Vapaus, March 17, 1959

              Sivu 2 Tiistaina, maalisk. 17 p. — Tuesday, March 17, 1959
VAPAUS
(LIBERTT) -V Independent Labor
Organ of( F i n n i s h Canadians.^ E s -
tabUshed Nov. 6. 1917. Authorized
as second class mail by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-lished
thrice weeltly: Tuesdays.
Thursdays-and Saturdays by Vapaus
Publishing Company;Ltd:;;at;100-102
E lm S t . W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. O f f i c e O S . 4-4264; i
Editocial Office-OS.4-4265;Manager;
E. Sulcsi. Editor W. Eklund. M a i l i ng
a d d r e s s B o x ; 69;- Sudbury, Ontario.
Advertismg rates; uppns applicationÄ
Translatlon free of charge.
T I L A U S H I N N A T :
Canadassa: 1 vk 8 00 6 kk. 4 25
3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 y k . 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9 50 6 k k . 5 25
Tervehdys pian s5mt)rväUe
Tämän viikon lopulla, tarkemmin sanoen ensi perjantai­na,
näkee päivänvalon uusi tulokas, jonka syntymää odotel­laan
kasvavalla mielenkiinnolla takalaisten maanmiestem­me-
keskuudessa. Tarkoitamme luonnollisesti sitä englannin­kielisen
Väestönosamme valmistamaa sanomalehteä, jonka
koenumerojT^ne pian painoon ja saapuu jo viikon vaihteessa
lukijainsa käsiin.
On ollut ilahduttavaa nähdä, että lyhyestä valmisfelu-
• ajasta huolimatta tämän englanninkielisen lehden valmista-mistyöhÖn,
toimitustyöhön, on osallistunut suurehko määrä
ripeäotteisia nuoria miehiä ja naisia.
Heidän tarkoituksenaan on kokeilla, että olisiko englan­ninkielisellä
nuorisolehdellä — joka laajalla edistyksellisellä
ohjelmallaan vetäisi mukaafisa kaikki kotikielenään englan­ninkieltä
käyttävät täkäläiset maanmiehemme ja -naisemme,
vaikka he eivät enää varsinaiseen nuorisoon lukeudukaan —
riittävästi kannatusta jatkuvaa ilmestymistä varten? Rohkea
ja kauaskantoinen yritys! Jotkut saattavat suhtautua ilman
muuta epäillen koko hommaan. Mutta nuorilla on sekä us-'
kaihista että tarmoa yrittää siipiensä kantavuutta^ ^—ja me
kaikin toivotamme heille luonnollisesti mitä parhainta me­nestystä
jTityksessään.
Oman englanninkielisen lehden tarve on ilmeinen eng­lanninkielisen
kansanosamme keskuudessa. Ehglanninkieltä
puhuvilla kansalaisillamme on tuhansia siteitä niihin kansa­laisiimme,
joiden kotikieli on suomenkieli. Mutta kielivai­keuksien
takia he eivät voi parhaalla tahdollakaan lukea suo-menlcielisiä
sanomalehtiä, suomenkielistä kirjallisuutta jne.
Vapauden toimesta on tilannetta yritetty parantaa sillä, että
on julkaistu erikoista englanninkielistä "osastoa" ja "nurk­kaa"
— ilmeisesti siinä töiVossa, että kun englanninkielinen
väestönosamme panee järjestöasiöissa vanhemmat lopullises­ti
"syytingille", silloin saadaan vuorollamme englanninkieli- .
sessä Vapaudessa "suomenkielinen osa" tai "nurkka"! Vaka­vasti
puhuen Vapauden englanninkielisellä osastolla on ollut
omat nousu- ja laskukalitensa kuten tiedetään. Myös tunnus­tetaan,
ettäsillä on ollut ja on edelleenkin vissi arvo. Mutta
nuoren väen oman lehden kaipuuta tällainen "osasto" tai
"nurkka" ei ole voinut täyttää eikä todennäköisesti voikaan
täyttää. Tämän vuoksi on herännyt kysymys oman englan­ninkielisen
lehden perustamisesta.
Uuden englanninkielisen lehden perustamisessa tant­taan
valitettavasti kyllä paljon muutakin kuin hyvää tahtoa,
uskallusta ja tarmoa. Yrityksen taakse on saataya ennenkaik­kea
vissi taloudellinen turva. Ilman sitä ei se voi menestyä.
Me olemme vakuuttuneet kuitenkin siitä, että ennemmin tai
myöhemmin tulee päivä, jolloin tällainen englanninkielinen
lehti ön perustettava. Tuleeko se tapahtumaan nyt taivasta
lähitulevaisuudessa, se saadaan pian nähdä. Tämä sittenkin,
vaikka englanninkielisen lehden perustamispäätöksen täytyy
perustua vankoille.tosiasioille, missä ei ole tilaa sen parem­min-
toiveajattelulle kuin uhkapelillekään.
Mutta m.ihin tahansa tähän englanninkielisen lehden koe-numeron
julkaiseminen hetikohtaisesti johtaa, varmaa kui­tenkin
on, että se edustaa historiallista tärkeätä merkkita­pausta
täkäläisten maanmiestemme elämässä ja toiriiinnassa.
Yhtä varmaa on sekin, että se tulee elvyttämään jä edistä­mään
nuorisotoimintaamme yleensä, sillä se avaa uusia näkö­aloja
niille sadoille kansalaisillemme, jotka ovat kauan etsi­neet
itselleen "kotia kodin ulkopuolelta", mutta ovat aina
törmänneet vastatusten kielivaikeuksien kan.ssa.
Onnitellessamme englanninkielisen lehden koenumeron
kirjeenvaihtajia, toimitusta ja muita asianomaisia ripeäottei-sesta
yrityksestä, toivotamme talle uudelle tulokkaalle hyvää
onnea ja menestystä. Mahdollisesti me muutkin voimme aut­taa
suosittelemalla tätä koenumeroa tuntemillemme nuoren
pojven suomalaisille.
Kuukausi valmisteluaikaa
"v Kuukauden kuluttua, tarkemmin sanoen, huhtikuun 1.5
päivänä, alkaa tärkeä levitysryn täys, jonka tavoitteena on
65Q:^tilauksen, 500 uudistuksen ja 1.50 uuden tilauksen hank­kiminen
Vapaudelle. ^
^^f^ios nyt uusitaan kevätkaudella katkeamassa: olevat ti­laukset,
niin :se takaa sen, ettei - tilauksia katkea kesäkuukau­sien^
aikana.. Totta on, että. siaurin osa Vapauden tilauksista
tulee uusittavaksi syksyllä, sillä valtaosa Vapauden •• tilauk­sista
;on viimeaikoina ollut-vuositilauksia: Mutta noin. kuuti^
sensataa; tilausta päättyy nyt kevätkaudella ja jos ei niitä
uusita ennen kesän tuloa, niin silloin tulevat kaikenlaiset
kesäkiireet5;jaTmenot, ja niin voi käydä, että lehtitilaus voi
katketa kesälläv jolloin odotetaan suuria, toivottavasti' rau-vhanasialle
myönteisiä ratkaisuja kansainvälisen, jännitysti-lahteen
lieventämiseksi. •
' " Kukaan ei voi luonnollisestikaan etukäteen ennustaa, mi-tOiilee
ensi kesänä tapahtumaan, mutta va£muudella voi-jdkaiiikuitenkin:
sanoa;vettä paljon mielenkiintoisia r^
romlulossa niin.koti- kuin.ulkomaillakin ja;niinm^u
väenlehti on välttämätön vieras. ' , " ~
etnkin uusien tilausten hankintaan, kokemus osoittaa, että
Vapauden tilausten uu'siminen on suhteellisen helppo tehtä­vä.
Mutta jos Vapaudelle saataisiin nyt alkavan levitysryn-täyksen
aikana 150 uutta tilausta, niin se tarkoittaisi, että
lehtemme lukijakuntaan liittyisi noin kolme tai neljä kertaa
tämä määrä uusia vakituisia lukijoita.
uskomme, että tämä tehtävä 'voidaan toteuttaa. Tosi­asiassa
on eräitä myönteisiä merkkejä, kuten lehtemme irto-numeroiden
kysynnän kasvu jne., jotka osoittavat, että mää­rätietoisen
ja päättävän toiminnan avulla voidaan tämä ta­voite
reilusti sivuuttaakini Onnistumisen ehtona on kuiten-
-kiriiise; että. tehdään; perusteelliset^alkuvalmistelut^s
I^^sp, että .saadaan mahdollisimman moni Vapauden tilaaja
puhumaan lehtemme puolesta ja hankkimaan joko yhdenJai
useamman uiiden'tilaukseni Vapaudelle. Tällaiset alkuvalmis­telut
olisi tehtävä hyvissä ajoin, ennen levitysryntäyksen ai-»
kämista, siis aivan ensi tilassa.- -
"i^ Tamänjevitysryn aikana on uusienstilau6t«n-koh-
:d§ltgut^:fjollä''aika\arvokkaita palkintoja jä voittoja sekä ti-inmnnrinmnnnmmmnnnnf^
SYNTYMÄ- i
. PÄIVIÄ i
JULPJ_Q-ttJLtt.<>.P.0.O-<lLP-ft.ttJLP-Q-P. ftJL
> N . Wirta, I n t o l a , O n t , täytti maa
n a n t a i n a , . m a a l i s k u u n ^16 ^pnä
vuotta. — \
;~ Y h d y m m e sukuJalsten j a ' tutta-v
a i n o n n e n t o i v o t u k s i i n.
Mitä. muut sanovat
51:NEN VALTIO
• T u n n e t t u : tosiasia on, että A I T OW
j a Orenda ohjelmat hyväksyttiin
vastoin Y h d y s v a l t a i n n e u v o j a j a i l
man sen y h t e i s t o i m i n t a a . Syy on
selvä: Y h d y s v a l l a t pitää edullisem­pana
Canadaa, mikä on puolustuk­sensa
ja - p u o l u s t u s l a i t o k s e n väli-neitlensa
suhteen täydellisesti r i i p -
puvaisuussuhteissa.
Jos tämä on suuntamme, s i l l o in
pitäisi h a l l i t u k s e n tehdä sen heti
täysin selväksi. Seuraavana aske­leena
olisi, gttä Canadasta tulee
.50:s tai 51:nen v a l t i o.
— Sault D a i l y S t a r i n toimi-t
u s k i r j o i t u k s e s t a .
K A I K I L L A ILON A I H E T TA
"Praha. . . . T a p a h t u m i e n ke­hitys
j o h t i s i i h e n , että k o l m e j o h t a ­vaa
(jääkiekko)-joukkuetta saavutti
m a a i l m a n m e s t a r u u s k i l p a i l u i s s a jo­t
a k i n i l o n aihetta antavaa: Canada-laiset
olivat i l o i s i a siitä, että v o i t t i ­vat
maailmanmestaruuden; tshekko­s
l o v a k i a l a i s e t siitä, että he v o i t t i ­vat
cänadalaiset j a venäläiset siitä i
että he v o i t t i v a t t s h e k k o s l o v a k i a l a i ­set,
j o t k a voittivat cänadalaiset . . . " ,
— George B a i n i n uutistieto mii;i-l
i s k . 15 päivältä. >
Bordelli jenkeille
T a i p e i . — K U — Tai\va.nilla sijait-1
sevassa Tainan-kaupungissa on s y : i - \
tynyt k a n s a n l i i k e sen johdosta, että
U S A n armeija on esittänyt p a i k a l l i -i
selle kuomiritangin j o h d o l l e vaati­muksen
" U S . \ a r m e i j a n h u v i t a l o n ':
eli s o t i l a s b o r d e l l i n perustamisesta.
E r i k o i s e s t i Tadzy-kadun, j o n k a var i
r e l l e a m e r i k k a l a i s e t vaativat b o r d c l -'
l i a s o t i l a i l l e e n , asukkaat ovat olleet
a k t i i v i s i n a liikkeellä. Jos s e l l a i n e n .
perustetaan, voi s a t t u a 'odottamat
tornia o n n e t t o m u u k s i a " uhkaavat a
sukkaat. Taipeihin. Kaosyng'in >:
m. k a u p u n k e i h i n on j o perustettu
näitä "US.'\n armeijan huvitaloja".
' j o i h i n on v i e t y jopa 14—1.5 vuoti­aita
tyttöjä j e n k k i e n viihdyttäjiksi.
T a i n a n i n kaupungin asukkaat
ovat v i i m e a i k o i n a olleet lisäksi v. i r ,
sin levottomia sen v u o k s i , että ame­r
i k k a l a i s e t sotapoliisit ovat ryhty­neet
p a r t i o i m a a n k a u p u n g i n k a d u i l ­l
a .
75,000 tonnia väkirehuja
H e l s i n k i . -— Suomeen tuodaan lähi­aikoina
Neuvostoliiton kanssa .solmit­tavan
kauppasopimuksen puitttis.^a
75,000 tonnia criJaisia väkirehuja. Tä- \
mä merkitsee Suomen rehutarpeen
valtaosan tyydyliämistä. Neuvostolii- .
tosta tuonnin li.säj:sl maissia on tuo- ^
tettava muualta noin 20.000 tonnia. \
. " K u k a : v i e r a i l i j a hyvknsii on näh­nyt
itsenäisyysliikkcen e r i - p u o l i l l a;
maailmaa :kysyy^ etteivätkö belgria^-X
laiset,. kuten .kuningas Knut, yritä
hillitä vnimiai j o t k a lopulta tulevat
:voittamattoinaksi.*V — Chester. B o w -
les.
. • . . . '• .'• •' V' • -• .• • •".;• . ' ^'^j
Mr. Bowlesin ennustus* jonka hari
esitti vain muutamia vuosia sitten,
on toteutunut ennenkuin odotettiin­kaan.
Belgian Kongo on 77 kertaa .suu­rempi
kooltaan k u i n Belgia, sen omis­taja.
Se on myöskin hanhi, joka mu­nii
kultamunia. Kongo tuottaa 70
prosenttia maailman tcollisuustiman-teista
seka Iisaksi suuren maaran
uraania ja kuparia, Vii.si äärettömän
suurta yjitiötä kontrolloi Kongon k o ­ko
liike-eläinää. Niillä on mahdolli-se-
sti suurin taloudellinen kontrolli­valta
siellä kuin missään muualla
maailina.ssa. Belgian hallituksella on
määräävä osa viiden yhtiön osakkei.s-ta,
joiden kautta se ei vain lyp.sä ve­roja,
vaan myöskin voitto-osinkoja.
K u n luikimusimlkailija Stanley
palasi matkaltaan Kongoon hän y r i t ­ti
mcnes,tyksettä saada Britannian
ottamaan haltuunsa tämän alueen.
Belgialainen retkikunta otti myö­hemmin
yhteyden Stanleyhin ja hän
oli pian .salaisella matkalla takai.sin
Kongoon Belgian kuninkaalli.sen j
Kansainvälisen yhdistyksen puolesta.]
Pian tämän jälkeen I..oopold otti .sen i
h:iltuun.s.i j;> aina 1903 ii.sti ta.iiä laa- •
ja alue oli kuninkaan yksityistä omni- '
suutta. tJ.seila konsc^sioyhtiöilä pe-{
ru.=iettiin. jotka cn.slk.«ii rahoitettim ;
Belgian loimesta ja myöhemmin E r i - '
lannian. Ranskan ja Vhdy.svaliain;
pääomalla. Kon.sess!onin .saajien tay- !
tyi inak.saa neljäsosa Kongo.ssa o l e - |
v i e n yhtiöiden voiito-osuude.sla. Eikä |
täs.sä kaikki. V. 1891 Leopold lohknLsi s
itselleen ' Domaiiu' de la C o u r e n i i f u " . ;
jonka p i n t a - a l a oli noin miljoona ne- ;
liömailia ja lasta h ä n .sai ensimina!-'',
sen 10 vuoden aikana voittoa 3 inil-.i
joojiaa dollaria j
Kontion kumin ja uor-sunhiun riisto
kiiluv.m vuo.si.saclan alkupuolella oli !
todellinen .4:andaali .Afrikan työläi- <
s.M vaadittiin layitäni.ian kuinikuo-lat
ja niiltä, jotka eivät voineet t a ' ä :
vaat.imu.sta t ä y t t ä ä taikka jolkn k a - ,
pmoivat p;.kkotyöla vastaan, k a t k . n s - |
t im k.idc; j.i rynjoukkiicicien johtajat |
näyttivät riita j)akoitta;ik.soen t\n- ;
lais;'t tya-:kentcl(.-!)iaaM tehokkaasti. ;
Leo'j(;ldm lialh:;n.in. u.sk' taan vaati- ;
neen v i i d c s a kahd-ksaan miljoonaan
ihmi-ilifivkf a
Sellai.si't miflu-t k i i i n F D, Motrl •;
ja Roger .Ca.scmeni paljastivat r a a -^
kuudet ja silloin t l 9 0 8 i Belcia ottikä-
'siin.sa Koiiifon vap.uiv.iltiön ja uudis- \
luksia leivMin joskm voim.aan jäi
edelleenkin p.ikkotyosysteemi. .Asialli­sesti
BflKinii siirtoiiiai.s.sa harjoite­taan
mitä .suurimm:.i..s.><a maära.--.sä te­hokasta
riistoa, Afrikan tyytymättö­myys
ilmenee taloudpllisten mahdol-lis-
Juiksien ja teknillisen opetuksen
vaatimuksena alrikkalaisillc, jotka
muuten ovat vailla poluttisia oikeuk­sia.
John punrhi"r .sanoo': ••Kongoa h n l -
lil^^ec kolme herraa Belcia. katoli-
Ollenbauer vakuuttui
NLn neuvotteluhalusta
sopiv^at
I asemas-
; B o n n . Länsi-Saksan o p p o s i t i o n v a i n , j o s s u u r v a l l a t Sak-j
o h t a j a E r i c h Ollenhauer vetosi | san tulevasta sotilaalli.sest!i
k e s k i v i i k k o n a länsivaltoihin, jotta j t a Euroopan turvallisuuden puit- \,
nämä tekisivät päätöksen, haluavat-1 teissä. Neuvostoliiton ehdotusta |
ko ne n e u v o t e l l a Neuvostoliiton : rauhan.sopimuksesta oi k u i t e n k a a n'
kän.s.sa s o t i l a a l l i s e n tyhjiön m u o d o s - ' v o i d a monesta .syystä hyväksyä,
tamisesta E u r o o p p a a n vai e i . 1 Rai-han.sopimiis voidtian solmia Sak-
O l l e n h a u e r on sanonut radiopa-1 .san kan.ssa vain, j o s toisena neuvot-i
heessaan, että hän o n H r u s h l s h e v i n t teUipuolena on koko Saksan h a l l i.
nen k i r k k o j j a i s u u r l i i k e m i e h e t . " Konrj
gon kuvernöörillä:• on ; v r a J a t o n ; v a l ta
Jai K o n g o l l a ei, ole. edustajaa -Belgian
parlamentissa y(el edes - K o n g o n : b e l ­gialaista.--)
eika minkj\änlaista" l a i n -
laatijäkuntaai; j o k a ' r a j o i t t a i s i ; kuverr;
nööi-in Valtaa. V . 1917; K o n g o n a f r i k ­kalaiset
Ja belgialaiset saivat ensim­mäisen
kerran valtuuston jasenia,
mutta halUtuksella on oikeus j u l i s t aa
mitättömäksi niiden valtuusmiesten
valintaa, joita .se, ei hyväksy. Äänes­tystä
sanotaankin "neuvotteluksiv e i ­kä
vaaleiksi.
Kaupunkilaisen vakinaisen työ­väenluokan,
syntyminen merkitsee
-belgialaisille kapitalisteille, etta he
ovat voineet sivuutta avoimen ryös­tön.
Vakinainen työväenluokka mer­kitsee
ammattifaitoisen ja puoleksi
amiaattitaitoisen työväestön kehit­tämistä.
Joka puolestaan on s u u n n a t ­tomasti
lisännyt riistoa. A f r i k k a l a i s ­ten
työliiisten tuotantokyky on Jo
saavuttanut 70 prosenttia belgialais­ten
työläisten tuotantokyvystä. Jotka
ovat kauan eläneet teollisuusyhteis­kunnassa.
Koska afrikkalainen työ­läinen
saa puolet siitä palkasta mitä
belgialaiset kanssaveljensä saavat,
n i i n on helppo nähdä miksi kapita­listit
pitävät siitä;
Belgialaiset väittävät, että heidän
«iirtomaa.systeeminsä on toisenlainen
kuin toisten imperialististen valtain
ja he ovat nopeita esittämään osia
nsunto.suunnitelmistäan osoittaak­seen
mitä •heidän" afiikkalai.sen.sa
.saavat. K u i t e n k i n kongolaisten .suu­ret
mas.sat elävät suunnattomassa
köyhyydessä.
K u n otetaan huomioon, että K o n ­go.
ssa ei ole ansiotyötä ensinkään n a i -
EOKA lopetti
taistelunsa
N t r o s i a . — K y p r o k s e n maan.ilai-s
r n l i i k k e e n j o h t a j a eversti Griva.s.
määräsi v i i k k o sitten maanantaiaa­muna
kannattajiaan lopettamaan
t a i s ' e l u . Samalla hän Jcehoitti hei­tä
tukemaan a r k k i p i i s p a Makarios-ta.
Tämä tapahtui l e n t o l e h t i s t e n väli­tyksellä,
joissa o l i a l l e k i r j o i t u k . s e i i .i
D i g e n i s . Tätä nimeä Grivas on
käyttänyt toimiessaan maanalais'.>n
järjestön E o k a h johtajana.
G r i v a k s e n odotetaan lähiaikoina
matkustavan Ateenaan saatuaan
saaren e n g l a n t i l a i s e l t a kuvernööril­tä
s i r Hugh F o o t i l t a luvan poistua
vapaasti. Tämä vapautti sunnuntai­na
viimeiset 72 k y p r o s l a i s t a , jotka
ovat olleet i n t e r n o i t u i n a . 23 heistä
ei kuitenkaan saanut lupaa jäädä
saarelle, vaan heidän o l i lähdettävä
K r e i k k a a n . GriVas o l i pannut K y p ­roksesta
poistumisensa ehdoksi, et­tä
k a i k k i Eokan jäsenet on vapau­tettava.
G r i y a s n i a i n i t s i lentolehtisissään,
et ä ne. j o t k a eivät hyväksy Lon­toon
.sopimu.s»a j a j a t k a v a t taiste
liia. eivät hajaannDta ainoastaan
K y p r o s t a , vaan myös K r e i k a n . Itse
hän aikoo kokonaan vetäytyä syr­jään
p o l i i t t i s e s t a j a j u l k i s e s t a elä
mäsiä.
E v e r s t i Grivas on 60 v u o d e n ikäi­nen
entinen K r e i k a n a r m e i j a n u p -
seci;i. Hän on s y n t y n y t Kyprokses­sa.
G r i v a s j a muut Eokan jäsenet
saavjit asettua asumaan Rhodoksen
s a a r e l l e , jonne he jäävät K r e i k an
v a l t i o n v i e r a i k s i s i i h e n asti, kunnes
K y p r o k s e n tasavalta on j u l i s t e t t u.
Tällöin heidät palautetaan K y p r o k'
seen yleisen armahduksen tultua
voimaan.
massa
sille niin^koko perheen täytyy elää
miehen: palkalla;: N a i n : ollen on : s e l -
vääkin,iettä: belgialaiset selvät ole luor.
neet: Utopiaa;^Nykyhetken;: ongelmaa
on' pahentanut laajalle levinnyt työt­tömyys,:
:.joka Johtuu, kapitalistisen
maailman kriisistä; Leopoldvillessä
yksistään on. SOiOOO työtöntä. ,
Belgialaiset ovat epätoivoisesti y r i t ­täneet
eristaa Kongon vapaiden aat­teiden
virtauksista. Nuorison opetta­minen
on a n n e t t u katolilaisten lähe­tyspappien
kasiin Ja v a in yksi kon­golainen
on opiskellut ulkomailla.
Belgialaiset ovat yrittäneet lahjoa
keskiluokan etuoikeuksilla ja myön­nytyksillä,
mutta se ei ole osoittau­tunut
erittäin tehokkaaksi.
K a i k k i yritykset estää poliittinen
kehitys Kongossa eivät ole voineet
estää afrikkalaisten vaatimuksia
osällistuniisesta hallintoon. Y l i 7,000
kongolaista ön internoitu hallitus-vastaisen
toiminnan Johdosta — eikä
näitä 7,000 ole i n t e r n o i tu toimetto­muuden
takia. K u i t e n k i n poliittinen
järjestäytyminen on olut satunnai­sesti
ilmenevä Ja Ilman ohjelmallista
selvyyttä. Vasta muutamien viimeis­ten
vuosien aikana on poliittisia vaa­timuksia
esitetty ja ne ovat olleet
epä.selviä ja huonosti määriteltyjä.
Erää.ssä manifestissa vaaditaan itse­hallintoa
30 vuoden sisällä — verrat­kaa
tätä Ghanan vaatimukseen saa­da
'•itsehallinto heti", Jonka .vaati­muksen
puolesta k e h i t e l t i i n taistelu
ja itsenäi-syys voitettiin.
M u t t a Accran kokous on muutta­nut
kaiken tämän- Uudet aatteet
pyyhkäisevät y l i A f r i k a n huolimatta
kaikista imperialistien pysäyttämis-yrityksistä.
Ne ovat löytäneet suo­tuisan
maaperän tuhansien ammatti-
! ja ' puöliammattitaitoLsten a f r i k k a -
I laisten työläisten keskuudessa, mies-j
ten. jotka kuljettavat junia, työ.sken-'
; televät teht^iissa ja jotka ovat a l k a -
I neet oppia teollisuuden ja kaupan
i a l a l l a ammattitaitoa ja Jotka ovat
sitä mieltä, etät, he voivat myös p o ­liittisesti
oppia hoitamaan asiansa.
Uusi Järjestö, jonka nimi on Äbako,
on myöskin perustettu, joka lupaa
it.senäisyyden ja saa suurta kanna­tusta
kansan keskuudessa.
Äskeiset häiriöt ovat merkkejp SIIT
tä, että vanhn järjestelinä Kongossa
vaihtuu pian — nopeammin k u i n kos­kaan
belgialaiset oU.sivat uskoneet.
— Kapkaupungi.ssa ilmestyvästä
•'New Age"-lehdestä.
Suomesta
kysytään
Ottawa. ^ Suomen Ottawassa ole­va
lähetystö h a l u a i s i saada yhtey­d
e n a l l a m a i n i t t u i h i n henkilöihin t ai
heistä j o t a i n ^ t i e t o j a :'
' Ahonen, M a t t i ; ^-iVstren, T i m o A . ;'
E l O i ; O l a v i ; Hamberg, K a l l e ; ( k u o l ­l
u t ) ; H a r j u , W i l h o ( k u o l l u t ) ; H i r v o ­nen,
R e i j o ; P . ; H o l o p a i n e n , . A n t t i ;
Liekkiö, Kari Olavi; L o v i n , A k e
G u n n a r ; ; H i l l a l a i E i n o O l a v i ; N i e m i,
A u g u s t ; Ottonen, P e n t t i O l a v i ; Rau­t
i a l a , Teemu K u l l e r v o ; Tekkala;
Laua-i; . V i i t a l a , A r m a s ; V i i t a l a , I r ja
M a r i a ; V u o h t o n i e m i , August; Waii-r
i o , K a l e v i Henry.
T i e d o t tahdottaneen lähettää o-s
o i t t e e l l a :
L E G A T I O N ÖF F I N L A ND
140 Wellington' Street \.
OTTAWA; Ontario ~~
J A
ITÄTÄ
SUUTTUNUT
" O l e n suuttunut vaimoni muistein
j o h d o s t a . " ' '
" M i k s i ? Onko hän menettänyt
m u i s t i n s a ? " ' ,
' " E i . Hän muistaa k a i k k i ."
vapaaksi
USAn oikeuden
kynsistä
Toronto. — Kahdenkymmenen
vuoden ikäinen W i l l i a m Kenneth
B r y m e r , j o k a karkasi vankeudesta
F l o r i d a s s a p a l v e l t u a a n kaksi vuotta
20 vuoden tuomiostaan, vapautet­t
i i n viime v i i k o n l o p u l l a kun tuo­m
a r i Robert F o r s y t h hylkäsi F l o r i ­dan
v a l t i o n anomuksen, että hänet
p a l a u t e t t a i s i i n Y h d y s v a l t o i h i n.
F l o r i d a n viranomaiset haluavat
mainittyiä t p r o n t o l a i s t a nuorukaista
t a k a i s i n palvelemaan loppuun tuo­mion,
joka hänelle annettiin v.
1955 sisäänmurrosta j a varkaudes­ta.
T u o m a r i F o r s y t h sanoi, että hän
vapauttaa nuorukaisen siitä syystä,
että on olemassa j o n k i n l a i s i a epäi­lyksiä
siitä josko F l q r i d a n viran­o
m a i s i l l a on oikeus vaatia nuoru­kaisen
palauttamista. Hän sanoi,
ettei ole olema.ssa mitään todisteita
j o t t a s i l l o i n alle 16 vuotias Brymer
o l i täysin lainmukaisesti annettu
n u o r i s o r i k o M i s t e n oikeuden taholta
F l o r i d a n valtion oikeuden käsitel­täväksi,
i
T o r o n t o n yliopiston opiskelijat
\ o l i v a t pari viikkoa sitten mielen-
; o s o i t u k s e l l a sitä vastaan, etta yh
j dysvaltalaLsen oikeuslaitoksen sal-
I U i t a i s i i n määrätä a.siassa miten C:i-i
nadan oikeu.slaitoksen olisi tojmil :
tava. I
K I L P A A U T O I L I J A N TODISTUS
M o n i s s a - m a i s s a on v i i m e a i k o i na
k e s k u s t e l t u , häiritsevätkö t i e n var­s
i i n p y s t y t e t y t mainokset a u t o i l i j a in
keskittymistä ajoon. Muuan k i l p a -
a u t o i l i j a antoi asiasta seuraavan
l a u s u n n o n : -
— K a u n i s vaaleaverikkö o h j a a j an
vieressä häiritsee- ajajaa enemmän
k j n n kymmenen j u l i s t e t t a t i e n var­ressa;
.. •
NATO-liitto
rakoilee
edelleenkin
P a r i i s i . . — - N.\T0.liit9n piireissä
on herättänyt suuttumusta j a p a ­heksumista
se, että Ranska on k i e l ­täytynyt
jättämästä Välimeren, l a i ­vastoaan
välittömä-sti N A T O - l i i t on
käyttöön.
N . A T O l i i t o n diplomaattipiireissä
pahek-sutaan sitä. että Ranskan pää­tös
asiasta l e h t i i n j u u r i nyt, j o l l o in
N e u v o s t o l i i t t o ja länsimaat ovat
vastakkain B e r l i i n i n j a Saksan k y ­s
y m y k s i i n nähden.
Ranskan v i r a l l i s i s t a piireistä on
sanottu yksinkcrtai.sesti. että Rans­ka
teki päätok.sensä siitä syystä,
että se katsoo sillä olevan tärkeitä
edcsvastuuksia Välimerellä. Tällä
ilmei-sestikin t a r k o i t e t t i i n sotaa A l ­g
e r i a n kansallismielisiä vastaan.
.Joidenkin liittolaisten mielestä
t o i m e n p i d e on k u i t e n k i n vain de
G a u l l e n yritys saada äänensä pa­r
e m m i n kuulumaan NATOssa.
Näiden keskuudessa pelätään; et­tä
j o s Ranska voi vetää pois N A T -
j PoIymer-yhtiöUe
' annettu läkkotiedoitus
1 Samia. — O i l , C h e m i c a f and Ato-mic
Workers-union taholta annet-
\ l i i n e i l e n v a l t i o n omistamalle Poly-mer-
yhtiölle tiedoitus, että sen työ­läiset
ovat v a l m i i t a l^kkoutumaän.
: Union 'kansainvälinen edustaja
• C G . Palmer i l m o i t t i , että työläi-
I set jäävät pois työstä huomenna jos
j k e l l o kahteentoista mennessä päi­vällä
yhtiön j a u n i o n neuvottelu-
; korhitean kesken e i o le s o v i t t u k a i -
ikistä k i i s t a n a l a i s i s t a kysymyksistä
; j a .solmittu uutta työehtösopirnusta.
U n i o n taholta on sanottu, että se
on antanut yhtiölle s i i h e n mennes­sä
seitsemän päivää aikaa harkita
vastaustaan työläisten v a a t i m u k s i i n.
Neuvottelut yhtiön j a u n i o n kes­ken
keskeytyivät viime helmikuun
18 päivänä j a u n i o n jäsenet äänes­tivät
maaliskuun 1 päivänä lakon
I puolesta jos s e l l a i n e n toimenpide
käy t a r p e e l l i s e k s i . Työläiset ovat
vaatineet ylei.stä 10 p r o s e n t i n pal­k
a n k o r o t u s t a ja muita reunaetui-s
u u k s i a .
O - l i i t o n palveluksesta sille lupaa-i
n i i a a n asevoimia, n i i n toiset samas­s
a sotaliitossa olevat vallat voivat
tehdä samoin. '
Port Arthur. — GSJ:n osaston
näytelmä- j a h u v i t o i m i k u n t a i l m o i t ­taa
j o päätetyksi, että " T u k k i j o e l l a"
näytelmän esitys tulee h u h t i k u u n 4
p. Nyt s o p i i suomalaisten kaupun­geissa
j a ympäristössä valmistaa a-siansa
s i i h e n kuntoon, että pääsee
katsomaan. Muista esitystä y . m .
koskevista seikoista lähemmin myö­hemmin.
-
• * . * ' • ' '
E l o k u v a "Vapaa i h m i n e n " esite­tään
ensi k e r r a n sunnuntaina,, maa­l
i s k . 22 p., a l k a e n k e l l o 2 iltapäiväl­lä.
Tämä on uutuus sosiailistisen
m a a i l m a n nykyhetken näkemyksis­tä.
: • • * • • • * *
V i i m e v i i k o n maanantaina pide­tyssä
kaupiungin finanssikomitean
kokoilksessa raporteerattiin, että
Port A r t h u r i n opetuslautakunnan
kustannusarviot tälle vuodelle ovat
$256 560.00 korkeammat k u i n v i i me
vuonna. Tämä j o etukäteen herä­tettynä
p i d e t t i i n p e l o i t t e l u n a aina­k
i n k o l m e l l a niiillillä nousuun ve­roissa.
• * , • « • ' *
F o r t W i l l i a m i n kaupungin val­tuusto
päätti viime v i i k o n kokouk-sessaan^
että ilotulitusleikkiä ei
s a l l i t a kaupungissa m o u l l o i n kuiri
Victorianpäivähä, D o m i n i o n päivä­nä
j a Työnpäivänä.. " F i r e c r a c k e r s"
m y y n t i a l l e 21 v u o t i a i l l e kielletään
300 d o l l a r i n sakon uhalla m u u l l o in
k u i n yllämainittujen juhlapäivien
edeltävillä v i i k o i l l a.
Järvienpään sataman' rakenntis-v
työt a l o i t e t a a n h y v i n pian, i l m o i t t aa
l i i t t o h a l l i t u k s e n y l e i s t e n töiden m i ­n
i s t e r i H o w a r d G r e e n , j o k a t i e d o i t ti
l a i t u r i n r a k e n n u s k u s t a n n u k s i i n ar­v
i o n o l e v a n , $6,600,000.00 j a s i l l an
rakentamiseen Mclntyre-joen ja
r a u t a t i e r a t a p i h a n yli varataan
S900y000.00. Suuainitelman kolmas
osa, Neebihg-joen yhdistäminen
M c l n t y r e - j o k e e n satama-alueen ylä­p
u o l e l l a , ön vielä keskeneräinen.
U r a k k a t a r j o u k s i e n i l m o i t t a m i n en
tulee vielä myöhemmällä keväällä,
s e l i t e t t i i n tiedonannossa.
.•• . * «
Äskettäin kuolleita tunnettuja
s u o m a l a i s i a haudattiin k u l u n e e l la
v i i k o l l a useita. Torstaina haudat­t
i i n 72-vuotias Otto N u u t t i l a , joka
o l i syntynyt Suomessa j a . saapunut
tänne v. 1906. Isaae H a m k i i o l i 8.5
vuoden ikäisenä j a h a u d a t t i i n M t .
Vie\v: hautausmaahan. Olga M a r ia
H a a r o n e n kuoli 73 vuoden ikäise­nä.
Häneltä jäi y k s i tytär tänne
Port A r t h u r i i n j a t o i n e n Neuvosto­l
i i t t o o n . — A T H
tavattuaan sitä mieltä, että Neuvos­t
o l i i t t o on t o d e l l a k i i n n o s t u n u t neu­votteluista,
j o t k a koskevat- t u r v a l l i ­suutta
j a jännityksen laukeamista.
O l l e n h a u e r hylkäsi ajatuksen
Saksan kysymyksen käsittelystä
e r i k s e e n , koska hänen mielestään
voidaan Saksa yhdistää vähitellen
lausten hankkijoille, että tilap:^
jille. Kaikki ne uudet tilaajat,
jotka tilaavat nyt-.Vapauden
k u u deks i k u uk a u d eks i taisi tä
pitemnriäksi .ajaksi, jjääscvät
osallisiksi lahjavoittojen ar­vontaan,
jossa jaetaan $25,- $15
ja $10 arvoiset palkinnot.
Myös asiamiehille ja muille
uusien tilaajien, hankki joj^^
jaetaan kussakin neljässä eri
sarjassa $25 arvoinen palkinto
joko kirjoina tai äänilevyinä
asianomaisen oman valinnan
mukaan; Kilpailukannalta kat­soen
uudeksi tilaukseksi katso­taan
myös se, mikä on päätty­nyt
ennen maaliskuun 1 päi­vää.
Kilpailu ratkaistaan piste-tulosten
perusteella siten, cttä^
1 kuukaudesta tulee aina yksi
piste.
Ryhtykäämme siis^ ripejjsti
valmistelemaan huhtikuun'15
päivänä alkavaa'ja toukokuun
15 päivänä päättyvää Vapau­den
- levitysryntäyslä, jonka
hankintatavoitteena on 150
uutta tilausta ja 500 uudistusta.
tus.
V A r v o s t e l u i h i n , j o i l a on esitetty
siltä, että O l l e n h a u e r tapasi I l r i i s l i -
tshevin, vastasi i j n s i n m a i n i t t u selit­tämällä,
että hän teki täysin oikem
hyväksyessään kuLsun; Hän huo­m
a u t t i , että s u u r i osa keskusteluista
koski. Sak.san yhdistämistä.
Prostituoidut
vetoavat
de GauUeen
l\Iar,scllle.' 4-;- iVIarseillen prosli-i
tuoidut ovat suuttuneet: Ile eivät
enää .saa hankkia: a.siakkaila kadUI-t
a T ^ j a l u i t e l l i n i i n i i s t a j a t saavat sak­koja,
mikäli hc 'erehtyvät; vuokraa- •
maan ' h u o n e i t a - tytöille, j a heidän
aviakkaillcen. Pro.stituoidut ovat
n.vt päättäneet kiismtyä:presidentti'
de Gaullen puoleen a.siassaan.
Kirjeluonnos on J o .valmistunut.
Viesti lahotetaan kohti Elysee-palat-sia,
kun .sata allekirjoittajaa' on .saar
tu kokoon.
Kirjee.s.sii sanotaan: T e H e r r a Pre­sidentti
olette varmaan niin oikea­mielinen
ja lehellincn mies, etta ym­märrätte-
tässä tapauksessa olevan
välttämätöntä katsoa totuutta s u ­meilematta
silmiin. ^
Viime toislhina harmistuneet pros­tituoidut
mar.ssivat:.300-piiisenä jouk­kona
kaupungintalolle; mis-Sälupakir-j
a t i l e v i t t i i n ammatinhaijoittamlsesta-annettujcii
yniiiäruystcn --tiukontami-sen
johdosta.
..Marseillen, poliisina
kevytkenkäistä;:: mutta todcllisuuclcs-
.sa naitu naisia lienee 4,000 enemmän.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Olisiko fäyslyöllisyys itse pahasta?
Näyttää siltä, että vätystely " k a n ­san
k a p i t a l i s m i s t a " on siirtymässä
u u s i l l e l a d u i l l e ^ t o d i s t e l u k s i siitä,
että: työttömyys on sama kuin, "väit'
tämätlömyys". j a että i l m a n työttö­myyttä
meidät paha p e r i s i vanhois-n
kalaveloista.-
TäkäIäinen^ päivälehti o l i : v i i me
l a u a n t a i k s i saanut K i e h a r d Jackson-n
i m i s e n " e r i k o i s k i r j e e n v a i h t a j a n s a -
selostuksen näilfä; t i i m o i l t a aivan
Otta\vasta:saakka.jJ<uten tiedetään,
p a i k a l l i n e n S t a r - l e h t i : on konserva­t
i i v e i s t a k o n s e r v a t i i v i s i n j a n i i n -
n u i o d o i n on syytä epäillä; että .sen.
' . ' e r i k o i s k i r j e e n v a i h t a j a " puhuu sii­tä,
mistä koii.servatiivit yleensä
uneksuvat. Mutta antakaamme TTyt
puheenvuoro m r . : . J a c k s o n i l l e , -jos­k
i n .pidätämme oikeuden - s u l ku
m e r k k i e n sisällä tehdä vaatimatto­mia
reunahuomautuksia matkan
v a r r e l l a ;
"Täystyöllisyys on kiinnostava
määritelmä (sanoo m r . ; J a c k s o n ar­t
i k k e l i n s a alussa). Stanley Know-les
(ei s i i s sen pahempi p u n i k k i ?)
C L C i i v a r a p r e s i d e n t t i , p i t i tällä v i i ­k
o l l a puheeu s u o s i t e l l e n taas täys­työllisyyttä.
Meitä ihmetyttää —
me emme vältä'tietävämme — - o n ko
tämä t e r m i yhtä rmieUyttävä miltä
se kuulostaa.
" J o s o l i s i täystyöllisyys k a i k i l l er
eikö se tarkoittaisi;'että j o k a kerta
kun perheessä tarvitaan . m e k a n i k -
koaytai käsityön tekijää pikkutyös-sä,
o l i s i tarjo|tlava enemmän , k u in
toisessa paikassa." .(Iväytännössä
tällaista apua haetaan tavallisesti
s p e s i a l i s o i t u n e i l t a liikkeiltä j a v a in
a n i h a r v o i n yksilöiltä.) ^
• "Meitä ihmetyttää myös kuinka
kauan olisi mitään j a r r u j a inflaa
t i o ta vastaan j o s k a i k i l l a o l i s i taat
tu työ a i n a ."
- (Sodan aikana o l i m i l t e i , k a i k i l la
työtä:; Ganadassakiiii muttei^ inflaa­tio
olliit puoliksikaan niin paha
k u i n se n y t on joukkotyöttömyyden
a i k a n a . Sitäpaitsi esim. -Neuvosto­l
i i t o s s a : eiji^ole ollut: työttömyyttä
vuodesta 1928 lähtien; mutta siellä
e i ole merkkiäkään.: inflaatiosta;
vaan sensijaan t a v a r a i n hinnat las­kevat
j a t k u v a s t i . ) —
" . Mr. K n o w l e s . . . sanoi, että
meillä k a i k i l l a • on mahdollisuus o l ­la
canadalaisiu. myös sikäli . . ; . e t t ä
k a i k i l l a on :hyvä k o t i asuttavaksi, r
"Myönnämme, että tämä on o i va
aatos. Mutta o l i s i k o se toivottava
h a l l i t u k s e n ohjelmaksi sitä me
epäilemme . . (Torypuolueen
miestcn^mielestä pitäisi s i i s j o u k k o ­työttömyyden
lisäksi olla myös
j o u k k o m i t a s s a , lasuntojen':^ p u u t e t t a!
M u t t a jatkakaamme l a i n a u s t a : )'
" . . . Täystyöllisyys' merkitsee
j o i d e n k i n talousmiesten : mielestä
s t a t i i k k a t a l o u t t a ( p a i k a l l a a n :tallaa-vaa
taloutta).*
" . . . Meidän mielestämme on
k o l m e n l a i s t a työttömyyttä,: jota.- ei
p i d a k o s k a a n ^ p o i s t a a p a i t s i -.talou­d
e l l i s e s t i ^ s u u n n i t e l l u n , ts: sosialis-ti.
sen talousjärjestelmän a v u l l a . N e
ovat:
" 1 . Kuluttajain muuttuneesta
vaatimuksesta johtuva työttömyys;
" 2 . Väärinsijoitetun pääoman a i ­h
e u t t a m a työttömyys;
. "3. Työttömyys, j o n k a aiheuttaja
na o n j i a h i t t o m u u s ' työhön j o s h u o l -
t o v a l t i o on v a l m i i n a huolehtimaan
k a i k i s t a . "
K u t e n ylläolevasta loppupäätel­mästä
näkyy; eräitten konservatii­v
i e n mielesträ työläiset ovat miltei
omaa piruuttaan työttöminä. Suu­r
i m p a n a "kuluttajaryhmänä" he
voivat itse r u v e t a vaatimaan: "leivän
asemesta kaakkua'", ja. n i i n joutu-vatvmuutamat
l e i p u r i t työttömiksi;
Ja: k o k o työläisarmeija: " o n : h a l u t on
työhön: s i l l o i n ; k u n valtio huolehtii
k a i k i s t a työttömistä."
Kyseenalaista ja "sclvittämä-
1- töntä'•'. tässä:- hienossa > teoriassa-^
on vain se, ett» mistä., tulevat ne
vaUj^\^anv suuret -ylijäämävarastot;
jotka2varastoissamme makaavat?.:
: Miksi - on 1 iian pai jon vaatteita ja
jalkineita isamallii- kun : tuhansit­tain:
ihmisiä kulkee . milteiv repa­leissa?
Miksi on puutetta 'asunv
noista, vaikka ..rakennustavarava--:
rastot.: ovat'pullollaan; "ylijäämä-,
tavaroita?: ja: tuhannet: ammatti­taitoiset
rakennusmiehet , ovatt-tynttöminu?
:Miksi on :varastoissa>:v
niin paljon leipää, kalaa ja kai­kenlaisia
. : mcijcrituolteita v ^ettci
tiedetä mitä:, niille Npitäisi- tehdä,;
ja toisaalla- tuhansittain ihmisiä ::
joiden : suolia: ikuniii jatkuva'näl-.
kä?
Ja niiksi ci esimerkiksi Neu­vostoliitossa
^olc tullut "maail- -
manloppuV siitä, kun ketään ci ole';.
työttöniänäA-ja. :kun! valtio; lakita
perustuslain mukaisesti, että ke­nenkään
ci tarvitse, olla työttö­mänä?
Mikäli • t o r y p o l i t i i k o t j a heidän
p u o l e s t a p u h u j a n s a haluavat työUi^
s y y s t i i m o i l t a : t i e d u s t e l l a työläisten
omaa -mielipidettä, ' m e puolestam­me
suosittelemme heitä ^käänty­mään,
erään. nuoren : kitcheneriläi-sen
työttömän isän puoleen joka
j p u l u i r äskettäin korkean raadin
etoen siitä, että hän " a i k o i " turvau­t
u a hädässään varkauteen.' T o r o n to
D a i l y Star j u l k a i s i maaliskuun 6
pnä yllämainittua asiaa koskevan
u u t i s e n missä sanotaan:
"Eräs tyi^tön mies, jonka vaimo
odottaa 'milloin tahansa' toista
lasta, tuomittiin 80 päiväksi van-
, kilaan kun Kitchcnerin oikeus
maaliskuun 5 pnä katsoi hänet
syylliseksi siten, että hän aikoja
tehdä tuomittavan rikokseiir
"Lemiard Baker, Kitchenerista,
tunnusti ..rikkoneensa 'erään puh-'
distusliikkeenikkunan varkauden
suorittaakseen. ,
'"Hänen , 18-vuotias vaimonsa
Judy, jota syytettiin samasta ri­koksesta,
päästettiin vapaaksi hä­nen
selittäessään oikeudessa, et­tei
hänellä ollut tietoa miehensä
murtoalkomuksista.
"Mrs. Baker myönsi, että hei-"
dän vuokramaksunsa on jälcssä,
ja että heillä ei ole kotona mitään
ruokatavaraa. , Hän sanoi, että
heillä on yhteenlaskien vain 35
senttiä."
N i i n , että o l k a a p a h e r r a t torypo­l
i t i i k o t niin hyviä j a kysykää, h a l u a ­vatko
työläiset täystyöllisyyttä? J a
mitä työläiset sanovat h e r j a u k s i s t a,
että he eivät muka halua tehdä työ­tä
s i l l o i n k u n " h u o l t o v a l t i o " muka
h u o l e h t i i |'kaikista työttömistä". '
— Känsäkpuräi.,..