Vapaus, March 2, 1928

              BfcVAPAUS
Perjantaina, maalififc 2 p:nä—FrL, IVtoch 2 No. 44 — 1928
( tyfirSatan •iso* B»rwViti««tt«}«. OaicrtTT
Oat^ «—t.ji», tiSitsiaa, kokiTiiUisa. tantti»» j » |>ctJ«Bt«i«».
T O I M I T T A J A T i
T . H . CABLSON. B- A . T E N H C 5 E S . , a- PEHKOSEN.
tfca F M I OHJe» I>«j»«ruaeixt, Otissm. «eeoad C U M oatter.
x ; ^ ' ^ ^ ; ; . : ; , V A P A U S oifccty)
f>^; i e a l y otssa «f FttaUdi Vorftec» ta C n u a a . PBbluhed i a Sudbory. O o t , errty iiaaizj.
t i i ; ' ; V : - t f * i i i ^ • . . . - • _
: , ILMOTUSHINTtAT VAPAUDESSA: •
• H^>T««^nT^^**» S l i » k o t a . $2JO l a k » k c r t u . — ArM>JiiKo«>B»eopflt»o«»k»et 50c. palmtssms. ^
k o t . . fljOO 4 k e i t M . — S T » « r « a i i l n K r t o i ^ « I J » km». 5 kertx». —
S^SnOsMtBkact tZJ» k c r u , $SJ!» kakai kotaa. — KiUodlnotukaet flJOO kerta. — tCuoletuailaotoK-
'Jyy:-:mafCJDi kctt«.^50c. liOsakaa kHtotUcjedu tai i B O « t » T i i « T l a . — Halalsaatie<t.« i » <»ot«Ui»<Huk^
M K fccmi. »IJOO k o bM kertaa. — TOapäiaaaoiuJie» i a fla»oio»»«e»tnwTUn on. »«dlttaet»». Skamu»*
:'''^'.;/^lBM«aäfcita ctokäteea. — Tilaskaia. joiu ei acataa raha, ei toUa JäkettänOaa. pjutai aanmirttra, joU!;:
« lakaatort.. ' '
tää kasva- _ _
suuden csiulon lalmtupaan t.K- _ I 0
päivän illaksL Tilaisuus tullaan jär-
Jestämään monipuoliseksi ja puo­leensa
vetäväksL Nyt jo sopii jo­kaisen
alkaa pitämään tätä tiiaisuut-n
agitatsionitilai-! tu leikkejä yjn. tarkoituksella saa­da
työläisten lapset irti kapitalistisen
is
te;
My/''4
T t t A O S H I K N A T : ^ ^ „
» »k. «4JO. 6 kk. t2JS0.5 kk. «1.75 Ja 1 k k . tlM. - ThdyaraltoihiB Ja Soo»«e» aeka »«aaUe
j -1 >k. $6A>. 6 k k . »3Ä>. 3 k k . $ZM Ja 1 kk. $14».
U l d M a «ccat ilaetakaet pltäl olla b m t u » ! . » keU» 12 i W 7 B i . » i i » 2 n «Jalliaeaa »xkipäJÄ;».
Vqwa4aa talsiitaat ISbertf BaOaiac. » L o » « Stteet. PakaUa U 6 V .
•«•«daa knttOTi: Ubertr BoUdiag. 35 L o n e St. PaheUa 1033. roatioaotei Boa 69, S»<5tmry. Ont.
. C M i e a l ailreitiaiaK (stea Tte. per eol. lach. Miaiaiiim ctai»» for aiagla laaerti&o ZSe. Tbe Vapa»,
• l md hmt mäm^tiaf modaut aaMiag tba F i a a i A feopia i a Caaaila. ^ x_
J M «M oiaiqjä takaaM aea m u a a u «eaiaaitcca kiijeeaMase, kirjotlakaa sadellcea Uikkeeakoiujas
J « V . K A K M A S T O , lakkeeakfaUaJa, - "
Ij^italist^ tulo- ja menoarvio
mm
Liittpiiallitul^en ' rahamuiisteri
Robbin inumeisin^ 1^^ ja menoar»
v i o vuodelle 1928 on, kuten edeltä­jänsäkin,
kapitalistinen tulo- ja
noarvio. Sen y k s i , piirre, jota v a ­paamieliset
(liberaalit) kaikkein
enimmalf kehuvat, on tuloverojen
alentaminen; Koska eittämätön to-on
se, että lukuunottamatta
väbämerkityksellistä ; määrää työ-,
yäehylimystoon kuuluvia, työläiset
eivät kuulu ttiloveroamaksavaan
luokkaan, ei heille eikä köyhille
maanvillelijoine hyötyä
tuloverojen alentamisesta. Canada-laisen
työläisen keskimääräinen V U O '
s i p a l k ^ 'on vähem tu-
JhanMn ^ Ne^'joita Hobbin
t u l o - J a v menoako, hyödyttää, ovat
iiiiläj joitten Sisääntulot, kohoavat
kolme^ntuhicu^^ dollariin j a y l i
Oyuodessa. yalmisteteollisuuksien
työläisten kessldmääräisista viiosi-ahsiöista
jä todellisista palkoista
saadaan selvyys Canadan vuoaikir-.
jasta. Vuonna 1924, viiracinen
l ,^ työläis
f . ^' ansiois
l " . ' saadaa
ri
ääBs r ? vuosi, jolta täydelliset tilastot ovat
saatavissa, o l i näbsä teollisuuksissa
p i l l i 432,000 työläistä, joitten keskimää-
- Täiseksi vuosipalkaksi tuli $972.00.
^ g i , V u 0 Ä , u i 9 1 ^ ^ ' välisenä: air;
• kana pysyi palkkataso melkein
t>X'l'''.-J-':: muuttumaltomanaf; muUa 'i; •teollisuu-,,
^ ' i i | l t ^ e h ? t u b^
V , ' , . vuilla merkittynä/10Q:stä 128:aan,
^ J f l l J T y O T mitään
;: tuottayaisuuden lisääntymisestä. Sen
^\ ~ , tulokset ovat menneet pääoman kuk­karoon,
-js
Tuloveron alentaminen, j a sen yh-
« s
;#
tel
•mms
m
teydessä tehty vinjaus sen ^- ta
^ ='' äestä poistamisesta, 'merkitsee sila,
että tullaan jatkamaan; kansem^
kojen säännöllistä sakottamista vä-
Z-" ^ lillisellä verotuksella samaan a i -
kami, kun rikkaat suurelta 0|salta
, ^ kokonaan vajpautuvat verojen suo-
, rittamisesta. Kuluneena vuonna t a -
'/v- ' ' ^ pahtui entisiä suurempi määrä k a -
Tj- pilalististen yritysten yhteenliitty-
),r > misiä j a -sulautumisia. Teollisuus
^ ja rahapääoma punoutuvat yhä
' enemmän j a enemmän yhteen, jota
jM^llS^^/Siosbiya-'iri 'se, -.etta/Caii adan Royal-
1
mm.
• mm.
. ^^^^V-jt.--^-.-- -r.
mmm
'min
-yi
V " pankin pää Holt äskettäin, osti B r i -
ftii|i'^:^rBI^^ • pmaisuiiksi-
Yhliöt j a niittein yhtymät kas-suuremmiksi
j a yoimakkaam-m
i k s i , j a niitten voitot, lisääntyyät
"'"^^ . Tämä on heijastus pääoman kasaan-
. tumisesta j a keskittymisestä Cana-dac-
sa. Seurauksena on kapitalistien
' ' . sisääntulojen suunnaton lisääntyrai-
^||ppl.;| ••ineh.^^^ ^kehittymässä ;iso. vuokraaja--
W (osakj^enoniistaja-), luokka^ joka
kykenee sijottämaan rahaa ulkomai­s
i i n yhtä hyvin kuin canadalaisiin-k
i n osaldceihin j a lainapapereihin.
K a i k k i nämä ainekset tulevat pääse­mään
' vähemmällä veronmaksamisel
l a joka vuosi, kunnes niitten ei tar­vitse
ollenkaan suorittaa tuloveroa.
Mutta mitä tarjoaa tämä tulo- ja
menoarvio yhteiskunnalliselle lain­säädännölle?
, E i ' mitäa^. - Siinä ei
tehdä mitään niyönnyty^tä työttÖ
myysvakuutukselle, *' Enemmänkin,
työministeri Peter lieenan ön itmot-tanut,
että liittohallitus lakkaa y h ­teistyöstä
maakuntien kanssa työt
tornien avustamisessa, vaikka liitto­hallituksen
propaganda on o s a l t a^
syypää niisien siirtolaisten houkut­telemiseen
tähän maahan, jossa he
eivät kykene saamaan työtä.
Robbin ,.tulö- j a inenoarvio on
militaristinen yhtä hyvin kuin ka­pitalistinenkin.
Ellei siinä ole mi­tään
työläisille, niin siinä kuitenkin
on $2,863,949 lisäys aotilaöllisiin
menoihin tehdyissä myönnytyksissä,
joten tämä tarkotus saa nyt kaikki­aan
815,950jp00. Nykyisessä impe­rialististen
valtojen maailmanlaa­juisten^
sotavarustelujen tilanteessa
voidaan tämä lisäys sotilasmenoihin
vain käsittää yhteistyönä brittiläisen
imperialismin kanssa sen ärsyttävis­sä
sotasuunnitelmissa. Genevessä
porvarisvallat;;tekopyhästi puhuvat
i '^aseistariisuutumisesta". Kotona ne
jokainen, kuten Canadankin halli­tus,
luovuttavat lisää rahaa sotaya-rusteluihio.
Neuvostoliiton aseista-riiäuulumisesityksien
hyväksytyksi-tulemisella
on Genevessä yhtä pieni
mahdollisuus nyt kuin ^ l l ä pH jou­lukuussa.^
'Rahaministein Robbin tulo- j a me­noarvio
ei anna mitään työläisille
j a köyhil le niaanvilj elij öille. Ja
kuinka siltä voitaisiin sitä odottaa­kaan,
kun se; on lähtöisin kapitaliis-tisesta
hallituksesta? Työläisten ja
maanviljelijäin etujen mukaisen
tulo- j a menoarvipri tulee esittä-niään
työläisten j a maanviljelijäin
hallitus. Työläisten täytyy kehittää
itsenäistä poliittista toimintaansa sa
maila, kun lujittavat ammatti- ja
tcoliisuusliiltöliikettään j a järjestä­vät
järjestymättömiä. M e emme tu­le
saamaan mitään pelkäilä kohte­liaalla
pyytämisellä. Järjestyneisjrys
j a taistelukänta T — nämä ovat aVai
inet työyäenluok vapautumiseen,
työyäenluokan valtaan j a työväen­luokan
tulo- j a menoarvioitten ai
kaan. — Worker. '
mm
y\K . Kahdessa Kaukaisien Idän maas-
•i
m
M
sa. Kiinassa j a Intiassa käydään va-'
''i^ ^ ^ paustaistelua. Nuo vanhan ajan
S? kiilttuurikansat ovat kapitalistisen
lpbWtyksen kautc^
if^i- vai tain sortopolitiikan kahleisiin.
\ Tulella j a raudalla ovat nuo mo-
>!V lemxnat maat pakoitetut europalais-
^^0^i$iz:'/:'fi:^^ rosvojen riistokentäksi. Varsin-
\ lan imperialismin, kaudella ei riis-f,
0yi'-:x- tolia ole ollut mitään rajoja. K i i -
• , ^ nan j a Intian työläisten jätaloh-
^^T'' poildenhiestäi'ja verestä on kasattu
' Icapitalismin rikkaiiksia. .
cV' ^ Suuret ihmisjoukot pvat olleet
riistettävinä. Kiinassa ön 400 m i l -
jbohaa j a Intiassa nöiri 300 i n i l -
^ • - Joonaa-"asukasta. He ovat olleet
X ' suurelta osalta poliittisesti kehitty-iite^
S^y^-^^^^^ - ja alistuvaisia kapitalis-
" arjoittamaan riistoon. Mo-sa
näissä m a i s s a on suurena
V- • . enemmistönä talofjpöikaisto. Prole-tariaatti,
palkktTtyöväestö on sensi
jaan ollut verratljun pieni. Rik­kaat
maanomistajat j a ylimykset
ovat hallinneet länsimaisten impe­rialistien
laskuun.
Mutta kaikkiall£|i$ missä riisto on
äärimmäistä,, synnyttää se ajanmit­taan
vastakohtansa. Sikäli kun riis­tetyt
pääsevät tietoisuuteen siitä, et­tä
jotain parempaa voidaan jollain
tavoin hankkia, alkavat he harkitse­maan
olojen muuttamista. Olevat
olot pakoittavat tällaiseen harkin­taan.
Taistelu olemassaolosta ajaa
sorrettuja luokkataisteluun sortajia
vastaan.
Varsinkin takapajuisissa oloissa
^•aikuttavat esimerkit luokkataiste­lujen
kiihtymiseen ratkaisevalla ta­valla.
Kehittyneinunissä kapitalisti­maissa,
missä proletariaatti on suu­r
i , j a j o l l a on kokemuksia luokka­taistelusta
vuosikymmenien ajalta.
Keskellä murheen, keskellä polttavan kaipuun.
Murheen kypsinä cuilGstcn scdantat lyo.
Ulkona myrskjr, kalla j a hyytävä kylmyys,
Verfioaa luonnon valkeaan vainajan vaippaan.
Jäätävän täytenä, kolea tuulonen itkee.
Muistoja synnyttäen, taistojen sydämehen.
Ja minä mietin, varron, toivon ja kärsin,,
Kutujen, vaikenen, alistun, kapinoivin mielin.
Oi sinä ystävä, harmaja hallainen syksy.
Jäädytä povesta pois siellä jäytävä tuska.
Suunnaten täältä pois, katseheni synkän, -
Ylitse arkisen, mustan huolen ja sorron
Kaipuuta kulettaen, siivillä vapauskaipuun ^
Ylitse huolen ja vaivan, toivohan kirkkauteen^
Keskellä murheen, Jxskellä sorron ja vaivan.
Päivä käy päivähän, aika on jaksotoin.
Kiireesti kiitää vastaan, ihmisen elämän ^htoo.
Kiireessä tahdissa meille, elämän valtimo lyo.
Monasti mietin; oisipamidlakin muuta.
Kuin tämä kärsivä, kapinallinen sieluni vain,
Veljenä_ sorto, tuttuna siskona piina. ^ ^
Unhossa yksinäin, niinkuin vanhennut vaate.
•Näin minä yksin murheeni varjoissa vaapun
Yksin kuin raatojavanhus, mi iltaansa vuottaa.
Ja tuskien tuska miuirTmtaani riipii.^
Keskellä murheen., saa minun päiväni iltaan,
Kaulcana tdivcalla. valvovat tuhannet silmät.
Jäytävä päivä jo raueten iltahan riutuu.
Sieluni' liitää kauaksi tähtien maalle.
'Äänetön tuskan kyynel, putoopi sisälle poven.
Hämärän vaipassa vilkkuilee tähtien soihdut.
Ainoat ystävät ylväät, jotka ei ihpiistä petä.
Valveen laessa taivaan kuin tuomarin silmät.
Kuin vartijat, vaivan, sorron, tään verimaan.
Kiskella murheen, keskellä elämän kuonan.
Täällä mä vankina oon, orjana dollarivallan.
Päiväni murhetta mustaa, yöni kostoa täynnä.
Tyyniyös syörneni jo, nuk^uos viimeinen kerta.
Kuolossa ystävän löydät,' ainoa pettämätön.
Hän sua varttonut on, häntä sä kaivannut oot.
Toiveesi silloin täyttyy, kaikkesi silloin sa saat.
Väsy jo viimeinen kerta, nitkkuos vainajan uneen.
Kaikki jo valmista yn, valmis kai itsekin oot.
• ' •
-— Mutta keskellä murheen, keskellä polttavan
taiston,
Vapaudentoivo. katsovi vangitun sieluun.
Siellä on asunto. tuskan, huolen ja taiston.
Elämän lahja runsas_ Uzistoissa murjotuille.
WALTER AHOr^o. 21544.
ta mielessään.
JÄEKYTTÄVÄ NÄYTELMÄ-voidaan
sitä edistää .vallankumous­liikkeen
teorian avulla verrattain
voimakkaast.i Mutta vähemmän ke­hittyneissä
maissa, Jnissä käydään
etupäässä kansallista vapaustaistelua,
missä kansan syvät rivit eivät ple
poliittisesti kehittyneitä, niissä vai­kuttaa
voimakkaimmin vissit tapah­tumat
j a esimerkit muista maista.
Eräitä yksilöitä on ollut sekä
Kiinassa että Intiaissa, jotka ovat
tehokkaalla tavalla koettaneet vai--
kuttaa maansa vapautumisen hyväk­si.
Tällaisia olivat t r i Sun Yat-Sen
Kiinassa, j a Gandhi Intiassa. Mut­ta
icaikkein voimakkaimman sysä­yksen
on näiden maiden vapaus­taistelu
saanut Venäjän köyhälistön
vallankumouksen suuresta menestyk­sestä.
Kiinalaiset j a intialaiset ovat
tulleet huomaamaan, että veiiäläi-1 Tuntuu siis aivan oikeutetuilta
nen talonpoika voi viljellä maataan
yhta hyvin j a vieläpä paremmin
kuin julman keisarivallan aikana.
Ja työläiset voivat pitää käynnissä
tehtaita j a verstaita ilman kapita-listejakin,
j a käyttää tuottamansa l i ­säarvo
yhtebkuntahyödyllisiin tar­koituksiin.
•
Idän kansojen vapausliikkeen ke­hitystä
silmällä pitäen esitti toveri
Lenin Kommunistisen Kansainväli­sen
toiselle kongressille ohjeet, m i l ­lä
tavalla' kommunistien tulee suh­tautua
sorrettujen siirtomaakansojen
vapausliikkeeseeh. Näitä vapausliik­keitä
tiilee tukea kaikella voimalla.
Vastustaa imperialistien sortopoli­tiikkaa
niissä, j a siten heikentää ka?
pitalistisen järjestelmän voimia.
Tällaista teoriaa vastaan ovat tais­telleet
kaikkien maiden keltaiset so­sialidemokraatit;
He ovat selittä­neet,
että kommunistit pyrkivät s i -
vuut^iamaan korkealle kehittyneiden
teollisuusmaiden proletariaatin ja
sensijaan tekemään liiton takapa-
. Kommunistien työskentelystä k a ­pitalistisissa
maissa sorrettujen kan­sojen
puolesta kirjoitti Lenin:
" T y ö v ä e n kansainvälisen kasva­tuksen'
painopistifen sortavissa (ka­pi
talistisissa) maissa on ehdotto­masti
oltava siinä, että julistetaan
j a puolustetaan Sorrettujen maiden
eroamisvapautta. Ilman sitä ei ple
kansainvälisyyttä^ Me olemme o i ­keutetut
jä velvolliset halveksimaan
sortavah kansallisuuden jokaista so­sialistia,
joka ei harjoita tällaista
propagandaa, pitämään häntä impe­rialismin
kätyrillä ja lurjuksena.
Tämä vaatimus on ehdoton, olkoon­pa
että itsenäistyininen saattaa olla
mahdollinien "toteuttaa" ennen so­sialismia
vain yhdsesä tapauksessa
tuhannesta."
miseksi siirtomaissa. Mutta Intiassa
ovat kuitenkin taistelut kiihtymässä,-
sillä kansallinen vapausliike on saa­nut
puolelleen Intian lainlaatija-kunnan
(parlamentin) enemmistön.
Useita epäluottamuslauseifa on an­nettu
kuninkaalliselle hallitukselle
j a sen lähettämälle komissionille.
Tilanne on ollut niin kärjistynyt,
että kumouksellista liikettä on pe­lätty.
Viimeisten tietojen mukaan
kerrotaan, että lainlaatijakunnan 34
jäsentä 31 vastaan bn antanut kan­natuksen
hallituksen komissionille.
Siis äänestykseen on ottanut osaa
vain 65 edustajaa. Onko lainlaati­jakunnan
enemmistö vangittu.-, tai
ajettu väkivoimalla ulos, sitä emme
juisten siirtomaiaen massajoukkojen vielä tiedä; Mutta noin viikko sit-ne
Intian kansallisten lausunnot,
j p i t a he pyat i l m a n kainosteluja lau­suneet
m.m. Englannin työväenpuo­lueen
johtajasta MacDonaldista, et­tä
hän. on imperialistien lakeija ja
sorrettujen kansojen vihollinen.
Englanti pyrkii käyttämään hyväk­seen
vanhoillisen työväen tukea, Nj^Tehöitteis^m^ ka"ikkiä"^k^rjä
imperialistisen politiikkansa turvaa-Imetsätyöläisiä tulemaan tähän ko-
L. W. I. UNION TOIMINTA
L. W. 1. Union of Canadan jäse­net
olivat kutsimect kokouksen kool­le
jäsenien ja niiksi aikovien kesken
helmik. 26 päivän iltapäiväksi. Ko­koukseen
oli saapunut vähänpuolei-sesti,
mutta kuitenkin kokous' pidet­tiin.
Keskusteltiin union toiminnan
elvyttämisestä Montrealissa ja sen
kautta koko Quebecissav sillä huo­mattiin,
että toimintamme on heikkoa,
suomalaisia on ainoastaan muutamia
ja mitä on toiskielisiä, ei kokouk­sella
ollut tietoa. Kokous totesi
kyllä täydellisesti, että emme ole
täällä paremmassa asemassa kuin
missään muualla, vaan monessa ta­pauksessa
huonommassa asemassa
•joten järjestämistyö on tarpeellinen.
Pidettiin yhtenä union eduille ja
järj€stämistyölle edullisena se< että
unio on alkanut myöskin järjestä­mään
nykyään sekatyöläisiä, jotka
ovat bileet tähän asti-ilman min­käänlaista
järjestöä.
Kokous päätti kutsua yleisen met­sä-
ja sekatyöläisten järjestön ko­kouksen
osaston lukutupaan t.k. l l
päivän illaksi kello 6.30 täsmälleen.
kanssa. Vielä tänäpäivänäkin sosde-mit
märehtivät noita samoja yäittei-
«tään, käsittäm>ättä • koirimunistiseh
teorian vallankumiouksellista sisäl­töä.
Leninin teorian johtavana lan­kana
kuitenkin on se, että vallan
kumouksellisena ylimenokautena tu­lee
kumouksellisen ' proletariaatin
käyttää kaikkia imperialismia vas­taan
tähtääviä liikkeitä vallanku­mouksen
eduksi. Silloin, kuii länsi­maiden
(Englanti, y.m.) pikkupor-varillisesti
ajatteleva työväki tekee
liittoja "isänihäah*'-puolustiiksesta
imperialistien kanssa, j a kun kel­taiset
työväenjohtajat vimmatusti
taistelevat kommunisteja vastaan,
hieroen "teiollisuusrauhaa" kapita­lististen
rii^äjien (Mond & Go.)
kanssa, tulee vallänkumPukselle
hankkia tukikohtia muualta.
Sosdem johtajien pikkuporvariin
nen ftjatusmaailma ei saata käsittää,
että silloin kun Kiinassa j a Intiassa
taistellaan Englannin. imperialismia
vastaan, 700,000,000 ihmisen va­pauttamiseksi
sen sortovallasta, on
sillä erittäin suuri vaikutus kahdelle
eri taholle. Englanti on p a l j o a hei­kompi
aloittamaan hyökkäystä pro­letariaatin
vallankianousta j a sen
diktatuuria vastaan; j a toiselta puo­len
sorrettujen kansojen vapaustais­telu
antaa moraalista j a käytännöl­listä
tukea vallankumouksen vt)itt
jcn säil)-tlämiselle. /
ten äänestettiin tästä samasta kysy­myksestä,
jolloin 68 äänellä 62
vastaan annettiin ^äluottamuslause
mainitulle komissionille. Jos h a l l i ­tus
on sotaväen avulla käyttänyt vä­kivaltaa
lainlaatijakuntaa vastaan,
tulee se- vain kiihoittamaan Intian
kansallista liikettä uusiin taistelui
'hin. . ' ;-.
Kiinassa jatkuvat imperialistien
verityöL Kansalaissota vaatii tuhan­sien
työläisten veren. VaÖcokenraa-l
i t armotta murhauttavat vangiksi
saamansa kommunistit j a kapinalli­set
^työläiset j a talonpojat. Tbisluu
aivan sama; mita valkokenraalit
harjoittivat suurhyökkäyksen aika­na
Neuvosto-yeriäjää vastaan. Sama
mitä kaikkien m a i d ^ lahtariken-raälit
ovat harjoittaneet. Mutta vie­lä
kerran kukistuvat Kiinankin
"muurit'*. Sieltä ajetaan pois ulko­maiset
imperialistit, jolloin kiina­laiset
työläiset j a talonpojat pää­sevät
raäcentamaaii uutta yhteiskun­taa.
Se ei v o i o l l a lähimpänä aika­na
s o s i a l i s t i i n yhteiskunta. Mutta
sortajista väpautuniinen on askel
vapaata kehitystä kohden.
K i i n a j a Intian vapäustaisleluihin
tulee Canadan vallankumouksellisen
työväestönkin erikoisella innolla
myötävaikuttaa. Tämä on tarpeel­lista
siitä syystä, että me olemme
maassa, joka kiinteästi kuuluu Eng­lannin
imperialistisen käskyvallan
koukseeh runsaslukuisina. Samassa
tilaisuudessa voi myöskin kirjoittau­tua
jäseneksi, sillä delikeiteillä on
kuittikirjat mukana. Ja niille union
jäsenille,^ jotka ovat jo jäseninä ja
haluavat' maksaa jäsenmaksujaan,
voivat ne suorittaa Vapauden kirja­kaupan
hoitajalle, jos eivät ole mis­sään
muualla tavanneet delikeittiä.
Uudet jäsenet voivat myöskin kir­joittautua
Vapauden kirjakaupassa.
MITÄ NAISTENPÄIVÄNÄ?
Montrealin suomalainen Työläis-i
naisten liiton osasto tulee toimi­maan
-opettavaisen illanvieton nais­tenpäivänä
eli maaliskuun 8 päivän
iltana osaston lukutuvalla. Ohjelma
heillä tulee olemaan hyvää ja 'ar­vokasta.
Kaikki tähän arvokkaaseen
naisten illanviettoon. Kansainvälise­nä
vietetään naistenpäivää maalisk.
11 päivänä. Tilaisuiiden on järjes­tänyt
työläisnaisten keskuskomitea.
KOMMUl^ISTIPUOIiUEEN KAU­PUNGIN
KESKUSKOMITEAN
KOKOUKSESTA :
Suomalaisten'' ryhmäin liuolelta
tuotiin €|itys piirin or^aniseeraajan
hankkimisesta Quebecin piiriin. Asia
siirrettiin järjestäniistyökomitealle,
samoin kirje puoluevirastpsta, jossa
ilmoitettiin etta piiriin tulee puolu­een
järjestäjä lähiaikoina.
iiaupungin vaaleihin osaaottamis-kys3rm3re
ei antanut aihetta- pitem­piin
keskusteluihin, koska se oli jo
ennen päätetty.' Ainoastaan kehoi-tettiin
kaikkia kokoamaan yasÖira-hastoa
ja tilittämään ne keskusko­mitean
sihteerille.
Unioiden kasvatusliitolta oli edui?-
taja myöskm kokouksessa ja pyysi
puolueen jäsenten apua kokouksen
järjestämiseen, jonka he tulevat pi­tämään
lähitulevaisuudessa- Luen­not
Scott Nearingille päätettiin jär-jestäiä.
Evästettiin eri komiteoita
heidän toiminnoissaan.
AGITAisiONI^ JA KASVATUK­SELLINEN
TILAISUUS
Puolueen suomalaisten ryhmäin
keskuskomitea on päättänyt järjes-alaisuUteen.
Emme n i i n ollen tiedä
sanoa, k o ^ täältäkin tullaan vaa­timaan
voimia lähetettäväksi Kau­kaisen
Idän maihin kukistamaan n i i ­den
vapaustaistelulta. Koko työ­väenluokan
tulisi olla valmis sel­laisia
yrityksiä vastustamaan.
T. N . C.
lajjset yleensä olivat tyytyväisiä kou^
luunsa, samaten vanhemmat, joten
alku näytti hyviäkin tuloksia tuot­tavalta.
- Vaan viime aikoina
opastajien kertoman mckaan lapsien
. . lukumäärä suuresti vähentynyt. A-FuIIums-
kadun linnassa, ^^^J^ -•nasta ei voi muuta kuin tehdä äslan-csastolla
tapahtui mitä Jarkyttavm! ^^^jg^j,^^ nimittäin lasten vanhem-näytelmä
Doris McDonaldm ja "3-1 ^j^yj^ jj^gyj^^-^g^jj j^jg^g gyy ^^^j
nen äitinsä, jota hän ei ole nähnyt! j^p^^^ kaikki entiset ja yhä uusia
kahteentoista vuoteen ja hänen saavu kouluun? Palatkaapa lasten
vatusäitinsä, jota ei ole nähnyt 261 .^j^j^j^gj^jQ^t asiaan uudelleen, niin
kuukauteea sekä hänen 29 kuukau-. j^^^gg^ ollaan varmaan yhtä mieltä,
den vanhan lapsensa välillä. Myos-j^^ haalilla annetut ohjeet lapsen
kin oli heidän seurassaan^ lääkäri alkavalle elämän polulle on edulli­semmat,
rinnastaessia. niitä järjestel­män
tarjoamille kasvatustavoille.
PALVEjLlJAIN KOKOUS
Maalisk.^ pnä kello 3 i.p. on pal­velijain
kokous haalilla. Sanna\Kan-nasto
tulee olemaan'myöskin kokouk­sessa
mukana. Palvelijat muista­kaa
saapua ruusaslukuisesti kuule­maan
mitä Sannalla on sanomista.
' . . - - • J. S.—-s.
F. Palmer Oklahomasta Yhdysval­loista.
Mrs. Palmer, joka on hänen
kasvatusäitinsä, ja hänen oikea oma
äitinsä sekä lääkäri Palmer olivat
tulleet häntä katsomaan, pelastaak­seen
hänet hirttotuomiosta, joka on
määrätty tapahtuvan maaliskuun 23
pnft. Seurue oli matkalla Ottawaan,
vaan poikkesi Montrealin kautta,
nähdäkseen onnettoinan tyttären.
Kohtaus mikä tapahtui linnassa näi­den
kolmen naisen välillä, oli sää­littävä
ja järkyttävä. Ja pieni Do-risn
» poika, joka ei ollut äitiään
nähnyt sitten kuin äiti vangittiin,
ei tuntenut enään häntä eikä liioin
oikein tiennyt kuka olisi hänen äi-tin
«ä ollut, vaan meni naiselta nai­selle.
Mitä nämä naiset keskenään
puhuivat, pidetään salassa, ainoas­taan
kaksi nunnaa oli tilaisuudessa.
25 TUHANNEN VAHINKORVAUS-VAATIMUS
Jean Babtist* Dufort on nostanut
25 tuhannen dollarin korvausvaati­muksen
Montrealin valo-, lämmitys-jä
kaasukomppahiaa vastaan miehen­sä
kuoleman johdosta. Hänen mie­hensä
oli työssä Montrealin kau­pungilla
v. 1925 syyskuulla ja pu­tosi
seurauksella - että kuoli, muuta­man
päivän päästä. Hän oli ollut
katkomassa oksia puusta ja kosket-,
tanut puussa ollessaan korkeajänni-tysjohtoon,
jonka johdosta putosi
maahan, loukaten itsensä niin pa^
hasti, että kuolema seurasi. Leski
väittää, että komppanialla ei ole oi­keutta
pitää korkeajännitysjohtoja
ilman vastaavaa suojusta, joten
komppania on velvollinen maksa-näaan
hänelle vaaditun korvauksen.
SATA DOLLARIA SAKKOA
Joseph Larochea, 18-vuotias, sa­kotettiin
sata dollaria ja vielä an­nettiin
ankarat nuhteet tahallisesta
tulipalohälyytyksestä. Tuomari osoit­ti
miten palokuntalaiset joutuvat
uhrautumaan ankariin ponnistukiiin
monta kertaa, panemalla oman - elä­mänsä
alttiiksi tulipaloissa, joten
niiden häljryttäminen ei ole leikin
asia. Kun poika oli tehnyt hälyy-tyksen
Ontario St. asemalla, oli si-vustakatselijat
nähneet sen kun poi­ka
rikkoi hälyytyskellosta lasin ja
juoksi pois, jääden edemmäksi kat­selemaan
palokunnan tuloa. —• J.
Eri paiiMDiniita
NAISTEN TOIMINTAA
Port Arthurin työvafestö juhlimaan
kansainvälistä naistenpäivää sille
omistettuna maaliskuun 8 p:nä,
Fort Williamicsa maalisk.
11 paivana
Kansainvälinen naistenpäivä, maa­liskuun
8 päivä lähenee. -Kaikkialla,
maapallon äärestä ääreen, kokoon­tuu
silloin työtätekeväluokka, etu­päässä
sen naiset, suuriin joukko-coköuksiin,
mielenosoitustiläisuuksiin,
vapauden ja tasa-axvoisuuden puoles­ta.
Kapitalistisen järjestelmän van­kilan
tsrrmissä -viruvien luokkatuo-miouhrien
puolesta. Kaikkialla
tuomitaan tällöin maailman imperiä-listen
valtojen jatkuvat sotahank-keet,
kaikkialta kuuluu työtätekevän-luokan
vallankumouksellinen huuto:
Jiädet irti Neuvosto--Venäjästä! Kaik­kialla
kohoaa ^ötätekevänluokan
raskas: rijrrkki uhmaten kapitalistista
Onnistuakseen tämän päivän suuri-merkityksellisessä
työssä, ovat Port
Arthurin ja (Fort Williamin naisjärr
jestöt yhteisvoimilla järjestäneet
mielenöspitustilaisuuden Port Arthti-rissa
maalisk. 8 pnä S. J . haalilla, al­kaen
kello puoli yhdeksän illalla.
Ohjelma tilaisuudessa tulee olemaan
j eeeeee©
päivänkysymyksiä vastaava, arvokas
ja monipuolinen, m.m. puhe Sanna
Sannastolta; Fort Williamissa on
tilaisuus järjestetty maalisk. 11 päi­väksi,
alkaen samaten kello puoli
yhdeksän illalla: Ohjelma tähänkin
tilaisuuteen on valittua ja sopivaa,
puhe Alf. Hautamaita. Kumpainen-dn
tällöin haalien huoneustot -vii­rin
tilaisuus on kaikUle vapaa.
Paikkakunnan työläistoverit, täyttä-
. cää tällöin haalien huoneustot -vii­meistä
tilaa myöten. Kaikki meistä
tuntee kapitalistisen riiston puristavat
otteet. Kaikkien meidän pn myös.
kin yhtenä kuin sotamies valmistau­duttava
antamaan ratkaiseva isku
;uhansia vuosia työtä.tekevää luok-iaa
orjuuttavalle -viholliselle.
TYÖLÄISLASTEN VANHEMPIEN
HUOMIOON
Suomalaisen järjestön Port Art-lurin
osaston sekä naisjärjestön toi­mesta
on haalilla joka sunnuntai
do 1—3 pidetty-n.s. lasten pyhäkoulua
missä lapszDe on opastettu suomen-
Irieltä, lukua sekä kirjoitusta,-tehty
selvää työväenluokkakäsitteiden poh­jalla
lapsen järjelle helpoimmin jm-märrettävistä
kysymyksistä, opastet-
Border Cities, Ont.
s . J. OSASTON TYÖKOKOUS
Suomalaisen Järjestön osasto No.
37 työkokouksessa 26 pnä helmik.
myönnettiin johtokunnalle oikeus
harkintansa perusteella " antaa, ala­osastoille
lupia suurempien kappa­leitten
näyttämölle asettamiseen sil­loin
kun se ei tee haittaa näsrtelmä-seurafc
toiminnalle. , Kaikista ala­osastojen
järjestämistä iltamista pe­ritään
vuokraa 40 prosenttia puh­taasta
tulosta.
Johtokunta ilmoitti, että urheilu­osastolle
on. maanantai-illan lisäksi
annettu myöskin torstai-ilta voimis­teluharjoituksia
varten.
Samoin ilmoitti johtokunta, että
se on ottanut 3,Q00 dollarin lisä-palovakuutuksen
osaston irtaimeen
omaisuuteen.
Työväen puolustusliiton keräyslis­toilla
tarjoutuivat keräämään Vaino
Luoto ja Manu Laatunen.
Huvitoimikunnasta annettiin ero
Jenny ja Kalle Hiilille ja tilalle va­littiin
Ilmari Koivu ja Mrs. Ny­holm.
Vapauden liikkeen muutosta syn­tyi
kiivas keskustelu.' Helmikuun ai­kana
on osaston sisälle muodostu­nut
kaksi puoluetta: "tprontolaispt"
ja "sudburylaiset". Missä vaan kaksi
tai useampia jäseniä on ollut yh­dessä,
aina siellä on väitelty Va­pauden
muuttokysymyksestä. Rat­kaiseva
kamppailu tapahtui työko­kouksessa,
johon kumpikin "puolue"
oli tuonut laajasti perustellun lau­suntonsa.
. Äänestyksessä Sudbury
voitti, saaden 23 ääntä Toronto 13
vastaan. Toronton kannattajien
puolesta liitettiin pöjrtäkirjaan vasta­lause;
•
NAISTENPÄIVÄ-JUHLAN
järjestää naisosasto lauantaina 10
pnä maalisk. Ohjelma tässä tilai­suudessa
tulee olemaan yhtä hjrvä
kuin on ollut kaikissa. muissakin
naisosaston järjestämissä tilaisuuk­sissa.
Sinne kannattaa siis saapua.
"OLENKO MINÄ TULLUT
HAAREMIIN?"
Ei milloinkaan vielä ole meidän
haalillamme esitetty näin. hauskaa
kokoillan kappaletta, eikä tätä kap­paletta
ole -vielä tällä puolen Atlan-nin
meidän, tietääksemme esitetty
missään. Viime 'talvena sitä esitet­tiin
Helsingin kansallistbatterissa ko­ko
» talvi.. Täällä sen esittää osas­tomme
näytelmäseura sunnuntaina
18 p. maalisk. Pitäkää tämä sun-nuntai-
ilta muistissanne. — Joku.
Lappi, Ont.
JOKU SANA VAIN v
. .Ompa saanut odottaa, mutta ei
vain ole näkynyt minkäänlaista kir­joitusta
paikkakunnalta. Muilla paik.
kakunnilla varmaan luultänee, että
täällä vallan nukutaan, mutta ei se
sentään ihan niin ole, vaikka osaston
toiminta on ollutkin vähän niinkuin
horroksissa. Mutta paperipuita on
•hommattu sitä innokkaammin, että
kuka sen useamman koordin saa ran­taan.
Sitten on oltu sitä mahta­vampi
yhteisissä kokouksissa j,a uh­mattu
enemmistöä vastaan, että hän
se on joka äänestää koordeilla (nim.
paperipuukoordeilla), enemmistön
vaatiessa mies ja ääni. Ja samallai-nen
kiire oli kontrahteja tehdessä,
että kuka sitä ensiksi vain saisi, huo­limatta
siitä mitä ne kontrahdit
sisältää. Ja kun se on näin kiirettä
ollut ja osastonkin jäsenet siihen
kiireeseen sekaantuneet, niin eipä
ole ihme ollutkaan jos osaston ko­koukset
ovatkin jääneet unholaan.'
Vaan nyt, kun on lakipohjainen maa­perä
niin eiköhän olisi aika jo kiirees-tikin
käydä toimiin, saapumalla
ofaston kokoukseen lukuisasti, joka
pidetään ennen määrätyssä i>aikas-sa.
Saapukaa joukolla, ettei tar­vitse
allekirjoittaneen asumuksen
omistajan kanssa kahden kokouk­sissa
ihmetellä, kuten kyläkomitean
puheenjohtaja kuuluu kiroilevan.
Vai pitääkö tässä ruveta- uskomaan
erään porvariston hyväksi työsken­televän
henkilön puhetta, kun hän
kuului sanoneen e;raastä osastonN^a^