Vapaus, October 3, 1967

              Sivu 2 Tiistai, lokak. 3 p. — Tuesday, Oct. 3, 1967
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
VAPAUS O F F I N N I S H C A N A D I A N S
( L I B E R T Y ) Estftblished Nov. 6, 1917
EDITOR: W. EKLUND MANAOCRi K. SUKOI
Te;i.cPHQNRi O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 ? 4 2 64
Published thrlce week)y: Tuesdays, Thursdays an4 Saturdays by Vapaus
Publishing C a Limited, lpO-102 E lm St. We&t, Sudbury, Ontario, Canada.
MftlUng address: Box 69. '
Adl«rtlslnfir Ätes upon application, transl^tlon free of clu»rg«-
Authorlzed as secon4 class mail by the Post Office Depaitmeot, Ottawa,
aiid for payment of postage i n c a ^ j A
- - • GÄNADIAN LANGUAGE -PRESS CLUB
TBLAUSmNNAT:
Canadaasa: 1 vk: $10.00, 6kk.$5.25 DSA:n:
Skl:. 3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00,6 Idc. 18.75
1 vk. 11.50, 6 kk. 6.25
TuQmittaijr^a painostusta
Lehtemme uutisosastoDa juikaistiin vime viikollai selos­tus
Amerikan Valtojen Järjestön (OAS:n) ulkoministeripofr-taa^
a hyväksytystä, päätösl^usebnastaj missä uihataan Cana^
daa sekä muitalkin "ystävällisiä maita" joillakin epämääräi­sillä
"kostotoimenpiteillä" siitä, jos emme ryhdy kansakiunr
tina kauppaboiikottiin Kuubaa, vastaan?
Canadan kohdalta tällaisen vaatimuksen, esitys on verrat­tavissa
siihen jos pystyssä seisova puuta oksivalla miehelle
sanottaisiin, että hänen tulee istua sillä xjksalla, mitä hän
rungon vierestä on sahaiamassa poikki. Tosiasia on «tietenkin
sej että kaupankäyntimme Kuuban kanssa ei ole järin suiuri,
eipä edes niin sutu-i kuin sen pitäisi olla. Muitta tähän boi-kottipäätökseen
sisältyy paljon muutakin. Esimerkkinä mai-jiittakocn
Neuvostoliiton suuret vehnäostot, joista osa menee
välittömästi Kuubaan sekä Kuubaan liikennöivien valtameri­laivojen
ja pitkän matkan matkustajalentokoneiden palvelu
Kuten mainitusta uUtistiedosta näkyi, Ganadaa ja muita^
ystävällisiä maita" ei vaadita yksinomaan liittymään kauppa­boikottiin
Kuubaa vastaan, vaan Kuubaan liikennöiviltä lai­voilta
ja lentokoneilta olisi kiellettävä palvelujen varaami­nen,
polttoaineiden ja muiden tarpeiden antaminen Cana-dässa.
Tämä sellaisenaan osoittaa, että OAS:n uhkauksen
noudattaminen saattaisi Canadan vastatusten ei vain Kuu­ban,
vaan myös sen kanssa liikesuhteissa olevien kansojen
kuten Ranskan; Britannian, Neuvostoliiton ja monen muun
maan kanssa.
Sen lisäksi efltä tällaiseen kauppaboikottiin ryhtyminen
pahentaisi entisestään maailman poliittista jännitystilannetta,
se eristäisi Canadan monista niistä maista, joiden kanssa on
vuosia kestäneen kovan työn avulla saatu järjestetyksi kaup­pa-
ja muita yhteyksiä; sellainen boikotti tulisi Canadalle
varmasti paljon kalliimmaksi Icuin ne epämääräiset "kosto-toimenpiteet",
sillä Canadaa ja muita Kuuban kanssa liike­suhteissa
olevia maita nyt uhataan.
VÄÄRÄ OSOITE
Tätä Kuubaa vastaan tähdättyä "boikottipäätöstä", min­kä
noudattamista Canadaltakin vaaditaan "kositotoimenpiteil-lä"
nhaten, sanotaan jatkettavan siihen asti "kunnes Kuuban
hallitus luopuu interventio- ja hyökkäys(^jelmastaan".
Kysyä kaiketi sopii, minkä maan toimelta järjestettiin
joitakin vuosia sitten tosin epäonnistunut, mutta kuitenkin
valloitustarkoituksessa aloitettu hyökkäys Sikojen lahden
poikki? Eiikö sitä hyökkäystä järjestetty Yhdysvaltain salai­sen
tiedustelupallvelun -:- GIA:n ja sen toimeksiantajain,
Yhdysvaltain hallituskoneiston toimesta — ja nimenomaan
Kuubaa vastaaln? Pitääkö Kuuba väkevämmän oikeuteen
vedoten jotakin yhdysvaltalaista aluetta sotatukiasemanaan?
Eipä tietenkään, mutta Yhdysvallat pitää vissiä kuubalais-aluetta
hallussaan Kuuban vastaväitteistä välitttämättä. Onko
Kuuban toimesta jäirjestetty tiedustelu- eli vakoilulentoja
Yhdysvaltain ilmatilaa loiikaten? Eipä tietenkään, mu'tta
Washington, tasa väkevämmän oikeuteen vedoten, on julis­tanut'
ettii se suorittaa Kuuban ilmatilaa loukaten tiedustelu-lentoja
niin paljon ikuin huvittaa! .
Yksistään tältä pohjalta, katsoen tuntuu, että OAS:n
päätöslauselmalla on kokonaan väärä osoite- Jos on kysymys
vain "intervention ja hyökkäysohjelman" tuomitsemisesta, _
silloin olisi pitänyt moinen päätöslauselma lähettää Wash-ingtoniin,
Yhdysvaltain hallituksen "interventio- ja hyök­käysohjelman"
tuomitsemiseksi.
Ja entäs sitten OAS:n eräitten muiden jäsenmaiden
osuus?
Ko. OAS:n ulkoministerien kokous alkoi Wasbingtonissa
viikko sitten perjantaina ja päättyi sunnuntaina. Englanti­laisen
uutistoimiston Reuterin kokouspaikalta lähettämän
tiedonannon mukaan oli esionerkiksi Argentiinan, toimesta
esitetty "voimakeinojen käyttämistä Kuuban hallituksen ku­kistamiseksi
silloin kun riifltävän moni ma katsoo oikean
hetken tulleen".
Ja tätä väbivaltatoimenpidettä Argentiinan ulkominis-teiri
Nicanor Costa Mendez puolusteli sillä, että ikaiikki rau­hanomaisiin
toimenpiteisiin perustuvat esitykset ja ehdo­tukset
ovat tehottomia Kuubaa vastaan. Tämä sellaisenaan
on melkoinen tunnustus Kuuban vallankumousihallituksen
ja Kuuban kansan lujuudesta, mutta tosiasia on, että Reute-rm
uutidtiedossa kerrottiin meille viikfco sitten lauantaina/
seuraavaa:
"Kaikki OAS:n kokouksen toimenpiteet, kuten Kuuban
tuomitseminen ja vetoomus ystävällismielisiJle länsivalloille
Kuuban kauppasuhteiden katkaisemiseksi, ovat riittämättch
mät, julisti Coaita Mendez. Hän ehdotti, että, perustettaisiin
Uius:i OAS:n valiokunta, joka tutkisi yhdfenmu|calsen turvalli­suus-
ja piiolustuspolitiikan ma'hdöilisuutta Kuuban kumoiifc-sellisten
hankkeiden tprjumiseksi."^^^^^^^:^^
Venezuelan edustaja piti ulfcoministerikokoulcsessa vie-lälkin
enemmän tulta ja tulikiven 'kartJkuä suitsuttaneen hyök-käyspuheen
Kuubaa vastaan ja tocrontolaisen-Star-lehdein
kirjeenvaihtaja Robert Neguly särtok) tiistaisessa Washingto-nin
uutistiedoSsaan, että Kuubavastainen "boikottipäätös hy-väiksyttiin
ulkoministerien kokouksessa äänin 20—O sen jäl­keen
kun Yhdysvaltain ulkominiateri oli OAS:n 3-päiväisessä .
kokouksessa painostanut jäsenmailta kovan linjan ohjelman
kannalle Kuubaa vastaan . , ." ;
Kuten ylläolevista tosiasioista näkyy, Kuuban kiroamista
ei harjoittanut OAS:n ulkoministerikokouksessa ainoastaan
isännän äänellä puhuva Yhdysvaltain hallitus, vaan myös
sen vissit renkipojat.
Merkillepantavaa kuitenkin on, että kokouksella oli vis­sejä
vaikeuksia painostuksesta hiiolim.-^a saada esimerkiksi
Chile ja Meksiko tämän päätöslauselman muodollisiksi alle-kilrjoittajamaiksi.
Tosiasiassa Meksikon ulkoiniinisteri pidäft-tyi
kokouiksen tärkeimmän asiakirjan äänestyksestä, vaikka
kohua Kel<ko$9n Betsian
vierailun ympärillä
''Diplon^iattinen sairaus" primsesssiaia
Bryssel. —. Presidtrtfcti Kekkosen
virallisen Belgian vierailun lähesty­essä
loppMaan oo sen ympärillä lei­junut
pienoipen diplomaattinen
skandaali puhjennut kuJfkaan. V i r a l -
lisesiti e i sitä vahvisteta, mutta tosi­asia
lienee, etit^ Belgian hallitusta^
holta on esitetty anteeksipyyntö
rään hallituksen virallisen edusta-j
an taitamattomuuden johdosta ja
ilmoitettu eittä Belgia piitää Suomea
puolueettomana maana. Tapahtunut­ta
pehmennetään selittäjnällH ©ttä
iPUÖlueettomujnd^Ua on monia, vivah-
Iteita ja että asioita voidaan tarkas­tella
eri kannoitta, mikä tietenkin
pitää paikkansa, kirjoitti K U : n kir­jeenvaihtaja
Hilkka Ahmavaara,
viikko sitten itprstaina.
Vielä^ iscHnpa^ kobua kuin tämä
suomalais-ljjelgialainen myrsky vesi-lasjssa
synnytti tänään tieto siitä,
että Englannin' prinsessa Margaret
on peruuttanut t a i ainakin siintänyt
tuloaan täällä perjantain^ alkavalle
englantilaiselle viikolle. Prinsessan
äkillisiä sairastumista väitetään tääl­lä
diplomaattiseksi sauaudeksi; toi­sin
sanoen, haluksi pelastaa Suomen
presidentin Belgian-vierailu joutu­masta-
Englannin viikon jalkoihin.
Oli miten oli,^ vahinko on jo tehty
eikä Margaretin, mahdollinen diplo­maattinen
sairastuminen voi peittää
eräitä belgialaisia laiminlyöntejä,
joista ministeriön itiilkkina toimi­neen
virkamiehen kömmähdys on
vain eräs. '
Kaikesta päätellen kävi itse pää­ministeri
Paul van den Boeynants,
joka eiliseen asti viipyi Montrealin
maailmannäyttelyssä, tänään esittä­mässä
pB-esidentti Kekkoselle an-te^
sipyynnön. Hänen autonsa oli
joka tapauksessa liikekannalla ku­ninkaallisen
palatsin suunnalla sa­maan
aikaan kun suomalaiset lehti­miehet
olivat matkalla tutustumaan
Askon ja suomalaissyntyisten taitei­lijain
Nanny Stillin ja Marjatta
Metsovaaran näyttelyihin. Prinsessa
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Kaarlo Toikka, Long Lake, Onl.,
täyttää keskiviikkona, lokakuun, 4
päivänä,6Q vuotta.
Ivar Finberg, Mokomon, Ont.,
täyttää perjantaina, lokakuun 6 päi­vänä
72 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuila-vain
onnentoivotuksiin.
Pilz Kiinassa
ohjusjärjestelmää
rakentamassa?
New York. — Saksalainen raket-tiasiantuntija
Wolfgang Pilz on ol­lut
Kiinassa kolme kuukautta
auttamassa kiinalaisia rakentamaan
ohjusjärjestelmää, tiedoilti c-me-rikkalainen
uuliskuvalehti News­week.
P i l z kuuluu niihin tutkijoihin,
jotka auttoivat nykyisin Yhdy.sval-loissa
asuvaa avaruustutkijaa von
Braunia. kehittämään saksalaisia ra-kettiaseita
toisen maailmansodan ai­kana.
V. 1960 hän johti saksalaista
tutkijaryhmää, joka avusti Egyptin
ohjusjärjestelmän rakentamisessa.
Margaretin ja hänen puolisonsa oli
niin ikään määrä asua kuninkaalli­sessa
linnassa j a mikäli ohjelnria oli­si
pitänyt paikkansa, yhteiselo olisi
alkanut tänään.
Valtiovierailun lähestyessä loppu­aan
vahvi^tyy sitä seuranneiden kä­sitys
siitä, että Suomella on syytä
voimistaa politiikkansa itunjnetuksi-tefcemistä
Benelux-maiden suunnalla
ja Suomen esittelyä yleensä. Kor­keidenkin
belgialaisten virano­maisten
maailmankuvasta on- jo
Skandinavia outoa kolkkaa Suomes­ta
puhumattakaan. Ja tietenkin
myös Suomessa pnjtyhjiötä Benelux-maiden
kohdalla. ,
Ulkoministeri Karjalainen kes­kusteli
tänään puolen päivän aikaan
Belgian Eurooppa-ministerin van
Elflanden: ja ulkomaankauppaminis-;
terin de Winterin kanssa. Ulkomi­nisteri
Karj alaisen lehtimiehille
esittämän selostuksen mukaaa oli
ministpi'i van Elflande korostanut
kansliapäällikkönsä lausuntoa Suo­men
asemasta, ja ulkoministeri Kar­jalainen
puolestaan selostanut Suo­men
puolueettomuuden saamaa laa­jaa
tunnusitusta.: Myös Euroopan in­tegraatiokysymys
oli olluit esill^ ja
mini-steri Karjalainen sanoi saaneen­sa
sen vaikutelman, että integraatio
edistyy hitaasti. Myös yhteistyöstä
yhdeksän vallan puitteissa oli ke.s-kusteltu.
Ulkomaankauppaministeri
de Wintenn kanssa o l i ulkoministeri
Karjalainen keskustellut viennin
edistämisestä ym. käytännöllisistä
kysymyksistä sekä Belgian ja Suo­men
välisen kaupan .lisäämismahdol­lisuuksista.
Ministeri Karjalainen joka mat­kustaa
lauantaina Y K n yleiskoko­ukseen
katsoi että Suomen polittista
asemaa koskenut ki-^anhännän veto
oli tyrchtänyt a.sioita ja siten koitu­nut
hyödyksi. Hyöty on kuitenkin
rajoittunut hallitusportaisiin. Bel­gian
lehdi.st-.ssä ei lipsahdusta ole
kä.sitelty lainkaan. Valtiovierailu ei
ole pää.ssyt tiettävästi pääkirjoitu's-palstalle
ainoassakaan lehdessä.
Huhut kertovat että Englannin
Margaretin sairaus paranisi, maanan­taiksi,
jolloin Suomen presidentti on
jo kunniallisesti poistunut maasta.
Englannin viikon c l o u - r - Margare­tin
suorittama avaus huomenna —
jää kaikesta päättäen pois ohjelmas­ta
suureksi .suruksi belgialaisille,
jotka pitävät englantilaista prinses­saa
melkein omanaan. Eilisiltainen-jalkapallo-
ottelu Belgian ja Englan­nin
liigajoukkueiden välillä sujui
'kauniisti 2—2.
Diplomaattisten sairauksien ohel­la
on Bi-y.sselissä myös todellisia.
Presidentti Kekkosen lääkäri prof.
Erkki Klemola saapui tänne keski­viikkona
lääkit-semään jo Suomessa
viluritunutta presidentti Kekkosta,
joka tänään luopui metsästysretke.s-
•Barzel astellee
samoja jäUdä kuin
muuan Brandt"
Berlini. — Itä-Saksan sosialistisen
yhtenäisyyspuolueen (kommunisti­puolueen)
äänenkannattaja Neues
Deutschland kirjoittaa äskettäin
Länsi-Saksan kristillisdemokraatti-puolueen
parlamenttiryhmän johta­jan
Rainer Barzelin Skandinavian-matkan
johdosta seuraavaa;
"Barzel astelee samoja kulunei­ta
jalanjälkiä kuin muuan Brandt
ja muuan Weimer, jotka olivat Skan­dinaviassa
vähän ennen häntä. Uusi
lähettiläs yrittää ilmeisesti aikaan­saada
PohjoisrEuroopan porvarillis­ten
poliitikkojen luona saniaa kuin
mihin Brandit j a W€imer pyrkivSl
ennen häiitä sosiaalidemolcraättien
luona, nimittäin saada realistisesti
ajattelevan pohjoisiiaäalaiset hyväk-syjnään
Bonnia yksinedu&tuspyrki-mykset
niiden kikissa poliittisissa
muodoissa.
hänkin katsoi tarpeelliseksi tai
ainakin tarkoituksenmiiikäisek-sr
sen allekirjoittamisen.
Lyhyesti sanoen, Canadalla
ja muilla mailla ei ole mitään
syyltä kuiinnella OAS:n ulko­ministerien
ulhkauksia. Päinvas
toin Washingtonin peukalon
ja määräysvallan alla olevalle
OAS:lle ja- sen "boikölttivaati-muksille"
voidaan ja tuleekin
sanoa, että ne eivät lainkaan
kiinpjpsta Canadaa kansakun­tana.
W. A. C. Bennett
vieraiU juoniessa
Helsinki BritisH Columbian
maakvnnan i^äämini^eri W. A< C.
Benn^ saapui viiHko sitten tors­taina
kofanipälv^lseUe vi^railuUe
Suomeen kauppa- ja teolUsuusmi-nUiterl
Salosen kutsusta. Vierailu­ohjelman
mukaan pääministeri
Bennett tutustui Outokumpu Oy:n
Poria tuatantolaitoksiin. Hän on
ilmoittanut olevansa erityisen kiin
tynyt Suomen puunjalostusteolli­suuteen.
Hän kävi Enso-Gutzeit
Oy:n KauKopään ja Tainionkos-ken
tehtailla. -
Belgialaiset myös vapaiksi
B r y s s e l . ^ Kaksi belgialaista jot­ka
ovat olleet pidätettyinä Alge­riassa
siitä alkaen.kun Kongon eai-tisen
pääministerin Moisen Tshom-ben
lentokone pakotettiin lentä­mään
Alger'hen, vapautetaan lähi­päivinä,
ilmoitettiirT Brysselissä.
Viime viikolla Belgia esitti va.s-talauseen
sen johdosta, että belgia­laiset
Charles Sigal ja Marcel Ham-bursin
joutuivat' algerialaisten vi­ranomaisten
pidättämiksi' koneen
kaappauksen jälkeen heinäkuussa
ilman että heitä vastaan olisi nos­tettu
minkäänlaista virallista syy­tettä.
Englantilaiset lentäjät, jotka oh­jasivat
Tsbomben konetta, on jo
vapautettu tutkintovankeudesta.
Kultakaivoksia
Ghanan omistukseen
Accra. ^ Ghanan hallitus on os­tanut
ja ottanut haltuunsa kuuden
englantilaisten: omistukses.^a olleen
kultakaivoksen osakekannat, sano­taan
Accrassa julkaistussa asetuk­sessa.
.
Asetuksen on allekirjoittanut
kansallisen vapautusneuvoston pu-
{leenjohtaja, kenraaliluutnantti J .
.\. Ankrah, ja se on a.stunut voi­maan
taannehtivasti vuoden 1966
alusta lähtien.
Dmitri Gudkov:
, ,.j4. - i . j j j x i „ t . , t . , ) , A . , . . . -J
ODEMEiSSEH RAJA
tä ja jäi keräämään voimia iltaa var­ten,
jolloin hän tarjoaa hotelli Hil­tonissa
juhlapäivälliset isäntämaan
edustajille. Päivällisten aikana esi-tetitiin
kuningas Baudouinille ja ku­ningatar
Fabiolalle kutsu saapua
Suomeen. Pres. Kekko.sen ilmoi­tetaan
sairastavan hengitystiehyei-den
tulehdusta, joka alkoi jo Suo­messa.
Rouva Kekkonen seurueineen vie­r
a i l i tänään Askon korkeatasoisessa
myyntinäyttelyssä, jota johtaja Iiro
Santala esitteli, j a Lamberg-pankin
suojiin sijoitetussa taiteilijain Nan­ny
Stillin ja Marjatta Metsovaaran
yhteisnäyttelyssä. E.sillä oli Nanny
S t i l l in uudella teknikalla varustettu­ja
maljakkosarjoja, joiden tau-stana
Marjatta Met.sovaaran puna-ruskeat
sisustustekstiilit toimivat.
Suomalainen lehtiväki vieraili
myös Marjatta 'Metsovaaran ja hä­nen
belgialaisen puolisonsa Albert
van Haveren omistama.s,sa modernis­sa
tehtaa.ssa
Ranskan presidentin de Gaullen
vierailulla Piiolaan os^oitti vaikut­tavalla
tavalla sen yksdnkertaisen to­tuuden,
että syy Euroopan kansain­väliseen
jännitykseen piilee kolman­nen
Yaltaku^nan perillisten yrityk­sissä
mitätöidä Hitleriä vastaan tais­telleen
rintaman historialliset tulokr
set eikä suinkaan maanosamme val­tioiden
erilaisessa, yhteiskunnallises­sa
ija ideologisessa rakenteessa.
Ranskan ja puolan yhteiskunta­rakenne
on erilainen. Mutta siitä
huolimatta näiden maiden hallitus-fcsn
ja kansojen pyrkin^y;^ värmdstaa
maanosamme rauhallinen ti^levai-suus
oh viime vuosina ollut Ramkaä
ja Puolaa toisiinsa lähentävänä teki­jänä
ja tässä lähentymisessä oli tör­keänä
etappina presidentti de Gaul­len
Puolan vierailu.
Osawa tässä lähentymisessä oli se
seikka, että Ransika ensimmäisenä
länsivaltana tunnusti Oderin—Neis-sen
rajan lopulliseksi ja koskematto
piaksi. Onhan nykyinen Puolan val­tio
syntynyt suu:ria''uhreja vaatinees­sa
taistelussa militaristista Saksaa
vastaan. Ja on täysin luonnollista,
että uusissa historiallisissa oloissa
varmistietaan Puolalle oikeudenmu­kaiset
rajat, jotka vasitaavat tämän
kansan ja koko Euroopan turvalli­suuden
vaatimuksia.
Uusi Puolan valtio on tehnyt his­toriallisista
kokemuksistaan omat
johtopäätöksensä, j a tärkeimpiä niis­tä
oli lujan ystävyyden tien valitse­minen
Neuvostoliiton kanssa. Tämä
liitto yhdessä muiden sosialististen
maiden ystävyys-, yhteistyö- ja avun
antosopimusten kanssa muodostaa
Puolan kansantasavallan noudatta­man
politiikan kulmakiven j a var­man
takeen sen tui-vallisuudesta.
Viime vuosina ovat menestykselli­sesti
kehsittyneet Rapäkan suhteet
myös Neu«tsrtoliiltoj> j a nuiiden sosia­lististen
maiden kanssa. Ranska voi­kin
solmia ystävällisiä suhteita Itä-
Euroopan maiden kanss? tekemättä
pulmallista valintaa niiden; kesken,
koska kaikilla näillä mailla on yh­teisenä
päämääränä kansainvälisen
jännityksen lieventäminen ja rau­hallinen
yhteistyö Euroopan valtioin
den kesken.
Myös Bonn on ilmoittanut (lalua-vansa
läheisempiä suhteita Ikolaan
- r - mutta sanelee ehdoksi Puolan
tunnustamiselle vuoden 1937 Saksan
rajojen palauttamisen! Presidentti
de Gaullen vierailun aikana länsi-saksalainen
Suddeutsche Zeitung
julkaisi ilkeämielisen poliittisen pi­lapiirroksen,
jossa' kuvataan de
Gaulle opettamassa kahta papukair
jaa sanomaan "Oder-Neisse". Toisel­la
papukaijoista oli liittokansleri
Kiesingerin ja toisella ulkominis­teri
Brandtin pää. Pilapiirroksen al­la
oli teksti: "Vaikea tehtävä".
Poliititisen realismin oppiminen
on Bonnin poliitikoille vaikea läksy.
Kommentoidessaan de Gaullen pu­hetta
Puolassa vaikutusvaltainen
Frankfurter Rundschau tekee mel­ko
tei-vejärkisen toteamuksen kir-ioittaessaan:
"Tosiasia on, että Ode-rin^
Neissen rajaa pitävät lopullisena
paitsi itäryhmän maat myös meidän
liittolaisemme. Kenraali sanoi vain
sen, mitä toiset ajattelevat". Valitet­tavasti
nämä realistiset arviot hukku
vat Bonnin hallituksen hyökkäävien
lausuntojen joukkoon. On selvää
että näissä oloissa ei voida ottaa va­kavasti
puhetta Länsi-Saksan ja
Puolan sovinnosta. Euroopan pysyvä
rauha edellyttää, että kaikkien E u ­roopan
valtioiden alueellista koko­naisuutta
ei loukata, molemmat Sak-"
san valtion mukaanluettuina. ' •
Tarua ja tofla EECn ympärittä
uhannut suorittaa
ydinhyökkäyksen Kiinaan
Chicago, — Yhdysvallat on va­roittanut
Kiinaa, että se joutuu
ydinhyökkäyksen kohteeksi, jos se
sekaantuu Vietnamin sotaan, sanoi
Etelä-Dakotaa edustava republikaa­ninen
.senaattori Karl Mundt Chica­gossa.
Senaattori paljasti uhkauksen leh-distövastaanotolia.
^ Yhdysvallat
on ilmoittanut punaiselle Kiinalle
kauan sitten, että jos tämä osallistuu
sotaan, siitä ei tule tavanomaisin
asein käytävää maasotaa sanoi se­naattori.
— Kiinalle ilmoitettiin, et­tä
"me emme halua suurta maasotaa
Aasiaan, vaan että mikä tahansa so­taan
sckaamtuva maa uhmaa alueen­sa
joutumista atomipommien maa­l
i k s i " , hän lisäsi.
Mundt ei kuitenkaan maininnut,
milloin 'atomivaroitus" annettiin tai
kuka sen antoi. Hän sanoi ainoastaan
kuulleensa asian puolustusministeri­össä
ja ulkoministeriössä.
Senaattori sanoi uskovansa, että
Kiina ei halua puuttua Vietnamin
sotaan, koska sillä on omia sisäisiä
vaikeuk.sia. Amerikka lais'ten_ äsket­täin
tekemät pommihyökkäykset lä­hellä
Kiinan rajaa sijaitsevia rata-kohteita
vastaan eivät vedä Kiinaa
mukaan selkkaukseen, hän vakuut­teli.
Syksyn saavuttua näyttää tungos­ta
todella muodostuvan EECn por­tilla.
Neuvottelut Englannin j a E E ­Cn
välillä saattavat alkaa jomarras-kuussa,
kertovat Lontoosta saapu­neet
tuoreimmat uutiset. Äsken Suo­messa
vierailunsa päättänyt Englan­nin
apulaiskauppaministeri J . Mal-lalieu
vakuutti että kun vapaakaup­pa-
alueen laajentuminen tapahtuu,
niin Englanti lupaa kaiken tukensa
Suomelle EEC-hyödyn saamiseksi.
Kun tämän saman propagandan mu­kaan
Itävalta on jo toisella jalalla
EECssä ja muut Efta-maat, Suomea
ja Sveitsiä lukuunottamatta, ovat
jättäneet anomuksensa liittyä E EC
hen, niin pitäisi kaiken johdonmu­kaisuuden
mukaan ratkaisun tapah­tua
oikein nipussa j a vielä tämän
vuoden loppuun mennessä.
Ollaanko todella tällaisessa tilan­teessa?
E i sinne päinkään. E E C n mi­nisterineuvosto
teki viime kesänä
päätöksen, jonka mukaan EECn kOr
missiolle, joka heinäkuun alusta l u ­kien
muuttui itse asiassa Ranskan
ohjailemaksi postikonttoriksi, annet­tiin
tehtäväksi laatia selvitys syk­syyn
mennessä Espanjan liittymises­tä
EEChen. Komissio.suoritti työnsä
ja nyt ovat sitten alkaneet vai-sinai-set
neuvottelut Espanjan kanssa,
olettaisi, että asia öHsi tämän jäl­keen
mutkaton, mutta sitä se ei ole.
Kun ministerineuvosto antoi ke­sällä
tehtävän Espanjan anomukses­ta,
todettiin E E C n päämajassa Brys­selissä
jo tällöin, että Espanjan liit­tyminen
voi tapahtua kahdessa kuu­den
vuoden pituisessa ajanjaksossa
eli yhteensä 12 vuoden kuluttua. Jäl­kimmäisestäkin
jaksosta, mikäli en­simmäisestä
vaiheesta tulisi totta,
E E C n ministerineuvoston olisi teh­tävä
erillinen päätöksensä. Kun ken­raali
de Gaulle on nyt 77-vuotias^
iniin hän olisi 12 vuoden kuluttua 89
vuoden ikäinen, kenraali Franco
puolestaaan on nyt 75-vuotias j a 12
vuoden kuluttua härt olisi 87 vuoden
ikäinen. Vaikka politiikan johtomie­hille
on monissa tapauksissa omi­naista
sitkeähenkisyys, niin on kui­tenkin
ilmeistä, että nämä kaksi val­tion
päämiestä ovat jo siihen men­nessä
siirtyneet sivuun politiikasta.
Joka tapauksessa kiirettä Elspanjan
liittymisellä ei näytä olevan yaikka
neuvottelut ovatkin alkaneet
Ja sitten tuo toisella jalallaan jo
EECssä oleva Itävalta. K u n Neuvos­toliiton
presidentti Podgomyi vie­r
a i l i viime talvena Itävallassa, niin
kerrottiin Itävallan ulkoministerin
käyneen vierailun aikana kenraali
de Gaullen luona Pariisissa hake­massa
muka Ranskan tukea Itäval­lan
EEChen liittymisen puolesta; On
itsestään selvää, ettei de Gaulle tuol
laisiin juonitteluihin Neuvostoliiton
selän takana suostunut - r mikäli
koko jutussa oli alkuunkaan perää.
Viime viikon lopussa asia kirkastur
yhä selvemmäksi. Ranskan päämi­nisteri
oli tällöin Itävallassa valtio­vierailulla
ja tulos oli se, että Rans
ka osoittaa kyllä "myötätuntoa" Itä­vallan
hankkeita kohtaan; mutta sa­malla
hän antoi suorin sanoin ym­märtää,
että Ranska ei ole sitoutu­nut
mihinkään sitoviin toimiin Itä­vallan
tien raivaamiseksi EEChen.
Tämä asia on taas loppuun käsitelty
Itävallan osalta ainakin seuraavaan
propaganda-aaltoon asti.
Ruotsissa käytiin kesällä kiivasta
keskustelua Ruotsin liittymisestä
EEChen. Kotipoliittiset seikat ja i n -
tressit näyttelivät tällöin kuitenkin
pääosaa. Poi-varillinen oppositio ja
eräät teollisuuspiirit yrittivät aset­taa
Ruotsin hallituksen seinää vas­ten.
Ruotsin hallitus lausui tuolloin,
että EEChen liittyminen voisi tapah­tua
vain maan puolueettomuutta rik­komatta.
Ruotsin hallitus lähettikin
jonkinlaisen tiedustelun Brysseliin,
mutta sieltä tuli vastaukseksi, että
EECn komissiossa ei ymmäiretä, mi­tä
Ruotsi oikein "anomuksellaan"
(Jatkuu sivulla 3)
PÄIVÄN PAKINA
" N E U V O J A " UIKEAFÄÄREISTÄ
Eräs hyvä tuttavamme tapasi ai­koinaan
sanoa, että mikä Uihansa
liikemies voittaa työmiehen, vaik­ka
hän ei kaupustelisi-muuta kuin
omenia hautausmaalla. ~
Olkoon tuon asian kanssa niin
tai näin, mutta yksimielisiä olta-nee
kuitenkin siitä että joistakin
business-afääireistä tulee voittoa
enemmän kuin toisista.
Yksimielisiä oltanee siitäkin, et­tä
ken haluaa pikaisesti rikastua,
: 'hänen sietää antautua ase- ja
yleensä yarusteluteolli.suuden ja
— kaupan alalle.
Nykyään puhutaan korkeista
' "elinkustannuksista" ja niin kor­keista
"kuolemankustännuksista",
ettei enää kannata kuollakaan
muuta kuin kerran.
Mutta sodan kalleus, ihmisten
tappaminen ja silpominen sekä
omaisuuksien ja tavarain hävitys
on sittenkin kaikkein kalleinta bu­sinesta
j a juuri sen vuoksi pikai­sesti
rikastumaan pyrkijärt pitäisi
rakentaa joko tankki- tykki-, len-tokone-
i pommi- tai vaikkapa vain
ihyvin suunnitellun jalkinetehtaan,
asevoimien suuria tarpeita palve­lemaan.
Yhdysvalloissa äskettäin suorite­tun
tutkimuksen pei'usteellakuöle-mankäuppiaiden
hintakiskoiita ja
siitä saatavat voitot ovat suoras­taan
satumaisia:
— USA:n puolustusministeriö
on maksaniit $194.30 jokaisesta
vaihdelaitteesta (gear), vaikka nii­den
hinta tehdas-tavaraluettelon
mukaan o l i vain $3.43 kappale.
— - Vaihdelaitteen puristiniesta
(gear clamip), jo;iden tayaraluet-telphintana
oli $1.80, maksoi ar­meija
$18.75 kappale.'
siitä on tavallisen kuolevaisen vai­kea
saada edes harmaata kuvaa.
Varmaa on vain — sotatavaroi-ta
tuottavien suu lyhtiöiden pil­viä
hipovat voittoprosentit ovat
siitä osoituksena—_että kuoleman
kauppiaat ovat "valinneet" itsel-ileen
maailman tuottoisimmän
afäärinä •••'„;
Sille, alalle kannattaa siis pyr­kiä,
kenellä hyvänsä on rikastu­misen
kiire. ~
Vaikeutena on vain se, että
! • ka melin on helpompi mennä neu-lansilmän
läpi", erästä tunnettua
määritelmää lainataksemme, kuffi
— Pienistä eristyksellä varuste- \ tavallisten kuolevaisten ja '^kcski-'
tuista ruiivÄstä, joiden hinta on
$2.75. maksettiin $67.50 kappale.
— Pienistä tankoista (rods), joi­den
hinta on 50 senttiä, maksettiin
asövoimion kassasta $25.55 kappa-
' l e ;
Ja nämä ovat vain pikkueriä.
Minkälaisia "välistävetoja" Uvpah-tuukaan
tankkien, sotalaivojen,
pommikoneiden, vetypommien ja
niitä kuljettavien ohjusten raken­tamisen
ja ostamisen yhteydessä,/
rikkaittenkin" päästä kuoleman-kauppiaitten
suurille lihapaloille.
Ne liikealat on varattu hai-voille
ja valituille. - •
Ja minkälaisia Otuksia nämä
harvat ja valitut sitten esimerkiksi
"valloissa" ovat.
Ne ovat Yhdysvaltain ja koko
maailman suurimpia teollisuus-konserneja,
sellaisia kuin Gene­ral
Motöi-s, Ford, U.s! Steel vain
joitakin kaikkein tunnetuimpia
mainitaksemme.
Nämä sötataiTiketilauksista ää­rettömästi
rikastuneet ja edelleen
rikastuvat suuryhtiöt kilpailevat
luonnollisesti keskenään, mutta
huolehtivat kyllä siitä — niin "va-paayiityksen"
tukipylväistä kuiii
ovatkin —- että pienemmät yrit­täjät
eivät pääse vahingossakaan
astumaan liian_!raskaasti niiden
vai-pailie. ~ "
Ja mikä on sitten seuraus?
Englantilainen New Statesman
k i r j o i t t i viime vuoden lokakuussa:
"Jos ne varat, joita amerifckalai--
set-suunnittelevat käyttää ensi
vuonna sotaan, jaettaisiin yksin­kertaisesti
Etelä-Vietnamin 16 m i i
joonaiselie kansalle, niinrjokainen
mies, nainen ja lapsi saisi melkein
700 puntaa, mikä turvaisi heille
erään maailman korkeimman tu­lotason
henkeä kohti laskettuna".
•'Keskinkertaista" nelihenkistä
perhettä kohti se tekisi 2,800 pun-itiia,
eli pyörelssä luvuin noin
$8.000.
Kallista se ori ihmisten tappa-minön
j a toisten kansojen kotien,
sairaalain, koulujen ja muiden
omaisuuksien tmhoaminen.'
Känsäkoura.
• i
-M
•'• - ' I ' '' 1 " I ' 1 I I ' ) ' ' ' ' ' I lii ' ' I ' '