden: Sillä
on- .yhteiset sivistyks^n'^^^^^
lan viidennes kaikista"eiu:oöp- Kansat, jotka asuvat ^Euroopassai
. —'Xi
sekä- Rauni Tkäheimo, • Raksl 'Laakso, Kalle'
.,yiherpuu;,Helge''Herära;Uirsse Pöysti ym. - ^"-'J-,-
I Teuvo Pakkalan' kyolemättömajf :(äiheMSmukään
I ja Pamilon kuohuvilla koskilla; filmattu- uusi elokuva; täyhhä ;
lerinomaisia laulii-uutuuksia, joita-ei ole ennemmin kuultu -
I Canadassa yin. .Huom.'- Elokuvalla ei ole mitään yhteyttä
I Mköinääh'Cahädässä^^ ,
keiäiQ seuraavilla paikkakmmilla:
lY, Sampo DaU, keskiviikkona, heinäk. 28 pnä klo ,7.00 Ja.
19.00 111.
iVERLÄKE. Saomalainen Haiytoratäina^
^ jJSTE;vmBIE;
rMOja9.00iU. - ^ *
VLT STE. MARIE, Steeltoii Hall, lauantaina, heinäk. 31 pnä klo
|j» 9.00 111. ' % . - . .
j GILLIES, Commonity Centre, tiistaina, elok. 3 pnä klo 8 lp. "
ttp;ARTHUK,;Itallaii?HaU,^J32Vs;^->^
elokumi 4 pnä kello 7 Ja 9 illalla.
PALU, Finnish HaU; ton5taiiia,felok kello 8 iUalla. '
I ^ O N ; Union a a U ^ p ä ^ j ^ ^ 6 pnä, fceUo 8 Illalla. '
ONISTIQmA, P ö h j o i a & ' e l o k a a n 7 pnä klo 8 fp.,
T AETHUR, Italian Hall, 132 S. Algoma St., maanantaina, • i
doknon 9 pnä keUo 7 Ja 9 illaUa.
'^V, Elk's Hall, tOstaina.. elokuun 10 pnä kello 8 illalla.
OTON, Uksainlan(HaIi;:k(eskivUkkona, eloknnn 11 pnä kl(v8 1 ^
>T,CommanUyHalV torstaina, elofcuoa 12 pnä kello 9 illalla, f ^^^^
^ S I N G , United Church (alakerrassa) perjantaina, elok. 13 p.^i
> 8 illalla. ' ' .}-m
Harmony Hall, maanantaina, elok. 16 pnä keno;8 illalkföäj^l
PORCUPIXE. Finnish Hall, tiistaina, elok. 17 pnä klo 8 Qlattal
AND LAKE, Ukrainlan HaB, 54 McCamos Ave., keskiviikkona,. |
eiokaan 18 pnä kello 8 Ulalla.,
'"^T, SaomaL HaR, torstaina, eloknan 19 pnä keOo 8 illalla.
^ÄXSY$L00,I.APSET25c ^ 'Canadian Finnish Movlesj
koulujen, Euroopan suurimman virran
Volgan yli. ' -Moskdväan'seh vatäian
Kremlin'jasen-Ikuisen^fnuoruudenvpa-:'
riin;.! sieltäiedelleen: tuhasta -nousseen
Varsovan kauttacrpirstottuun BerlU^
niin, Reinin.yli iPariislln, joka muis-
MIKA WALTARIN
'lip«iiiSi»»ii.-.....-.^ -
ri??^?^^ Karvajalka" on rehevän huumorin ja ehtymättömän
P^lUcuvitukMn kutOTiajra
tuttaa vuosisataista kivistä metsildDöä.
ja vielä eteenpäin "Euroc^n .lUobn-
'paah':vudrlseeo nieme&eeseeh, joasai
hretagnelaiset:: kalastajat :^ kuivaavat
ijveii^DjaÄn^^
Arktisösteipromsasts^la^
yU \ RuhrinVsäYupiipptij«i;'?-lu^
teisten Aliipienthiiippujen ylitse.^ Ita-^^^
l i a n | | i i | ^ ^
^ s i ^ f l y i i ^ i a b r ^^
rille. Skotlannin...säkkipillit .eivät
muistuta Napolin rxnan4olIineja; k i -
kettlon- monimutkainen;' vRuotsissa.
miitta aamusta iltaan ratsastaa aragir-nialaiiCen^
talonpoika autiolla: Slerral-:
Ia. Euroopassa' on maita, joissa on
valtavia keskiaikaisia'» maatiloja, on
pienen pieniä maapalstoja/on Icolhoo-^
sieh vihreitä -lakeul^: on^uninkaita'
ja valtojen presidenttmf' peruukki-pälsiä
tuomareita ja pioneereja, je-suiittaluostareita
ja kyllä,' jiJisäa' on
'öppikoulVmiljarde$rejä'ja'^yö^^
vien neuvostoja >^^^^
viiva'erottaa .toisinaan vuosisadan
toisesta;'^'ft;|^^
, -Kultenkim ei tapojeri.'pöliitti8ten^ja
sosiaalisten Järjestelmiä 'eriläteuus
pie: estänytvEuroOpan-i^
masta kohtalonsa yhteisyyttä. Mui­nainen
Kreikka-lahjoitti siUie'perintöi­nä
suuren-taiteena;-jostävhumaiiismi'
sai;alkunsa;: Kristinusko aiheutti Eur
:fpopaUe sekä yhteisen'notisun'että'yh^
teisen kärs^yksien;^'Ren^^
paljasti antiikin ihmeelliset aarteet ja
asetti'ihmisarvon keskiajan'raakalaiv"
suutta vastaan, köhdttiltellan Ja Ve-keammalle
'tasolle.- * Jokainen,'- - joka
;tuntee .suuren venäläisen n maalarin
Andrei Rublevlui käsittää, kuinka lä-^
hellä hän on Giottoar Ei todellakaan
pidä tutkia - Euroopan: kulttuurihisfo-rIaa?
McCarthyn puheiden perusteella
"Euroopan puolustusyhteisön" kan­nattajat
ovat selvästi lopullisesti
menettäneet kyvyn nähdä, nätiret-tavuuksia^>:
Bonnin parlamentissa:on
"Euroopan' turvallisuuden" kpmissio,
puuhaa Jälleen 'Safcsai; asevoimia
Jaloilleen. Vielä kaikuvat Pariisin ja
Varsovan. Rooman ja Kievln, Köö­penhaminan
V Ja^ P ^ & asukkaiden
korvissa sotilassaappaiden astunta ja
teloittajien yhteiälaidaukset, mutta
nuo, jotka, antavat eilispäivän SS-mlehille
aseen käteen. seUttävät kai­kessa
rauhassa, että he ovat buolls-saan
''Euroopan', turvallisuudesta".
Voisi nauraa, ellei takanapäin olisi
niin paljon verta (Ja kyyneliä
mmMm
SIÄ
iiliii :imm
mm$m
mimmm
mmm
4.;''-;;T--;-/j'-..-'tfT • -M" ••n-t.
l l i i i i l
:/T<,.••V••^•^••^^:-T,••;,y.i.'.•;•';•?
mmmm
||§;rkfirj«utty
^^^^-^Äy^|^8|pE^^
tukseksi eräiden < piirien • snhtautvll
misesta; kansamme viimeisiini etiil-
^.. hin on muodosinnut kysym^^
maai kanavap-^ >alaitt<amte«ita
Suomen käyttöoniiTapabtamaä vdt
todella 'sanoa myös '"omitälBefcsi
i l ^ r t ä i n k k ^
Ji^kTOnälUs^^
alku: oli .värsin.'lupaävä.VS
; : ' | n ä i n i^
{ tua vUniet syitsynä 'keäidstelos^in
' NeuvöstoUiton lähettilään ministe-
• I ^ e a e y i i i - - i ^^
.;: V djev f oli liaUsTO
haluaisi esittää,.' Säiniaan.vkana'»
'> ' van käyttöön saamisia vastaus t u .
- Iisi , olemaan f, myönteinen,':, alkitt
maamiäfSe-oikelstoporvarllllsessa- 'J»
sosialidemokraattisessa' lehdistössä
kova häly. "Tämän llmoitaksen Joh.
' dosta tohtori Kekkonen lefauattUn
miltei maanpetturiksi Ja porvaril-^
; VusisräUiltfeindV
'käsitteli aivan'vakavasti: kysymys-'
^äriiifey^^^^
kanavan käyttöön ottamista jökseen^
kin'samoilla "peruiteluUiakuiii prof.
Lötuirotiikin.ts. ei' vesikuljetuksia
<^}maälta; vaan Vauta{ietä'^ja ;maan-:
teitä/rEpäilesbättä^näidenpaikkakuh:
tiän välitön etu vaatisi nildeh lähi­ympäristöjen
kannalta tätä ratkaisua;
imutto ^un; cn; kysymyksessä Saimaan
-vesistöjen^--ympäristön'väestö 'el;>tä-mä
katkaisu voi olla tyydyttävä: Tä­mä^-
Ihnenee "Talouselämä"-lehden
niiden \ haastattelujen "latisunnoista,
jotka "edustavat Saimaan ympäristön
seutuja kuten Savonlinnan, Kuopion,
Joensuun;'- Varkauden - > ja , 'Mikkelin
kaupunkeja Ja kauppaloita;:Useimmat
• ' tä luLneti asettamisestaan'syyttce- riäistä lausunnoista ovat varsin mie-
-tatteluila Itä-Suomen, iiikenneongelT
-mistä, jonka pääkysymykseksi muo­dostui
Saimaan" kanava-asia, erikol-
Isll^lijjne^k
, kaikllLiaan 20 ja Haastattelun; tulos -to.:
SINUHE, EGYPTliÄINEN
Hinta SUL^^ISJO» .
suömalalrieÄ- rdtnaähi; jok» on saavuttanut ^
maalhnanmeriestyjoien:; Dmestynyt jo 18 maassa- , >
»Suomessa 8, painos. - 109 ^ ; ^ : & ^ - . ^ - - v . : . i ? , . ^ : 4 , : ^ , - . ; , : ^ t v , :v
>?:«UKA,.W^'
vÄfVl? Suomen historian kuululshi;rtmahttlsln rakkai»- '
Meidän sydämellämine on Euroopan
tideväisuus, koska ^meillä on Btbtdcova
ja Lentograld, Jotka, ovat jokaiselle
kunnon eurooppalaiselle rakkaita ja
kalliita, samoin kufax meille ovat rak­kaita''
Ja kalliita Pariisi, Rooma Ja
Lontoo.' TQhdonome yhdessä kaikkien
Euroopan valtioiden kansi»' suojella
sen muistomerkkejä J » tulevaisuutta-
Elämme ranskalaisten; englantilais­ten,
tanskalaisten, saksalalsteö ja ita-llaiaisteo
kanssa «kmassa maanosassa,
meUia on hekUn kanssaan yhteinen
koti: Eurooppa — Ja-lftmän kodin
..^ieenl^^aAtaln^
Tri Kekkosen riausuntoon'sisältyi
muutakin, llmcitus kultalainan
saamisenxmahdolllsuudesta Neuvosto-!
'Uitosta,'mutta sittemniin?.^soittautXiii-etteii
kultalainan jostain syy^ä;> ollut
näille piireille niin vaik^kulnkorsy-mys
Saimaan kanavasta^lYe jotka:
metteUvät sitä. kiihkeyttä,, jolla
kokoomiikselals-sosialidemokraattinen
lehdistö hyökkäsi (Kekkosta vastaan
thänen Ilmoituksensa ^johdosta;; saivat
^selvityksen asiaan :tunnettui..: soslali-demokratin
ent.,'sisäministeri; \Äärre
i Simosen USA :6S3i(kulnkaS;muu
antamastahaastattelusta / "pitäkööt
itse lcanavansa'*.^,Täm4 läusupto' oli
kaikessa lyhyydessään niiiiiiPKerinpoh-
Jin maanune kiiliko-olkeJLstölaisten,
niin sosialidemokraattien ktUn-porvä-rlenkin;
t poliittisia sieltmelämää: pal­jastava,
ett^, siltä on tullut'ns! Jen-rauhaa
tulemmepuolustamaänrakas-tavan
.isydämenkoko- intohimolsuu-della-
•m
'sm
Buenos Aifea. - Heinäkuun 22 pnä
ilmoitetuin, että ,7.000 savaketehtal-den
työläistä^ ;on pWttänyt lopettaa
14 vUkkda-fcestaneen lakkonsa, yailc-palkkanemottdut
«^^^^^ ^
:jp:.>-f,v:.«..- ;-,^j».r..
Bonnin imBituitorrat -
tävä lause. ' Ylimielisemmln^ P^V^
enää voisi häiden piirien suhtautu­mista
kansaamme'Ja sen elämänetui»
hIn ilmaista;.I^ijIsuntoilmaiMe^^^^
kaiken sen pohJattoman^vUianja^^U-'
kun, jota nämä piirit slsässäähpitiU
vät NeuvostolUttoa jä Suomen ja Neu­vostoliiton
toöisojen ystävyyttä vas-tean-
TTämä aarane^^^ Jö ennen­kin
ollut hyvin ttmnettu,^mutta Simo*,
nen antoi sille'Vain'stiorastaaii?m
tarilllseh' ilmaisiui,'Irvokasta :on,: että
tämä lentävä ttiuse kajautettiin i l ­moille
Simosen .vIeraUleesa;17BA:ssa;
Täällä kotimaassa se tuskin' olisi näh­nytkään
päivänvaloa.' Täällä ei ehkä
rcixta, Hiusimtd blljoka^apanksässa
lähtömerläa^^keiktistelulle '/kanavasta;
"lina^inttkiäi^^
lähtien'Ja jatkuu yhä vielä.-joko vas­taan
'pitäkööt ttee^kanivasisar-iyf'
mn, tai kanavan käytt^ö^ o>tamisen
puolesta:vMcrldt^M : f c ^
Oh ollut, että oikeistoläulistd o n l D ^
biliSoInut kaikki :ffl[a})dollisetrvoiWt, leiiaisÄS^
kanssa 1 ole mitään tekemistä.r yaU\Ur
tamaan ehdotusta;,; vieiäpär jo^ ennen
virallista - tutkimustaklk oiflietkittftyln
vastustavista lausunnoistafoU.Uuden
Suomen tilaama tie:-.Jayeairal^^
haUitukse^ a ent.;, ixääjobtäjaij;.
Arvo iÄmrdthin lausunto: « a n
nuaOToraltakädeltä-ma^
ja tarpeetU^aksl/Jtana^
Ottamisen- . ^ ^ h i l n a ,valn eiäit
slsta Taatimnksisto J a se;, et^ u i .p>l-
.:iäieiliäÄe«^-''*^'^
m
lenkiintolsia I javnlissä.;,csoltetaanv'va-laisevallai;
vtavalla. Saimaan?-kanavan
Suomen • käyttöön- saamisen suuri
merkitys ä j a hyöty: Saimaan i^ympäris-tön
>väestölle. .Näissäu^^^^
osoitetaan päteniättömlksi ne: väitteet,
että rautaf 1 ja. maantiekuljetus, voisi­vat
korvata vesikuljetuksen sekä
myöskin ^väitteet siitä, että Saimaan
:kuljetusk£JU8toolisi 'täysin^k
ja . vanhentunut tähän tehtävään.
Merkittävää puolta asiassa väläyttää
: maisteri . - J . , Auvinen f: Savonlinnasta:
esittäessään mm.:
"Lieneekö meillä lainkaan harkittu,
millais^.^ näköaloja ilaajempitvpuutar:
varan ja halkojen vienti; esim. Lenin
gradiinvavaisiP/Sellaista on ennenkin
menestyksellä harjoitettu' Juuri Sa­vonlinnasta
käshi."
• Kaujipaneuvos V.Nylund Kuopiosta
viittaa myöskin Suomen'ja-'Neuvosto­liiton
.'kaupan.' laajenemismahdolli-
6uuksiin>J»'^nävan käytön merkityk-seen
sllnÄ;:;aän korostaaCm^ sitä,
että:'kanavar^tulisi jokatapauksessa
olemaani cmilen mahdollisuuksiemme
hyväksikäyUämistäv jota 'autokannan
lisääminen ja vieraaseen polttoainee­seen
turvautuminen, ei ole." Tämä
vastauksena nimenomaan niille, jotka
vastustavat Jbinavan käyttöä; sillä per
rusteella; että siinä joutuisimme''vie-raasta
riippuvaksi". '
; Niin Valalieva kuin tämä haastatte-lujcierrcs.
olUcIn kanavan käyttöä vas
tUstavlcnpUrlen väitteiden ja perus­telujen
heikkoudesta, se el estänyt
mm. VjaUa Suomea Ja eräitä muita
taantumuslehti^^^ palaamasta rasiaan
vielä ja' varsinkin sen jälkeen kun
hallituksen asettama virallinen tutkl-
-miökomlteaoli antanut lausuntonsa
;ja J p i^i^ | | c | a^
mistä teknilUsesUmähdpUIsena, Ke*
Sakuun' 19, ptä. julkaisemassaan pää-
^kii^jdltiitofaÄ;^ ii^t
kd kanava-asian väittämällä, ('että
Saimaan ^vahöyryjä on nykyisia
.Vain 'alun kdhnattakymriientä'',.että
niiden keski-Ikä on ainakin 50 vdot*
;la;;;iiji(i|ciii^
'tuneita. Ja että muutenkaan sisäyesi-
: liikenteira >^Jnj^^
jä dh^ "meikö; tarkasti 50" tällä'heti
keila: että nifdenkeski-lkä v. 1952 oli
yhden vuoden tarickuudella 33 vuotta
ja että suurin osa niistä'öh täydellli-sesti
uusittu; mikä mdrkitsee:putilali
vojen kohdalla melkein s^
uudelleen rakennettu^ dttä hiiden tek.
niiliset^laittiBet^elvät ole vanheiÄuhel-tuksUsaxoU^
aik^isemmtn yli kaksi'keri^
5|aa|t(|^yäl>öy^^
vahöyry tosin cttaa n. 30 sellaisen au­ton
kuorman mitä^Saimaati vesistö,-
alueen maantiet kantavat,'mutta Sai­maan,
puutavaralilkenteessä' ns.', nip-
^pulauttahina^xs;:onvtdtkaisevaroma^^
fm^^itykjii^^pa^iÖ^^
laiVan:ivetämäW'kuortnasW on <^
700. autokuormaa ke^ritUaan ja,.|että
^^sisävesiliikenteen irpylcylnenjtyleinen
: M i i i s r f | d n | | | ^^
tuntematon — minkä US:kin pcräka-edellytä,
Saimaan kanavan käytän-t-
Iämä/kalkldioU llnw
lukljaktihtakaan el enää vdhiut sitä
niellä i i ^ p ä i k : n ^ 2 ^^
rossaah1&8:n dli paVko julkalsta-hud^
ihattav;liia paikalla lebdM lukijan ja
Ihnel«eii;saii>aiinhsi»av«»iliik^
täsmällisiä tcdistusta sisävesiliiken­teen
mahdollisuuksista Saimaan ka­navan
käytäntöön ottamisen puoles
ta, että l'uull8i jalkojen putoavan
muidenkin kuin US:n alta. Mutta ko.
koisandmalehilkirjdlttclu -tästä asias
ta' näissä lehdissä el pertwtu,-a8iaUl-seen
keskusteluun > ja todisteluun,
Vaan sillä' pyritään vakuuttamaan; et-r
tä' Saimaan kanavan käytäntöön ot-
^tapj»enfeii;ka^
se kanavansa". Mielenkiintoisinta' ja
täÄelntä on, se, että,maammerqlkds-,
topiii-it; sosialidemokraatit rmukaan
luettuina, ovat. ^ämäri asian yhtey­dessä
perinpohjin;paljastaneet Itsen-sä
isudmen kariän jW
;ji<aii?ii^i4^
lemaan suomen-kansan etuja Vastaan
surkean helkdlllakln iJcriÄtellla,Tltun-han,
vaan< joidenkin kansallemme vie-raidetf
piirien ^ u ^ Ja pdlllttTset pyr­kimykset
sitä Vaativat, Saimaan ym­päristön
asukkaat; jotka j ^ ^ ^
sesti tuntevat mitä kanavan aukalse-
'minen^;*eilie:(me^
maan 'valaisevaa. havainto-opetusta
siitä, miten nämä ryhmät ajavat Suo^
men kansan etuja. Havainnollista se
]rajmuilelci^^
ta Ja Inhoittavaa. ' ,
Neuvostoliiton tarjous Sahnaan ka­navan
käytöstä on Saimaan ympäris­tön
sadoilletuhansille'IhmUille erit­täin
tervetullut toimenpide. Sillä on
oma välillinen merkityksensä' koko
maamme taloudelle. Ne kustannukset,
joita kanavan k ä y t t i ^ otto edeUyt-tää,
ovat varsin vähäisiä aslän koko-hafsmerjcitykseen
nähden,- Kanavan
:käyitööi
m ^ i a ä l c ^ ^
Neuvostoliiton
t*lödh, joto voi käyttää kumupoi»Jana
: jä'jonka Ulkomitat ovat- 3x8x31 sm
ja 'koko Vehkeen itöliio'koteloina
t k i h ä Ä i i n t a j j a i n jäijestettyinit
kakslldktaavla f-lf2i siisvjutiri toval^
Ilsen teulaJahlMdlala^ndehUldVt^^
sinde*taaviajSiJtoi*eammalttfMtKur
"plnnäen" ylle kanteen ori » ; p i l
nettu platiokdskdttlmlsto sekÄ riudt
tlvii^äito W;'»udfcfelneen'rja^iny^^^
ylennys- ja: alennusmerkkelrteen. on
iVastaralkaja^klnfihelppo^soittaa;^wuOi^
tlsta. tosin ai{t]ulliltaWl. /^ufita^^^^
koskettimet* on plni^arpussakin sl-j
j d i t i t t i f i M t K p i t t » ^^
käänlalsen sänrelkulun sölttamihcn ei-seen,'
jopa pianoon verrattutta o^ set
vutettu erlkoiseUa xtavallar — s i i nä
juuri keksinnön^salälsuus piileeUn
hiin että ne siUIyttÄvät virityksensä;
ellei riilile tehdä vallan karkeaa väki-^
vdltda: Miitta^jos^Jdklri kfeli:i«76U^;
ialtdlse,ta>henUl:pdikkl;talm
}• Virityksessään siis pInnahai7>PU'on
hröonelssaon yleensä'^3'lV2 oktaavia^
Kovin suurta'äänen voimaa'siitä el
tidtenkaan saaV se muistuttaa sUnä'
suhteessa ja äänen värlltäänkin iä-'
hlnnä kahneitd^^eikä.siis häirinnd^
Inäajnij^^
'kaiiidn^Cdj^ilas ',saa 'musikklturihlllat
l i i p u i n l t i t l ® ! ^ ^
todettu, kuinka paljon nppeiammln ja
haliskemmih musilklri teoria' ja nuo*'
>lnIukutaito opitaan - ja'sUhä sivus­sa'väliän
soittamaankin. VoIiK» kd;
ko luokka soittaa yhfalkaakinjokd
yksiäänisesti :tat': moniäänisesti,' sillä
plnnaharput ovat. kaikki samassa.ell;'
hasmaflllviritykse8sä.iToiisls8a.k^
^sa,< lähinnä oppikouluissa,-» ovat taas
oppilaat Mtaneet. tällaiset soittimet
joitten hinta Ajastaa keskikokoisen op­pikirjan
hintaa,, j a tästä^on ollut se
•Kaiketta, päättäen tästä- plenolssoit-jdItuspulmJin&^
Jdliö^
kuorolainen: ;it8Cllc?n ' plrinahärpun,
tai se hankitaan muutamlUe äänen-
.haijolttajllle,.Jotka volyat^esJm/, vuo."
:roon kuorolaisten kodeissa l^arjolttaa
Ääniä plenlssäryhmlssä/ Tjrö jakau­tuu,
Johtiöaii työ heipdttuu Ja mti-
Suomen' väestölle uusia tolmecntulo-mn
otosta voi olla vahinkoa vain
^ o m e n kansan vihollisille, niille, joil­le
Suomen Ja iNcuvosfolliton kansojen
4a;toudclllnen yhteistyö on pahasta Ja
kalikin' keinoin vastustettavaa. (Mutta
^ut^ljSiksi Suomen kansa odotiaa, et-'
tä>aslä saatetaan nopeasti päätökseen
j C e t k päättävästi.'torjutaan mäarii|
metaantumusplh-Ien yritykset-ebdof
tuksfn«hylkäämisdesi'täl sen toteut-
^ « n i s i m ^ ^ y i i j ^ p ^^
Vai^iiutiisinalcsiiä on
hienian.aleiinettu <
Vinioo, . 1 ' Ä ' i i i m o i t e t t l i n h d |
näkuiin 22 pnä, että Kiinan satamiin
liikennÖlvieai^Aicn :.'Takuutnsmidci
tmon-märtyessä
Mppäimn:tuU^a:säw^
mm.
Jätuutysromar
Lfimi möniä kuoj
^277f8lftläÄ
iCaitcröDiäukmJii;
MmAm
.„ mm
^P^V#ilKySiTRäl^Eliii