1956-05-31-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
giiigiaiillt. pcd^ata^
Kolmea viiioe inndcauden aUciana
Iän täytti
ppahän
lukavia.
ko paljon
jra myöten!
isi päivän
. ' S i t t en
L Juotiin
lat Se oli
L Toivoi
tä päivän
thty jo
larit läht
liimekin^i
luniit kesän
kesää
oille.
- Kulkuri.
rAA
»A
idosta.
* [siiekkodovaksasn on paJaojut sä-las
oljya, Sa aikaisemmin «IfcomaiUe muut.
ajOTonmifr jneita Ishektostovaitialalaa emi-
W-Myoslffli» rantJeja. Erikoinen komitea, joka
1 1 - ^ iiiaa kothraaliansa |JaJaav?cn kaii-rf:*
JäJtt^ alaisten huoltoaäoita. saa kymme-
™ **5% iä kirjeitä j a anomuksia, joissa
y^äi^ yjdeiään lupaa palata Icotuoaaiian
Joku aika sitten Tsiiekkoslova-r
^ n J ^ ^ iaan saapui suuri lylmiä emigrantr
i-alaaii
ivaraa
ILAl
S UD.
3508
SUN,
Jnlarlo
ikäistä
arien
u l a i i o n^
incis
5-7394
ind St
Onlaiiol
an
an. joka
Kaupan
kemiuk-'
i yleisen
inen ko-
PTED
B, ONT.
en.
ta:
>ja pääasiallisesti Länsi Saksasta,
[onfct heistä ovat nyt ]o ^össä
teollisuuslaitoksissa.
Lähiaikoina odotetaan tshekkos-emigranttien
; uusien
hmien saapumista fcofimaah^n»;^
i-Amerikasta, Australiasta ja
tä Euroopan maista.
irdintuHkiinHsinstitmitti
;owiin
Krakowissa on aloitettu Puolan
leakatemian ydintutkimus insti-uutin
rakentaminen. Rakenteilla
tn monta taloa; joihin sijoitetaan
deteelliset laboratoriot j a työhuoneet,
luentosalit, kone- sähkö- ja
adioteknilliset verstaat
Krakowin ydintutkimuskeskus vastaan
uusimmilla koneilla ja
aitteilla. Sinne asennetaan Neu-toliitosta
saatu syklotroni. Sen
Jevat asentamaan puolalaiset ja
Neuvostoliittolaiset spesialistit
On aloitettu myöskin ammatti-oiesten
koulutus tämän uuden ins-
Ituutin koneiston ^ hoitamista vär-en.
Cole iavaä
Kysymys fconunnnistien |a __
^alidmokxaatfien isjirfc^mmgy.
tä yhteistoiminnasta on siimeai-bnna
onnt nikkaan mieUpitei-den
vaihdon alaisena koko maall*^
massa. Vaikka tämä aäa ei olekaan
Canadassa vielä työväenpuo^
Ineiden virallisen keskostelon
alaisena, niin CCF:ään ja L P P :n
kantavien sekä puolueettomien^
tySiäisten keskuudessa : käydään ^
anasta vilkasta keskustelua työmailla
ja naapuriplireissä. .
Julkaisemme seuraavassa-Het- :
singin 'Vapaa Sanasta lä&iatun
hienum - lyhennetyn, tnnnetun:
britGläisen sosialistisen teoreeti- -
kon prof. G. D. H ; Colen artikke-;
Iin "Sosialistit ja kommonistit",»
joka on julkaista labourin taholle
kallistuvassa vapaamielisessä lehdessä
''New Statesman and Nation".
Colen ajatuksiin sisältyy
paljon sellaista; johon esim. el
Vapaus voi: sellaisenaan yhtyä, ,
mutta niissä on myös paljpn hyväksyttävää
j a ajattelun aihetta ,
antavaa:
"Sosialismilla ja kommunismilla
ei ole mitään yhteistä." Nämä ovat
avaussanat siinä lausumassa, jonka
viime .kuussa julkaisi sosialistisen
intemationalen toimisto. Mitä h(>-
lynpölyä ne ovatkaan! Todellakin,
sen tietävät hölynpölyksi jopa ne-
UUTTA KIRJALLISUUTTA
^ saatavana .
Vapauden Idrjäkaupasta
Pentti Haanpään Valitut Teokset
366 slvita — ' Hinta' sld. $3.25
Haanpään "Valitut teokset" sisältää seuraavat: Kolmen Töräpään
Urina ~Hota-Leenan poika — Korpisota^^^.^^
Haanpää käyttää mehevää Ja taipuisaa kansanomaista kieltä. Joka
yhtyneenä omintakeiseen aiheen käsittelyyn luo värikästä, epäsovinnaista
ainesta jokapäiväisen maalaiselämän arkeen,
William Shakespearen Suuret Draamat
I — III
Nyt olemme saaneet varastoomme William Shakespearen "Suuret
Draamat" ensimmäisen ja toisen osan lisäksi myös kolmannen osan,-
Kaikkiaan seitsemän Shakespearen kuuluisinta .draamaa käsittää-
. tämä uusIBhakespearerlaitos. Runollinen ROMEO: JA 'JTTLIftf^lU^^
MASBETH,'lyyrilliheh~K:fiSÄyÖN UNELMA. arvoitukseUinen HAM-LET,
mtohhnohien OTHELLO. Inhimillinen VENETSIAN KAUPPIAS
ja kohtalonomainen KUNINGAS LEAR.
m osan hinta yksistään $3.50
^ Kalkki kolme osaa yhteensä, sld. $7.50
PAROONTTAR ORC2Y: PUNAINEN NEILIKKA
Nidottuna kllltokansUn, hinta $1,25
Tämä Jännittävä historiallinen romaani salaperäisen Ja sympaattisen
/'Punaisen neilikan" urotöistä llfttyy aikaan, jolloin englantilaiset
aatelismiehet ja -naiset kuolemaa uhmaten: pelastiyat jalosukuisia
ranskalaisia säälimättömän gUjotilnin hampaista.
FRANS G. BENGTSSON: ORM PUNAINEN
NIdottnna kllltokansUn — Hinta $1J!5
Bengtssonin mainion viikinkiromaanin päähenkilönä on skoonelainen
Orm Torstenpolka, joka kulkee huimilla retkiUä. Hän joutuu maurilaisten
vangiksi ja elää kaleerlorjana, mutta pääsee, sitten kaliifln
äuurvisllrin henkivartijaksi Ja sitä tietä karkuun, : ,
S U U R T E O S
H I S T O R I AN
H A H M O J A
Elämäketraninen hakemisto.
Bonsas fcnvitns
Laatfaieet Tf Jö Karilas Ja
Tanno Karilas
781 s h ^ — Hinta sld: $4.75
Tämä elämäkerrallinen hakemisto
esittelee 2,100 sekä
koti- että ulkomaista historian
Ja nykyhetken tunnettua
henkilöä. V 6e on Itfotettava,
pätevä Jä helppokäyttöinen-niiden
suurten persoonalli^
suukslen tuntemukseen. Joilla
an huomattava: vaikutus i h miskunnan
elämään.
Lea Enckell — Annikki Lauri:
HYVÄÄ RUOKAHALUA
Heidän perheen keittokirja.
251 sivua — Hinta $2.7ä
Talousopettajat Lea Enckell Ja
Annikki Lauri ovat toimittaneet
todellakin jokaisen perheen, niin
meidän kuin teidänkin, keittokirjan;
joka soveltuu perheen jokai- .
sen Jäsenen käyttöön. Se on plk-kupiirteitä
myöten perusteellinen
Ja selvä, alkaen aterian Ja sen tarkoituksen
pohdinnasta, tarvittavls-,
ta välineistä Ja raaka-aineista
aina i>öydän kattamiseen Ja koris-;
teluun asti. Siltä löytää önnlstii-
" via 'reseptejä Ja mielikuvitusta kll*
holttavia vihjeitä arkisista^ aterl-r
oista aina suuriin juiilapälväUislin
astL Siinä on paljon kuvia.
Koviiri kansiin sidottuja kirjoja näin halvalla
JOHN GALSWORTHy: V E L J E Y S "
267 rivna^-^ Hinta sid. $L50
Veljeys-romaanissaan John Galsworthy kuvaa hienostunutta, humaa-:
nia; sosiaalisia velvoituksia tuntevaa; - mutta omaan ansarimaaIlmaansa
kahlehdittua yläluc^n perhettä; Jonka elämässä k<öketus köyhälistöön:
aiheuttaa levottomia reaktioita.
ELSSABETH RUSSELL: ROSE-MARIE
Rakkaustarina
267 sf nxfi — HInU 8li|..$L50
"Ro8e-BIarie'^'on nimenomaan romaani naisifle,^ viehättävästi, p a ^
Qoiva, lämpimästi arkipäivän pikku tapahtumista, kertova. JieiUä.
Hymy fa kyyneleet eivät aseinkaan ole kaukana toisistaan.
' CP.«Asiuz: VUOREN VIEMÄ
r 244 sivaa — Hinto sid. $L25
Tositapaukseen perustuva romaani sveitsiläisestä alppikylästä, jonka:
elämään vaikuttaa mullistavastl tuhoisa vuorenvierimä.
TVVNE-MAUA SAIMINEN: KIRJAVAT PISARAT
273 sfToa. — Hinta sid. f 1.25
Tyyne-Maljj^ Sahnlsen romaani liikkuu erään boheemacahvilan fam-tavferaitten
parissa:; Heidän - Joukossaan tapaamme sdca taiteilijoita
että niitä puolivillaisia "taiteenharrastajia", jotka boheemielämän^^ur
kuttelemtoa tai pellästä turhamaisuudesta riippuvat iieldän liepeillään^/
SAMUEL scoviLiiE: IHMINEN JA PETO
Jännittävä romaani Afrikasta. '
241 ahma — Hint» täO. tSc -
- T I L A T K A A O S O I T T E E L L A : -
Vapaus Publishiiig Company L td
BOX ^ SUDBCRV. ONlTABIO
kin, jotka lausunnon fayväksyiväl!
En kiistä sita. etteikö esiintyisi suur
ria ja j>Tkkiä erimielisyyksiä opeis-;
sa, joita edustavat sosialidemokraatit
ja työväenpuolueet, jotka ^luo-dostavat
sosialistisen Internationa-ien,
ja niissä, joita edustavat vielä
hiljattain kbminformiin' kuulan>^
kommunistiset puolueet. - Mutta on
pelkkää hölynpölyä sanoa, ettei nai--
den ryhmien välillä — joista kumpaakaan
ei täsmällisesti voida mäa-^
riteUä *'konmiunismiksi" tai "sosialismiksi"
— esiintyisi mitään yh-:
teistä. ; Eroavaisuudet niiden välillä
saattavat olla jyrkkiä ja syviä ja
ne saattavat oUa peloittavhia. yhteistoiminnan
edessä, mutta' siitä
huolimatta esiintyy vastaansanomattomasti
:. useita kysymyksiä
(ideas), jotka ovat, yhteisiä molemmille.
Aivan samassa määrin kuin
roomalaiskatoliselle, protestanttiselle
ja ortodoksiselle kirkolle; on
yhteistä, se, että ne kaikki ovat kris^
tinuskon piiriin kuuluvia, aivan sa-;
moin on sosialidemokraateille; .icaa;
tuneen kominformin ja Jugoslavian
kommunisteille. Nennin sosialisteille
Italiassa ja Aasian inteinationa-len
sosialisteille yhteistä se, että he
ovat sosialisteja, joskin heillä on
erilainen luonne j a erilaiset perir
aatteet.
Mitä heillä on yhteistä? - Ensinnäkin
ja aivan ilmeisesti - se, että
olennaisten tuotantovälineiden tulisi
olla kollektiivisessa omistuksessa
ja niitä tulisi käyttää koko yhteiskunnan
ja sen kansan hyväksi, ja
ja' edistämään koko maailman
kaikkien kansojen yhteisiä intressejä,
He^ kaikki vastustavat kapi*
talismia--^ toisin sanoen maailman
luonnonrikkauksien yksityistä omistusta
ja niiden äärellä työskentelevien
käyttöä yksityisen hyödyn saa-^^
miseksi. Heillä saattaa olla erilaiset
käsitykset kollektiivisen ja yhteiskunnallisen
omistuksen muodoista,
mutta tämä ei ole kysymys,
ajossa voitaisiin; vetää jyrkkä linja
sosialististen ja kommunististen käsityskantojen
välille. Se e i ole kysymys,
jossa sosialidemokraatit olir
sivat täysin yksimielisiä tai jossa
pitäisi jokin laaja kommunistinen
oppi, joka soveltuisi kaikkiin mailiin
tai kaikille tuotannon haaroille,
: Toiseksi, kommunistit ja sosialistit
pyrkivät luomaan kaikille ihmisille
jonkinlaisen "hyvinvointivaltion"'
tai yhteliön; jossa siiUri huomio
kiinnitetään mahdollisimman
laajoihin sosiaalisiin ja kasvatuksellisiin
tarpeisiin, pitkälle vietyyn
sosiaaliseen turvallisuuteen, lasten
ja vanhusten riittävään toimeentuloon,
samoin kuin työtä tekevään
tuottajaan, hyvään ja yleiseen sai-rashoitoon
ja muihin sosiaalisiin
palveluksiin, jotka liittyvät ihmisen
perusvaatimuksiin. Tässäkään ei
esiinny jyriskää linjaa kommunistien
ja sosialidemokraattien välillä:
on erimielisyyksiä vain siitä, mitä
ön tehty ja esitetty eri maissa eri
olosuhteiden vaUitessa, mutta tämän
laajan sosiaalisen toimintakentän
äärellä ei ole mitään perustavaa
laatua olevia erimielisyyksiä.
Kolmanneksi, sekä kommunistit
että sosialidemokraatit ovat yhtä
mieltä siitä, että keUään, joka on
terve ruumiiltaan ja sielultaan, ei
ole oikeutta V elää toisen ihmisen
työn tuloksista antamatta itse oi-keudenmulcaista.
osuuttaan; ja sen
mukaan pitäisi ansaitsemattoman
tulon muodot, jotka tämän sallivat,
pyyhkäistä pois. Esiintyy erimielisyyksiä
niistä keinoista, joilla' tämä
toteutettaisiin ja siitä ripeydestä
jolla tämä pitäisi suorittaa, mutta,
"luullakseni, asian loppuun vieden ei
tässä ole erimielisyyksiä, joskin sekä
kommunistien että sosialidemokraattien
välillä j a molempien ryhr
mien keskuudessakin esiintyy erimielisyyksiä
siitä laajuudesta, jota
sosialistiset periaatteet edellyttävät.
Neljänneksi, sosialidemokraatit
ja kommunistit ovat yksimielisiä
uskoessaan siihen, että päävastuu
uuden yhteiskunnan rakentamisssta
lepää työväenluokan barteiiia ja
että jäi-jestyneep työväeniiil^^n
tulee^ antaaTyoimakkaitf 'pähokisensa
sen: saavuttamiseksL: Esiintyy jyrk-,
kiä erimielisyyksiä niistä teistä,
joita pitkin työläisten talisi järjestäytyä
tätä päämäärää silmällä p i täen
ja menetelndsfä, joitä tulisi
käyttää voiton . saavuttamiseksL
Mutta on olemassa yhteinen usko
työväenluokan luovaan toimintaan
ja sen historialliseen tehtävään
luoda olosuhteet luokattomaan yh-:
leiskuataan pääsemiscksL -
Nämä ovat neljä suurinta ja tärkeintä
kohtaa; joista sosialistit ja
kommunisUt ovat yksimielisiä ja ne
ovat niin selviä, että olisi ilmeisen
naurettavaa olla ottamatta niitä
huomioon. Todellakin, ei voida ajatella,
että sosialistisen r intemationalen
johtajat tarkoittavat sita, mi-tä
he ;sanovafr mitä he larkoittavat
on se;, että buoUmatta kaikista sosialismille
ja kommunismille yhteisistä
muodoista ovat k e i d ^ erimielisyytensä
'Icominformin*^!
denkanssa niin jyrkät j a huomattavat;
että ne tekevät yliteistoimln-uan
mahdotfomalcsL
' O n k o asian laita'todella näin? Jä
Jos on; niin niihin on raja vedettävä?
Onko Jugoslavian kommunisr
titdjoitettaya rajan taakse; vaikka
heidän poikkeamansa on mitä jyr-kimmin
tuomittu kominformin johtajien
taholta — ainakin viime aikoihin;
Stalinin jälkeen tulleeseen
linjan muutokseen > saakka? Onko
Kiinan kommunistit tai vain Neuvostoliiton
ja sen ^telliittien kommunistit
pidettävä koskemattomina?
Mitä on^ sanottava 4talian tarkeim-^
mästä Neimin johtamasta sosialis^f
tisesta puolueesta,' joka on ollut^yhr^
teistoiminnassa Italian kommunis:;
tien kanssa, mutta ei milloinkahn)
hyväksynyt kommunismia? Mitä o n
sanottava Aasian sosialisteista, «jot-r
ka ovat ibnaisseet epäluottamuksen-^
sa sosialistista internationalea kohtaan,
koska se ei ole suhtautunut
riittävän vihamielisesti^siiiCömaakof
mentoon ja imperialismiin? .:•.Onko-nekin
julistettava pannaan? Ja mitä
on-sanottava* eri sosialistisista
ja kommunistisista ryhmistä, jotka
tavallisesti leimataan "troskilaisik-si",
eivätkä tunne ystävyyttä: sitä;
kommunismia kohtaan, jota oh harjoitettu
Neuvostolitossa? Onko nekin
pidettävä rajan takana ja -—jos
niin on tapahtuuko tämä vain siiv
tä syystä, että ne oxat kiusallisia
sekä kommunismin että' sosiaKdc-mnkratian
pääjärjestöille? - •
Näihin kysymyksiin ei ole helppo
vastata, kuten olisi asian laita; jos
Olisi olemassa vain; kaksiv; selvästi^
erilaista oppia -^kommunismi ja
sosialismi— jotka kumpikin^ edus-::
taisivat vain yhtenäistä mielipidesuuntaa
joka täysin poikkeaa toiscs^/
ta. Tämä ei > kuitenkaan ole se tilanne,
jonka edessä tällä hetkellä'
olemme: Sosialidemokraatit ja kom-;
munistit ovat jyrkästi eri mieltä
kysymyksissä, joihin liittyy; sekä
voimakasta: tunnepohjaa että vastakkaisia'käsityksiä,
mutta he eivät;
ole keskenään eri mieltä ,'täydclli-;
sesti -r^ vain määrätyissä, hyvin ,tärv
keissä kysymyksissä.
Sosialistisen intemationalen hiljattain
^ antama lausunto, sam'oin;
kuin kerran niin.kuulu toisen in^'
ternationalen julistus'vuodelta 1910,
koroistaa voimakasta erottamatonta^
yhteyttä sosialismin ja demokra'tian^
välillä. ''Uskomme demokraUaan"v
sanotaan lausunnossa, "he eivät iis-'
ko." Mitä on tämä "demoki^atia";
joka. julistetaan„.ylitse käymältör.
maksi jakavaksi linjaksi? Lausunto
ei sanositä: se vain lisää "llmaii'
vapautta ei voi olla sosialismia"^ j a
ttä 'sosialismi voidaan saavuttaa
vain demokratian kautta," Tässä
kysymyksessä nähdäkseni on selvää,
että "demoki atia" tarkoittaa pärla-mentaarista
järjestelmää, joka rakentuu
jollakin tavoin; lähes yleiselle
äänioikeudelle ja tekee mahdolliseksi
päästä sosialismiin täten
valitun parlamentin-^lainsäädännöl-'
nöllisellä ja toimeenpanevalla toiminnalla
ja hallituksen välityksellä;
joka on vastuullinen' parlamentille.
Nämä, myönnän ovat erittäin tärkeitä
laitoksia ja niitä voidaan käyttää
siellä, missä ne ovat olemassa
Ja missä -ne ovat syöpyneet hyvälle
yleiseen tietoisuuteen.
Mutta mitä sosialistit; pdoft.avat
tekevänsä siellä, missä näitä laitoksia
eivjoko ole lainkaan'olemassa
tai ovat vielä pitkällä siitä pistetistä;
jolloin niitä voitaisiin käyttää yh*
teiskunnallisten muutosten toteuttamiseksi?
Onko heidän -tehtävänsä
näiden olosuhteiden vallitessa omistaa
kaikki voimansa demokraattisten,
parlamentin vastuulla toimivan
hallitusjärjestelmän luomiseksi ja
siirrettävä syrjään kaikki pyrkimyk-
.^nsä sosialismiin pääsemL^eksi kunnes
heidän on onnistunut luoda selr
lainen järjestelmä j a voittaa valitsijoiden
edustajien 'enemmistö sor
sialismin taakse? Mitä heidän on
tehtävä; jos heidät iämän agitatio^
työn, :t^^^
vankilaan tai jopa teloitetaan ja
heidän järjestönsä kielletään j ^ ha-joitetaan?
Mitä heidän on tehtävä,
jos hallitsevat luokat ovat tehokkaasti
sulkeneet tien demokraa-tiaan?
-Eivätkö he näiden olosuhteiden'
vallitessa ole oikeutettuja
'tekemään vallankumouksen ja käyttämään
sitä, ei vain siihen mennessä
mahdottomana; olleen demokratian;:
vaan myös sosialismin . luomiseen?
ja. jos he tekevät vallankumouksen
yhteiskunnassa, jossa ei mtllotukaan
ele ollut parlamentaarista hallitust
a täi minkäänlaista demokratiaa;
voidaanko odottaa, että he heti vallankumouksen
aamunkoitteessa 7oi-va|
luoda täysin demokraattisen parlamentaarisen
järjestelmän, kun ke-hittyncinimissäkin
maissa on kestänyt-
vuosisatoja tämän tai tätäkin
-vähemmän saavuttamiseksi? On
hölynpölyä j ulistaa koko maailmalle,
että joko parlamentaarinen
demokratia on ainoa tie sosialismiin
tai j että siellä missä tien sosialis-
.miin on avannut vasta vallankumous,
vallankumouksen' voittajien
tulee heti paikalla muodostaa täydellinen
parlamentaarisen demokratian
järjestelmä, olkootpa ihmiset'
kypsiä tähän järjestelmään tai
eL
Tämä näyttää tervehtivän sosiar
listejn kautta maailman. Myönnän;
että minulle ovat olleet mitä vasten-mielisimpiä
ne yhden puolueen dik^
tntiiuiimuodot, jotka on omaksuttu
'Neuvostoliitossa ja maissa, jotka sitä
bvatscuranneetr ja minä tuomitsen;
en vain stalinismin kohtuutto-
.-nuuäot, vaan myJ)S koko kommunistisen
diktatuurin koneiston sen vaientaessa
eri mielipiteiden vapaan il*
niaisun ja kohdellessa jokaista "puo-
IMR linj'iilt<r' poikkeavaa petturina,
joka vaatii ankaran rangaistuksen.
Katson, että sellaiset menettelytavat
myrkyttävät sosialismin ja demoralisoivat
ne, jotka niitä käyttävät tai
on yedctty niitä käyttäniään. Katson,
että hirveitä tekoja on tehty
sosialismin nimessä niiden toimesta
jotka ovat tehneet tällaisista toi-mehpitciÄtä
hyveen ja että on tarpeellista
kehoittaa niitä, jotka; kantavat
teoista vastuun; hylkäämään
ne*^a^korjaamaan menettelytapansa;
Mutta ölen.tietoinen myös niistä
.villavista vaikeuksista, jotka
ovaV^oilcut sosialismin rakentajien
edessä sellaisissa maissa kuin Venär
jä j a Kiina: cn ole valniistautunut
sijoitlamaan näitä henkilöitä tai
heiilSh' puolueitaan rajapyykin taakse
ta^ kieltämään, etteikö heillä ol-lut-
fpainavat syynsä olla seuraamatta'
parlamentaaris demokraattista
linjaa n i i n ' moraalisen kuin sosialistisenkin
> välliämättöinyyden
pohjiilta.
. 4E», siten-, ymmärrä, miteii' venäläiset
olisivat lainkaan voineet teh-^
dä vailankumoustaan. tai pysyttää
^sitä vastiavallankumouksen ja ulkomaisen
intervention aikana;; turvautumatta
laajoihin diktatoorisiin menetelmiin.
"Sotakommunismi; oli
.«uurelta osalta kiertämätön .seuraus
.sisällissodasta ja ulkomaisista y r i
tyksistä tuhota vallankumous. Mutta
kun taistelut olivat ohitse, olisi
voitu.tehdä — eikä sitä tehty —
yritys palauttaa vapaa puheoikeus,
sallia / uudelleen edes asteittainen
puoluetbimintai varsinkin kilpaileville
sosialistisille ryhmille ja taata
vapaa yhteistoiminta niille, jotka
oli vat valmiita palvelemaan uutta
Venäjää j a luopumaan va.stavallan-kumoUksellisista
hankkeista. VMH
puhkesi silloin" kun — sen sijaan
että olisi edes varovasti edetty tähän
.«uuntaan — boisheviikit korva-
.sivat puoluehallintonsa neuvostoil'
la ja sallivat puolueessaan demokratian
korvattavan pienen johtajaryh-män
("monoliittisella" r (monoliitU
— yiidestä: kivestä veistetty patsas
—• VS) valvonnalla ja avasivat siten
tien Stalinin henkilökohtaiseen diktatuuriin
hänen päästyään valvomaan
puoluekoneistoa." •
l^roL; Cole katsoo tämän jälkeen,
että eräs perusvika on lähtöisfn Leninin
opeista, jotka tähtäävät —^kirjoittajan
mpkzan — enemmän valr
'ankumouksen tekemiseen kuin sen
jälkeisiin tehtäviin. Kuitenkin Cole
katsoo, 9ttä Ixjnin oli koko ajan
v^-ipaart ilmaisuoikeuden kannalla,
joskin' hän lausuu vastustavansa
Leninin käsitystä diktatuurista.
Cole pohtii jniteh pitkälle 'uusi
i<uimtd" Neuvostoliitossa saattaa
johtaa j a toteaa, että parlamenttien
ci ehdottomasti tarvitse olla parempia
kuin neuvostojen tai päin vastoin.
.Selviteltyään vielä käsityksiään
.^iajismista ja vapaudesta,
Cole jatkaa:
V Ä I N Ö L I Ä N AN
TUNTEMATON SOTILAS
UUTENA KANSANPAINOKSENA
liitteenä kuvasarja SFrn saman nimisestä eIo(ku vasta
UUSI HALPA HINTA
Sidottuna ainoastaan _.-.i„, ^Jmj\0%/
ON,NYT SAATAVANA KIRJAKAUPASTAMME
ILMESTYNYT JO 16 PAINOS
Tiiatbaa osoitteella;'
Vapaus Pubifdimg Company Limited
BOX 69 , tnJtmvRY, OSTASaO
Bulgaria lasjenfaa
pmnpulikankfliilfn
ulosvientiä '
B u l ^ a m laajentaa tfinä vuotana
iiuomattavasii pumpulikankidaen
ulosvientiä. ..TeksUiUtebtaat ovat j o
aiUanect f titkpinaahka^
Ie puitipuliksiikaitir 7 ihiijdönaa
metriä. Buljgaiialais^ teks^
o s t a n u t ' 2 7 n i ^ t a ; s i i n 8 iiMriis» Npr^:
j a , Indoireslaflfi^ela;
sia, Haitia t4l>anjb^
kraattincn tasavalb. Saksan Uitto-tasavalta,
Marokko. Kreikka, Australia,
Englanti;
Latinalaisen iA^erikan m
Torstaina, p, — Tbiuiday» f^^Mi
"Siten en nykytilanteessa vain
tervehdi niitä erSltS menneiden Virheiden
;uuäel!<Än\:ai^iolnn^
kejä, j o i t a pn,:-teh
j a muid(m k o i m ^
johtajien t a t i o i t a ^ ^^
Msialidempki^ia^
miina q j e n t a m^
tensä Ihmkillie; jpi^^
kista erimielisyyksistä huolimatta,
heillä o h paljon ^hteistä,; fin y i l l U^
että aika vblisi ;kypsS k^
kotnmunisUen 1^
tien haudata k a i k l d crimielisyytcnr
pä, mutta kÄtSo
ystävälliseen keskusteluun^ sosialistisen
intemaUpiwUh:^p^
sellaisten e U n t m ; !^
kommunistien,^ Nennin sosialistien
j a Aasijin jq A f r i k a n imperiaUsmin
vastustajien väUUa^ j a e t t a ^ l i^
myös aikia ' sösiaiidemökr^^
puolueid^ii kysyä i t s e l t ä ä ä V a ^^
ti, tekevätköfiie kalkkeHsa?^^^^
miin pääsielniis^ksi p ^
ja jos eivät niin miksi.
Katson myös ajan: tulleet
sosialistien; i jalkömniu^sticrt V j o f^
yksilöinä keskusteltava' toistensa
kanssa erittäiii vakavasti ia^^^^^^m
lisimmaii vähin ^yytöluihniis^^
symykslstä. jdtltafvp*^t;hPitÄ^
massa, siinä toivossa; että he^
vat edes ajan öIoPn^«nntetua ra
tamaan yhteyden kysymyksissä,
jotka mbleriimä^m^ yhteiseksi
nnaailman ftyöväehluol^
distämisbkjsiiuuäellechi^^
sä taisteltaisiin käp^
i-ialismia j a taantiimusta i^asjiäiitii
Sillä lopuksi, mitä hölynpölyä onkaan
otaicsuai^ettÖysösiallstliä^
ilman voisivat 'rakentaa sosialistit
i kommunistit m u k a a n l ^^
käyttä\ät enemniUn alka^^^^^^^^
toistensa leimaamiseen kuirf
luun niiden yhteistä vihollista vastaan!"
..........„,^ ... .j^S;i5y.;>,:«:= ...
AurinjBon!c9Sity tapahtui jälkeen,
eikä ennen maapallon muodostumista.
•
:.:^;TSni|niittli^
Isiliiisetty
hityloM»»^ ^ m ^ ^ Lay.
zcr H a r v a r d i n observatoriosta Cambridge.
Mass. Hän myöskin esitU
ajatuksen, iettS maapallon j a toisten
piranpettojeh synti^A jälkoi ensim'
maisena vuonna sen,jälkeen kun
universumi e l i ' huailmankai^cus
alkoi laajentua n o in neljä biljoonaa
vuotta sitten.
: Pienet ainebiukkasct yhdistyivät
muodostaakseen suuria, asteettain
kasvaen möhkäleiksi joista planeetat,'
tahdetV j a : lihntim-ädat kPhlttyi-vät'
Tohtori LayzPr nimittää tätä
rakentumisprosessia ryhmittymäksi.
Planeetat, ollen pienempiä,' luonnollisesti
alkoivat kehittyä ennen
kuin tähdet.. ^ ,. . .
mi
TobtoriXayafIn
iiuimnem , . ,
tumtscsta vliinelstiMi
nenvuodeii' ajalla,;^
muodostuneen särkymisen
::eU:»^irpIet^ir^^^^
Kahvin hinnat
nousevalt taas
New York. ^ Kahvin yähiltäis-kauppahintojen
nousu toukol^. 22
pnä on tulossa. Titetalna nostettiin
johtavien kahvilajien tukkuknup-pahintoja
niinHin paljon k u i n 4 sent-
:tlUä;pauiia^^B^^I|s^J-'v^^^
Pian sen jälkeen eräät suuret
Supermarket kct^ukaupat tledottiyiit
että hlntakörotiis tulee koskemaan
myös kuluttajia.'
T I L A T K A A V A P A U S!
LENTOPAIKKOJA VARATAAN
IA K A I K K I I N .
Ottal^n yhteys:
ivittiriveliii
19i äathoiMr St.' ToÄnlb; Olit.
Soittakaa LEnnox 4«3SSS '
Palvelus ilman.lliiiiiuBksUtta.
Vähittiilsniiaksuchdot saatavissa
mo- JA ««opuoumtj^^
EBlkOISLMKABI mi
Pohellm^lt KonMj» 5 f 1-<W^
P i i H
on ediiUisinta hankMa t » ^ ^ ± \ r .
rl
• Monipuolinen ^ H T ' " " " ^^
Laatuvalil<öima ..r^r^^^^^^^^^^'--^^
• KOHTUULLISET ^
HINNAT
Laatu heinän
raM:-.::-V::";^i:v:';i'--i;':%';^
inän. ja Imdun. | SlfeMENVIUAA ;
SIEM:MlEE ::N I A' ^ ; lOO^paunÄn;^
Timotei - -7.50
• SO p. bosh. 25 paunaa
Aisike- - - - - 15.50 &2S
•-•/>••:•,:;•H¥f:'••^-;';-•••/^
Puna-apila 2229 9.75
85% Timotei - 15% Akike
lEMENOHR
2 Jbusl^Un s
2 bushelin saleld/ 120 p* 3I«I
50 p. biM*. 9«00 *® paun»» 5:00
70% Timotei - 15% Aisike
/ ja 15% Puna-apilaa
50 p. huMb. 10*50 " P TC
makeaa
laa; ;?• pa''o.n8. .75
60p.bitth, 25pawi«a
Keltakukka apila - ^ ^ .•^ii
iO p. ttutib. 25 pautuut:
VAHASTOSÄA"
KUKKIEl^ JA
Alfalta - - . - - 2ZM 10.00 # SUOMALAINEN; PAi-mirs:^
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, May 31, 1956 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1956-05-31 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Some rights reserved |
| Identifier | Vapaus560531 |
Description
| Title | 1956-05-31-05 |
| OCR text |
giiigiaiillt. pcd^ata^
Kolmea viiioe inndcauden aUciana
Iän täytti
ppahän
lukavia.
ko paljon
jra myöten!
isi päivän
. ' S i t t en
L Juotiin
lat Se oli
L Toivoi
tä päivän
thty jo
larit läht
liimekin^i
luniit kesän
kesää
oille.
- Kulkuri.
rAA
»A
idosta.
* [siiekkodovaksasn on paJaojut sä-las
oljya, Sa aikaisemmin «IfcomaiUe muut.
ajOTonmifr jneita Ishektostovaitialalaa emi-
W-Myoslffli» rantJeja. Erikoinen komitea, joka
1 1 - ^ iiiaa kothraaliansa |JaJaav?cn kaii-rf:*
JäJtt^ alaisten huoltoaäoita. saa kymme-
™ **5% iä kirjeitä j a anomuksia, joissa
y^äi^ yjdeiään lupaa palata Icotuoaaiian
Joku aika sitten Tsiiekkoslova-r
^ n J ^ ^ iaan saapui suuri lylmiä emigrantr
i-alaaii
ivaraa
ILAl
S UD.
3508
SUN,
Jnlarlo
ikäistä
arien
u l a i i o n^
incis
5-7394
ind St
Onlaiiol
an
an. joka
Kaupan
kemiuk-'
i yleisen
inen ko-
PTED
B, ONT.
en.
ta:
>ja pääasiallisesti Länsi Saksasta,
[onfct heistä ovat nyt ]o ^össä
teollisuuslaitoksissa.
Lähiaikoina odotetaan tshekkos-emigranttien
; uusien
hmien saapumista fcofimaah^n»;^
i-Amerikasta, Australiasta ja
tä Euroopan maista.
irdintuHkiinHsinstitmitti
;owiin
Krakowissa on aloitettu Puolan
leakatemian ydintutkimus insti-uutin
rakentaminen. Rakenteilla
tn monta taloa; joihin sijoitetaan
deteelliset laboratoriot j a työhuoneet,
luentosalit, kone- sähkö- ja
adioteknilliset verstaat
Krakowin ydintutkimuskeskus vastaan
uusimmilla koneilla ja
aitteilla. Sinne asennetaan Neu-toliitosta
saatu syklotroni. Sen
Jevat asentamaan puolalaiset ja
Neuvostoliittolaiset spesialistit
On aloitettu myöskin ammatti-oiesten
koulutus tämän uuden ins-
Ituutin koneiston ^ hoitamista vär-en.
Cole iavaä
Kysymys fconunnnistien |a __
^alidmokxaatfien isjirfc^mmgy.
tä yhteistoiminnasta on siimeai-bnna
onnt nikkaan mieUpitei-den
vaihdon alaisena koko maall*^
massa. Vaikka tämä aäa ei olekaan
Canadassa vielä työväenpuo^
Ineiden virallisen keskostelon
alaisena, niin CCF:ään ja L P P :n
kantavien sekä puolueettomien^
tySiäisten keskuudessa : käydään ^
anasta vilkasta keskustelua työmailla
ja naapuriplireissä. .
Julkaisemme seuraavassa-Het- :
singin 'Vapaa Sanasta lä&iatun
hienum - lyhennetyn, tnnnetun:
britGläisen sosialistisen teoreeti- -
kon prof. G. D. H ; Colen artikke-;
Iin "Sosialistit ja kommonistit",»
joka on julkaista labourin taholle
kallistuvassa vapaamielisessä lehdessä
''New Statesman and Nation".
Colen ajatuksiin sisältyy
paljon sellaista; johon esim. el
Vapaus voi: sellaisenaan yhtyä, ,
mutta niissä on myös paljpn hyväksyttävää
j a ajattelun aihetta ,
antavaa:
"Sosialismilla ja kommunismilla
ei ole mitään yhteistä." Nämä ovat
avaussanat siinä lausumassa, jonka
viime .kuussa julkaisi sosialistisen
intemationalen toimisto. Mitä h(>-
lynpölyä ne ovatkaan! Todellakin,
sen tietävät hölynpölyksi jopa ne-
UUTTA KIRJALLISUUTTA
^ saatavana .
Vapauden Idrjäkaupasta
Pentti Haanpään Valitut Teokset
366 slvita — ' Hinta' sld. $3.25
Haanpään "Valitut teokset" sisältää seuraavat: Kolmen Töräpään
Urina ~Hota-Leenan poika — Korpisota^^^.^^
Haanpää käyttää mehevää Ja taipuisaa kansanomaista kieltä. Joka
yhtyneenä omintakeiseen aiheen käsittelyyn luo värikästä, epäsovinnaista
ainesta jokapäiväisen maalaiselämän arkeen,
William Shakespearen Suuret Draamat
I — III
Nyt olemme saaneet varastoomme William Shakespearen "Suuret
Draamat" ensimmäisen ja toisen osan lisäksi myös kolmannen osan,-
Kaikkiaan seitsemän Shakespearen kuuluisinta .draamaa käsittää-
. tämä uusIBhakespearerlaitos. Runollinen ROMEO: JA 'JTTLIftf^lU^^
MASBETH,'lyyrilliheh~K:fiSÄyÖN UNELMA. arvoitukseUinen HAM-LET,
mtohhnohien OTHELLO. Inhimillinen VENETSIAN KAUPPIAS
ja kohtalonomainen KUNINGAS LEAR.
m osan hinta yksistään $3.50
^ Kalkki kolme osaa yhteensä, sld. $7.50
PAROONTTAR ORC2Y: PUNAINEN NEILIKKA
Nidottuna kllltokansUn, hinta $1,25
Tämä Jännittävä historiallinen romaani salaperäisen Ja sympaattisen
/'Punaisen neilikan" urotöistä llfttyy aikaan, jolloin englantilaiset
aatelismiehet ja -naiset kuolemaa uhmaten: pelastiyat jalosukuisia
ranskalaisia säälimättömän gUjotilnin hampaista.
FRANS G. BENGTSSON: ORM PUNAINEN
NIdottnna kllltokansUn — Hinta $1J!5
Bengtssonin mainion viikinkiromaanin päähenkilönä on skoonelainen
Orm Torstenpolka, joka kulkee huimilla retkiUä. Hän joutuu maurilaisten
vangiksi ja elää kaleerlorjana, mutta pääsee, sitten kaliifln
äuurvisllrin henkivartijaksi Ja sitä tietä karkuun, : ,
S U U R T E O S
H I S T O R I AN
H A H M O J A
Elämäketraninen hakemisto.
Bonsas fcnvitns
Laatfaieet Tf Jö Karilas Ja
Tanno Karilas
781 s h ^ — Hinta sld: $4.75
Tämä elämäkerrallinen hakemisto
esittelee 2,100 sekä
koti- että ulkomaista historian
Ja nykyhetken tunnettua
henkilöä. V 6e on Itfotettava,
pätevä Jä helppokäyttöinen-niiden
suurten persoonalli^
suukslen tuntemukseen. Joilla
an huomattava: vaikutus i h miskunnan
elämään.
Lea Enckell — Annikki Lauri:
HYVÄÄ RUOKAHALUA
Heidän perheen keittokirja.
251 sivua — Hinta $2.7ä
Talousopettajat Lea Enckell Ja
Annikki Lauri ovat toimittaneet
todellakin jokaisen perheen, niin
meidän kuin teidänkin, keittokirjan;
joka soveltuu perheen jokai- .
sen Jäsenen käyttöön. Se on plk-kupiirteitä
myöten perusteellinen
Ja selvä, alkaen aterian Ja sen tarkoituksen
pohdinnasta, tarvittavls-,
ta välineistä Ja raaka-aineista
aina i>öydän kattamiseen Ja koris-;
teluun asti. Siltä löytää önnlstii-
" via 'reseptejä Ja mielikuvitusta kll*
holttavia vihjeitä arkisista^ aterl-r
oista aina suuriin juiilapälväUislin
astL Siinä on paljon kuvia.
Koviiri kansiin sidottuja kirjoja näin halvalla
JOHN GALSWORTHy: V E L J E Y S "
267 rivna^-^ Hinta sid. $L50
Veljeys-romaanissaan John Galsworthy kuvaa hienostunutta, humaa-:
nia; sosiaalisia velvoituksia tuntevaa; - mutta omaan ansarimaaIlmaansa
kahlehdittua yläluc^n perhettä; Jonka elämässä k<öketus köyhälistöön:
aiheuttaa levottomia reaktioita.
ELSSABETH RUSSELL: ROSE-MARIE
Rakkaustarina
267 sf nxfi — HInU 8li|..$L50
"Ro8e-BIarie'^'on nimenomaan romaani naisifle,^ viehättävästi, p a ^
Qoiva, lämpimästi arkipäivän pikku tapahtumista, kertova. JieiUä.
Hymy fa kyyneleet eivät aseinkaan ole kaukana toisistaan.
' CP.«Asiuz: VUOREN VIEMÄ
r 244 sivaa — Hinto sid. $L25
Tositapaukseen perustuva romaani sveitsiläisestä alppikylästä, jonka:
elämään vaikuttaa mullistavastl tuhoisa vuorenvierimä.
TVVNE-MAUA SAIMINEN: KIRJAVAT PISARAT
273 sfToa. — Hinta sid. f 1.25
Tyyne-Maljj^ Sahnlsen romaani liikkuu erään boheemacahvilan fam-tavferaitten
parissa:; Heidän - Joukossaan tapaamme sdca taiteilijoita
että niitä puolivillaisia "taiteenharrastajia", jotka boheemielämän^^ur
kuttelemtoa tai pellästä turhamaisuudesta riippuvat iieldän liepeillään^/
SAMUEL scoviLiiE: IHMINEN JA PETO
Jännittävä romaani Afrikasta. '
241 ahma — Hint» täO. tSc -
- T I L A T K A A O S O I T T E E L L A : -
Vapaus Publishiiig Company L td
BOX ^ SUDBCRV. ONlTABIO
kin, jotka lausunnon fayväksyiväl!
En kiistä sita. etteikö esiintyisi suur
ria ja j>Tkkiä erimielisyyksiä opeis-;
sa, joita edustavat sosialidemokraatit
ja työväenpuolueet, jotka ^luo-dostavat
sosialistisen Internationa-ien,
ja niissä, joita edustavat vielä
hiljattain kbminformiin' kuulan>^
kommunistiset puolueet. - Mutta on
pelkkää hölynpölyä sanoa, ettei nai--
den ryhmien välillä — joista kumpaakaan
ei täsmällisesti voida mäa-^
riteUä *'konmiunismiksi" tai "sosialismiksi"
— esiintyisi mitään yh-:
teistä. ; Eroavaisuudet niiden välillä
saattavat olla jyrkkiä ja syviä ja
ne saattavat oUa peloittavhia. yhteistoiminnan
edessä, mutta' siitä
huolimatta esiintyy vastaansanomattomasti
:. useita kysymyksiä
(ideas), jotka ovat, yhteisiä molemmille.
Aivan samassa määrin kuin
roomalaiskatoliselle, protestanttiselle
ja ortodoksiselle kirkolle; on
yhteistä, se, että ne kaikki ovat kris^
tinuskon piiriin kuuluvia, aivan sa-;
moin on sosialidemokraateille; .icaa;
tuneen kominformin ja Jugoslavian
kommunisteille. Nennin sosialisteille
Italiassa ja Aasian inteinationa-len
sosialisteille yhteistä se, että he
ovat sosialisteja, joskin heillä on
erilainen luonne j a erilaiset perir
aatteet.
Mitä heillä on yhteistä? - Ensinnäkin
ja aivan ilmeisesti - se, että
olennaisten tuotantovälineiden tulisi
olla kollektiivisessa omistuksessa
ja niitä tulisi käyttää koko yhteiskunnan
ja sen kansan hyväksi, ja
ja' edistämään koko maailman
kaikkien kansojen yhteisiä intressejä,
He^ kaikki vastustavat kapi*
talismia--^ toisin sanoen maailman
luonnonrikkauksien yksityistä omistusta
ja niiden äärellä työskentelevien
käyttöä yksityisen hyödyn saa-^^
miseksi. Heillä saattaa olla erilaiset
käsitykset kollektiivisen ja yhteiskunnallisen
omistuksen muodoista,
mutta tämä ei ole kysymys,
ajossa voitaisiin; vetää jyrkkä linja
sosialististen ja kommunististen käsityskantojen
välille. Se e i ole kysymys,
jossa sosialidemokraatit olir
sivat täysin yksimielisiä tai jossa
pitäisi jokin laaja kommunistinen
oppi, joka soveltuisi kaikkiin mailiin
tai kaikille tuotannon haaroille,
: Toiseksi, kommunistit ja sosialistit
pyrkivät luomaan kaikille ihmisille
jonkinlaisen "hyvinvointivaltion"'
tai yhteliön; jossa siiUri huomio
kiinnitetään mahdollisimman
laajoihin sosiaalisiin ja kasvatuksellisiin
tarpeisiin, pitkälle vietyyn
sosiaaliseen turvallisuuteen, lasten
ja vanhusten riittävään toimeentuloon,
samoin kuin työtä tekevään
tuottajaan, hyvään ja yleiseen sai-rashoitoon
ja muihin sosiaalisiin
palveluksiin, jotka liittyvät ihmisen
perusvaatimuksiin. Tässäkään ei
esiinny jyriskää linjaa kommunistien
ja sosialidemokraattien välillä:
on erimielisyyksiä vain siitä, mitä
ön tehty ja esitetty eri maissa eri
olosuhteiden vaUitessa, mutta tämän
laajan sosiaalisen toimintakentän
äärellä ei ole mitään perustavaa
laatua olevia erimielisyyksiä.
Kolmanneksi, sekä kommunistit
että sosialidemokraatit ovat yhtä
mieltä siitä, että keUään, joka on
terve ruumiiltaan ja sielultaan, ei
ole oikeutta V elää toisen ihmisen
työn tuloksista antamatta itse oi-keudenmulcaista.
osuuttaan; ja sen
mukaan pitäisi ansaitsemattoman
tulon muodot, jotka tämän sallivat,
pyyhkäistä pois. Esiintyy erimielisyyksiä
niistä keinoista, joilla' tämä
toteutettaisiin ja siitä ripeydestä
jolla tämä pitäisi suorittaa, mutta,
"luullakseni, asian loppuun vieden ei
tässä ole erimielisyyksiä, joskin sekä
kommunistien että sosialidemokraattien
välillä j a molempien ryhr
mien keskuudessakin esiintyy erimielisyyksiä
siitä laajuudesta, jota
sosialistiset periaatteet edellyttävät.
Neljänneksi, sosialidemokraatit
ja kommunistit ovat yksimielisiä
uskoessaan siihen, että päävastuu
uuden yhteiskunnan rakentamisssta
lepää työväenluokan barteiiia ja
että jäi-jestyneep työväeniiil^^n
tulee^ antaaTyoimakkaitf 'pähokisensa
sen: saavuttamiseksL: Esiintyy jyrk-,
kiä erimielisyyksiä niistä teistä,
joita pitkin työläisten talisi järjestäytyä
tätä päämäärää silmällä p i täen
ja menetelndsfä, joitä tulisi
käyttää voiton . saavuttamiseksL
Mutta on olemassa yhteinen usko
työväenluokan luovaan toimintaan
ja sen historialliseen tehtävään
luoda olosuhteet luokattomaan yh-:
leiskuataan pääsemiscksL -
Nämä ovat neljä suurinta ja tärkeintä
kohtaa; joista sosialistit ja
kommunisUt ovat yksimielisiä ja ne
ovat niin selviä, että olisi ilmeisen
naurettavaa olla ottamatta niitä
huomioon. Todellakin, ei voida ajatella,
että sosialistisen r intemationalen
johtajat tarkoittavat sita, mi-tä
he ;sanovafr mitä he larkoittavat
on se;, että buoUmatta kaikista sosialismille
ja kommunismille yhteisistä
muodoista ovat k e i d ^ erimielisyytensä
'Icominformin*^!
denkanssa niin jyrkät j a huomattavat;
että ne tekevät yliteistoimln-uan
mahdotfomalcsL
' O n k o asian laita'todella näin? Jä
Jos on; niin niihin on raja vedettävä?
Onko Jugoslavian kommunisr
titdjoitettaya rajan taakse; vaikka
heidän poikkeamansa on mitä jyr-kimmin
tuomittu kominformin johtajien
taholta — ainakin viime aikoihin;
Stalinin jälkeen tulleeseen
linjan muutokseen > saakka? Onko
Kiinan kommunistit tai vain Neuvostoliiton
ja sen ^telliittien kommunistit
pidettävä koskemattomina?
Mitä on^ sanottava 4talian tarkeim-^
mästä Neimin johtamasta sosialis^f
tisesta puolueesta,' joka on ollut^yhr^
teistoiminnassa Italian kommunis:;
tien kanssa, mutta ei milloinkahn)
hyväksynyt kommunismia? Mitä o n
sanottava Aasian sosialisteista, «jot-r
ka ovat ibnaisseet epäluottamuksen-^
sa sosialistista internationalea kohtaan,
koska se ei ole suhtautunut
riittävän vihamielisesti^siiiCömaakof
mentoon ja imperialismiin? .:•.Onko-nekin
julistettava pannaan? Ja mitä
on-sanottava* eri sosialistisista
ja kommunistisista ryhmistä, jotka
tavallisesti leimataan "troskilaisik-si",
eivätkä tunne ystävyyttä: sitä;
kommunismia kohtaan, jota oh harjoitettu
Neuvostolitossa? Onko nekin
pidettävä rajan takana ja -—jos
niin on tapahtuuko tämä vain siiv
tä syystä, että ne oxat kiusallisia
sekä kommunismin että' sosiaKdc-mnkratian
pääjärjestöille? - •
Näihin kysymyksiin ei ole helppo
vastata, kuten olisi asian laita; jos
Olisi olemassa vain; kaksiv; selvästi^
erilaista oppia -^kommunismi ja
sosialismi— jotka kumpikin^ edus-::
taisivat vain yhtenäistä mielipidesuuntaa
joka täysin poikkeaa toiscs^/
ta. Tämä ei > kuitenkaan ole se tilanne,
jonka edessä tällä hetkellä'
olemme: Sosialidemokraatit ja kom-;
munistit ovat jyrkästi eri mieltä
kysymyksissä, joihin liittyy; sekä
voimakasta: tunnepohjaa että vastakkaisia'käsityksiä,
mutta he eivät;
ole keskenään eri mieltä ,'täydclli-;
sesti -r^ vain määrätyissä, hyvin ,tärv
keissä kysymyksissä.
Sosialistisen intemationalen hiljattain
^ antama lausunto, sam'oin;
kuin kerran niin.kuulu toisen in^'
ternationalen julistus'vuodelta 1910,
koroistaa voimakasta erottamatonta^
yhteyttä sosialismin ja demokra'tian^
välillä. ''Uskomme demokraUaan"v
sanotaan lausunnossa, "he eivät iis-'
ko." Mitä on tämä "demoki^atia";
joka. julistetaan„.ylitse käymältör.
maksi jakavaksi linjaksi? Lausunto
ei sanositä: se vain lisää "llmaii'
vapautta ei voi olla sosialismia"^ j a
ttä 'sosialismi voidaan saavuttaa
vain demokratian kautta," Tässä
kysymyksessä nähdäkseni on selvää,
että "demoki atia" tarkoittaa pärla-mentaarista
järjestelmää, joka rakentuu
jollakin tavoin; lähes yleiselle
äänioikeudelle ja tekee mahdolliseksi
päästä sosialismiin täten
valitun parlamentin-^lainsäädännöl-'
nöllisellä ja toimeenpanevalla toiminnalla
ja hallituksen välityksellä;
joka on vastuullinen' parlamentille.
Nämä, myönnän ovat erittäin tärkeitä
laitoksia ja niitä voidaan käyttää
siellä, missä ne ovat olemassa
Ja missä -ne ovat syöpyneet hyvälle
yleiseen tietoisuuteen.
Mutta mitä sosialistit; pdoft.avat
tekevänsä siellä, missä näitä laitoksia
eivjoko ole lainkaan'olemassa
tai ovat vielä pitkällä siitä pistetistä;
jolloin niitä voitaisiin käyttää yh*
teiskunnallisten muutosten toteuttamiseksi?
Onko heidän -tehtävänsä
näiden olosuhteiden vallitessa omistaa
kaikki voimansa demokraattisten,
parlamentin vastuulla toimivan
hallitusjärjestelmän luomiseksi ja
siirrettävä syrjään kaikki pyrkimyk-
.^nsä sosialismiin pääsemL^eksi kunnes
heidän on onnistunut luoda selr
lainen järjestelmä j a voittaa valitsijoiden
edustajien 'enemmistö sor
sialismin taakse? Mitä heidän on
tehtävä; jos heidät iämän agitatio^
työn, :t^^^
vankilaan tai jopa teloitetaan ja
heidän järjestönsä kielletään j ^ ha-joitetaan?
Mitä heidän on tehtävä,
jos hallitsevat luokat ovat tehokkaasti
sulkeneet tien demokraa-tiaan?
-Eivätkö he näiden olosuhteiden'
vallitessa ole oikeutettuja
'tekemään vallankumouksen ja käyttämään
sitä, ei vain siihen mennessä
mahdottomana; olleen demokratian;:
vaan myös sosialismin . luomiseen?
ja. jos he tekevät vallankumouksen
yhteiskunnassa, jossa ei mtllotukaan
ele ollut parlamentaarista hallitust
a täi minkäänlaista demokratiaa;
voidaanko odottaa, että he heti vallankumouksen
aamunkoitteessa 7oi-va|
luoda täysin demokraattisen parlamentaarisen
järjestelmän, kun ke-hittyncinimissäkin
maissa on kestänyt-
vuosisatoja tämän tai tätäkin
-vähemmän saavuttamiseksi? On
hölynpölyä j ulistaa koko maailmalle,
että joko parlamentaarinen
demokratia on ainoa tie sosialismiin
tai j että siellä missä tien sosialis-
.miin on avannut vasta vallankumous,
vallankumouksen' voittajien
tulee heti paikalla muodostaa täydellinen
parlamentaarisen demokratian
järjestelmä, olkootpa ihmiset'
kypsiä tähän järjestelmään tai
eL
Tämä näyttää tervehtivän sosiar
listejn kautta maailman. Myönnän;
että minulle ovat olleet mitä vasten-mielisimpiä
ne yhden puolueen dik^
tntiiuiimuodot, jotka on omaksuttu
'Neuvostoliitossa ja maissa, jotka sitä
bvatscuranneetr ja minä tuomitsen;
en vain stalinismin kohtuutto-
.-nuuäot, vaan myJ)S koko kommunistisen
diktatuurin koneiston sen vaientaessa
eri mielipiteiden vapaan il*
niaisun ja kohdellessa jokaista "puo-
IMR linj'iilt |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-05-31-05
