Vapaus, October 3, 1967

              36 vuotta vanha
SE tuli rikotuksi
H d s i n k i . Maamme v ^ i n
yleisurheilun Suomen ennätys, 36
(vuotta elänyt ja Bengt Sjöstedtin ai­kanaan
(vuonna 1931) tekemä 110
metrin aitajuoksun SE 14,4; jota
myös neljä muuta miestä on sivun­nut,
kaatui vihdoin Heinolan Is-ikun
kansallisessa kilpailuissa.
Aikaisempaan ennätykseen yl-täneetHKVin
Matti Harri ja Kuor-taneep-,
A n t t i Lanamäki kävivät
äärimmäisen tiukan kaksinkamp­pailun,
~ j a molemmille merkittiin
loppuajaksi 14,3 joka on siis 0,1
sekuntia Sjöstedtin SE:tä parem-
•pi. Kaikkien aikojen kovimman
kansallisen aitajuoksun täydensi
Kärkölän Jmhsaii Vuori, joka jälleen
kerran sivusi vanhaa ennätystä saa­den
ajan 14,4.
Juoksu, käytiin lievän myötätuu­len
avustamana, mutta tuulimitta­r
i n lukema 1,5 m/sek ei ollut vielä
l i l a n suuri, ja ennätys saatiin, siis
tältäkin osin hjrväksytyissä oloissa.
Tihkusade e i juoksua häirinnyt, sil­lä
Heinolan kumiasfalttirata kesti
sateen rasituksen.
NL:n Shopsha
löi Roelanitsin
Praha. — Neuvostoliiton Ivan
Shopsha voitti belgialaisen Gaston
Roelantsin vuosittain juostavassa 6
kilometrin pituisessa Prahan juok­sussa,
joka kilpailtiin sunnuntaina.
Kolmanneksi sijoittui Neuvostolii­ton
Sharafutdinov.
Tulokset: 1) Ivan Shopsha Neu­vostoliitto
17.05,4, 2) Gaston Roe-lants
Belgia 17,07,0, 3) Sharafutdi­nov
Neuvostoliitto 17,07,2.
^ APU
LEHDEN
IRTONUMEROITA
SAATAVANA
No. 17:sia — 36:ieen
IRTONUMERON
HINTA 550
postitse lähetettynä
Hinta 60c
VAPAUS PUBUSHING
CO. LIMITED
P. o. Boz' 69 Sndbory, Ont
Lindroos t:nen
suomalainen joka
no^SOOkg
HelaiiAi. — Porin Pyrinnön 60-
vuoti^uhlakUpaiihussa viikko sitten
sunnuntaina ..tehtiin suomalaisen
'patnonnosiiourheilun. bistoriaa.. Po­rin
Pyrinnön Lindroos nosti ensim­mäisenä
miehenä Pohjoismaissa
yhteistuloksen 500 k g . Samalla hän
sivusi punnerruksen j a työnnön o-missä
nimissään olevia ennätyksiä
166 kg j a 190 kg. Tempauksessa
hänen tuloksensa o l i 145 kg.
Saanoissa kilpiailuissa Mexicon
esikisoihin valmistautuva Kaarlo
Kangasniemi punnersi sarjassa alle
90 kg uuden Suomen ja Pohjois-maiden
ennätyksen 162,5 kg, j a hä­nen
yhteistuloksensa 480 k g on n i in
ikään itusi: Suomen ja Pohjoismai­den
ennätys.
TULOKSIA
Sarja 60 kg: 1) K. Haapala, 290 k g
(g5_85—110 kg). 2) R. Virtanen
270 kg.
Sarja 75 kg: 1) P. Aho,380 kg
(127,5—107,5—145 kg), 2) L. Tuo­minen,
352,5 kg.
Sarja alle 90 k g : 1) Kaarlo Kan-gasniemi,
480 k g uusi S E ja P E
(162,5 uusi S E ja P E — 142,5—175
kg), 2) Kauko Kangasniemi 450 kg,
3) Jouni Kailajärvi, 445 kg.
Sarja y l i 90 k g : 1) Mauno Lind­roos,
506 k g (uusi S E ja P E (165—
145^190 kg). 2) H . Kairimo, 432,5
kg, 3) R. Lammi, 400 k g .
South* Porcuplne.. — O l i a kuullyt
Vancouverin Clinton
haatin kuuiumisia
Vancouver. — Virfäldn ovat ilmat
olleet niin kauniita ja lämpöisiä,
aivan kuin keski-kesällä. n i a l l a on
jo vähän tuuli kylmempää jota ei
aina muista varoa ja niin saa siitä
helposti kylmyyttä.
Nyt on kokonnuttu talven toimin­taa
varten ja aika tahtoo käydä ly­hyeksi
näiden kauniiden ilmojen
vuoksi.
Nyt ensiksi on Vapaus j a Liekki
sanomalehtien kultavuoden juhlait 1
pnä lokakuuta kello 2 ip. Näistä toi­votaankin
muodostuvan oikein suu­ret
juhlait, sillä onhan kansamme
tiedonhaluista ja sanomalehti tuo
meille tietoja. On päästy kehitykses­sä
silläkin alalla paljon eteenpäin.
Sitten on. kalastajien vuotuiset
tanssit 10 p. marraskuuta. Roni Pa­jalan
orkesterin soitolla. Ne ovat
Onnittelumme SO-vuotiaalle
VAPAUS-LEHDELLE
Enä marraskuun 6 pnä tulee kuhmeekai 50 vuotta Vapauden ensimmäisen
numeron ilmestTinisestä. Lehtemme tulee siUoln suDrtttaneekai kunniallisen
50-vuotistaipalee(n toimimia£sa kansalaistenmie taloudellisten Ja sosiaalisten
etujen, kjmsallisten kulttuuriperinteiden vaaHmlean, Canadan kaaisallisen
vapauden Ja suunmden sekä kansainvälisen rauhan puxAestA.
Tämän historiallisen merkkitapaiJkäsen Johdosta knetannetaan erikoinen
lehtemme SO-VUOTTSJUHLANUMERO, Joka ilmestyy Uricakuun 26 pnä:
. l^ssä Juhlanumerossa Julkaistaan yksityisten, liikelaitosten, järjestöjan,
raeurojen Ja unioiden onnitteluja 50-vuoUaaUte. HenkHötervehdysten hiiuiat
50 senttiä Ja $1.00. EriJcoiskehyksessä Julkaistavat onaiittelut $2.00, $3.00,
$4.00 Ja $5.00. _^ 1
K A I K K I E N TERVEHDYSTEN TULEE OLLA LEHTEMME KONTTO­RISSA
VIIMEISTÄÄN LOKAKUUiN 15 PÄIVÄÄN MENNESSÄ.
KERÄÄJÄN NIMI
PAIKKAKUNTA
KIRJOITTAKAA NIMENNE HYVIN SELVÄSTI
NIMI 9
monen monituiseni ^ kuukaud:ä[^
ajan pubeita j a selostuksia sioUä
kuuluisasta maailman näyttelystä
Montrealista, että kuinka siellä on
tänä kesänä vieraillut jo y l i nel-
.jäkymmentämiljoonaa ihmistä, ju
että se on kaikista suurin maail­man
näyttely mitä tähän asti on
pantu toimeksi. Olin kuullut että
tämän näyttelyn rakentamiseen on
osallistunut y l i kuusikymmentä val­tiota,
jotka edustavat kaikkia maa-ilmanosia.
Kaikkea tätä kuultuaan
ihminen tulee rauhattomaksi, ja saa
jonkinlaisen kuumeen, joka ei pa­rane
ennen kuin on reissu tehty.
Ajattelin minkin, ettäi se tulee niin
hiton kalliiksi kun siellä ei oikein
•tunneta pifcfcu' rahoja ollenkaan,
mutta joku viisas huomautti, että ei
kenellekään tehdä seteleistä tyy­nyä
pään alle, kun laitetaan sille
iankaikkisuuden vuoteelle nukku­maan.
Jaa: Ensiksi minun on selostet­tava
sitä näyttelypaikkaa, sillä se­kin
jo sellaisenaan on .hai-vinaisuus
nähtävyys. Tuntuu ikuin luontokin
olisi ollut auttamassa, tätä suurta
touhua. Tämän kaksi j a puoli mil­joonaa
asukasta käsittävän kaupun­gin
ohitse virtaa St. Lawrence joki,
joka nykyisin tunnetaan maailman
meriliikenn&>väylänä. Joella saat­taa
nähdä kymmenien maiden l i ­pun
alla purjehtivia: laivoja. Juuri
tämän Montrealin kaupungin edus­talla
oli kaksi saarta tuossa virras­sa.
Nämä saaret eivät tietenkään
olleet aikaisemmin kovinkaan suu­ria
pintaalallisesti, mutta nykytek­niikasta
kun puhutaan, "Ihminen ja
hänen Maailmansa" tulivat avuksi,
ja niin noista saarista muodostui
useita kymmeniä eekkerin-aloja kä­sittäviä
maakappaleita. Jotka on yh­distetty':
useilla nykytekniikan mu­kaan
rakennetuilla. s i l l o i l l a , joiden
kansien päällä on miljoonat vierai­lijat
saaneet kuluttaa saappaitaan.
. Niin tämä näyttelyalue on ra­kennettu
ensin, ja sitten siihen on
tehty kaksi rautatietä vierekkäin,
joiden mitta lienee sinne kahden
mailin koi-ville. Sitten siinä on pää­teasemat
kummassakin päässä, ja
kolme väliasemaa, joissa voMaskeu-tua
pois junasta ja tulla sisälle siir­tyäkseen
toiselle näyttely alueelle.
Näiden junien lukumäärää en tie­dä,
mutta monta niitä oli. Jos yh­den
menetit niin kohta oh toinen
asemalle tulossa. Näissä junissa on
vapaa matkustus jokaiselle näytte­lyssä
vierailevaJle ihmiselle.
Sitten siellä oli sellainen ilma-rata-
liikenne myöskin, "Mini rail"
systeemi, jossa voi matkustaa pien­tä
maksua vastaan ja katsella y l ­häältä
näyttelyaluetta. Lisäksi
näyttelyalueen sisällä olevilla maan
teillä liikennöi linja auto palvelu
vieraiden kuljetuksessa, ja eri pa­viljonkien
välillä jonkinlaiset
polkupyörä Taxsit, jotka kuljetti­vat
kaksi henkilöä kerrallaan. Mut­ta
vaikka oli näin paljon kuljetus
välineitä, niin jalkapatikassH siellä
silti enimmän liikuttiin, j a se vas­ta
kovaa hommaa olikin. Mutta lää­kärithän
on suositellut ihmisille
liikuntoa varten, ja jos Expoon me­nee
niin siellä sitä kyllä saa..
Sitten ne näyttelypaviljongit. Ne
Ovat mahtavia laitoksia, ja niitä
on paljon. Hintansakin puolesta ne
ovat kalliita: Ajattelen että niillä
varoilla, joita on käytetty noiden
rakennuksien ylös rakentamisessa,
voitaisiin rakcntiaa usdta South
porcupinen kokoisia kauppaloita,
mutta kun on kysymys näyttielys-tä
ja vieläpä koko maailman näyt­telystä,
niin siihen on uhrattava
runsaasti varoja ennenkuin se jol­takin
näyttää.. Mutta ei yksistään
rakennus, vaan sen ympäristö on
myös tehty näyttelyä vastaavaksi.
hauskat syömisineön ja juomisineen.
kabaretin malliin. Aikaisemmin kir­j
o i t in että ne ovat 4 pnä marraskuu­ta
mutta ilmeni, että lepokotiyhdis-tyksellä
on samana iltana menoja,
niin siirrettiin kalastajien kabaretti
10 päivään marraskuuta että voi
osallistua molempiin.
Rauhan Hikkeen filmejä esitetään
22 pnä lokakuuta kello 5 iUalla.
Kuinka tärkeätä onkaan saada rau­ha
maailmaan. On saatu niin paljon
parannuksia ihmiselämään ettei ke­nelläkään
olisi .tarvis olla puutteUi-sessa
elämässä. J a kuinka olisi haus­kaa
elää kun kaikki toivoisi toisik
leen hyvää. Ja kaikki tuo kehitys
voidaan nykyaikaisilla sota-aseilla
hävittää pienessä hetkessä. E i ihmi­nen
saa olla niin raaka, sen täytyy
löytää rauhan tie.
Websters Cornersin piknikissä 3
pnä syyskuuta pithui rauhanliik­keestä
Dr. Lindseyi Kerättiin ko­lehti
Vietnamin sfOdassa kärsivien
hyväksi ja se tuotti $73.00. Kiitos
lahjoituksista.
Naiset kokoontuivat Vuotuisten
syysmarkkinoiden johdosta jotka pi­detään
marraskuun 25 pnä klo 4 ip.
Ensin on hyvä illallinen ja sitten
alkaa hauskat myyjäiset. Tavaroita
kerätään kaupoista j a yksityisiltä ja
toivotaan runsasta osanottoa, niin­kuin
ennenkin, sillä kansan käsi on
karbtuisa yhteisten asioiden hyväksi.
yhteisymmärrystä toivoen, T. M.
Siellä on hjjtrtiista marnjQri kive^
tä tehtyjä käytäviä, joiden sivut
saattiaa olla kauniiden kukkasistii-tusten
koristamia,
Siellä on palmupuita jotka eivät
menesty näillä leveys-asteilla, mut­ta
näyttelypaikalle ne on tuoftu
kaukaisesta vieraasta maasta. Sanal­la
sanoen Paviljonkien ulkonäkö
kaikkine suihkukaivoineen on mie­luista
katseltavaa, jota ei tavallinen
kansalainen näe monta kertaa elä­mässään.
Täinä valtava ulkonainen, nätitä-vyy?
on r,akennettu kolmea vuoden
aikana. Tunpustaa siis täytyy,, että
ei mikään ole n i i n viisas kuin i h ­minen
ja tällä, näyttelyp^ukajl^,
sen saattaa huomata niin-mooeUa
tavalla. Mutta siellähän kuvataan
mennyttä, nykyistä ja tulevaa ai­kaa...
Nyt moni lukija voi mielessään
ky^ä, että minkä raaaa pavHjon*
k i oli parhain? J a mikä maa o li
voimakkaimmin edustettuna näissä-näyttelyissä.
Minun mielestäni Ca­nada.
Näyttelyn isäntämaa o l i an»
tanut suuren panoksen tälle asial­le.
Canadalla oli m i k s i k i n oma
valtion paviljon'ki, sitten Ontarion
ja Quebecin maakunnat olivat e-dustetituina
omilla paviljongeilla,
itärannikon maakunnilla oli pa­viljonki,
samoin Länsi i-annikon
j a aavikkomaakuntien paviljon­git.
Näiden lisäiksi vielä mo­lemmat
rautatieyitUöt esiintyivät
omilla paviljongeillaan, ja Ontarion
sekä Quebekin Haidro olivat ra­kentaneet
yhteisen paviljongin, vie­lä
kun lisätään Bell-puhelinyhtiön
•jolla olikin erityisen puoleensa vetä­vä
paviljonki. Sitten niitä Expo tie­teellisiä
ja teknillisiä paviljonkia
oli useita, joissa Canada on huomat­tavasti
edustettuna. Että Canadan
paviljongeista tämän maan ihmisten
kannattaa olla ylpeitä. Sitä jo ku­vastaa
se ainainen jono mikä o l i
Bell-.puhelinyhtiön rakennukseen.
Ja se pyörivä teattoii katsomo mikä
viehätti ihmisiä.. Vieraillessaan Ca­nadan
paviljongissa ,jossa vielä
lisäksi oli ai-vokas filmi nähtäivänä.
Ajattelin siellä näyttelypaikalla
kun katselin niitä pitkiä ihmisjono­ja
jotka odottivat vuoroaan pääs­tä
Tshekkoslovakian ja Neuvostolii­ton
pavUjonkeihin, että jos ei näitä
Kansandemokraattisia maita olisi
täällä, niin maku o l i pois kun "Squ-
'«^alin" talviolumpialaisista, josta
nämä maat olivat poissa, koska Ame
rikka ei tykännyt että Itä-Saksan
urheilijat siellä saisivat näyttää
kuntoaan. Mutta Canadassa kun ol­laan
vielä sillä mielellä, että jokai­nen
maa saa pitää mielipiteensä,
niin luo hiljattain valtiomuotoa
muuttanut Kuubakin sai laittaa pa-viljonkinsa,
joka tietenkin oli pie­ni
kokoinen, mutta kuvasti hyvin tä­tä
saarivaltiota.
Skandinaavian maiden paviljon­ki
oli neljän maan yhteinen, jossa
Suomellakin, o l i oma, kulmansa; Se
tietenkin näytti pieneltä tässä kai­ken
suuruuden keskellä, mutta täy­sin
edistystä kuvaavalta. Missä
puunjalostus teollisuus on pitkälle
kehittynyt, sekä laivaveistämöt nos­tureita,
myöten.
Kaikissa tunnetuissa suurten mai­den
paviljongeissa, kuten Ameri­kan,
Neuvostoliiton-ja Ran-skan, on
liukuportaat, jotka vetävät kansaa
lattialta toiselle. Näiden lisäksi on
nostohissit, joten ei niissä tarvitse
jalkojaan väsyttää, eikä kuluttaa
kenkien pohjia. Muuten tämä kym-menmiljoönainen
vierailioiden jouk
ko on kuluttanut tämän Viiden kuu­kauden
aikana aivain silmin nähtä­västi
niitä puisia käytäviä, koska
oksan päät ovat jääneet korkealle,
kuten entisen aikaisissa suomalais­tuvissa/.
. V i e r a i l in kymmenissä eri mai­den
rakennuksissa, ja- kaikkialla
saattaa huomata edistystä, yksinpä
tuo kansoitettu j a takapajuinen In­tia
saattaa tuoda nykynäyttelyihin
teollisuustuotteita, vaikka jossakin
näyttely nurkassa vierailija saa lu­kea
Raamattua, jossa on kiskotusta
k o im n tuohesta lehdet.
En käy kertomaan teille mitä
missäkin näin, koska se e i olisi
mahdollista yhden eikä kaiidenkäah
jutuii yhteydessä, sillä niin paljon
oh nähtävää: tuolla kansainvälisellä
näyttely paikalla, mutta yhden sei­kan
voin teille lukijat kertoa.
Siellä Neuvostoliiton paviljongis­sa,
jossakin takakulmassa seisoo
muistopatsas,, joka. on jäljennös
Stalingraadin taisteluiden muisto-
Hyvä piknikkh
lehtien byvähi
• st. Gatharines. — Jälkimaininke­ja
siitä sanomalehti piknekistä joka
pideittiin, mr. ja nnrs. N. Tuomen
paikalla syyskuun 24 pnä. Päivä val­keni
pilvisenä ja, kylmän tuulisena
joten oikein .'hyvältä alku ei näyttä­nyt.
Auirinko. kuitenkin näyttäytyi,
eikä kuitenkaan satanut, joten Kro-kettipeli
j a santapussin heitto oli
ihyyäsää menossa koko Utapäivän
miesten toimesta j a sisällä o l i nais­väellä
bingo pelinsä sekä kahvin­juonti,
kävi. laaituiun. Lahjavoittoja-ikin
saatiin, n i in paljon että voitiin
pelata y l i 'kaksi tuntia ja kaikesta
tästä touhusta kerääntyikin sievä
rahasumma lehtiemme rahasitoon
$55:30, vaikka yleisöä e i ollutkaan
n i in paljon kuin ehkä olisi ollut
maihdollista jos olisi ollut kaunis
aurinkoinen sää.
Seuran puolesta pyydän kiittää
kaikkia niitä jotka saapuivat anta­maan
kannatuksensa hyvälle asial-ile
sekä niistä lahjavoitoista joita
toitte tuile&sanne. Erikoisesti pyy­dän
kiittää mr. ja mrs. N; Tuomea
kun antoivat kotinsa meidän käy­tettäväksemme
ilman korvausta.
Heidän paikkansa onkin -oikein erin­omainen
viettää tällaisia tilaisiiuk-,
sia. Sateenkin sattuessa on tilaa
o l l a katon suojissa. Vielä kerran
kiitos kaikille kaikesta.
Syyslei"veisin — U. H.,
Aliravitsemus lapsi
kuolleisuuden suurin
syy Brasiliassa
Rio de Janeiro. — Noin 300,000
lasta kuolee joka vuosi aliravitse­mukseen
Brasiliassa, ai-velee bra­silialainen
pienten lasten kuollei­suutta
tutkiva lääkäri.
Rio de Janeiron Jeesuksen sai­raalassa
työskentelevä tohtori Isal-tino
Costa väittää, että-, alle vuo­den
vanhoina kuolleista lapsista
43.5 prosentin kuolemansyynä on
nälkä. Tämän lisäksi toiset 40
prosenttia kuolee liian heikon ra­vinnon
vuoksi.
Costan lausunto julkai.stiin Bra­silian
opposition lehdessä Ultima
Morassa. Hän toteaa, että aliravit­semus
aiheuttaa noin 80 prosenttia
lasten kuolemista Brasiliassa-
Maailman metsistä
kolmannes NL:ssa
Metsät kattavat nykyään noin puo
let Neuvostoliiton pinta-alasta eli
yli 1,000,000,000 hehtaaria. Tämä
on kolmasosa koko maapallon mel-säarvoista.
Neuvostoliiton metiäta-louden
piirissä työskentelee nyky­ään
noin 700,000 työntekijää. Neu­vostoliiton
sahateollisuus kä>i.tää
vuosittain noin 400 miljoonaa kuutio
metriä puuta. Metsänhakkuupalslo-jen
ja met-sätalouksien käytössä on
tällä hetkellä noin 30,000 autoa,
50,000 traktoria ja yli--120,000 säh­kö-
tai moottorisahaa; Tänä vuonna
Neuvostoliitossa on istutettu 1,2
miljonaa hehtaaria uusia metsiä.
Tiistai, lokak. 3 p. — Tuesday, Oot. 3, 1967 Sivu 3
TORONTON KUULUMISIA
Toronto. — Finlandia kunroin
harjoitukset on j o k a keskivjikkb i l ­ta
Don HaalUla k e m IM, KMi
uudet j a entiset laulajat ovat ter­vetulleita
j a siinä uskossa että lau­lut
raikaa kotona Ja kylässä, tarkoi­tan
ensi kesänä Sudburyssa, kukas
voisi olla sieltä pois; ei kukaan.
Mahtava näytöksinen Moskova
siritus m Mapleleaf Qardensissa,
loppuu lokakuun ensi päivinä^
Vapauden kultavuoden juhlat on
iDon haalilla sunnuntaina l o k ^ u un
29 päivä kello 4 lp. Varmaankin
Finlandia kuoro esiintyy j a paljon
muuta hyvää ohjelmaa.
Kiinnostava naisten "nunmag^"
myynti Don haalilla on marraskuun
"Hippyjen kgnhu"
kontr. Lamport
puhunut jäUeen
Toronto. — Kontrolleri Allan
Lamport, joka tunnetaan yleensä
keskiaikaisesta ajattelutavastaan,
arvosteU keskiviikkona Yhdisty­neen
kirkon Evankeliumi- Ja so-^
siaalipalvelulautakuntaa siitä kun
se lahjoitti S1,000 Yhdysvaltain
kutsuntapakolaisten avustamiseksi
Canadassa. Hän sanoi kutsunta-pakolaisten
avustamista "miltei
rikolliseksi" toimenpiteeksi.
Mies tappoi vaimonsa
avioerojutun päätyttyä
Rapid City, S.D. — Eräs 53-vuo-tias
nainen, joka oli juuri saanut
avioeropäätöksen, ja naisen 38-vuo-tias
lakimies ammuttiin kuoliaaksi
ja 48-vuo.tias tuomari haavoitettiin
hengenvaarallisesti viime maanan­taina.-
Syytettynä on ko. naisen en­tinen
aviomies, joka määrättiin mak­samaan
eron saaneelle vaimolleen
$3,000 elatusapua.
' T e olette puhuneet, nyt on mi­nun
vuoroni", kertoo eräs silminnä­kijä
noin 70 vuotias Ray Bivinsin
sanoneen avioerojutun päätyttyä
jolloin hän aloitti anununnan. Mrs.
Marie Bivins ja hänen lakimiehen-sä
William F. Brady kuolivat pai­kalla
ja tuomari Thomas J . Parker
haavoittui vakava.sti.
Tafrua ja totta
EEC:« ympärillä
(Jatkoa sivulta 2)
tarkoittaa. Viime viikon lopussa
Ruotsin valtionvarainministeri Gun­nar
Sträng lausui, etiä Ruotsilla ei
ole mahdollisuuksia päästä EECn
jäseneksi mikä johtuu Ruotsin vaati­muksesta,
säilyttää puolueettomuu­tensa.
Tämän perään piste, joka on
meilläkin syytä panna merkille.
— Kras.
Köyhyyttä on
Amerikassakin
Washington. -T- Y l i 27 miljoonaa
amerikkalaista elää tällä hetkellä
köyhyydessä, sanoi senaattori Jo-
.seph Clark senaatin aloittaessa kes­kustelun
kaksi vuotta sitteen aloite­tusta
köyhyyden vastustuskampan-jasta.
Ohjelmassa on varattu 2,200 mil­j
o o n a a - d o l l a r i a taisteluun köy-hyyt.
ä vastaan ja 2,800 mtlj-joonaa
dollaria senaattori Clarkin
ehdottamaan työttömyyslakiin. Oh­jelmaa
sovelletaan kaikkiaan viiden
vuoden ajan.
Senaattori Clark ylisti nykyistä
kampanjaa, ja sanoi, että ennen sen
aloittamista 35 miljoonaa amerikka­laista
asui köyhyydessä.
merkistä, multii tämä pienoismalli­kin
on sentään kyrrlmenkunta jal­kaa
korkea. Sotilas seisoo siinä ko­nepistooli
toisessa kädessä ja kra­naatti
toisessa. Kuolemaa halvek­sien
hän ja hänen Iäisensä pelasti
oman maansa, ja kaikki demokra­tiaa
rakastavat kansat, että he voi­vat
tänä päivänä saada yhdessä tu­tustua
kansainväliseen näyttelyyn
jossa ei tunneta rotu sortoa, vaan
kaikki ovat tasaarvoisia maansa ja
kulttuurinsa puolesta. — H.
Mercouri kunnia­puheenjohtajaksi
New York. — Bnoadvvayn tähti
Melina Mercouri, joita Kreikan so­tilashallitus
on riistänyt kansalais­oikeudet,
nimitettiin "Kreikan va-ipaud
en kansa 11 isen toimikunnan"
kunniapuheenjohtajaksi.
Toimikunta, joka perustettiin
New Yorkissa; on julistanut soti-
I.LSjuntan laittomaksi. Toimikunta
on peiiistettu taistelemaan Kreikan
vapaiden vaalien, sivilioikeuksien ja
perustuslain palauttamisen puoles­ta.
— Hame hautoo hyvänniimiehen.
^ Se on ulukokullattu kun Tor­visen
Ollin tuppi.
Pielisjärvi.
—.Hauskaa aikaa kun ihmist friia-taan,
mut se on pii*ua kun hyljär
tään. — Lohja.
S.C.A. UrheiluUitto
virkailijoideii osoitteet:
PuhceQjohtaja: Ake flunnakko
90 Neville Park Bvld,
Puhelin O X 1-6195
Toronto Ontario
Sihteeri: Paavo Vaurio
49 Hiawaiha JM., Toronto 8, Ont.
PuheJin HO 6-8815
lUhaaionholtaJa: Boström
58 McNalm Ave, Toronto 12, Önt.
Puhelhi H U 1-3551
Liiton Naisjaosto: Marbha Turkia
592 Woodbine Ave. Apt. 18
Toronto 8, Ont.
Puhelin 681-3477
MUUTAMME TALVIAIKAAN
Maanantai — torstai 8-6: perJanUisin 8-8; lauantaLsin 8-5
RunsaasM uusia tuotteita .saapunut Suome-sta, kutön kalasäilyk­keitä,
Vaa.san näkkileipää, nvakeisia; mehuja yjn.
Suomalaisen i-uokatavaranerikoii9'ilke Torontossa. Sijaitsemme
kaupmigin kesku.sLas-a ja pysäköintitilaa on runsaasti.
133 VIKING FOODS & IMPORTS
LAIRD DR. PUHELIN 42S-0450 TORONTO 17,-C ONT.-
CSJ:n OSASTOJEN KOKOUKSET
CSJ:n Toronton osaston varsinai­nen
kuukausikokous pidetään
Joka kuukauden ensimmäisenä
maanantaina klo 8 illalla Don-haalilla.
CSJ:n Sndliuryn osaston kokouk­set
pidetään kerran kuukaudes­sa
Johtokunnan kutsusta. Johto­kunta
kokoontuu useammin
asiain vaatiessa puheenjohtajan
kutsusta. Kirjeenvaihto: Box
354, Sudbury, Ont.
CSJ:n Beaver Laken osaston kuu­kausikokous
pidetään Joka kuu­kauden
toisena simnuntaina k lo
1 päivällä osaston haalilla. K i r ­jeenvaihtajan
osoite: N, Piispa­nen,
R. R. 1, WorthInirton. Ont
CSJ:n Vancouverin osastoa kuu­kausikokoukset
pidetään Olin-ton-
haalissa Jokaisen kuuikaudna
toisena kefikivUkkoona 'klo 8 11.
laUa. Kirjeenvaihto slhbeeriUe:
Minnie VaUiio, 2605 East Pender
St., Vancouver 6, CB.C.
CSJ:n Saolt Ste. Marien oaMton'
sääntömääräinen . kokous pide­tään
Joka kuukauden ensinunftl-senä
tiistaina kello 8 Ulalla
omalla talolla. 321 Joihn (Stmi.
CSJ:n Pori Arthorta osaston kuu­kausikokoukset
pidetään Jokal-
.sen kuukauden ensimmäisenä
tlLstaina, alkaen klo 7.30'ilJUIa.
, KlrJ':-envnihto osoitteella; 310
Bay St.. Port Arttnit; Ont,
4 päivän aamuna. Tavaraa on paljon
ja hyvää ja halpa hinta.
Marraskuun 5 pvä kello 4 ip. saa
nBildä Don baaliUa mainion filmin
"Tunturin tytär" varmaan .se k i i n -
noetaa niihdä, suurin joukoin s i l i o ii
haalille.
J. N.
PARHAIMMAT
ONNITTELUMME
S i n u l l e
m m LAiKE
Hoyle, Ontario • ~
täyltäessäsl 8 4 vuotta !
I M s m Ja N. Boström
Kauno Kattelus
Lyyli TuuittiJa,
Toronto, Ont.
Aino ja Väinö Juola^
Hoyle, Ont.
50 50 50 50 50 50 50 50 50
HENKILÖKOHTAINEN
ONNITTELUNNE '
5 0 - v u o t i a a l l e
VÄPÄUS-fehdelle
Ensi marraskuim 6 pnä tulee kiilu­neeksi
50 vuotta Vapauden ensim­mäisen
numeron ilmestymisestä. Leh­temme
tulee .siiJoln suorittaneeiksi
kunniallisen 50-vuotistaipaleen toi­minnassa
kansalaistemme taknidellis-ten
Ja sosiaalisten e*ujen, kansallis­ten
kulttuuriperinteidemme vaalimi­sen,
Canadan kansalaisen vapauden
ja suuruuden seikä kansainvällfien
rauhan puolesta.
Tämän historiaJligen merkkitapauk­sen
johdx>sta kustannetaan erikoinen
VAPAUDEN 50 - VUOTISJCJHLANU-MERO.
Joka ilmesty}' lokakuun 26
pnä 1967. Tämä lehtemme 50-vuotis.-
juhlanumsro tulee olemaan kunnian­osoitus
Vapaud-en perustajille, ' sa-doir.
e ja tuhansille lehtemme tilaa­jille
ja ystäville, asiamiehme Ja kir—
jeenvaihtajine; jot&a viidenkymme­nen
vuoden ajan ovat uurastaneet ja
toimineet lehtemme hyväksi sekä Aih-
•ranneet taloudellisia varoja sen i l ­mestymisen
turvaamisdcsa.
Tässä JuhPianumerossa julkaistaan
yksityisten, Uikelaitosten, järjestöjen
seurojen ja unioiden onnittsiuja 50-
vuotiaalle.
Valitkaa aJlaölevlsta malleista hen­kilökohtainen
onnittelunne 50-vuo-tiaa'le!
PARHAIMMAT
ONNITTELUMME
VAPAUS-lehdelle
sen täyttäessään
5 0 v u o t t a!
Kauan eläköön Vapans, yhteis­työn,
raiihan ja edistykaen
lipunkantajana!
(Nimi;
(Osoite»
HINTA $5.00
ONNITTELUMME
VAPAUS-lehdelle
50-vuotispäivän johdosta !
Parhainta menestystä ja
tarmokasta elinvoLmaai
lehdellemme!
toivottavat .
(Nimi)
(Osoitei
HINTA $4.00
Lähebtäikää' osolbtieella:
VAa*AUS (PUBLISHING
iOOMPANY LIMITED
P. Ö. B p 69, SUDBURY, ONTARIO
50 50 50 50 50 50 50 50 50
• , f,