Vapaus, November 29, 1955

              fddlobeO^ov. Autborlzed
. « s eeoond CIBM aiaU by the Post
OttJce Department, Ottawa. Pub-lidied
thrlce wecW^ Tuesdays,
IbomSdys and Satimlays by Vapaus
PobUsbii» C(>mpaDy JLtd., at 100«102
Ebn 8t. W^ eudbuiy, Ont, Caxuida;
Telephooes; Bus. OffJce OS. M S M ;
Edlt<)rial Office OS. 4-4265. jaanager
E. Suis!. Bditor W. Eöund. MaUIr^
address: Sox 6», Sudbuiy, Ontario.
Advertising rates upon appJlcatU»).
•nanstetioa free of charge.
•;: TILAUSHINNAT: :
Cahadaasa: l vk. 7.00 6 k t 3,75
-3-kk.^255 •
yiidysvaHoiasa: Tvk, SJOO e kk. 4.30
SuoniesBa: 1 vk. 3.50 6 kk. 4.7S
ja
KyKynjysi.Hkluaisin saada. • tJetaä;-1
voiko Jältöttää Suomeen jQjtakiJipaUr I ;
no;a ohran ja ta]y:vehnän siemeniä i
£ieUäv kolteilendlista /varten. —. Tietoa j;:
.toiuava.";'; ^ . ' i ; . ^y-^'v '--l:,
; Vastaus: Käsityksemnne on., että
I niitä -/oi lähettää ; iah)a-pätottien
(.muodossa ja määrässä.. Tiedossaarune'
! ei o:?, perit3än'/cö niistä tullimaksu ja j
tarkas-.f
.Tiitään. tauteja yhdestä maasta toi­seen,
rautta tämä :ei mitehkään estä
niiden lähettämistä;
• Kysyrays: • Minä": " ' ^ päättyi
buiirisota? - r - Epät^
Vastaus: Vuonna 1902.
uufta
Kä>*ttää vihdom viimeinkin siltä; c-ita Qiielxjcin maakunnan
paheellinen munalukkolak), jonka perustedla pääministeri Duplessi •> . j Jo-utuvatko he asiantuntijain
bh sekä la,inlaatjja että-S^ ; lettaviksi siinä mielessä, etusi levitetä
inäii oikeusta^ — j a jos näin käy, mt? blemine
vakutittiunei^ julistetaan perustuslakiYastaiseksi leke-
. JiBefesi, jcrfca uhkaa kaikkien kansalaisten väpäuksiä;T6siasiassä
piiplessisin inuiialukkolaki ön siksi nriielivaltainen sortolaki, ettei
^
j ä in s^^ — jos jätiElään huomioi niattaBtel^^^^^^
, k « ^ ^ kaiken arvostelun alapuolella; • :
•\>'/-:rS:pkTow^ muhälukkolairi kunrioaiTiisesta saivat uutta^^s^^
^ilen, marraskuun 28 pnä Montrealista ftulleesta uuti=:tiedo5ta,imi3sä
fc^fröUiihjetta siellä on y erikoinen muhalukko-läkiVastainen
rahasto, o n i n l ^ keräämisestä ^^-j^^
. h v p ^ toimi­kunnan
puheenjohtajana on mr. G . e. Papineau-Couturc, Q.C., joka
korosti maanantaina julkaisemassaan iäus että tarkoitus on
to perustuslaillisuuden
• suirfeen yö^ ''Ganädan korkeimman oikeuden seuraavan
fettinnon ratkaistavaksi ensi helmikuussa." :
, T jäseninä ön t r i Charles .\ime K i r k l a n d ,
V i l l e St. Pierren pormestari j a Quebecin ,'iainljiatijäkurinan jä-
';sen; Rev. Charles C . C o c h r a n e , B . A . , B;D.> Montrealin presbyteeri-
• 'kirkon johtaja;/ tri J . C y r i l Flanagan, anglikaahikirkon huomattu
' : jäsm; Ghaiies ^I. Götton^^^Q Roberts A i R : C . A ; , taide-
^ m Paul N o n n a n d i i i l X v L . , lakimies.
^\^^p^^^^' :T^^ lukijat ovat tietoisia munalukkolain kansa­laisvapauksille
äiheuttaTnistasuurikta vaaroista ; M u t t a pälauttä-
; mainitun lakitekeleen artikla 4:ssä sano-
; ; ; : ^ h : ; : ^ : \ ; ; :\y: A' • ,
' "Saatuaan tyydyttävän totlistuksen fiitä, että artikla 3n sää-
: fdöksiäönrikottii (siinä puhutaan " k o ^
. p r o p a g a n d a s t a ' ' ) , - t a l o n sul-kemisen
niin, ettei:sitä voida käyttää;mihinkään tarkovlukseen ;kor-
•keintaan yhden vuoden aikana."
; ; •• on tässä yhteydessä" havaittavissa, että rnunajukko- ;•
: laissa ei määritellä laihkäari sitä, mikä on ''kommuhististä j a bolshe-
VikKta; propagandaa''; Toijfeksi o n huomattava, että juuri ;i>äämirtis-
: teri: puplessis ön maakunnan prokuraattori, jdka^ siis on antanut itse
; i t s ^^ Saituudet kontrolloida ';Vääriä ajatulisb" ja myös itse
t u l k i t a mikä qn^^kommunististav' propagandaa?
• v^- Killuneiden vuosien, ajalta.olemme sitten^ saaneet nähdä j a t k u -
vana nauhana miten tätä .''komrhunLstlvastäista" lakia ön käytetty
— kuten noitajahtilakeja on käytetty kautta aikojen kaikkia niitä
vastaan, joista pääministeri ibupiessis ei syystä tai toisesta pidä.
< Liioittelematta voidaan sanoa, että amniättiyhdistysiiike. ja nimen-
- omaan palkankorotuksia vaätiricet ammattiyhdistykset, ovat kaik­kein-
"väarallisenipiä kommiihistieja" koska ne ovat joutuneet jatku­vasti
tekemisiin Duplessisin muhalukkölain -kanssa. Niinpä esimer-kiksi.
C C L : n Quebecin rtiaaikuntajärjestön johtaja PhiUippe Vaillan-cburt
vangittiin sen vuoksi kun hän oli kadulla jakamassa ammatti­yhdistyksen
lentplehtisilä! Katoli-steiii unioidcn töim^^^
sähkötyöläisten Union toim^i^^^ sekä lukuisat muut am­mattiyhdistysmiehet
ja -naiset ovat; joutuneet tekemisiin tämän '-kom­munistivastaisen"
munalukkolain Jcanss;i nimenomaan sen' vuoksi k un
päämiiniateri Puplessis voi itse määritellä mielensä mukaan, mikä on
, '"kommunistista propagandaa".
ly
Kuitensanottu, munalukkoläki ort laadittu 'koinmu
mikä sellaisenaan on jo hälyyttävä seikka, sillä jos . yhteiskunnan
yksi osa tehdään lainturvattomaksi, silloin ori kaikkien muidenkin
'kansalaisvapaudet suuressa vaarassa. Niinpä tässä yhteydessä D u p -
;lessisisin hallituksen salkuton .m Hoii. T . J . Cconan myönsi
munalukkolain alaiseksi tarkoitetun •'tuhannet j a tuhannet ihmiset,
jotka ovat kommunisteja, itse sitii 'tiftämättä.'' Tällaiseen tulkin-
• taan mahtuvatkin jo Duplessisin hallituksen kaikki vastustajat, heidän
poliittisista j a uskonnollisista mielipiteistään välittämättä, Se •myös
selittää sen, miksi munalukkölakia on n i in vapaasti käytetty, ei vain
kommunisteja,, vaan myös'^^^^a^^^
ja muita ei-kommunisteja vastaan. .
•LiitlohälHtuksen pääministeri St. Laurent — joka on huomattu
lakimies — on tästä lakitekeleestä lausunut: "Minä pitäisin erittäin
valitettavana seikkana, jos -tulisi rikokseksi vain vissien mielipiteiden
.•omaaTninen,ellei ko. yksilö, tällaisten mielipiteiden jöhdoM suorita
. Vissejä lekoja, jotka uhkaavat valtiph turvallisuutta." Töisinsäri^
pääministeri St. Laurent selpsti; ettei :ketään pitäisi eikä saisi; ran­gaista
mielipiteittensä vuoksi, vaan visseistä teoista — mikä sellai-
•.senaan tulkitsee yleisesti hy\-äksytyn deh)okraattisen käsityskannan
tästä asiasta. /•,'•'•'.:•'
, ''Ihminen voi ajatella nulä tykkiiä — paitsi ei Qucl)ccis5a ja
; 'hänellä on täydellinen vajjäus mieiii)iteidensä ylläpitämiseen, huoli­matta
siitä ovatko ne: jumalaa pilkkaavia, synnillisiä tai mUilssamie­lessä
loukkaavia Ehkä me niuissa maakunnissa, Quebecia hikuuih"
• ottamatta, olemme taipuvaisia suhtautumaan liian kevytmielisesti
munalukkolakiin olettaen, että se e i koske, meihin,"/ kirjoitti Glolj^
•and Mail lehden tunnettu pakinojtsijaj/A'. .>IcAree joitakin viikkoja
sitten tästä paheellisesta lakitekeleestä j a varoitti lukijoitaan, että sen
perusteella voidaan . ' i l m a n varoitusta, ilman oikeuskUulustelua ja
ilman oikeutta olla it.sc paikalla, mieheltä kieltää oikeus käyttää taloa,
missä hän asuu, jämistä hiin ön voinut maksaa etukäteen . . . Hänen
asuntonsa suljetaan munalukolläjä mies häädetäiin Ja mikä on
kommunismia, se jätetään kokonaan prpkuraatlyih ratkaistavaksi,
•sillä laki ei määrittele mikä ön k&mmunististä propagandaa."
Toisin sanoen, Quebecin pahamaineinen munalukkoläki pn,kut#n-,
kaikki sortolait, tahallisesti laadittu sellaiseen sanamuotoon, että sitä
.•yx)idaankä>i:tää''kommunistisyytöksen" verhona ke yksi­tyistä
ja mitä tahansa järjestöä vastaan, missii vallassaoleva puolue
ja sen hallitus ci syystä tai toisesta pidä.
Juuri näin on munalukkölakia sovellettu käytäntöön. Duplessisin i
hallitus ja hänen käytettävissään oleva \-aItava propagandakoneisto
on maalannut kansanjoukkojen silmien eteen- '•kommunisteista" pa-/
holaisen kuvan, mutta tässä hysterian ilmapiirisrä on tätä '•kommu­nistivastaista"
lakitekelettä käytetty myös ammattiyhdistysmiehiii
ja -naisia, rauhanpuolustajia, Jehovan todistajia sekä muita sellaisia
, kansalaisia vastaan jotka ovat yhtä kaukana kommunisteista kuin yö
on |mK'ästä.
. Lopuk.=rf haluamme korostaa sitä tosiasiaa, että kysymys ei ole
"ainoastaan" Quebecin maakunnasta, sillä tällaiset sortoioimenpiteet
Port A r t h u r . T ä ä l l ä » p l l julkisen
kokouskutsuii pemHteella kokoontu­nut
marra.skuun 20 pnä puolalaiselle
häalille ryhmä suomalaisia keskuste-;
lemaan uuden urheiluseuran perus­tamisesta
paikkakunrialle. Tilaisuu-des-
sa oli 19.henkilöä. •
Mr. Inkilä, joka avasi kokouksen,
valittiin puheenjohtajaksi ja hän sa­noi,
että viikkoa aikaisemmin oli pää­asiassa
hiljan Suomesta tulleita suo­malaisia
kokoontunut keskustelemaan
uuden seuran tarpeellisuudesta siinä
mielessä; että uusi seura voisi ei-po-llittfcen
ohjelman perusteella vetää
mukaansa ' suuremmat joukot. P.
Voutilainen esitti puheenvuofpssaän,
että kun paikkakunnalla toimii jo
enne,stään . kaksi suomalaista iirhei-luseuraa
— "Isku" j a ' Nahjus", joil­la
on käytettävänä sekä toimintapai­kat
että urheilukerität, niin eikö olisi
asiallise-mpaa lähestyä näitä seuroja
ja tiedustella, mitä' mahdollisuuksia
on yhteisvoirnin tyydyttää suomalais­ten
; U i h e i l u t a r p e e t . f ^ .^^^^
•Paavo Lehtonen torjui puheenvuo­rossaan
neuvottelutien, sillä hän nä­kee,
että jos kolmas seura peruste­taan,
n i in vastasitten.voidaan päästä
yhteistoimintaan, vaikka se tarkoit-taisikin
uuden seuran kuolemaa.
Molemmat ehdotukset saivat ko­kouksessa
kannatusta,. mutta kun
asiasta äänestettiin,' niin uuden seu­l
a n perustamisen puolesta annettiin
12 ääntä . t u l l en siis se a j a tiis hyväk­sytyksi.
Yleiseksi ajatukseksi kui­tenkin
jäi, että uusi; seura tulee lähi­tulevaisuudessa
lähestymään . entisiä
seuroja ja keskustelemaan niiden
kanssa yhteisistä toimintasuunnitel­mista.
— P. V. •
Hanna Mäki kuoilul
Picture Butte, Alta. _ No niin,
tässä yähän päkLsen täältä aurinkoi­sesta
Albertästä. Kyllä on ollut kyl-.
niä tämä marraskuu mitä "noyem-barLisi".
sanotaan, • eikä liinta ole
ku-In acii verran, että niaa; on har-iriaanä.
• .•
Sokerijuurikkaat saatiin pois maas­ta
juuri ennen maan jäätymistä;
Te hdas saa ne sokeriksi luultavasti
ennen joulua. Sanotaan, että soke­ria
tulee tänä vuonna enemmän, s i l ­lä
' juurikkaiden sokeripitoisuus oh
suurempi.
.Täälläkin on oUuf metsästysaikaa.
Paljon on tuotu suurta riistaa met­sästä
mikä ori täältä 70 mailia län­teen.
.Allekirjpjttanutkin on saanut
väliänmabtaa;''Elkin.". lihaa ja hy­vää
se oli.
Viljasato oli myös hyvä; mutta siinä
bn vähän kiusaa kun ei saada sitä
myyd.vksi kuin niin pieni,määrä ja
n i in saamme maksaa korkeat verot,
joita meillä farmareilla on.
- E i täällä ole suorrialaisten joukosta
kukaan nyt sairastellut j a "toiskie­lisistä"
en kirjoita kun en osaa hei­dän
nimiään oikein kirjoittaa.
: Talviurheilu on'jo käynnissä — jää­kiekko
ja koululaisille koripallo. Niin
sitä pitääkin nuoret! -
Näköradioita on joillakin suomalai­sillakin.
Olin itsekin katsomassa sitä
vekotinta liiljän. Toivon . lämmintä
talvea ja hyvää menestystä kaikille
Vap.iuden ystäville jä kännattajile.
sekä inuUle hyvää tarkoittaville i h -
mlMlle. — KuLkuri.
J K . Sain jiiurr tiedon.; että enti­nen
naapm-imme, joka muutti täältä
18 vuotta sitten Rocky Mountain
Hcaselle on saanut halvauksen ja
kuollut. Hän' on mrs.' Harinä Mäki.
Suremaan jäi häntä ,5 poikaa . jä
tyttö sekä hänen miehensä Matti.
Edesmennj-t ystävämme oli Vapauden
ja .Liekin tilaaja näiden lehtien syn­tymästä
alkaen. • Keveät mullat hau­dallesi.
Hanna. — Sahia.
; NeovostcUitön fconuniuiistiseh
puoloei>D keskuskomitean Ja lUD»
vöstöballltuksen ybteijpeo päätös'
määrätyistä toimenpiteistä » •
kennusiäiteen alalla lesilntyDel'
den virheiden korjaamisesta on
herättänyt melkoista kansainvä­listä
hiumiota. Toiset oVat Jo kil-tehtinee^
tiedolttamaan.. että tä­mä
merkitsee kaikcJB neorosto-liittolalsen:
rakennustaiteen too-mltseinlsta.
Tpis(et valittelevat, et­tä
taas valtion elimet pnuttavat
äsioibin. .jotka eivät niille kuulu."
Oli siis paikallaan koettaa, ottaa .
selvää, mitä nykyinen vaihe nen- ;
vostoliittblaisessa , räkenniistal- -
teessä merkitsee;
Mutta .ensin lienee syytä vil­kaista
neuvostoliittolaisen raken­nustaiteen
menneisyyteen j a ot­taa
luulot pois niiltä, jotka luule-'
vat nykyisen valheen merkitse­vän
kaiken aikaisemman neuvps-toliittolaisen
rakennustaiteen kiel­tämistä.
Totuus on nimittäin niin
yksinkertainen^ että nykyiset "tplr .
nienpiteet eivät tähtäydy entis­tä
neuvostolaista räkennustaidet-ta
vastaan, vaan pyrkivät poista­maan
eräitä aivan viime vuosina
ilmaantuneita epäkohtia. Nämä
toimenpiteet edistävät Neuvosto­liiton
rakennustaiteen kehltty-mlsiä
edelleen oikeaan r suuntaan
huomioonottaen taloudellisuuden,
.käytännöllisyyden ja erityisesti
väestön mukavuuden ja viihtyi-'
syyden vaatimukset.
PUOLUEEN JÄ HALHTUKSEN
AIKÄISEMMA'! TOIMENPITEET
Nyt tehty päätös ei kumoa niitä t o i ­menpiteitä,
joitä kommunistinen puo­lue
ja, neuvostohallitus ovat aikai­semmin
suorittaneet rakeimustäiteen:
edistämiseksi, vaan täydentävät niitä.
; Taistelu; Neuvostoliiton rakennus­taiteen,
ohjaamiseksi , uusiin uomiin
alkoi jo 20-luv-ullä. Niihin aikoihin
ilmaantui Neuvostoliittoonkin monia
länsimaisia • muotivirtauksiäi jo,tka
vaikuttivat , aina SOrliiviille saakka.
Konstruktivismi ja ' funktionalismi
isaivat eniten kannattajia, mutta e i ­vät
suinkaan valta-asemaa. Yleinen
mielipide leimasi ne pian forrhalisti-
,siksi, pääasiallisesti uusia, muotoja
hinnalla, millä hyvänsä etsiviksi suun­tauksiksi.
Kommunistinen puolue Ja
hallitus, jotka Keuvpstoliitössa. hahf-,
mottelivat — .tietysti asiantuntijain,'
arkkitehtien Jä muiden rakentajien,
avulla - - rakerinustöiden suuntavii­vat,
vaativat jo vuonna 1923 jälleen-rakennuskauden
alkaessa, että raken­nustaiteessa
oli. ;käytettävä hyväksi
jä kehitettävä niin kansallisen kuip
kansahivälisenkin rakennustaiteen
parhaimpia perinteitä , Ja . pyrittävä
omaperäisiin teknillisiiri ratkaisuihin.
Näytteenä tästä; pyrkimyksestä pii
vuorina 1923 Moskovassa järjestetty
yleisvenäläineri • • 'maatalousnäyttely,
jonka rakennustöiden" johdossa oli
arkkitehti I. Zhöltövski. Toisena esi­merkkinä;
se» aikaisista suorituksista
on akateemikko Shishusevia suun-
• nitteJeraa t e m n i n maii5olw ;
I Vuoden 1931; heinäkuussa könimU-
[nistisen puolueen keskuskomitea by-väksyl
laajan kaupunkien kimnosta-misen
j a uusien kaupunkien rakentaa
mken ohjelman. Tällöin myös raken­nustöiden
taiteelliset tavoitteet. Niitä.
kuvaa parhaiten vuonna 1932 Neu­vostojen
palatsista tefhty rakennuk­sen
suunnittelusta huolehtivan r a -
kennusneuvostori päätös. Siinä sano­taan:;
••:;•/.;•;'•• ;>';•'•.''•;••'• '•'• •;
•Tekemättä ennakkopäätöstä määf
fätystä tyylistä rakennusneuvosto on
sitä mieltä, että kokeilut ön suunnat­tava
hiin uusien kuin klassillisenkin
rakennustaiteein. parhaimpien 'meiie-telmieii
hyväksikäyttämiseen nojaten;
samalla nykyaikaisen rakeniiustalteen
ja rakennustekniikan saavutuksiin."
Voidaan sanoa, että Neuvpstpliiton
rakennustaide on sen jälkeen kehit­tynyt
tämän yleisen periaatteena poh­jalla^
Siitä <m käytännössä ollirt p o i k ­keamia
milloih uuden j a omaperäisein,
m i l l o i n vanhan Ja klassillisen koros­tamisen
suuntaan. Vaihtelua on l i ­sännyt
Ja yleiskuvaa kirjavoittanut
vielä se, että yuosi vuodelta monet
arkkitehdit ovat kohottaneet erään­laiseksi
johtavaksi ohjenuoraksi yksi­lölliseen
tyyliin pyrkimisen jpkaisessa
yksityistapauksessa.
KAUPUNKIEN SUUNNITTELU,
JULKISET RAKENNUKSET
Rakentamisella ja rakennustaiteel­la
dn Neuvpstoliltossa' valtavat mit--
tasuhteet. Jokaisella kaupungilla ja
asutuskeskuksella on oma suimnitel-mansa,
joka niveltyy koko maan r a ­kennustoiminnan
yleissuunnitelmaan.
Niinpä esimerkiksi pääkaupunki Mos­kova
ön jo enneri sotaa alkaneiden
rakeimustöiden seurauksena muut­tunut
kokonaan tblsen näköiseksi;
Ahdaskatuinen, keskiaikaisten kaup­piaiden
pienitaloinen Ja likaisten
köyhäinkortteleiden kapitalistinen
kaupunki on kehittynyt leVelden va 1-
takatujen,, ilmavien pihojen, puhtai­den.
Ja valoisain kansankortteleiden
sosialistiseksi kaupungiksi, jolle val­tavan
suuret julkiset rakennukset, tor;
-rit Ja puistot antavat jykevän mah­tavuuden
lelniah.
Moskovasta saattaa löytää mitä
moninäisimpieri ^ rakexmustyyllen y h ­distelmiä
arkaistisista nykypälväisiin
saakka, muttadeiman kaupunsfille a n ­taa
Jokin sellainen, Jota täytyy pitää
uutena. Kukaan ei vielä ole uskal­tanut
väittää, että Moskovan maan­alaisen
rautatien upeat asemasalit o l i ­sivat
muualta lainattuja. Niissä on
lainattuja jä.spvellettuja yksityiskoh­tia,
mutta kokonaisuutena ne' muo­dostavat
sellaista uutta,.' joka tekee
maan alla matkustamisen huviksi.
Niissä on valoa Ja Omaa, jota maan
alta muuten luulisi puuttuvan. Niissä
on kansan muinaJshistoriaa, mutta
myös vallankumouksen historiaa.
Niissä ön myös nykyaikaista käytän­nöllisyyttä.
Tuskinpa nUtä voidaan
edes syyttää JiiaUisesta monumentaa­lisuudesta
j a komeilusta, sillä vaikka
«ellainen ei kelpaakaan asuintaloi­hin,
sopii se tässä tapauksessa erin-otnaisesti.
Tämä Metro ei ole halpa,
se maksaa paljon, mutta se on myös
miljoonien ihmisten käytössä, joka­päiväisessä
käjrtössä, ja sellaisena
se ylenmääräisessä upeudessaan on
aivankuin vertauskuva siltä, miten
mukavaksi rakenteilla oleva kommu­nismi
tekee ihmisen elämän.
Kaikki se, mitä on tapahtunut
Moskovan . rakennustaiteelliselle jul­kisivulle,
on havaittavissa myös
muissa suiirissa kaupungeissa. Lenin­grad
on jo saanut oman Metron, Jo­ten
tähän naapurikaupunkiin kan­nattaa
nyt matkustaa sltäkiri katso­maan.
Kalkki suurkaupungit ovat
kasvaneet nopeasti, uusia on rakeii-nettu
tuhansia. Jokaisesta niistä voi
nähdä nykyaikaisen neuvostoliittolai­sen
arkkitehdin käsialaa. Joka ei ole
niinkään huono. Helpoimmin se on
havaittavissa Julkisissa rakennuksis­sa,
puistoissa, kanavissa, padoissa,
tehtaissa ja iriulssa tuotantolaitok­sissa,
kulttuuripalatseissa ja kerho­huoneistoissa.
Tätä rakennustaidetta
ön luotu eri seuduilla eri taidolla, miit-.
t a ' kaikkialla se on merkkinä ,siitä,
ettätsaarinaikaisen Venäjän raken­nustaiteesta.
Joka oli aristokraattisen
loisteliasta j a ylellistä, on pääsuun-taiiksena
ollut siirtyminen . palvele­maan
rakennustaiteessakin joukkpih-mistä,
luomaan uutta. Joka on sekä
tarkoituksenmukaista että viihtyisää.
(Jatkuu)
on
I
rr f f
; Vancouver, B. C. — Olemme täällä
lännellä jo saaneet nauttia pakka­senkin
makua jos sitä nautinnoksi
voi sanoa. ,* Yllättäen se tuli Ja teki
paljon kepposia joita vain pakktis-harra
voi tehdä. Nyt piemme pääs­seet
normaali Ilnipihin, satelee^ vain
vettä, iväiiiri näyttäytyy aurinkckiri.
Vancpuver elää parhaillaan "Grey
Cup Game" humussa, kaikenlaisia
meininkejä on niissä merkeissä.
Olemmepa saaneet vieraaksenime
Marilyn Bellin, hänen nimellään
tehdään kaikerilaista mainostustakin
muun humun lisäksi.
K(4ka kysymys iiudbor^^
kBotieo ybisetmttymis^Ä^^^^^
olemaan tärkein kysynye iätmn
vuoden koonallisraalelssa. Jolkai-ficmine
i^heeUisens Uyanin vaali­piirissä
, valtuusmiesebdokksana
elehän 'Ja työväen asiaa puolus­tavan
llal Proclorte viime snn-nuntaina
pitämä asfaa koskeva
radiopuhe. '.;
Sudburyn väestön on kaupunkinsa
valtuuston kautta tehtävä useita tär­keitä
ratkaisuja tulevan vuoden a i ­kana.
Näitä ratkaisuja ei voida enää
lykätä niin . k u in niitä on lykätty
useunpien vuosien ajan. Meidän on
nyt päätettävä minkälaisessa .muo­dossa
nieidän kaupunkimme tulee
kehittymään tulevaisuudessa — toi­sin
sanoen mihin me olemme me­noissa?
Oli sydähtäiämmittävää kuulla
Joittenkin ehdokkaitten koskevan, kyr
sj-mystä viime perjantaina St. Ahne's,
haalilla pidetyssä hlmityskokoukses-sa.
En ole enää yksin esittämässä
Metro-suunnitelmaa,ratkaisuna Sud­buryn
edessä oleville ongelmille. On
ikävä todeta, että monet ehdokkaista
syrjäyttivät, kysymyksen niin kuin
sitä ei olisi olemassakaan. Oleri var­ma,
että Jos,:väestö antaa kannatuk­sensa
sellaisille ihmisille. Jotka tais­televat
uuden verotuspierustan puo­lesta,
voimme saavuttaa voiton. . ^
Kaksi tapausta ovat tehneet asian
sjTJäyttämisen miähdöttomaksi. E n ­siksi
Kilbornen ennäkkoraportti l i ­ka
viemäreistä ja puhtaanapidosta, ja.
toiseksi se tosiasia, että Ontarion kun­nallislautakunta
on . antanut Sudbu­r
y n kaupungille vain kuusi kiiukaut-ta
aikaa, kesäkuun 30 päivään 1956,
esittää käytännöilisen' suunnitelman
alueen yhdistämisestä.
; Tämä ei o l t u u s i asia. V. 1951 Sud­buryn
taholta esitettiin kunnallislau­takunnalle
anomus • M;cKini-kminan
;liitt.ämisestä Sudburyyn — mutta
jättäen. syi-Jään Copper Cliffin ja
Proodin. Anomus jäi hyllylle kol­meksi
vuodeksi kunnes v. 1954 kun­nallislautakunta
hylkäsi anomuksen
sen jälkeen, kuri sen Vuoden kaupun­gin
valtuusto ei tietänyt mitä pitäisi
tehdä. . ,';•;<
Monien vuosien ajan olen esittänyt,
että ainoa' ratkaisu pn. kuntien y/i-teenliittyminen,
mikä turvaisi Sud-burylle
saman aseman kuiii. Ontarion
muilla kaupungeilla on. kaikkialla
muualla pääteolllsuuslaltokset.: ovat;
vPaikalfeen;: jäi^estö-os^^ ^l'?'^!:kaupungin.rajojen sisällä Ja kaupun-tuuritouhun
aMcoi Naistenkerho i^- ^.^'l^",^ yj,'^^^^^^^
jestämällä, ohjelma-illan Jossa esitet-suur-
Montreal. — Montirealin CSJ:n
naistenkerhon vuotuiset :myyjäiset p i ­detään
joulukuun 10 pnä 710 Fulford
St. kello 8.30 ip.
Taasen tänä vuonna toiVpmme y h ­tä
hj-vää , yleisökannatusta , jorika
olemme aiiia ennenkin saanut ja sen
eteen me kokoi vuoden aina muun
toimintamme ohella t e e i ^ e voita­vamme.
; Paljon; ori meillä; taasen tarjotta­va.
; Sieltä saa sopivia Joululahjoja
keko'perheelle Ja ystäväjoukolle Ja
varmasti sopu hintaan ja kun vielä
otarhine hucmioon, että sukat, käsi­neet
ym. on käsm tehtyjä niin 'eipäs
enää sillä hinnalla saakaan mistään
liikkeestä. Myöskin • olisi otettava
huomioon, että naistenkerhon toi­minta
tukee j-leistä Ja paikallista toi­mintaa,
Josta on hyötyä kaikkieri työ­tätekevien
eteen. Niin pajori kun me
voimme, muistamme sairaita sekä
muuten huonossa asemassa olevia i h -
mlsiä, muistamallia heitä vieraskäjm-neillä
ja paketeila. N i i n Jö senkin
takia koettakaamme antaa kaikki t i i -
kemme naisten kerhon myyjäisille Ja
työlle, sillä meistä ei kukaan voi
tietää koska itse Joutuu seuraavaksi,
jollain tavalla avun tarpeeseen.
•MjTJäisisämme saa ostaa, voittaa
juoda kahvia • hj-TTlen leivosten kera,
tanssia ja, pitää hauskaa, aivan niin­kuin
kukin .haluaa lauantai-iltansa
viettää,' työviikon-' päättäjäisiksi ja
samalla antaa innostusta naisten toi­minnalle.
,;.-^'.'' . V '
Kiitämme suuresta kannatukses­tanne
Jo edeltäpäin. Haluamme tässä
tuoda esiin toisenkin asian, pyydäm­me
että pysähdytte oikein tosissanne
ajattelemaan että miksikä en minä
voivat levitä tarttuvan taudin tavoin muihin maakuntiin. N i i n kauan
kuin sortomenetelmiä sallitaan yhdessä maäkunnäsÄi.ön kaikkien
canadalaisten kansalaisvapaudet uhattuina, huolimatta siitä missä
maakunnassa rae asumme.
Kaiken tämän perusteella on annettava seka moraalinen; että .
aineellinen kannatus taistelulle munalukkolain kumoamisen hyväksi;
— ja j u u r i nyt on toiminnan aika sillä kysymys munalukkolain perus­tuslaillisuudesta
esitetään pian maan korkeimman oikeudenvalvoja-elimen
ratkai-stavaksi. .
j a ininä sekä itse kukin ota osaa
kerhomme toimintaan sillä Jäsenis­tömme
on l i i an pieni Ja Joukkomme
on hyvin laaja Jotka voisivat osal­listua
toimintaan. Ajatteleppas nyt
hyvä ystävä asiaa. Naisten kerhon
kokoukset on vain 3—4, vlkion väli-.
ajoin, minäpäs alan myöskin käy­mään,
teen voitavani kannan korteni
yhteiseen kekcion. Jospa kävisikin,~et-tä
seuraavaan kokoukseemme tulisi
100 naista lisää sUloin olisi toimintaa,
olisi aika vhkistäyää, meillä: kalkilla
että Montt-eal heräisi Ja tekisi i h ­meitä.
Tämä olisi naisten hartain
toivomus. Kuuimelkaapas kokous i l ­moitusta
sekä aikaa j a paikkaa, joka
kuulutetaan myyjäisissämme, älä Jää
enää odottelemaan tule mukaan.
Kerhon puolesta, Laina.
t i ln yksinäytöksinen ,näytelmä "Se
Suömalaiheh isisu''. Ilta onnistut kai­k
i n puolin hyvin paitsi yleisöä, olisi
mahtunut paljon enemmän haalin
Juhlasaliin. , ^ Z^- ',-•'
Perjantahia joulukuun 9 pnä on
ne naisten Järjestämät myyjäiset
jossa ;taasen näkyy näppärien; hyp­pysten
jälkiä. Niitä, ostamalla aut­taa
eteenpäin hyvää asiaa Ja hyötyy
itsekin, -siis ; mainittuna perjaritai-
Iltana kannattaa matkata Cliriton-haaliin
ss nyt on selvä, että siellä
kahvia tarjotaan.
Monien vaikeuksien jälkeen on
näyttämötyökin saanut alkmisa. V i l ­ho
Nyberg harjoituttaa kovalla k i i ­reellä
näytelmää "Vihtorin härlia-askel".
Idässä on Vihtori kulkenut
Toit05tj| voittoon sivuhyppylneen eli
harha-askelineen. Nyt voimme tääl­lä
Vancouverissakin nähdä j a kuulla
hänen hairahduksensa kun saavum­me.
Clinton haaliin sunnuntaina Jou­lukuun
11 pnä esitys alkaa täsmäl­leen
keUo 7 illalla. Tatu Pekkari­nen
on tämän näytelmän kirjoittaja
Ja se Jo sinänsä takaa, että; ei ylei­sönkään
tarvitse istua murheriiielel-lä
katsomcssa hymyyn vetää Jurom-mankin.
suurustingin kun seuraa y l -
läriiälnitim näytelriiän; esitystä. M a i ­nittakoon,
että ei ole pitkiä vällaikoja
sUiä näytelmässä ei ole kulisslnvaih-toa
Joten pitempimatkaisetkih ehtivät
kotiin ennen aamunkoitoa. Toivpm-mekin
runsaasta katsomoa tälle näy-.
telmäUe sillä palkitaan näytteUjäto-vereiden
sutiret vaivat siis tervetuloa.
Tervehtien, S. M .
gin rajoja laajennetaan, jos ne ovat
ulkopuolella, jä näin ollen ne Joutu­vat
maksamaan suurimman osan kuri-naliisveroisui..
E n ole pyrkinyt Sud-burylle
erikoisasemaa, olen vain
koettähut;-saada . Sudburya samaan
asemaan kuin muut kaupungit ni­mittäin
siihen asemaan, että teolli­suuslaitokset
maksavat oikeutetun
osuuden kunn3llisveroi.'.tä. ; Tämän
kantajiljohdpita minua on parjattu,
pn kutsuttu uneksijaksi Jiie. Tällä
kertaa riiinun kantani on todettu ole­van
olkea ja muut ovat joutuneet
tunnustamaan ehdotu'icseni todenmu­kaisuuden.
\
: Kilboirnen esittäriia ennakkpraport-tl
päättävästi osoittaa, että ehdotuk­seni
on oikea. Jos haluamme välttää
musertavaa verokuormäa kotiemine
kohdalta. Kilbornen raportin tär­keimmät
kohdat ovat seuraavat:
Maakuntahallituksen riiääräämä Jät-teidenkäsittelylaitcs
j a vleniärlver-koston
rakentaminen tulee maksa­maan
vähintäin o miljoonaa dollaria.
Raportissa ehdotetaan, että Copper
Cllff maksaisi $180,000 eli 2 pros. kus­tannuksista
kun sen sijaan kotien
omistajien Ja vuokralaisten kohdalle
jäisi 93 pros. summasta, joka koko­naisuudessa
on, noin kaksikolmasosaa
Sudburyn nykyisestä velasta.
.Nämä tosiauat; paljastavat alueem­me
epäoikeudellisen kUririällisen jaon,
kun tepUisuUsalueet on eristetty asu­tuskeskuksesta
eri kuritihi. Conistbi
nlssa Irico joutuu maksamaan 85
pros. ehdotetun uuden likaviemari-
V e r koston rakennuskustannuksista.
Port Colbornessa Incö maksaa 50
pros,' kunnallisista ve
Eikö - meillä täällä,
rikkaudet louhitaan, o
sama kohtelu; kuin n
geifisa?-
Tämän epäoikeuder
olen ehdottanut. Metr
; —• Sisältyen' siihen C
Prood — s,ellai6asHa ;r
verotus jaetaan mafc
teellä, ja samalla kert
tien; itsenäisyys. -.
Viime vuonna tätä
ehdotusta vastustettiin
la, että se oli "mielik
ja sen sijaan; luvatuin
kaivantbvoittoveroista.
oli ohitettu tämä ehdc
Jä siitä ei ole sen Jä:
mitään. Siitä ei edes
kuntavaalien aikana.
Sen. sijaan keksittlii
telriia Sudburyn kunn
muuttamiseksi hevos!
kauden kunnaksi toive
keimpla. määrärahoja
Tämä suurmitelma —
tyisl '— johtaisi ,kaik
kaupunkien muuttam
kunniksi, mihin Ontar
tulisi- koskaan SUostiu
Tämän sirkuskomei
vaihe ; On' ollut tolilna
liittäinlsestä kauptml
meidän, p i t i klireeliise
din liittämistä kaup
yhtä pikaisessa Järje
hylättiin. Sariialla ke
tuusihiehistä. esitti'. k;
tuustolle ehdotuksen
telmasta. Joka ori jät
mättä -hyliyllel kerääni
; ; Sanon pelkäämättä
tä — jos ehdotus Fröc
tämlsestä on asiallinen
kuutettu että se on —
ole mitään syytä niiks
taa ei voitaisi anoa, ^i
lähteen, Copper. Cllffii
Sudburyyn,
. Nykyinen valtuusto
Nero, joka soitti viul
palaessa. Jos valtuus
tellyt asiaa käytännöl
olisimme Jo voineet esit
nallislautäkunnalle. I
harhaanjohtavia suiinr
tarvitsemme sellaisia 1
kakäyvät asiaan kiin
Maanantaina teillä o
nestää sellaisen kunn
telmän puolesta mitä
dellhuudessa kysymys
haluatteko kotien, omis
van 93 pros. kuluista
sien; maksavan 2 pros.,-
uutta kunnallista jakoa
sä teollisuuslaitosten j
sen ; kerran -' maksetta)
osuutensa kunnallisverc
Tämä ori se pääasia,
dittava ;kaikkien ehdok
sevan kantansa, koska :
tava yastaus enneri; kes
vää,- 1956. Jos valitse
valtuuston, joka kann
kotimme tulee olemaan
tUimpi. Kysymyksessä
pelkät lupaukset, vaan
ne henkilöt. Joihin yo
suorittamaan tehtävä i
Me tarvitsemme edus'
tuustoa, sellaista, Jossf
tuna yhdyskuntamme
Vuoden 1955 valtuusto
' kaikkia osia — työtätei
oilut edustettuna. Si:
tuloksena ori, että pääk;
slttelemättä. Te voitt
män epäoikeuden muka
valitsemalla tänä vuc
edustajia.
.'Tänä vuonna olen a.
ehdokas Ryanin vaalipi
dän teitä antamaan m
tuksenne. Teidän edu
aina asettamaan,. ta vai
.— kotien omista jäin j
ten : — • edut' etutilalle.
apuanne taistelussa v
omistajille ja pikku
uutta jakoa ja Metro-äänestämällä
minun pu
nantalna joulukuun 5 i
n, Kuudes ja ihan viimeinen aviomies"
Puhuessamme '^ikuisesta morsia­mesta"
ja hänen elämästään, mei­dän
on puhuttava "suulla suurem­malla",
ja siksi annamme puheen­vuoron
Torontossa ilmestyvälle T r i -
bune-lehdeUe:
WoolwortMn ; miljoonaperijätäx
Barbara-Huttori solmi äskettäin kim-dennen.
Ihan "viimeisen avioliiton"
— oltuaan muutama kuukausi erossa
edellisestä miehestään.
Tällä kertaa Barbara Hutloiilsta
. t u l i paroonitar von Cramm. Vitme
%-uonnä -hän o l i mrs. Porfirio Bubirosa
— kokonaista kymnienen viikkoa.
K u n heidän avioerojuttunsa oli Do-mlnican
oikeuslaitoksen käsiteltävä­nä,
huvitteleva tyhjäntoimittaja, Do-'
mlnlcan "diplomaatti" Rubirosa se-
Utti, että he eivät sovi yhteen: han
tykkää ulkoilmaurheilusta, niutta
Barbara tykkää loikoa vuoteessa ja
hikeä koko päivän.
Tätä ennen Balrbara Hutton on
ollut prinsessa Igor Trubetsoi, mrs.
Cäry Grant, herttuatar Haugwitz-
Reventloft- Ja prinsessa MdivanI
Hänellä ori kohtuu ttomuusmaku
muidenkin seikkojen kuin miesten
suhteen. Esimerkkinä mainittakoon,
että, vuonna 1937 hän rakennutti R e -
genfs Parkiin,; Lontoossa WInfield
Housen, mikä tuli maksamaan $603,-
000^., .••^'^V-':; '
Huonekalujen Ja tarvikkeiden, mu­kaanlukien
kullalla päällystetyt pesu­huoneen
vesihanat, sanotaan maksa-
-neen noin kaksi miljoonaa dollaria.
Jo ennen sitä, ennenkuin hän peri
isoisältään joltakin miljoonia dolla­reita,
hän. tyrmistytti silloin suiuressä
talouskriisissä ollutta Yhdysvaltoja
ostamalla yhdeUä kertaa $20,000 a r ­vosta
leninkejä j a järjestämällä U-latsun,
missä oli 400 pulloa sampan-tjaa.
'Yksi parllsilnislUa maksoi
häneUe $28,000.
Hänen avioliittojensa ja txxhlaus-tensa
kertomus on kulterikin ikävys­tyttävä.
Paljon mielenkiintoisempi
on kysymys siltä, miten «e kaikki on
hänelle riaahdollista.
Tässäori-vain yksi tekijä: F. W.
heuttaisi täällä sensaai
Hänen mielessään olli
ki oli Frank WoolwortlT
neliä oUkövä k i i r e ,n
nassa enemmiltä ameri
Wool\vorthkaupoista <
VVoolTÄ-orth Co:n palveluksessa pn o i - i.tituutti; Ne antavat hj
l u t ; tuhansia miehiä ja naisia.
J a tämä sai alkunsa 1879 Jolloin
Frank Wirifield Woolworth avasi U t i -
cassä. New Yorkissa 5 sentin kaupan,
niissä, o l i 2 tai 3 työläistä hoitamas­sa
mj-yriiäläpöytlä. Se o l i uusi aja­tus.
Liike vaurastuit Wool\vorth
aloitti vuoden $350 pääpmalia__Ja
päätti sen $1,516 pääcmalla.
Vuoteen 1912 mennessä hän ra'sen-nuttl
Woolworth rakennusta, ensim­mäistä
nykyaikaista pilvenpiirtäjää,
mikä maksoi $13 miljoonaa. Kun hän
kuoli vuorina 1919 66 vuoden van-;
hana, Woolworthilla oli 1,081 kauppaa
ja hänen vuosimyyntinsä olivat $119
miljoonaa. ;
Vuoteen 1952 mennessä myynnit t
nousivat $700 ra Ujconaan vuodessa J a j
Woolwortxun liikkeiden palveluksessa |
o l i ; 93,0Cp työläistä yksinomaan Y h ­dysvalloissa,
Canadassa Ja Cubassä.
Vuoniia 1890,kirjoitti Frank Wool-tvorth
Englannista: "Mtoä katson,
että hj*vä pejmy ja kuuden pennyn
kauppa eloisan Jankin Johdossa a i -
velusxa monelle ihmlsel
koitetaan yhä enemmj
halpaa tavaraa; Ne va
män kuin hyödyllisiä V
muutamille ihmisille, ;
Barbara HuttcnUle r
ovat antaneet lukematt
nia dollareita ansaitsei
loja.
K&taä, mijoonat ovat:
mäläpöytien takana ol«
ja tehtaissa työskentel
siltä. ••'•';•;
'; .Mutta ei. ole ;mitää
ajattelulle, että avioliittt
re^tl ahertava Barbara J
taisi tätä.
Yiläolevaan on turha i
Mutta hyvä on se pi
silloin kuin herrat ja ]
tävät" sosialisteja, kom
niuita pikkUihmisiä "per
rikkomisesta, "naisten yi
Ja muusta samanlaisesta
tä. — JCänsäkoura.