Vapaus, January 18, 1955

              m -
änsi
» e n vaii^io^l
oUsl byökaa.,
löysivät mie^
ä. Hän sanoi
»Iäiset t o i ^
kotinsa.
i el ole iliiud.
>ssa knnnosa^
pna Tom hän
n BonrkesUn,
^ e n maOfa
een täältä.
idänkauppaa
määrässä sloatte tavata Slonslenr Ernst -i
bbnmnerla? Hetkinen, olkaa
I s t o Inolän bnkaxeslllalsen
lenee Pälace-botelOii viUiflmes..
1 vSkalsee avalntaiilqa;, Sitten:
1'IUbnsieor E i ^ Oebnmner on
pipneessaan."
atuaan tietää käyntimme ^tarkbi-
|en suostuu M . Debrunneri saman-ivZliri(
äiissä toimivan .toiminl^
edustaja todella sveitsiläisen s y -
^ellisesti vastaamaan niihin-muu-l
a n -kysymykseen, joiden avulla
isella konelstoM
aissa valmiste.]
la kootaan'
ikkl tämä ai_
ksla -Ja JdHji^j^j
set tulev^jgr-j
ikäisempiftifcij
:ennettaess«fi^
Tiodeni
inetaan-yli
>ten -rakemnisii
irarten.
TOidaan jo'
itta asuntoalatl
netriä, lyli « ,!
; •tuotantotilojii
imetrlä maata-j
a on raken>'
I TUofeen as*
lan työntdd»
a töiden Joo* ~
seen kohdal*:
osantalonden^ ^
insan aineet*
jrpeiden täy^«
Bunin tyydyt, i
ina
OKAS
[en teikstit
iziinkielellä.
3.50
LTD.
sat
ET
sid. $3.00
maailma
perheen
lenoisyh-
.rvinaisia
ipaiooon.
; n ongel- •
älähtelee
sId. $2.75
i p a l k i n -
ita aihe-uljaasta
huoleh-utellaU-lastensa
.ii
aa. $2.50
tanoorin
on l a i n -
a, pelkää
Scaan ole
1 karta­l
t a ; ^ !
Mnan ja
1 maaU-itoutnen^
attlslna,
i tämän.
ien
Id. 53JOO
iten oi-tta
sitä
i on Ib-
3timu«
hlmini-ilen"
—
n, mler
Sten —
millistä
me välittää hänen mat^vaiiku-lukijoillemme.
Hän o n hyr;
evä, vilkas noin;kolmissakymme--
' ; ' w a 'herra. Keskustelumme
^: sveitsiläisen liikemiehen karis-
• waostui sekä elpisaksi että k i l n -
kumpikaan meistä ei edes
^ 'Ut, miten aika kului. S &S
Mmi Debnmner on oDut kaup­oissa
; Romaniaan-rjo^v
lähitien. iViimelsten parin vuoden
iM. Debrunner on vieraillut R d -
assa useampaan otteeseen rakien-a
yhteyksiä ja solmimassa sopi-;
!ia maan kaupallisten edustajiea
»Ien iloinen voidessani sanoa, että
la 1953 kauppavaihtomme'lonia-
.isten yhtiöiden kanssa oli; 100
lanttia suurempi k u i n v.^ 1952; l^nä
uskoisin meidän pääsevän pe-
200-prosenttiseen kauppavsihtobii
een 1952 verrattuna."
uuri itänä: Utana'!',. lisäsi M . Deb-ler,
"saatom ilmoittaa Zuriciillh
ilmiitse, että Bukarestissa käymä-leuvottelut
olivat johtaneet suotui-lopputulokseen:.
Olen allekirjoit-,
t uusia sopimuksia, joiden, yhteis-kohoaa
500,000 Sveitsin frangiin,-
ivottelujen onnistuneet tulolcset
ttuvat pääosaltaan silta m9lemmin-ilisen
ymmärtämyksen hengestä,
onvvalliimut keskusteluissamme
lanian Prodexportin; Agroexportin
luiden yhtiöiden edustajien kans-
Romanialaiset edustajat ovat jär-
.neet minulle tilaisuuden matkus-myos
muissa maan kaupungeissa,
sn esim. • Tlmisoarassa voidakseid
•Ma paikan paalia niiden tavarpi-laatuim,
joista toinunimemme on
;oisen kiinnostunut.? T— "Huomen -
amuUa lennän Budapestiin", lisäsi
huomattuaan meidän vilkaisseen
c valmiiksi pakattuja matkata-..
•itSan. Vi ^Lähes neljä: kuukautta
;nyt- liikematkani lähestyy nlmit-^;
parhaillaan lopptuan, liikematka;
on ulottunut maailman; ympäri.?
lytan .tilaisuutta hyväkseni; allevii-sitä
tosiasiaa; "että liikemies-it
useissa maissa ovat- tiedustelleet
uita mahdollisuuksia solmia R o ­imaan
kauppayhteyksiä (siellä, mis-sitä
ei vielä ole teihty); samoin kuin
ihdollisuuksia 'laa jentaa kauppasuh-a
maanjne kanssa. Esimerkiksi
Miss Lyyli Niskanen
kaukaisessa Japanissa: monet llikemle^:
het. kuultuaan sveitsiläisten firmojen
olevan bikesuhteissa Romanian kans­sa,
ilmaisivat toivovansa menetellä s a ­moin."
Athenee Palace-hotellissa dn • t i l a i ­suus
tavata j a keskustella mitä erilal-simmista
maista 'Saapuneiden liike*-;
miesten:kanssa: joukossa, ovat eduS'^
tettuna mm. Turkki;: Englanti;: Irak^
Ranska, Sudan; Suomi,; Italia; Ruotsi
jne. Naiden liikeiniesten Bukarestin-vierailut
ovat olleet omiaan suuresti
kehitttämään kaupallisia suhteita ROT
manian ja midden maidto välillä.
.Vuonna 1952 Romania oUik^
suhteissa Icaikkiaan kahteoitoista sel­laiseen
maahan, joiden yhteiskunnal­linen
järjestelmä oli toisenlainen k i i bi
sen oma. Kauppasuhteet solmittiin
tällöin mm. Intian; Egyptin, Tanskana-
Turkin, «uomen, Norjan, Kreikan, i s -
raebn ym. ikanssa. Tarjoten vaihtoon
petroolia ja sen jöhdaimaisia, puuta-;
varaa^sementitiä, lasitavaroita, sähkö--;
varusteita - j l : maataloustuotteita "BJO^
mania sai uM>ma{lta vastaavkstsi m i ­tä;
erilaisimpia tuontitavaroita:; rauta­malmia;
kahvia; villaa,: vtekstliUtiiot-teita,
raakavuotia jamausteita Intias-^
ta; kalaa, oliveja,sitnnmoita. riisiä j a
tarniinia Turkista; suolattua Ja-Jää-dytettyä
kalaa, maitopulveria Ja säi-^
lykemaitoav sianlihaa, laardia; marga-'
riinia : ja ;.laäketuotteiita Tanskasta;-
puuvillakankaita Egyptistä jne. K a u p ­pa
kapitalististen maiden kanssa, joka;
välittömästi sodan jälkeen o l i miltei;
täydellisesti pysähdyksissä; on muuta-;
mien viime vuosien kuluessa laajentu­nut
y l i 28-kertaisesti.
: Lukuisten eri. maiden liikemiespiii;
nen edustajat ovat ilmoittaneeit mieli-;
piteenään, että ajan mittaan kaikki
ne keinotekoiset esteet, mitä vielä on
jäljellä idän-lännen välisillä kauppa­teillä,
tullaan poistamaan. Katsomatta
erilaisiin yhteiätunnalllsiinjärjestel-i.
miin ei minkäänlaatulnen tekemällä
tehty este pysty tukahduttamaan eri
maiden välisen italoudellisen yhteis­työn
vaatimusta.
VMikä on; Teidän kantanne täiiän
kysymykseen?" Kysymys ^osoitettiin
Mr.; Walj;erFusserille, suuren britti-:
laisen Brush Group-konsemln edusta­jalle,
jonka haastattelija ' tavoitti
Äthdn^ Palacen hallista.
Jokaisen maan tulee myydä j a os-^
taa niin oikealta kuin vasemmaltakin;
kaikilla mailla tulee olla —-kutenEng-laiinillakm
on — kauppasuhteet eroi-tuksetta
kaikkiin maihin."
Mitä tulee kauppasuhteisiin Eng-lannun
'Ja- Romanian välillä; han. a r -
veU niissä olevan kehittämisen varaa.
,'^Er^lanti?,; sanoi; M n , "on ..vanhin
kauppakänsa, tai, ku£en Napoleoh sa--
noi, kamasaksojen kansakunta. . Ne
yhteydet, joita-olen ottanut romania­laisiin
Mashini-Import; Energo-Im
port ja Industrial-Import-yhtiöihin
ovat osoittautuneet; kannattaviksi,
Uskon,: että löydämme yhteistoimin­nallemme
sopivat muodot. On vielä
tällä hetkellä, liian varhaista antaa
tässä suhteessa mitään lopullista: vas
tausta, mutta toivon, että Brush
Group, joka sotaa edeltäneenä aika
ua. m j l Romaniaan erilaisia koneita;
tules jälleen olemaan sen konebank-kljana."
EIcäänvitäisen yhtiön edustaja n i ­mitti
Athenee Falacea tienrfat^k-seksi,-
jossa maailman kaikista osista
saapuvat liikemiehet kohtaavat toi­sensa.
Ja näyttää todellakm sUtä.
kuin tämä Bukarestbi keskustassa s i ­jaitseva
hotelli, j o s a kohtaavat toi­sensa
;%ayds sivistyksellisen;, •tieteelli­sen'
ja. iirheiliimaailnuin» huomat
vat henkilöt ja; jossa Romaniassa vie­railevat
am m a t t i yhdistysilikkeen
työntekijät tapaavat toisensa; on sa-;
maila :myöq liikemiesten kohtaamis--
Mr. Victor Leppäaho
'anandayB.C.,jouhik:28^1954
Wmiam Kotilan
, . . > 4 U I S T O L LE
I^'i3-ji^']dnuninsissa tammlknon 19
p. 1954.
On vuosi kulunut siitä, :
kun luotani läksit pois.
Sinua aina kaihoten muistaen.
Vaimosi Mandi
lyttäicsi Anni Ja BiU
Poikasi Laari ja Sylvia
Lastenlapset Brian |a Allan
SYDÄMELLISET ONNITTELUMME TEILLE
.1 OMI JA KARL KAINULA
25-vuotishääpäivänne johdosta toivottavat
allamainitut sukulaiset ja ystävät:
Reijo K a r l J r .
Elsie, Henry j a tytöt
Evelln O j a . \
• Irene rja ;Eino Saikkonen
Hona j a B i l l
Mrs. J . Ojanperä
MaryjatPaul Salminen
Aino Kauppinen
Lea j a O i va
r.Jimmy,^ Aino j a Voitto Krats
. ' S a n n i - j a 'Jabob Mäki
' EDa j a Heikki Ström
Lizzie Laine ,
Aino J a Eino
Elsie Ja Chas. Johnson
Tyyne j a Matti.Tolmonen
Taimi ; ja Toby Lindala ;
• Tauno Ahonen
Henry (Hannula
Myra ja Eino Kilpinen'
KaUe Kilpbien
Agnes ja Lauri Etotti
, Margaret Quinn
, Oiva Kuukkanen
Passit
Mary j a L . K o r p i
Mike Oja
Matti Finska
Vieno ja Tauno Keränen
Lempi ja V , Ylinen
Aino j a J o h n Gylden
Sulo !Mäki
' M r . j a mrs. Sandberg
Thefana, L i l y j a iOIar Mäki ,
Sylvia ja Yrjö Tuomi j a pojat
Arvi K i vi
Louise koululla No. 3, Wt^eiiBh. ÖDI» taminik. 8 p, 1955
• Kirros ,
' nnipitön kUtoksenune kaikille osaa ottaneille yf taville j a sUkoIai-;
sille siitä suuresta Ja tosiyllätyksestä; jonka olitte järiestäneetinel-dän
25-vuoti8bääpäivämme muistoksi PenageRoadln koululle;tam­mikuun
8 p :n illaksi.. ' ' - ' " -"^ ,
KUtos kaikille arvokkaasta yhteisestä häälabjasta Ja myösUn y k s i ­tyisistä
lahjoista sekä onnittelukorteista. Kiitos kerääjille, ahkerUIe
i l l a n «männille j a Iraikille. jotka valvojr/ine säästämättä teitte tämän
tilaisuuden; nbn kauniiksi;: K ^
' R u t h . Ricbard, James, Toivo. Vilho j a H e i k k i hyyä oU tanssin tabtL
TChlteflsh
iKiitoUisuudeila mulslaen,,^
MEiiii JA" Ki&t'l£AINm^
paikka;.Rcimanian (Kansantasavallan:
ovet ovat avoinna jokaiselle; joka ha^'
luaa käydä kauppaa sen vienti- ja
tuontijärjestöjen; kalissa;: luonnolli­sestikin
: molemminpuolisen ^hyödyn
pohjalla.
Hotelli; saattaa lukea vieraidensa
joiikkoonnoyös!: sellaisen liUcemieben
k u i n Mir. M a x im Kolenin Genelkom-yhtymästä
Istanbulista. Hän solmi
vaa:ikaäniuiisia sopimuksia ;Romino>T,
exportln kanssa. <: Tämän alan; Toma-'
nialainen vientiyhtib. Joka harjoittaa:
lasitavaroiden vientiä, sitoutui toi­mittamaan
TuifiEkiin naiden; sopimus­ten
p u l t t e i ^ ' tuotteitaan yli^ puolen
miUoonan;:Tui5£in;: punnan arvosta;
HotelUssa nderaUevat niyös^^^^^
G i l l o n Ja,vBenson,; lontoolaisen ;The
Lamet T r a d i n g C om edustajat; jotka
neuvottelujensapäätteeksi :: allekir:^
joittivat Bukarestisoa uusia sopimuk­s
i a useiden' äatojen; tuhansien ster-ling-
puntien arvosta; He tulevat t o i ­mittamaan
Romanialle sen viljatuot­teita
j a sementtiä "Vastaan australia­laista
villaa.
Athenee Palacen muista vieraista
mainittakoon heira Heinz, 'ja Walter
Hölters, 'Rheydatissa; LänsirSakEQSsa
toimivasta Hölters & : PetersTyhtiös-:
tä, joka on 'eräS::Länsl^Saksan suu-^
rimmista puutavaran ; maahantuo­jista.
Näiden liikemiesteS Bukares­tissa
allekirjoittamat sopimukset oli-;
vat ensimmäinen askel tiellä kohti
Romanian normaaleja; kauppasuhtei-:
ta; Lansi-Saksan liikemiespiirien
kanssa. Heidän yhtiönsä toimitta­ma
romanialainen puutavara on saa-;
nut hyvän maineen kbt<kean • laatunsa
ansiosta.
i K u n ulkomaalaia3t lilkeniiehet saa­puvat
kauppamatkoille Romaniaan;
varataan heille kaikki :;mahdollisuu-det
j ikaydä niissä, yrityksissä^ja tayan
rataloissa, joissa valmiatetaan tai
myydään heitä kiinnostavia tuotteita/
Signor JVntonio de M a r t i n , Forte del
Marmissa, Italiassa toimivan A . L . de
Martin-yhtiön edusta ja on .esim; käy-:
nyt Ruschltan marmorilouhoksissa.
Hänen toimlnimensa on^ ostanut R o -
tmanlasta^ marmoria jo kaksi vuot-:
ta. Tri Renzo Toniatti maailman­kuulusta
Milanossa sijaitsevasta
Frateli';Peltrineliryhtymästä saapui
Romaniaan tutustuakseen sen saha­laitoksiin.
; H a n tarkasti joukon M u -
resjokilaakso;^ -aijaitseivia: sahalai-;
toksia sekä Constanzan «vientisata­man.
Vuoden 1905 lapahfumai.«
CJAtkoa *. sivulta) / ^ }.
nbden pääomien anron eräissä
paiiXsJysa J c ^ kaksin-, kobniqker*-
taisestikin. Samobi bitUitus on. teb*
nyt jatkuvasti kapltalistelUexnydnny;
tykiiä. Esim. hailitussop^ukseea
eätelty palkkojen korotus hyödytti
yhtiöitä n . 1 7 - 8 miljardilla markalla.
Lisäksi dn tehty:suoranaisiakin
tukalakin ja seUaislasummiteliaan
edelleen tehtäväksi. Puhuja mainitsi
esimer^elnä sellaiset kuin' suhdan-nevarausjärjestelmän;
ja^^ebdatukseb
ns. investobitlrahastosta.-
:;(Lopuksi puhuja'osoitti, että talou­dellinen
Ja poIUtUnen tilanne on k u i ­tenkin
johtanut siihen,- että v työkan­san
keskuudessa on alkanut kuulua
yhä; vaativaniplaään^ kolmen suu:;-
ren ^ puolueen sodan ^Jälkeen vallin­neen
yhteistyön Jatkamisesta j a sil-!
loin solmitun' kolmen suuren sopl-mixksen
toteuttamisesta.
ntapäivällä kansanedustaja :;:^ylvi<-:
K y l l i k k i K i l p i esitti lyhyen katsauk-:
sen .vuoden .1905.tapahtumiin;;
taen «amalla xiyt kulumassa olevan
vuoden merkityksen julilavuotena.
Puhuja osoitti, milen il905 veteraa­n
i t ovat m o n i l l a ;paikkakunniUa pitä­neet
.kokouksiaan, joissa on käsitelty
juhlavuoden asettamia tehtäviäja
tehty suunnitelmia. \
liopuksi puhuja vetosi silhen,'^ miten
-tärkeää on nyt kerrata a905 *apahta-mia
oikeatta pohjalta Ja kehoitti k e ­räämään;
veteraanien vheukilökohtäl*-
SemenmvoUät emi
lisääntyneet ,
atontic^L — Canada Ceme^t Com­panyn
viUbe vuoden .voitto oli t6;3S<i,.
M7 eU 6899462 «nemmän kuiiL.edel-
Useita vuodelta, todetaan täällä J u l -
k^<^ussa ybtiön tlUkertomuksessa.
Voiton lisääntyminen merkitsi sitä.
«ttä osakkaille tnaikscttUn voltto-oslnkoioa
neljä dollaria entisen k o l -
meii dcilarin asemasta kutakin osa­ketta
kohden. Yhtiön ilmoitetaan
käyttävän noin yhdeksän miljoonaa
dollaria tuotantokykynsä lisäämiseen.
s l a muisUt^etoJa, koska- niistä on a r ­vaamatonta
apua bistorianldn kan­nalta.
, .
^Alustusten johdosta syntyneessä
vilkkaassa keskustelussa kiinnitettiin
päähuomio nllhta tehtäviin, joitä >jär-
'Jestöväellämme on työväen toimtota-ybtenaisyyden
; rakentamisessa maan
Ja kansan etujen puolustamiseksi.
^ Tämän' jälkeen kokouksessa käsi­teltiin
eräitä tulevana kesänä pidet­tävän
liittokokouksen ^valmisteluun
liittyviä tehtäviä. Samalla liittotol-m&
unta päätti myöntää liiton k u l ­taisen
< ansiomerkin , demolcraattisten
järjestöjen <työssä ansioituneille to­vereine.
Ansiomerkbi salvat Kaarlo
Johannes Tanner Valkosta, Juho
IJndgren Valkeakoskelta, Väinö sy-väixne
Hauholta, EmU Laakso ,Padas-
•joelta j a A l v a r Lunden'"Turusta.
lilttotolmikuntai hyväksyi ;kokouk-^
sessaan liittoon myös 23 uutta järjes-i
töä, • . r . -
mm
taideldllidiliit
«laebee. — Qudtedn tnaakuntaslb'-
teeri omer*Cöte jlmoitU viime viikon
lopulla, että kuluvan vuodeb' Aikana
pidetään Quebecin maakuntaa kOait*
tävät <taIdemaahu8kUpaUut. Ttalde-teokset
tulee'<>Ua niaakuntasibteerin
hallussa syyskuun i« p|iväan ,men-nessä.
• ' - ^ ^
Ensimmäinen palkbito on' $l,Sob,
toinen $1.000 }a kolmas tm. falkib*
non saajien nbnet ilmoitetaan syys­kuun
23 päivänä. Ensbmnälsen ja
toisen palkinnon;jsaaDeet?taulut tule
vat jäämään maakunnan omabuu
deksi.
Natsi tuomittu
elinkaudeSssi vanlceuteen
Mynclien, Länsi-Saksa.. iVilmo laltr
ant&lna tuomittiin entinen'il?achaun
keskltysleirbi apulaispäällikkö Egoq
Z i l l elinkautiseen vankeuteen.' oi­keudessa
todettiin, että/hän oli rää­kännyt
vankeja sekä tappanut ^ i t ä.
Plutosi hissi^ukkoon
ja menetti lienlcensä^,
Ottawa. — Seltsemänkymmentä-tkabdeksan:
vuottaivanbaIntmna Saint
Hilarlon putosi kesklvUkkona Otta­wan
yliopistorakennuksessa hisslauk-^;
koon ja menetti henlkensä.
; arvoimme ilmaista vain pelikän tyy-;
tyvälsyytemme sen ystävällisyyden ja
lämmön johdosta, millä meidät on
kaikkialla otettu vastaan"; sanoi. tä­mä
liikemies; keskustellesr>amme.
.< KuultuiEunme, että herra Allan E .
'Arstila;: Suomen touppa- jk teolli­suusministeriön
apulaisjohtaja vierai­l
i myös hotellissa, pyj^immo hänel­tä
lyhyttä haastattelua.
' " K i m tarkastelemme maittemme,
välisiä kauppasuhteita", sanoi suoma­lainen
«vieraamme; "osoittava t tilas­tot,
että ne ovat olleet aallonpohjassa
Abioastaan v: 1953 'aUeklrJoitettiipi 18
kuukauden kauppasopimus, joka o l i
askel kohti Suomen j a Romanian vä­lisen
kauppavaihdon laajentamista."^
Herra Arstila Ilmaisi harkittuna
mielipiteenään, että jatkuva koske­tus
toisaalta suomalaisten ^ liikemies­piirien,
tcisaalta ^ romanialaisten
kauppajärjeatöjen välillä olisi omiaan
aikaansaamaan hyviä kaupallisia t u ­loksia.
Kerrottuaan/ että hänen'Bukares­t
i n vierailtmsa tarkoituksena, o l i äs­kettäin
allekirjoitettu sopbnus roma­nialaisen
öljyn j a gasoUinin toimitta­misesta
Suomen kauppa-, ja teoUl-
Mitä kuuluu fiiiatemalaan?
Yhdysvaltalainen ,ldrjeenvaih-taja
Helen Simon Trav|s, Joka
;asua. vakinaisesti Mexico Cityssä,:
on keränn3rt;M^kBikkoon saapu­neilta
Guatemalan pakolaisilta
;mielenIdintoIsia ensikäden tieto­ja
tästä viime ke^äknnn vallan- ^
luappanksesta knalalsaksl tul­leesta
maasta. Seuraavassa on
' kiinnostavimpia kohtia hänen
kb-Jeestään.
;'Presidentti;CastiIlo Armasin Oua.-
temalassa vallitsee rautainen v d i k t a ­t
u u r i . ; Teloitukset ovat edelleen; jo
ikapäiväinen ilmiö', vankilat j a keski-tyslehit
repeämiseen asti täynnä
Arbenzin v demflkraattisen ; halbnnon
kannattajia; cPabimimatkeskltyailel-'
rit/^ sijaitsevat Petenlssä,-OhiquimU'
lassa j a Tiqulsatessa -rr- Guatemalan
todellisen valtiaan United ^
Companyn mailla, ••Yksinomaan v l i -
meksimalnitusaa keskityslebrlssä a i
notaan joka: päivä teloitettanran' 12-14
vankia.
Vielä. kaameaMpaa osaa kuin 'Iri-ralliset
tuhoamislaitokset esittää
Guatemala&sa , tilanomistajien ? yksi
tylnen kosto j a terrori. Jota; harjoi­tetaan
maareformiin , osallistuneita
guatemalalaii^a' -vastaan. Vieläpä
Guatemalan taantumuksellisissa leh­dissäkin
jullcaistaan uutisia tilan­omistajista,
jotka poltattavat; talon­poikien
koteja; j a satoja, karkolttavat
heitätaloistaan j a määräävät heidän
maksettafvikseen; suuria s a l e j a . -
suusministeriön edustaja lisäsi;;;.
"Bukarestissa iiäymleni neuvot- ;,
telojen aikana. sain; kaalia, että;;
maanne.olkomaankaapan mlnis- !
; teriö suiumittelee vaidbilBen kau-.
palllsen edostäjansa läiiettftmistä
Helsinkiin. Timä tuottaisi epäi­lemättä
loistavia tnlofcsia :Ja var- :;
mistaisi sen, että maittemme vä- i ,
Uset icanpallise^ sohfeet kehittyi- y
sivät cdeHeen." ,
Vuosd ynodelta Homanian, Kansan-t
a ^ v a l l a n ulkomaalaisten,' kauppa­suhteiden
veikko" taajenee j a sen
kauppatuttavlen lUkiunääiä kasvaa.
Tosiasiat Urjovat lukuisasti : esi­merkkejä
;siitä .että pyikbnys talou­delliseen
yhteistr<ifadn. pyrkimys Ican-salnvälisen
kaupan keblttämiseen on
paljon voimakkaampi tädjä kuin' ne
yritykset, Joita tietyt pUrit tekevät
eöeSäkseen pystyttämästä uudelleen
gltä; mikä on maailman kalkKlebkan-eojen
'trällUä' täysin ;bJumnanm
kansainh^llslk loiappträbtelta:'^^^^ >^
i i ^ i d o i i i ^^
T A R T I K A A I A B I
Vangitsemiset jatkuvat sitä mukaa
kuin virallinen; mutta nimetön 'kom­munisminvastainen
komitea", jota
guatemalalaiset nbnlttävät täbtlka-marlksi,
jatkaa Istuhtojaan. Komite
an -valtuudet ovat r a j a t t o m ^ eikä sen
tuomioista ijotka; tiselmmitc^ pen^stur
vat yksityiseen koqtotlmlantooii, ole
valitusoikeutta. AUtään oikeuden­käyntiä,'
el pidetä. Tuomiot juliste­taan
tuomittua edes näkemättä;
Espanjalaissyntylnen pedagogi Jfö-rla
de Sölares, joka j^sltylsen i l m i a n ­non
seiurauksena Joutui: viettämään
pltkähkc^n ajan guatemalalaisissa
.vainioissa, kbrjoitti kokemastaan Jä
näkemästään nrankllakurjiiudesta a -
voimen kiireen guatemalalaisiin l e h ­t
i i n . ArtikkeUnseuratiksena hänen
omaisuutensa takavarHcoltiin j a hänet
karkoitettiin Meksikkobn. Muuan
hffomattava guatemalalabien;runöllir
Ja, joka artikkebn Johdosta sepitti
nelle' yllstysrunou, erotettiin tobneSr
taan^Ouatemalan valtionpankista Ja
todennä&Ö^sestl vangittiin.
TYOTTÖMYYSONGELBIA
'Ammattiyhdlstykelen j a talonpol-kaistjärjestöjen
hajoittamlsen sekä lu
kuisten erottamisten JäKceen o n työt-tdmyyit
tullut yhdeksi Guatemalan
arveluttavimmista kansallisilta o n -
gebnista. Vieläpä CastiUo Armasia-kin
kannattavien lehtien mukaan
Guatemalan työttömien Juku onko--
honnut I17,000:een. mikä vastaisi 6,6
miljoonan työttömyyttä Yhdysvallois­sa
tai noin 600,000: h työttömyyttä
Canadassa. Erikoisen ankarasti on
työttömyys kohdannut opettajia
opettajien lukumääi^ dcaevoi huomat-
|avaksl osaksi 'Väeoiöetä Ari)enzbi b a l -
Utuksen aikana, jonka budjeteista
suurimmat menoerät oli 'määrätty
juuri opetustarkoituksiin;^ Viimeisen
koulttvuoderi päätyttyä- suurin osa
opettajista erotettiin, joten he menetä
tivät mm. kei^lomapalkkansa; mikä
poisti liikkeestä suuren määrän rahaa.
Tämä. o n myös lisännyt työttömyys­ongelman
valkeutta.
Mm- tidJcomlitio erotti yhdellä k y -
jiänvedolla 2X)00 työläistä. Edistys­mielisen
työlabuäädännön kumoaibls-t
a ovat työnantajat tietysti käyttä­neet
IjetI hyväkseen Ja panneet toi­meen
työläisten joukkoerottanUsIa
Ikään t a i perbesubteisUh katEomattä.
loitusten {tuloksena o n , Guatemalan
kotimaankauppa vähentynyt aina s i i ­nä'
maarin; että sen ivoldaankatäio
tällä hetkeUä olevan pysähdystllassä:
Kauppiaat jotka tukivat C a s t l U o A r r
masla toivoen hänen: tuovan; muka­naan.
suureii nousukauden kaupalle,
tuntevat pettymystä.
Laajaa tyytymättömyyttä köyhty­neessä
maassa ovat herättäneet uudet
verot, jotka on saatettu voimaan sota-vahlnkomaksujen:
varjolla. •'Uusi v e -
rosuunnitelma vaatii jdkaista yritystä
malujimaan 1; prosentin lisäveron
pääcniastaan; jokaista palkannautti-^
Jaa;;}0 prosentin Iisaa-eron tuloistaan;
viikOh palkan jokaiselta; Joka ansait-;
s e e ^ l i ; 150 dollaria .kuukaudessa;; 15
dollaria jokaisesta autosta j a 20 pros;
kuljetusmaksuista. K u v a a j a kyllä;
vain United Pruit Company tvapaur
tettiin tästä jokaista guatemalalaista
koskcvatf^a lisäverosta sillä tekosyyllä,
että^ .«^e on w kunniallinen yhtiö; J o ka
ikyllit; maksaa lisäveronsa vapaaehtol-sest?],.
Llsäverojutun yhteydessä lie--
n3e''gjrytä mainita, että maareformin
seurauksena talonpojille jaettuja,mai-'
ta alettiin äskettäin palauttaa United
Frui^ille. . Voitaisiin kysyä; . k u k a
maksaa kellekin lisäveroa?
'<KYLLX"-AXNESTYS
Armasin toimeenpaneman "kansar
^aäntötykiun" seurauksena r - äänes
'ty.isessä työläiset j a talonpojat ajet^
tiin -vaaUhuoneistoon j a kaskettiin jö:
ko huutamaan '!:kyllä": Armasin puoi-lesta
tai kärsimään seuraukset — tuli
perustuslakia ; säätävään kokoukseeni
kaksi puoluetta; Jotka jo nyt ovat Jou
tunaet varsin ivakaviln riitoihin'Gua­temalan
kirlckokysymyksesfil, Cachu-reccslt,
äärimmälsCdrkolliset Vanhoil
liset,; ;haluaisiivat yhdistää^ kirkon j a
valtion; uudelleen; Ja saada: opetuksen
kirkon; valvontaan. He..haluaisivat
kumota ;v:n 1871 perustuslain, jolla
valtio otti kit&on suojelukseensa, mut^
t a kirkko menetti samalla suunnatto­mat
maaomaisuutensa. Armaain h a l li
tus ja. sitä : kannattanrat peruslakia
säätänrän; kokouksen (voimat taas vas-tustanrat
näin yltiömälstä paluuta
menneisyyteen.
HANKAUSTA A R M E U A S SA
Guatemalan säännöllisen armeijan
ja Armasin ns. vapautusarmeijan vä^
Ullä i^allitsee edelleen huomattavaa
hankausta, mikä sai räilcebnmän II-"
maukseiup. kadettikoululalsten äskei­sessä.
vetisessä kapinassa. Kapinoi­neita
kadetteja pidetään edelleenkin
kotiarestissa j a heidän johtajam» on
suljettu sotllasvankiloiden yksinäls-selleilUn.
Vielä kftak. 2 pnä puhkesi
säännöllisen armeijan kersanttien k a -
p b i a , ; jonka vaiheita edelleen selvin
tellään sotaoikeuksissa.
Armasin: kannattajien luottamusta
toisiinsa valaisee hjrvin seuraava t a ­paus,;
Erästä suurJähetysti»; joka on
myöntänyt turvapaikkoja poliittisille
pakolalbiUe, Wtloivat säännöllisen
armeijan (Joukot. Säännöllisen a r ­meijan
joukkoja; vartioi puoleataan
sotilaspoliisi. : Sotiiaapolllsla vartioi
sivlilikaartl. . Sivillfkaartia vartipl
'oikeudellbien' kaarti" (Armasin val­tiollinen
poliisi). "Oikeudellista
kaartbtf' vartioi jälleen muuan säänf
nöllisen - armeijan . eversti ja tätä
puolestaan pyramlldin huipulla "vä^^
pautusarmeljan' kotkansilmä.
K u n : presidentti Arbenzin sallittiin
Meksikon passin turvin 'vihdoinkin
poistua maä£itaj<mtuIMn"vapauf
tusarmeljan" järjestämien f'tul»vi-»
ranxj^lsten", niitä nöyryytfävbn-män
kohtelun alaiseksi. Hänet pako-tettiirt
riisuutumaan melkebi alasto­maksi
Ja tässä valheensa 'otettuja
valokuyla. Julkaistiin Guatemalan
lebdiitäesä/mlkä.Jierättl pahaa verta
tsensä Armasin kabnattajienkbi p l i^
rl8oä.'ÄS*^5':,,3;;^:r;;>;
scssä. tilanteessa' on kuitenkin Järjes-^
tyneen; Ja yhtenäisen vastarintallik-'
keen synty,'jonka nimenä on L a He-;
cuperacion Democratica. Guatema­lan
lehdissä on viime' aikoina ollut
usein uutisia järjestön julkaisemien
lentolehtisten takavarikoinneista; M o ­net
lehdet ovat jopa julkaisseetkln
näiden lentolehtisten olsältöä. ^ a h ta
toimittajaa j a työläistä, joilta näitä
lentolehtisinä tavattiin. ' kldutettUn
kuulusteluissa <varsin (vakavasti.
Lakitieteen ylioppilaiden virallinen*
elin E l Perecho on avobneiiti esittänyt
vastalauseensa hallituksen laittomien
toimenpiteiden johdosta.; Lakimiehet
Ja lakitieteen:ylioppilaat ovat allekir­joittaneet
ajvolmen kirjeen, Jossa tuo­mitaan
haUituksen "kyirä"-äähe8tyki
set.
Nousevan, JätUea^^yneen; vastarinta
liikkeen muodostavat suurimmaksi
osaksi työläiset Ja talonpojat — pe­rin
köyhänä heidän on vaikea löytää
turvapailckaa mtilsta latinalaisen
Aimerikan maista eikä 'heille ,sitä
mydnnettälslkään. Yhdysvaltain ja
United Pruit Companyn kömpelö
propaganda j a Jokaisen guatemalalai-.
sen; nähtäivänä ole^vat;- toimenpiteet
oivat suureai lujjlttaneet Arbenzin
hallintoa tuCcevien neljän demokraat­tisen
f puolueen alkalsemmbi (keske­nään
hyvinkin riitaisten kannattajien
yhteistoimintaa diktatuuria:. vastaan
Icäytävässä-taistelussa; Näiden neljän
demokraattisen; puolueen maanalai-;
nen yhteistoiminta on Jo e l ä ^ , Arma­sin
- hallitukselle yhä pelolttavammak-si
kasvava «voima. Juuri tämä aktiivi­seksi
muuttunut., 'vastarintaliike; on
Guatemalan kanaan tulevaisuuden
toivo. \
Uutta ajanviete
i(irjallisuutta
Uusi SäPo-sarja
on uaaibnankonlojen •alapolllBl-romaanien
valikoima,; v Jossa on
edastettoina alan;' hnlppakirJsHi-
Joitfc
Tä<8ä sarjassa on nyt ilmestynyt
seuraavat kirjat:
Dorothy Sayers:
Kuolema vierailee
kerhossa
fialapolilslromaanl
314 sivua — Hinta nki: $1.75
Agattia Christie:
Askel t;
235 sivua — nbL $1.75
Agatha Christie:
Simeon Leen
testamentti
289 sivua Hblta nid. 11.76
Carter DIokson:
Kymmenen teekuppia
MystlUbxen salaseura, koteie
selvittämätöntä rficosta.
333 sivua — Hinta nld. $1.75
Agatha Christie:.
- Mykkä todistaja
331 sivua — Hinta nld, |i.;75
Raymond Cbattdler:
Nainen iärvessä
295 sivua Hbita nld. $1.75
ReK Stout:
Liian monta kuolemaa
277 sivua , . , Hinta aUL $1.75
Carter DIckson:
Juudaksen ikkuna
338 sivua , Hinta nid. $1.75
' TUaikaa osöltf«dls:
VAPAUS
vvBusmtfa cp. tm
SM
Ttistalna^tamriuk. 1$ p. Taesäay, ^an. 1$, 1055 S i^
;V;',:!,.j:.:.,J:.;r^j;::,^^;';!.'v,.,:,::.:a:.'
sotavanki
vapautettu
Oltava: — VUmeinen saksolabien
sotavanki 4dol| Kxatt onvapau^ttu,
UmoltU oikeusministeria vllm^ per­jantaina.
Hänet > v i l a u t e t t i i n 'viime
Joulukuussa Ja lähetettiin Saifsaati.
Hänet tuomittiin murbost^ ^ I b i -
kauti9cen yankciitcen I044.^'oikeus-
2ni|))sterlön tiedonannossa' sanotaan^
et:ä sotavangit Helmut K r ^ n c f fianf
som, Erbard Schwartz. Egon ftosiÖ,
Walter Alanhardt Ja^EmU Baucbstadt
ovat vieiä karkutienä jä osan'heistä
uskotaan olevan Yhdysvalloissa.' '
Sodan aikana oli "saksalaisia i o t a -
vanke^a Canadassa 40,334.^ ' '
Uusi oikeuskuuSustelu
määrätly. (Inioleitia^n .
tuomituHe ' , T ^
;S?;!s«pv,v;vsÄ;;ft?«^
Toronto. —/Ontarion vejioomuSol-keus
on päättänyt,,että uusi oikeus-kuulustelu
titltaan tobnittamaan kuo-rVV9^:
• mi m rt '
J
'mmm
mm •
sa?aiUstlpuolue.v«ai.„ vibnej..kesktvJtt<Ä^^
kona suoritetuissa ^vaaleissa/«uÄ^ft^*
voiton Notman a«a»lei^;,Jol«iolIa^'^
Häneita tuIee;nyt;jämalUtt p % J i # . ;,
82 paikka&V(cäslktavasWpariamen^';,
ta.4 Haoltamtta 'sUtS.fetttt'' Jatnail,;'' '
kalla on parlameniti ^ i ^ ' lbp:^I^nm l\\ \
päätösvalta^ b^.'brittUäiselia:.Weri>'ii|
•iJ5ÖBll#|^^
atonleyi|sau9taan olft)w» «desm^-5
^neen S i r StaffoMl ,OripiisIit* oppleit' m-:
lemaan'tuomUtun .Itallälälien'ÄVrtik ' .
Pdäta asIasM. TripddI ^tmkiMh^-jr
hktettäi^ksl iammlkuun«25 plUvänä, " V 5
(vabnonsa murhan johdosta, fVht.^^
UUSIA kOMAmeiiA
Olemme taasen saaneet Suomelta uuden lahe-..,,
tyksen.'.hyviä kirjoja. Lähettäkää tilauksenne. &
ennenkuin ne loi)puvat. - - . . ^ > - . . . u c .
HELLA WUOLIJOKI: , ' ; , , ., , , , ^
^^^^ , KOULUTYTTÖNÄ TMttOSSA s i > |
898 «ivaa Hinta sld. $1,50
' Tekijä kb-Joltll muistelmansa ollessaan poliittisena vankina sodan*'
aikana "hyvyyden tarpeefesa'^ kuten hän sanoo j a Jatkaa; UTakenbi <
sellini harmaudesta kuulustelijain kiusaksi nuoruuteni tuoksuvaan ^
värb-lksauteen . . . pakenin suin päin heidän kiduttavista.käsistään ' ^,
elämäni kevääseen, karkasin kauneuteen, Vapodteen, Jossa ho dvät ^-^
kyenneet vangitsemaan mihua". ' •"-'if''^,-
Hella Wuolljokl palaa ajatuksissaan viljavbbmanVlrou sydflnicen.^
äitinsä luokse, lapsuutensa'laulaviin kyllbi~ ja taivaansinisille pfella-'
yaiJelloIlle. Sleltä;hän siirtyy .Tarttoon, sen aikaisen V i r o n helmeen.7
jossa olivat koulut j a yliopisto. ' ^ ^
HELLA WUOLU0K»:
HS
mi-mmm
304 sivua YLIOPISTOVUODET-HELSINGISSÄ
HbitaBlcl.$L50'
tuulisena
nen; joka _ _ _ _
äärettömän määrän kiihkeitä (apahtunrila,'omaläatuisIa penoonam- .A
«uuksia vaihtuvia ympärjstdjft ja ;yk8ityl8lä.c8toeit& Ja kertoa J^al-kesta
nlb» pulppuilevan vapaasti, kertaakaan toistamatta sanojaani
Lukijan slbnlet^ eteen kohoavat elävinä' omine tottumukslneen, Ja'^\
tunnebnlneen ne helslnkllälskodlt; Joissa nuori'vlrolalneb ylioppilas
joutuu asumaan ja vleraUebiaan j a Joiden ttasais^n rauhaan hänen' i
vilkas Olemuksensa tuo uusia, yllättäviä ajatuksenaihelta. m
HELLA ViruOLUOKI:
/ MINUSTA TULI LI
UZ sivua
iENAINEN, ' -.^ '
. ^ H l n ^ . std. i$3.00
{Hella WuolijokI lausuu tämän teoksensa esipuheessa xtun.: "Tämä. ^ ^ i
nidos yksinpuhelujani oikojen draamassa käsittää BUUnniUeenkym-''^'*
menen ^uottaelämästänl, vuodasta IB08 viiiöteen 1918, Ja vebi yhden f"
maalbnansodan Ja yhden vallabkumöUksen. Näiden kymtaieben m * " -
den aikana irtaannuin vanltasta kotimaastani. Ne olivat elämäni - ,
raskoJinDla murrpsvuosla.. . o t l i x ' ankarasti, aisaa kahden, kabsäu *v
kohtaloon, kärsin niiden kaikkf tuskat/' / ^ • )
aiuistebnlensa tämän osan alkupuolella tekijä paljastaa haus-
, kosti ja satUrlsestI kertoillen ~ Nlskavuori-näytebnlen ywpfiflstött,\.^l
ja niiden henkilöiden vastineet todellisuudessa.. . ^ ' V ' ' ;
|iÄtfc^:)^;?Ht)cit^^^
TULE, KAKKAANI ^ :.
327 sivua : Hinta'«Id. $3.40
Zntla kaikessa rikkaudessaan ja köyhyydessään elää Nobel-klrJat* :
loljattaren hienossa, järkyttävän InhlmlUlsessä romaanissa; ^Teos,.
kertoo varakkaasta amerikkalaisperheestä, Joka useiden sukupolvien
aikana uhraa vobnansa Intian köyhille.^ Vähän kerrataan murtu- '
vat perityt ennakkoluulot. Rakkaus perheen tyttären ja nUoden
hindulääkärin välillä muodostuu lopulliseksi kokeeksi näille r l k - .
kaan elämän kouIuttamUle j a kehittämme ihmisille, . ,
PEABLS. BUCK: . . ^ .
KÄTKETTY KUKKA
267sivtta ' Hinta s lA $3iil>»
jVolVatko länsi Ja Itä miUolDkaan kohdata tolsiaab? ^ tähän \ \ i|
iklvanhaankysymykseen vastaa Pearl S. B u c k ; ; ] u t u k a i t ^ i l ^
tlja Ja Ihmissydämen hieno ymmärjftjä kiehtovassa keirtö^
nuoresta Josui Sakalsta. ' / , -- .a--^^
iLukija seuraa jännittyneenä kirjan vauhdikkaitäf!tapai>ti
Mi
H. E. BATES:
RAKKAUS LYDIAAN
H. E. Batesbi kertomus ki<Hkcästä j a arvoituksellisesta Lydlasta. Ja.f;..
miehistä. Jotka rakastivat häntä, on kotlmaasraan En
vosteltu'eräÄksI'ölkaomife parhaita rakkausroittäahej^^
kohtalokkaan tunnebnansa takia on ''lyyrillisen rakk&udenmiMta^
teos". '
MABY BUBCUELL
NYT JA IKUISESTi
285 sivua niui9^nai<»jtMVMM:i
Ttoiotby-sedän matkalaukku oli syynä laim^mmKmSimäi^mi
vihdoin vUmebi oU saanut Itsensä Ja Jättlläislaiikkuhsäl^ohn^UI^
vapaan vuokra-auton luo j a arveli vielä ebtlvätisäili-iln^^
nassa kouluun, olikin jo toinen ennättänyt varaamaan iautiii^r
tuo iolnen, pitkä tumma nuori mies, 611 heti tllahj^ien^^ tailäl]»^^^^ •
nIUi kävi. että Ethnc j a matkalaukku pääsivät JunaaÄja^Pli&tt^^^
"Olen äärettömän
avioliitto olisi aloitettava kaksi kertaa j a kumallakln:k6ri^iä«amaö^
miehen kanssa." - ' %;V,,i:yK;;>:ÄSS*',^Ä'^^
PIEBBE LA HUBE:
PUNAINEN MYLLY
425 sivua Hbita sid. $3.50 ^
Värikäs kuvaus 1800-Iuvun lopun Pariisista; sieih l ä h v l l o l s t ^ - k i b ^^
reistä, cancan-tanssljattarista Ja Ilotaloistsa-i^ J a t
I n f i i i A V i U i tA llriifAtfl/lnstA. t f l l d A m f l n t H ' T f A n r v - <10 .rrAiifnt'iaäLT.V<t'i'i>^W«<>'^^
';-:'.JSP 'Mmi
mm
mm
loistavasta Ikuistajasta.taldemaalri Henry de T^Ötye^Lutr^
NETTA MUSKETT:
BBApCOMAJA
fmmm mm
WS« l i r - i ; ä
i t
tr 1 »
3 3 l 8 i v a a . . - " ' / - . -matAM^^siM^
VSemubtamatylcraat,Jotka'olivatkokoontuneetykslpälsem.nÄ^
mien ymi^röbnään talooniviettämäänkaunibiOUVe Häi^
dennettakynunentä ensimmäistä «yntymäpälvää^/^vätäiisaätiaheet^
huomata päivän sankarittaressa mitään tavalUsuudestapd^
Vain;ialon,vanha palveUja oli'Joutunut kuulemaan'
masti/lausuttua sanaa,'jotka antoivat alhett^^^^^^^^ ^tejyfWhf«i:|j|i
W.il .
mieli ollut täysin tasapalnolben. Ulan hbrveätapahtuimii^^
järkyttävä yllätys, Ja tytön sulhasen Hugh imm$tii'^imi^^ kokonaan murtuvan. ' ,.:,-.r,-;i,;-ife,:;s!v,-,;i'*Ä^^^^
TAYLOB CALOlVELLi'
VAPAUDEN MIEKKA
349 sima
m
VAt>AUJ^:PUBilSH!H6li M
mi
mk!
t 4 J.