Vapaus, May 25, 1968

              ir ^MmmiHiiiiiiinfl
- 5 - ' " s
Ta|ijid; ja Matti Laakso varmimmat
painin olympiakatsauksi^sa
Seiääfoki. — Eer6 t a p i o Mat­t
i Lalksd esittivät' varminta ikuntoa
V tSällä sunnuntaina pSättjntieissä p a i -
' jttin: ' 'olyiniiiakatsauksissa. HeidSn
Sar^avöittorisa oli täysin kiistaton-
IPutnltit i f i a ^ Stmoi»m
ja ^lidNii. fk!^
TajB^pei^. — Suomen ja Ruotsin
- ipainonnostomaaottelu Tampereel^
. 19. touikoJcuuta on elikä kaikkien a i ­kojen
adihtoisin. Kauden käi-kitulos.
ten perusteella menivät voitot ta^
san 3T- 3 i ja raskaansarjan mieliillä
on sama ttilos 505 kg.
Suomi voitti Ruotsin ensimmäisen
kerran vuonna 1958 tuloksella 5-^2,
- {ja sen jälkeen valtikka onkin pysy­nyt
lahden tällä puolen. Viime ai
koina Ruotsista on kuitenkin kan­tautunut
suorastaan pelottavia tie­toja:
sarjassa 90 kg. erittäin
ikas Bo Johansson on saavuttanut
500 kg:n haamurajan. Kaarlo Kan-gasnieipellä
on todella vaikea tehtä­vä
tuoda piste kotiin. Kahden ylim.
män sarjan korkeatasoiset kamppai.
l u t antavat varmasti suolan tälle
maaottelulle.
Myös Mälti Laakso öli sarjansa pa­ras
j a samaa voidaan sanoa 97 kg:n
sarjan voittaneesta Gaj MalmliergiS'
ta. toisfel sapjavoittajatidivat 57 kg
J u i s i Vestei-inen, 57 ikg Risto' bjöi>
lih' ra^a^ssa soijassa Ärje l^adbor-nik,
joiden paremmuudesta voidaan
hyvin paljon jossitella. Yllättävin o l i
kuitenkin alle 87 .kg:n sarjan rat­kaisu,
jossa ensiinmäinen sija jou­duttiin
: j ^ a m a an kolmen miehen
Teuvo Ojalan, Tapani Mäenpään ja
Pentti Punkai-in kesken. \~
Nyriklkeilyii Mielitämiiiien
jämn elsUlä ^
Kööpenhamina; — Joukko poh­joismaisen
neuvoston jäseniä on eh­dottanut,
että neuvosto kehottaisi
Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruot­sin
hallituksia ikieltämään ammatti-njcPJckeilyn,
. , ,
Esityksen tekijät viittaavat nyrk­keilyn
aiheuttamista vahingoista
tehtyyn mietintöön, joka julistettiin
Poiiijoismaiden neuvoistossa aiem­min
tänä vuonna; Islannin ammatti,
laisnyrjokelly kiellettiin jo vuonna
1956. Ruotsissa oikeusministeri
Herman K l i n g on voimakkaasti hyö­kännyt
ammattilaisnyrkkeilyä vas­taan.
Noe, 14 vuiotias
i9& cm
Pariisi. — 14-vuotias ranskalainen
koulupoika Marc Noe o n hämmäs
tyttänyt asiantuntijoita hyppäämäl
lä korkeutta 195. Tämä tapahtui
kaiken lisäksi melko vajanaisella
tyylillä.
Montegeronin nourisokilpailuissa
P a r i i s in lähellä hän o l i vähällä
paastä myös 2 metristä. Tiettävästi
vain kerran aikaisemmin on suun­nilleen
saman ikäinen poika selviy­tynyt
kahdesta metristä. Hän o l i
venäläinen Vasili Tshmarski, joka
15 Vuoden ikäisenä vuonna 1957
hyppäsi 2 metriä; Hän joutui kui­tenkin
vähän myöhemmin -luopu­maan
urheilusta akillesjänteen v i -
oittumisen takia.
Mainittakoon, että maailmanen-nätysmies,
venäläinen Valeii B ru
mel pääsi ISrVUOtiaana vain 175.
Huhtijkuiin 6. paljaötettiin Helsäftglti Oayirti5)ia"«art3äin^^
nien'€nsiminäiinm r^UilhMii^at^ Tämä feuvanveistäljä Essi Reft-vallin
valmistaima patsas on kolmen ttiietrin korfcuisellä alus­talla
ja^pronssiitti vaieitulla naislhalhimolla on pituiuitta runsaat
viisi metriä. Patsas painaa kaksi ja puioli tonnia. Kuivan on
otrtnut ja Liekille lähettänyt J . E. HuttUihiön Helsitigistä, Häinien
kirjoittamansa runo "Rauhanpatsas" julkaistiin Liekissä.
LirOKKÄSODAN JÄIKINÄYTÖS
h k taas
ME tempaus
- 'Lugansk; • — Eestiläinen Jan
Talts tempaisi Neuvostoliiton pai­nonnoston
- mestaruuskilpailuissa
153,5 kg, mikä ylittää 0,5 k g hä­nen
nimissään olevan painonnoston
•raskaan keskisarjan maailmanennä­tyksen.
ME-Bdjajev
oli kölbnas
Lugansk. — Donetskilainen opet­taja
Grigori Kotshiev saavutti vuo­den
väliajan jälkeen Neuvostoin
ton painonnoston keskisarjan mes­taruuden
tuloksella 470 kg. Toisek­si
sijoittunut viimevuotinen mesta­r
i Boris Selitski nosti saman tulok­sen,
mutta o l i 300 g. Kotshievia pai^
naVampi. Kolmannen tilan valtasi
kieviläinen Vladimir Beljajev t u ­loksella
460 kg, mikä on 25 kg. hä­nen
nimissään olevaa maailmanen.
nätystä huonompi.
Pentti Pousi on hypännyt USAssa
pidetyissä yleisurfieilukilpailuissa
Suomen ennätyksen kolmiloikassa,
llänen ituloksensa 16,48 on kahdek­san
senttiä parempi jo lähes kah­deksan
vuotta vanhaa K a r i Rahka­mon
entistä ennätystä.
Pentti Pousin tulos on myös kau­den
maailman kärki tämän kesän
tilastossa, seuraavana tulee Austra­l
i an McGrath 16,32 ja sitten USA;n
Hopkins 16,29 ja n i in ikään j ^ k l
Walker 1626. Kovien neuvostoliit­tolaisten
kolmiloikkaajien saavutuk­sista
e i o le vielä kantautunut tieto­ja.
Mitä kauneimmat
KEVÄÄN
K U K K A S E T
rakkaimpamme
Hannes Vuoren
MUISTOLLE
Kuoli toukokuan 27 pnä 1967.
Syvästi kaivaten,
, IRENE VUORI
DOLORES JA KEVEN
st Catharines Ontario
Yliopisto irti
sodaiikäyiinisitä
Lontoo. — Y l i 1,000 Essexin yli­opiston
opiskelijaa uhkasi torstai-iita-na
jäädä pois lukukauden lopputenteis­tään,
ellei kolmen ylioppilaan erot-tamismääräystä
peruuteta.
Kolme opiskelijaa erotettiin yliopis­tosta,
koska he olivat heittäneet sa­vupommin
mielenosoituksessa vasta­lauseeksi
sen johdosta,, että yliopis­tossa
on tällä hetkellä kemiallisen so­dan
erikoistuntija, tohtori Thomas
Inch.
, Kahden viime päivän aikana oli
joukko opiskelijoita joita tukee myös
40 yliopiston opettajaa, pitänyt hal­lussaan
yliopiston rakennuksia ja vaa­tinut
laitoksen muuttamista "vapaak­si
yliopistoksi''.
— E i liika lihota, jos ei kohtuus
elätä.
(Jatkoa 12 sivulta)
ko Paavolaisen tutkimukset valkois­ten
terrorista päätyvät suunnilleen
samaan tulokseen.
Taistelujen kestäessä tapahtui
myös punaisten puolella veritekoja.
Oikeuskansleri K. G. Söderholm
esittää kirjassaan tutkimuksen pu­naisten
puolella surmattujen valkois
ten ammateista ja luettelee tässä
yhteydessä 624 surmattua, jotka
ovat tulleet esille valtiorikosoikeu-den
käsittelyssä. Söderholm väittää
punaisten puolella surmatuiksi tul­leiden
valkoisten luvun nousevan
yli tuhanteen. Jaakko Paavolainen
toteaa tutkimuksessaan "Punainen
terrori" punaisten puolella surmat­tuja
olleen 1,649.
Osa näistä surmatuista oli todella
joutunut järjestäytymättömien r i -
kollisainesten murhaamaksi. Huo­mattava
osa o l i kuitenkin joutunut
kiinni valkoisten vakoilu- ym. tehtä­vissä
ja saanut niissä surmansa. Nä-mä
lisäsivät ns. punaisen terrorin
uhrilukua. Joka tapauksessa Kansan
valtuuskunta ja punaisen kaartin
johto kielsivät jyrkästi moneen ker­taan
ryhtymästä mihinkään terrori­tekoihin
ja monia niihin syyllistjmei-tä
rangaistiin vallankumouksellisel­la
ankai-uudella.
V A L K O I N E N M I E L I V A L TA
Nekin työläiset, jotka eivät joutu­neet
vankileireille, saivat tuntea
Kauneimmat
PUNARUUSUT
SiniuUe
Hannes Vuori
On vuosi kulimuit
kun poistuit joukostamme.
Sinua aina muistaen,
DONALD, ELLI j a ARVO
st. Catharines Ontario
Keliaitti USAta
alittamaan
nee1(ereitä
New York — U S A : n ydinvoima-tiedemies,
joka auttoi atomipom­min
kehittämistä haluaa hallitukr
sensa vähentävän kallista avaruus­ohjelmaansa
ja ohjaamaan nämä
varat Amerikan neekereiden oloti­lan
parantamiseen.
"Me panemme vaunut hevosen
eteen", sanoi tri Ralph Lapp, joka
on arvostellut USA:n ydinvoimaoh­jelmaa
sitten toisen maailmahsodan
ja joka on nyt k i r j a i l i j a : j a luen­noitsija.
Hän oli Torontossa kolme
päivää nauhoittamassa CBC:lle
Science and Conscience (Tiede ja
omatunto) televisio-ohjelmaa.
" U S A käyttää miljardeja ja tulee
käyttämään miljardeja enemmän
avaruusohjelmaansa tulevaisuudes­sa",
sanoi hän, "aikana jolloin on
huutava tarve puhdistaa neekerien
ghettot."
"Se näyttää irooniselta" hän jat­koi,
"että sinä päivänä kun t r i Mar­tin
Luther King murhattiin, me
laskimme puolenmiljoonan dollarin
laukauksen avaruuteen Cape Ken­nedystä."
'Me olisimme voinut käyttää" tä­män
rahan viisaammin." Hän sanoi
että USA:n neekerit tekevät väärin
marssiessaan Washingtoniin. Heidän
pitäisi mai-ssia Cape Kennedyn alu­eella,
joka on avaruusaluksien lä­hetyspaikka",
sanoi hän '
Täs&ä on vaMaus korkeisiin
kustannuksiin, suuriin käsirahoi­hin^
ikäviin asunto-ongelmiin
Tämän vuoksi 1) Pienii käsiraha
2) Toiioiittön paras sijaintti
3) l ^ k m i ^ i m n a i s d m L ^^
4) Puhdas ja terv^eellineii ibna
5) Valmuultta, !ku(kaan ei voi häätää teitä -
6) Säälstdjä sääimöllisten IkuniJkaiuisiitiiaiksujen vuoksi
7) Omaisuiudm ain^ioninousuia,^^^!^^
töjeai survo lasbäe eniemitiäii Ikuin pienften
Kyssää 1 ta/i 2 maikuiuihiuioiiLeein etisunltoja asnimlto-otsakie yhfUöstä
LAURI K A N G AS
Kotiin 225-1751 - KONTTORIIN 487-3333
Toronto, Ontario
valkoisten voiton seuraukset varsin
raskaana. Kaikki työväen poliittinen
toiminta o l i kiellettyä. Suojeluskun­talaisten
mielivalta piti varsinkin
eräillä maaseutupaikkakunilla yllä
pelkoa j a : epävamiuutta. Yksikään
työläinen joka oli kuulunut työväen­järjestöihin,
tilannut työväenlehtiä
tai jonka tiedettiin vain kannatta­van
työväenliikettä, ei voinut olla
varma . huomisesta päivästä. Vangi­taanko
vai joutuuko riehuvien suoje­luskuntalaisten
ampumatauluksi?
Tällaiset kysymykset painoivat mie­liä
nälkää näkevissä työläiskodeissa,
huoli vankileireissä viruvista omai­sista
lisäsi tuskaa ja levottomuutta.
Tynkäeduskunnassa käytiin edel­lisen
vuoden suurten uudistusten
kimppuun. - Työnantajat koettivat
käytännössä jo soveltaa jatkettuja
työpäiviä ja kiristää työoloja. Val­tiovalta
suoritti suurpuhdistusta
rautateillä, postilaitoksessa ja muis­sa
virastoissa sekä koululaitoksessa..
Kaikki punaisten puolella olleet ero­tettiin
armotta, jokainen joka ei liit­tynyt
suojeluskuntaan joutui niin
ikään erotetuksi tai ainakin painos­tuksen
kohteeksi.
(Teoksesta Suomen Kommunistinen
Puolue v. 1918—1924)
Valkoisten
miiistiojuhla
Moskova — Neuvostoliiton h a l l i ­tuksen
iltalehti Izvestija kiinnitti
viikko sitten tiistaina huomiota
torstaina Tampereella pidettävään
Suomen kansalaissodan valkoisten
muistojuhlaan ja totesi, että tjlair
suus on rauhansopimuksen vastai­nen
sekä tähtää Suomen ja Neuvos­toliiton
suhteiden huonontamiseen.
Izvestija muistutti Mannerheimin
osuutta Suomen historiassa ja huo­mautti,
että Tampereen tilaisuuden
järjestämiseksi ilmoitettu Vapausso­turien
Tukirahasto jatkoi rauhansOr
pimuksessa kielletyn .Vapaussoturi­en
Liiton toimintaa.
Tampereen tilaisuutta koskeva
kommentti julkaistiin lehden ulko­maansivulla
näkyvästi neljällä pals
t a l la vamstettuna otsikolla ' V H a -
rallinen hanke". Kirjoittaja S. Zy-kov
lainaa pitkään Kansan Uutisten
kirjoitusta vapaussotamyyiistä ja
Suomen itsenäistymisestä Leninin
hallituksen myönnettyä maalle i t ­senäisyyden.
Toronton M M
Toronto. — iSäimmte tilaisuuder
nauttia suui^enmoiäestift kohsertista
Massey haalilla lauantaina tk. 11
päivän iltana, United Ukrainian
Shevohenko mies-kuoron, mandoilii-ni-
orkesterin j a tanssijoi<ten esityk-,
sistä; Ukrainalaisten 5{MfUOti8-juh-lassa.
Juhla-ohjelma oli kerras­saan
mahtava ja vielä mahtavam­maksi
teki SQn j u u r i Buroopanms^t-kalta
palanneen kuuluisan tenori-soololaulajan
Alexander ticknovic-h
i n eaitykaetf.jotka 'nostattivat ajp.
loodimyrskyn yleisöltä. Kaikki oli
'korkeatasoista esitystä tältä toista
sataa käsittävältä-taiteilijajoukolta
joka tekee paljon työtä sen ieteen
ja sitten näin- mahtavasti onnistuu
iMandoliini-rOrkesterin konsertti
on-sunhuntaina toukokuun 26-päi­vänä
kello 2.30 ip. Bickford Pavk
High School Auditoriumissa,_7T7
Blöor St. W. Liput ovella $2.00 T
Neuvostoliiton laivaston yhtyeen
esitykset Maple Leaf Gardensissa oli
tuhansille nautinto ja nähtävyys.
Tamolan avajaiset pidetään ke­säkuun
1. ja 2. päivänä. Sunnuntai­na
2. päivänä esiintyy kuoro ja on
muutakin ohjelmaa. Lauantai-iltana
on kabarettitanssit, että on lystiä
ja touhua jokaiselle kuten aina en­nenkin.
Tervetuloa suurin joukoin
mukaan. J-N.
l ^ M ^ m , toaltök.^ äs t)--^ Sätul«tey> Uky 25, löös ^ sivu i
SUOMEN UUTISIA
Helsinki — (Suomi-Seura) —•
Viiosiiia^sit^ kestäneet tutl^imu^-c
set Pielaviedfen »SaViöin kuparimal?
miiÄta ovat nyt liäättyneet, ja ne
johtavat todennäköisesti • kaivostoi-ninnan
aloittamiseen Pielavedellä.
I^aiV^^toiibmtväh )16Uafrtihen ädttist.
tanee tJutakuthptt Oy:n tfehl^väfe-
3i. (SS)
Poroeloa u^kaa tuho ^,
Kevät on myöhässä Lapissa, ja
poroeloa uhkaa kato poibjoisimaiissa
paliskunnissa. Porojen ravinnon
saanti on ollut: vaikeaa huhtikuun
Tehkää Suomi-matkanne
BALTIC STEAMSHIP
LINES'in
matkustajalaivalla
"ALEXANDR
PUSHKIN"
Montrealista Helsinkiin
ilman mitään vaihtoja.
Kulkuvuorot Montrealista:
TOUKOKUUN 30
KESÄKUUN 29
E L O K U U N 15
; : . S Y Y S K U U N -=W V
L O K A K U U N 17
Kulkuvuorot Helsingistä:
TOUKOKUUN 15
KESÄKUUN 15
HEINÄKUUN 14
E L O K U U N 31
L O K A K U U N 3
Kaikilla matkoilla laiva poikkeaa
Htffl4ngl89ä. Siis matkalla el m i ­tään
valhitoja, vaan saimtissa l a i ­vassa
maitkan päämäiärään asU.
Halvin turistiluokan "IntermiM-nitf-
kMätn lipun hinta Montre­alista
HeMnfclin $814.00.
Tehkää paikkatUouksaane
' oaoltteella:
V A P A U S
TRAVfeL AGlÖNOlr
P.O. BOX 60, sutoiiuRir,. ONT.
Kansanedustaja
Pe)d((| Sitander
on boliut
H e b i n k i . — V i i k k o sitten maanan­taina
tavoitti koko kansandemo­kraattisen
järjestöväen ja maan am­mattiyhdistysliikkeen
suruviesti, jo.
ka kertoi, että kansanedustaja säh­köasentaja
Pekka Silander kuoli pitr
kallisen sairauden murtamana Tu^
russa.
Kansanedustaja Silander antoi
Suomen työväenluokalle mittavan
päivätyön johon vain harvat pysty­vät.
Hän t u l i työväenliikkeen toi­mintoihin
urheilu- ja ammattiyhdis­tysliikkeen
kautta, osallistuen kui­tenkin
heti sodan jälkeen myös po-liitt>*
en toimintaan kansandemo­kraattisen
liikken riveissä.
Kansanedustaja Pekka Silander
oli syntynyt 15. 3 1925 Askaisissa
j a hähet valittiin Turun kaupungin­valtuustoon
vuonna 1953. Sen jäl­keen
hän toimi mm. Turun kaupun­ginsairaalan
johtokunnassa, teknillis
ten laitosten lautakunnassa, palkka-energia-
ja virastotalotoimikuntien
jäsenenä sekä muissa lukuisissa
kunnallisissa tehtävissä.
Urheilun piirissä toimivat työväen
liikkeen ihmiset muistavat Pekka S i
länderin entisenä aktiiviurheilijana
ja toimitsijana sekä TUL:n Varsi-nais-
Suomen piirin edustajana TU­L
i n johtoe,limissä mm. liittovaltuus­ton
jäsenenä. N i in ikään monet edus |
tukset TUL.n liittokokouksissa j a
piirikokouksissa ovat käyttäneet hä­nen
urheilupoliittista'asiantuntemus
taan hyväkseen.
Kenties mittavimman päivätyön
kansanedustaja Pekka Silander teki
kuitenkin ammattiyhdistysliikkeen
työsaralla Erityisen, merkittäväksi
hänen panoksensa tuli Suomen Me-tallityöväenliiton
ongelmallisten ky­symysten
hoitamisessa viime vuon­na,
jolloin hän SML:n liittokokouk­sessa
omalla vahvalla, persoonallaan
vaikutti määrätietoisesti liiton de­mokratisoimiseen.
. Ammatliyhdistysliikkcea piirissä
Pekka Silander toimi ennen kansan-cdu.
stajaksi tulemistaan Suomen suu
rimman ammattiosaston metalli-40n
toimitsijana Turussa, johon tehtä­vään
hänet siirrettiin Valmetin Pan-sion
tehtailta vuonna 1962. Silande-rista
voidaan sanoa, että hän o l i
mittava "kentän" mies ammattiyh­distysliikkeen
piirissä. Hän toimi
S A K : n liittovaltuuston varsinaisena
jäsenenä vuodesta 1961 asti. Metalli:
liiton liittovaltuustoon hänet valit­t
i in V. 1967 j a sen puheenjohtajak­si
viime vuonna. Turun metallityö­läisiä
Silander edusti ensi kerran
liiton liittokokouksessa jo vuonna
1947, siis 22-vuotiaana.
Osoitus Silanderin nauttimai>ta
työläisten kannatuksesta oli hänen
valintansa kansanedustuslaitokseem­me
viime eduskuntavaaleissa. Tämä
työkausi muodostui hähtä kohdan­neen
vaikean sairauden vuoksi'var­sin
lyhyeksi j a päättyi kuoleman
johdosta maanantaina tk 13 päivä.
^'KoHceaii tason"
keskusteluja
SDP:n edustajilla
Moskova.—• Ai-vovaltaisesti ja sa^.
maila korostetun ystävällisesti otti
Neuvostoliiton kommiinistisen puo^
lueen johto vastaan puheenjohtaja
Rafael Paasion johtaman Suo­men
sos.dem.-puolueen valtuuskun­nan
joka keskiviikkoiltana saapui
ensimmäiselle viralliselle vierailuin
leen Moskovaan.
. Vieraita oli lentokentällä vastas.
sa mm. S K P . n keskuskomitean sih­teeri'
Boris Ponomarjev. Moskovan
alueen ensinunäinen puoluesihteeri
Konotop, neuvostoparlamentin , l i i t ­toneuvoston
puhemies Spiridonov.
Kysymyksessä on Nfcl*.n j a SDPn
ensimmäinen virallinen tapaaminen
ja keskustelujen uskotaan koskevan
hyvin laajaa kysymyspiiriä, känsai-ii
v-älistä politiikkaa, kommunistien ja
sosialidemokraattien suhteita yleen­sä
sekä N K P : n ja SDP:n suhteiden
jatkamista ja luonnollisesti myös
Suomen ja Neuvostoliiton suhteita.
Keskiviikkoiltana ei vielä ollut
tiedossa ketkä N K P : n puolelta osaL
listuvat keskusteluihin, mutta asi­aa
tuntevissa piireissä sanottiin kes
kusteluja käytävän "korkeimmalla
tasolla." Valtuuskunta palaa Suo­meen
lauantaina.
Suomalaiseit viJsiunitita
Romaniaan
Helsinki. — Suomen ja Romanian
välillä on sovittu molemminpuolisesta
viisumivapaudesta. Suomen kansalai­set
j o i l l a on voimassa oleva passi, voi­vat
kesäkuun 1 päivästä lättiiBn ä^-
pua Romaniaan j a oleskella , siellä
enintään kolme kuukautta ilman vii­sumia.
Romanian kansalaisille on Suo­messa
myönnetty tavanomainen kol­men
kuukauden viisumivapaus.
Viisumivapaudesta sovittiin päämi- JUHLANUMERONA heinäkuim 25
nsteri Maurerin j a ulkoministeri Ma- Päjvänä. ...•^ ..^•y
nescun vieraillessa ""^"^^ a^Jaolevista orniitMumal-kuussa.
puolivälistä lähtien j a keinoruokin*
niasta huöiimaVta niitä on kuodju t
nälkään. IJtsijoen paliskunnille iä^
inä On jo kolmas koVä Vuosi pierSk-käin,
, .
Paikotellen tut^tureita kattaa vie­lä
paksu j a kova hanki, joten, {io-rot
eivät saa jäkälää, j a näliss^n
ne harhailevat rajan y l i . Suomen ja
Norjan välisen esteaidan puuttumi­nen
fiaittaa keinoruokinnan järjes-tätnistä.
,
Tällä hetkellä näyttää uhkaavan
täydellinen vasakato pohjoisimmalla
tunturialueella. Paliskuntien mie­het
toivovat-pikatsesfti taabsa Mä­tä,
sillä hangelle syntyviltä vsfeQli:
Ia ei ole suuria elinmahdollisuuksia,
iieifckokuntoiaet emot eivät py$ty
huolehtimään Vasoistaan. Tuhojlen
laajuus nälidään kuitenkin vaata
keväällä, jolloin uusia vasoja ryh­dytään
merkitsemään ja kaikki
kuolleet porot löytyvät. (HS) >
Finnair avaa amerikanreitin ensi
vuonna \
Ensimmäinen. Finnairin reitti
Amerikkaan avataan tasan vuoden
kuluttua, kertoi Finnairi^v. pääjoh­taja
Gunnar Korhonen. Uutta reit­tiä
lennetäänKööpenhaminan ja
Amsterdamin kautta kuudesti. v i i ­kossa.
Lentoaika Amsterdamista
New Yorkiin on kahdeksan tuntia.
Atlantin liikenne aloitetaan kah­della
uusinta tyyppiä olevalla neli­moottorisella
6C-8-62 suihkuko
neella. Ensimmäinen kone luovute­taan
yhtiön käyttöön helmikuussa
1969 ja töinen kuukautta myiöiem-min.
Koneet pystyvät ottamaan ker­ralla
190 matkustajaa ja huomatta­van
määrän rahtitavaraa. Finnairin
osallistuminen Suomen j a Pohj<Ss-
Amerikan väliseen liikenteeseen pe­rustettiin
29. 3. 1949 allekirjoitet­tuun
Suomen ja U S A : n : väliseen
lentoliikennesopimukseen. (HS)
Lähettäkää
erikoisonnitteluniie
CSJ:n ja S C A U L :n
fcuittuuriväien yhteiselle
SUURJUHLALLE
jotai tänä vuonna vietetään
SUDBURYSSA J A
WANUPISSA.
Elokuun 2, 3. 4 j a 5 päivinä viete^
tään Sudburyssa ja Wanupis5a kiflt-tuuriväen
vuotuinen SUURJUHLA- '
Vapaus Ilmestyy erikoisena SUIIR-Suomessa
huhti-
Ukkontojen {konferenssi
Delhi. — Maailman kaikkien uskon­tokuntien
johtajien kokous pidetään
todennäköisesti tämän vuoden lopulla
joko (jenevessä tai Delhissä, ilmoitti
rauhan ja u^onnonvapauden kansain­välisen
komitean meksikolainen pu-heefljohtaja
M. Hersberg Delhissä
perjantaina.
Kokouksen tärkein tehtävä OH' työs-kbnnellä
sotien lopettamiseksi ja ato
miaseiden kieltämiseksi. Tri Hersh-bferg
sanoi keskustelleensa tällaisen
kokouksen järjestämisestä Intian pre­sidentin
Zakir Husainin kanssa tors­taina.
•Kokoukseen osallistuisi mm. Gan-törburyn
arkkipiispa, Dalai Uanä se­kä
islam iuskon edustajia, .snnoi Hensh
berg. •
UUSI
LOISTELL^S
ja ajankohtainen
JULKAISU
K E B B A N KUUKAUDESSA
1 vuosikerta
Canadaan
55.75
MAAILMA JA ME
IRTONUMEROT 60c
Postitse lähetettynä 70c
TILATKAA CKSOliTEElJJV:
V A P A U S
PUBLISHING CO. LTD.
B O X 69, SUOBURY, ONTARIO
leista j<H£0 $2.00 tai $3.00 h h i t a i i ^ .
Onnittelunne- voitte lähettää mak­sun
kanssa Vapauden konttoriin tai
antaa paikkakuntanne asiamiehelle^
Parhainta onnea ja menestystä
kulttuuriväen vuotuiselle
SUURJUHLALLE!
(Nimi)
(Osoite)
Hinta $2.00
Parhaimmat .
onnittelumme
yhteiselle vuotuiselle
suurjuhlalle!
Hauskaa juhla-aikaa
kaikille!
(Nmu)
(Osoite) .
Hinta $3.00
Liittytkää satojen ja tuhansien
onnittelijain joukkoon!
Vapaus Publishing
Company Limited
P.O^ Box 69/ Sudbury. öniario
t!iiiiiiiiiiiiiiililililliiliillliilllliiiiiiiiiliiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiiii.<iiimii-^^^^^
1 HYVÄÄ RUOKAA |
I KEITTOKIRJA JOKA INNOSTAA NOPEAAN 1
= JA HERKULLISEEN RUOANLAITTOON |
I Koko: 7%" X lOMi". käsittäen 534 sivua |
= 351 valokuvaa 16 herkullista värikuvataulua S
I HINTA,SID. $13.50 |
= HYVÄÄ RUOKAA on perustava opas nykykodin keittiöön. Sen re- 5
E sepbeihin sisältyy arkiruokia Ja Juhlaruokia, kansallisia ruokalajeja Ja =
s vieraiden maiden erikoisuuksia, ravitsevia kodin ruokia, nopeita pikku- £
= herkkuja illanistujaisiin, dieettiruokia — sekä taloudellisia ruokia =
E laihan kukkaron,päiviksi.
E HYVÄÄ RUOKAA on oikotie taitavaan ruoanlaittoon. Sen Joka re-
= septissä opetetaan kädestä pitäen erältä ruoanlaiton 'peruskikkoja*.
E Liilan, kalan sekä muiden -ruoka-aineiden valinnassa Ja käalttelyssä
E annetaan tehokas pikakurssi.
E Se on olkaa opas keittiöönne koko elämänne ajaksi! ; y
r .
TILATKAA OSOITH^ELLA:
1 VAPAUS PUBLISHING CO. LTD. |
I P. o. BOX 69 SUDBURY. ONT. |
'IHIIilllllllHlllliiilHliilllllllllilllllllilllllilllllllllllilllillllllllHIIIIIIIHHIIIIHIIIli