Vapaus, February 2, 1928

              Sivu 2 Torstaina, helmikään 2 p;nä—Thnr., Feb. 2
V A P A U S iTMk. Oat, - . . . . . » i . i ^ . ^ riiitfiiM. iMUTiiUoea. Canuiaa Ja p«ti«nta<aa ]
T O I M I T T A I A T :
S. C. jrEtt, T. H. CAELSON. B. A . TENHtXNEJf, R. PEHKOXES.
kcpauied at cba PoM OfCca Dcpartseat, Otuira. aa aecood elaaa Butter.
^ ' VAPAUS (Uicrty)
Äa onJy c*taa «r FtsaUt Vorken la CaanU. pBWijJ»«4 la SoÄnry. Oat, e»«ry l<oa<Ur.
y—arliy, Wc4aeadar; Tfcaiadar aad Fhdar.
TILAUSHINNAT:
1 »k. 1*^, 6 kk- K J O . S kk. fl.TS Ja I kk. tlfiO. — yhijtrexoiiun Ja Saoneoi aeki »iiBafle
•ftoMiU*: I «k. »M. 6 kk. UM. i kk. t3J» Ja 1 kk. tl.00.
! ItMOTUSHIXytAT VAPAUDK8SA:
HaiaiuUBotakact «140 kerta. 93M kaksi kcztaa. — ArieeittMDisaaoilaotBkMt 50c paUutooaia. —
t n t a n a a i i a Imniiitr»»» SOc. kerta, tlM i kotaa. — SratTaiOauxakaet flXO kerta. $ZM 3 kertaa. —
•vioäcDaaotskact «240 koU. SXOO kakat kertaa. — Kidoailiiiocakaet tl M heru.' — Kaolemanilipotak-
$tiU kerta. SOe. liaisakaB kiit4>ila&*eeba tai aaittoriaiUi. — KalataaaticdoC Ja «MicibaMokM*
Mä: karta. DJ» kotma kertaa. — TilapiiiilaotuJica Ja ibaota*aeeattinriea on. Taa<tutae«a. OkatetUTa
tWc*iiAtfttt ctakilacs. — TUaakaia. J«ita ei aaaraa nka. ei talia lihaHlaiiia. paitai «aiimifttrn. Joilla
Järjestön asiat
Uutisten tuoreutta nimittäin ei että siellä ei suomalaisinia tySläisniä
mahdollisuuksia pysähtyä ratkaise ainoastaan lehden ^'niesty-1 ole suurm -^^^
mispaikka. Siihen vaDcuttavat rat- J^^^^^^l, usein vain sesonkityötä.
C. s. J:N SUDBURYN OSASTON LAUSUNTO
TP. K:N ALUSTUKSEN JOHDOSTA
V A P A U D E N L I I K K E E N K O T I P A I K A N JUUUTTAMINEN, OMAN T A -
L O N RAKENTAMINEN, L E H D E N L A A J E N N U S J A U U D E N PAI­NOKONEEN
HANKINTA
1. Kysymyksen herSttamiBen
Kun Canadan Suomalaisen Jär­jestön
toimeenpanevan komitean ta-t
e k t . . . aiot». O-otakae. piOi oUa k « « u ^ kaUa » i U n c t ^ ^ . i r U edeUUeal - ^ i ^ " - ^ » - I ^^^^tTlf„*^""°n iTZtl.^^^'
vay«i4ai l a s ^ t Ub«ty l a o a i a c . «3 Lor»a Prftati. 536W. |la tammikuuu 10 pm numcrossa ky-vapuuia.
k o M f t i : Ubertf tMiinf. 3S Vont St. Pakaii. «08. po*iaaou: Bo.>«. Smäbtj. o.a. jsymys Vapauden liikkeen muuttami-
'• 1 sesta pois sen nykyiseltä koti-pai- •.«^J^Ä^^-T^JS^i^n^^^ '^•^•^j kaita, herätti kysymyksen esUIe-ve-
—^ : : [—Itäminen tavatonta hämmästystä tä-
Jaa « t u auHoia takaaaa aaa raataaMa eaaSaZlMea kirjeaaeaaaa. kirjottakaa i»4elleea liikkaanbeitajas 1 IrälnisAn iä«Pni«fJin tlcMimnHoco»
iW»iiiitTtiini « l i e a a t s. V. K A N W A S T 0 . lUkkeaiAeitaJa. „M' , ilCCSKUUdeSSa.
Vaikka erinäisistä tp.km pöytäkir­joista
olikin . jö aikaisemmin käynyt
Amerikan työväenluton <<paoIueetfominis>> {pohtinut jossain määrin mainittua
* r »kysymystä, niin tuskin monikaan o-
Amerikan tyoväenliiton toimeen­sasi
odottaa, että tp.k. ottaa noin
panevan neuvoston, joka; on juuri
kokoontunut Miamissa, Floridassa,
puolesta on William Green ilmotta-nut,
ctta. Amerikan tyoväenliitto tu­lee
taasen noudattamaan "puoluee­tonta"
(joka todellisuudessa on työ-väenvaslaista)
politiikkaa Yhdysval­loissa
lähestyvässä poliittisessa
kamppailussa. Samuel Gompers yhä
elää. "Palkitkaamme ystäviämme ja
rangaiskaamme vihollisiamme" tu­lee
taas olemaan Amerikan työväen-liiton
virkavallan tunnuksena. Mi­tähän
Amerikan työväenliitolle ää-rimäisuskplliset
"intematsionalistit"
tässä maassa ajattelevat tuonlaisesta
"puolueettomuus"-politiikasta? ky­syy
tämän johdosta XVprket-lehti.
Yhdysvaltain työtilastojen osottaessa
työttömien lukumääriin jatkuvaa l i -
8ääntymistä< ja osakkeitten arvon
heilahdellessa New Yorkin pörsissä,
tuhansien kaivostyöläisten nähdessä
nälkää J^ennsylyaniassa ja toisten
Maailman proletariaadn imsi nousa
r " Vallankumousliikkeen kärsittyä
tappiolta vuonna 1923, seurasi jon­kunlainen
väsähtäminen, kirjotelaan
Leningradin Vapaus-lehdessä. Tätä,
jatketaan kirjotuksessa, käytti por
Varisto hyväkseen lujittaen asemaani'
sa. Seurasi tunnetun kaltainen ka-pitalisnrin
lujittuminen. Alkoi hyök'
käily''työväkeä vastaan,
JUseina viime vuosina on porva
vristo käyttänyt mitä kiivaimpia vai-notoimenpiteitä
kumousliikettä vas­taan.
Bulgariassa, Puolassa, Ita­liassa
y.m. on ammuttu ja hirtetty
tuhansia vallankumouksellisia työ­läisiä.
Kymmeniätuhansia on pantu
pakkotöihin ja vankiloihin. Porva­risto
on koettanut kaikkialla riistää
työväeltä sen aikaisemman vallbtuk-sen:
kahdeksantuntisen työpäivän.
Kaikkialla on pienennethr työpalk­koja.
Porvaristo on -kohdistanut
hyökkäyksensä myöskin sellaisia ani-matillisia
järjestöjä vastaan, joita
ei voida väittää vallankumoukselli­siksi;
Englannissa esim. vanhoilli­nen
hallitus, yleislakon ja kaivos­työläisten
taistelun tultua murre­tuksi,
laati ja hyväksytytti ammatti-liiltovastaisen
Ihin.
• Työväenluokka alkaa kuitenkin
selviytyä väliaikaisesta värähtymi-sestkän.
On jo nähtävissä paljoii
esimerkkejä, jotka osotlavat kään­nettä
viimeaikäiseasa' tilanteessa.
Kapitalismi kohtaa vastarintaa. Pro­letariaatti
valmistuu taisteluun. Työ­väestö
käy vasemmalle.
Tämän huomaa ennenkaikkcft
konunuiiistisen liikkeen vaikutuk­sesta.
Työväenliikkeen värähtymi-nen'
näkyi ennen ,myös vaaleissa,
kommunistien kannatuksen pienuii-dessa.
Mutta nyt, viimeksi kulu­neena
aikana, kommunistiset puolu­eet
saavat yhä enemmän ja enein-män
kannatusta. Saksassa, Puolas­sa,
Tshekkoslovakiassa, Ranskassa
^ kommunistit ovat vaaleissa saaneet
'paljoa enemmän ääniä kuin saivat
kaksi tai kolme vuotta sitten.
Tämän ohella tulee muistaa, että
muutamissa maissa, kuten Puolasr
sa, kommimistiset puolueet ovat ju­listetut
laittomiksi ja niiden on siis
toimittava "maan alla". Siitä huo­limatta
sielläkin kannatus lisääntyy.
Ktm kommunistit puolalaisen Lod-fiin
kunnallisvfialeissa vuonna 1^2
saivat vain neljätoistatuhatta ääntä,
niin vuonna 1927 saivat ne viisi-
Jcynunentätuhatta ääntä.
Kommunistien vaikutus lisääntyy
myös ammattiliitoissa. Ammattilii­toissa
niiden täytyy käydä tarmo­kasta
taistelua porvarillisen halli­tusvallan
tukemia sosialidemokraat­teja
vastaan. Monessa maassa, var-
-sinkin Saksassa, on kmomunistien
tullessa ammutuiksi Coloradossa, icevyeltä kannalta tällaisen vakavan
'tasapuolisten" oikeuslaitosten voi-1 taloudellisen asian. Vakiintuneen )a
mistaessa työnantajain lakkovastai-"y!«yisessä paikassaan hyvin edisty-
scn a»^s^e„e n, e^*s^tte.,tru^o^mi^^io n kayttoa jal ne.e n ty.ö v•ä en l,e htiliikk.e.en. .m.u.ut.ta. -
ZL , ,,, , (minen toiseen kaupunkiin, epamaa-
Yhdysvaltain hallituksen kuristaessa rgisiHä perusteUla, ^on todellakin
Nicaraguan kansaa, brittiläisen ja valcava asia.* *
amerikalaisen imperialismin välisten Heti alussa on syytä huomauttaa sii-vastakohtaisuuksien
kasvaessa päivä ?f yk^iPuoUsuudeste. että^.k- totsoi
. .. 1 . 1. ..J.. „l itsellään olevan kaikki oikeudet j u -
paivalta ja määrärahoja lisättäessä ngtaa tällainen iriitiUinen kysymys
suuren sotalaivaston rakentamiseen, j äkkiyllätyksenä järjestöjen keskus-näyttää
siltä, että työväenpuolueen teltavaksi, ja pikaisesti päätettä-muodostaminen
j'a työväen itsenäi- ^«'^»»./^"«styksen perusteella Sitä
...... . . .\ . ....... I tarkoitusta palvelemaan aniCettim
nen poluttinen toimmta ohsi valita- Lp^j,.„ juIigtiTg lehteen ja lähetet-mättömän
tarpeellista Yhdysvallois- tiin kiertokirjeet järjestöille kolme
sa. Ja se onkin tarpeellbta työläi-1 viikkoa ennen, kuin jäsenistöllä tai
sille ja työtätekeville maanviljeli.os?8to»"a on ollut tilaisuutta sanoa
....„ . -n • II M asiasta mielipidettään lehden pals-joille,
vaan ei greeneille ja vvolIeil-L^jjjg p^^igg/^^j ^oigeen. Tuollainen
le. He tulevat jatkamaan kapitalis- menettely sellaisenaan ei ole oikein,
tistcn puolueitten kannattamista,! Kun vihdoin jäsenistön suusta
vaiklca Amerikan kapitalistiluokkah«}ee "kapula" poistettua, tuotakoon
1 .1 M 1 i . . I esiin tässä koko työväelle tärkeässä
kaiken aikaa kokoaa voimiaan tay- kysymyksessä valaLusta toiseltakin
delleen havittaakseen Amerikan tyo- puolelta. Erikoisesti niitä tekijöitä,
väenliikkeen. Tällaista on Ameri- jotka vaikuttavat välittönaästi Va­kan
tyoväenliiton "puolueettomuus" liikkeen muuttoa koskeviin
ja "kansainvälisyys". [ fey«y"y^^«""v
Vapauden laajeonus
Kun Vapaus on ilmestynyt muu-
I tamia kuukausia viisi Icertaa ^^ikos-aa,
on se voinut edistyä jatkuvasti
vaikutus ammattiliitoissa vahvistu- Ja nopeasti siitä, mitä se oli kolmi-nut.
Norjan amihaUllisen Hikkeen P^l^^^^"^- ^ilaajamäärä on kohon-
. , ^ . . I „ li.»» nut vajaassa puolessa vuodessa noin
johtajat koettivat saattaa hittonsa tuhannella. Tätä saavutusta sanoo
Amsterdamin intemationaleen. Kom-1 tp.k. "yli toiveitten" tap^htuneek-munistien
onoistui yritys estää. si edistysaslceleeksi, ja näyttää teh-
Viitoe aikana on myös lisääntynyt P f ? " Jo^^opaätöksen, että
1 11 Y'M T 1 \ \. • 1 - H*yt sopu lahtea vaikka siimat um-lakkoliike.
Lakot ovat suunakin, jng^ga hosumaan lehtUiikkeemme
kuten kaivostyöläbten lakko Sak- muuttamisella,-, välittämättä .siitä,
sassa, samoin metallityöläisten lak- seuraisiko sellaista toimenpidettä
ko, jakot Italiassa j.n.e. Lakkoil-h^^J^^f?" perikatoon joutuminen, tai
, . , » u. ainakin suun velkaantuminen, jol-laan,
vaikka se tapahtuu enttain N^j^ jatkuvasti jouduttaisiin toista-vaikeissa
olosuhteissa. Italiassa esim. |maan tuota vanhaa fraasia: "oma
toimitetaan jokaisen lakon johdosta lehmä ojassa", ja pyytelemään ra-paljon
vangitsemisia. Amerikassa hallista tukea järjestöiltä lahjotus-käytetään
aseellisia voimia lakko-p^^y^J|^°i^?^ggggg,,„^^
kuluja ajanmukainen rakennus tulee
vaatimaan ylitse siitä, mitä yleensä
vuokran muodossa-joudutaan maksa­maan.
Kun siis taloa lähdetään rakenta­maan,
on tp.k. herättänyt puolestaan
kysymyksen, että Vapauden liike tu­lisi
muuttaa Torontoon, sekä raken­taa
sinne oma talo. Perusteluksi
tälle kysymykselle «BsitUalla esite­tään
kysymys uutisten "tuoreu­desta".
Tämä jo sellaisenaan osoittaa, että
tp.k. on lähtenyt ratkaisemaan va­kavaa
asiaa liian juntapuolisilla kei­noilla.
4. Mika on ke^Eostelan tärkein ky­symys?
iMeidän mielestämme on ensimäi-senä
tekijänä otettava huomioon
liikkeen muuttoa ajateltaessa seu­raavat
seikat: 1) paljonko muutosta
tulee kaikkiaan' olemaan liikkeelle
kuluja, 2) kuinka suuri velkataakka
jäisi liikkeemme kannettavaksi, ja
3) miten velka voitaisiin tulevai­suudessa
saada maksettua?
Toimeenpaneva komitea ei ole
tässä suhteessa esittänyt mitään
tarkkaa kustannusarviota. E i edes
perusktatannuksista, jotka väittä- listen uutistoimistc^en sähkösano­matta
olisi pitänyt olla yksityiskoh- mistä on roskakoriin menevää tava­ta
lehden tilaajamäärän laajentu-|nee J " ^'^^^^^^ voitu saada
misesta johtuneena täytyy lehti vai- vaivalla on ^^^täVä
raist§ta viimeistä riviä myöten edel­lisenä
päivänä, että sitä päästään
heti aamusta varhain painamaan
seuraavana päivänä. Tämän kautta j sen Jarje
uutiset vanhenevat täsmälleen yh- miteaan.
della vuorokaudella- Mutta se on
vanhan painokoneen, eikä paikan
syy. Eikö tp.k. ole tästä tietoinen?
'Maanantain lehteen nähden on a- ;"rr".-^:j soitaisiin Toronton suo­sia
vieläkin pahempi. Siita valmiste- l^ta ^^si^^n ^»^.^^^^j^-^^aa viras­taan
osa jo perjantaina ja loppu
lauantaina. Se makaa valmiiksi la­dottuna
44 tuntia, odottamassa pai-
Toronton osaston Jä^^^^a nittava
määrä vakiintuneita paikkakun-nalla
nvsähtyviä jäseniä Suomalai­sen
Järjestön toimeenpanevaan ko-
OMsi siis kokolailla paljon uskal­lettua
lähteä työllä ja vaivalla ra­kennettua
lehtilukettämme muutta­maan
Torontoon vain siinä mielessä.
siten voitaisiin Toronto
malaisten järjestötoimintaa
Erinäiset tilastot osoittavat, että
- t. - „ „ „ « f o ? , o Toronto on ollut tavattoman heikko
niin juttu olisi sama. (Ainakin
tp.k.-n jäsenet olivat vastustaneet
yötyön tekoa viime kesänä pidetyn
edustajakokouksen aikana.)
Kun liikkeelle hankitaan uusi pai­nokone,
voidaan uutiset saada vä-verrattuna,
mitä suurol<-!i pp
kunnalta voitaisiin odottaa. Dmo»
tnksia, painotöitä, rahanvälityivb.a,
laivapilettien myyntejä, lehtitilauk­sia
ja kirjojen myyntejä on ollut ko­vin
vähän (Näistä seikoista annet-nokone,
saaaa va- ^ -f^JcTvnlitniTiPT, selostus liik-hintäin
vuorokautta aikaisemmin tanee yksityi^ohtam^^^
kaikkialle, vaikka liike Pidetään! keen johdon^^a^^^^^^^ "
Sudburyssa. Myöskin maanantai tassa lähemmin kajota.)
8. Loppulausunto'
Kun toimeenpanevan komitean a-giteeraavan
kirjelmän lopussa lau­sutaan,
että sillä ei ole tahdotta a-jäaoiToronton
suomalaisten työläis­ten
kantaa tai intressejä, niin tun-»
tuu kovin ihmeelliseltä kenen intres
lehti voidaan suurimmalta osaltaan
valmistaa maanantaina, ja painaa
yhdessä tunnissa' iltapäivällä. Nyt
painotyö ottaa koko päivän.
Näihin asti ei ole Vapaudella ollut
sähkösanomayhtesrttä, sillä se on
Canadassa äärettömän Icallista lystiä.
Jos se yhteys otetaan, niin s© mak-sellaisesta
edesrästuustav ^ ^
mielipide sattuman varaan pem^
vassa äänestyksessä sattuisi
•maan ja Vapauden'liike •
muuttamisella ajettaisiin
koon? Tp.km olisi luullut
saa saman Torontossa kuin Sudbu- j sejä tp.k. sitten on lähtenyt aja-ryssakin,
mutta työväenlehden toi-lmaan ja muuttokysymystä näin pit-mittamisessa
se ei ole mikään rat-ikälle valmistelemaan jäsenistönse-kaiseva
tekijä. Suurin osa porvaril- Iän takana. Asiasta ei ole tietääk-ipuistavan
entisen lehtiliikkeen^
kohtalon, eikä lähtevän keiao^^
sssti synnyttämään riitaa j ä s^
tömme keskuuteen aivan aiheet^!
masti.
Vapauden liike on Sudburyssa oj.
lessaan alkanut tyhjästä ja hanldö!
nut itselleen noin $40,000 omaistm.
den, tehtyjen lahjoitusten Ijsjfe
Ollaan juuri otettu askel le]S
laajentamisessa, joka on menesijttrt
tyydyttävästi siitä syystä, että l£
kettä on johdettu kunnollisesti j .
saatu lehteä hiljalleen parannettnV
Puutteellisuuksia on vielä palJM
mutta ne'voidaan poistaa aikaa voi
taen yhtä hyvin Sudburyssa kuin To.
rontossakin.
Kun asia tullaan lopullisesti äi
nestyksellä ratkaisemaan tulisi jäse-nistön
painaa visusti ihieleensä
seikka, että Torontossa tai missään
muussa suurkaupungissa tahansa ei
voida Vapaudehteä painaa niia
halvalla tilausmaksulla kuin pienessä
kaupungfissä. (Lehden muuttamista
seuraisir automaattisesti myöskin
lehden tilaushinnan koroittamioea
huomattavasti. Ja lamaannuskauden
sattuessa saattaisi liikkeen velkaan-tuminen
asettaa raskaan taakan jä-senistön
harteille.
Siitä syystä ehdotamme, että kaik-kialla
äänestetään toimeenpanevan
komitean tekemää esitystä va«twm
siinä kohdassa, joka • koskee Vapau­den
liikkeen muuttamista Sudbu-rysta
Torontoon, tai jonnekin rauu-alle.
Vaikkakin otamme huomiooft
laisia vastaan. Saksassa seulotaan kuitenkaan saa toimia pelkkien toi-kommunistit
jokaisen lakon jälkeen veiden ja sattumien varassa, vaan
työstä pois, niin että Berliinin kom- tarkkojen laskelmien ja perinpoh-
m....u.>n.:i<s,t»i::j^avr:joe<s,tt;otn„ kahdeksastatoista- ^jä^is.ej n^ ^ ^h.a^r.k.i^n^n an perust^ee^ljla^.^ T^ä^t^ä^ ^
tuhannesta jäsenestä on työttömänä huomioon, että Vapauden liikkeen
lähes kahdeksankymmentä prosent- niiuuttaminen ei ole sellainen kysy-tia
n»ys, joka ei kaipaa mitään paik-h
Kahden viime vuoden ajalla en l^^nsa pitäviä laskelmia tuleyaisuu-
1 , .. . , . teen katsoen. Päinvastoin kaivataan
tapahtunut myös monia proletariaa^ n,itä tarkinta harkintaa etenkin ta-
Iin rjmtäyksiä. Saccon ja Vanzettin loudellisten kysymysten ratkaisussa,
jutun johdosta käytyyi» kamppai- Jotka seikat tp.k:n alustuksessa on
luun otti osaa miljoonia työläisiä. Jf*^'*^ kokonaan sattuman varaan.
„ , , . ^ ^i... \ ' , , , I Ntimerollisia laskelmia ei ole esitet-
Englannm kaivostyöläisten lakko L y liikehuoneuston rakentamisesta
osotti suurta joukkotoimintaa. Hei-1 ja sen tontin ostohinnasta, eikä l i -
näkuussa 1927 tapahtui Wienin työ- Uääntyvistä postitusmenoista, palk-väen
kapina. Ranskassa on kuohun- J^^" kohoamisesta, ja monista muis-
•• 1 1 j T. 1 I ta lisäkustannuksista, mita suurkau-laa
sptavaea keskuudessa. Puolassa pungjn liikkeillä on.
pantiin neuvostoedustajän, Voikovinj 'Siitä syystä meidän on ensin pääs-märhan
johdosta toimeen suuren-1 tävä selvyyteen, missii lehtiliikkeem-nioijien^
midenosotus.
pantim toimeen punaisten rintama- gYMYS. Vasta sen perusteella voi-micsten
päivä, jossa vannottiin Neu- daan ratkaista lehden laajennus, o-vostoliiton
p'uolustuksen vala. Lo- huan talon rakentaminen, uuden pai-kakuun
vallankumouksen lO-vuotis-. P^*»"?,*^»! hankinta ja monet muut
— " • L j . ••• • » » k - .Sivuseikat. Tp.k:n alustuksessa sa-paivan
johdosta järjestettiin en Lataan liikkeen rahavaroista, että:
maissa mielenosotuksia ja monen "Kun Vapaudella on riittävästi ra-monia
lähetystöjä lähetettiin Neu- ^aa oman talon saamiseen^ ja ko-vosto•
lu tt.oo.n. .. . V. iim, e^ ^ a,i k,a na• ova.t viela hiukan laajentamisens ekmäa ^h jdäoäl
suuret tyovaenjoukot kokoontuneet listen alkuvaikeuksien varalta," jne.
kuulemaan NeXivostoliitossa käynei- Niin tämän johdosta meidän tulee
den edustajiensa selostuksia. huomauttaa, että nuo rahavarat riit-
Neuvostoliiton kommunistipuolu- mainittuihin tarkoituksiin vain
/ i . 11- -1 • \ " j • » Isunä tapauksessa, että toiseen kau-een
(holshevikien) viidestoista edus- p„„kiin muutosta johtuvia lisäkus-tajakokous,
lausutaan lehdessä lo-|tannuksia, ja suurkaupungin k a l -
puksi saattoi hyvin todeta, että ly- M"^ tonttimaan ostamista ei mainittu-hyen
hiljentymisen jälkeen on nyt If" kustannuksien TTsäksi tule.
työväenliikkeen kohoanunen ja huo- nä tapauksessa, että liike pidetään
mattava työväen laveain joukkojen edelleen iSudburyssa, missä perus-
Vasemmistuminen. J kustannuksiin katsoen päästään
innostakoon tämä, kuten se epäi- P^^"^ ^^^""^"^V^^^^^^^^^^
lemättä tekeekin, tinkimättömäHä] 2. Oman talon Urpeellisnus
luokkataistelttk.a. nna.l la olev. ia työ- Hyvällä syyllä voidaan olla yksi-laismeilua,
-naisia j a -nuona entisiä mieliset sutä, että Vapauden leh-tarmokkaampiin
ponnistuksiin va- tiliike välttämättä tarvitsee oman
listamis- ja järjestämistyössä. toimitalon. Tämä seikka on jo jätet-
'ty liiankin pitläksi aikaa lepäämään.
Verrannollisesti voidaan osoittaa,
Se, joka vähimmässäkään I ™iten pienien paikkakuntien osastot
määrässä heikentää rautaista puo-'**^^* rakentaneet suuria haalihuone-rin
aikana), se todellisuudessa aut­taa
porvaristoa .proletariaattia vas­taan."
— Lenin.
kehuoneuston.
Tyjöväen lehtiliike tulee edullises­sa
keskuksessa pidettynä lyhyensä a-jassa
tuottamaan takaisin sen, mitä
taisesti hankittuna, kun kerran a-sia
on. osastoille keskusteltavaksi
heitetty. Ainoa seikka mitä tp.k. on
lausunut talon rakentamisen suhteen
on seuraava: " . .talon hankintaikus-tannukset
tulee kaikissa (kaupun­geissa)
kohoam.aan suunnilleen sa­maan."
Kuinka paljon tuo "suunnilleen"
sallii numerollisia eroavaieuuksia;
sitä emme tiedä. Mutta sen tiedäm­me,
että Torontossa rakennustyö­läisten
palkat - ovat tuntia kohden
35—40 senttiä kalliimmat kuin Sud­buryssa.
Mutta kaikessa epämääräisyydes-säänkin
tuo lausunto kohdistuu vain
rakennuksen rakentamiseen. Alus­tuksessaan
tp.k. ei hiisku halaistua
sanaa • tonttimaan hankinnasta, eikä
esitä sille kustannusarviota. Tontti­maan
hankinta suurkaupungissa on
kuitenkin siksi suuri tekijä, että ra­kentaja
joka sen jättää huomioon
ottamatta, ei kykene mitään ennak-kolaskelmiaan
pitämään sellaisina,
että ne vähääkään osoittaisivat to­dellisten
menojen suuruutta.
Sudburyssa ',01^ jo liikkeelleinme
ostettuna tilava tonttimaa, keskel­lä
kaupunkia j a pääkadun varrella.
Siihen ajanmukaisen ja tarkoitus­taan
vastaavan talon rakentaminen
voi tapahtua nykyisten hintojen pe­rusteella
'$9,000:11a; uuden paino­koneen
hankinta $6,000; tontin
hinta '$3,000, ja muuttokustannuk­set
$500. Siis peruskustannukset tu­lisivat
Sudburyssa kohoamaan roh-kieasti
arvioituna yhteensä $18,500.
Näihin menoihin riittäisi Vapau­den
nykyiset varat ja Jäisi vielä jo­ku
määrä ylikin käyttövaroiksi. Sil­loin
olisi koko omaisuus velattomana
ja liikkeen eteenpäinmeno olisi
taattu: ,
Mutta miten on asianlaita Toron­toon
muutettaessa? Ensinnäkin pe­ruskustannukset
.tulisivat huomatta­vasti
suurenemaan, kaikissa muis­sa
suh1;8issa, paitsi painokoneen han­kinta
olisi sama. Kelvollisesta ja kyl­liksi
tilavasta tonttimaasta liikeka­dun
varrella tulisi Torontossa mak­saa
kaikkein vähimmässäkin laskus­sa
ainakin $15,000 y l i sen määrän,
mitä saataisiin Sudburyn tonttimaas­ta.
Siis noin $18,000. Rakennuksen
rakentaminen tulee Torontossa ai­nakin
yhtä neljäsosaa kalliimmaksi,
vähimmässä laskussa/$2,500. (Muut-tokulut
suurenevat seuraavista ssris-tä:
jokaisen koneen hajoittaminen
ja huolellinen laatikkoihin pakkaus,
kuljetus hiolemmissa kaupungeissa
ja rautateitse, sekä vihdoin koneiden
uudestaan kokoaminen. Sudburyssa
koneiet voidaan muuttaa melkein ko­konaan,
matkan ollessa noin 300
jalkaa.)
Lisättynä tähän painokoneen hin­ta,
tulisi Torontossa olemaan perus­kustannuksia
$38.S0O.
Tähän eivät Vapauden nykjriset
varat riitä läheskään. Torontossa
joutuisi liike jäämään ilman käyttö­varoja,
suuren velkataakan alle, ja
"Työkansa"-vainaan haamu saat­taisi
ruveta ioonisesti irvistele-mään,
kun tulopuoli muutenkin tu­lisi
pienenemään, ellei tilausmaksua
erittäin suuresti koroitettaisi. (Se
taas vähentäisi lehden levikkiä.)
Vasta tämän jSkeen voidaan joh­donmukaisesti
ryhtyä tarkastamaan
muita seikkoja, kun olemme saaneet
selville suunnilleen peruskustannuk­sia
koskevat lisämenot. ,
raa, joilla ei voida työväenlehden
palstoja täyttää,
Tp.k:n lausunnossa aivan liian
paljon kiihoitetaan n.s. "uutisnäläl-semme
ainoankaan osaston mielipi-; sen, että tässä piirissä on suhteelli-dettä
julkisuudessa ilmennyt. Jos
jotkut yksilöt ovat asiasta käyneet
kirjeenvaihtoa, niin sellaisella perus­teella
ei olisi asiaa pitänyt äänestyk­sen
> alaiseksi esittää, sitäkin suurem-lä".
Päinvastoin pitäisi johtavien i maila syyllä, kun viime kesänä pi-orgaanien
liiankin hyvin tietää, että
työväenlehtien tulee ensikädessä
palvella työväen ja farmarien yleis­tietojen
levittämistä ja valistusväli-neen
tarvetta. Tietysti uutispuoli on
tarpeellinen ja uutiset saatava mah­dollisimman
tuoreina. Mutta se kui­tenkaan
ei ole, eikä saa olla työ-väenlehdelle
pääasia. Jos lehtemme
julkaiseminen riippuisi etupäässä
uutisista, niin siinä tapauksessa se
voisi tyydyttää vain yhden paikka­kunnan
**uuti8nälkää", mutta muut
seudut kuitenkin jäisivät huonom­paan
asemaan. •
Nykyään oh Vapaudelle saatu tuo­reimmat
uutiset 'Ottawan ja Mon1>*
realin lehtien välityksellä idästä, ja
Winnipegin lehtien välityksellä län­nestä;
Yhdysvalloista Daily Worke-rin
ja Federated Pressin kautta, se­kä
lukuisien Europan maiden leh­tien
kautta europalaisia uutisia.
Vapauden nykyiset uutistoimitta­jat
ovat selittäneet, että .nykyään
käytettävät useat tärkeät uutisläh­teet
on saatu avattua vasta kulu-
;neen syksyn ja talven aikana. Ja
uusia suunnitelmia on olemassa. Tar­vitsee
vain viitata siihen, että yhä
kehittyvä radion ja lentopostin
käyttö tulee takaamaan kyllin no­pean
ja kelvollisen uutisten saannin
Vapausi-lehdelle Sudburyynkin, si­käli
- kuin työväenlehti "tulipalouu-tisia"
tarvitsee ja voi käyttää.
detty S.J:n edustajakokous oli yk­simielisesti
sillä kannalla, että Vapa­uden
liike tulee pitää edelleenkin
'Sudburyssa. 'Ne mielipiteet lausut­tiin
t u l e v a i s u u t t a , eikä vain muuta­maa
kuukautta silmällä pitäen.
Nämä seikat ovat olleet varsin hy­vin
tp.k:n tiedossa. Eikä sen ta­holta
esitetty edes alustusta liikkeen
muuttamisen suhteen edustajakoko­ukselle,
vaikka jo silloin hyvin tie­dettiin,
että uuden koneen hankinta
ja sen ohella talon rakentaminen on
edessä.
Millä tv.k. voisi vapauttaa itsensä
sesti eniten jouduttu uhraamaan Va­pauden
liikkeen hyväksi, niin silti
katsomme asiaa koko Canadan suo­menkielisen
työtätekevän väestön e-dun
kannalta. Myöskin Sudburya
paikallinen työväenlikke tulee ke­hittymään
ja laajenemaan sitä mu­kaa
kuin paikkakunnan suuret
teollisuuslaitokset alkavat täydellä
voimalla työskentelemään. Siis vas­taisuuteen
katsoen tulee tässäkin
suhteessa olemaan liikkeen taloudel­liselle
edistymiselle suuri apu.
Pitäkäämme Vapauden liike ny­kyisellä
paikallaan, 'Sudburyssa,
missä sen edistyminen on parhaiten
turvattu.
Ylläoleva lausunto luettu ja hy­väksytty
S. J : n Sudburyn osaston
yleisessä kokouksessa, tammikuun
29 pnä 1928. •
6. Lehden muu sisältö
Ontuvana puolena tp.k:n selostuk­sen
tässä osassa on se, että siinä on
jätetty sivuseikaksi lehden tärkein
sisältö, ja kiihoitettu etupäässä vain
uutiskysymyksellä. Vjapaus voi Sud­buryssa
ollen palvella Canadan suo­menkielisen
, työväestön lehtitarvet-ta
ainakin yhtä hyvin kuin Toron­tossakin,
sen yleiseen sisältöön kat­soen.
Vaikkakin toimittajat voisivat aina
joskus olla Torontossa mukana suu­remmissakin
työväenkokouksissa ja
saada niistä aiheita, niin se ei vielä
riitä. Työväenlehden toimittajilta
vaaditaan nykyään koko maailman
asiain seuraamista, samalla suora­naista
vuorovaikutusta varsinaisiin
työläisaineksiin. Elleivät ^toimitta­jat
voi sitä tehdä pienessä'kaupun­gissa,
niin silloin vielä vähemmän
suuressa keskuksessa.
Kun siis otamme huomioon siir­tolaisväestön
erikois-aseman, . psyko­logian
ja työalat, voi suomenkieli-nen
lehti menestyä paremmin pie­nessä
kuin suuressa, kaupungissa.
7. Lehden leviäminen ja asutus-seudut
Pöjrtäkirja
tehty N§wygo Co :n kämpäl­lä
36 Algomalinjalla, 23 päi­vänä
tammikuuta 1928 käm­pän
työläisten yhteisessä ko­kouksessa.
1) Kokouksen avasi K. Ollin-mäki,
joka valittiin puheenjohtajaksi
ja kirjuriksi I. Ainos-oja.
2) Otettiin luettavaksi L. "V^. L
U:n Sudburyn piirin sihteeriltä,
Tuomaalalta tulleet alustukset ja
sääntöehdotukset ensi kevänä Port
Arthuirissa pidettävää union vuosi-konferenssia
varten ja hyväksyttiin
ne pääpiirteissään. Keskusteltiin
myöskin piirin edustajaehdokkaista
edellämainittuun piirikonventsioniin
ja hyväksyttiin SudbUrjm kokouksen
asettamat ehdokkaat. Piirisihteeri-ehdokkaaksi
Hautamäen keralla eh­dotettiin
tältä kämpältä Rudolf
Hulkkoa Port Arthurista, jonka
eräät henkilöt tiesivät kykeneväksi
tähän tehtävään,
3) Otettiin keskusteltavaksi Va­paudessa
julkaistu LWIU:n kokous-selostus,
joka kokous pidettiin Sud­buryssa
viime joulukuun 25 pnä.
Tältä kämpältä valittiin nim. ko­koukseen
edustajaksi J . Vuokko, ke­räten
hänelle matkarahoiksi $20.50.
Vapauden kokousselostuksessa kui­tenkin
oli, ettei AlgomalinJalta saa­punut
yhtään edustajaa. Koska kui­tenkin
Vuokko väittää kokouksessa
olleensa, päätettiin pyytää asian­omaisilta
asiaan selvitystä.
K. OUinmäki, i. Ainos-oja,
puheenj. sihteeri.
Pöytäkirjan tarkastajat:
J . Rajala, , J. Salo.
- l!.aeUaolevasta on viime maanan­tain,
tammik. 30 pvän numerossa
aluesihteerin antama oikaisu asian
suhteen. — Toim.
TYÖVÄEN URBEItll
Tuleeko mnnton tapahtua uutisten
vuoksi? .
^ Toimeenpanevan komitean /herät­tämä
muuttohomma on asiallisesti
perustettu vain yhden ^'kortin" va­raan.
Se on tuo paljon väitelty uu-tiskys3miys.
l ^ . km väitöksen , mu­kaan
tulisi automaattisesti Vapau­desta
parempi uutislehti Torontossa.
Tuo väitös on kuitenkin vain osit­tain
oikea. Sikäli kuin on k^ymyk-sessä
uutisten toinuttaminen Vapau­den
välityksellä Torontossa ja sen
ympäristössä oleville lukijoille, niin
sikäli tuo väite pitää -paikkansa.
Silloin kun Canadan suomenkieli­sellä
työväellä on vain yksi päivä­lehti,
niin paikkaan katsoen nykyistä
asutusperustaa silmällä pitäen on
mahdottomuus löytää edullisempaa
keskuspistettä kuin Sudbury on,
Keski- ja Pohjois-Ontario ovat nyt
JO ja tulevat olemaan pitkän aika-johtavassa
asemassa Vapauden le­vitykseen
ja koko suomenkieliseen
Järjestötoimintaan nähden. Tämän S^?.'*'' Port Arthurin piiri, joss.a
Kuitenkin ollaan riippuvaisia etu­päässä
puunjalostusteollisuudesta ja
je saattaa erinäisinä aikoina olla , . .^««cxu«o,
hyvinkm lamassa. Se myöskin vai- raataja ei hänen mielestään
Kuttaa suoranaiss.<;ti i ä i - i n e f x * . . , - — - - -uannut h p f i •«riiTv./.;.^^
Kilpailukutsu
Ainoastaan täten kutsumme kaik­kia
C.S.vT. U:liittoon kuuluvia seu­roja
jäsentensä kautta osaaotta-maan
C. S. T, Uliiton hiihtomesta-ruuskilpailuihin,
jotka asianomaisel­la
luvalla järjestiimme Sudburyssa,
Ramsay Lakella tämän kuun 18—19
p:nä.
Runsasta osanottoa toivoen, val-oniina
vastapalvelukseen vointimme
mukaan, merkitsemme urheiluterveh-dyksin
V . . j a U.-seura Kisa
J. Seppälä, Aune Ritari,
puheenjohtaja. 'sihteeri.
Kilpailuohjelma: Lauantaina hel-mik.
18 p:nä kello 4.30 ip. 5 km.
hiihto, yleinen. — .Sunnuntaina hel-mik.
19 p:ri^ klo 2.30 ip, 10 km.
yleinen; 10 km. ikämiehet yli 35 v.
ja 3 km. naiset.
Määräyksiä: Voimassaolevia sään­töjä
noudatetaan. 10 km. hiihto on
samalla kilpailu joukkuemestaruu­desta
ja A . Heiskasen lähjottamasta
kilvestä,. jossa huomioon otetaan
kunkin seuran kolmen parhaan mie­hen
tulos seuiransa hyväksi. Ikä­miesten
saavuttama tulos otetaan
myös huomioon jovkkuekilpailussa.
Mestaruuksien voittaijille annetaan
kunniakirjat. Palkintoja jaetaan:
3x10' km. joukkuehiihdosta kierto­palkinto,
kolmasti voitettava, sekä
kolme palkintoa jokaisessa sarjassa.
Ikämiesten on esitettävä ikätodistus.
Kilpailijan on ilmoitettava missä
sarjassa kilpaUee. T.k. 14 p:ään
mennessä ilmoittautuneille vapaa
asunto. ' .
Ilmoitukset osapotosta tehtävä
osoitteeUa: Aune Ritari, Box 69,
Sudbury, Önt.
•Mutta ei sen pidemmältä.
taan. suoranaisesti järjestötoimin­Jos
Quebecin puolella alkaa teol-hsuuden
kehitys kasaamaan suoma­laista
työläisainesta sinne, on se
vasta tulevaisuuden asia. Silloin
siellä saattaa myöskin nousta järjes-totoimmta,
joka nyt vielä on hvvin
hajanaista. *
Toronto on nykyään sellainen kau­punki,
että siellä suoritetaan suu­rimmalta
osalta kevyttä vahnistus-teollisnutta,
jossa suomalainen työ-laisames
on hyvin pienilukuisesti ja
epävakaasti osallisena. Siitä johtuu
KIRJE BRANDERIN ALUEELTA
, vEnsin kun tulin täUe kämpälle,
nun huomasin tavattomasti petty­neeni,
kun ole^ vasta vähän aikaa
talla perukalla ollut. Kaiket Uta-puhteet
täällä vain nämä "soppa-luut"
keskustelevat miten paljon
tuh toitä tehtyä ja kuka on paras
mies Oh täällä myöskin eräs eläjä,
HackseU, tai mikähän Ue oUut —
lahti täältä Sudburyn perukoille -1
ja han oli niin mahtipontinen, että
pannut heti viimeistä voimaansa työ-hon
mjfentyään, niin tämä herra säk-k
^ i heti armotte. Tällä kämpällä
a etaan puoli viiaen aikaan aamSla
ylos ja heti työhön kun ehtu hiuk­kasen
puraista.
^ Kävin Branderin offiisissakih. kun
^hn tänne kämpälle ja kysyin pS^
kaa. etta mitä sitä maksetaan. Vas­taus
oh: WeU, neUästä v i i t e e nW
meneen doUariin. — Tässä oHS -""i^^r*^' että joka ei ole \ K sneann tuahpmeUmea" n supoaslikoassna. , niin h"«ä»nn saSa
Sellaista täältä kuuluu.
SaidtSte.MarieDimäsia
"KORKEIN TUOMARI"
eli "Veljesvihaa no 2" on mahtava
4-naytöksinen työväen luokkanäy-telma,
Jnivaten aikoja Suomeäsa vv.
1919—20, siis noin vuosi jälkeen
Kansalaissodan. Tämä näytelmä on
jatkoa "Veljesvibaan", joka esitet­tiin
viime lauantaina. Tässä samai­sessa
näytelmässä tulee esine miten
korkein tuomari" tekee tehtävänsä
Suomen verenhimoisissa lahtareissa
yw)si pen jälkeen kun he työläisiä
joukottiain murhasivat. Samoin siinä
hyym, s^iittuvasti kuvataan niitä ai-foja
joll/iin Suomen veriin hukutet­tu
työväenliike utidelleen alkaa nous­ta
>im^taan, miten he joutuvat
kaikenlaisten . vaikeuksien, kautta
jatkamaan uudelleen suuren vapaus-h^
eei^ työtä, joutuvat" urkki joiden
v f ° ^ L . *^®mJsiin, vankileireiltä
Karkaa>msia y.m. Tässä näytehnässä,
samoir| kuin edellisissäkin, ylläpi-
^ htonooria Santtu, niin juktiin
banttuj^ samoin esiintyy sii^a Vaa-rala,
Hanna, Juhola, AnnaT^Valto-