1958-06-14-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Lauantaina, kesäk. 14 p. — Saturday^June 14, 1958 M0^AM 93iEkVi)>r- Indepeadent Latiör pinn iot' 'i><iiiT>^^h Cri^fft****"* Es-äil^ i«d jfor. fl^ 4917. AuthOTised. I l i v M i ^ i i ^ «^tohJays Vapaus Telephones: Buc Office 06. V4264; Editorial Office OS. 4-4265. Mapager E. StikBL Bditor W. Bdimd. lOlling address: Box Q9. audbu:^, Ctotarlo. Advertising rates npon appMcatkm. Tranilatinn toe pf chaige. TiLAummmAT: Canadassa: 1 vk. 7.00 8 kk. 3.75 . 3 kk. 3.25 YhdysvaUo]9S«: 1 vk.,8.00 6 kk; 4JO Suomessa: 1 vk. 8.50 6^kk. 4,75 . .iG<33p3^ viime vaal^^ siitän eitä: puplue oli etääntynyt kauaksi aikuperpsista sosialisteista pääma^^ jptfei määriteltiin^ n^^^ mäni|^|£ss^ siirasi, porvaripuolueita mbnissa t|irfeispä kjj^ykiisää,, e ? i t Ä l d n ulkopolitiikan alalla. Puolueen ta-hoita^ toiäiii^u^ arvosteltiin hadlitiistaj lUjrti^cyäynq^kse^; kysymyte;^ri Siihtau-tu| nii^;|li^l^^ kannatettiin" värairicsetta. • ^ Pelkjii yhteydessä eivät äut-i^ eet^Bi^^ olivat, ratkaisevia; Puo-liie oH kansan Keskmidessa. Se« sai^oiy^l ääiii$stäjät selvästi. : , s Va^icttf^p että vaalitappio antaa CGRife jcdh^^ji^ aihetta. Samoin oli selvää, etta'^uoJi|;^ii^ jäsenistö tulee vaatimaan uutta orientoituneista; n^Rw;$iitarte^ <?rikoisesti mikäli tufee k3^ymyks«i>^ X Tästä saatiin jo esimakua CGF:n British Columbian alueeh kokouksessa; ph maa-kunxussa pidettävissä .CCF:n maakuntakokouksissa seura-täiiii'British. XiJolumbiari puolue jäsenistön esimerkkejä. Äskettäin pidetyssä eCF:n British Columbian maakun-tajaj^^ on kokouksessa hyväksyttiin mm. päätöslauselma, jo^^Jkeibpitetaan puoluetta luopumaan kahnattamasta NA-TO- järjIstÖä ja kehoitetaan Canadaa etsiihääh'kollektiivista turvi»llLsuiy[ttel^YI^:n kautta.^ päätöslauselmaJtullaan esittämMn CC]^:n kabisalliselle konventionille, joka pidetään heinäkuussa. < Pujhtuessaan päätöslausdman puSlesta entinen parlamentin jäsfen Colin Cameron sari9r~0ttäwassa olevan avoimena saliu^uutena, että N^^TO-järjestö on sotilaalliselta kannalta menetetty yritys ja että se on estänyt Saksan yhdistämisen sekä ollut kompastuskivenä monien Euroopan pulmakysy-ndysten ratkaisulle. ^ Virinnyt^ keskustelu NATO-järjestöstä osoitti, kuinka B.C:ssa olevat CCF:n .jäsenet olivat perinpohjin kylläänty-ne0t/ t|ihaii järjestöön ja siihen kun puolue on kannattanut si^.- Kaikissa eri klubien päätöslauselmissa tuomittiin NA-T(> j8rj€stö. Sotaa vastustavaa mielialaa CCF:n jäsenistön keskuudessa osoittaa se, että kokoukselle esitetyissä kolmessatois-fa'ji| ptp&Jaus^ jotka koskiva:t myöskin ul-kopoUtiikkaa, kehoitettiiii aseistariisumiseen, vetypommiko-kcäittjen kieltämisteen ja kannatettiin korkeimman tason neuvottelujen pitäinistä rauhan j?i ystävyyden -aikaansaajni-seksi m kaihojen keskuudessa. 1 ; Kuudessatoista: päätöslauselmaluonnoksessa tuomitaan s^^)^ puolue p manifestin ja hy-fri^^ iee lihaan tieltä, siaäöttiin useissa t^sibuselinaluonnol^is^ Niissä vaaditaan paluuta sosialistisiin aatteisiin. Huolimatta eräistä oikeistojohtajien yri-. tylcBista enemmistö äänesti päätöslauselman puolesta, jossa sanötaiaii mm.: ''CCa? el l^pää ennenkuin kapitalismi on poistettu ja sosialistinen, suunnitrfmatalous saatettu ^v^ Pphjöis-Vahöou^e^in, edustaja iteg Rullock s^ttbi, ettS y.'1933 Iteginan manifesti pii "kulrnakivi", kun sensijaan W4iuupfigin juli$tus^^:p^ 'ÖCF:n jäsenien suurta kaipuuta suuren yhtenäisen työ-vaenliikkeien herättämiseen osoittaa sen päätöksen hyväk-s^^ buneii, jossa mm. kannatettiin Canadian Labor Congressin päätöstä laajan työväen ja farmarien liikkeen järjestämi-s^ ta, joh(ni tulisi inm, kuulumaan myöskin CCF. GGF:n jäsenien herääminen British Columbiassa ei suinkaan öle pelkkä erillinen ihniö. Tyji;ymättömyyttä puolueen johdon ottnmiin asenteisiin on havaittavissa kautta maan. Jäsenistön taholta on monta kertaa korostettu, että puolueen pijtaisi seurata sosialistisia aatteita eikä kiikkua porvaripuo-lujpiden takinliepeissä. CCF:n jäsenistö käsittää, kuten puolueen British Columbian jäsenet osoittivat, että koko työtätekevän luokan yh-teisftoiminta rauhan j^ turvallisuuden puolesta on välttämätöntä Canadan tulevaisuudelle. Terveet virtaukset CCF:n jä-s^ istöii keskuudessa ovat viitteitä siitä, että Canadassa on inahdoUista kehittää voimakas ja yhtenäinen työväenliike, joka on kykenevä torjumaan taantumuksellisten voimain hyökkäyksen työväenluokkaa vastaan niin taloudellisella kuiri myös poliittisella rintamalla. SYNTYMÄPÄIVIÄ Arvi Sandholm Wat6rs tovmshi-piistä tSyttäH ensi sunnuntaina 60 vuotta. Onnittelunune syntymäpäivän johdosta! Evert l-eivo Hearstista täyttää t. k. 17 pnä 70 vuotta. Onnittelemme päiväns-^karla. Kekkonen kiittää Helsinki; Tasavallan presidentti on lähettänyt kesäk. 2 pnä presidentti K. R Voroshiloville ja pääministeri N. S. Hrashtsheville seäraavan sähkeen: Palattuaöi juuri Neuvostoliittoon tekemältäni ystävyysvierailulta Suomeen esitän Teille, Herra Korkeimman Neuvoston Puhemiehistön Puheenjohtaja, ja Teille, Herra Ministerineuvoston Puheenjohtaja, sydä-mellisimmät kiitokset nauttimastani suurenmoisesta vieraanvaraisuudesta ja osakseni tulleista lämpimän ystävyyden osoituksista. Pyydän teitä myös välittämään vilpittömimmät kiitokseni .kaikille Neuvostoliiton johtohenkilöille ja Neuvostoliiton kansoille. Erittäin onnistunut vierailu on jättänyt minulle pysyviä ja rakkaita muistoja. Olen vakuuttunut siitä, että matkani on oUyt omiaan syventämään maidemme välisiä hyviä ja ystäväUisiä naapurisuhteita, joita minä ja koko Suomen . kansa tahdomme pysyvästi vaalia. Itä ojentanut on et hyväksy CNS:n ' Ottawa. — Canadian Labor Con-gress on protestoinut sen johdosta ksfl hallitus aikoo myydä Canadian National Steamship West Indiesille kuuluvat laivat, tiedoittaa CLC:n presidentti Claude Jodoin. Lausunnossa sanotaan: Kansa, joka on riippuvainen ul-komaaviennistä, tarvitsee riittävän kauppalaivaston. Hallituksen päätös on vastoin Canadan etuja ja:se on jyrkä8til6iä^prfipi4*ap yaetaan kuin mifa ikoh^ijv^iii^t j jul|$tiyat ennen väitaanpääsyään. Näyttää tärkeältä, pttäp^pjälkeen. kun.hallitus aikaisemipii^kieltäytyi p^laut-tamaan laivoja, Canadan: rekisteriin ja laivat Canadaan, hiin se on päättänyt m^dä'ne,,öertääkseen. kollektiivisia neuvotteluja. .Canadian Labor-: Congress protestoi voimakkaasti tätä vastaah ja pyytää. hallitust^ uudelleen harjcit-seinaan asiaa.... , . , , . Kysymys sodasta ja rauhasta käy entisestään tärkeämmäksi jä kaikkialla kansaii}välisen politiikan, alalla tämä tulee entistä enemmän esille jokainen päivä. Taistelun kaksi pääsuuntaa —sodan ja rauhan, taantumuksen ja kansanvallan välillä — hahmottuvat yhä selvemmäksi. Tätä asiaa selittää Suomen Kommunistipuolueen pääsihteeri Ville Pessi tk. 5 pnä julkaistussa Kansan Uutisissa, jonka julkaisemme oheellise-na: Tämän kansainvälisen tilanteen nykyisen kehitysvaiheen pohjalta on ymmärrettävä, myös Varsovan sopimusIiit(in jäsenvaltioiden poliittisen neuvoa-antavan komitean istunnon päätökset. Tämä komitea oli koolla Moskovassa suunnilleen samaan aikaan, jolloin presidentti Kekkosen valtuuskunta vieraili Neuvostoliitossa. Kokous on saanut osakseen erittäin suurta huomiota ja varmasti jo siksikin, että sen osanottajina oli sopimusvaltiomai-den pääministereitä, niiden johtavien puolueiden ensimmäisiä sihtee-reitä, uiko- ja puolustusministereitä. Kahdeksan sopimusliiton maan lisäksi olivat Kiinan Kansantasavallan edustajat mukana huomioitsijana osallistuen myös keskusteluun. EHDOTUS HYÖKKAAMÄTTÖ- MYYSSOPIMUKSESTA Eräs tärkeimmistä poliittisen neuvoa-antavan komitean istunnon ehdotuksista on epäilemättä ehdotus h y ö k k ä ämättömyyssopimuksesta Varsovan sopimusmaiden ja Poh-jois- Atlantin liittoon kuuluvien maf: den välillä. Se merkitsisi sopimusta siitä, että näihin liittoutumiin kuuluvat maat eivät turvaudu toisiaan vastaan voimakeinoihin eivätkä uhkaile .voimankäytöllä sekä pidättäytyvät sekaantumasta toistensa sisäisiin asioihin.' Ehdotuksessa esitetään myös mahdollisten riitakysymysten ratkaisua rauhanomaisin keinoin neuvottelujen tietä yhteisymmärryksen ja oikeudenmukaisuuden hengessä. Samoin siinä esitetään keskinäisten neuvottelujen viipymätöntä järjestämistä sellaisessa tilanteessa, jolloin Euroopan rauha on vaarassa. SOPIMUS ESTÄISI SODAN Tämä ehdotus vastaa varmasti kaikkien rauhantahtoisten ihmisten toiveita ja käsityksiä. Jokaiselle on selvää, että uusi sota olisi,seu- ^"r.":*:^..„ raus selkkauksista näiden vk^ahh^doenn f VASTAEHDOTUKSIA? suuren liittoutuman välillä. Epäile-mätöntä on myöskin se, että jos nämä sotilaalliset liittoutumat, -joihin kuuluu 23 sotilaallisesti ja taloudellisesti kehittynyttä valtiota, estetään joutumasta liikkeeseen hyök-yksityiset radioasemat painostavat hallitusta Karpinterien voitto tärkeä ; Jljiten lukijamme mahdollisesti huomasivat viime tiis-tairta ilmestyneestä lehdestämme, Sudburyn ja ympäristön karpinterit ovat saaneet palkankorotuksen. Sopimuksen mukaan karpinterien tuntipalkkoja korotettiin heti 10 sentillä, joten heidän tuntipalkkansa on ny-k^ ääp $2.35. Tammikuun 15 pnä korotetaan heidän tuntipalkkojaan Säentiflä ja heinäkuön 15 pnä 1959 jälleen 5 sentillä. Korotus tekee kaikkiaan 20 senttiä tunnilta. r Niinikään saatiin aikaan myös parannuksia siihen korvaukseen, jota maksetaan, jos työskentelee kaupungin ulko-ptioleiia. Palkankorotus karpintereille ei ole erittäin huomattava, jos verrataan sitä yleiseen palkkataisteluun nykyhet-kfeUi, niin se on tärkeä saavutus, sillä työnantajapiirit ovat jitMstaiieet, ettei nykyisenä vaikeana taloudellisena kautena sijitilluta minkälUUaisiin korotu^ ja vieläpä <m vaadittu liiilltkojen laskemista. Kuten yleisesti tiedetään työnantajat kaikkialla Cana- (j^ssa ovatkin tehneet kaikkensa palkkojen korottamista vas-taym. Sen johdosta palkkaneuvottelut Incon kanssa joutuivat umpikujaan ja siirtyivät sovitteluasteeseen. ' Karpinterien taisteluvalmius oli yhtenä ratkaisevana te-kijiiil siihen, että he saivat palkankorotuksen. Kuten muis-taanine, rakennusyhtiöiden ja union väliset palkkaneuvotte-päättyivät umpikujaan ja työnantajat julistivat työsulun. Kl^terit vastasivat järjestämällä piketeerauksen.kaikille S^cilltuiy Builders Gxchangen rakennustyömaille. Tätä jatkui kolmatta viikkoa kunnes työnantajat Iqpuksi suostuivat kiittämään palkkoja, joka johti sopimukseien pääsyyn. Canadian Labor Congress sanoo, etfe hallitus on joutunut eräitten yksityisten radioasemien hyökkäyk-sen kohteeksi eikä sen saisi sivuuttaa sitä. ' ' > Lausunnon tästä antoi CLC:n presidentti^ Claude Jodoin kolme päivää kes|täneen kansallisen toi. meenpanevan komitean kokouksen päätyttyä ja hän ehdotti, että hallitus hyväksyisi kuninkaallisen ko-itaission ehdotuksen radiolaajalluk-sesta. Jodoin sanoi: . "Canadan työväenliike yhdessä toisten järjestöjen se^ eri yhteis kuntakerroksiin kuuluvien ihmisten kanssa ön aina pitänyt tarpeellise. na pitää CBC:ta sellaisena laitoksena, jonka kautta voidaan vapaas. ti esittää eri mielipiteitä ja Canadan luovien taiteilijoitten kansallisena näyttämönä. TämS on välttämätöntä Canadan ^tenäisyydel-le. Se on se kanta jota vuosien ajan eri poliittisilla näkökannoilla va. rustetut hallitukset sekä kolme kuninkaallista komissiota sekä 13 par. lamentin komiteaa ovat kannattaneet Me olemme erikoisesti kiinnostuneita Fowlerin komission te- .kemiin tutkimuksiin ja niihin 276 sille tehtyyn ehdotuksiin, joista suurimman osan teki 245 järjestöä. On myöskin hyvä muistaa, että silloin kim Sudfeuryn ja ympäristön karpinterit eivät kuuliilneet unioon, heidän palkissa oli huomattavasti alapuolella niitä palkkoja, joita maksettiin niillä paikkakunnilla, jossa työläiset kuuluivat unioon. Sen jälkeen kun kar-, pinterit järjestyivät on heidän palkkansa jatkuvasti kohonnut ja nykyään heidän palkkansa pn suurin piirtein samassa kuin mitä karpinterit saavat muilla suurimmilla paikkakunnilla. Tämä osoittaa, että järjestäytyminen on työläisille tärkeä palkkatason pitämiseksi mahdollisimman korkealla^ jotka edustivat 6,000,000 canada-laista. "Jos hallitus päättää hyväksyä sellaisen politiikan, että se sallii yksityisten omistamat asemat toi. imia alueilla, joissa nykyään toimii vain CBC:n asemat, niin olisi toivottavaa ,että niille annetaan toimiluvat vain tiukasti sellaisilla eh-xloilla, että ne antavat hyvän palvelun yleisölle ja välttämällä kaikki suosituimmuusehtoja. Canadian Labor Congress myöskin toivoo, että jos radiolaajalluksen hallintoneuvosto perustetaan, niin sen tu. lee ehdottomasti noudattaa Fowle-rin komission ehdottamia säädök-siä ja taata, että ohjelmien sisältö tulee olemaan suurimmalta osaltaan canadalaista. "Me käsitämme, että hallitus on tällä hetkellä kovan painostuksen alaisena erikoisten intressipiirien taholta. Komissio käsittää, etteivät nämä intressipiirit edusta kaikkia yksityisiä radio-ohjelmien laajalta-jia, mutta samalla se varoittaa, että vissit intressipiirit pyrkivät saamaan canadalaisten vapauden vaiston salaisten voitonhimojen taakse ja herättää väärinkäsityksiä hyvää tarkoittavien ihmisten keskuudes-sa." käysmieles^ä, niin sotaa ei tule. Yh-teentörinäys näiden kahden liittoutuman vätiUä aiheuttaisi kansoille suunuattdinia kärsimyksiä ja hävittäisi söuriä aineellisia arvoja. Tällaisen hyökkäämättömyyssopimuk-sen solmiminen olisisijienmitä suurimmassa määrin niidenkin kansojen etujen' mukainen, jotka eivät näihin liittoutumiin kuulu. Myös Suomelle tällaisen sopimuksen solmiminen merkitsisi yhä suurempaa turvallisuutta ja kansainvälisen asemamme lujittumista. ; MITA EDELLYTYKSIÄ SOPIMUKSELLE ON Voidaan kysyä, onko edellytyksiä tällaisen sopimuksen solmimisdle. Ainakin tavallisten kansanihmisten keskuudessa sopimusta tervehdittäisiin. Mutta myöskin monien maiden valtiomiesten keskuudessa ehdotus varmasti kohtaa vastakaikua. Esiintyessään liontoon radiossa 4 pnä tammikuuta l;958 Englannin pääministeri Macmillan i l moitti sotilaallisista liittoutumista puhuessaan, että "Me voisimme alkaa hyökkäämättömyyssopimuksen juhlallisesta julistamisesta" ja jatkoi: "Se ei toisi vahinkoa ja voisi olla hyödyksi." Toisaalta Pohjois- Atlantin maiden ja varsinkin USA:n johtavissa piireissä ei ole ilmaistu pyrkimystä rauhan lujittamiseen vaan päinvastoin pyritään kalkein keinoin jatkamaan "kylmää sotaa" ja voimapolitiikkaa. Mutta näidenkin maiden kansat tukisivat hyök-käämättömyyssopimusta. Merkitsisi-hän se niille suurempaa' turvallisuutta ja myöskin taloudellista etiia sillä Pohjois-Atlantit! liittoon kuuluvien maiden sotilasmenot olivat v. 1957 kolminkertaiset vuoteen 1950 verraten. ARMEIJOIDEN SUPISTAMINEN Erittäin' havainnollisesti sosialististen maiden pyrkimys teoin todistaa rauhanrakkauttaan ilmeni neuvotteluun osallistuneiden maiden päätöksestä supistaa armeijoitaan 419 tuhannella henkilöillä, minkä lisäksi supistetaan aseistusta, sota-tekniikkaa ja sotilaallisia menoja. Poliittinen neuvoa-antava komitea hyväksyi myöskin Neuvostoliiton päätöksen neuvostojoukkojen vähentämisestä vielä yhdellä divisio-nalla Unkarista, missä ne ovat Varsovan sopimuksen pohjalla. ONKO LÄNNELLÄ töidä nämä plätölcset ja julistavat ne "Jjrqpagandaksi". Mutjte nousee kysymys, miksi Pohjois-AtlahtijD Uiton kokouksissa ei tehdä vastaavanlaisia ehdotuksia. Jos Varsoyan sopimusmaiden päätöksiä ja ehdotuksia epäillään propagandaksi, niin nehän voitaisiin siksi osoittaa suostumalla esityksiin tai tekemällä muita vastaavanlaisia, rauhaa lujittavia ehdotuksia. Näin ei ole tapahtunut, mikä johtuu. luonnollisesti, siitä, että kiapitalistiset valtiot tietävät sosialististen maiden pyrkivän todella lujittamaan rauhaa ja toteuttavan kaikki rauhaa lujittavat esitykset. USAn OSUUS Kokouksessa käsiteltiin myös muita rauhan suojaamiseen liittyviä kysymyksiä. ^ Neuvostoliiton pääministerin N. S. Hrushtshevin puheessa paljastettiin länsivaltojen vitkastelut huipputason konferenssin koollekutsumisessa, Länsi-Saksan varustaminen atomiaseilla sekä monet muut länsivaltojen sodan-valmisteluja kiihdyttävät teot. Erittäin voimakkaasti hän puhui amerikkalaisten tukikohtapolitiikkaa vastaan ja osoitti USAn ehdotuksen kansainvälisen valvonnan järjestämisestä arktisille alueille merkitsevän valvontajärjestelmän ulottamista vain Neuvostoliiton alueelle sen koskettamatta vaaksaakaan USAn aluetta. Hän paljasti myös USAn esityksen ballististen rakettien kieltämisestä hämäykseksi niin kauan, kuri ei suostuta purkamaan vierailla alueilla olevia sotilastukikohtia. " SOSIALISMIN LUJA ^ YHTENÄISYYS Varsovan sopimusmaiden poliittisen neuvoa-antavan komitean kokous osoitti jälleen selvästi sosialismin maiden rauhanpolitiikan johdonmukaisuuden, niiden halun tehdä kaikki voitavansa sodan ehkäisemiseksi. Toisaalta se osoitti näiden maiden yhtenäisyyden ja yksimielisyyden kansainvälisissä kysymyksissä. Samanaikaisesti sosialististen maiden välisen' keskinäisen talohdellisen yhteistyön neuvoston kokous käsitteli sosialismin maiden taloudellisen kanssa käymiseen liittyviä kysymyksiä, lujittaen «malta osaltaan sosialismin maiden yhteistyötä. RAUHANOMAINEN KILPAILU • Kuten Hrushtshev selostuksessaan komitean kokouksessa sanoi. Italia Icaiinattaa ydinaseneuYOtteliga B^qma.,?:^,Italian haUitus on''iK moittanut Neuvostoliitolle olevansa valmis: .rojrötSvaikuttamaan siihen, «ttä S4f^^/ aikaan o^juy^ltieluja idSoL ja^ llinnen vBmi|:ydipai^o-keiden;: yalvpmiseksi ^8 : ase^tarilr siiniym; toteuttamisella; ' PälministeKi Zoli s^noö neuvostp-ballitiiiteelle jätety^sjB njqotiii^, joka on vastaus ven9lästci9 aikaiseni-paaii Döbttiiiu etti k ä i i d ^ ja realistiseen... aseistariisuntasopimuksen perustapa on sopimus ydinasekokeiden lopettamisesta. Marxilaisten teosten julkaisu JKiinassa KUnan^^l^^mnusliike ^Chentmhi-tchubansh^" An vuosina 'lOi^-igS? julkaissut \m&n .kielellä kohnattar sataa Man^^ Engelsin, Leninin J a Stalinin teosta yli 2B miljoonan kappaleen painoksena. Tänfi vuonna on aikomus Julkaista marxismi—leninismin klassikkojen 25 eri teosta Ja koottuja teoksia yhteispainokseltaan noin miljoonftf kappaletta. il JA V EI SAANUT OIKEAA HBNKEX KirjalliJMi vaiinö yrt^^^ keinoin miestJUin kly^mMstr; niin paljon Jurosaa^jt^ Ihailijan ajaessa partaansa' pSivSni ' teki hän leujjuunsa J ^ v i ^ ^ jä päästi niustaan mitB jMnjaaijbpian kiij^ amyalikoinun. Vaimo tiM»U jokai-^ ^ sen miehensä sanan tolvoäsa saät-^ taa miehensä häpeämään niitä. Sensijaan mies. odotettuaan Vqt- . monsa pääsevän loppuun sanojöh toistamisessa, sanoi piifcallisesti: "Taisit sanat, mutta et saanut nil- 7 hin oikeaa henkeä". SAMA TViaS — Minä annoin sen riitajuttuni lakimiehen öuostaan ja hän lupasi-ajaa sen prosenttimaksulla, voitki»- sinä selittää minulle, mitä sellai-.' sella maksulla tarkoitetaan? — Se tarkoittaa sitä, että jos häviät juttusi, niin lakimies ei saa mitään ja jos voitat, niin sinä et saa mitään. uun a Helsinki.- Sotavankikysymys nykyisessä mnodossaan voidaan katsoa loppuunkäslteUjrksi Suomen Ja Neuvostoliiton välillä, totesi ulkoasiainministeriön' poliittisen osaston päällikkö, ministeri .Ralph Enckell lau-ahtaina. lehdistön edustajille. Niitä 'suomalaisia,: Joiden on oletettu Joutuneen ' sotarvangelksi, ei Suomesta lähetettyjen nimiluettelojen penis-teella ole enää mahdollista löytää. LUoin ei..ole.aihetta puhua sotavangeista, koska mikään ei nykyvaiheessa enää viittaa siihen, että Neuvostoliitossa ' olisi sotavankilehejä. Sensijaan ovat neuvostoviranomaiset luvanneet tutkia niitä tapauksia. Joissa kadonneista voidaan antaa yksityiskohtaisia tietoja. Tiedoitui^isuudessa. Joka oli Järjestetty tasavallan presidentin Neu- . On melko, varmaa, että sotaaliet-sOvat piirit yrittävät jälleen mitä-'.sosialismin'nraat ehdottavat kapita- Kiinan ja Unkarin kauppasopimus PeUngissä aUekirJoitettihi hiljattain Kiinan Ja Unfkarin kauppasopimus vuosilcsi 1959t-il962. Sopimus edellyttää Kiinan Ja Unkarin kauppavaihdon Jatkuvan YXLS-vun lähivuosina. Kiina tulee toimittamaan Unkarille soijapapuja, volf-ram- Ja molybdenimalmia, puhdasta tinaa, elohopeaa, säilykkeitä, sUkki-kankaita^ teetä, autorenkaita. erUal-sia työstökoneita, tekstiilitepllisuu- ^en tuotantokoneistoa, elektroniput-kia, radioteknlUisiä laitteita ym. tavaroita. Unkari tulee toimittamaan Kiinalle voimalaitosten koneistoa, Jftähdy-tyslaltteiU. dieselveturelte. vaunuja, erilaisin työstökoneita, yhteysvälineitä ym. ^euvösotliiton pääministeri Hrushtshev (vas.) osoitta- |aniassa suosiotaan Bulgarian kommunistisen puolueeii 7. kongressissa. Hänen kanssaan kuvassamme Bulgarian kommunistisen puolueen poliittisen buron jäsen Dimitri Ganev. listtsille valtioille kilpailun aloittamista ihmisille tarpeellisten tavaroiden ja tarvikkeiden tuotannossa kilpailua kansojen elintason ja hyr vinvoinnin parantamisessa. 'Tämän kilpaillun 9ikaha ratkaiskoot kansat itse, mikä tie parhaiten vast taa niiden etuja." Tä^ä kilpailu ja edellä selostei^ tussai ko^jjjj^essa, tehtyjen, esitysten toteut^iip^en merkitseviit^eräaj tämSn hetken' kansahiviijsen Ulan-' teen keskeisimmän kysjnoiyksen —- r^uhaomai^p rinnakkai^loii T-totet| ttamtsta.. SuomeQ kohdalta o-vat< Bämä i-auhanömajsen rinnakkaiselon kysymykset- olleet viime päivinä voimakkaasti etualalla. Niistä on useampaan kertaan, muistutettu niin' söOmalaisten kuin neuvostoliittolastenkin puheissa presidentin äskeisen vierailun aikana. Vierailu on todistanut jälleen, että eri jiiteiskuntajärjestelnuin kuuluvat maat voivat yhteistyössä ja molempien etujen mukaisesti järjestää keskinäiset suhteensa. Ei ole kalliimpaa asiaa kuin rauhan suojäämihen ja siihen on voimat yhdistettävä niui kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Vuosi sitten hyväksytyssä puolueemme ohjelmassa sanotaankin, että "taistelu sotaa vastaan, rauhap säiljrttänu-sen ja lujittamisen puolesta on ollut ja on puolueenome keskeisimpiä tehtäviä. Puolue tukee kaikkia pyrkimyksiä, jotka edistävät kansojen rauhanomaista rinnakkaiseloa ja ystävyyttä." Siksi me tervehdimme tyydytyksellä myöskin Varsovan sopimusmaiden poliittisen komitean esityksiä, ja päätöksiä, jotka nykyisessä kärjistyneessä maailman tilanteessa ovat merkittävä ja konkreettinen askel rauhan lujittamisen tiellä. vostoliiton vierailun Johdosta, mlnis« teri Enckell sanoi, että parhaiUaat^ on käsiteltävinä käiksi tapausta. Joissa etsitty henkilö on löydetty. Toinen näistä on hankkhiut Neuvo».^ toUiton kansalaisoikeudet Ja toisella on Neuvostoliitossa perhe. Josta tä- ' mä ei haltia erota. Joten kumpikaan^ ei palaa kotimaahan. UlkopoUlttisista kysymyksistä komr,.. munikeassa olevien kohtien Johdosta ministeri Enckell sanoi Suonten... noudattaneen kannanotoissaan Jo aikaisemmin samaa linjaa. Niinpä Kiinan kysymyksessä . on Suomi YKssa äänestänyt niiden päätöslauselmaehdotusten puolesta. Joissa on esitetty Kiinan paikan turvallisuusneuvostossa kuuluvan Kiinan kap-santasavallalle. Ja niitä psätöelausOL maehdotuksia vastaan. Joissa on Si-tetty kysymyksen käsittelyn keskeyttämistä. Ruotsi, Norja ja Tanska samoin kuin Irlanti Ja Jugoslavia ovat edustaneet sapiaa kantaa kuin Suomi. Mitä tulee ydbi- Ja rakettlasetuki-kohtiin keski-Eurooppaan. sanoi ' nisteri. EnckeU pöhJoisnUil<|eiii.i^ko-ministerlen viime maaliskuussa pitämässään : • kokouksessa. todenneen, että Euroopassa olisi pyrittiivä alueitiäiseen aseistariisuntaah : t«en i^htöitohtini^tä^ Jo^ e^^ suumiiteimia. YK:ssa Suomi kannat*: tl myös Intian lAätöslauselmaehdO'- tusta ydlnasekokeihijto lopettanä^ seksf^ , ; Ministeri Enckell totesi pääministeri Hrushtäievin valtiovierailun ai^ kana neljä eri kertaa ottaneen pll-heeksi eräät Suomen IJehdlstöSsä Julkaistut kirjoitukset, joiden sävjft pääministeri piti Suomen ja Neuvostoliiton suhteita vaarantavana. ministeri Hrushtshevin käsiteltyä asiaa neljännen kerran viime viikon torstaina Kremlissä tarjoamallaan lounaalla Scosketteli myös presidentti Kekkonen kysymystä puheenvuoronsa improvisoidussa toppuosassa. Ministeri Enckell huomautti, ettei puheen tästä osasta ole olemassa sanatarkkaa Jäljennöstä vaan ahmas-: taan tulkin venäjänkielisen pikakir- Joitusmuistion suomennos. Tässä puheessaan tasavallan presidentti mm. totesi, että historia hengittää hitaasti. Presidentti sanoi, että niiden neljäntoista vuoden aikana. Jotka ovat kuluneet sodan päättjnnisestä. on Suomen suhteessa Neuvostoliittoon kuitenkin tapahtunut huomattavaa kehitystä. Ministeri Enckell tähdensi tässä yhteydessä vieraUuh käyneen ilmi. ettfi on kiihnitetty oletettua suurempaa huomiota julkisuudessa Suomessa esitettyihin NeuvostoUittoa koskeviin lausuntoihhu aikana NeuvosU^tossa Peruna Näin vaatimattomalla otsikolla kirjoittaa helsinkiläisen Kansan Uutiset - lehden pakinoitsija Juorkunan Jussi meissäkin suurta mielenkiintoa herättäneessä kirjoituksessaan: Perunaa ei ole koska maitoa on liikaa. Tämä ei ole mitään modernia runoutta. Ehkä se silti vaatii vähän selvennystä. Maidontuotannon a-lentamiseksi supistettiin viime syksynä ulkomaisten väkirehujen tuontia ja korotettiin niiden hintoja toivossa että pienviljelijät teurastaisivat lehmänsä. Tätä eivät nuo hyväkkäät kuitenkaan tehneet, koska pieni maitotulo oli lapsilisien ohella ainoa rahatulo monessakin perheessä; töihmhän eivät kaikki päässeet ja jos mies jonnekin Fie-andtln tarhalle lähetettim, niin pitihän eukon ja lastenkin elää. Mutta kun ei pienviljelijällä — eikä usein vähän isommankaan tilan omistajalla — ollut varaa ostaa kallista väkirehua, sikäli kun sitä yleensä oli saatavissakaan, kääntyi hän perunakuoppansa ^puoleen ja otti sieltä sen. mitä lehmän elättäminen ja lypsättäminen vaati. Mutta mahdottoman kylmänä ja satieisena viime syksynä peruna kasvoi huonosti, joten kuoppa ei ole kestänyt tätä ylimääräistä. verotusta. Se on tyhjentynyt. Ollenkaan kadehtimatta lehmiltä ja sioilta heidän henkeään ja' ruokaansa on kuitenkin oikeutettua pitää kiinni siitä, että myös ihmisten tulisi perunansa saada. Eläminen hernesopalla, makaroonilla ja maksalaatikolla käy ajan pitkään raskaaksi sekä- vatsalle että kukkarolle. Ja kun ei penmaa omassa maassa ole, on ainoa ratkaisu se että sitä jostakin toisesta maasta ostetaan. Näin on hallitus vihdoin viimein päättänyt tehdäkin; se että tämmöinen järkevä päätös tehdään vasta sitten kun kurjuus on kehittynyt huippuunsa, ei' herättäne hämmästystä. Onko yksikään hallitus moniin vuosiin kyennyt ennakolta näkemään, mihin typerät toimenpiteet johtavat? Mutta hallituksen järkevän päätöksen johdosta repäisi eilinen Maakansa vaatteensa ja huusi korkealla äänellä, että perunaa ei saa tuoda ulkomailta. Perunaa on. Perunaa tulee kyllä kauppaan, kun vain hintaa korotetaan. Kummastelimme tätä suuresti ja menimme vielä varmemmaksi vakuudeksi kysymään asiaatuntevilta lieneekö maakansalaisten laareissa salaisia perujQareservejä jotka siellä odottelevat hinnankorotusta. Ei ole, vakuuttivat' asiaatuntevat. Peruna on luonteeltaan sellainen että se hyvässäkin varastossa kesäkuussa työntää itsestään ituja, jotka tekevät sen myynti- ja syöntikelvotto-maksi. Ahneinkaan maalaisliittolainen ei uskalla varastoida suuria perunamääriä siinä toivossa, että hintaa kesäkuussa kofotettauiiin. vaan pitää varmempana myydä ne ennen sitä vaikka halvemmallakin. Lienee siis tämä hinnankorotuksesta huutaminen tarkoitettu kääntämään perijinapulaa kärsivän yleisön huondfoU pois niistä syistä, jotka todellisuudessa ovat pulan aiheuttaneet Väkirehujen tuonnin rajoittaminen ja hinnan korottaminen kun ovat maalaisliiton omaa maatalauspolitiikkaa, sen niinsanottua viljan viljelystä suosivaa linjaa. Perunapula ön juuri tämän politiikan pieni sivutuote. Toisaalta tietenkin voidaan toivoa, että kun perunapulassa piinau-tunut kansa vihdoin joskus heinäkuussa pääsee haistamaan uutta perunaa, se on.valmis maksamaan siitä mitä tahansa, eikä vielä syksyllS-kään murise perunan korkeaät^ hinnasta, kun sille nyt kesäkuussa nälän ja paljon puheen voimalla o-petetaan että perunan nykyinen hinta <m liian alhainen. Muuten on vielä huomattava että maidon ja voin ylituotannosta huolimatta lukemattomat ihmiset S\i,<j|- messa eivät saa näitä ruoka-aineita niin paljon kuun tahtoisivat ja kohtuuden nimessä tarvitsisivatkin. Tämä taas johtuu siitä, etU teollisuus maksaa työntekijöilleen palkkaa, joka ei riitä kohtuiUlisen ravinnon hankkimiseen. Mutta tämS kuuluu teollisuuspiirien ns. kustannustason alentamisen poUtiik^ kaan. ' Omituista miten me aina päädymme tuohon palkkakysymykseen, oU-pa sitten lähtökohtana vaikka peruna. Merkitsisiköhän se siti etti palkkapolitiikan hoidossa todella on jotakin vinossa?
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 14, 1958 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1958-06-14 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus580614 |
Description
Title | 1958-06-14-02 |
OCR text |
Sivu 2 Lauantaina, kesäk. 14 p. — Saturday^June 14, 1958
M0^AM 93iEkVi)>r- Indepeadent Latiör pinn iot' 'i> |
Tags
Comments
Post a Comment for 1958-06-14-02