Vapaus, October 31, 1967

              Kaikki suomalaiset
Belgialainen juoksija Gaston
I^.oelants, 30, nousi Mexicon esikiso­j
e n yleisurheilun sankariksi voitet­tuaan
ylivoimaisesti maratonjuok­sua
hyvällä ajalla 2.19,37. Myös
söiOTnalaiset yllättivät tavallaäh'p<^
sitiLyisesti,; sillä kaikki kolme m a t-kaäti
lähtenyttä jaksoi perille saaik-
Icä-Sijöitiikset eivät tosin olleet hur
"Tattafvia. Mikko Ala-Leppilampi oli
l'2.adälla 2.30.02,4, Kalevi Ihaksi 14.
ajalla 2.33.02,6 ja Jouko Kuha 14.
ajalla 2.33.53,6.
Maraton sujui Roelantsilta hel­posti
paria pistosta lukuun ottamat­ta,
eikä hän maalissa vaikuttanut
'lainkaan väsyneeltä. Belgialaisen
esitykset esikisoissa ovat olleet suo-arastaan
hämmästyttäviä. Hän saapui
kisapaikalle vain päivää ennen
3.000 metrin estejuoksua, jonkahän
v o i t t i myös vakuuttavalla tavalla.
Samaan aikaan kuin monet, vähä-ihappiseen
ilmastoon kauemniin to-t
t x i t e l l ^ juoksijat oya| haukkd-r
t ^ t HiljpiaUujen jäUceen limaa kuin
ikislat kiiivallai maalla, ei estejuok­sun
ME-mies oli ollut rasituksista
millänsäkään. Tuntuu siltä, että
sppeutuminen Mexicon oloihin on
tiiysip riippuYainen yksilöllisistä
ominaisuujcsista.
Suomalaisten osalta Mexicon
yleisu^rheilu skijui vaatimattomissa
jjner^keissä ja paljasti katkeran to­tuuden.
Parhaaiksi sijoitukseksi jäi
?<)usin neljäs tila kolmiloikassa.
Ruotsalaiset sen sijaan yllättivät
monissa lajeissa myönteisesti j a ot­tivat
useita mitaleja/ Varsinkin K a ­rin
Wallgrenin hienot juoksut poh-j<>
ismaisih ennätyksin olivat todelli­sia
kohokohtia Pohjolan panoksessa;
Mexico. — Italian Giordano
Turrini voitti ratapyöräilyn 1 km:n
eräaijon kultamitalin xicon fisi-kisojen
jatkuessa. Ranskan Daniel
Morelon oli toinen j a Neuvostolii­ton
CXmar Prahadse kolmantena.
Turrini v o i t t i Morelonin molem­missa
loppuajoissa j a sai ajat 10,94
ja 1 1 , ^ viiineisellä 200 metrillä.
Prahadse _vwtti puolestaan maan­miehensä
Aleksander Agapovin tais­tossa
koJmannesta tilasta.
ammaHiyiidl^fystiteen ^lieyf^ön
Jiri Daler polki
Mexicossa ME;n
Mexico. — Tshekkoslovakian Jiri
Daler teki pyöräilyn uuden maail­manennätyksen
viiden kilometrin
seisovan lähdön kilpailussa taitet­tuaan
matkan aikaan 6.05,64. Uusi
ennätys, jonka Daler saavutti Mexi­con
esikisojen jatkuessa, on lähes
viisi sekuntia parempi kuin entinen
italialaisen Giorgio Ursin nimissä
ollut. Ursi saavutti ennätyksensä
vuonna 1965 Roomassa.
f^alina ja Klaus
mestai^iksii ;
Mexico. — Italian Klaus Dibiasi
y o i t t i Mexicon esikisojenmiesten
kerroshyppyjen:kilpailun ja naisten
vastaavan lajin paras o l i Neuvosto­l
i i t on Galina Alexejeva.
Tuloksia: Miesten kerroshypyt:
1) Klaus i)ibiasi. Italia 168,46, 2)
K e i t h Russell, U S A 164,70, 3) A r i -
imetsuJasukej Japani 163,71.
: Naisten kerrosihypyt; 1) Galina
Alexejeva, N-liittö 111,37, 2) Asaki
iKeiko, Japani 103,06, 3) Patty Sim^
ms, U S A 101,46:
• ONNITTELUMME
5(Kai!oltässy2ity raäpäi vänä ^
Hyvää jatkoa eteen
YieiM) jai Hfenry
H i ^
Waynte, Ifeyie ja Jayne
Bramalea Ontario
Ter-Ovaiiiesiaii :
lupaa lopettaa
Mexicp. —- Neuvostoliiton Igor
Ter-Ovanesiän, joka sivusi USA:n
Ral{;h ftQstoqiq pi^ maail-maneiiiiätystä,;
ilmoitti IM|exico.ssa,
että hän IbpeU|a kilp^lu-uransa
Mexicon olympiakisojen jälkeen.
29-vuotias Ter-Ovanesian pon­kaisi
esikisojen pittiuskilvan voit­toon
tuloksella 8;35 siyuten siten
Bostonin nimissä ole;vaa maail­manennätystä.
Kilpailu o l i maail­man
tähänastisista kovin, sillä
yhteensä neljä miestä ylitti 8 met­riin
rajan. •
Mimoun avaa olyi^ipiä-tiiien
viesrtiri
Grenoble. — Squaw Valleyn olym
piaklsojen syöksylaskun . kulta­mitalimies
Ranskan Jan Vuarriet
tuo olympiatulen Grenobleen vuo­den.
1968 talvikisojen avajaisiin 6
helmikuilta, tiedoitettiin olympiaky­lästä.
: Kisojen järjestelykomitean . pu­heenjohtaja
eri Robert Heraud sa­noi,
että olympiatuli tuodaan Rans­kaan
lentäen Kreikasta 19. joulu­kuuta.
Melbournen kesäkisojen nia-rtitonin
kultamitalimies; Alain. M i -
mounilla oh kunniia kantaa olympia-soihtua.
Hän avaa 6,000 km "soihtu-viestin"
jonka päätepisteenä o h Gre­noble.
Soihdun kantajina toimii
kaikkien urheilulajien edustajien
lisäksi alppijääkäreitä, vuoristopolii-s^
ja ja tullivirkailijoita,
ONNITTELUMME
VAPAUS-lehdelle
50-vmtispäivän j o h d o s t a!
Pairhainta menestystä
toiselle SO-vuotiskaudellie!
OLGA JA NIILO
JOUTSI v:-
Sarnia Ontario
ONNITTELUMME
VAPAUS-lehdelle
5Ö-vuotissyntymä-paivana
f
Pariiainta' menestystä
toiselle 50-vuotis-
'•'^ kaudelle!
HANNA JA KALLE
TARVAINEN
AINO HEIKKINEN
Toronto Ontario
Toronto. — Venäj än vallanku­mouksen
juhla on päiyällistanssei-neen
marraskuun 11 p. kello 7 i l l a l ­la,,
300 Bathurst St. Soittakaa 923-
9831. Yksi tällainen juhla oli 26
päivän iltana. Tilaisuudessa puhiii
NeuVostoliLtön suurlähettiläs Ivan
Shpedko, samoin tunnettu kirjailija
S. B. Ryerson, Tilaisuudessa oli
myös soittajia ja Expossa vierailleir
ta venäläisiä laulajia jotka nostivat
juhlatunnelman korkealle. Nyt siis
iloitaan ja riemuitaan suurten voitto­jen
jälkeen, aina Venus saavutuk­seen
saakka. • ,
Lokakuun 21:sen päivän rauhan
niarssi o l i yllätys Torontossa. 3,000
odotetun osaaottajari määrä ylitet­t
i in puolella ja se teki osanottajain
mielialan hyväksi kovasta kylmyy­destä
huolimatta.
Kaikissa yrityksissä saadaan voit­toja,
kuten esim. vaaleissa.
Lpk^kuun 22 päivänä pidetyt mdes
ten päivälliset onnistuivat myöskin
hj^vin josta tulee antaa suurkiitokset
äärettömän hyville laatikkojen val­mistajille,
ahkerille miehille ja suu­relle
päivällisvierailijain joukolle.
"Rummage myynti" on marrask.
4 pvä kello 10 aamulla. Marraskuun
5 pnä esitetään elokuva "Maaret,
tunturien tytär". Se on harvinaisuus
ja siksipä silloin joka kynsi mukaan,
se olisi kuin pikku reissu tunturil­la,
'.v,^• . • / v / ' - ;'
Man-askuun 25 pnä on pitkästä ai­kaa
kabai-etti ja siksipä silloin var­maankin
on haali täysi.
Kauneimmat kiitokseb sille valta­valle
yleisöjoukolle ja mainion oh­jelman
suorittajille jotka teitte Va­pauden
50-vuotisjuhlah niin onnis­tuneeksi.
— J . N,
VELJELLINEN ONNITTELUMME
VAPAUS-I-EHDELLE
50-vuötissyTitymäpäivänä!
Association iof
United Ukraii^ian Canadians
SUDBURYN OSASTO
(Jatkoa sivulta 2) •,
koolle i^aamisetcsli.Jlutn» yiitys j r m -
kesi siiheiiy että pt)ioIiieen vas^
tuunalalset henkilöt eivät Iähte>
neet tälle tielle.
Ko. tilaisuudessa Orvo Lahtinen
ja Niilo Koljonen käyibtivät varotta­vat
puheenvuorot.
— Järjestelmällisesti J . Rantanen
ja O. Järvelä ovait toimineet niin,
että kansanvaltaiset ammattiyhdis-tysvoinpat
ja sos.-dem. puolue py­syisivät
eripiiraisuud.en ja hajariai^
suuden tilassa. S A J : n puheenjohta­j
an Veikko Oksasen erottamiseen
johtaneet tapahtumat j a menettely­tavat
kesällä j a syksyllä 1965 täh­täsivät
lopulliseen heidän omaan yk­sinvallan:
toteuttamiseen SAJ:ssä.
S A K : n edustajakokouksen edellä
1965 he yrittivät aikaansaada toi­menpiteitä
Vihtori Rantasien säilyttS
miseksi S A K : n puheenjohtajan pai­kalla
siinä epäonnistuen mm. aika-
CIAn miljoonat
Liittojen johdon ja toimitsijain
sekä jäsenistön tietämättä Jaakko
Rantasen ja Olavi Jäi-velän luoman
valtajärjestelmän perustana ovat ol­leet
rahoituslähteet, jotka ovat työ­väenliikkeen
ulkopuolisia jä työ-väehliikkeen
pyrkimyksille vieraita.
C l A n ohella asiaan liittyy myös
muita tekijöitä. CIA:lta on varoja
tullut keväällä 1967 annettujen tie­tojen
mukaan 6 miljoonaa Vanhaa
markkaa kuukaudessa oli. yhteensä
72 m i i j . vmk. vuodessa. Jäi-jestelmä
jatkuLVarojen asiallisen valvonnan
aikaansaamiseksi jä tulon tyrehdyt-tämiseksi
käytiin sosiaalidemokraat­tisien
puolue- ja ay-miesten kes­ken
1966-^1967 keskusteluja, jotka
jäivät kuitenkin tulokseittomiksi.
Näiden varojen avulla luodun mieli-valtajärjestelmän
luonteeseen; on
kuulunut mm., että varojen velaksi
tai lahjaksi antamista on käytetty
tapauksesta riippuen. Ne, jotka ei­vät
ole suostuneet tekemään velka­kirjaa
ovat saaneet tarpeensa lah­joituksena.
Pääosa on sellaisia, jois­sa
oh käytetty sekä velka- että lah-jatilejä.
Joissakin tapauksissa on jo­pa
peritty korkoa, mikä käy selville
tähän liittyvästä muistiosta.
Osa näistä korko- ym tilisiir­roista
on löydettävissä mm. shek-kitlUltä
1260 P Y P Hakaniemi.
Järjestelmän luonteeseen kuuluu
' niiii ikään se, että monien rinnak-käjsliittojeh
tilintarkastajina toi­mivat
Jaakko Rantanen ja Olavi
Järvelä tai heidän luottamustaan
nauttivat henkilöt.
KIRISTYSTÄ ,
zLiittojen johtoa on taloudellisten
ym. inippuvuussuhteiden, suosioiden
kiristysten ja uhkausten avulla y r i ­tetty
alistaa annettuun toimintalin­jaan.
Esim. syksyllä 1965 Olavi Jär­velä
uhkasi erään liiton, johtoa 320,-
000 markan lainan irtosanomisella
seuraavana päivänä, ellei liitto
omaksuisi kielteistä kantaa ay:«heyt
tämispyrkimyksiin. Velat ovat Jär-jest(
Huki ry:n nimissä j a sen ainoat
toimivat jäsenet ovat Jaakko Ranta­nen
ja Olavi Järvelä.
SAJ:n ensimmäisestä edustajako­kouksesta
1964 lähtien kansanval­taisen
käytännön asem^ta on jär­jestön
piirissä vallinnut yksinvalta
ja mielipidevainot. Heti edustajako­kouksen
jälkeen Olavi Järvelä ke­huikin,
että huonohan sellainen jär­jestösihteeri
olisi, joka ei valituttair
si mieleistään ja kuuliaista hallitus­ta.
Epädemokraattisen valtajärjes­telmän
tukena yllä viitattujen teki­jäin
ohella ovat olleet tehokas mo­nille
tahoille ulottuva vakoUu- ja
yhteistyöverkosto, todelliset syyt
peittämällä, välikanavia myöten tai­tavasti
aikaan saatu SAJ:n valtuu-ton
rinnakkaisliittojen edustajain
huolto halutulle linjalle, valheiden
ja väärän informaation käyttö asee­na
jne.
Erityisesti näitä menettelytapoja
on sovdlettu annettaessa tietoja ja
ohjattaessa mielipiteitä ammattiyh­distysliikkeen
sovintoneuvotteluissa
omakohtaisesti toteamastani esimer­kistä
lähtien.
PAASION VETOAMUKSET
EHEYTTÄMISESTÄ
K U U R O I L L E K O R V I L LE
SDP:n puheenjohtajan Paasion
johdolla käytiin Lidossa 10. 2. 1965
neuvottelu. Paasion ohella . olivat
läsnä KTV-.stä Heinonen ja Riiko­nen,
VYstä Markkola ja Laaksonen,
SAJrstä J . Rantanen ja N . Koljonen.
Tällöin Paasio vetbsii että eikö voi­taisi
yllä mainittujen jät*jestöjen yä
hän aiemmin muodostanaaan yhteis­työhön
vetää mukaan Liikelutto. Ja
ottä olisi ^ilmeisesti maihdoUisuuksia
saada myös S A K ; n piirissä liikeh­dintää
sosialidemokraattisen ay-voi-mien
kokoamiseksi yhteen.. Keskus­telussa
Markkola sanoi mm.: Jaakko
me kaikki katsomme ja vetoamme
nyt Sinuun. Sinusta riippuu näiden
pyrkimysten kohtalo." Jaakko Ran­tasen
vastaus oli kielteinen sillä ou­dolla
syyllji, että Liikeliiton mukaar^
vetäminen näiden kolmen järjestöin
yhteistyöhön merkMsisi yuptokama-van
syntymistä asioista" SAK:hon
päin. Liikeliitto e i ollut SAK:n jä­sen.
Näin tämä asia raulcesi ja sa-pul^
n ym. tekijäin vuoksi. T^tä Mr-koitusita
varten Jaakko Rantanen
lensi Genevestä Suomefen ke^en
ILO:n _ konlerenssin kesäkuussa
1986. Asian taustaan liittyy myös
typv^enJiikkeen ulkopuolisia henki­löitä.
— Tällä Retkellä Jaakko Ranta­sen
laskelmat vastaisista pelii^äh-
.4oUisuuksd.^a läbtey^^ siitä, että
maa|i ''^ykylne^^ Pphjai-t^
än hajoaa tai saatetaan siihien
tilaan, f en jälkeen ^^yautuy^t
nykyistä otollisemmat pellmäh-dolUsMi^
detV samoin, että ^'ayr
pi^e^UämispyrkijnyHs^ el tujp
mitään, kiiten hän ehdottomana
käsityksenään lausui 17. 87 1967
Talassaaressa Olavi Järvelän kesä­paikalla
pidetyssä SAJ:n sisäises­sä
toimitsljapalaverissä. Tähän
liittyvän laajemman myös muita
tahtoja koskevan spekulaation
luonnetta on kuvattu : lähemmin
muistiossa.
maila alkoi K T V : n ja V Y : n erkaan­tuminen
SAJ:stä.
Prof, Warlksen johdolla käy-dyjstä
ay-eheyttämisneuyotteluls-tä
tolmitsijapaiayereissj^nnettiin
käsitys, että ne ovat käukpohjattu-ja
Kekkosen j a Moskovan tpimek-slaniiosta
syntyneitä ja niiden tar­koitusperiä
palvelevia.
JARRUTUSTA J A
KARIUTUMISYRITYSTÄ
Kun sitten syntyi Paasion joh­dolla
sosiaalidemokraattisten ay-miesten
pysyvä eheyttämisneuvottfe-lukunia,
jossa olivat mukana
myös SDP:n varapuheenjohtaja
Olavi Lindblom, puoluesihteeri ja
ajoittain myös pääministerin sihtee­ri
ym., niin ennen näitä kokouksia
Jaakko Rantasen johdolla SAJ:n
neuvottelijat pitivät tuntikausia tak-tiikkaneuvotteluja
siitä, miten pit­kittää
ja ajaa aikaa myöten karille
nämä eheyttämiskeskustelut. Elsim
syksyllä 1966 J . Rantasen kehotuk­sesta
Arava-lainoituspolitiikkaan jä
budjettimäärärahoihin liittyvissä
asioissakaan en saanut ottaa yhteyt­tä
Olavi Lihdblömiin, jottei hän oli­si
siitä saanut kimmoketta myös
ay-eheyttämisneuvottelukunrian
työn käynnistämiseen.
S A J : n jäsenliittojen johdolle ja
toimitsijoille on annettu sellainen
kuva, että ko. neuvottelussa on oltu
myönteisessä mielessä mukana on
vedottu kansanvaltaisuuteen ja käy­tetty
sos-dem, puoluetta kylttinä niis
sä; vaiheissa kuin se on sopinut.
Prof. Waris kävi pitkälti tois­tasataa
keskustelua ja neuvotte­lua
ay-eheyttämisestä. Paasion
johdolla niitä' on käyty myös suu­ri
määrä, samoin monissa muissa
puitteissa ja nyt he jatkuvat am-mattiyhdistysliikkeen
omissa neu­vottelukunnissa,
joissa myös SA-J:
n johto on mukana — ajak-seen
ne lopullisesti karille kuten
ilmoitettu on.
Tällä pohjalla harras henkilökoh­tainen
toiveeni on hälventää pois
asiattomuudet ja saada aikaan avoin
hedelmällinen ja rakentava yhteis­työ
kotimaisten osapuolten kanssa ja
myös pohjoismaisten, neuvo^toliil ta-laislen
jä amerikkalaisten ja mui­den
maiden vastaavia päämääriä
kunnioittavien ihmisten kesken. Tie-demiestasollä
ja myös ammattiyh­distysliikkeen
piirissä tämänsuun­taista
yhteistyötä olenkin saanut ko­kea
runsaasti parina viime vuotena,
vaikka sitä joskus Ovatkin häirin­neet
viittaamani kieroutuneet i l ­miöt,
ja n i i l l e vihkiytyneet maan­alaiset
organisaatiot. ;
Käsitykseni on, että jos ihmiset
kutsuvat itseään kansainvaltaisiksi
ammattiyhdis.tysmiehiksi ja -naisik­si,
se asettaa heille myös määi-ätty-jä
henkilökohtaisia velvoitteita.
Joukko keskeisiä SAJ:n toiminnan
luonteeseen ja päämääriin liittyviä
kysymyksiä on tässä selostuksessa
Otettu esille. Tämän jälkeen kukaan
ei voi enää sanoa, ettei ole tiennyt
asioista, ei ole tullut ajatelleeksi
tai kysyneeksi. Tämä henkilökohtai­nen
kannanottoni merkitsee samalla
sitä, eitä jokainen muukin joutuu
henkilökohtaisten johtopäätösten te­koon
vastaisesta tien valinnastaan.
19. 9. 67.
D o n haalin
Icalenteri
Tojmp^n Naisten järjestämJIt
magp niyyfiti on h a i l i l l a lauantaina
raarra^uvin 4, alkaen kello 10 aa­mupäivillä.
Kiitos kaiki^a l ^ j o i -
tUjksi^ta.
Sunnunitfuna, marrasikuijm 5 päivä,
k/ello 4 iltapäivällä esitetpn kau­nis
elokuva, Maaret, tunturien tyttö.
JFirvlandie kuoro järjestää kahvitar­joilun.
Sunnuntaina, marraskuun 12 pj^i-o
n myöskin elokuva esityksiä.
S i l l o in nähdään kuvat LENIN 1917
ja Staly\grÄdin taistelu. Tilaisuudes­sa
on niyö^kin l^ahvitarjoilu, esitys
aika kello 4, ja on se järjestetty
Neuvostoliiton 50 juhlavuoden mer­iteissä,
Toronton Osaston marrask. kuu-kausikokqus
on~ haalilla maanantai­na
6 päivänä.
Toimen naisten kokous pidetään
haalilla toi-staina marraskuun 9
päivä 7.30. Tervetuloa joukkoomme.
Tiistpi,.lpH&k 31 p. —-.Tuesday, Qct. 31,. 1$67. Sjvti 3
Ehdottaa kesliuäeiujen edelleen
l(eliiWistä yhteisloimtasfa
(Jatkoa sivulta 1)
Torontosita sekä Edwin Suksi ja
W. Eklund Sudb^rysta.
Kokous kunnioitti minuutin h i l -
jaisuudella niiden muistoa, jotka
ovat menneet sinne, mistä ei pa­luuta
ole, ja kuultuaan Vancou-'
verin vanhainkotia kohdanneen
onnettomuuden uutlstiedon, edus­tajakokous
lähetti vancouveriUi-sen
Mandi Rannan ehdotuksen pe...
. rusteella seuraavan sähkeen:
Finnish Canadian Rest Home,
Vancouver, B.C.
"Täällä kokoontunut Canadan.
Suomalaisen Järjestön edustajako­kous
esittää syvimmän osanotton-sg
lepokotianne kohdanneen on-
VAPAUS AIOTAAN LAAJENTAA
KERRAN VIIKOSSA 6-SIVUISEKSI
Vapaudelle hyvä .
syntymäpäivälahja —
Sauli Slc; Marie. —- Steelton
haalilla tänä iltana pidetystä Bin­gosta
oli tuloja $53,00, joka sum­ma
liihetetään Vapauden synty-mäjpäiyälahjana
lehtirahaston hy­väksi.
• V:; .
Kiitos kaikille hyvästä kannatuk­sesta,
niiq voittojen lahjoittajille
kuin myöskin pelaajille, jotka oli­vat
saapuneet tähän tilaisuuteen
tuomaan roponsa yhteisen asian
hyväksi. —- Snen. -
(Jatkoa sivulta 1)
jeleviä farmareita sekä toimistotyö­läisiä,
pikkuliikemiehiä j a ns. hen­kisen
työn tekijöitä, j o i l l e kaikille
työväenliike on loppukädessä eduk­si,
ja joiden puolestapuhujana työ-väenlehden
tulee toimia.
"Toisin sanoen, tavoitteena ja
tbimitu-spolitiikkamme kohteena bn
oltava entistä selvemmin kaikki, tai
ainakin miltei kaikki täkäläiset kan­salaisemme.
'•Emme tarkoita sitä, että meidän
pitäisi jotakin tinkiä ' työväenliik­keen
tiimoilta. Siitä e i ole lainkaan
kysymys. Päinvastoin Vapaus on
perustettu työväenlehdeksi ja sel­laisena
sen tulee pysyä. Mutta sa­malla
kertaa on muistettava, että
nimenomaan Vapauden kautta ja
avulla voimme ehkä kaikkein par­haiten
ja helpommin lähestyä täkä­läisiä
kansalaisiamme yleensä, jos
I kirjoituksissa ja toimituspolitiikas­samme
yleensä opimme entistä pä-remmin
'tekemisen taidon'. Siihen
on meidän pyrittävä.
Toimintakertomuksessaan Eiklund
antoi kirjeenvaihtajille kiitokset
seuraavin sanoin:
"Vapaus on kuluneen 17 kuukau­den
aikana saanut uutterilta kir­jeenvaihtajiltaan
paljon arvokasta
avustusta . ja lukea. Sydämellinen
suurkiitos siitä heille kaikille.
"Toisaalta olisi toivottavaa, että
Vajpaudelle saataisiin entistä enem­män
sekä paikallisten kirjeenyailita-j
i en uutisluontoisia tiedoituksia
pajkkakuntiensa täi keimmislä ta­pahtumista,
että lukijain mielipide,
ilmaisuja lyhyiden ja nasevien kir­joitusten
muodossa, jotka julkais­taan
'kirjeitä' osastossa.
"Jos Vapauden jokaisessa nume­rossa
olisi 2 tai 3 noin 200—300 sa-
, naa käsittävää kirjettä, missä luki­jat
arkailematta esittävät oman mie­lipiteensä
hetken kysymyksistä,
niin se rikastuttaisi sanomattoman
paljon lehteämme ja nostaisi suur­ta
mielenkiintoa tällaista keskuste
lua kohtaan.
"Me olemme sanoneet sen ennen,
ja korostamme sitä nyt tämän yh­tiökokouksen
kautta kaikille kaiisa-
Iäisillemme: 'Kirjeitä' : osastossa
julkaistavien mielipiteiden ei tar­vitse
olla ikäänkuin yhdessä valin­kauhassa
muovailtuja. Niissä kir­jeissä
voidaan keskustella vapaasti
asioista huolimalta siitä mitä miel­tä
on • esimerkiksi lehden toimitus.
Kirjeitä osjistossa voidaan antaa
tukea ja pontta lehden toimituksen
kannanotolle ja sellaisilla kirjoi­tuksilla
voi toisinaan olla hyvin
suuri ii-yo ja morkitys;. Mutta kir­jeitä
Osastossa voidaan esittää inyös
vaälakkaisia mielipiteitä toimituk­sen
kantaan nähden tai keskustella
asioista, josta toimitus ei ole syystä
tai toisesta kantaansa määritellyt.
"Jos tämä yhtiökokous löytäisi
keinon, miten lehdestämme saniai­siin
muodostetuksi tällainen vilkas,
jatkuva keskustelufoorumi, mihin
osallistuvat mahdollisimman monet
lukijat ja varsinaisen lukijakun­nan
ulkopuolellakin olevat, se nos­tattaisi
mielenkiintoa ja auttaisi
osaltaan paljon Vapauden levittä­mistä
entistä laajemmille kansalais­piireillemme;''
E r i seuduilta saapuneet edusta­jat
toivat julki paikkakuntansa
mielipiteen Vapauden suhteen. Esi­tettiin
myös sellaisia toivomuksia,
että paikkakuntakii-jeet eivät saisi
olla l i i an pitkiä lehden pienen koon
huomioon ottaen. Asiat olisi pyrit­tävä
esittämään liikaa niitä pitkittä­mättä.
Lisäksi ilmeni, että pitem-pienkin
matkojen päässä olevilta
paikkakunnilta olisi saatava ajan­kohtaisia
tiedonantoja, jotka kum­minkin
olisi saatava toimitukseen
mahdollisimman ajoissa ehtiäk.%en
painokuntoon ja tämä asettaa rajoi­tuksia
viimekäden tietojen suhteen
— ainakin pitkien sellaisten —
koska mahdollisimman pieneksi su­pistettu;
työhuonekunta ei kykene
saamaan enempää aikaan kuin .mitä
on koneille mahdollista.
Vapauden liikkeenhoitaja E. Suk­si
sanoi tehneensä 'vertailuja .mui­den
suomenkielisten Vapauden
kanssa samansuuruisten sanoma­lehtien
välillä ja todenneensa, että
kaikkiin muihin verrattuina Vapau­dessa
bn paljon enemmän täi'keitä
uutisia. Vapaudessa julkaistaan pal­jon
sellaisia läheisiä kansalaisiamf
me koskevia uutisia kuin esim. ter­veys-
Ja vanhuudeneläkkeitä sekä
työoloja koskevia lakeja ja asetuk­sia,
jotka läheisesti koskevat Vapau­den
lukijoita ja joista erikoisesti
kannattaa olla kiitollinen, koska mo­net
eivät tällaisia uutisia saa eng-lankielisistä
lehdistä.
Vapauden'si.säilöstä ja yleensä ko­ko
lehdestä keskusteltiin vilkkaasti,
mutta yleinen mielipide oli kum­minkin
sitä mieltä, että se on hyvä
lehti ja palvelee lukijakuntaansa
hyvin. Luonnollisesti olisi saatava
lehden lukijakunta laajenemaan ja
kirjeenvaihtajakunta lisääntymään,
kuten jo toimituskirjoituksessa. esi­tettiin.
• _ '
Vapautta koskevien mielipideil­maisujen
jälkeen esitti- kokouksessa
valittu , ponsikomitea mielihyyänsä
siitä, että Vapauden lukijat ja kan­nattajat
ovat tämän Centennialjuh;
lan ja Vapauden aikana toimineet
varoja.m ja voimiaan säästämättä
niin kiitettävästi, että yhtiökokous
piti mahdollisena Vapaus-lehden
laajentamisen; Se oli sellainen ilosa-neitomuuden
ja sen yhteydessä
tapahtuneen ihmishengen mene­tyksen
sekä toisten loukkaantumi­sen
johdosta."
Edustajakokousten välisen ajan
tiliraportit ja niiden yhteydessä o l ­leet
tilintarkastajien lausunnot esit­tivät
Wilbert Böhm j a Helen Tar­vainen,
Ne hyväksyttiiin yksimieli­sesti
ja asianomaisille myönnettiin
tili- ja vastuuvapaus.
Raportteja omilta alusiltaan ja
Q^stMltaan esittivät Sofia Pöntiö ja
Toby Jläkala Sudburysta," Mandy
Ranta Vancouverista, A. T. H i ll
Port Arthurista sekä- Matti Mäkelä
ja W. Säilä Torontosta.
Esitettyjen raporttien ja edusta­jien
saamien evästysten perusteella
osallistui keskusteluun Sofia Pön-tiö,
Wilbert Böhm, Toronto, A. T.
H i l l , Matti Mäkelä, Edwin Suksi,
Helen Tai-vainen, A. Kääriäinen, W.
Eklund, Mandy Ranta, W. Säilä,
Len Hjorth, Jussi Toivainen ja
useat "seuraajat".
Veljesedustajina oli kokidtlii^essa
Eino Välkki ja Ake Ilunnakko,
edustaen SCAUL:a j a mrs.>'Nora
Rodd CanadVin Congress of- We-men
järjestöstä, .^-y;,-,
Kokouksessa hyväksyitiiri asian­omaisille
järjestöelimille osoitettu
vetoomus, missä suositellaan •kes­kustelujen
uudelleen aloittamista ja
neuvottelujen avaamista siitä,;että
päästäisiin urheilu- ja musiikkijuh­l
i en vietossa "todellisten suurjuh­l
i e n " järjestämiseen ja sitä ennen
"pienempään" yhteistoimintaan mah
doUisten yhteensattumien välttämi­seksi
sekä toinen toistemme tilai­suuksien
rikastuttamiseksi. Julkai­semme
oheellisena tämän tärkeän
asiakirjan kokonaisuudessaan.
Pääministeri Lester B. Pearsonil-le
lähetettiin kaksi kirjettä: Yhdes­sä
huomioidaan : hintojen , jatkuva
kohoaminen ja sen aiheuttamat vai­keudet
suhteellisesti pienillä tuloil­la
eläville kansalaisille yleensä se­kä
suositellaan erikoisen komission
nimittämistä siinä mielessä, että se
tutkii hintojen kohoamisen syltä ja
ennenkaikkea sitä, mitä voidaan
tehdä hintanousuvyöryn pysäyttä­miseksi.
,
Toisessa kirjelmässä kehoitetaan
liittohallitusta vaikuttamaan osal­taan
Yhdysvaltoihin niin, että se
lopettaa Pobjois-Vietnamin popi-mituksen
ja ryhtyy neuvottele-maaii
rauhanomaisesta ratkaisus­ta
Geneven sopimuksen kirjaimen
ja hengen mukaisella tavalla.
Liittovaltion tei-veysministerille
lähetetyssä kirjeessä kiinnitetään
huomiota lääkkeiden suhteettoman
korkeisiin hintoihin, jotka ovat ras­kaana
taakkana niille, joiden elämä
sairauden vuoksi on muutenkin vai­keata.
Edustajakokous liiMyi yksi­mielisesti
niihin mtiihin canadalais-piireihin,
jotka vaativat käytännölli­siä
toimenpiteitä lääkkeiden hinto­jen
alentamiseksi.
^ Suurta huomiota kiinnitettiin ko­kouksessa
nuorisokysymykseen ja
asian johdosta hyväksytyssä päälös-nomä,
että mielihyvin sellaisen /lauselmassa suositellaan, että To-lukijakunnalleen
tarjoaa suurempi- ronton nuoret — tässä maassa syn­kin
l e h t i k u i n mitä on Vapaus. A s i -
;;a koskeva päätöslauselma, siihen
.siäältyviiie"ehdotuksineen", julkais
taan oheellisena kokonaan. Samoin
julkaistaan kokouksen lausunto Va-^
paudon sisällöstä. — L.P.
Viikonlopuii
urmissa
77 \
Toronto. — Viikonvaihteen ai­kana
kuoli Canadassa tapaturmai­sesti
77 henkilöä, joista 66 maan
tieonnettomuuksissa.
Viikonvaihteen tapaturmat las­ketaan
tppahtuneen kello kuu­desta
perjahtai-illasta kello 12
maanantaita vasten yöllä.
V i i s i henkilöä kuoli ampuma-tapaturmissa,
2 tulipalossa, kaksi
hukkumalla ja 2 muilla tavoin.
— Työpalkka on Neuvostoliitossa
työläisten tulojen päälähde. Viime
vuonna pH työläisten ja itoimihenki-löidien
rahapalkka noussut vuodesta
1950 noin 50 piosentilla. I^ykyisen
viisivuotiskauden (1966—70). aikana
se nousee edelleen noin 20 pros.
i* *i* ^* *l* ^J* ^ fJ« ^4 ij« »J» ^ •{* ^ *{• ^ ^« »JV^ ^ ij» •J» »J» «J»
t Sydämellisesti kiitän kaiik- 5
t kia ystäviä sekä Toronton sai- ^
j raskomiteaa useista. yieras- *
* käynneistä ollessani St. M i - *
* cl^aers sairaalassa. *
% Kiitos niyös korteista ja kir- |
1 jeistä, joilla muistitte minua. |
t Parhain kiitokseni
kaikille kaikesta.
MATTI RAiPO
Kapuskasing
•
Ontario *
Muinais'ten vaiureiden
taidonnäytteitä
Keski-Kazahstanin aroilta arkeolo
git ovat löytaneetlerinomaisia näyt­teitä
muinaisesta valutaidösta; esi­neet
oVat peräisin 900—600 luvulta
ennen , ajanlaskumme alkuar-Kaza-hien
esi-isät olivat taitavia käyttä­mään
savesta,: metallista ja kivestä
tehtyjä valumuotteja ja taisivat
myös suurta ,mestaruutta vaativan
valun yahamuotteihin. Muinaiset
metallurgit osasivat myös valssata
kultalevyjä ja valmistaa kultaketju­ja.
•.
tyneet ja kasvaneet kansalaisemme
yleensä — muodostaisivat laajapoh­jaisen
komitean siinä mielessä,.että
he itse voisivat keskustella nuorem­man
sukupolven järjestjTnismahcipl-lisuuksista
ja tehdä tutkimiistehsa
perusteella ehdotuksia j a ; esityksiä
sekä CSJlle että SCAULUe. Järjes­tö
puolestaan lupa antaa;i kaiken
mahdollisen tukensa seilaisen nup^
' risokomitean itsenäiselle työlle.''' :
Kokouksessa annettiin s i i u i ^ huo­miota
lehtiemme Vapauden^JärLie­kin
lukemis- j a ennenkaikkea .levit-tämistyölle.
Siitä asiasta hyväksytty
päätöslauselma julkaistaan tänään
toisessa paikkaa lehteämme.
Herätetyn kysymyksen johdosta
edustajakokous hyväksyi kannan,
että tulevan vuoden suurjuhlaa
koskeva aikakysymys on loppuun
käsitelty.
Kokouksessa tehtiin luonnollisesti
lukuisia järjestön sisäisiä asioita
koskevia pääitöksiä ja suunnitelmia;
Keskustelu oli vilkasta ja avonaista.
Mieliala oli reipas" ja toivorikas. Kel­lo
yhdeksän'aikaan lauantaina alka­nut
ja kello neljä iltaHPäivällä kes­keytetty
CSJn edustajakbkous jat­kui
sunnuntaiaamuna ja päättyi k lo
11 tienoissa aamupäivällä.
— Voinpa sanoa neidille, että mi­nulla
on tanssi veressä!
— Siinä tapauksessa teillä täytyy
olla huono verenkierto, koska se ei
ole ehtinyt Vaikuttaa teidän jalkoi­hinne
asti . . .
KAUNEIMMAT KIITOKSET
Irja Salmiselle, Lydia ja William Niemelle sekä Vieno
ja Eric Sjömanille kaikesta siitä avustäi, jota sain Onnin
sairauden aikana. •
HILDA TERVO
I Scarborough Ontario