1959-07-14-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
.-»>.M*.^,5!(»^:;.'S>«i*-;7-..-?'---«^./.-.-?' .,r
Itiuigday» and Satiirdays by Vapaus.
II
l i ' ;
Sv,:
naa;;o^^^ puistojen; -lasten kählaamopaikkor
jeii^jä?;jA^ ajahvietelaitbstferi räkentaini^^
kokonaan pöiis päiväj jne. Selvää on,
•et^; hj^kyih^ ei voi pitkää äikäa jatkua; KUrinanhal-linäbllle
oh saatava suurempi osuus kansallisista verotuloista
jägnailtä tiimoil^ on t^^^ ajan vaatimia uudist
u k i a :
_ . ,;,;äEttä asia näin on kautta maan, se näkyi viime viikolla
Öttawassa pidetystä liitto-, ja maakuntahallitusten konferehs-sistaphaissä
Canadan kaikki maakunnat - - kymmenen maä-tofi^
Ea^nna^ suprempaa osuutta
verotuloista Suuresti kasvaheide meriöjehsa peittämiseksi.
'^utta. macikuntien kaikki edustajat saivat lähteä Otta-wästäkotiiii:
tyhjin käsin He « v ä i sääheiit sehtih pyöreätä
Usatulbjä liittovaltiolta vihjettäkään siitä, että maakun-tiBhiqa^
ku ryhdytään huojentamaan.
Äinoä, mitä maäic^^^^^ edustajille luvattiin, oli se, että
liittjl^ ja maak finanssisuhteita ruvetaan tut-
|aäh väliaikaista sopimusta syntymään. Tämä ei näytä aina-kjum
siy^^^ silmällä katsottuna menestykseltä, "täydelli-sejftä
ihfe^^
Kukaan, eipä edes liittohallitus, ei kiellä sitä, että maa-
Jciihhat ja erikoisesti kunnat ja kaupungit ovat ylipääsemät-tqmien^
fihäifesiyaikeuksien' edessä^
• Mutta^liittöhailitttksfen valtiovarain ministeri torjui kaik-
Mim^ma "paremmasta verotusjärjestelmästä^^
s i l l C ^ t a sita oikeuta, sillä-nifn"
rikas maa kuin Canada onkin, sillä ei ole kuitenkaan
^ 1 ; ; ^ y ^ ^ varten jä iriuihin kun-
• I hgiiisiin, palveluihih.
mm
iv:.--:
M^~Mr •
^'•4 iiii: '
l e ^ p i l w U e ^ ' k o M e n \ m ^ ^ ^ siä^iv^lflstenvaurii^lssäv-m-jotkut
;kaiisalalsiiUkii^, Jbiä «ten-ha^ heistäfekokö-matkfe^ I^oriinm
asäÄÄi iopiUiiäs^ kirkon:ic^ttori;^ydinaseistusti:vas,
Umit^aVtee't,Jotka tekivät ta; Hänen jälkeensä puhuivat vielä
^^plsÄll»iÄ«aiiMaM«^ -'työväiNiiM^^
l^mm||*äi^!ip*s^ IJTanrpiäÄa^ ;fienMtfeiämäs^
plii^e^^ joka atpmiaS(bis^^
näelenosoitu^ l^:'- toimirftarisia jolv^^
nyt |)udlueen^ t
Pysä)6ftye ^simriiäisöri :känsa parlainentissa.^
kerran'l^um^ I^elld piiolt^käfe^ marssi alkoi.
iioiiitÖiössa/^i^^
osoituksesta tiilisl^ vÖiiriäKai
Marssiri järjestäjät Olivat arvioi-jiieet,
että Falcöiiin kehtälä olisi
ehkä lioin 8bÖ
yKdessa aiiiöässä kokoöhtuinispai-kassa
oli jo kuusitbis^^ bussia —
kyiiimeiieii litistä kaksikerroksisia
— joissa kaikki istuimet olivat täynnä.
Tämä irierkitsi sitä, etta yksinomaan
Lbiitbosta oli lähdössä noin
tuhat osanpttajäia. Oli muitakin bus.
seja. Oli Kehkilöäutöja. Ja osa matkustaisi
vielä junallakin.
Saapuessamme määränpäähän
meitä kohtasi näky, joka muistutti
täysin Epsom Dowrisia suurien hevoskilpailujen
aikaan. Ero oli vaiii
siinä, ettei tämä eväitään pureskeleva,
iloisesti keskusteleva tai kovaäänisiä
kuunteleva joukko ollut
tulliit katsomaan he\^oskilpailuja.
He Olivat lähteneet liikkeelle vastustaakseen
kilpailua — atomiase-varusteluikilpailua.
Atomiaseistuksen vastainen
kamppailu oli havaittavissa kaikkialla.
Ne, jotka olivat tulleet mu-
'\ Rivistö; lähtt;Iiikkeelle pitkin / poliisien;
vaiokuvaaji|Bii ja -katseiijpi
den reunustamaa katua> Etiifibnäs-sä
kulkivat t,upiniorov9sti Collins
mustassa papinkaavussaan, hänen
vierellään näytelmäkirjailija Benn
Levy ja J . P. Priestleyn vaimo, kirjailija
ja arkeologi Jacquetta Haw-kes.
Nämä kolme pitivät paikkansa
koko 53 mailin pituisen matkan
ajan JukUunottamatta pääsiäissunnuntain
jumalanpalveluksia, jolloin
rovasti Collinsin paikalla oli hänen
vaimonsa.
Monia muitakin tunnettuja henkilöitä
osallistui marssiin koko
miatkan pituudelta. Heitä olivat la-bpurkansanediistajat
Stephen
SY^ingler ja Maurice Edelman,
näyttelijätär Constance Cummings,
ydinfyysikko, professori Joseph
RPtblat, monien lehtien, kuten " T r i
bune", "New Statesman", "New
Chronicle", toimittajia jne. Mutta
kysymys ei ollut persoonallisuuksien"
näyttelystä. Tämä oli "tavallisten"
kansalaisten tahdonilmaisu.
Mukana oli opiskelijoita puoles-vuiseha
kulkue 'saapui .Mäidenbeäd-mansotaa.
FMcrtiet; riäis^ itoisuiiteen Sra^^
vät kokbijniatkan.^''^ ; -V/L lityks^liä;^;kä^^
Sitten .bii vielä erikbisryhmiä: sankat ihmisjoukot, j a niukaänliit-;
Kuninkaallinen teatteri, ^rkkitelt tymiskehpituksiih vastattiin M
ditr opettajat»; Naisten rJauhanrinta- yin kättentaputuksi
ma,: kveekaritiJniB. Marssiin osallis^ seksi
tui ':n»yös En:^annfa|Rauh
tea ydinaseita
teluiT uranuurtaja — suuren tiede-
^anieheni prbfesspri Bernalih ja.mui-i
"^den tbimtenpanevan komitean jä;
senteri johdolla. ' Jl^-v':/,- '}<
Mutta täniä ei olliit''ainoastaan
kansallinen mielenosoitus. Mukana
oli Tanganjikan afrikkalaisia roska-laatikbnkari^
ista ja tyhjistä
jykanhUista iihpi-bvisbmärisa "soittokunnan"
säestyksellä, heidän takanaan
ryhmä valkoihoisia Etelä-
Afrikasta. Edustettuina olivat
Länsi-Afrikka, Länti-Intia, Kypros,
Australia, Uusi Seelanti. Euroopan
maatkaan eivät oUbet jääneet pois.
Marssiin osallistui ranskalaisia,
ruotsalaisia, hollantilaisia, länsisak-salaisia
ja kreikkalaisia.
Matkaan lähti Falconin aukiolta
4,300 marssijaa. Y l i viisinkertaisesti
se määrä, jonka järjestäjät olivat
arvioineet.
Mailin pituinen kulkue marssi
halki englantilaisen maaseudun.
Marssiessaan he lauloivat — rau-tUn
/raivatuksi tili£a7raandjBuie.
p i W p ^ « i f § i ^ p i ^
:tÖiä|ibpiii||_.,„^^
käjMiphmisjbUkosta^l^iiii^
masti WbitebaWih saakka; jossa- is^
tuivatjätbmii»aimiii<^
kätselijbiksii
koitiis
kuitenkin
sen; Täällä paikalliset virbnomai-set'
antoivat yösija^^ marssijoille
käupuhgihtäibh avarat siiojät sillä
ehdolla, että kaikici ^ätbUä^^ sa^
manlaisessa kunnossa kuin ne saatiin
käyttöönkin. Lupaus täytettiin.
Sitten tiili vaikein päivä. Tähän
saakka oli sää suosinut marSsijbitä,
niutta nyt ilma muuttui sateiseksi
ja tuuliseksi. Äidit kietbiyat sadetakkeja
lastensa ympärille, lippujen
j a tunnusten metsään liittyivät vielä
sateienvarjot. Laulu muuttui hieman
kovemmaksi. Muuten mitään
muiitosta ei näkynyt.
Pääsiäismaanantaina oli suuri päivä.
Jokainen oli nyt tietoinen heistä.
Varhaisesta aamusta alkaen saapui
ryhmiä, jotka liittyivät marssijoihin.
Saapuessaan puolen päivän
aikaan Albert-miiistopatsaalle
rivistön vahvuus oU jo yhdeksäntuhatta.
Myös uusia maita oli tul-aivran
viimelihinuutei^
biia i u ) k o u k ^ s ^ . atb^
miäseistusta^västustavasta .liikkeestä^
briEngiainissa^
ka on otettava hUbniibon.
m3' r S
Kiri. Harry Sichrovsky '^'^ keskuste'uja vieraillessani Ke- heitä. Liike sai taakseen katoliset
•y--\ Mr;i?l€ining antoi ymmärtää, että jos CanadiiTkansallR
tiUd l ^ a n t ^ I>ysyyästi seitsbmällä prosentilla vuodessa.
W/6i
siaynäakiiMille^^ j Mutta hiin paljon kuih onkin
"Ky^än ajan paluusta" puhuttu, kansallistulojemme nousu on
t&]pä|shioden aikana p ^ ^ 4 prosentin paildceilla, mikä
ti^kiifeyiittää yäe^ö lisäähtymismäärää. Jä vaikka hetkellistä
Efpusua tapahtuisikin, niin kapitalistisen: järjestelmän
t6|stuyat pulat ja kriisit pitävät huolen siitä, että liittövaltiol-la]
on loppumattomasti ällaisia "ei ole Varaa" ja "ei kannata"
verukkeita. ^
Kylmä tosiasia onkin, että vaikka valtiolaivamme voiisi-hankkia
huomattavasti verottamalla tuntuvasti
:jci^efnhiän suurriikkaita yksilöitä ja yhtiöitä, niin "varojen
puutteessa" on harkittava myös sitä, missä kipeimmin varoja
: tarvitaan. Jos yksityisperheessä on puute ruoasta ja vaatteista
. " Ä . kuten aivan liian usein tapahtuu — niin silloin ei
s rio^Niaalioloissa osteta^ huvipursiaj eikä muita ylellisjrystava-roata.
Parhaimmassakin tapauksessa tällaiset asiat jäävät
kiuniiksi unelmiini, mitkä päätetään "toteuttaa" sitten kun
ym:at siihen myöten antavat.
"s m' * • * ' '
.Ir Tämän luulisi pätevän osapuilleen myös, valtiolaivan ta-
- lojishoidossa. Mutta samalla kertaa kun finanssiministeri
Pfening vetoaa valtion köyhyyteen ja sanoo, että maakun- iikh ja kuntien taloustaakkaa ei voida huojentaa, hänen oma
hallituksensa kuluttaa noin 1,700 miljobnaä dollaria vuosittain-.
varusteluun.
: t Kukaan elekieliä nykyisellä ajalla ja nykytilanteessa
maanpuolustuksen tarpeellisuutta — mutta yhä suuremmat
kinsaläisjoUkot ovat sitä mieltä, että Canada ei voi noin suur-tsJfäKasummaa
yarusteliikilpailuun haaskata, joutumatta siitä
» talousvaikeuksiin,
^ t , Kuinka suurta mielettömyyttä tämä vafustelukilpailu
oq Canadan osalta —^•muis^äfmaista nyt puhumatta — se
n|kyy mm. seuraavasta.' Korean sodan päi\Hltä alkaen, eli "
-pj^eissä-luvuissa kymmenen vuoden aikana-me ^ e i n me
kÄisäkuntana kuluttaneet'ehkä noin $1,70(^11 Joonaa vuo-
Mli •
' i-^^^*? —-^"^^'v^'^®^*™^^*^''^^''^''^^^^^"^™®»' amiraalimme ja
pcflitiikkomme, sekä valtalehdistömme valittaa joka päivä
* aähiusta iltaan, että puplustuslaitoksenime on' mihinkään
lörtpftamatori, ja että'sen<käytettävissä oleva aseistus ja ko-
' liösfö" Oli läpfeensä vanhanaikaista romua. ' ',
^tmsg^jelm
•^^^ '5iihääte|däah
llinen käähiios; sen parempi seon^aikille cäriadalaisil-;
' l6,''^myös valtiovallalle. " *
Kerala, ainoa Intian valtio, jossa
kommunistit ovat valta-asemassa,
on jo jonkin aikaa ollut lehdistön
hupmiori eräänä keskipisteenä.
Kongressipuolue, katolinen kirkko
ja taantumukselliset kastikiihkoili
jat ovat liittoutuneet oikeistososiai-listien
kanssa tarkoituksenaan ku-
Jcistaia osavaltion ballitus. Kirkonkellojen
mpikuessa hätälyöntejä ns.
kristoforus-kaartin, iskujoukot ovat
hyökänneet julkiisiin rakennuksiin,
osuDskauppoihin ja poliisiasemille
— onpa jo yksiTcöinukin pantu, tu
leen. Levottomuuksien yhteydessä
useat henkilöt ovat saaneet surman'
sa satoja on pidätetty.
LÄHTÖKOHTANA KOULULAKI
, Kommunisteja vastaan tähdätyn
toiminnan lähtökohtana on hallituksen
antama koululakiesitys. Intian
valtioista Keralassa on kouluopetus
korkeimmalla tasolla. Kolmannes
budjettivaroista käytetään
vuosittain opetustarkoituksiin. Valtion
10000 koulusta 7,000 on yksityisissä
käsissä. Noin kolmannes
niistä kuuluu kirkollisille järjestöille,
katoliselle kirkolle, luterilaiselle
lähetystölle Pelastusarmeijalle ja
muille. Kirkolliset koulut ovat olleet
jonkinlaisena valtiona valtiossa.
Ne eivät taipuneet noudattamaan
lain määräyksiä; niiden hallinnossa
esiintyi väärinkäytöksiä,
katoliset koulut nauttivat valtion a-pua,
mutta eivät pitäneet mitään
kirjaa täten saamistaan varoista
Varsinkin opettajat ovat olleet kirr.
kollisten koulujen johtomiesten
lypsylehmiä, Keralassa oli julkiser
na 'salaisuutena, .'että . katolisissa
kouluissa opettajan oli mahdotonta
saada paikkaa maksamatta lihavia
"käsirahoja" johtomiehille. Opettajia
kiinnitettiin ja erotettiin täysin
mielivaltaisesti — lainpykälillä ei
tässä suhteessa tuntunut olevan mitään
painoa.
Uuden koululain luoja on Keralan
• opetusministeri prof; Joseph
Mundassery jonka kanssa kävin p i t
sakunnan va'föja .haaskataan
niini ihuimaavia summa! sellaiseen
tavaraan, mistä tulee
"vanhanaikaista romua" jo ennen
kuin se pääsee pois piirustuspöydältä.
^
Sivumennen" sanoen — ja se
ei jää ajan mittaan huomaamatta
— tarpeellisten ja välttämättömien;
f inanssi j akouudis-tusten
tiellä eiole ainakaan se,
että jossakin maakunnassa, tai
tärkeässä kunnassa '— liittohallituksesta
puhumattakaan -~
olisi; työväenmiehiä,.sosialiste-i
ja ja 'kommunisteja, joiden niskaan"
kaikki vastoinkäymiset
eräissä Euroopan maissa yritetään
sysätä.. Meidän hjrväksi-mainostetiiilla
p o r varillisiHa
hallituksillamme^ on siis tässä'
ralassa. Hän tuntee tämän kysymyksen
jos kukaan sillä hän itse
ön ollut 27'vuottn professorina ka-tolisfessa
Pyhän Tuomaan korkea
Kou'ussa Tristhurissa ja lukuisat
Keralan nykyiset valtiolliset johtomiehet
(poliittiseen väriin ka.somat-ta)
ovat olleet hänen oppilaitaan.
Hänen lakiehdotuksensa edellyttää
että yksityiskoulujen johtoelinten
on pidettävä kirjaa saamistaan jul
kisista varpista tai muuten apu katkaistaan.
Opettajia eivät enää aseta
koulujen johtoportaat, vaan osavaltio
ja. opettäjilleijonJmÄs_ettava^
kaikki ,ao. avustukset, eläkkeet ja
. maksut, niinkuin valtionkin kouluissa.
Opettajat on nimettävä myös
henkilöistä, joilla on vaadittava pätevyys,
Yhdenmukainen opetussuunnitelma
(myös koulukirjat) pätee
kaikkiin kouluihin, myös yksityisiin.
Mikäli koulun johto kieltäytyy
noudattamasta lain määräyksiä
» tai mikäli iPmenee väärinkäytöksiä,
on valtiolla oikeus sulkea
koulu korkeintaan viideksi vuodeksi
tai nimittää uu>3i johtoelin. Itse
asiassa laki sisältää ne samat pykälät,
jotka ovat olleet voimassa kaikissa
sivistysmaissa jo vuosisadan ja
kauemminkin — toisin .sanoen: koulu
on irrotettu kirkon piiristä ja a-setettu
valtiollisten elinten alaiseksi.'.
Uskonvapautta ja uskonnon o-petusta
laki. ei koske millään tavoin.
KIRKKO NOSTAA SOTALIPUN
Alusta alkaen on kirkko myrskynnyt,
lakia vastaan. Jo toukokuussa
1957 eräs piispainkokous j u listi
tosiallisen sodan lakia vastaan,
saman vuoden elokuussa ylitettiin»
pääkaupungissa Trivandrumissa
nostattaa kansanliike, ..mutta tuloksetta.
Syyskuussa 1957 Keralan o-savaltion
parlamentti hyväksyi lain,
mutta taantumuksellisten piirien
onnistuiilähettää se vielä perustuslakituomioistuimeen
v: tarkistettavaksi.
Siellä sitä tutkittiin vuoden a-jan
ja lähetettiin Ippultä muutamin
muutoksin takaisin, jonka jälkeen
Keralan parlamentti hyväksyi, sen
uudelleen. Lopuksi valtion pääministeri
allekirjoitti lain ja se astui
voimaan.
Keralan "demokraatit' 'eivät kallistaneet
lainkaan korvaansa sille,
että laki on hyväksytty täysin laillisessa
järjestyksessä. He julistivat
että; vastalauseeksi kaikki ^yksityiskoulut;
suljetaan :kesäku'un 15:. päi'
västä lähtien. Koulujen edusta'Ie
ilmaantui: aseistettuja !'Iakkovahte-ja",
jotka.yrittivät estää opettajilta;
ja'; oppilailta pääsyn koulurakennuksiin.
Turhaan. Malabarin^i pii-rin
3 90O koulusta vain 75 jäi suljetuksi,
Trivandrumin. piiriin 725
koulusta ;vain: 98 ja vastaavanlaisia
olivat luviit muuallakin.
Kouluboikotti oli kuitenkin vain
läh{ökohta;paljon suuremmalle toiminnalle,
jonka tarkoituksena on
kukistaa koko kommunistinen hallitus.
8^ vuotias Padmanabhan, taantumuksellisen
kastijärjestön johtaja
on tehnyt itsestään "vapaiitiislilk-keen
diktaattorin" ja. julistanut, a-voimesti,
että hän tulee-laahautta-ja
oikeistososialistit —- ja väkivallanteot
alkoivat. . Kongressipuolue
ei tosin julkisesti ottanut niihin o-saa,
vaan aloitti itsenäisen toiminnan,
mutta sen johtohenkilöt osallistuivat
taantumukse'lisen rinta
man mielenosoituksiin ja antoivat
siten niille siunauksensa.
MAANUUDISTUSLAKI
^ Kpmmunistihen hallitus ei kui-tenkaan.
antanut kumbusyrityksen
pelätyttää. itseään: Jännittyneen i l mapiirin
vallitessa osavaltion parlamentti
hyväksyi kesäkuun 10.
pnä läin" mTäiTuudistuksesta, jonka--sa-t^en-kumbusmiehiltä. mutta OR
saavat suuromistajilta pakkoluovutettua
maata. Kaupimgeissa ja kylissä
kommu-nistit järjestivät joukkokokouksia
joihin saapui kymmeniä
tuhansia ihmisiän kun sitä vastoin
"vapauttajien* 'tilaisuuksissa
näkyi vain muutamia tuhansia. Hallitus
julisti, että se on päättänyt
säilyttää maassa järjestyksen eikä
anna sisällissotakiihotuksen pelot'
taa itseään.
Nyt on kuitenkin .käynyt jo täysin
selväksi, että nämä tapahtumat
ovat ylittäneet paikallisten ilmiöiden
puitteet ja niiden seurauksilla
on mitä suurin sisäpoliittinen merkitys
koko Intiassa.
Intioista on tähän mennessä sanottu,
että siellä vallitsee maailman
laajin porvarillinen demokratia. E i kö
vapailla vaaleilla valitulla kommunistisella
hallituksella ole oikeutta
istua häiriöittä toimikaut:
taan loppuun? Kommunistit, joita
syytetään demokratian hävittämisestä
ovat täällä demokratian todellisia
puolustajia. Nämä ovat kysymyksiä,
joista Intiassa tä'lä hetkellä
vaihdetaan kiihkeästi mielipiteitä.;'.
KONGRESSIPUOLUEEN
ASENNE
Kongressi puolue on luotsannut itsensä
mahdottomaan tilanteeseen.
Nehru pn tosin kieltänyt puolueen-antanut
puoluelaisilleen luvan osai
listua kumousliikkeeseen "yksityis-henki'öinä".
Hän ei ole tukenut
Keralan hallitusta järjestyksen palauttamisessa,
kuten hänen keskus^
hallituksen päämiehenä kuuluisi
tehdä. Tosin viime hetkessä kon-gresipuolue
näyttää tulleen järkiinsä
ja sen puheenjohtaja rva Gandhi
on sähkeitse . kieltänyt kongressi-
Iäisten osallistumisen mielenosoituksiin,
mutta tämä tapahtui liian
myöhään. 60 vuoden ajan kongressipuolue
on ollut päävoimana taisteltaessa
tekopyhyyttä, uskonnollista
kiihkoilua ja kastihenkeä vas'
taan. Ja liittoutuminen nyt juuri
näiden voimien kanssa on. suuresti
järkyttänyt sen arvovaltaa. Ja mis-
(Jatkuu 3. sivuUA)
SiäirbiTckiii. ^ Bensiini tiili hai
veriiiiaalKiJ nfutt^^^ tupakka ja viina,
kaliisfijii#t Sabrissäi kun tänlS alue
maanantaita yasjten yöllä kokonaan
yhdistettiin LänsinSäKsäan.
Poliittisesti liittyi Säär LSnsi-
Saksaah 1957 kansaiiai^estyksen
jälkeen, mutta talbuidellisesti jäi
alue Ranskan yhteytebni i^limeho-käudeksi,
joka nyt pn päättjnSyt.
Saar, joka jp kauan bh bllut Saksan
jä Raiiskaii välisteä fiitaisuuk-sieh
kohteena, jbiitui tbii^n inäail-mansodän
jälkeen .Ranskan omistukseen
ja liitettiin taloudelllises-tikin
Ranskaan. Pariisin ja Bonnin
välisen spvintopolitiikah puit
teissä tehtiin kuitenkin v. 1956 sp-pimas,
joka raivasi tibn alueen uudelleen
liittämiseksi Saksaan.
rajan mies olla sanomatta' ääneen:
^ Se on tää evakko ain tiel. Jos-' ' |
sei hää pprautatiel eikä maantie! * , ">
eikä satihätielkää. Iii bää b iuiiibe
ihmisii tiel!
SELVÄ VIlttÄUS
kehtasitkp sanpa minua puupääksi?
.. • \.
— Enhän tpki. Sanpm yäah, että
pane hattu pä,ähä», sillä tupila
puun oksalla istuu tikka;'
• ''m
JOKIN ERO ;•, . . ......
— Olen kuullut, että olet saanut ^ ^'^
perillisen.. Onnitteluni! ^
—Minun palkoillani ei saada perillisiä,
lapsia vain.
Vanhan hylkeen luusto
löydetty'taialta • ' '
Laihian Pptilan kylänä pn tullut
päivänvalobr^|, i'ha,i^ii!^islaa|tuinieti
muinaislöytö. Jo viime syksynä
löydettiin',^rään tilan inaalta puolentoista^
i metrin syyyydiestä luha^
joukossa pääkallo. Helsingin yliopiston
eläintieteen laitoksessa -to^
dettiin löydön kuuluvan harvinaislaatuisen
Grönlannin hylkeen luustoon.
•
Viikonvaihteessa suoritettiin L a i -
hialia-sanotulla-löytöpaikalla tarkkoja
tutkimuksia, jolloin löytyi l i sää
luita niin runsaasti v että hylkeen
luusto voidaan koota lähes
täydelliseksi.
Laihian Potilassa tehdyllä löydöllä
lienee ikää noin 4,000 vuotta.
Etelä>Korean tulvissa
•kuollut 42 ihmistä
Seoul. .— Täällä tiedoitettiin
torstaina, että Etelä-Kore^ raskaista
kaatosateista johtuneiden
tulvien johdosta on 42 ihmistä
kuollut ja 4,000 on. jouttmni kodittomaksi.
Tuhansia eekkereitä
viljeLysmaata on tulvaveden peitossa.
Kuluvan viikon aikana on paikoittain
satanut 12 tuumaa vettä.
w •lm
kehitys Bulgariassa 4 «
Puolueen ja hallituksen herkeä-mättömän
huolenpidon ansiosta.^ ' i ^ t i ;
-m M
m
m
" 1 ^
kustannustoimi .kehittyy Bulganäsv
sa ennentuntemattoman noepasti(ja<
suuressa mittasiihteessa.-' Perinpoh' " i |
jäinen muutos on tapahtunut *:lär^'""^^"^
jpjed siSäiössä ja
niiäeii' yhteinen jä köskipiainos^Mi ' ?
Itäsviinut^ yli 3kertaisieksi siihen Jj^
yprr^tturia ihita se 'oli! s y y s k u^
i^äivää ennen. Kun vuonna 1939 jul-*^^
kaistiin kirjalUsiiutta k a i k k i a a n ' -
500,000^'-kappaletta,-* h i i n - v u o h n * | !
1958f julkaistiiii, y l i 22,000,000'kaph * '
paletta. . -.j-
Nykyisin maassa julkaistaan
joukkopainoksina yhteiskunnallis^
poliittista ja marxilaista 'kirjallisuutta,
kaunokirjaUisuuttajar tieteellisiä
teoksia. Painosta on ilmestynyt
ensimmäistä kertaa Marxin,
Engelsin, Leninin, Dimitr Blagoje-vin
ja Georgi Nimitrovin teoksia.
On julkaistu useita puolueen
kansainvälisen > kommunistisen tiik^r,
keen johtomiesten teoksia. Erm-omaisina
laitoksia ja suurina pair;
nPksina on julkaistu Hristo Botevin;
Ivan Vazovin, Hristo Smirnenskin,
Jordan JOvkovin, JelinPelinin sekä.-
useiden Bulgarian nykykirjailijaa -
teoksia.' On Umeslynyt yli 1,700 kirjaa
tieteellisistä kysymyksistä ja
yli 4,500 kirjaa teollisuuden ja maatalouden
kysymyksistä. r
Kansanvallan aikana Bulgariassa
on käännetty- j a julkaistuvveniläis-ten
ja neuvbstokirjailijain • teoksiav
yhteensä 38 miljoonaa kappaletta. '
1
> k
' il
> 4
PÄIVÄN PAKINA
Toivossa oh hyvä elää
.Pitäen' kiinni siitä, vanhasta .viisaudesta,
että "toivossa on hyvä
elää", torontolainen Vapaa Sana
tuntuu iloitsevan ennakkoajatukses-ta,
että Ontarion kaivosmiesten keskuuteen;
saataisiin ventistä; suurempi
hajaannus -i> tietysti Jcaivosmiesten
omaksi tappioksi.
' Jos pidetään kiinni koetellusta ja
kokeita vieläkin kestävästä; ajatuksesta,
että"hädässä ystävä tutaan'*,
n im mainitulla lehdellä ei ole suuriakaan
;;mahdollisuuksia~^^ e
nikkelinkaivajäin ystävänä, sillä,se
ei pannut-tikkua ristiin' viimesyksyisen'kovan:
lakon voittamisen hyväksi,
vaan oli hiljaa kuin "pissa sukassa"
koko ajan — avoimeen taisteluunkaan
kun ei uskaltanut lähteä
Incon puolesta ennen kuin vasta
lakon päätyttyä.
Penseästi ja suorastaan vihamielisesti
Mine-Mill unioa vastaan y-leensä,
ja erikoikoisesti seii sudbu-rylaista-
osastoa; vastaan :aina,ennen
esiintynyt Vapaa Sana tuiitee nyt
kuitenkin erikoista innostusta täkäläisen
paikallisosaston (598) tiimoilta.
Niinpä se julkaisi suuren
"Kiivas kamppailu vallasta Canadan
Mine, Mill^Uniossa' 'otsikon alla
viime ^ torstaina propagandalla
kyllästetyn jutun, minkä alkulauseessa^
tiedetään sanoa:
. . Ne miehet, jotka kaatoivat
lujasti pönkitetyn; johtorenkaan ;In-ternational
Union of Mlrte.Mill and
Smeltcr ' Workers-union paikallis-osasto
No. 598:ssa viime maaliskuulla
ovat nyt' asettaneet: tähtäi
mensa union';:canadalaisen pääjohdon
puhdistamiseen . . ."
Saatuaan tällaisen "sisärenkaan"
tiedon "puhdistusaikeista" Vapaa
Sanailostui ilmeisesti ikihyvästi ja
ryhtyi jaarittelemaan miten "Sud-buryn
.osaston, ja union.tprpntolai-,
sen päämajan välillä^,. . . (on) avoin
valtataistelu käynnissä, ja lehti tietää
kertoa:
"Sudburyn osaston nykyisen johdon
päämääränä > on sysätä vallasta
union vanha •johto;iseuraavissa-vaateissa
ennakkotoimenpiteenä union
palauttamiseksi Canadian Labor
Congressiin . . . "
"Päämääränä" on siis sisäinen
h^oitustyö,' eikä nikkeliteollisuu-den
työläisten aseman parantaminen,
julistaa Vapaa Sana voitonvar-niuudesta
iloiten miltei yhtä paljon
kuin ^sellaisesta t i l a n t e e s t a j o s ta
nikkelinkaivajia- varjeltakoon —
iloitsisi Incokin.
Edelleen' Vapaa Sana jatkaa:
"Sudburyn osastouipresidentti Don
GiUis hyvin tietää, että riippumatta
siitä millaisia tuloksia saadaan tässä
kuussa'pidettävässä jäsenäänestyksessä
CLC:ammattijärjestöön
yhtymisestä löytyy varsm vähäisiä
mahdollisuuksia runionhyväksymi-sestä'"
CLC:n niin kauan kun nykyinen
kansallinen jolito on' remmissä."
' ^ ' , i
Vapaa Sana tietenkin vastaa "tie-doistaan?.;,;
Mutta mitähän sanoisi
veli Gillis tällaisestä sananselityksestä,
joka panee hänet:väärinpelaa^
jankurjoihin? Tosiasia nimittäin on,
että Sudburyn osaston johtokunta
yhdessä M-M union kansallisen johdon
kanssa laativat yhteisen sopimuksen,
missä korostetaan ,tässä
kuussa pidettävän jäsenäänestyksen
tärkeyttä ja sitä, että mikäli CLC:n
liittymisestä tulee tosi, sinne mennään
suljetuin rivein omana järjestönä
ja tasa-arvoisin oikeuksin
muiden liittojen rinnalla. Vapaa
Sana julistaa nyt kuitenkin että tämä
ei-o'e lainkaan veli Gillisin kanta,
sillä hän "hyvin tietää" jne! Kukahan
tässä on väärinpelaaja? Selittäkää
olkaa hyvä! * • \
, Samassa Vapaa Sanan jutussa
annetaan sivumennen 'sanoeA täysin
valheellinen tieto myös M-M unio
nin erottamisesta CLC :ta edeltänees
tä CCL:sta v. 1949: JTosiasia Tfimit-täin
onettä.vaikka)siinä yhteydessä
puhuttiin paljon i Jonnin joutavaa
"kommunisteista" ja siitäkin, että
vain "Marshallini apuun perustuneen
ulkopolitiikan! kannattamisen
avulla työväenmiehet saavat sielulleen
paikan taivaan valtakunnassa,
niin todellinen syy oli kuitenkin se,^
että GCL:n johto oli antanut (asiallisesti
myynyt) Ontarion kaivosmiesten
/järjestämisi>ikeudet;teräsr
työläisten uniolle. Tästä järjestelystä
on CLC Pitänyt kiinni ja pitää
edelleenkin ja juuri se on estänyt
^•M union pääsyn CLC:n" jäsenyyteen,
y
Nykyisellään ollessa, vaikka M-M
union kansalliseen johtoon hyväksyttäisiin
itse Vapaa Sanan toimittajat,
tätä unio ei hyväksyttäisi' ta-.'
saarvoisena liittona CLC:ni]Ssenyyr
"leeri'<i!vJwakÄMtä,m?4 Oh, puret
tava tai peruutettava terästyöläis-ten;
uniolIe annetuttoimilupaoikeu^ij
det Ontarion V kaivosteollisuudessa; -
Tämä on todellinen pähkmä, mikä
on purtava — ja demokraatti- ^
seen ^järjestöelämään tottuneet M-M j
union jäsenet eivät varmaan?halua
liittyä terästyöläisten:uniooni jonka:
reittauksesta he ovat saaneet maksaa
kaliin hinnan — ja jonka "pää-verokin'
on paljon korkeampi kuin
heidän nykyinen union päämajaan
meneväJ'pääveronsa",
Me emme tiedä mistä Vapaa Sana
on "sisärenkaan" tietonsa saa-nut;
mutta ihmetyttää meitä: kuiten-:
kin sekin väitös,- että Alistair Ste-wartin
pahamaista raporttia tutki- i
nut kornit^ ei halunAut'edes'vilkaista
täkäläisen . paikallisosaston
tilikirjoihin — se -tutki vain' m'flC
Stewartin .raporttia ja sillä siisti.
Miten siltä sitten voitiin ' kieltär^
paikallisosaston "tilikirjojen' _ tiittd-,'
misoikeus.se.menee;hieinw:yliyaui
märryksen. .
Parempi olisi -— ainakin nikkeli-teollisuuden
työläisten "kannalta
katsoen,-että mikäli M/M union asioista
.i halutaan julkisen^ sanan-pals-'
toilla keskustella ja kannuja valella,
silloin pitäisi pUää kiinni tos^ :
asipista — ja samalla kertaa puolustaa
^työläistenfyhtenäisyyttä^y^misti^
heidän ;ieipänsäi:vanhuudenturvani:
sa ja elinmahdpllisuutensa riippuu.-
- Ja propagandallisteo - kannunva-lantojen
asemesta me suosittelem'
ine kansalaisillemme, että tekisivät!
osaltansa ' kaiken , voitavansa JässS \
kuussatpidettävänijSsenäänestyksen'1
onnistumisen h y v ^ i , kuten';M-H i
paikallispsastPijavkansallinenHJphto^i
ovat'suositelleetsil^ä jäsenistön . C^\>
päättävä-esiintyininea auttaa tässU-kin,
ai}iassa:p5U9ÄMTrKKJins^9«r^,,L<*Ä''^1
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, July 14, 1959 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1959-07-14 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus590714 |
Description
| Title | 1959-07-14-02 |
| OCR text |
.-»>.M*.^,5!(»^:;.'S>«i*-;7-..-?'---«^./.-.-?' .,r
Itiuigday» and Satiirdays by Vapaus.
II
l i ' ;
Sv,:
naa;;o^^^ puistojen; -lasten kählaamopaikkor
jeii^jä?;jA^ ajahvietelaitbstferi räkentaini^^
kokonaan pöiis päiväj jne. Selvää on,
•et^; hj^kyih^ ei voi pitkää äikäa jatkua; KUrinanhal-linäbllle
oh saatava suurempi osuus kansallisista verotuloista
jägnailtä tiimoil^ on t^^^ ajan vaatimia uudist
u k i a :
_ . ,;,;äEttä asia näin on kautta maan, se näkyi viime viikolla
Öttawassa pidetystä liitto-, ja maakuntahallitusten konferehs-sistaphaissä
Canadan kaikki maakunnat - - kymmenen maä-tofi^
Ea^nna^ suprempaa osuutta
verotuloista Suuresti kasvaheide meriöjehsa peittämiseksi.
'^utta. macikuntien kaikki edustajat saivat lähteä Otta-wästäkotiiii:
tyhjin käsin He « v ä i sääheiit sehtih pyöreätä
Usatulbjä liittovaltiolta vihjettäkään siitä, että maakun-tiBhiqa^
ku ryhdytään huojentamaan.
Äinoä, mitä maäic^^^^^ edustajille luvattiin, oli se, että
liittjl^ ja maak finanssisuhteita ruvetaan tut-
|aäh väliaikaista sopimusta syntymään. Tämä ei näytä aina-kjum
siy^^^ silmällä katsottuna menestykseltä, "täydelli-sejftä
ihfe^^
Kukaan, eipä edes liittohallitus, ei kiellä sitä, että maa-
Jciihhat ja erikoisesti kunnat ja kaupungit ovat ylipääsemät-tqmien^
fihäifesiyaikeuksien' edessä^
• Mutta^liittöhailitttksfen valtiovarain ministeri torjui kaik-
Mim^ma "paremmasta verotusjärjestelmästä^^
s i l l C ^ t a sita oikeuta, sillä-nifn"
rikas maa kuin Canada onkin, sillä ei ole kuitenkaan
^ 1 ; ; ^ y ^ ^ varten jä iriuihin kun-
• I hgiiisiin, palveluihih.
mm
iv:.--:
M^~Mr •
^'•4 iiii: '
l e ^ p i l w U e ^ ' k o M e n \ m ^ ^ ^ siä^iv^lflstenvaurii^lssäv-m-jotkut
;kaiisalalsiiUkii^, Jbiä «ten-ha^ heistäfekokö-matkfe^ I^oriinm
asäÄÄi iopiUiiäs^ kirkon:ic^ttori;^ydinaseistusti:vas,
Umit^aVtee't,Jotka tekivät ta; Hänen jälkeensä puhuivat vielä
^^plsÄll»iÄ«aiiMaM«^ -'työväiNiiM^^
l^mm||*äi^!ip*s^ IJTanrpiäÄa^ ;fienMtfeiämäs^
plii^e^^ joka atpmiaS(bis^^
näelenosoitu^ l^:'- toimirftarisia jolv^^
nyt |)udlueen^ t
Pysä)6ftye ^simriiäisöri :känsa parlainentissa.^
kerran'l^um^ I^elld piiolt^käfe^ marssi alkoi.
iioiiitÖiössa/^i^^
osoituksesta tiilisl^ vÖiiriäKai
Marssiri järjestäjät Olivat arvioi-jiieet,
että Falcöiiin kehtälä olisi
ehkä lioin 8bÖ
yKdessa aiiiöässä kokoöhtuinispai-kassa
oli jo kuusitbis^^ bussia —
kyiiimeiieii litistä kaksikerroksisia
— joissa kaikki istuimet olivat täynnä.
Tämä irierkitsi sitä, etta yksinomaan
Lbiitbosta oli lähdössä noin
tuhat osanpttajäia. Oli muitakin bus.
seja. Oli Kehkilöäutöja. Ja osa matkustaisi
vielä junallakin.
Saapuessamme määränpäähän
meitä kohtasi näky, joka muistutti
täysin Epsom Dowrisia suurien hevoskilpailujen
aikaan. Ero oli vaiii
siinä, ettei tämä eväitään pureskeleva,
iloisesti keskusteleva tai kovaäänisiä
kuunteleva joukko ollut
tulliit katsomaan he\^oskilpailuja.
He Olivat lähteneet liikkeelle vastustaakseen
kilpailua — atomiase-varusteluikilpailua.
Atomiaseistuksen vastainen
kamppailu oli havaittavissa kaikkialla.
Ne, jotka olivat tulleet mu-
'\ Rivistö; lähtt;Iiikkeelle pitkin / poliisien;
vaiokuvaaji|Bii ja -katseiijpi
den reunustamaa katua> Etiifibnäs-sä
kulkivat t,upiniorov9sti Collins
mustassa papinkaavussaan, hänen
vierellään näytelmäkirjailija Benn
Levy ja J . P. Priestleyn vaimo, kirjailija
ja arkeologi Jacquetta Haw-kes.
Nämä kolme pitivät paikkansa
koko 53 mailin pituisen matkan
ajan JukUunottamatta pääsiäissunnuntain
jumalanpalveluksia, jolloin
rovasti Collinsin paikalla oli hänen
vaimonsa.
Monia muitakin tunnettuja henkilöitä
osallistui marssiin koko
miatkan pituudelta. Heitä olivat la-bpurkansanediistajat
Stephen
SY^ingler ja Maurice Edelman,
näyttelijätär Constance Cummings,
ydinfyysikko, professori Joseph
RPtblat, monien lehtien, kuten " T r i
bune", "New Statesman", "New
Chronicle", toimittajia jne. Mutta
kysymys ei ollut persoonallisuuksien"
näyttelystä. Tämä oli "tavallisten"
kansalaisten tahdonilmaisu.
Mukana oli opiskelijoita puoles-vuiseha
kulkue 'saapui .Mäidenbeäd-mansotaa.
FMcrtiet; riäis^ itoisuiiteen Sra^^
vät kokbijniatkan.^''^ ; -V/L lityks^liä;^;kä^^
Sitten .bii vielä erikbisryhmiä: sankat ihmisjoukot, j a niukaänliit-;
Kuninkaallinen teatteri, ^rkkitelt tymiskehpituksiih vastattiin M
ditr opettajat»; Naisten rJauhanrinta- yin kättentaputuksi
ma,: kveekaritiJniB. Marssiin osallis^ seksi
tui ':n»yös En:^annfa|Rauh
tea ydinaseita
teluiT uranuurtaja — suuren tiede-
^anieheni prbfesspri Bernalih ja.mui-i
"^den tbimtenpanevan komitean jä;
senteri johdolla. ' Jl^-v':/,- '}<
Mutta täniä ei olliit''ainoastaan
kansallinen mielenosoitus. Mukana
oli Tanganjikan afrikkalaisia roska-laatikbnkari^
ista ja tyhjistä
jykanhUista iihpi-bvisbmärisa "soittokunnan"
säestyksellä, heidän takanaan
ryhmä valkoihoisia Etelä-
Afrikasta. Edustettuina olivat
Länsi-Afrikka, Länti-Intia, Kypros,
Australia, Uusi Seelanti. Euroopan
maatkaan eivät oUbet jääneet pois.
Marssiin osallistui ranskalaisia,
ruotsalaisia, hollantilaisia, länsisak-salaisia
ja kreikkalaisia.
Matkaan lähti Falconin aukiolta
4,300 marssijaa. Y l i viisinkertaisesti
se määrä, jonka järjestäjät olivat
arvioineet.
Mailin pituinen kulkue marssi
halki englantilaisen maaseudun.
Marssiessaan he lauloivat — rau-tUn
/raivatuksi tili£a7raandjBuie.
p i W p ^ « i f § i ^ p i ^
:tÖiä|ibpiii||_.,„^^
käjMiphmisjbUkosta^l^iiii^
masti WbitebaWih saakka; jossa- is^
tuivatjätbmii»aimiii<^
kätselijbiksii
koitiis
kuitenkin
sen; Täällä paikalliset virbnomai-set'
antoivat yösija^^ marssijoille
käupuhgihtäibh avarat siiojät sillä
ehdolla, että kaikici ^ätbUä^^ sa^
manlaisessa kunnossa kuin ne saatiin
käyttöönkin. Lupaus täytettiin.
Sitten tiili vaikein päivä. Tähän
saakka oli sää suosinut marSsijbitä,
niutta nyt ilma muuttui sateiseksi
ja tuuliseksi. Äidit kietbiyat sadetakkeja
lastensa ympärille, lippujen
j a tunnusten metsään liittyivät vielä
sateienvarjot. Laulu muuttui hieman
kovemmaksi. Muuten mitään
muiitosta ei näkynyt.
Pääsiäismaanantaina oli suuri päivä.
Jokainen oli nyt tietoinen heistä.
Varhaisesta aamusta alkaen saapui
ryhmiä, jotka liittyivät marssijoihin.
Saapuessaan puolen päivän
aikaan Albert-miiistopatsaalle
rivistön vahvuus oU jo yhdeksäntuhatta.
Myös uusia maita oli tul-aivran
viimelihinuutei^
biia i u ) k o u k ^ s ^ . atb^
miäseistusta^västustavasta .liikkeestä^
briEngiainissa^
ka on otettava hUbniibon.
m3' r S
Kiri. Harry Sichrovsky '^'^ keskuste'uja vieraillessani Ke- heitä. Liike sai taakseen katoliset
•y--\ Mr;i?l€ining antoi ymmärtää, että jos CanadiiTkansallR
tiUd l ^ a n t ^ I>ysyyästi seitsbmällä prosentilla vuodessa.
W/6i
siaynäakiiMille^^ j Mutta hiin paljon kuih onkin
"Ky^än ajan paluusta" puhuttu, kansallistulojemme nousu on
t&]pä|shioden aikana p ^ ^ 4 prosentin paildceilla, mikä
ti^kiifeyiittää yäe^ö lisäähtymismäärää. Jä vaikka hetkellistä
Efpusua tapahtuisikin, niin kapitalistisen: järjestelmän
t6|stuyat pulat ja kriisit pitävät huolen siitä, että liittövaltiol-la]
on loppumattomasti ällaisia "ei ole Varaa" ja "ei kannata"
verukkeita. ^
Kylmä tosiasia onkin, että vaikka valtiolaivamme voiisi-hankkia
huomattavasti verottamalla tuntuvasti
:jci^efnhiän suurriikkaita yksilöitä ja yhtiöitä, niin "varojen
puutteessa" on harkittava myös sitä, missä kipeimmin varoja
: tarvitaan. Jos yksityisperheessä on puute ruoasta ja vaatteista
. " Ä . kuten aivan liian usein tapahtuu — niin silloin ei
s rio^Niaalioloissa osteta^ huvipursiaj eikä muita ylellisjrystava-roata.
Parhaimmassakin tapauksessa tällaiset asiat jäävät
kiuniiksi unelmiini, mitkä päätetään "toteuttaa" sitten kun
ym:at siihen myöten antavat.
"s m' * • * ' '
.Ir Tämän luulisi pätevän osapuilleen myös, valtiolaivan ta-
- lojishoidossa. Mutta samalla kertaa kun finanssiministeri
Pfening vetoaa valtion köyhyyteen ja sanoo, että maakun- iikh ja kuntien taloustaakkaa ei voida huojentaa, hänen oma
hallituksensa kuluttaa noin 1,700 miljobnaä dollaria vuosittain-.
varusteluun.
: t Kukaan elekieliä nykyisellä ajalla ja nykytilanteessa
maanpuolustuksen tarpeellisuutta — mutta yhä suuremmat
kinsaläisjoUkot ovat sitä mieltä, että Canada ei voi noin suur-tsJfäKasummaa
yarusteliikilpailuun haaskata, joutumatta siitä
» talousvaikeuksiin,
^ t , Kuinka suurta mielettömyyttä tämä vafustelukilpailu
oq Canadan osalta —^•muis^äfmaista nyt puhumatta — se
n|kyy mm. seuraavasta.' Korean sodan päi\Hltä alkaen, eli "
-pj^eissä-luvuissa kymmenen vuoden aikana-me ^ e i n me
kÄisäkuntana kuluttaneet'ehkä noin $1,70(^11 Joonaa vuo-
Mli •
' i-^^^*? —-^"^^'v^'^®^*™^^*^''^^''^''^^^^^"^™®»' amiraalimme ja
pcflitiikkomme, sekä valtalehdistömme valittaa joka päivä
* aähiusta iltaan, että puplustuslaitoksenime on' mihinkään
lörtpftamatori, ja että'sen |
Tags
Comments
Post a Comment for 1959-07-14-02
