Vapaus, September 27, 1951

              Sivu 2 Torstaina, syyskuun 27 p. ^ Thursday, Sept. 27,1951
TelQAumes: SOBliuaM dtloe 4«42M.
Edltorfal Omee SSuugtf
o m a of flxiDlKb CaauSiai», Et-tatdfBbea
17q;r. 1917, i^utiiarized
« • «eetmd ttua maa isy tbe Vost
CMtko Oeportment, ottava. Pub-
^ e d ^ thriee «e«kty:, OtKsdays.
Tllninaqv And Saturdsys tgr Vapaus
Elm W^ ButSmy, Ont., Canada.
address Bm §9, oatary, Ontnrlo.
AOnrttaism ntes npon appMcatloo.
Ttaxulatioo ftee « r cliasEe' -
Cansdam: tvk.1M6kk,S.n
YbdyavaUoJoa: 1 vk. «JOO « I d c A »>
"•AS?
SSBBa
Krcralf•^ Olen 66 vuoden UOUnen,
tydhSn iQrkenemStSn ia varaton, Mitft
n i n u n pitää tehdä saadakseni eJäJc*
keen? — SSaaseutulaiJieD.
Vasteiu: Menkää J(untamie kirju-x
i n puheUle j a {tyytäkää Mneltä l o ­make
65—69-vuotIaiden eläkkeen ano­mista
varten; Hankkikaa ikänne to­distamiseksi
papinkirja Suomesta.
Ellette syystä tai toisesta voi saada
paplnkii^faa niin siinä tapauksessa
tarvitaan joUn muu todistus ikänne
todistamiseksi. Teidän pitää kyetä
myds todistamaan, että olette olleet
maassa 20 vuoden ajan. •
Mitä muut sanovat
Lain ja sopimusten noudatta
Muutamapäivä sitten julistettiin Wasbingtonistaflfiabtipontises;ii
että presidentti Truman aikoo aseistautumisen, voinialla plafcottaa
' Neuvostoliiton noudattamaan kansainvälisiä sopimt&sia, joilla valto­jen
välisissä subteissa on kansainvälisen lain merkityn ja vuiaa. .
Kumma kyllä, nnttta presidentti Trunrnn ei esittänyt yhtään
ainoata esiroerkkiämissä Neuvostoliitto on kansainvälisiä sopimuksia
rikkonut — ja hän vaikeni kuin hauta esimerkiksi Potsdamin j a j a l -
" tan sopimuksista, joiden yksipuolista rikkomista pidetään tällä puo-
. Ien Atlantin, jos ei aiVan "demokraattisena hyveenä", niin ainakin
välttämättömänä pahana. Mutta kuten sanottu, presidentti Truman
, esitti vielä muutama päivä sitten Atlantin pakttmaiden aseistumisen
perustaksi sen, että siten saadun voiman avulla voidaan "pakottaa"
Neuvostoliitto noudattamaan kansainvälisiä sopimuksia".
Tätä kirjoittaessa (keskiviikkona) huhutaan, että ennenkuin leh-
^temme tämä numero ilmestyy (torstaina puolisen aikaan) Yhdys-
'valtam, Britannian ja Ranskan hallitukset ovat julkaisseet dekriitin
^miidcä perusteella n^hdytään yhteisvoimin rikkomaan Italian kanssa
^ tehtyä rauhansopimusta.
^ Italia oli viime sodassa Mussolinin fasisnun alaisuudessa vihbllis-
^ maa. Sota päättyi, kuten tiedetään, fasismin perusteelliseen häyiöön.
'^fömän perusteella tehtiin äskettäin liittolaisien ja Italian välillä rau-
< l^nsopimus, m%ä mtiun lisäksi säätää, että Italia ei saa enää ryhtyä
^ p u i s i a hyökkäyssotia suunniUelemaan ja järjestämään ja siksi Ita-
; i l an armeijaan ei saada ottaa enempää kuin'300,000 miestä. Edelleen
' ;Italian kanssa tehty rauhansopimus säätää^ että Italian lentovoimat
:;rajoitetaan 350 koneeseen ja laivasto 132 laivaan. Historiallisesti
• ^puhuen tämän rauhansopimuksen allekirjoittamisessa käytetty muste
*ei-ole vielä edes kuivunut, ja kuten sanottu, sen ovat juhlallisesti van-
^nden allekirjoittaneet Neuvostoliiton, Britannian, Ranskan, Y^dys-
»valtain ja eräitten muiden maiden hallitukset.
n Tähän ^mennessä ei ole >kukaän edes syyttänyt, että Neuvosto-
>^]iitto olisi Itdian rauhansopimusta rikkömit!
ja allekirjoitukset eivät ilmeisestikään estä Yhdysvaltoja ja sen ,käs-v^
kyläisiä ryhtymästä tämän kansainvälisen sopimuksen j a - ^ ^
:jikslf
• ^ On ollut aika, eikä niinkään kauan aikaa sitten, joltoin tällä puo­lien
Atlantin ylpeiUiin sillä, että demokraattiset hallitukset hylkäävät
»•mielivaltaisuudet ja toimivat lakien ja sopimusten pohjalla. Mutta
%mi kaikki näyttää olevan menneisyyttä. Wall Streetin sotaiset pank-o^
kiirikenraalit viitta^at k i n ^ ^ oman maansa perustuslakiin
. jkuin iansainr\^älisiih^^^^s
OKKO VUNI TLELLISVTTTX?
'rViime keväänä Ottawan hallitus
määräsi erikoisen 15 prosentin Usäve-o-
on sähkduuneille ja.. kaasu-uuneille
samaan tapcutn kuin samaan aikaan
verotettiin autoja; pesukoneita, Jää=:
kaappeja, turkiksia j a muita valmis­teita,
jotka määritelUin ylellisyydek­si.
Jos meuskoisbnme mr. Abbottia,
elävät canadalaiset tänään rajatto­massa
ylellisyydessä. ^
v;"Bän on unohtanut sen .'tosiasian,:
että pexiheen äiti ei käsitä viikottaista
pesua miksikään urheiluksi eikä kos­kaan
ole imeksinutkaan sanoa pesuko­netta
ylelllsyyseslneeilEsi. Hän on
^ l i i ^ i i ii
Qoebee City. itSB) Canadan
lAbor — CCCX) 30. voosOcekimk-seua,
jMi» sikolläällä nyyBfconn 16
ps», Tailifai k9|(onaan Msealainen
benU fcnin CCI<:D Ja TLC:n vnosf-kokouksissa
Vanconverfssaja Hait-faxlssa.
CCCX:n raosikokotiksess»d l y d -
ty ramptia Tmmanin Ja Si. Lan-rentln
sotaobjetmalle.;-NUnjondol-ta
bnin se tantonblB^sano^ siellä
ei myöskään Ilmennyt pmiabanhna
enempää koin Taatlnutsta fcommn-nlsttsen
pnolneen laittomaksi Ja-llstamlsesfa;
'Joka on'ranenunin
knnlantii vakinaisesti CCCLrn TOO-sifcokoiutcn
oli^imaan.-;EI ainoas­sakaan
jiäätaslaaselmakomitealle
esitetyistä l64 i^tosianselmasta
malnitto sodasta, aseistaatiimises-ta
eikä kommnnlonista.
Vmakokoviksesssi ei veisattu yUslyiM'sotaan Si^cSÄÄaS varo^utoimselle, liutmqCLiniaTiJC.n vuosi-dlanandCathoIleConfedemionof
kokouksissa VancOttVerissaja — ^
6anol> ministerille nqröskin suoraan,
että hallituksen kommunistivastainen
laki on tulokseton, että monopoUstien
mielivaltainen: hintojen korottaminen
;sotasuunnitelmiensa tiellä;
:j f Nimpä Italian rauhansopimusasiassakin. Eilinen vihollinen, Ita-
: niaailmansodan jälkeen —
!ja.yarmaan samanlaisilla seurauksilja. -Tarkoitus ön ilmeisesti kaksi­osainen.
Kun I ^ l i an pääministefriDe Gasperi muutama ;päivä sittep
Meraili Ottawassa niin hän kaupusteli miljoonaa itafialäistasiirtolai-
. ;si^ksi, kuten Mannerheim ja kumppanit kaupittelivat Suoben sisällis­sodan
jälkeen punavankeja saksalaiseen apulantaan. Mutta kun
;!Eisenhowerin "Euroopan" armeijassa on miesvoiman puutetta, niin
i t a l i an rauhansopimuksen avulla pyritään lyömään 'k^aksi kärpästä'
yhdellä iskulla" — ajetaan italialaiset työttömät vetämään Wall
Streetin sotavankkureital
» ' Tällaiset "ratkaisut" eivät kuitenkaan ratkaise mitään., Se ei
l i a s t a Italian rappeutuvaa talousjärjestehnää, sen paremmin kuin
I^kkasoturit voivat täyttää nykyaikaista sotamiehen paikkaa. Eng-iannm
j a Ranskan esimerkit osoittavat kumoamattomalla tavalla, että
^aseistautumiskilpailun avulla ei porvariston talouskriisiä yoidä vält­tää.
Korkeintaan sitä voidaan vähän siirtää tuonnemmaksi, jolloin*
tauti puhkeaa entistä kovemmalla voimalla..
V ;,;* Mutta ketä me nyt voimme kiittää kansainvälisten lakien j a sopi­musten
noudattamisesta?
myiiskin unobtanut sen, että pienissä
asunnoissamme j a elinkustannusten
alituisesti kohotessa on jääkaapista
tullut välttämättömyys, joka^ei ole
mikään ylelU^ryskapbis. — Montreal
Matin. ^ .
• • • ,
SODAN SIUNAUSTA
"fiaksassa on tänään 25—40-vuoti-aitten
ikäryhmässä 300 jrksUiäistä
naista aina (kutakin yksinäistä
miestä kohden, kirjoittaa 26-vuotias
TessaiReiser.rEUei sodassa menetet­tyjen
miesten korvaamiseksi tehdä j o ­takin,
edes tilapäisesti, eivät nämä
niaiset saa koskaan lapsia. Traulein
Reires'in : ratkaismia oh: Ameilkan
naiset, lainatkaa meille miehlänne,
että saksalaiset lisääntyvät jäHecn!"
-^Uutisaihe Saksasta syyskuulla 1951.
Kekkosen kolmas
Kuten on lehtemme uutisosastolla kerrottu ja tänään edelleen se-
V litetään, Suomessa muodostettiin maalaisliittolaisen Kekkosen johdolla
^usi amerifckalaismielinen hallitus — siten viitaten kintaalla eduskun­tavaalien
tuloksiin jotka ielvästi osoittivat kansanjoukkojen tyyty.
n^ättömyyttä viimeaikaiseen hallitusohjelmaan nähden. -
; Uuden haUituksej^ muodostamisesta kirjoitti ^ S
kannattaja Vap"aa Sana viime perjantaina ylläolevalla/otsikolla seu­raavaa:
Uuden hallituksen, Kekkosen kolmannen, nimitys on tapahtunut,
mnistprilista, yaikkeikaan v^^^ jidkisuuteen. Pelk-i
kä ministerilista ei tässä tapauksessa sano paljoakaan: hallituspuolueet
ja -ryhmät ovat entiset, entiset puolueiden väliset voimasuhteet, henki­löllinen
kokoonpanokin miltei entinen. Eronneita on Imuusi, samoin
uusia kuusi, niistä ensiliertalaisia kolme. Maalaisliittolaisessa leh-:
distössä äskettäin "kansakunnan kokoojaksi" julistettu Urho Kekko­nen
on oppinut taidon mahdollisimman korrekteilla nimiird välttää
tarpeetonta kohua: niinpä hän on onnistunut pysyttämään hallituk­sen
ulkopuolella ne Fagerholmin hallituksen synkät nimet — Simosen
ja Suontaustan — joita sosdem. asevelisiipi viimeiseen asti ajoi Penna
Tervon vahvistukseksi uuteen ministeristöön. Yhtä hyvin hän ei on­nistunut
omalla tahollaan: maalisliiton realistisempaan siipeen kuuhi-neitten
Vesterisen ja Virolaisen tilalle saatiin sellaiset mustanpuhuvat
nimet kuin Murtomaa ja M i i k k i . _ Arveluttavin on ulkoministerinimi-
(ys: sellaiseksi epädemokraattiseksi ylhäisyydeksi kuin Gratz varsin­kin
viimeaikoinaan olikin osoittautunut, Tuomioja tuskin merkitsee
arkaluontoisen ulkopolitiikan hoidossa ainakaan parannusta, niin sel-
"^ä on hänen suuntauksensa osoite: Wall Street, USA. _
» Vaikka hallituksen talouspoliittinen ohjelma suunnltteluneuvos-
' ton työskentelyn ja siihen elimellisesti liittyneiden hallitusneuvotte­lujen
valossa onkin jokseenkin tarkasti tiedossa — työtätekevän kan-
^ n kustannuksella suoritettavan kapitalistisen vakauttamisen ohjelma
4- jätämme sen tarkemman arvostelun siksi, kunnes hallitus on saanut
(äijehnansa virallisesti julkisuuteen.
; Nimet Ovat nimiä, ohjelmat ohjelmia: eniten painavat liuden hal­lituksen
merkitystä arvioidessa tosiasiat. Ja ne tunnetaan. Välit­tämättä
kansan eduskuntavaaleissa osoittamasta tahdonilmauksesta,
i^Uttämättä kansainvälisen tilanteen uhkaavista tosiasioista, hallitus­neuvotteluissa
Tähdettiin jatkuvan diskriminaation tielle, kansande­mokraatit
syrjäytettiin. Ja vaikka hallituksen ulkopuolelle, vastoin
alkuperäisiä kaavailulta, jätettiin ei vain kokoomus - r - , vaan myös
l(ansanpuohiej ja vaikka myös hallituksen kokoonpanossa syrjäjrtettiin
j ^ ä t neuvostovastaisen politiikan räikeimmät edustajat, on oikeisto-
Sotatalouden kehittäminen Cana-dassa
on merkinnyt Canadan: työläi­sille
ainoastaan vaikeuksia; jotka ovat
yhtä suuria ellei suurempia kuin Y h ­dysvaltain
valtioslhteeristöa 'kuuman
j a kylmän stidan^ politiikan Yhdysval­tain
työläisille aiheuttamat vaikeudet.
^'Canadan hallituksen j a suuryrittä­jäin
ohjelma heijastaa hyvin selvästi
sitä kuristusotetta, joka ^n, Yhdys­valtani
liikemaailmalla j a hallituksella
Canadan talouteen ^ nähden. Kaksi
varsin merkittävää selostusta, yksi
senaatin valmeuskomitean Ja toinen
Business Week-lehden Julkaisema,
puhuvat tästä<;Jcuristusotteesta yksi-tsriskohtalsenunin.
: "Business Week^'-lehden selostus
osoittaa es^erkiksi,: että Yhdysval
tain yrittäJUIä on nyt 74 prosenttia
ulkomaalaisten sijoituksista Canadas-sa.
Vuoden: kuluessa Canadaan s i -
Joite.ttu tuhat miljoonaa dollaria y h ­dysvaltalaisten
rahamiesten toimesta
oli enemmän mitä yhdysvaltalaiset s i ­joittivat
sinne neljän lioioden aikana,
VV. 1946 Ja 1949. Lehti sanoo edel­leen:
Koska se ei ilmeisestikään Johdu
mistään hyväntekeväisyydestä pitää
yhdysvaltalaisilla rahamiehillä olla
siihen syyt . . . Useimmat yhdysval­talaiset
yhtiöt pitävät • Canadaamelr
kein Yhdysvaltain osana. Heistä
tuntuu, että siellä tehdyt sijoitukset
eivät ole lainkaan n i in uhattuja kuin
tavalliset ulkomaiset sijoitukset. Siitä
Johtuukin, että 2,200 yhdysvaltalaisella
yhtiöllä on tehtaat Canadassa Ja y h ­dysvaltalainen
pääoma on osallistunut
monen kanadalaisten' ^ kontrolloiman
yhtiön. rahoittamiseen'." Mine-Mill
union > presidentin ^ toimintakertomuk­sesta'
unIon vuotuiselle edustajako­koukselle.
;
ILMAPHBI EPÄREALISTINEN
Mahdollisesti huolellisen harkinnan
tuloksena oli kaikki erimielisyyttä a i ­heuttavat
kysymykset sivuutettu siksi,
kun v. 1950 vuosikokouksessa syntyi
kiivas yhteenotto Korean sotaan suh­tautumisesta:
Tätä tietenkin voidaan
pitää paljon parempana kuin CCL:n
Ja: T L C : n johtopomojen häpeällistä
sotakiihoitusta, mutta siltikin kokouk­sen
ilmapihi jäi epärealistiseksi." Siitä
oli osoituksena se. että täsä noin 100,-
000 Canadan ranskalaista i työläistä
edustavassa kokouksessa ei mainittu
sanaakaan pakolisesta sotapalveluk­sesta,';
kansallisesta reldsteröinnistä,
imperialistisesta sodasta j a Canadan
pitämisestä pois sodasta. ' '
Todellisuudessa tämä: vuosikokous
o l i " p o r k c h o p s ' ' ! kokous, jossa pää­kysymyksinä
olivat yhä kohoavat hin­nat
Ja hetikohtaisena asiana kuinka
voidaan viedä: voittoon Sliavrlnigan
Fallsin lakko. Jota käydään Yhdys­valtain
kontrolloimaa Aluminium CO;
of Canadaa vastaan.
1 Sodan Ja rauhan kysymystä j a mi-tei^
kä se vaikuttaa työläisten elänen
kosketeltiin ainoastaan -kahdessa eri
tapauksessa. Ensimmäiseksi toimeen-panevankomitean
raportissa, :^jönka
esitti yleissihteeri Jean Marchand.
tulkittiin CCCL:n hintakontrolUvaa-timusta
seuraavilla .sanoilla: "Yhdys­valtain
Ja Canadan aseistautumis-kampanja
ehdottomasti. panee:: ylös­alaisin
teollisuutemme Ja C C C L ei kä­sitä,
miksi ei ole otettu käytän'töön
tarpeellisia toimenpiteitä^ Joilla ^estet-.
täisiin canadalaiset joutumasta. )Vää-rtakäytösten
uhriksi."
jatkun j a että: kartePIt j a monopolit
on hävitettävä.
^ Presidentti Gerard Plcardln raport­t
i oli pääasiassa Jrorkealentoista sere­moniaa
lyd^äen: osallistumisesta «teol-lisuuden
johtoon.' Raportissa kuiten­k
in hyökättiin myöskin voimakkaasti
Pohjöis-Amerikan. kapitalismia: vas­taan
sekä syytettiin C l O r n j a A F L : n
johtoa yrityksistä kytkeä työväestö
kapitalismin talutusnuoraan. : .
On xoyönnettävä, että;CCCL kuten
toisetkin Canadan imlokeskukset. vaa­t
i hintakontroUia, joka määrittelisi
hintatasoksi v. 1951 tammikuun h i n ­nat.
Kuitenkin sillä* erikoisella l i ­säyksellä,
että hhmat on säännöstel-tävä
palkkojen säännöstelyn mukai­sesti.
.
ALUMINILAKKO
': Huomattava osa kolmannesta ko­kouspäivästä
käytettiin militanttiseen
keskusteluun .Qlumhiiyhtiön; 800 työ­läisen
lakosta Snawinigan I ^ l l ^n
tehtaalla. Tämä lakko ;on nyt kestä­nyt
4 viikkoa j a siinä^i.ole suoranai­sesti
kysymyksessä paVikoJen E r o t ­taminen;
vaan parenmUnkin.työläisten
turvaamtoen työnldihytykseltä. Joka
osoittaa «kuinka kypsynyttä CCCL:n
jäsenistö Jo alkaa ollat
Sihteeri Marchand selosti kokouk­selle
kuinka laajakantoinen merkitys
lakolla on. Hän sanoi, että jos
61mwin^anto' häviävät,
tulevait työnantajat kaikkialla maa­kunnassa
vetoamaan siihen, voidak-s
^ n oUaa, käytäntöön ^''Alcan oBjel-man''
mukaiset "johdon oikeudet".
jo)ca merkiteee työläistöi jättämistä
t ^ e U £ ^ i työnantajain mIeUvallas
ta; iiinPUVipJsUcsl. jolloh) e i olisi vanr
bemmuuaiä^eutta,: ei rikkomuksien
käsittelyä'eikä turvaa työnkiihdytystä
vastaan.
tisesti Iaktoläisten:ti&emi^
täjtimnpn : osoitusten :> j a ; rahallisen
avustukse'n'muodossa. Lakossa ole­van
tshitaan työläisten osaston edusr
taja Ä^tie Leclähr sanoi edustajille:
"Me cmrae-pyydä .sääliä. K u n a n ­natte
meille tarpeet n i i n me teemme
kajken muun^^
£Sn kertoi kokö^^
Räättäräiiö^destä j a kehoitU kaikkia
^ Arvldan dsaiston (tämän" voixnakkäan
osaston .Alcan^työläiset voittivat tais­telun
saJi^ffiälaisten vaatimusten puo­lesta)
j^esidenttl Plourde ilmoitti; et­tä
hänen osastonsa lähetti edelliseUä
vilköUaMakköIaisille $4,000 j a tulee lä-hettänlään
saman summan seuraaval­l
a viiko&a
"i^umihiiyhtiö'tahtoo uhrata ihmi­set
voittollini alttarille", sanoi Plour-^^
de. Hän varoitti, että Jos Shawtoigan
työläiset häviävät v. 1861 nita vuonna
1952 tulee olemaan Arvldan työläisten
vuoro. Kokokoiiksessa kerätty lakko-avustuskolehti
tuotti noin $2,000, l u ­kuunottamatta
eri osastojen lupaa-m!:
a suurempia summia. . '
Marchand selosti kokoukselle, että
hallitus oli pyytänyt lakkolaisia salli-,
maan rivettien lähettämisen :Tlakon-alaisesta
tehtaasta Oavien laivatela-kalle
Lauzoniin. kioska hallituksen l a i ­vatilausten
täyttäminen viivästyyiel--
lei rivettejä saada. , Myrskyiset suo­sionosoitukset
kaikuiyät., k u n ' Mäif-chand
ilmoitti; että harklttuaan^asiaa
lakkolaiset päättivät kieltää rivettien
viennin: . • . , , ,
Eän selitti myöskin, kuhika Arvldan
tehtaan työläiset yritettiin saada te­kemään
yUtyötä'. vieläpä sunnuntai­sinkin.
Jotta saataisiin tarvittavia
materiaaleja' yhtiön Beauhahioisln
tehtaalle, jota uhkaa töidän^pysäh^y-mineh
8hawinigan tehtaan lakon tSh^
denlArvidiän työläiset ovat kiUten
ryhtyneet töbnenpltelsiin tämän M»^^^
mtsekisL Jos ' Beaulumioisin': t
Joudutaan sulkemaan.- n i i n se '-vain
helpottaa sovinnon: :aikaamaabilsta
Sliawinigan tehtaalla, totesi Mar­chand.
• , .
Vuosikokouksen edustajat olivat
enimmäkseen , osastojen valitsemia,
eikä jöhdonnimittämiä täydellä p a l ­kalla
toimivia järjestäjiä kutenC0L:n
jä T L C : n vuosikokousten edustajat.
Edustajat antoivat suurenmoisen';vas-taanoton
Rene Rocquelle,' järjestön
apulaisjohtajalle, joka äskettäin va-^
pautui Bbrdeauidn ivankilasta,^m
hän oli Isärsiny t kuuden kuukauden
tuomion 1049 asbcstoslakkoon osallis­tumisensa
Johdosta. Rocquen terveys
oli huomattavasti kärsinyt siitä huo­nosta
kohtelusta, minkä hän sai o l -
lessaah Duplessisin poliittisena van­kina.
— '
TOIEABfUS
Komitean sihteeri: iaäBiL_
a n Jäsenten Joukossa o n « S n S
t a en ole kuulhrt koäcaao
min.
Komitean puheenjohtaja: a i a,
-«rmaan se, joka on tdmyt ^
• • •
MIKÄ ON AUT0.V0Ml8laii
Hän on mies, joka sen Jätteetii
on -vetänyt auton oven kÖnuL^
sen J9 läfanäyttää sen
bovemmln.
. i W I Ä l » t D K A I N E N ' ^C
--.Vieläköteiimon8lkklik.i
maksaa 150:- ja joriki ffli
"Taistelu öhmankorötuksii "^gjtaj,
— Kyllä meillä on-kirja,'aittaj
ihlnta'; on nykyisin 200:-^,
lU
fai
mamt NAKttSANTittJSA
asäsää kylässä päätetöki b
»varoja, että' saataisiin k i v i ^ j
tausrifean ympärille. K t i ke
menhrät kitsaudestaan kuulm»]
em taloon, «moi isäntä,'eta 1
ontaiiieeton.
~ Kuiska' niin? ikysyhäti
Mtousta se ei ole t a i ^ __
.Ensinnäkin ei hautausmaal&^<)ie|
tään sellaista. Joka voisi sieltä 1
Ja toiseksi, hautausmaan"
l a ei ole ketään. Joka haluaisi «ImÄ 1
1
K T L M X VASTAANOTTO '
TYOMtNISTERJ O R E G G I L LE
Toiseksi'jvuoslkokouksen edustajisto
pysyi kyhnänäi. joskin kohteliaana,
työministerlTOreggiä kohtaan, kuun­nellen
äänettömänä hänen vetoomus­taan,
että tarvitaan "suurempia: pon­nistuksia"
aseistautumlssuunnitelman
tukemiseksi^ (Greggin puhe oli hjrvin
lievä verrattuna hänen sotaiseen p u ­heeseensa
Haltfaxin kokouksessa. Hän
tuskin mainitsikaän kansallisesta r e ­kisteröinnistä
QuebeOissa.)
• Täydellisenä vastakohtana sille
hiljaisuudelle millä edustajat terveh­tivät
ministeri Oreggin puhetta, oli se
äänekäs suosionosoitusmyrsky, millä
tervehdittiin sihteeri Marchandia,
kun hän kUttäessään ministeriä pu-*
heestaan 'sanoi: "Canadan kansalais­ten
suurimpana pulmana tänä.päivä­nä
on. mr. ministeri, kuinka täyttää
$200 kuukautinen budjetti $150 tuloil­l
a ."
Arvostellen Oreggin selittelyä, että
hintakontrolU merkitsee säännöstelyä;
Marchand sanoi hänelle: "Meillä on
säännöstely voimassa —- rahapussissa
— kaikkein pahin säännöstely." Hän
Piiolä ilmoittanut
osallistuvansa
olympiakisoihin
Helsinki. ( V S ) — H e l s i h g i n olym­pialaisten;
Järjestelykomitea ilmoitti
syyskuun 20 pnä, että ensi kesän o-lympialaisiin
on tähän mennessä i l ­moittautunut:
29 maata. Viimeksi i l ­moittautuneet
ovat Puola ja Urugua.
K u n kaupunginjohtaja Erik von
FrenckeU palasi syysk. 18 pnä Puo­laan:
tekemältään matkalta, Joliohi
hän oli seurannut viikon kestäneiden
suurten urheiluspartakiaadien päättä­jäisjuhlia
Varsovassa, tiesi hän Jo ker­toa
puolalaisten tulevan pian: teke­mään
ilmoituksen olympiakisoihin 0-
sanistumisestaan.' Hän o l i neuvotel­lut
puolalaisten kanssa Helsingin o-lympiakisoihin
osallistumisesta Ja
puolalaiset pUvat luvanneet lähettää
pian lähetystön tutustumaan kisa­paikkoihin
Ja vahnlsteluihhi.
Kuinka suuri Puolan Joukkue tulee
olemaan el ole vielä päätetty.
Tuleeko Jacob
Pofofskysta CIO:n
uusi
KIrJ. A B R A H A M C A P EK
. ADAMS on.peittAttättömästl^e
sittänyt, mitä amerikkalaiset mo^
nopoUsiit todeUa halasivat Kiinas­t
a - Ja Aasiasta^ EI mitään yemk^
kelta "ystävyydestä". Ei mitään
olkoknltalsnntt^' edistyksestä Ja
(Sivistyksestä, vaan avoin tmmustns
siitä, mitä Amerikka halusi Ja baf
' Inaa: raaka-aineita,, halpaa työvoi-
:, maa,: mahdqlItBonk»Ui. tuottavliln
^:^l^estointeihIn:JätaIqndeIIista val­taa.
. Kapitalismin taistelussa y l i -
:. vallasta hyväksytään juyös voima
Ja sota aivan fclertämätttöminä Ja'
moraalisesti hyväksyttävinä keinoi-:
• . n a . '
.'Ituten voimme:, nähdä, Amerikan,
kapitalismin kUhiko maailmanherruu­teen
on hyvin selvä, sillä oh pitkä h i s ­toria
j a sitä ovat: avoimesti vaatineet
monet amerikkalaiset yli puolen vuo­sisadan
aikana. ,
Kuten voimme näihdä, nämä avoi­met
julistukset . amerikkalaisten pyr­kimyksistä
maailmanhemiuteen. A a ­sian
valloittamiseen Ja sen liittämi­seen
Ameriican talouselämään, annet-tihi
paljon emien kuin Neuvostoliitto
oli syntynytkään. Niiden paljastamis­ta
ei siS voida mitenkään: selittää
"neuvostopropagandaksl", ikuten eräät
amerikkalaiset jatkuvasti koettavat
tehdä.
Amerikan valloitussodat, amerikka­laisten
sotilaalliset Ja taloudelliset
hyökkäykset Aasiaan pitkän ajan k u ­luessa,
olivat: Juxntimeet Amerikan
monopolikapitalisnnn t a 1 oudellisihi
tosiasioihin.
"NELJÄN K O H D A N O H J E L M A"
Samalla kun Amerikan teollisuus
laajeni, kasvoi myös sen truokahalu
raaka-ainelähteisiln, markkinoihin ja
suurempaan • talousalueeseen. Pääo-manviennin
menekkialueita etsittiin
yhä kiihkeämmhi. (Lisäksi Amerikan
teollisuuden riippuvaisuus ulkolaisis­t
a raaka-aineista, erikoisesti Kiinasta
saatavista, lisääntyi Ja osaltaan lisäsi
siUi merkitystä, Jonika amerikkalaiset
monopollstit antoivat Aasialle.
Tämän päivän tekopyhät amerikka­laiset
monopollstit koettavat peitellä
koko maailman raaka-ainelähtelden
valvontaan ja ..tuottavampien inves­tointikohteiden
hankkimiseen täh­tääviä
suunnitelmiaan, jotka ovat l i ­sääntyvän
taloudellisen valvonnan
keinoja, pxihumalla "4 kohdan avusta
Jälkeenjääneille maiUe". Tämän 'Nel­jän
kohdan ohjelman* on valmistanut
erikoistolmlsto — International Deve­lopment
Advisory Board — Jonka Joh­dossa
on USATn kapltallstldynastian
edustaja, Nelson A. Rockefeller.
MISTÄ JOHTUU U S A : n KIINNOS-
• T U S «JÄLKEENJ2iÄNEISSIN
MAIHIN
Foreign Affalrs-aikakauskirjan hei­näkuussa
1951 ihnesbyneeseen numor
roon/ kirjoittema^
RockefeUer käsittelee m m i ^
siasioita, joista Osäy sdviM
mielenkiinto noihin ^J
maihhi" _ jotka käsittävät'
osan Aasiaa. Hän kirjoitti: •
«NUden yksityisen ja jm
tuotannon heikkoudesta hnoSait
^ ta, näiden takapajoisten ahdi
talouselämällä on mitä nitaiRil
merkitys USA:Ile ja länst^nt
p a l l e . . . Nämä maat tjTdTttiii
57 pros. USA:n Ja 65 p n ^ ^
Euroojan tuonnbto. Varaat
ollisnnden p e r u i n a olevia U
tiilisistä Ja strategisista nula-ii
neista ne tuottavat M VS&m i
vielä enemmän ' Uittolaisiagi
tuonnista. On selvää, että RAJ*
Atlantin liiton maiden mobHisu
tiosunnnitelmien onnlstonlaa
- suoranaisesti riippon siitä; etU
fceen^äneistä maista saadsu jiL
^ kuvasti Ja yhä enemmän sOiUi
strategisia mineraaleja koin but
siittia, kromia, kuparia» 1^
- manganeesia, urania Ja ttnttS
Samoin on asianlaita huniuid»
min suhteen."
Samassa kirJoituksessaanRocktfd*
ler-sanoo» että TTSA tuottaa itse
noin kolmanneksen niistä 15 penis-mineraalista",
joihin •USA:n laäsi
teollisuus perustaa- tuotantonsa. K»
kefeUer lisää vielä, että USA.-tjiilea.
tää mineraalireservejään huolestutti-valla
vauhdilla."
Vielä selvemmin sanoin ^käsittd
U S A : n raaka-ainehimoa lUÄ Sm
and lÄTorld Report-lehti toukolraunll
päivän numerossaan V. 1931:
* " U S A : n on nyt yhä smmmffl*
sa määrin nojauduttava eDnlir<
(Jatkuu 4. sivulla)
sta
Dtolsia V
ain£
qrntjrn.
meijasi
dtten I
Pän
ta. Sy
land D
Lähii
Tcli Aa
retNi]
Hänc
lonren
UinTy
PÄIVÄN PAKINA
Se kolmas laji fakiireja
-Nogales, A r l z . .— Satamatyöläisten
union (International Longshoremen's
and Warehousemen's Union) presi­dentti
Harry Bridges on ennustanut,
että C I O : n tulevassa konventionissa
valitaan Philip Murray uudelleen
OIO:n presidentiksi, mutta sen jäl­keen
Miuray eroaa toimestaan ja n i ­mittää
Jacob Potofskyn seuraajak­seen.
Bridges esitti tämän f niiustuksensä
satamatyöläisten union'47 konventio­nissa,
mikä pidettiin täällä viikko sit­ten.
ValtaUrjain tarkastuskomitean
lausuimon mukaan satamatyöläisten
union konventionissa oli 260 edusta­jaa-
, .
"Murrayn seuraajasta on Jo päätet.
ty, eikä hänen seuraajansa ole Walter
Reuther", sanoi Bridges. "Walter
Reuther on tästä n i in vihoissaan, että
hän ryhtyy taisteluun, mikä tuhoaa
CIO :n. Murray ryihtyy uudelleen eh­dokkaaksi
marraskuussa pidettävässä
konventionissa. Sitten hän eroaa Ja
nimittää Amalgamated Clothing
Workers of America union presidentin
Jacob Potofskyn seuraajakseen." '
Hindulaiset fakiirit V ovat kuuluisia
pyilkimykslstään ankarilla lihankidu-tuksilla
irroittautua jruumiin jä m a ­terian
kahleista.
Tietosanakirjat kertovat ' meille
maallikoille, että Persiassa j a Turkissa-fakiirit
ovat pyhimyksiä, jotka, muo­dostavat
veljeskuntia, joiden säännöt
pidetään salassa; He laiminlyövät k o ­konaan
ruumiinsa hoidon j a esiintyvät
likaisina j a rääsyisinä.
Tässä on siis kahdenlaisia fakiireja
— Ja kaikki he " u ^ l l a a n autuaiksi"
tulkoot!
Mutta s l t ^ on kolmattakin ikjia
fakiireja, ftelosanaldrja kertoo meil­le
sellaisista petkuttajista, Jotka vale­puvuissa
esiintyen elävät' herkkäus­koisten
ihmisten atmellalsmidesta;
'/Kylmän pohjolan kasvattina alle-khrjoittajan
täytyy myöntää ettei hän
ole koskaan nähnyt sen paremmin
hindulaisia Bcuin triTrirlrU^'''t-filf:ft'^". f a
k l M a : Mutta n i i t ä kohnatta sorttia
faklireita on sekä nähty että kuultu.
Ottakaamme esimerkiksi Vancouve­rissa
juuri kokoustaan pitäneen C C L : n
oikelstojohtajain juttu. Siellä on t y y^
plllisiä faklireita, jotka ovat olevi­naan
työväen edustajia, mutta toimi­vat
kuitenkin työläisiä vastaan.
'97äniä C C L : n oikeistolaiset fakiirit
oUvat (hirveän yksimielisiä j a tappe­lunhaluisia
kaikkia sellaisia unipita
vastaan, jotka vaativat 'jäsenilleen
palkankorotuksia j a inuita paraimuk-sia.
Siksi he sotaisesti tilvoen erotti­vat
COiL:n Jäsenyydestä sellaiset
•^ommunistijärjestöt" kuin esim. k a i ­vosmiesten
Ja sähkötyöläisten unipt.
TySnantsJaporvarien edessä he O T s i
knitenUn bmpaltaUn laohkelmpla J»^
ivinson j a rakkauden a i k a C C L :n kor-keimmilla
partailla. Mutta mitä huu­tia.
Vancouverissa puhkesi ilmoille
Aikaisemmin alkanut sota suuri sii­tä,
kuka on kukko tunkiolla, j a ke­nestä
leivotaan' porvareille tulevaa
työministerlmateriaalla.
Kuten väitetty^ herra M i l l a r d n i -;
minen fakiiri loll maksanut viisikjmi-mentä
tuhatta;"poksaa" kaivostyö­läisten
union' 'fJärjestämisoikeudesta"
j a siten i)elastanut O C L n kiusallisesta
rahapulasta,: mQihi se kaivostyöläis­ten
union reittaiiksessa joutuL Ei
suinkaan ole M i l l a r d in toimettomuu­den
syy, ettethänen reittauksensa ole
tuottanut tuloksia. Päinvastohi, hän
on päättänyt ottaa "koko rahan edes­tä'^
reitattavia j a sensijaan, että olisi
taistellut/palkankorotuksia ^rästyö-läisille,
M i l l a r d on ssrytänjrt rahaa o i -
ja amtrikka!ai$lehdistön kannanihnaisu kyllin selvä: pääasia on kan­sandemokraattien
jatkuva syrjäyttäminen, pääasia on vuorina 1948
ak)it€tun taantumus- ja seikkailupolitiikan jatkaminen hinnalla millä
hyvänsä. Vaikkapa nöyryyttävien, mutta loppujen lopuksi kuitenkin
epäoleellisten puolue- ja henkilökohtaisten uhrausten-kustamiuksella.'
Jättivftt raaUUetyöiaiaet sekä, Pohjois-
Ontarion kullankaivajain paikat cy-vlfai
kuoppiin. - ,
Mutta fakih-it crrot aika veijareita.
O l i s i luullut; että "kommunistien" e-rottamlsen
jälkeen alkoi suloisen tso^
kealle Ja vasemmalle reitatessaan k a i -
'vostyöläisten, laivanrakentajain Ja
muiden alojen unioita.
Kalkki tämä on fakiirien kesken
lavallista. Mutta k u n Millard ryh­tyi
relttamaan lisää CCL:n Johtokun­nan
palkkoja, niin silloin syttyi pn-nakanhu
» lietsovien fakiirien kesken
sota. Joka päättyi toistaiseksi siihen,
että Mmard sai teltatuksi yhden lisä­palkan
CCL: n J o h t o k n n n A s t a , Ja toi­nen
'työnantaJapUrlen lemmitty, "tri
Pat Conroy Julisti Julmana, että hän
eroaa kokonaan näin riettaiden ma».
Hmanlasten Joukosta! ^
Saa nyt sitten nähdä miten fakii­rien
riidassa käy: Kaiken sanotun
j a kirjoitetun' jälkeen voidaan vetää
esiin vielä stiUnmahdollisuiis,' että
oikeistofakilrien päämies Mosher h y l ­kää
' t r i ' Conroyn eronpyynnön, jotta
päästäisiin Jälleen 'sidolseen sovin­toon*
— kuten näkyvät olevan Atlan­t
in paktin johtajatkin sanoessaan Se­tä
Sampalle, että me olemme yksimie­lisesti
sinun Korean Joukkojcsl takana
~ mahdollisimman ^fl^kpfft taka­na
» • :
Kaikkein surullisinta on kuitenkin se,
että vaikka me suomalaiset pidämme
itseämme rehellisyyden esikuvina, n i in
mustia lampaita, pitkäkorvaisia fa-klh-
eja löytyy meidänUn keskuudes-
.tamme :
Ottakaamme vaikkapa rajan etelä­puolella
ihnestyjfä Työväen (?) 0 - -
suustoimintalehti. »Kuten muistetta­neen,
maUiitun lehden Johtokimnan
Jäsenenä esimtynyt Walter L a i t i n en
himtoen fakiiri vieraili j o U n aika sit­ten
täällä Sudburyssa. j a Vapaus j u l ­kaisi
siitä lyhyen asiallisen uutisen­kin.
Nyt *mr Lehtinen on kertonut •
'mätkamuistelmiaan'!! Hän sanoo käy­neensä
Vapaudenkin laitosta katso­massa
j a havainneensa, kuten suur-päinen
jankki ainakin, että 'pieni' on
Vapaus amerikkalaisten mittojen mu­kaan
— ilmestyykin ruoja vain'enim­mäkseen
nelisivuisena" Olisi luullut,
on kokonaan velattomat.
MT. Lehtinen katsoo ItseoBä oäB-tetuksi
kääntämään kalkki asiat j « -
alaista. Jotta ne palvelisivat, im
"poliittisia" tarkoituksiaan. "Brf
valehtelemisen taidossa hän on to:
nostautunut William. Hearstin 09*
las — oikea jänkkifakiiri, jolla d *
enää omantuimon tynkääkään. KOj
nähi tapahtuu pienissä, Itse UH»]
olemattomissa seikoissa,'Joista fato
lisäksi joutuu kovin helposti käpö-lautaan,
n i in mitä sitten Buurraai»
asioissa; Joissa on kilnnljoti^nitea-k
i n vaara pienempi? ' ~,r
Osnustofanintalehden InUJMa^
täfti kysyä Johtokuntansa J»
tuksensa JäsenQtä, että mlsti tB^
on hearstilätaen valhetteta jnoljj
"työväen osuustoiminnan" perf»*^
sUn?
Su,
600 8i
EarvalL
tuisi yh
harrasti
Ja vain
tarjota ]
len-Eall
Jäkeen t
mystä.
Ja sen s
kuluu;
J T E P l
että Vapaus on muutenkin; riittävän
'pieni",: ettei miehen olisi enää sivu­määrää
tarvinnut tahallisesti kolman­neksella
pienennellä. <Että kysymjrs ei
ei ole"muistivhrheestä' se näliyy seu­raavista
seikoista: 1 ,
Mr Lehtinen kertoo Vapauden
'nunltavasti" Joutuneen "kominnnls-tlen
kontrollin alle Jollakin vippakons-teUIa".
Tässä meUlä on aiaierikkalal-nen
faUIrl, Joka käy Vapaudessa, te^
kee muistiinpanoja saamistaan tie­doista
Ja sitten kertoo pahaa-aavlsta-mattomille
lukijoilleen, el sitä mitä
hänelle on kerrottu, vaan Jotakin sei-laista
"totuutta", mitä hän "luulee"!
Mutta paras on pohjalla. M r ; L e h t i ­nen
sanoo Vapauden liikkeenhoitajan
sanoneen "ettei sitä rahaa .liyt paljoa
tule, mutta kun painokoneet ovat ve­lattomat.
niin Joten kuten pärjätään
. " P a i k a n päällä, toisen henkilön
kanssa olleena allekirjoittanut voi
vakuuttaa, ettei Vapauden liikkeen­hoitaja
ole sanonut mitään tuollaista.
Totta, ettei täällä rehennelty olemat­tomilla
suuruuksilla vaan sanottiin,
että köyhän kansan äänenkanattaja-na
meillä ei ole suuria pääomia eikä
epäjumalana palveltavaa kultaista
vasUdcaa. mutta työlälstenja farma-rley
kannatus > on lehdellämine' ollut
n i i n hyvä, että rakennukset if koneet
Eipä sUti etteikö meillä olfrf m
fakiireita^ omastakto takaa.
E. Snellmanin julkaisemassa
Sanassa" No. 8. on ."vUlto » f j
ryövärijuttu. Jonka munljaksl
tetaan eräs V. J . Laaksonen niojo
mies. Hän antaa hlenosUymmirt*
että vasemman siiven snonöl»»
ovat syyllistyneet J o i ^ ^ » ^ ^
ryöstöön, tai että ainakin J r f T I^
nhntoen suonxalalnen ''sieppa*
naita «12. dollaria... Ja J « » » ;
kansa kanssa, akkaansa kSdo» r
taen... ulos." «.««i.
Kuka on tämä alhaista bCTO«w^
takto kurjemmaksi, ^onaiteaia^
varojen rosvoojaksi leln»ttaJ*S
mithln-Jeff Davis, sUtä on I j ^
AlleUrJoittanut ei tunne » o » *'
Ladysmithia. Mutta V
ei hyväksy eikä saUi « » i f * ^
rosvousta eiktf varkautta, n l i n * ^^
on, että sen riveissä d rfe
Mutta kyseenalaista on s d t t f c ^
ko koko Ladysmithissa Jeff
niistä suomalaista "rosvoa
vai onko koko villin lännen ^
Juttu nhntoeen Pä^^^^^Zci.
valhe? JOS on kysymys o » ^ ^
vjdheesta. kuten me tällä
uskomme, n i i n «»««toJ^SJStfS
että plkkufakiiri on
Lehtinen verrattaessa
soseen j a hänen postorllnM » « ^
n i i n . — Känsäkoura.