Vapaus, October 1, 1968

              A
Sivu 2 Tiifetaä, lokaik. 1 p. — Tuesday/.Ctot. 1,-1968
VAPAUS
^ L I B E R T Y )
EDITORI W. E K L U N P /
INÖBRENbENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANAOIANS
Batabllshed Nov. 6. 1917
T E L E P H O N B t O F P I C B A N D EDITORIAU 674-4204 ^
PUbUshsd tlntpB-aie^: ^?!K}W{ » . TOMTOdfijg» A « d ^Jurday* by ytgma
Publishing C^;Ltmitedr<»^
Mailing address: Box 99
: Adi«i4lsing rates upon applica^^^ «iluurs«;
Au«hii(4sad • » fieccmd v < d ^
Vp^ for ;pay{a«o( «f i:|ostage in cash i ,
Ijrk. »10.00. 6 Kk. «6.25 . U8A:n. 1 vk. $11.00.6itt.«5.76
SUc. 3.00 \ Suomeen: 1 vk. UJO, 6 kk. 6^
i i l i i i J i i i i i i ^
i i i i i i i i i i i
Vietnam yhä kpn^iasluekivenä
3to»einä vuosina Ubej^.giallisuude^taan tuiraieittu ToronLto
,0fuly'.j^t#7l<^^ öjaUintp ole ~vi€ftälfcäiän töhnytt sopimusta
kiii*jältäjälri imdoaxiin kuuluvien einftdsrtJen -työläisteinsä kanissa,
«aöttiöviimie Vilikö kun
*T^^ldC!:»lovakian kysymys ei',9le e^es y j ^ : n Ityöhstalla",
kulten-iehti '3Qhtavassa'lx>Wtus|5#3<>itiiilks^^ vadtoeroi syys-l
«uwn 24'pnä.
Jjöhti jatJkoi edele^: "Olisi edullisempaa, jos Tahekiko-sloiväkian
päätöalauselmaehdotiijIfcsOT esittäisi <YK:lle) j o ku
niisltä ''kolmarmen voiman" maista, joftfca ovat niiin heiiMdä
' kolKxniahsniJst», jpaij^ 'harjoittaa joiku Euroo­pan
maa.
"Mutta 'jos mikään niistä {kolmannen Vodmiain mai^^ta) e i
Joko vSIUnpitämättö^ it^ N e ^ ^ sitä
tee, sdiHoin o n ehteä länsiliiton omlaiden se tehtävä." \
palalien samaan mieliaiheeseensa syyskuun 24 päivän ttoi-mitnjsikJrjoituksessa
Star-lehtti^^^^t^^ miuiiheiellisin i r i ^ )että
YKai pääsihteed U ThaiÄ tuomitsi Yhdysvaltain hyökkäysv-sodan
Vietnamissa vaaftietti PolhjloisiVitetmimJn pommitiuksen
hetffldolhitaista lopetttamistai miutta kieltäytyi riimastamasta
TsheikkQslovakian ;tapausta ydetnamin (IMitaloipn.
Kaiken bukkuifaksi tiili Y K : n yleiskoikouksen avausistun­n
o n jälketen New Yorkista syyskuun 25 pnä itietto, jonka mu­k
a a n diplomaatit pitävät perusiteluna sitä, ettiei tämän istun­n
o n käsitleltävtä!ki?i esitetä sen plairenpn^
mlmin tid Tshekikoslovakianlkaan kysymyksiä.
TB(hekkioslAvaki£m tilantee;^ miainitussa uultistiedossa sar
ncxtitjilin:
"Ylei^otoöuis välttää miltei varmasti Tshiekkoslovakiajn
kysymyksessä sellaista yhteenoittoa mifkä hfuipenlbaisi ääines-tykseen,
kuten tapahtuisi j o s esitettäisiin. NeuvositblLiton tuo-mältsemista
tai vaadittaisiin sen giöevoimien vetämistä pois
Tathieäflkoslovakiaaita... sillä (125 jäsenmaiatakäsititävässä yleis-isstutMMSsa)
voitaisiin odottaa (länsimiaiden puolesta) vain
40—50 myönteistä ääntä; vastaan anmiettaisiiiin ehkä 12-^15
ääntä ja loput pidättyisivät äänestyköeätä . . ."
Toisin sanoen, haliut TshefckasJ<>va(kian kysymyksen käyt^
töön propagandasodassa muita sosialistisia maita vastaan ovat
hyvät, mattta voimalt ja mahdoillisuiudet ovat suppeat! Sialla­kin
on silloin h u o n o c i l a kun on xnaa jäässä j a kärsä kipeänä.
Helsinki. — Suomi-Neuvostoliitto-
S^jftran ^yjtesemtoaarissjiiKaHSisJsi»-
«a <pitäinä6säfin alustukMMa' totesi
proj. G. M. Sverdlov m^ailmanpo^
lilttisen ttlanteen o l ^ a n vajjcean.
Siiiben m «aennoiduttftVfi nstsUsösti
Sf^ä otettava hupmloon tajpudelli-s,
et ,poiiitti5Pt j a kansainväliset, nä­kökohdat
Tilajmetta^U
ei maaltoap maita saa Jakaa' ;suu-riin
j a pieniin, koska kaikki ovat
tHrkeitfi tekijöitä.
Kamsalnivaiiseen Jännlttynei^yy-te^
en vaiki:|ittAvat tilanteet Kaakkois-
Aasiassa, Lähi-Idässä 'ja Buröopas-i
SBi Ongelman keskipiste ontEuroo-passa,
jossa on kahden erilaisen jär­jestelmäin
vedenjakaja. Jos uusi
maailmnasota alkaisi, se lähtisi lilk-;
keejle' Euroopasta.
Jännityksen laukaisemisen avai­mena
prof. Sverdlovkaitsoi olevan
monipuolisen yhteistoiminnan. E u -
roppaan olisi luotava kollektiivinen
turvallisuus. Tilanteeoi laukaisemi­sessa
neuvostoliittolaisen katsomuk­sen
ydin on, että Euroopan turvalli­suuden
vankkana perustana eivät
saa olla sotilaalliset liitot, vaan on
Iuotava'i tehokas valvonta, joka pe-
JCi|^tiiisi kalkkien Euroopan kanso­jen
osanottoon.
iMiksi Euroopan turvallisuusongel­man
ratkaiseminen on erittäin k i i ­reinen?
Prof. Sver^lov perusteli ky­symystään:
1) Molemjnat (maailman^
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Tosiasiana tietenkin on, että Tshekkoslovakian ^^^te
Vietnamin sodasta min kaiukana kuin yö on päivästä. Kuika
tätä epädiliee hänen t u l ^ esilttäiä vain muutamia kysymyksiä
ttsteDeen ja amtaa vastauksen niiihin:
Kuinka monta kylää ovait neuvostoliittolaiset lentovoi-mat
tuhonneet Tshekkoslovakiassa? Ei yhtääiu Mutta yhdys­valtalaiset
ovat tuhonneet saitoja vietnamiiaiskyIdä ja jatkavat
edelleen n i i d ^ pommitusfta.
Kuinka motnta : Itsiheklkosljovakialai^ neuvostoliittiolaiset
asevoimat ovat 'jatkuvilla hyäkfcäyiksillä tappaneet; kuinka
Ojonta mäestä, naista ja lasta on siellä 'kärvennetty napalm-pommeilla;
kuinka" paljon metsiä jla viljiavainioita on) Tshekko-slovaHriassa
myrkytetty anitioniaalksi? Vastaus kaikkiin näihin
kysymj^siin on Tshekkoslloivaikijan kdhdalta kieMeinen. Mutta
Yhdysvaltain imipelriailismi on siekaantunult kalkkiin näihin.
jubmit&siin ja rikoksiin Vietnaflmssa -— ja jatkaa nditä edel­leen.
Selvää siis on, että Tsheikkloslovakian ja Vietnamin ^^^ti^^^^
teitä ei voida nnitenkään rinnastaa eikä toisiinsa vernata.
Anttonl Laine, Hoyle,Ont. täytti
sunnuntaina, syyskuun 29 pnä 85
vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavain
onnentoivotuksiin.
Ku*en tiedeitään, mie emme' ilojltse Tshefckoslolvakian t i ­lanteesta.
Meidän lehtenime on' 'alista alkaen esittänyt sen
periaatteellisen fcatnnan, että kaikki'efn maidein kianäoljein vä-lilseit
suhteet pitäisi ratkadatta voimakeinoihin turvautumatta.
Mutta on pidettävä suorastajan hirtöhiähuumorina sitä kun
sellaiset miehet ja nadsetj sanopnalehd^t sekä xödio- ja tele-visiokmdulttajat,
jotka ovat hammasta puiuren kiihkloäilleet Y h ­dysvaltain
hyökl^ysöodan puoJjesta ovat nyt itkenöet, valitr
tanieett jai ryvettämeet itseään tuhassa Tshiekkoslovakiain.
vuidksii.
' Salorastaan traagikoomilMsena voidaan pittSä siätä kun so­sialismin
va^stajat ja komanunistien viholliset kiihkoilevat
nyt ed) vadn Tshekkosftovakian sosiahsmin vaan myös tshekkio-sl(
7vakiajaisten kommunistien puolesta!
Voiiko mikään olla äUöttäiv^pää ja samalla fcuvaalvam-paa
«itä misrtä "todella on, kysymys, kun Yhdysvalltain presi­dentti'
Lyndon Johnson ja hänen lilkoniinistörinsä Deian Rusk,
joitka'Ovat ivdrkaraseonansa vuoksi henkilökohtadsiesti vastuussa
Vietnamin raiBlkaukseslta sekä satö^^ viletnamiiais-ten
enmienaikaisesta kuolemiasta "omaisuusvaMngoisrtia^- puhu­mattaan^,
ovat nyt pitäne^ itkunse&aigiia palopuheita Tsihek-
^o^i^ÖyySiöi^ koskelmattomiuiu-den
ja itsenäisyyden puolesta?
Kaikki tämä osoititaa, että YK:n pääsihteeri UThant, joka
sivumenneji sanplen, esitti henlkiiökahtaisenvaJlittelunsa Tshek­koslovakian
tapaht!unii(entj'0^^ (kieltäytyi kuitenkin rlnr
• nastamasta T^ekkfasfliovakian tapahtumia Yhdysvalibaiihhyök- lopettitaapommdtuksein ja kaik-käyssotaaln
Vietnamissa. ki muut sotatoimjet Poh{jois-
• Tösi'asia onkin, että maailman jänmiitystilanlteen ja uuden Vietnam/ia vastaan,
maaflmtansodan v a a r ^ suurimpana ailheuttajana on edellä- Jos Vietnamin soita <saiatajsiin
kin Vifeiteiiamiiin softa. YhdysvMt^ juHma ja kokonaan tuomit- Gertevessa v . 1954 tehdyn so-taiva-
hyöWkäy$S0t<5t pientä Vi^tnpimin kansaa vastaaln on edel- pimulkteen kirjoimm ja hengen
leeniklm se kä«Jlt)o kaakessa, milj^ä estälä kansojen lähestynyseiii mukaisella tavalla lopetettuksi
tiodstan kohti rauhanomiaieen rinnakkaiselon pohjalla. kuten yledsmÄadlmalllisesiti tod-
' Tästä myös tjohtuu, että kaikkdien hyVäiä tarkoittavien i h - voitaan ja vaadittaian, se lieven-misteaii
ja fiiiniä yhteydesaiä kailfcfclen rauhalnpuolustajien vei- täisi paljon fcansailmvälifltä jän-
VvaflUsuius on tuiomita Yhdysvaltain hyökk^äyssodam jatkumdsen nitystä ja avaisi miahdollisuiuk-j
^ VjäialtiÄ, etliä YhdysvaitaJln totoie^lfia ryjidyttSisddn' Pairiisissa sia uusDen neuvottelujen abit-tasoittamäan
tietä varsinaiisten iraylhann^iuvfottelujen aloitta- tamisefldsi ja todsten soplmndem
miisen hyväksi il^oiittainaUailmian mitään ehtoja, että USA saiävuttaimiseksi. • '
Rauhanpuolustajilla
on odotettavina
vitkasta toimintaa
New York. - T - Sotavastaisen liik­keen
johtajat ovat laatineet protesti
taktiikan keskitetylle toiminnalle
USA: n presidenttivaalikampan jan
häiritsemiseksi ja suurmielenosoi­tuksen
järjestämiseksi Washingto-niin
uuden presidentin virkaanastu-mlsjuhlien
ajaksi.
Mieleriosoitulcset ovat jo alkaneet
ja niitä johtaa samat voimat, jotka
johtivat Chicagossa demokraattipuor
lueen edustajakokouksen aikana
järjestettyjä mielenosoituksia.
Näiden mielenosoitusten tarkoi­tuksena
on "näyttää uudelle presi­dentille,
että painostus ei tule vä­henemään,
ja että me emme tule
häviämään vain sen vuoksi k un
Lyndon Jcrfuison häviää näyttämöl­tä",
sanoi Rennie Davis, joka on
Vietnamin sodan lopettamiseksi toi­mivan
kansallisen mobiUsointikomi-tean
johtaja.
Mr. Davis selitti muutamia kohtia
seuraavan kuuden viikon aikana
järjestettävistä mielenosoituksista:
— Koetetaan hukuttaa huutamalla
p r e s i denttiehdofckaiden Hubert
Humphreyn ja Richard Nixonin
äänet esiintyiväitpä he sitten missä
hyvänsä.
—•: Suoritetaan suurvalamiea-kuu-lustelua
muistuttava tilaisuus tutki-,
maan sotakysymystä sisältyen sUhen
kotiin tuljeiden sotilaiden todistaja­lausunnot.
— Järjestetään koko maata käsit­täviä
mielenosoituksia armahduksen
saamiseksi niille sotilaille, jotka sa­novat,
että he eivät-voi omantunnon
iyistil taistella Vietnamissa.
— • Järjestää vaalipäivän aattona
miäenosoituksia molempien (Hum­phreyn
ja Nixonin) ehdokkuutta
vastaan.
— Järjestää äänestäjien lakko si­ten,
että äänestetään ainoastaan
paikallisia ja rauhaa puoltavia kon­gressin
jäseniä- i •
•-- Mielenosoittajat koettavat an
taa kytsuntakorttinsa molemmille
presidenttiehdokkaille.
" i M e emme tee suoraa hyökkäystä
Wallacea vastaan", sanoi «nr. Davis.
"Hän ilmaisee koko (maata käsittä­vän
sekosortoisenr-probleemah. Me
käsitämme, että Wallacen vastusta­minen
tulisi vain lisäämään tätä
sekasortoa."
sodat maksoivat kansoille 60 m i l ­joonaa
ihmishenkeä; 2) Eurooppaan
kes^cltetty. valtavat asemäärät Ui­misten
joufckoituhoamlseksi; 3) E i i -
roopassa ovat välittömässä koske­tuksessa
kaksi erilaista järjestel­mää
ratkaisemattomine ristiriitoi­neen;
4) suurimiman uhan muodos­taa
Länsi-tSaltsan hallituksen i>oUlt-tinein
suunta, jonka mukaan Länsi-
Saksa e i hyväksy toisen maailman­sodan
aikana syntyneitä rajoja, vaan
pyrkii tarkistamaan niitä.
Euroopan turvallisuustakeiden, s i ­sällöksi
prof.. Sverdlov (määritteli
seuraavat tekijät: Euroopan turval­lisuus
ei ole-taattu ellei:
-r-Tiyväksytä nykyisiä rajoja;
— Länsi-Saksalta: estetä atomi--
asetta;
T- Itä-Saksa tunnusteta itsenäi­seksi
valtioksi;
- Länsi-Saksa luovu Berliiniä
koskevista vaatimuksista;
— Mynchenin sopimuksesta luo­vuta;
— uusnatsismin levittämistä es­tetä.
Tarkastellessaan Tshekkoslovakian
kysymystä prof. Sverdlov totesi, että
eräiden Varsovan liiton jäsenmai­den
joukkojen siirtyminen Tshek­koslovakiaan
tapahtui tilanteessa,
jossa poliittiset ja ideologiset toi­menpiteet
eivät riittäneet. Hän ko­rosti,
että tapahtunut ei muuta Neu­vostoliiton
ulkopolitiikan peruslin­jaa.
Toimenpiteen tarkoituksena oli
vastustaa vastavallankumousta sekä
taata Tshekkoslovakian turvallisuus
ja myös se, että Tshekkoslovakia
säilyisi Vai-povan liitossa.
Prof. Svei-dlov vielä korosti, että
Neuvostoliitto haluaisi turvata E u -
i-oopan poliittisen kartan muuttu­mattomuuden
ja voimatasapainon
säilymisen Euroopassa. Edelleen,
että läntisimpänä sosialistisena maar
na Tshekkoslovakia on strategisesti
tärkeä, j a jos se olisi jäänyt pois
Varsovan liitosta, se olisi merkinnyt
jyrkkiä muutoksia Euroopan voima­tasapainossa,
mikä olisi voinut joh-
-laa-sotaan. Käydyn keskustelun yh­teydessä
prof. Sverdlov sanoi odot­tavansa
tilanteen nopeaa normali­soitumista
Tshekkoslovakiassa.
MINISTERI K A R J A L A I S EN
ALUSTUS
Vaikka ei pidäkään väheksyä nii­den
räjähdyspesäkkeiden merkitys­tä,
jolta Vietnaniin sota, Nigerian
sisällissota, Lähiöltä ja tuoreimpana
Tshekkoslovakian kriisi muodosta­vat,
niin silti eivät ;puut saa estää
näkemästä itse metsää, korosti ulko­ministeri
Ahti Karjalainen. alustuk­sessaan
SNS: n syysseminaarissa,
Kauniaisissa. Hän korosti syntynei­den
kriisien paikallista, rajoitettua
luonnetta j a sanoi, että ne eivät
ole käsitteellisesti verrattavissa nyr
kyaikaiseen sotaan ydinaseuhkailui-noen.
^ Tällaiselta sodalta olemme
säästyneet j a tässä mielessä kansain
välinen rauhantila on säilynyt. J a
vain siinä tapauksessa, eUä maailma;
jatkuvasti onnistuu tällaisen suur-^
sodan välttämisessä, meillä on mah­dollisuuksia
rajoittaa myös reuna-aluesotia
ja muita kansainvälisiä
kriisejä, tähdensi ministeri Karja­lainen.
Karjalainen käsitteli esitelmäs­sään
kansainvälisen tilanteen kes­keisiä
kysymyksiä, Keski-Euroopan
ongelmia, Suomen suhtautumista
Nigerian sisällissotaan. Suomen toi­mintaa
Y K :ssa, Keski-Euroopan ja
erityisesti Tshekkoslovakian iapaHr
tumista: Karjalainen lausui mm:
Viime aikojen- tapahtumat ovat
jällewi kerran nostaneet esille kysy-
Vlime aikojen tapahtumat ovat
jälleen kerran: «ostaneet esille ky.^
symyksen t^-voitteiden j a todellisuu­den,
kansainvälisen oikeuden Vtimr
t e l d ^ v j a kansainvälisen'politiilcan
todellisuuden'välisi&tM suhteista.
iSUomeo suhtautuminen ItS- j a
Keski-'Euroopankin tapahtumiin mäö
räjrjQ^ puoimee^oman ulkopoUUikr
kamme ja VK;ji peruskirjan poh­jalta-
MejJlä 00 o i k e m j» v e l v p i ^
suus pysyä kansainvälisten konflikr
tien j a ennen muuta suruvaltaristl-takia
emme luovu .kannaltamme,
jonka .mukaan jokaisen kansan t^y»
tyy saada mädätä itse asioistaan
ilman ulkopuolista voimaan turvaU'
tuvaa puuttumista tai pakotusta.
Kaikkien valtioiden on kui^nioitet
-tava toistensa alueeUista koskea
mattomuutta j a poliittista riippu-maibtomuutta.
Kansainväliset riidat
on selvitettävä neuvotteluteitse i l ­man
väkivallan käyttöä. Tämä on
meidän linjamme, sanoi Karjalai­nen
j a sitten lisäsi: Rauhan j a jän­nityksen
lievenemisen polku Euroo­passa
on pitkä, kapea ja kivinen^
Sillä kuljettaessa on oltava varau­tunut
myös vastoinkäymisiin jä tila­päisiin
takaiskuihin. Mutt» täUä vai­valloisen
rauhanpyrkimyksen tiellä
emme voi e m m ^ saa väistyä ;se
on sittenkin ainoa kulkukelpoinen
ja järjenmukainen väylä eteenpäin.
Suomen suhtautumisesta Saksan
kysymykseen Karjalainen sanoi, et­tei
Suomi ole koskaan kiistänyt sitä
tosiseikkaa, että Saksassa on kaksi
hallitusta, jotka molemmat 'kontro^
loivat omaa aluettaan. J a Suomi on
ilmoittanut paheksuvansa vaatimuk­sia
Euroopassa vallitsevien rajojen
yksipuolisesta muuttamisesta.
Y K : n toimintaa käsitellessään
Karjalainen totesi Suomen ottavan
vastaan ehdokkuuden turvallisuus­neuvoston
• vaihtuvan jäsenen pai­kalle.
Hän sanoi, että suomalaisilla
ei ole harhaluuloja mahdollisuuk­sistaan
toimia yksinäisenä rauhan
ja sovinnon ristiretkeläisenä. Mutta
on syytä tähdentää, että kehitty­neellä
puolueettomalla maalla on
tiettyä käyttökelpoisuutta, se voi
muita paremmin tehdä palveluksia
silloin kun kansainvälinen tilanne
luo tällaisten palveluseen käyttämi­selle
edellytykset.
iHiiiiiilli^
tml^tifemm ^i-v^i*SSJ. •Mi . - ,
Tohtöii ]B<^amln Avinoaö»V kiH^;
Juen jäsen^iia (muinfttetutJ^jfa^MMjöu^^
kueeseen, sanoo löytäneensä slsSfin-k
^ v ä n helvettiin.
Kaikki mitä tarvitaan vieraillak-seei);
h^veitiss^, on; miellyttävä kym­menen
minuutin kävelymatka Jeru-^
salfonin r a u t a t i i ^ m a l t a ohi scotti-lalsen
kirkon Stiltistnin lammikolle
Sionin vuoren juui-ella. ^ .
; Kääntyessä itääfl kohti kuningas
Daavidin^haudan sipulinmallista k u ;
pooUa on vaseömnaila puolen Jenip
salamin vanhai kaupunki muurineen
j a yiertävä vihreä laakso olikeaUa.
Tätä laaksoa nimitetään Gai Ben
Heiununijafie^alkuperäinen hel­vetti,
sainooAvinoam. Puoli mailia
^des#apäin on kivioen kujnpu jota
halkoo XHmallinen uurros, josta
pulppuaa kylmä vesilähde. Se tunr
netaan nimellä Öphel joka on saa­nut
nimensä pahansuopaisesta ja y l i
luoraioUisesta tulkinnasta kautta
vuosisatojen. Kapea sola sen takana
tunnetaan nimeUä Emek Refayem,
Pahojenhenkien Rotko.
2.500 vuotta sitten, sen'' jälkeen
kun Daavidin j a Salomonin perus­tama
juutalaisten valtakunta hajosi
kahteen keskenään kilpailevaan val­tioon,
Israeliin -ja Judan valtioon,
assyyrialaiset hyMckäsivät Israeliin
j a alistivat sen valtansa alle tulella
ja miekalla.
Kaksi tjälellä olevaa juutalaishei-moa,
jotka kansoittivat Judan ku­ningaskunnan,
pyrkivät välttämään
samanlaista kohtaloa; tekemällä epä­vakaan
liiton Assyyrian kuninkaan
kanssa.
Syyrian aipieijayksiköt leiriytyi­vät
Gai B e n Henoum viiyieään laak
soon lyhyen matkan päässä temppe­listä.
He pystyttivät kultaisen härän
patsaan j a kaappasivat nuoria neit-seitä
joita uhrasivat karkealla k i v l -
alttarillä. Yö yön perään tuhansia
jerusalemilaisia virtasi vihollisen
leiriin osallistuen juopottelu mäs­säilyyn
ja yleiseen ryöstelyyn. :
. Gai Ben Henoum laakso nimitys
petMn^isuutta, 5w}i«i^Ia^'kidutusta
j a tuskallista kuolemaa'. Vuosisato-
W kuluessa sen nimi«n.lyheunetty;
kuulumaan Gai 'Henounj;GaheiMmm
j a Gehanna. Nykyaikaisella heb-;
reankielellä Gahenoum tarkoittaa
helvetUä; • i •
Lopulta profeetta Jeremiah jär­jesti
vigilantl-joukkueen j a murtau-^ ^
tui assyyrialaisten leirille yöllä \pe-tomalsen
mässäilyn aikana, puhdisti
pyhän kaupungin. Satoja, aaayyjdia-laisia
ja heidänpappejaanse^ Jmi
talaisia jotka palvelivat, pakanalli­sia
jumalia, teurastettiin sinä yönä.
Estääkseen tutiepidenJian. pubkpa-misen,
ruumiit laahattiin Ophel
kummulle ja viskattiin syvään luo­laan.
Kapea sola kummun takana tuli
tunnetuksi nimellä: Pahojenhenkien
Rotko, Paholaisten sanottiin öisin
iMestyvän Ophel luolasta, sieppaa­van
ihmisuhreja ja kuljettavan ne
maanalaisiin luoliin.
• * » ,
Israel-Arabian sota kesäkuussa
1967 varasi tilaisuuden löytää alku­peräinen
sisäänkäytävä helvettiin.
Vanhan Jerusalemin valtauksen jäl­keen
järjestettiin Israelin muiniis-.
tutkimus-retkikunta tutkimaan Gai
Ben Henoumia, Pahojenhenkien
Rotkoa ja itse Ophelia.
"Me löysimme sarjan toinen toi­sensa
kanssa yhteydessä olevia luo­lia,
jotka täyttyvät vedellä eri sy
vyisesti. Ensimmäisessä luolassa vet­tä
polviin saakka, toisessa kaulaa
myöten ja kolmannessa täytyi uida.
Niiden takana lisää luolia käyden
yhä syvemmälle ja syvemmälle
maan alle. Mutta meidän o l i pysäh­dyttävä
siihen.
Luurankoja emme löytäneet, joka
ei ollut yllätys meillei Sillä jos Op-helin
luolat avautuvat maanalaisek­si
joeksi, niin virta on imenyt teu­rastettujen
assyyrialaisten j a luo­pio-
juutalaisten ruumiit maan vat­saan."
Vulosisadain kyitnin
syyiäkuun yö
Helsinki. — Ainutlaatuisen jyrk­kä
on ollut muutos Lapin lämpöti­loissa
tässä kuussa. Vielä kaksi viik­koa
sitten lämpötila siellä kohosi 23
asteeseen, mutta viikko sitten lau­antain
vastainen yö o l i vuosisadan
kyhnin syyskuussa.
Sodankylässä o l i lauantain vastai.
sena yönä peräti 16 pakkasastetta.
Sallan 15 j a Muonion 14 pakkasas­tetta
olivat n i i n ikään pailokakunta-koh
täiset ennätykset. K a i k k i suuret
paikkasluvut rekisteröitiin alueella,
jossa jo nyt on 10—15 sentin lumi­peite.
Helsingissä oli lauantain vastaise­na
yönä 6 lämpöastetta.
Belgia sai Kongosta, j(*a on Afri­kan
rikkaimpia maita, vuosina 1955-
1%0 puhdasta voittoa 370 bilj. mk sa­maan
aikaan kun 500,000 mustaihoista
kuoli tuberkuloosiin.
SYDANSIIRTOPOTIUS
"HYVÄSSÄ KUNNOSSA"
"Lahjoittajan" mimuaiset ja silmät
Mteen siirtoleälkkausita varten
Montreal — Sunnuntaina suori­tetun
sydänsiirloleikikauksen jäl­keen
tiecloitettiin Montrealin Sydän-
Instituutista, että Canadan viides
sydänsiirtopotilas Rosaire Brien on
"erinomaisen" hyvässä kunnossa.
MIaakunnan • raaantietyömailla
työskennellyt 58-vuotias mr B r i en
"sai" EJdmundstonista New Bruns-
. witikista kotoisin olleen l€-vuotiaau
Gary Mersereaun sydämen. Merser-eau
sai. vakavan aivovamman syys­kuu
» 22 päivänä tapahtuneessa
moottoripyöräkolarissa.
Sairaalan virkailijat sanoivat, et-täVlahjoittajan"
munuaiset j a sil­mät
otettiin muita siirtoleUokauksia
varten. Royal, sairaalan lääkärit o-vat
jo siirtäneet yhden munuaisen
eräälle tuntemattomalle miehelle,
jonlka sanotaan nyt olevan hyvissä
voimissa.
Mersereauta pidettiin hengissä
keinotekoisen hengityskojeen avulla
viime torstaista lähtien ja hänet
kuljetettiin Montrealiin lentokoneel.
la sen jälkeen kun hänen perhelää-kärinsä
oli soittanut t r i Pierre
Grondinille ijoka on ollut Montrea^
Iin Sydäa Instituutissa suoritettuijen
sydänsiirtoleikkausten ylilääkärinä.
Siirtoleikkauiksesta tehtiin päätös
sen jälkeen ikun kokeet olivat osoit­taneet,
että Mersereaun aivovam^
mat olivat parantumatonta laatua,
sanoi t r i Grondin. ;
Lääkärit eivät halunneet^^suoirit-taa
siirtoleikkausta ennen- k u i n he
olivat täydellisesti varmoja, ettei
nuorukaisen hyväksi voida tehdä m i ­tään,
lisäsi tri Grondin.
'Sydänsiirtoleikkausta johtanut t ri
Grondin sanoi, että mi- Brienin ' u u ­s
i " 5ydän aloitti toimintansa omin
voimin leikkauksen jjälkeen j a että
tässä tapauksessa "lainoittaja" j a
"saaja" olivat tavattoman hyvin: t o i ­silleen
sopivia."
Mr Brien sai sydänkohtauksen
vuonna 1963 ja on ollut sairaalassa
hoidettavana neljä kerta"a sen jäl­keen
ja kykenemätön työhön viime
vuodesta lähtien.
Sydän Instituutin lääkärit sanoi­vat,
että Mersereau ei kyennyt hen­gittämään
omin avuin viimeisen 60
tunnin aikana, ennen siirtoleikka-uksen
alkamista.
"Tavallisissa tapauksissa me em­me
jatka tekohengityksen antamis­ta
näin pitkän arkaa," sanoi eräs
paikalla ollut lääkäri.
Tähän mennessä maailmassa on
suoritettu 55 sydänsiirtoleikkausta
ja ipotilaista elää 26.
PÄIVÄN PAKINA
M O L E M M I S T A SUUPIELISTÄ
USA: n hallituspiireissä "hikoillaan Vietnamin sotakysymyksessä täydel-ja
iiaistaan" entistä enemmän Viet­namin
sotakysymyksestä puhuttaes­sa.
Yleinen mielipide Yhdysvalloissa,
kuten kaikkialla muuallakin, toivoo
ja vaatii Vietnmin hirveän verenvuo-lisesti
samalla linjalla, siis sotalinjal­la.
Siinä ei ole totisesti mitään va­linnan
varaa.
Mr. Humphrey.on ollut presidentti
Johnsonin. oikean käden kenttämie-henä
ja juuri presidentti Johnson
datuksen lopettamista. kannattajineen on nyt mr. Humph-
Se pakoitlaa Washingtonin esittä-' reyn takana ja tukena.
mään silloin tällöin mitään sandmat-
.tomaksi pyöristeltyjä lausuntoja joi­den
tarkoituksena on antaa ymmär­tää,
että USA on muka myös rauhan
kannalla.
Mutta heti kun tulee puhe käytän­nön
toimenpiteistä, silloin Washing­ton
sanoo kaikista rauhanehdotuksis­ta
" E i , e i " ja sillä siisti.
E i siis ole lainkaan ihme vaiklca
hän onkin mielipidetutkimusten pe­rusteella
— mitä tahansa arvoa niillä
annetaankin — kaukama jälessä
Richard Nixonista.
. Ijopetettuaan-'2-päiväisen kampar,-
jansa Ohion osavaltiossa, mr. Hum­phrey
sanoi.viime viikolla, että US-A:
n seuraavan hallituksen kiir&elli-
Tussä tekojen ja ^puheitten risti-- sempänä tehtävänä on se, että saa-riidasta
ilmeneekin kaikkein paihni- daan sota pikaisesti lopetetuksi neu-ten
minkälaisia sotaohjelmaa Yhdys­valtain
imperialismi nyt seuraa ja
toteuttaa.
Dömokraattipuoluoen presidentti­ehdokkaaksi
nimitettiin varapresi-dnatti
Hubert Humphrey, josta oli
votteluteitse
Ja edelleen: "Miinun ohjelmanani
tulee olemaan, suoritettuani uudel­leen
tilannearvion Vietnamissa, siir­tyä
systemaattiseen amerikkailais-joukkcljen
vähentälmiseen, pitäen mie
joskus kaukais6s.sa menneisyydessä ; lessä niiden sotajoukkojen turvalli-maalattu
jonkinlaisen "liberaalin" suutta jotka jäävät ylläpitämään
kuva.
Nyt hän sai kuitenkin presidentti­ehdokkuuden
nimenomaan oman puo
lueensa sotaisimman oikeiston an­siosta
Ja armosta. .
Tosiasiassa amerikkalaisten edessä
Vietnamin turvallisuutta."
Kuten huomataain, mr Humphrey
änkytti aika pahoin, mutta kaikesta
huolimatta hänen selvänä tarkoituk­senaan
oli antaa kuva, että "tuleva
hallitus" "tekee nopeasti rauhan"
hän hirveään hyökkäyssotaan.
Mutta sitten kuultiin heti todelli­nen
isännän ääni — niiden voimien
sana, .joiden armosta ja ansiosta mr
Humphrey on demokraattien presi-lentrtehdpkkaana.
Itse sotaministeri Clark Clifford,
jota myös ^JSA:in puolustusministe­riksi
haukutaan, sanoi A P : n uutis-'
tiedon mukaan viime tiistaina Wash-ingtonissa,
että Vietnamissa olevien
yhdysvaltälaisjoukkojen määrää ei
vähennetä vaan lisätään ensi vuon­na,
ja että amerikkalaisten kotiutta­misesta
ei ole mitään toivoa.
Paimaen mr. Humphreyn vaalipu­heet
maan rakoon, sotaiministeri sa­noi
(AP:n mukaan): että "me aiom^
me jatkaa asevoimieäi: lisäämistä"
kunnes saavutetaan 1549 miehen
vahvuus, mikä määrä on valtuutettu
yhdysvaltalflisjoukkojea suuruudeksi
•Etelä Vietnamissa. Yhysvaltain (siel
lä olevien) asevoimien kokonaismää­rä
6n nyt 15,000 Imiestä sitä pie­nempi.
"Meillä ei ole mitään tarkoitusta
alentaa sitä tasoa, ei ensi kesäkuus­sa,
eikä minään nähtävissä olevana
aikana", sanoo mr, Clifford. J a hän
uhosi: •
"Meillä on 549,000 miehen asevoi­man
valtuudet, ja me tulemme yllä­pitämään
sitä määrää siihen asti,
asevoimista tuoda kotiin.. Minä en
voi ennusta minkään sotilasmääräh
kotiuttamista v. 1969 . . ."
Pentagonissa ei siis tehdä vielä­kään
suunnitelmia Vietnamin sodan
lopettamisesta, vaan sotatoimien
edelleen laajentamiseksi. Taikoitus
viedä sinne 15,000 sotilasta lisää ja
pitää ne siellä määräämättömän
ajan, kuten sota/ministeri Clifford ser
liitää — ja hän tietää, mistä puhuu.
Jatkaakseen tätä sotaohjelmaansa
USA: n toimesta pidetään Pariisin
keskusteluissa kiinni kokonaan mie­lettömästä
vaatimuksesta, eli siitä,
että Pohjois-Vietnamin pitäisi tuUa
muka yhdysvaltalaisten hyöidcääjien
avuksi Etelä-Vietnamiin,
Tätä tarkoittaa Washingtonin vaa­timus;
että PohjoisrVietnam-vähen-täisi
^lelä-Vielinamissa sotatoimia,
jos YhdysvallaLsuostuu lopettamaan
Pohliois-Vietnamin pommituksen ja
myös se mieletön ajatus, että Saigo­nin
hallitus, jota myös hallitukseksi
sanotaan, edustaa muka koko Etelä-
Vietnamia, vaikka sen ja yhdysval­talaisten
kontrolm ulkopuolella on
koko Etelä-Vietnamin suuri maaseu­tu.
Kykenemättä voittamaan Kanr •
sallisen vapautusrintaman voimia
Etelä-Vienamissa, USA vaatii rauhan
neuvottelujen ehdoksi vietnamilaisia
suostumaan ehdoitta antautumiseen
Etelä-Vietnamissa!
Selvää on ettei tällaistein vaatimus-!
ter, tarkoituksena ole rauhanasian
e'iistäminen, vaan ajan voittaminen-siinä
mielessä, että USAn hyökkäys^
joukot sf.islvat sittenkin jdlikun on-on
nyt tilanne, missä kumlmänkin ja että "amerikkalaisia sotilaita ryh- kunnes kehittyy jotakiin, jonka perus .nenpotkUn ansio$rta yliotteen sodas-valbapuölueen
ehdokkaat — niin dytään kotiuttamaan." teellä voimme päättää, että osa niis-; ta, mikä on tähän mennessä tuotta-
Richard Nixon (republikaani) kuin . Tällaiset lupaukset antavat luon- tä tuodaan takaisin kotiin: nut amerikkalaisille melkoisia tap-
Hubert Humphroy, (demokraatti) nölllsosti ääniä, sillä amerikkalaiset "'Minä en halua sanoa mitään ai- pioita ja lisääntyvässä määrässä ar-ovat
hetken tärkeimmässä asiassa, • ovat korta kaikkiaan %llästyn6ot l i i - ' feau, milloin voidaan joku osa näistä vovallan moi»otystä. — Känsh^kourn.