Vapaus, June 14, 1958

              Sivu 2 Lauantaina, kesäk. 14 p. — Saturday^June 14, 1958
M0^AM 93iEkVi)>r- Indepeadent Latiör pinn iot' 'i><iiiT>^^h Cri^fft****"* Es-äil^
i«d jfor. fl^ 4917. AuthOTised.
I l i v M i ^ i i ^ «^tohJays Vapaus
Telephones: Buc Office 06. V4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Mapager
E. StikBL Bditor W. Bdimd. lOlling
address: Box Q9. audbu:^, Ctotarlo. Advertising rates npon appMcatkm.
Tranilatinn toe pf chaige.
TiLAummmAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 8 kk. 3.75
. 3 kk. 3.25
YhdysvaUo]9S«: 1 vk.,8.00 6 kk; 4JO
Suomessa: 1 vk. 8.50 6^kk. 4,75
. .iG<33p3^ viime vaal^^
siitän eitä: puplue oli etääntynyt kauaksi aikuperpsista so­sialisteista
pääma^^ jptfei määriteltiin^ n^^^
mäni|^|£ss^ siirasi, porvaripuolueita mbnissa t|irfeispä
kjj^ykiisää,, e ? i t Ä l d n ulkopolitiikan alalla. Puolueen ta-hoita^
toiäiii^u^ arvosteltiin hadlitiistaj
lUjrti^cyäynq^kse^; kysymyte;^ri Siihtau-tu|
nii^;|li^l^^ kannatettiin" värairicsetta. •
^ Pelkjii yhteydessä eivät äut-i^
eet^Bi^^ olivat, ratkaisevia; Puo-liie
oH kansan Keskmidessa.
Se« sai^oiy^l ääiii$stäjät selvästi. : , s
Va^icttf^p että vaalitappio antaa
CGRife jcdh^^ji^ aihetta. Samoin oli selvää,
etta'^uoJi|;^ii^ jäsenistö tulee vaatimaan uutta orientoituneis­ta;
n^Rw;$iitarte^ <?rikoisesti mikäli tufee
k3^ymyks«i>^ X
Tästä saatiin jo esimakua CGF:n British Columbian
alueeh kokouksessa; ph maa-kunxussa
pidettävissä .CCF:n maakuntakokouksissa seura-täiiii'British.
XiJolumbiari puolue jäsenistön esimerkkejä.
Äskettäin pidetyssä eCF:n British Columbian maakun-tajaj^^
on kokouksessa hyväksyttiin mm. päätöslauselma,
jo^^Jkeibpitetaan puoluetta luopumaan kahnattamasta NA-TO-
järjIstÖä ja kehoitetaan Canadaa etsiihääh'kollektiivista
turvi»llLsuiy[ttel^YI^:n kautta.^ päätöslauselmaJtullaan
esittämMn CC]^:n kabisalliselle konventionille, joka pidetään
heinäkuussa.
< Pujhtuessaan päätöslausdman puSlesta entinen parlamen­tin
jäsfen Colin Cameron sari9r~0ttäwassa olevan avoimena
saliu^uutena, että N^^TO-järjestö on sotilaalliselta kannalta
menetetty yritys ja että se on estänyt Saksan yhdistämisen
sekä ollut kompastuskivenä monien Euroopan pulmakysy-ndysten
ratkaisulle.
^ Virinnyt^ keskustelu NATO-järjestöstä osoitti, kuinka
B.C:ssa olevat CCF:n .jäsenet olivat perinpohjin kylläänty-ne0t/
t|ihaii järjestöön ja siihen kun puolue on kannattanut
si^.- Kaikissa eri klubien päätöslauselmissa tuomittiin NA-T(>
j8rj€stö.
Sotaa vastustavaa mielialaa CCF:n jäsenistön keskuu­dessa
osoittaa se, että kokoukselle esitetyissä kolmessatois-fa'ji|
ptp&Jaus^ jotka koskiva:t myöskin ul-kopoUtiikkaa,
kehoitettiiii aseistariisumiseen, vetypommiko-kcäittjen
kieltämisteen ja kannatettiin korkeimman tason
neuvottelujen pitäinistä rauhan j?i ystävyyden -aikaansaajni-seksi
m kaihojen keskuudessa. 1 ;
Kuudessatoista: päätöslauselmaluonnoksessa tuomitaan
s^^)^ puolue p manifestin ja hy-fri^^
iee lihaan tieltä, siaäöttiin useissa
t^sibuselinaluonnol^is^ Niissä vaaditaan paluuta sosia­listisiin
aatteisiin. Huolimatta eräistä oikeistojohtajien yri-.
tylcBista enemmistö äänesti päätöslauselman puolesta, jossa
sanötaiaii mm.:
''CCa? el l^pää ennenkuin kapitalismi on poistettu ja so­sialistinen,
suunnitrfmatalous saatettu ^v^
Pphjöis-Vahöou^e^in, edustaja iteg Rullock s^ttbi, ettS
y.'1933 Iteginan manifesti pii "kulrnakivi", kun sensijaan
W4iuupfigin juli$tus^^:p^
'ÖCF:n jäsenien suurta kaipuuta suuren yhtenäisen työ-vaenliikkeien
herättämiseen osoittaa sen päätöksen hyväk-s^^
buneii, jossa mm. kannatettiin Canadian Labor Congressin
päätöstä laajan työväen ja farmarien liikkeen järjestämi-s^
ta, joh(ni tulisi inm, kuulumaan myöskin CCF.
GGF:n jäsenien herääminen British Columbiassa ei suin­kaan
öle pelkkä erillinen ihniö. Tyji;ymättömyyttä puolueen
johdon ottnmiin asenteisiin on havaittavissa kautta maan.
Jäsenistön taholta on monta kertaa korostettu, että puolueen
pijtaisi seurata sosialistisia aatteita eikä kiikkua porvaripuo-lujpiden
takinliepeissä.
CCF:n jäsenistö käsittää, kuten puolueen British Colum­bian
jäsenet osoittivat, että koko työtätekevän luokan yh-teisftoiminta
rauhan j^ turvallisuuden puolesta on välttämä­töntä
Canadan tulevaisuudelle. Terveet virtaukset CCF:n jä-s^
istöii keskuudessa ovat viitteitä siitä, että Canadassa on
inahdoUista kehittää voimakas ja yhtenäinen työväenliike,
joka on kykenevä torjumaan taantumuksellisten voimain
hyökkäyksen työväenluokkaa vastaan niin taloudellisella
kuiri myös poliittisella rintamalla.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Arvi Sandholm Wat6rs tovmshi-piistä
tSyttäH ensi sunnuntaina 60
vuotta. Onnittelunune syntymäpäi­vän
johdosta!
Evert l-eivo Hearstista täyttää t.
k. 17 pnä 70 vuotta. Onnittelemme
päiväns-^karla.
Kekkonen kiittää
Helsinki; Tasavallan presi­dentti
on lähettänyt kesäk. 2 pnä
presidentti K. R Voroshiloville ja
pääministeri N. S. Hrashtsheville
seäraavan sähkeen:
Palattuaöi juuri Neuvostoliittoon
tekemältäni ystävyysvierailulta Suo­meen
esitän Teille, Herra Korkeim­man
Neuvoston Puhemiehistön Pu­heenjohtaja,
ja Teille, Herra Minis­terineuvoston
Puheenjohtaja, sydä-mellisimmät
kiitokset nauttimastani
suurenmoisesta vieraanvaraisuudes­ta
ja osakseni tulleista lämpimän
ystävyyden osoituksista. Pyydän tei­tä
myös välittämään vilpittömimmät
kiitokseni .kaikille Neuvostoliiton
johtohenkilöille ja Neuvostoliiton
kansoille. Erittäin onnistunut vie­railu
on jättänyt minulle pysyviä
ja rakkaita muistoja. Olen vakuut­tunut
siitä, että matkani on oUyt
omiaan syventämään maidemme
välisiä hyviä ja ystäväUisiä naapu­risuhteita,
joita minä ja koko Suo­men
. kansa tahdomme pysyvästi
vaalia.
Itä ojentanut
on
et
hyväksy CNS:n
' Ottawa. — Canadian Labor Con-gress
on protestoinut sen johdosta
ksfl hallitus aikoo myydä Canadian
National Steamship West Indiesille
kuuluvat laivat, tiedoittaa CLC:n
presidentti Claude Jodoin.
Lausunnossa sanotaan:
Kansa, joka on riippuvainen ul-komaaviennistä,
tarvitsee riittävän
kauppalaivaston. Hallituksen pää­tös
on vastoin Canadan etuja ja:se
on jyrkä8til6iä^prfipi4*ap yaetaan
kuin mifa ikoh^ijv^iii^t j jul|$tiyat
ennen väitaanpääsyään. Näyttää
tärkeältä, pttäp^pjälkeen. kun.hal­litus
aikaisemipii^kieltäytyi p^laut-tamaan
laivoja, Canadan: rekisteriin
ja laivat Canadaan, hiin se on päät­tänyt
m^dä'ne,,öertääkseen. kol­lektiivisia
neuvotteluja.
.Canadian Labor-: Congress protes­toi
voimakkaasti tätä vastaah ja
pyytää. hallitust^ uudelleen harjcit-seinaan
asiaa.... , . , , .
Kysymys sodasta ja rauhasta käy
entisestään tärkeämmäksi jä kaikki­alla
kansaii}välisen politiikan, alalla
tämä tulee entistä enemmän esille
jokainen päivä. Taistelun kaksi pää­suuntaa
—sodan ja rauhan, taan­tumuksen
ja kansanvallan välillä —
hahmottuvat yhä selvemmäksi. Tä­tä
asiaa selittää Suomen Kommunis­tipuolueen
pääsihteeri Ville Pessi
tk. 5 pnä julkaistussa Kansan Uuti­sissa,
jonka julkaisemme oheellise-na:
Tämän kansainvälisen tilanteen
nykyisen kehitysvaiheen pohjalta
on ymmärrettävä, myös Varsovan
sopimusIiit(in jäsenvaltioiden po­liittisen
neuvoa-antavan komitean is­tunnon
päätökset. Tämä komitea
oli koolla Moskovassa suunnilleen
samaan aikaan, jolloin presidentti
Kekkosen valtuuskunta vieraili
Neuvostoliitossa. Kokous on saanut
osakseen erittäin suurta huomiota
ja varmasti jo siksikin, että sen
osanottajina oli sopimusvaltiomai-den
pääministereitä, niiden johta­vien
puolueiden ensimmäisiä sihtee-reitä,
uiko- ja puolustusministerei­tä.
Kahdeksan sopimusliiton maan
lisäksi olivat Kiinan Kansantasa­vallan
edustajat mukana huomioit­sijana
osallistuen myös keskuste­luun.
EHDOTUS HYÖKKAAMÄTTÖ-
MYYSSOPIMUKSESTA
Eräs tärkeimmistä poliittisen
neuvoa-antavan komitean istunnon
ehdotuksista on epäilemättä ehdotus
h y ö k k ä ämättömyyssopimuksesta
Varsovan sopimusmaiden ja Poh-jois-
Atlantin liittoon kuuluvien maf:
den välillä. Se merkitsisi sopimus­ta
siitä, että näihin liittoutumiin
kuuluvat maat eivät turvaudu toi­siaan
vastaan voimakeinoihin eivät­kä
uhkaile .voimankäytöllä sekä pi­dättäytyvät
sekaantumasta toistensa
sisäisiin asioihin.' Ehdotuksessa esi­tetään
myös mahdollisten riitakysy­mysten
ratkaisua rauhanomaisin
keinoin neuvottelujen tietä yhteis­ymmärryksen
ja oikeudenmukaisuu­den
hengessä. Samoin siinä esite­tään
keskinäisten neuvottelujen vii­pymätöntä
järjestämistä sellaisessa
tilanteessa, jolloin Euroopan rauha
on vaarassa.
SOPIMUS ESTÄISI SODAN
Tämä ehdotus vastaa varmasti
kaikkien rauhantahtoisten ihmisten
toiveita ja käsityksiä. Jokaiselle
on selvää, että uusi sota olisi,seu- ^"r.":*:^..„ raus selkkauksista näiden vk^ahh^doenn f VASTAEHDOTUKSIA?
suuren liittoutuman välillä. Epäile-mätöntä
on myöskin se, että jos nä­mä
sotilaalliset liittoutumat, -joihin
kuuluu 23 sotilaallisesti ja talou­dellisesti
kehittynyttä valtiota, es­tetään
joutumasta liikkeeseen hyök-yksityiset
radioasemat
painostavat hallitusta
Karpinterien voitto tärkeä
; Jljiten lukijamme mahdollisesti huomasivat viime tiis-tairta
ilmestyneestä lehdestämme, Sudburyn ja ympäristön
karpinterit ovat saaneet palkankorotuksen.
Sopimuksen mukaan karpinterien tuntipalkkoja koro­tettiin
heti 10 sentillä, joten heidän tuntipalkkansa on ny-k^
ääp $2.35. Tammikuun 15 pnä korotetaan heidän tuntipalk­kojaan
Säentiflä ja heinäkuön 15 pnä 1959 jälleen 5 sentillä.
Korotus tekee kaikkiaan 20 senttiä tunnilta. r
Niinikään saatiin aikaan myös parannuksia siihen kor­vaukseen,
jota maksetaan, jos työskentelee kaupungin ulko-ptioleiia.
Palkankorotus karpintereille ei ole erittäin huomattava,
jos verrataan sitä yleiseen palkkataisteluun nykyhet-kfeUi,
niin se on tärkeä saavutus, sillä työnantajapiirit ovat
jitMstaiieet, ettei nykyisenä vaikeana taloudellisena kautena
sijitilluta minkälUUaisiin korotu^ ja vieläpä <m vaadittu
liiilltkojen laskemista.
Kuten yleisesti tiedetään työnantajat kaikkialla Cana-
(j^ssa ovatkin tehneet kaikkensa palkkojen korottamista vas-taym.
Sen johdosta palkkaneuvottelut Incon kanssa joutui­vat
umpikujaan ja siirtyivät sovitteluasteeseen.
' Karpinterien taisteluvalmius oli yhtenä ratkaisevana te-kijiiil
siihen, että he saivat palkankorotuksen. Kuten muis-taanine,
rakennusyhtiöiden ja union väliset palkkaneuvotte-päättyivät
umpikujaan ja työnantajat julistivat työsulun.
Kl^terit vastasivat järjestämällä piketeerauksen.kaikille
S^cilltuiy Builders Gxchangen rakennustyömaille. Tätä jat­kui
kolmatta viikkoa kunnes työnantajat Iqpuksi suostuivat
kiittämään palkkoja, joka johti sopimukseien pääsyyn.
Canadian Labor Congress sanoo,
etfe hallitus on joutunut eräitten
yksityisten radioasemien hyökkäyk-sen
kohteeksi eikä sen saisi sivuut­taa
sitä. ' ' >
Lausunnon tästä antoi CLC:n
presidentti^ Claude Jodoin kolme
päivää kes|täneen kansallisen toi.
meenpanevan komitean kokouksen
päätyttyä ja hän ehdotti, että halli­tus
hyväksyisi kuninkaallisen ko-itaission
ehdotuksen radiolaajalluk-sesta.
Jodoin sanoi: .
"Canadan työväenliike yhdessä
toisten järjestöjen se^ eri yhteis
kuntakerroksiin kuuluvien ihmisten
kanssa ön aina pitänyt tarpeellise.
na pitää CBC:ta sellaisena laitok­sena,
jonka kautta voidaan vapaas.
ti esittää eri mielipiteitä ja Cana­dan
luovien taiteilijoitten kansalli­sena
näyttämönä. TämS on vält­tämätöntä
Canadan ^tenäisyydel-le.
Se on se kanta jota vuosien ajan
eri poliittisilla näkökannoilla va.
rustetut hallitukset sekä kolme ku­ninkaallista
komissiota sekä 13 par.
lamentin komiteaa ovat kannatta­neet
Me olemme erikoisesti kiin­nostuneita
Fowlerin komission te-
.kemiin tutkimuksiin ja niihin 276
sille tehtyyn ehdotuksiin, joista
suurimman osan teki 245 järjestöä.
On myöskin hyvä muistaa,
että silloin kim Sudfeuryn ja
ympäristön karpinterit eivät
kuuliilneet unioon, heidän palk­issa
oli huomattavasti ala­puolella
niitä palkkoja, joita
maksettiin niillä paikkakunnil­la,
jossa työläiset kuuluivat
unioon. Sen jälkeen kun kar-,
pinterit järjestyivät on heidän
palkkansa jatkuvasti kohonnut
ja nykyään heidän palkkansa
pn suurin piirtein samassa
kuin mitä karpinterit saavat
muilla suurimmilla paikka­kunnilla.
Tämä osoittaa, että järjes­täytyminen
on työläisille tär­keä
palkkatason pitämiseksi
mahdollisimman korkealla^
jotka edustivat 6,000,000 canada-laista.
"Jos hallitus päättää hyväksyä
sellaisen politiikan, että se sallii
yksityisten omistamat asemat toi.
imia alueilla, joissa nykyään toimii
vain CBC:n asemat, niin olisi toi­vottavaa
,että niille annetaan toi­miluvat
vain tiukasti sellaisilla eh-xloilla,
että ne antavat hyvän pal­velun
yleisölle ja välttämällä kaik­ki
suosituimmuusehtoja. Canadian
Labor Congress myöskin toivoo,
että jos radiolaajalluksen hallinto­neuvosto
perustetaan, niin sen tu.
lee ehdottomasti noudattaa Fowle-rin
komission ehdottamia säädök-siä
ja taata, että ohjelmien sisältö
tulee olemaan suurimmalta osal­taan
canadalaista.
"Me käsitämme, että hallitus on
tällä hetkellä kovan painostuksen
alaisena erikoisten intressipiirien
taholta. Komissio käsittää, etteivät
nämä intressipiirit edusta kaikkia
yksityisiä radio-ohjelmien laajalta-jia,
mutta samalla se varoittaa, että
vissit intressipiirit pyrkivät saa­maan
canadalaisten vapauden vais­ton
salaisten voitonhimojen taakse
ja herättää väärinkäsityksiä hyvää
tarkoittavien ihmisten keskuudes-sa."
käysmieles^ä, niin sotaa ei tule. Yh-teentörinäys
näiden kahden liittou­tuman
vätiUä aiheuttaisi kansoille
suunuattdinia kärsimyksiä ja hävit­täisi
söuriä aineellisia arvoja. Täl­laisen
hyökkäämättömyyssopimuk-sen
solmiminen olisisijienmitä suu­rimmassa
määrin niidenkin kansojen
etujen' mukainen, jotka eivät näi­hin
liittoutumiin kuulu. Myös Suo­melle
tällaisen sopimuksen solmi­minen
merkitsisi yhä suurempaa
turvallisuutta ja kansainvälisen ase­mamme
lujittumista. ;
MITA EDELLYTYKSIÄ
SOPIMUKSELLE ON
Voidaan kysyä, onko edellytyksiä
tällaisen sopimuksen solmimisdle.
Ainakin tavallisten kansanihmisten
keskuudessa sopimusta tervehdit­täisiin.
Mutta myöskin monien
maiden valtiomiesten keskuudessa
ehdotus varmasti kohtaa vastakai­kua.
Esiintyessään liontoon radi­ossa
4 pnä tammikuuta l;958 Eng­lannin
pääministeri Macmillan i l ­moitti
sotilaallisista liittoutumista
puhuessaan, että "Me voisimme al­kaa
hyökkäämättömyyssopimuksen
juhlallisesta julistamisesta" ja jat­koi:
"Se ei toisi vahinkoa ja voisi
olla hyödyksi." Toisaalta Pohjois-
Atlantin maiden ja varsinkin USA:n
johtavissa piireissä ei ole ilmaistu
pyrkimystä rauhan lujittamiseen
vaan päinvastoin pyritään kalkein
keinoin jatkamaan "kylmää sotaa"
ja voimapolitiikkaa. Mutta näiden­kin
maiden kansat tukisivat hyök-käämättömyyssopimusta.
Merkitsisi-hän
se niille suurempaa' turvalli­suutta
ja myöskin taloudellista etiia
sillä Pohjois-Atlantit! liittoon kuu­luvien
maiden sotilasmenot olivat
v. 1957 kolminkertaiset vuoteen
1950 verraten.
ARMEIJOIDEN SUPISTAMINEN
Erittäin' havainnollisesti sosialis­tisten
maiden pyrkimys teoin todis­taa
rauhanrakkauttaan ilmeni neu­votteluun
osallistuneiden maiden
päätöksestä supistaa armeijoitaan
419 tuhannella henkilöillä, minkä
lisäksi supistetaan aseistusta, sota-tekniikkaa
ja sotilaallisia menoja.
Poliittinen neuvoa-antava komitea
hyväksyi myöskin Neuvostoliiton
päätöksen neuvostojoukkojen vä­hentämisestä
vielä yhdellä divisio-nalla
Unkarista, missä ne ovat Var­sovan
sopimuksen pohjalla.
ONKO LÄNNELLÄ
töidä nämä plätölcset ja julistavat
ne "Jjrqpagandaksi". Mutjte nousee
kysymys, miksi Pohjois-AtlahtijD Ui­ton
kokouksissa ei tehdä vastaavan­laisia
ehdotuksia. Jos Varsoyan so­pimusmaiden
päätöksiä ja ehdotuk­sia
epäillään propagandaksi, niin
nehän voitaisiin siksi osoittaa suos­tumalla
esityksiin tai tekemällä
muita vastaavanlaisia, rauhaa lujit­tavia
ehdotuksia. Näin ei ole ta­pahtunut,
mikä johtuu. luonnolli­sesti,
siitä, että kiapitalistiset valtiot
tietävät sosialististen maiden pyr­kivän
todella lujittamaan rauhaa
ja toteuttavan kaikki rauhaa lujit­tavat
esitykset.
USAn OSUUS
Kokouksessa käsiteltiin myös
muita rauhan suojaamiseen liittyviä
kysymyksiä. ^ Neuvostoliiton päämi­nisterin
N. S. Hrushtshevin pu­heessa
paljastettiin länsivaltojen
vitkastelut huipputason konferens­sin
koollekutsumisessa, Länsi-Sak­san
varustaminen atomiaseilla sekä
monet muut länsivaltojen sodan-valmisteluja
kiihdyttävät teot. Erit­täin
voimakkaasti hän puhui ame­rikkalaisten
tukikohtapolitiikkaa
vastaan ja osoitti USAn ehdotuksen
kansainvälisen valvonnan järjestä­misestä
arktisille alueille merkitse­vän
valvontajärjestelmän ulotta­mista
vain Neuvostoliiton alueelle
sen koskettamatta vaaksaakaan US­An
aluetta. Hän paljasti myös
USAn esityksen ballististen raket­tien
kieltämisestä hämäykseksi niin
kauan, kuri ei suostuta purkamaan
vierailla alueilla olevia sotilastuki­kohtia.
"
SOSIALISMIN LUJA ^
YHTENÄISYYS
Varsovan sopimusmaiden poliit­tisen
neuvoa-antavan komitean ko­kous
osoitti jälleen selvästi sosia­lismin
maiden rauhanpolitiikan
johdonmukaisuuden, niiden halun
tehdä kaikki voitavansa sodan eh­käisemiseksi.
Toisaalta se osoitti
näiden maiden yhtenäisyyden ja yk­simielisyyden
kansainvälisissä ky­symyksissä.
Samanaikaisesti sosia­lististen
maiden välisen' keskinäi­sen
talohdellisen yhteistyön neu­voston
kokous käsitteli sosialismin
maiden taloudellisen kanssa käymi­seen
liittyviä kysymyksiä, lujittaen
«malta osaltaan sosialismin maiden
yhteistyötä.
RAUHANOMAINEN
KILPAILU •
Kuten Hrushtshev selostukses­saan
komitean kokouksessa sanoi.
Italia Icaiinattaa
ydinaseneuYOtteliga
B^qma.,?:^,Italian haUitus on''iK
moittanut Neuvostoliitolle olevansa
valmis: .rojrötSvaikuttamaan siihen,
«ttä S4f^^/ aikaan o^juy^ltieluja
idSoL ja^ llinnen vBmi|:ydipai^o-keiden;:
yalvpmiseksi ^8 : ase^tarilr
siiniym; toteuttamisella; '
PälministeKi Zoli s^noö neuvostp-ballitiiiteelle
jätety^sjB njqotiii^, jo­ka
on vastaus ven9lästci9 aikaiseni-paaii
Döbttiiiu etti k ä i i d ^ ja
realistiseen... aseistariisuntasopimuk­sen
perustapa on sopimus ydinase­kokeiden
lopettamisesta.
Marxilaisten teosten
julkaisu JKiinassa
KUnan^^l^^mnusliike ^Chentmhi-tchubansh^"
An vuosina 'lOi^-igS?
julkaissut \m&n .kielellä kohnattar
sataa Man^^ Engelsin, Leninin J a
Stalinin teosta yli 2B miljoonan kap­paleen
painoksena. Tänfi vuonna on
aikomus Julkaista marxismi—leninis­min
klassikkojen 25 eri teosta Ja
koottuja teoksia yhteispainokseltaan
noin miljoonftf kappaletta.
il
JA
V
EI SAANUT OIKEAA HBNKEX
KirjalliJMi vaiinö yrt^^^
keinoin miestJUin kly^mMstr;
niin paljon Jurosaa^jt^ Ihailijan
ajaessa partaansa' pSivSni '
teki hän leujjuunsa J ^ v i ^ ^ jä päästi
niustaan mitB jMnjaaijbpian kiij^
amyalikoinun. Vaimo tiM»U jokai-^ ^
sen miehensä sanan tolvoäsa saät-^
taa miehensä häpeämään niitä.
Sensijaan mies. odotettuaan Vqt- .
monsa pääsevän loppuun sanojöh
toistamisessa, sanoi piifcallisesti:
"Taisit sanat, mutta et saanut nil- 7
hin oikeaa henkeä".
SAMA TViaS
— Minä annoin sen riitajuttuni
lakimiehen öuostaan ja hän lupasi-ajaa
sen prosenttimaksulla, voitki»-
sinä selittää minulle, mitä sellai-.'
sella maksulla tarkoitetaan?
— Se tarkoittaa sitä, että jos hä­viät
juttusi, niin lakimies ei saa
mitään ja jos voitat, niin sinä et
saa mitään.
uun a
Helsinki.- Sotavankikysymys ny­kyisessä
mnodossaan voidaan katsoa
loppuunkäslteUjrksi Suomen Ja Neu­vostoliiton
välillä, totesi ulkoasiain­ministeriön'
poliittisen osaston pääl­likkö,
ministeri .Ralph Enckell lau-ahtaina.
lehdistön edustajille. Niitä
'suomalaisia,: Joiden on oletettu Jou­tuneen
' sotarvangelksi, ei Suomesta
lähetettyjen nimiluettelojen penis-teella
ole enää mahdollista löytää.
LUoin ei..ole.aihetta puhua sotavan­geista,
koska mikään ei nykyvai­heessa
enää viittaa siihen, että Neu­vostoliitossa
' olisi sotavankilehejä.
Sensijaan ovat neuvostoviranomaiset
luvanneet tutkia niitä tapauksia.
Joissa kadonneista voidaan antaa
yksityiskohtaisia tietoja.
Tiedoitui^isuudessa. Joka oli Jär­jestetty
tasavallan presidentin Neu-
. On melko, varmaa, että sotaaliet-sOvat
piirit yrittävät jälleen mitä-'.sosialismin'nraat ehdottavat kapita-
Kiinan ja Unkarin
kauppasopimus
PeUngissä aUekirJoitettihi hiljat­tain
Kiinan Ja Unfkarin kauppasopi­mus
vuosilcsi 1959t-il962.
Sopimus edellyttää Kiinan Ja Un­karin
kauppavaihdon Jatkuvan YXLS-vun
lähivuosina. Kiina tulee toimit­tamaan
Unkarille soijapapuja, volf-ram-
Ja molybdenimalmia, puhdasta
tinaa, elohopeaa, säilykkeitä, sUkki-kankaita^
teetä, autorenkaita. erUal-sia
työstökoneita, tekstiilitepllisuu-
^en tuotantokoneistoa, elektroniput-kia,
radioteknlUisiä laitteita ym. ta­varoita.
Unkari tulee toimittamaan Kiinal­le
voimalaitosten koneistoa, Jftähdy-tyslaltteiU.
dieselveturelte. vaunuja,
erilaisin työstökoneita, yhteysvälinei­tä
ym.
^euvösotliiton pääministeri Hrushtshev (vas.) osoitta-
|aniassa suosiotaan Bulgarian kommunistisen puolueeii
7. kongressissa. Hänen kanssaan kuvassamme Bulgarian
kommunistisen puolueen poliittisen buron jäsen Dimitri
Ganev.
listtsille valtioille kilpailun aloitta­mista
ihmisille tarpeellisten tava­roiden
ja tarvikkeiden tuotannossa
kilpailua kansojen elintason ja hyr
vinvoinnin parantamisessa. 'Tä­män
kilpaillun 9ikaha ratkaiskoot
kansat itse, mikä tie parhaiten vast
taa niiden etuja."
Tä^ä kilpailu ja edellä selostei^
tussai ko^jjjj^essa, tehtyjen, esitys­ten
toteut^iip^en merkitseviit^eräaj
tämSn hetken' kansahiviijsen Ulan-'
teen keskeisimmän kysjnoiyksen —-
r^uhaomai^p rinnakkai^loii T-totet|
ttamtsta.. SuomeQ kohdalta o-vat<
Bämä i-auhanömajsen rinnak­kaiselon
kysymykset- olleet viime
päivinä voimakkaasti etualalla. Niis­tä
on useampaan kertaan, muistu­tettu
niin' söOmalaisten kuin neu­vostoliittolastenkin
puheissa presi­dentin
äskeisen vierailun aikana.
Vierailu on todistanut jälleen, että
eri jiiteiskuntajärjestelnuin kuu­luvat
maat voivat yhteistyössä ja
molempien etujen mukaisesti jär­jestää
keskinäiset suhteensa.
Ei ole kalliimpaa asiaa kuin rau­han
suojäämihen ja siihen on voi­mat
yhdistettävä niui kansallisesti
kuin kansainvälisestikin. Vuosi sit­ten
hyväksytyssä puolueemme oh­jelmassa
sanotaankin, että "taiste­lu
sotaa vastaan, rauhap säiljrttänu-sen
ja lujittamisen puolesta on ol­lut
ja on puolueenome keskeisim­piä
tehtäviä. Puolue tukee kaikkia
pyrkimyksiä, jotka edistävät kanso­jen
rauhanomaista rinnakkaiseloa
ja ystävyyttä." Siksi me terveh­dimme
tyydytyksellä myöskin Var­sovan
sopimusmaiden poliittisen
komitean esityksiä, ja päätöksiä,
jotka nykyisessä kärjistyneessä
maailman tilanteessa ovat merkit­tävä
ja konkreettinen askel rauhan
lujittamisen tiellä.
vostoliiton vierailun Johdosta, mlnis«
teri Enckell sanoi, että parhaiUaat^
on käsiteltävinä käiksi tapausta.
Joissa etsitty henkilö on löydetty.
Toinen näistä on hankkhiut Neuvo».^
toUiton kansalaisoikeudet Ja toisella
on Neuvostoliitossa perhe. Josta tä- '
mä ei haltia erota. Joten kumpikaan^
ei palaa kotimaahan.
UlkopoUlttisista kysymyksistä komr,..
munikeassa olevien kohtien Johdos­ta
ministeri Enckell sanoi Suonten...
noudattaneen kannanotoissaan Jo
aikaisemmin samaa linjaa. Niinpä
Kiinan kysymyksessä . on Suomi
YKssa äänestänyt niiden päätöslau­selmaehdotusten
puolesta. Joissa on
esitetty Kiinan paikan turvallisuus­neuvostossa
kuuluvan Kiinan kap-santasavallalle.
Ja niitä psätöelausOL
maehdotuksia vastaan. Joissa on Si-tetty
kysymyksen käsittelyn kes­keyttämistä.
Ruotsi, Norja ja Tanska
samoin kuin Irlanti Ja Jugoslavia
ovat edustaneet sapiaa kantaa kuin
Suomi.
Mitä tulee ydbi- Ja rakettlasetuki-kohtiin
keski-Eurooppaan. sanoi '
nisteri. EnckeU pöhJoisnUil<|eiii.i^ko-ministerlen
viime maaliskuussa pi­tämässään
: • kokouksessa. todenneen,
että Euroopassa olisi pyrittiivä
alueitiäiseen aseistariisuntaah :
t«en i^htöitohtini^tä^ Jo^ e^^
suumiiteimia. YK:ssa Suomi kannat*:
tl myös Intian lAätöslauselmaehdO'-
tusta ydlnasekokeihijto lopettanä^
seksf^ , ;
Ministeri Enckell totesi pääminis­teri
Hrushtäievin valtiovierailun ai^
kana neljä eri kertaa ottaneen pll-heeksi
eräät Suomen IJehdlstöSsä Jul­kaistut
kirjoitukset, joiden sävjft
pääministeri piti Suomen ja Neuvos­toliiton
suhteita vaarantavana.
ministeri Hrushtshevin käsiteltyä
asiaa neljännen kerran viime viikon
torstaina Kremlissä tarjoamallaan
lounaalla Scosketteli myös presidentti
Kekkonen kysymystä puheenvuoron­sa
improvisoidussa toppuosassa.
Ministeri Enckell huomautti, ettei
puheen tästä osasta ole olemassa sa­natarkkaa
Jäljennöstä vaan ahmas-:
taan tulkin venäjänkielisen pikakir-
Joitusmuistion suomennos. Tässä pu­heessaan
tasavallan presidentti mm.
totesi, että historia hengittää hitaas­ti.
Presidentti sanoi, että niiden nel­jäntoista
vuoden aikana. Jotka ovat
kuluneet sodan päättjnnisestä. on
Suomen suhteessa Neuvostoliittoon
kuitenkin tapahtunut huomattavaa
kehitystä. Ministeri Enckell tähdensi
tässä yhteydessä vieraUuh
käyneen ilmi. ettfi
on kiihnitetty oletettua suurempaa
huomiota julkisuudessa Suomessa
esitettyihin NeuvostoUittoa koskeviin
lausuntoihhu
aikana
NeuvosU^tossa
Peruna
Näin vaatimattomalla otsikolla
kirjoittaa helsinkiläisen Kansan
Uutiset - lehden pakinoitsija Juor­kunan
Jussi meissäkin suurta mie­lenkiintoa
herättäneessä kirjoituk­sessaan:
Perunaa ei ole koska maitoa on
liikaa.
Tämä ei ole mitään modernia ru­noutta.
Ehkä se silti vaatii vähän
selvennystä. Maidontuotannon a-lentamiseksi
supistettiin viime syk­synä
ulkomaisten väkirehujen tuon­tia
ja korotettiin niiden hintoja
toivossa että pienviljelijät teuras­taisivat
lehmänsä. Tätä eivät nuo
hyväkkäät kuitenkaan tehneet, kos­ka
pieni maitotulo oli lapsilisien
ohella ainoa rahatulo monessakin
perheessä; töihmhän eivät kaikki
päässeet ja jos mies jonnekin Fie-andtln
tarhalle lähetettim, niin pi­tihän
eukon ja lastenkin elää. Mut­ta
kun ei pienviljelijällä — eikä
usein vähän isommankaan tilan
omistajalla — ollut varaa ostaa kal­lista
väkirehua, sikäli kun sitä
yleensä oli saatavissakaan, kääntyi
hän perunakuoppansa ^puoleen ja
otti sieltä sen. mitä lehmän elättä­minen
ja lypsättäminen vaati.
Mutta mahdottoman kylmänä ja
satieisena viime syksynä peruna
kasvoi huonosti, joten kuoppa ei ole
kestänyt tätä ylimääräistä. verotus­ta.
Se on tyhjentynyt.
Ollenkaan kadehtimatta lehmiltä
ja sioilta heidän henkeään ja' ruo­kaansa
on kuitenkin oikeutettua pi­tää
kiinni siitä, että myös ihmisten
tulisi perunansa saada. Eläminen
hernesopalla, makaroonilla ja mak­salaatikolla
käy ajan pitkään ras­kaaksi
sekä- vatsalle että kukkarol­le.
Ja kun ei penmaa omassa maas­sa
ole, on ainoa ratkaisu se että si­tä
jostakin toisesta maasta oste­taan.
Näin on hallitus vihdoin vii­mein
päättänyt tehdäkin; se että
tämmöinen järkevä päätös tehdään
vasta sitten kun kurjuus on kehitty­nyt
huippuunsa, ei' herättäne häm­mästystä.
Onko yksikään hallitus
moniin vuosiin kyennyt ennakolta
näkemään, mihin typerät toimenpi­teet
johtavat?
Mutta hallituksen järkevän pää­töksen
johdosta repäisi eilinen Maa­kansa
vaatteensa ja huusi korkealla
äänellä, että perunaa ei saa tuoda
ulkomailta. Perunaa on. Perunaa
tulee kyllä kauppaan, kun vain hin­taa
korotetaan.
Kummastelimme tätä suuresti ja
menimme vielä varmemmaksi va­kuudeksi
kysymään asiaatuntevilta
lieneekö maakansalaisten laareissa
salaisia perujQareservejä jotka siellä
odottelevat hinnankorotusta. Ei ole,
vakuuttivat' asiaatuntevat. Peruna
on luonteeltaan sellainen että se hy­vässäkin
varastossa kesäkuussa
työntää itsestään ituja, jotka teke­vät
sen myynti- ja syöntikelvotto-maksi.
Ahneinkaan maalaisliitto­lainen
ei uskalla varastoida suuria
perunamääriä siinä toivossa, että
hintaa kesäkuussa kofotettauiiin.
vaan pitää varmempana myydä ne
ennen sitä vaikka halvemmallakin.
Lienee siis tämä hinnankorotuk­sesta
huutaminen tarkoitettu kään­tämään
perijinapulaa kärsivän ylei­sön
huondfoU pois niistä syistä, jot­ka
todellisuudessa ovat pulan ai­heuttaneet
Väkirehujen tuonnin
rajoittaminen ja hinnan korottami­nen
kun ovat maalaisliiton omaa
maatalauspolitiikkaa, sen niinsanot­tua
viljan viljelystä suosivaa linjaa.
Perunapula ön juuri tämän poli­tiikan
pieni sivutuote.
Toisaalta tietenkin voidaan toi­voa,
että kun perunapulassa piinau-tunut
kansa vihdoin joskus heinä­kuussa
pääsee haistamaan uutta pe­runaa,
se on.valmis maksamaan siitä
mitä tahansa, eikä vielä syksyllS-kään
murise perunan korkeaät^
hinnasta, kun sille nyt kesäkuussa
nälän ja paljon puheen voimalla o-petetaan
että perunan nykyinen
hinta <m liian alhainen.
Muuten on vielä huomattava että
maidon ja voin ylituotannosta huo­limatta
lukemattomat ihmiset S\i,<j|-
messa eivät saa näitä ruoka-aineita
niin paljon kuun tahtoisivat ja koh­tuuden
nimessä tarvitsisivatkin.
Tämä taas johtuu siitä, etU teolli­suus
maksaa työntekijöilleen palk­kaa,
joka ei riitä kohtuiUlisen ra­vinnon
hankkimiseen. Mutta tämS
kuuluu teollisuuspiirien ns. kus­tannustason
alentamisen poUtiik^
kaan. '
Omituista miten me aina päädym­me
tuohon palkkakysymykseen, oU-pa
sitten lähtökohtana vaikka pe­runa.
Merkitsisiköhän se siti etti
palkkapolitiikan hoidossa todella on
jotakin vinossa?