Vapaus, May 16, 1928

              OMintJI UAm-
T O I M I T T A J A T :
8. C KEXL. T- H. CABlÄM*. B. A. TENHCXfat.
TILAUSHnCiAT:
I vk. HJO. < kk. rv>. S kk. I1.7S }• 1 kk. »lÄ). — fhärftSloiiin i* Soomeea »eka Bi»a«I>
mtkemmOa: 1 vk. 16X0. 6 kk. «3^0. 3 kk. 92X0 J* 1 kk. «UM.
Uktcca «lot»t tl»/>.«-v^ piUi olU kmuatimt kdlo 12 UmmyButpiii-ia edtlliifBi «rkij>ii»i«i.
•«y«iidea toiaimis La>ctt7 Boildia». 33 Lonx Street. PnkeUa S3£V.
Tftadn koattori: UUrty B«iUi»«. 35 Lonf St. Puheli» 1038. Po«lii»aU; Bo» 69. Sadbory. Out.
Ceaenl «rfrertUJng «te» 7Se. per eol. ioch. Miaimaa eUn« to* ia»«rtJon 7Se. Tke V«p«ju
h a * tx*t a4Teni£ss mr#'"'" uaong i&e Flnsiak Peopla ia Ctnid»,
I M ette mUloia KhscM ua »««tAa«a enKiaiUeea kjijeeteenn», kiijottaku otulelleca lukkeeskaUaJaa
HBpocaHaelU alaelB; J> V . KAXKfeTO. liikktcnhoitai». ; ^
Keskiviikkona, toiikpk. 16 p:nä—Wed>, May 16 No> 1928
a. PEHKONEN.
Sovittelulautakunta auttoi General
Motors-yhtiötä uuteen hyök­käykseen
valmistautumisessa
Is
General Motors-yhtion ja sen Os-hawan
tehtaan työläisten välistä
palkkariitaa käsitelleen sovittelulau-takunnan
selostus annettiin julkisuu­teen
joku päivä sitten. Lautakun­nan
muodostivat tuomari J. H. Den-ton,
Torontosta, joka toimi puheen­johtajana,
W. E . Davis, Oshavvasta,
toimien' yhtiön edustajana ja James
Simpson, Torontosta, työläisten; edus­tajana.
Selostuksen perussävel on
löydettävissä sen viimeisestä kappa­leesta,
lausuu kommunistipuolueen
pää-ääncnkannattaja ja sanoo sen
kuuluvan:
"MicUyttävää on se, että voidaan
lausua, etlä miesten edustajat yhtä
hyvin kuin yhtiönkin edustajat ovat
koko tutkimuksen ajan toimineet
todellisella halulla saada kaikki rii­takysymykset
sovitettua ja mitä sy-dämellisemmät
suhteet perustettua
työnantajan ja työläisten välille."
Lautakunnan esittämästä ratkai­susta
päättäen on aivan totta, että
Simpson, Denton ja Davis olivat
kuin "siirapin yhdistämät'% lausuu
Worker, jatkaen, että Simpson ei
millään tavalla taistellut miesten
puolesta. Hän oli kiintynyt itsensä
"hienoksi mieheksi" osottamiseen
enemmän' kuin mihinkään muuhun.
Mitään enempää ei muuten voida
odottaakaan mieheltä^ j onka saar­natekstinä
oh yhteistyö työn ja pää­oman
välillä;
Yhtiö suostuu maksamaan ennen
maaliskuun alennusta voimassa ol­leen
palkkatdcsan mukaisesti siksi,
kunnes uusia vuoden 1929 mallisia
automobiileja ryhdytääq. valmista­maan.
"Kiin .naita uusia malleja
aletaan valmistamaan, tullaan uusi
palkkataksa laatimaan ja esittämään
työläisille. Kun utidet taksat hy­väksytään,
tulevat ne olemaan voi­massa
(alttiina sellaisille pienille
vmudtoksille, joilla ei ole oleelli­sempaa
merkitystä) niin kauan kuin
nuo mallit ovat muodissa.;'
Selostuksessa lausutaan edelleen:
''Työsuhteitten Oshavvan tehtaassa
ollessa toisten tehtaitten työsuhteit­ten
tasalla, me olemme sitä mieltä,
että tämä erotus tehoisuudessa voi­daan
ja tulisi pienentää."
Selvin sanoin lausuttuna, "työ­väen
edustaja" herra James Simp­son,
on sydämellisesti suostunut te­kemään
, yhtiölle ne kaksi myönny­tystä,
joita se haki: 1) tilaisuuden
palkkojen alentamiiseen, kun vuo­den
1929 malleja aletaan' valmis­tamaan
- syksyllä, ja 2) luvan työ-nopeuden
kiihdyttämiseen, tjiotan-non
lisäämiseen, työn koventami­seen,
jota tarkotetaan lausunnolla,
että *'Oshawan tehtaan ja toisten
telilaitten välistä eroavaisujutla; te­hoisuudessa
tulisi pienentää".
Mutta tullaan väittämään, jatkaa
lehti, että sovittelulautakunta ei
kannattanut viipymätöntä palkan­alennusta
ja siten osotti "tasapuo­lisuutensa".
Tämä ei kuitenkaan
johtunut "tasapuolisuudesta", vaan
yhtiön hyvästä strat^iasta. Sovit­telulautakunta
ei antanut miehil^
mitään sellaista, mita he eivät jo
olleet lakkoon turvautumisellaan
voittaneet. Neljänkymmenen pro­sentin
palkanalennus oli jo estetty
tehtaan seisauttamisella. Mutta so­vittelulautakunta
laski General Mo-tors-
yhtiön puolesta perustan pal­kanalennukselle
ja uusien työnno-peistuttamismenetelmieh
käytäntöön-saattamiselle
vuoden 1929 malleja
valmistamaan alettaessa.
Simpson ei saanut miehille yh­tään
mitään. "Yhtiö", kuuluu se­lostuksen
eräs toinen kappale,
-^suostuu siihen, että se työläisiä
palkatessaan, erottaessaan tai koh-dellessaan
ei tee mitään erotusta
sellaisten välillä, jotka ovat työ­väenjärjestöjen
jäseniä ja sellaisten
välillä, jotka eivät ole."
' Mitä täfoä merkitsee?'kys>'y Wor-
General Motprs-yhtiö ei tule "teke-ker
ja vastaa, että se ei suinkaan
merkitse järjestön tunnustamista,
mään erotusta" työläisen ja työläi­sen
välillä- Toisin sanoin. General
Motors-yhtiö ei tule hyväksymään
työläisten järjestön määräystä jär­jestymättömän
työvoiman erottami­seksi.
Jokainen, ken tuntee General
Motors-yhtiön, käsittää tämän mer­kitsevän
sitä, että yhtiö tulee jän­nittämään
taisteluaan työläisten jär­jestön
murskaamiseksi. Suostumalla
puheisiin "eroavaisuudesta tehoisuu­dessa"
Jimmy Simpson antoi yhtiöl­le
vapaat kädet palkkojen alenta­miseen
ja työnopeuden' kiihdyttämi­seen
ja työläisten järjestön murs­kaamiseen,
jos se vastustaa noita
toimenpiteitä.
Automobiilityöläisten täytyy kä­sittää,
että tämä sovittelulautakunta*
on toiminut sovittelulautakuntien
yleisen tavan mukaisesti. Se ei an­tanut
miehille mitään sellaista, mi­tä
he eivät jo olisi voittaneet ja
valmisti maaperää uusille hyökkäyk­sille
työnantajan taholta. Käsitellä
tuonlaista selostusta *'kunnioituksel-la"
merkitsisi selvää tappiota ja
masennusta. Työläisten täytyy lu­jittaa
järjestöään, säilyttää sen teol­linen
luonne» pitää silmällä Ameri­kan
työväenliiton ammattikuntavir-kailijastoa
ja valmentautua taiste­lemaan
syksyllä, kun vuoden 1929
automallia aletaan tuottamaan. " E i
palkanalennuksia, eikä työnnopeis-tuttamista,
vaan sataprosenttinen
järjestäytyminen", täytyy olla työ-
Iäisten tunnuksena, lausuu Worker,
Ipoettaen: Työläisten täytyy olla
valmiina sataprosenttiseen lakkou-tumiseen
taas syksyllä. General Mo­tors-
yhtiön uutta hyökkäystä vas-tiaan..
tuihista
Rumanian Carol-: tuo tunnetaan'
jo kaikissa valtioissa.
Kuinka kruununsa menetti.
maistaissaan,
itomaljoista Pariisissa. '
Hänet Englannistakin häädettiin,
ei uskota ehääi^ lupauksiin,
että valtansa takaisin ottak.
Nyt parasta on Kallun tuumailla,
uutta mässäyspaikkaq katsella,
jossa hentuista kaaveilla joutaa.
Ei. Puolan poliisivaltio
voi henkeä ihmisten taata.
Siellä tiehuilee valkoisten joukkio,
jotka vihaavat Neuvostomaata.
He surmaavat Venäjän edustajat^
suurvallat ovat ne paikkaajat,
joille vastuun siitä saa antaa.
Kauppaedustaja Lizareffikin,
oli kaatua vainoojain kuulihin,
koska edustaa hän työläisten valtaa.
Terästrustin urkintatoimista
L. Palmer kirjan nyt laati.
Siinä selko on kaikista konnista,
jotka juudaksenpenningit saapi.
Taas Suomikin siinä "kunnostuu'*,
ja "kansallismainekin" kirkastuu,
pojat urkkijanvirkaa kun pitää. \_
"Isänmaahansa" paras heidän
laputtaa,
siellä hallitus paitanne taputtaa
ja ohrananvirkoja tietää.
Pussihousut ja saappaat on kalliitay
sen huomasi Suomenkin herrat.
Pian marssivat "paljaalla. pailalkC*
Lotta Svärdit ja suojeluskunnat. ,
Ellei taaloja saada nyt kukkaroon,
turha turvata kivääritorrakkoon
ja työläisten vainoukseen.
Risto Ryti ja Hupli nyt matkustaa,
heillä valta kai kaikki on pantattaa,
ettei "sorruta kumoukseen".
On kämplärin taivas Vancouverit
siellä pesivät "bisnekset" kaikki.
Peliluolat ja porttolat hoivaeli,
suuri kaupungin virkasakki.
Ken lakia rikkoi se anteeksi scä,
oli herroilla omat "taksansa" kai,
rahat pöytään, niin liike se jatkuu.
Ja majurikin virkaansa vaaleissa
pääsi rahoilla, joita tuli luolissa,
Chinatown kun mätäänsä pursuu.
MAGNUS RAEUS.
Vapaus päi?äleld
T
Maanantaista, tämän toiakötaun 7
läivästä alkaen pn lehtemme Vajaus
ilmestynyt joka arkipäivä, sillä lau­antaina,
tJc 12 päivänä Ilmestyi en-simälnen
lauantai-numero. J a Vapaus
nyt siis on päivälebtL
Tämän. Canadan suomalaiselle raa-tajarahvaalle
ja jopa kansainväliselle
vallankumoukselliselle työväenliikkeel­le
tärkeän merkkitapauksen johdosta
tulee vetää joitakin johtojÄätöksiä,
joiden toteuttamisesta saattaisi olla
hyötyä kommunististen aatteiden le­vittämisessä
ja selittämisessä sekä
järjestötoiminnan edistämisessä C a ­nadan
suomalaisten raatajien kes­kuudessa
ja lehtenjme tukemisessa.
Tunnettu tosiasia on, että työläis­ten
sanomalehti ci saata kyllin hy­vin
suorittaa tehtäväänsä, elleivät
mahdollisimman suiuret työläisjoukot
omista lehteä omakseen ja siinä omi­naisuudessa
kalkin keinoin avusta sitä.
Emme tahdo väittää, etteikö asianlaita
jo nykyisellään olisi siten, sillä Vapa­utta
leviää melkoisesti runsaammin
kuin muita suomenkielisiä lehtiä y h ­teensä
Canadassa. Se osottaa, että tä­män
maan suomalaiset työläiset ovat
omaksuneet Vapauden omakseen Ja
pitävät sim aatteellisena lipunkanta­janaan.
Lisäksi kirjottavat lukuisat
työläiset teollisuus- Ja maanvlljelysr
seuduilta lehteen. Nämä kirjoitukset
ovat aina tervetulleita, sillä oikean
työväenlehden pitäisi pyrkiä siihen.
että se olisi mahdollisimman suuressa
määiln suurten joukkojen itsensä, e i ­kä
yksinomaan palkattujen toimitta­jien
^mielipiteiden ja harrastuksien
knvastin.
Jotta lehtemme saattaisi pblvella
TnnhriJAiUgjfurpaTi hyvin tarkotustaan,
paTTi^tiiniTpf^^ilf<:;pnfcff.T} aatteiden levit­tämisessä
Ja selventämisessä, järjestö­toiminnan
edistämisessä, työläisiä kos­kevien
Jokajfiiväisten tapahtim:iihen
tiedoittamisessa ja yleisten uutisien
jakamisessa, niin on tarpeellista, että
nyt, kun lehteämme on laajeimettu
j a sen painatus- ynnä muut kustan­nukset
ovat lisääntyneet, että lehden
lukijat j a asiamiehet ryhtyvät työhön
uusien tilaajien hankklmiseksL Siten
autamme lehden taloudellisen aseman
lujittamista. J ^ mikä tärkeämpää, leh­temme
edustamien aattoiden levittä­mistä.
Tätä tärkeaätä työtä saattaa
ryhtyä suorittamaan ken tahansa
Etukädessä kuxiluu toimenpiteisiin ryh­tyminen
suomalaisten työläisten p a i -
kalUsille Järjestöille.
Vapauden päivälehdeksi laajentami­sen
johdosta on siis johtanut tämän
maan suomalaiselle raatajarahvaalle
kaksi tärkeää tehtävää:
Utisien tilaajien hankkiminen, ja
lehden avustaminen kirjoituksilla Ja
uutisilla. '
Työhön Ja toimeen näiden tehtä­vien
täyttämiseksi!
S.
Canadan oi^uustoiminta-liiton
edustajakokous
Joissakin porvarillisissa, vieläpä työ­läistenkin
osuusjärjestölssä vallitsee
sellainen käsitys, että osuustoiminta
sellaisenaan muodostaisi tarkotuksen
Ja päämäärän yhteiskunnallisten epä­kohtien
poistamiseksi ja uuden ja
paremman yhteiskunnan luomiseksi.
Tällaista harhakäsitystä vastaan ovat
kommunistit yleensä pyrkineet tais­telemaan
osottaen Ja selittäen, että
ainoastaan vallankumouksen ja kapi­talistisen
diktatuurin kukistamisen
kautta päästään uuteen ja kommu­nistiseen
yhteiskuntaan. Mutta tästä
huolimatta eivät konmsunistit tuomit­se
ja hyljl osuustoimintaliikettä. Sillä
he. näkevät siinä keinon suurten sor­rettujen
ja riistettyjen Joukkojen jär­jestämiseen,
niiden huomion kiinnit­tämiseen
yhteiskunnallisiin epäkoh-tlln.
Edelleen saatetaan osuustoimin­nallisia
Järjestöjä käyttää vallanku-moijkselllsen
ylimenokauden aikana,
sltrtyessä kapitalistisesta järjestelmäs­tä
kommunistiseen, edullisesti Ja uu-.
den yhteiskunnan luomista helpotta-^
en. Neuvostoliitossa ovat osuustoimin­nalliset
järjestöt helpottaneet suu­resti
selkiytyessä tuosta vallankumo­uksellisesta
ylimenokaudesta. Siellä
toimivat kuluttajien järjestöt tarvik­keiden
jakamisessa, vieläpä eräät tuo-ttmnoUlsten
vaikeuksien voittamisessa.
Nätistä selkoista Johtuu, että kommu-iiisjit
työskentelevät parhaansa mu-k
^ n myöskih osuustoiminnallisella a -
lalla.;,
Tämän maan suomalaisten vallan­kumouksellisten
työläteten keskuudes­sa
toimii huomattava Joukko osuustoi­minnallisia
Järjestöjä, vaikka maassa
ei osuustoiminta vielä ole , yleensä
päässyt erittäin suuriin saavutuksiin.
Siitä huolimatta toimii jo perustettu­jen
osuuskuntien yhdyssiteenä Cana­dan
Osuustoimlntaliitt^, Co-Operatl-ve
Union of Canada. Liiton tarkotuk-sena
on edistää Ja johtaa tämän
maan osuustoiminnallisia järjestöjä.
Siihen kuulunee tällä erää noin 20
osuuskauppaa. Liiton henki on - ver­rattain
taantumuksellinen, ainakin
Johtoon nähden. Se Johtunee pääasi­assa
siitä, että vallankumouksellisten
työläisten — ja juuri suomalaisten
työläisten —- osuusjärjestöt ovat pysy­neet
siitä loitolla. Suomalaista osuus-tolmintaväestöä
on haitannut erään­lainen
vaarallinen eristäytymisen hen­ki.
Kun käsltänune, että osuustoimin­nan
tarkotusta ei ole saavutettu sil­lä,
että Jollekin paikkakunnalle on pe­rustettu
suomalaisten keskuuteen o-suuskauppa
tai osuusniokala, vaan et­tä
osuusto&flnta. kuten muutkin y h ­teiskunnalliset
harrastukset pyrkivät
ja niiden tarkotuksena pitää olla pyr­kiä
laajenemaan mahdollisimman laa­jalle,
niin luulisi olevan järkeen me­nevää
ja luonnollista, että kaikki o-suusjärjestöt
liitettäisiin niiden kes­kusjärjestöön,
tässä tapauksessa C a ­nadan
Osuustolmintaliittoon. Kuten e-dellä
on sanottu, niin ei kuitenkaan
lukuisiin, pääasiassa suomalaisten työ­läisten
Johdossa oleviin osuuskuntiin
nähden ole tapahtunut. Ja tämä siitä
huolimatta, että nämä osuuslnmnat
ovat pääasiassa vallankumouksellisten
työläisten Järjestöjä, joiden pitäisi
pyrkiä vaikuttamaan Ja antamaan o i ­kea
vallankumouksellinen käsitys o-suustoitoinnan
luonteesta niille, jotka
ovat tässä suhteessa vielä harhakäsi­tyksessä.
Tämän^^ lisäksi saatettaisiin osuus-tolmliitällittoon*'
liittymällä voimistut­taa
osuustoimintaliikettä yleensä, niin
että sen vaikutus kasvaisi uusien o-suuskuntien
muodossa Ja entisien v a ­kiintuessa,
. sekä mahdollisesti siten,
että saatettaisiin perustaa nyi Jo eh­kä
tarpeen vaatima osuustukkukaup-pa.
Josta on ollut puhetta osiiustoi-mintäliiton
keskuudessa.
; Näissä • osuustoimintaväen Ja sen
liikkeen elvsrttämistä tarkettavissa
päivänkysymyksissä. ei päästä, edisty­mään.
Jos liitosta pysjrtään erossa
Sentähden - on .välttämätöntä, että
suomalaisten työläisten osuusjärjes­töt
ottavat tämän osuustolmintaliit­toon
liittymisen päiväjärjestykseen Ja
päättävät siihen liittyä.
Kun Canadan Osuustoimlntalliton
vuotuinen konventsioni tullaan pitä­mään
tulevan kesäkuun viimeisellä
viikolla Lloydminsterissa, Sask., niin
toivoisimme näkevämme siellä edus­tettuna
mahdollisimman lukuisat suo­malaistenkin
työläisten osuustoimin­nalliset
järjestöt. Liittoa koskevia tie­toja
saa kirjoittamalla osotteella: The
Suomen työväen vallankumous v. 1918
(Jatkoa)
4. Englannin imperialismilla oli
myöskin osansa Suomen slsälllssp-dassa.
Kim punaset taistelivat Saksan i m ­perialismin
Uittolalsia ja itseään Sak­san
imperialismia vastaan, koetti Eng­lanti,
jonka pääomalla Jo ennestään
oli Jbnkim verran etuja valvottavana
Suomessa, käyttää sitä hyväkseen.
Ententevaltäin' puolesta tarjottiin P u -
naseU& HalUtukselle "apua", oUpa pu­he
tshekko-slovakienkin siirtämisestä
Siperiasta Suomeen saksalaisia vas­taan
taistelemaan- Tämä tarjous kui­tenkin
hylättiin.
Suomen vallankumoustappion Jäl­keen
muodostui Muurmannin radan
varrella suomalalslstia pimiasta
n Ä Mmnmannin legio|ia. Joka
teki sopimuksen englantilaisten
kanssa. Jotka niihin aikoihin olivat
vallanneet Muurmannin radan poh­joisosan.
Sopimuksen niilkaan varusti
Englanti legionan taistelua varten
Suomen valkoisia j a saksalaisia vas­taan.
Nimenomaan sovittiin siitä, et­tä
legionalaisten et missään tapauk­sessa
tarvitsisi taistella Venäjän Neu­vostovaltaa
vastaan. Eivätkä ne sel­laiseen
suostuneetkaan, vaikka yrityk­siä
siihen suuntaan tehtiin (Tokoin,
Elon yjn. kannatuksella). Vieläpä
voi sanoa, että vallankumouksellisten
suomalaisten legionalaisten proletaa­rinen
lujuus esti jonkun^rran Eng­lannin
imperialismia sen aikeissa Ve­näjän
Neuvostovaltaa vastaan.
5. Venäjän, Saksan Ja Englannin
imperialististen pyrkimysten taMa a i ­heutui
hajaannusta Suomen työväen­liikkeen,
osaksi porvaristonkin kes­kuudessa.
Venäjän pikkuporvarillisen "demok­ratian"
kannattajia ei kylläkään työ­väenliikkeessä
esiintsmjrt sen Suomi-vastaisen
politiikan takia. Mutta nyt
jälestäpälä ovat veimlälset mehshevir
kit olleet Suomen sosialidemokraat­tien
tervetulleita vieraita, ollen heitä
yhdistävänä siteenä taistelu Venäjän
vallankumousta vastaan, siis venäläi­sen
imperialistisen pyrkimyksen puo­lesta.
Saksan imperialismin asianajajaksi
joutui objektUvisestl osa Jääkäriliike
keeseen osallistuneita sosdem. Johto­henkilöltä
(oikeistolaisia).'
Suurimman kannatuksen reformisti­en
Joukosta sai Englannin imperialis­mi
luvatessaan apua valkoisia Ja Sak­saa
vastaan. Kulimeena 10 vuotena
ovat Suomen sosdem. joht^'at, noske-laiset,
olleet avoimesti englantllais-ystävällisiä
Ja tehneet Englanniin im-,
perialismille suuria palveluksia jatkaen
siten sillä periaatteellisena lihJaUa.
nim. imperialismin kannattamisen l i n ­jalla,
mlUä ne olivat alkaneet vallan­kumouksen
edellisen sosialidemokra­tian
oikeistossa ollessaan.
Suomen vanhan sosialidemokratian
puolinaisuus aiheutti sen, että Suo­men
työväelle ei imperialismin olemus
tullut oikein esitetyksi, eikä Suomen
sosialidemokratialla ollut varmaa l i n ­jaa
politiikassaan tässä suhteessa.
Kuitenkaan ei se joutunut piiolueena
käymään minkään imperialistisen ryh­män
asioita, vaan taisteli suoranaises­ti
Venäjän Ja Saksan sekä välillisesti
Englannin imperialismia vastaan Ja
suomalaisista punaiästa pakolaisista
muodostuneet puna-armeijan osastot
suorittivat vallankumouksen Jälkeen
arvokkaita tehtäviä taistelussa enten-ten
intervenäojoukkoja vastaan K M -
K P : N PHEI NO. 3:NNEN KONFE-SENSSIN
ASIAT JÄSENTEN
KOKOI7KSESSA
Kp. suom. Jäsenten yhteisessä ko­kouksessa
perjantai-Iltana, raport-teerasi
töv. Hm piiri 3:nnen neuvot­telukokouksesta.
Piirin jäsenmäärä o-soittautuu
olevan osapuilleen samas­sa
kuin viime vuonna tähän aikaan.
Raportteja ei vain ole saatu kaikilta
yksiköiltä Torontossa. Uusi yksikkö on
Järjestetty Port Colbomeen. Piirisih­teeri
Ja organiseeraaja raporteissaan
arvosteUvat ensikädessä juutalaisia
ja ukrainalaisia puoluejäseniä siitä,
että sallivat eiäitten puolueen jäsen­ten
välinpitämättömän siihtautumisen
neulflimatyölälsten lakon aikana, jolla
lamaannutettiin innostunutta, ulko­puolella
puolueen olevien, vasemmis-tolais-
sympatiseeraajlen mielialaa. Uk-rainilalsiin
vielä kohdistettiin arvos­telua
heidän toiminnassaan temp-peli-
järjestBssä, ilmituoden eräitä to­disteita
pyrkimyksistä osoittaa ettei
ukr. temppelijärjestö ole vallankumo­uksellisen
kommunismin rekr>'yttilii-kettä.
Suomalaisiin jäseniin erikoisesti
kohdistettiin arvostelu toimettomuu­teen
vedoten. Monet eivät tee mi­tään,
eivät edes käy ryhmäinsä koko­uksissa.
Wlinpitämättömyyttä puolue­jäseninä
ymmärtää ja auttaa ymmär­tämistä
Ilmeni uniotoiminnan alalla.
EI käsitetä, että työskentely canada
laisen unlokeskuksen lujittamiseksi ja
A.F.L. kuuluvien vetämiseksi käy oar-haiten
lujittamalla edellisen voima­suhteita
ja taistelukannan lujittu­mista
Jälkimäisessä taistelevan vasem­miston
lujittumista yhteistyöhön. Jär­jestymättömillä
aloilla, kuten kaivan­to-,
kutoma-, puutavara- ja autoteolli­suuksissa
on järjestäminen suoranai­sesti
tehtävä canadalaisiksi teollisuus-unioiksi,
jotavastoin järjestyneillä a-lollla
on toimittava harkinnallisesti,
punniten, taistellen taantumuksellisen
johdon heikentämistä ja yhtenäisyyttä
kohti. Tällä työllä unionistisella rin­tamalla
on erittäin tärkeästä merki­tyksestä
työmme Toronton unioissa,
koska kumpikin ammattiliittokong-ressl
ja yleis-canadalalnen liitto ko­koontuu
täällä ensi syksynä. Nyt on
alettava järjejstäytymään; räätäfien
tulisi pitää tämä mielessään, raken­nusalan
puoluejäsenten on sivuutetta­va
välinpitämättömyytensä j a järjes­tettävä
suomalaistenkin jäsenten o-sanotto
fraktioni-työskentelyyn.
Jäsenten työskentelyä järjestymättö­millä*
aloilla ei ole huomattavissa e-des
sen vertaa, että voitaisiin työ­läisten
epäkohdat työmaalehtien Ja
lentolehtien kautta vetää päivänva­loon.
Oshawassa olimme lakossa mu­kana
alussa, mutta meillä el ollut
pohjarakennusta. Jolla olisimme heti
alussa voineet taata tuon työläisryh-män
Järjestäj^jmaisen suoranaiseksi
välineeksi toisten paikkojen, kuten
Ford City ja Walkerville y.m. automp-biilialan
työläisten järjestämiseen.
Tässä teollisuuslaitosten oloista tilas­tojen
hankinnassa ei tarvitse olla eng­lanninkielen
taitoinen, työmaalehtlä
voi myöskin Jakaa kuka ' tahansa,
Jomhan on harrastusta yhteistoimin­taan
ja käsitys siitä, että puoluejä­senten
täytyy itse olla luomassa suun­nitelmia
voidakseen tehokkaasti viedä
työskentelyä eteenpäin.
PoUlttlsella alalla oli ilmeistä, että
Woodsworth, MacPhail Ja Irvin edus­tivat
liittoparlamentissa Kingin halli­tuksen
aikaisen vakiintiunisen uskon
lujittamista työläisiin, sitä osoittaa
Woodsworthin "järkiperäinen" touhu.
Agnes MacPhailin "rauhan depart-nienttien"
rakentamlsesitys. Ja Irvinm
omaisuuden takavarikoiminen sotaa
varten, valmistavat pasifistisella naa­marilla
kaikkea sodan varalta. He o-vat
siis vaarallisia porvarillisen perus­tuslaillisuuden
käyttäjiä työväestön
silmäin sotkemiseksi, samalla kuin y-leinen
por%-arillisttzminen on ilmeistä
johtavissa ammattiuniojoukoissa. vie­läpä
puoluejäsenistössämmekin. TSma
on vaara joka tähtää oikealta vallan-loimouksellisten
heikentämiseen ja
puoluetoverit jotka antavat tälle sei­kalle
palttua joutuvat itse sen aal­lon
mukaan. Luokkatalstelukannan
! selvempi edistäminen on siis tinkimä­töntä
unioissa ja yhteisen rintaman
koneistoissamme, kuten Canadan Työ­väenpuolueessa
yja. ja vieläpä Suom.
järjestössä, urheilujärjestöissä ja
muualla. Ellei juuri erikoisesti p i ­detä
näitä seikkoja mielessä, niin o-lemme
edessämme irvistävän maail­man
sodan hetkellä kykenemättömät
täyttämään tehtäväämme.
Vielä oli käsitelty nuorisoktu-ssien
järjestämistä. Eri järjestöelimUle on
Jähetetty vetoomukset rahan kokoa­miseen
nähden. On pyrittävä valmis­tamaan
oppilaitten lähettämisessä
j'.m. Torontossakin pn esim. suoma­laista
nuorisoa, joitten täyts^^ huoleh­tia
että saadaan muutamia suomalai­sia
nuoria kursseille ja ssrventsmaäsn
kysymyksiin joitten kautta taataan
toiminnan lujittuminen.
Workerin ja Canadian Labor
Monthlyn levittäminen on jokaisen
ryhmän ja yksUöjäsenen pidettävä
ensitilalla. Hankkien uusia tilaajia
ja myyden yksitsösnumeroita.
Raportista keskusteltaessa katsot­tiin
välttämättömäksi järjestää eri­koinen
tilaisuus jolloin keskustellaan
perinpohjaisemmin uniotyöskentely-ämme
koskevista kysymyksistä, sel­ventäen
samalla suuntaa mihin puo­lueemme
pjrrkii. Samoin katsottiin an­saitsevan
erikoisesti sjrventyä puo-lueheikkouksien
ja toimintamme itser
arvosteluun, sillä vain sen kautta ky­kenemme
vakavasti oivaltamaan mitä
vaatimuksia asetamme itsellemme.
VIELÄKIN MYYJÄISISTÄ
Toronto ja ympäristö, Oshawa ja
St. Catharine sekä muut paikkakun­nat,
vielä huomautamme niistä suu­rista
myyjäisistä, jotka on Victorian
päivänä, eli tämän kuukauden 24
päivänä Don-haalilla. Arvokkaita
voittoja monia eri lajeja. Päävoit­toja
useampiakin, kauniita j a arvok­kaita
käsitöitä. Tulisi liian pitkäksi
kertoa kaikkia tässä, vaan jokainen
katsomaan ja 'nauttimaan näistä
juhlista. Kalkille on varattu jota­kin.
Se riippuu vain hyvästä on­nesta
ja sitten nähdään ketä se
onni suosii. Tulkaa tanssimaan ja
viettämään yksi muistorikkain päivä
j a 'tukemaan yhteistyötämme. Siis
Victorian päivänä jokainen Dpn-haalille
S. Seuran mjryjäisiin, sillä
niitä ei pidetä kun yksi kerta vuo­dessa.
Lippujen hinta 10c kappale.
Orkester isoittaa jäätanssia on koko
iltapäivä. Sisäänpääsy vapaa.
Juhlanäytelmä " R y k m e n t i n soit­taja"
näytellään saman päivän ilta­na.
Hyvä ravintola, saa syötävää ja
juotavaa koko päivän, sillä mitään
ei puutu niistä juhlista.
Co-Operative Union of Canada,
Brantford, Oöt.
Osuustoiminnalliseen keskusjärjes-'
töön liittyminen päiväjärjestykseen
suomalaisenkin osuustoimintaväen
keskuudessa! —^.S.
jalassa, josta v. 1920 muodostettiin
autonominen neuvostotasavalta, jonka
asujamistosta puolet on suömalais-karjalalsia.
Vallankumouksen sisäiset syyt.
6. Suomen talous joutui maailman­sodan
vaikutuksesta häiriötilaan. Sen
markkinat länsimaihin katkesivat ja
syntyi työttöms^tä. Liike-elämä myös
pahasti häiriytyi
Pian kuitenkin Supmen kapitalismi
sotatilausten avulla sovittautui uusiin
oloihin. Suuri osa Suomen teollisuu­desta
oli rakennettukin Venäjän mark­kinoita
silmälläpitäen ja sai se nyt
runsaastl^tilauksla. Monia tuotannon
aloja, - kuten käsityömäinen jalkinei­den
valmistus,^ konfegtioni ym. suo­rastaan
elpyi. Maatalouden ja kar­janhoidon
tuotteille kasvoi menekki
ja hinnat kohosivat eikä sitä voinut
estää rajähintapolitlikka. Puutavaran
'Viennin katkeaminen korvautui osit­tain
myös sotatilausten kautta ja sen
Myyjäistoimikunta.
•• * •
"PILVENPIIRTÄJÄ"
nimisen näytelmän esitti Toronton
Suom. Seuran näyttämö, vaan hyvin
pienelle katsomolle. En tiedä mistä
johtui, että näjrttämö sai niin vähää
katsojia niin hauskalle kappaleelle.
SiUä tämä näytelmä on yksi haus­kimpia
huvinäytelmiä. Koko illan
oli aina vaan nauru käynnissä. Tä­mä
kappale esitetään toisen j a v i i ­meisen
kerran ensi sunnuntaina, tou-kok.
20 pnä. Alkaa klo 7.45 j.p.p.,
joten täyttäkää katsomo iiyt täy-kautta,
että oli siiryttävä länsimaista
tuodun kivihiilen sijaan puim käyt­töön
polttoaineena.
Tavarain väheneminen ja hintain
kohoaminen aiheutti villin keinotte-lim.
Jota rajahinnat vain osittain ky­kenivät
hillitsemään. Vasta sodan a i ­kana
järjestyi Suomen varsinainen
pörssitoimlnta, erikoisesti arvopape­reilla
keinottelu. Ja omaisuudet siir­tyivät
kädestä käteen. Maatalous­tuotteiden
hintain kohoaminen aiheut­ti
talonarvojen huiman kohoamisen ja
niillä keinottelun. Syntyi smni jouk­ko
n.k. "kauppataloja", jotka kulki­vat
kädestä käteen, uuden omistajan
tuhotessa omaisuudesta, varsinkin
metsistä, mitä edelliseltä omistajsilta
oli jälelle Jäänyt.
Laajoissa osissa Suomea pantiin toi­meen
varustelutöitä, joiden kautta
huomattava määrä viljelysalaa t u ­houtui
ja metsääkin raiskattim. Maa­laiskansaa
mobilisoitiin suurin mää­rin
osaksi pakkotoiminkin, huono­palkkaisiin
sotatöihin, jossa lisäksi
tsaarillisen upseeriston avulla pidet­tiin
pakkovaltainen kuri. Niitä tul­vasi
myös teollisuuteen ja v. 1916 oli
patteritöissä n. 100,000 työläistä. Osa
Suomen"! työläisiä ja talonpoikia ha
keutui myöskin sotatöihin Venäjälle,
mm. rakenteilla olevalle Muurmannin
radalle.
Työvoiman ahtautuminen teolli
suuskeskute(Un. ja* sotatyöpaikkoihin
aiheutti liika-asutusta kaikkine seu­rauksineen.
Maaseudulla- tapahtui Jakautumi­nen,
differentioituminen.' Suurtalon­pojat
Ja osa keskltalonpojista kehit­tyivät
keinottelijoiksi ja kapltalisteik-sL
Osa keskltalonpojista joutui pois
tiloUtaan ja sen sekä muun maalais­kansan
asema huononi. Lisäksi tuli
lä se että torpparit Joutuivat epävar­maan
asemaan, niiden vuokra-aika.
teen. Sillä namru lisää ihnaisen ikäs
eikä tee myöskään kasvoja r y p ^
seksL Tulkaa siis katsomaan
venpiirtäjää" ensi sunnuntaina, gj.
säänpääsy ainoastaan 35 senttiä..
" R Y K M E N T I N SOITTAJA"
nimisen näytelmän esittää näyttä,
mö myyjäisissä. Kappale on 4 :^
näytöksessä j a on yksi hauskimpia
operetteja, mitä on saatavana, s^j.
ratkaa kappaleen selostusta pjij]
puoliin. — H—rL
Waskatenaii, Alta.
HAALIN AVAJAISJUHLAT
Kesä tekee tuloaan täimekic, joj.
loin taas alkaa farmareille Mireet
saada kylvöt maahan mitä pikenu^
Linnut laulaa lempilaulujaan ja lait.
tavat oman pesänsä, jossa voivat käy
dä elämään rftä yhteistä laului^
elämäänsä, purot lirisee kaikkialla i»
koko luonto ikäänkin'n xkutsuu meiö
kaikkia yhteiselämään.
Niin on meidänkin osastomme ru­vennut
laittamaan lintujen lailla o!
maa pesäänsä j a on siinä päästy jo
niin pitkälle, että pian saadaan pit^
avajaisjuhlat. Lujalle se rakemu^.
homma on kyllä ottanut, mutta fem
kaikin olemme kantaneet kortemme
yhteiseen kekoon, niin on saatu jo
kattokin muurattua kiinni. Siis jom.
kotoimlnnalla on voimaa, mutta yfeil
lönä sorrumme. Muuten ovat kaikö
olleet niin innokkaita, että pienintä­kään
väsymyksen merkkiä ei ole ha-vaittu.
Ei muuta ole ollut kuin se
vain päämääränä, että saada haali
vahniiksi; mitä pikemmin sitä pa-rempi.
Meillä on muuten jo otettu kappa­lekin
harjoituksen alaiseksi, joka näy.
tellään silloin avajaisjuhlissa ja on
sen nimi "Noidan kosto", 3-osainen
kansannäytehnä. Muusta ohjelmasta
en tiedä vielä sanoa mitään tällä ker­taa,
mutta malnitaanpahan siitä tuon­nempana.
Niin, tulkaahan silloin naapuriky-läläisetkin
tänne, niin sDloin saatte
nähdä kuinka ankara ja hirmuinen
on noidan kosto sille, joka joutuu
noidan kanssa tekemisiin. E i sitä kat­sellessa
tule itkukaan puuttumaan.
Jos ei leuka ole värähdellyt senjäl-keen
kuin lapsena, niin nyt varmasti
saa vesitellä ihan sydämen pohjasta
asti. Tervetuloa siis juhlimaan! Jät­täkää
silloin pois kaikki arkiset huo­let
kun kuulette ja näette milloin ovat
ne suuret haalimme avajaisjuhlat
Kääntäkää silloin hevosienne ja "lis-sujenne"
päät Halla Laken harjulle
päin. jPssa se haali seisoa töröttää
kauniissa juhlapuvussaan kuin mor­sian
alttarin ääressä. Ja entäs se
paikka — haali on luonnon i h a n^
paikalla, kahden järven välisellä kun-,
naalia, se Ikäänkuin kutsuu, että tul­kaa
nyt minua, uutta tulokasta ter­vehtimään,
vslllä minä otan vastaan
kalkki avosylta, jotka tunnette it-senne
työn raskaan raatajiksi. Minä
virvoitan teitä Jotka timnette itsenne
väsyneeksi tällä mutkalsellä^ja pitkäl-lä
elämän taipaleella.
Siis terve näkemiini — Raportterl
J. K. Siis nyt kuitenkin tiedän
jo sanoa, että ne haalin avajaisjuhlat
pidetään kesäkuun 23 pnä 1928. siis
lauantal-iltana, että on sitten juhlien
jäleltä pyhää levätä. — Eteenpäin
siis — tervetuloa läheltä ja kaukaa!
sama.
TYÖVÄEN URHEILU
Juoksukilpailut
Torontossa
Juoksukilpailut 5000 m:n matkal^
Ia järjestää .Toronton "Yritys" 24
pnä kuluvaa kuuta, siis Victorian
päivänä. Ennen on samoihin aikoi-erikoisen
lainsäädännön muutamikä
vuosiksi jatkama, kun kului loppuun
ja häädöt uhkasivat.
Kaikista'näistä muutoksista aiheu­tui
jo sodan aikana suurta tyytymät­tömyyttä
työtätekevän kansan kes­kuudessa.
Tämä tyytymättömyys pur­kautui
huomattavimmin lukuisiin läk-koyrityksiin,
jotka sotaterroiin a
vulla ehkäistiin ja v. 1916 vaalien
kautta joissa sosdem puolue sai edus-kuntaenenomistön.
7. Sosialistiehemmistöistä eduskun­taa
ei kuitenkaan kutsuttu koolle en­nenkuin
hehnik- i vallankumouksen
jälkeen. Venäjän Väliaikaisen Hal­lituksen
ja Suomen porvariston jar­rutuksen
takia ei sen esiintyminen
cUut niin-tuloksellista kuin siltä kan­sanjoukot
odottivat. Taistelu valtio­vallan
käyttämisestä vei siltä suuren
osan aikaa — siihen, pakotti sitä t ö -
porvaristo, toisaalta Venäjän Väliai-saalta
taantumuksellinen kotimainen
kainen Hallitus imperialistisella sorto­politiikalla,-
ja lopulta sen kaatoi. Val­tiopäiväjärjestyksen
määräysten joh­dosta
jotka antavat vahenunistöHe
jarrutustilaisuuden; saatiin eduskun­nassa
ajetuksi läpi kunnallisen ääm-oikeuden
uudistus Ja 8 tunnin työ-pälvälaki
vain voimakkaan ulkopuo­lisen,
' katupar^amentin vaikutuksen
kautta.
Työväen mielenosoituksia otti val­lankumouksellinen
venäläinen sotavä­ki
osaa. mikä suinesti raivostutti Suo­men
porvaristpa, varsinkin kun sa­mainen
sotaväki muutenkin tuki Suo­men
työläisiä luokkataistelussa. So»
men porvaristoa, varsinkin kun sa-avulla
väpautettihi luokkataisteluvan-keja
ja - saatiin aikaan palkankorotuk­sia
ja työpäivän lyhennyksiä (esiffl.
Helsingin metallimiesten kesäis^
taistelussa näyttelivät venäläiset so­tilaat
määrättyä osaa).;
Jälkiarvostelussakaan emme voi sa­noa,
että tällä ^'Mannerin eduskun*
nalla" nimenomaan eduskunnalla, Or
Iisi objektiivisesti ollut mahdolllsinB
paljoa enemimän tehdä kiiln se teö-
Sillä Venäjällä oli kerenskiläls-korDi-lovilainen
taantmnus, mikä aihentö
bolshevikit P i e t a r i l a heinäkuussa ve­tämään
Joukot takaisin ja
taantumuksen' vaikutus Suomessako
timtui vahvasti m.m. niin, että suo­rin
osa vienalaista sotaväkeä sfflmn
vielä kuunteli KerensMn hallitusta.
Tästä huolimatta -vyöryivät jou]*>-
liikkeet jä käytettiin niitä hyväkäe-duskunnan
taistelua tukemaan. «-
sun. kunnalllslakossa esitettiin s«s-dem-
puolueen ja ' ammattijärjestön
vaatimukset elintarve-, kunn^h5^
torppariky^rmyksessä yjn. Arrost^
kohdistukoon päaiasiassa siihen hsk-kouteen,
minkä reformistinen voiinai-tomuus
ja" ke^nistalainen puolinai­suus
aiheuttivat, mikä silloisessa
lanteessa lähinnä ilmeiii poliittises
lujuuden puutteena, puhiimattakss^