Vapaus, April 19, 1951

              p •Sivu 2 Torstaina, huhtikuun 19 p. — Thursday, April 19,1951
mm
'm
OLCBEjBIT) — Independent Labor
Oman of FiniUsh Canadians, E s -
tahliebed Nov. e, 1917. Authorized
as e«cond class mail by the Post
Office; Department, Ottawa, Pub-
Uslted tbrice wcekJy; Tue&day«,
llmndajrs and Saturdays by Vapaus
Publishing Company U<t; at 100-102
Sto St- W,. Sudbuiy. Ont-, Canada. -
Te!«phon(^; Bu»inc£s Office 4-4204.
Editorlal Office 4-4265. Manager
E. Suk.<(i. Editor W. Eklund. Mailing
addre&s Box 6g. Sudbury, Ontario/
A(h'crfi£ing ratc» opon applicatlon.
Tramlatlon frec of chargc,
TTLAUSHINNAT;
CanadaMs:
YhdytfralloisKa:
Suomesta; .
1 vk. 7J00 6 kk. 3.75
3 kk, Z25
1 \k. 8J0O 6 kk, 4.30
I '.fc. a.50 C Jck. 4,75
Uni keskellä päivää
A l f » ! *
»il
''-lp,.
SP
1 "
li
MM i f » ; "
rl?
i l l i l i
J i
l !
ii
Harvoin sattuu, että Vapauden koko toimitus nukkuu yhtä aikaa
j. ja keskellä kirka^tta kevätpäivää, mutta tällainenkin voi tapahtua;
-z;^! ainakin miclikuvaji^sa, 'alutta alkakaamme alu.sta:
\' ' Eräs htiomaa^ainen kansalaisemme Un lehtemme loimituk<>eiIe Vh-rf\^
ys*!5i1taiD suomalaisten entii5ten sosialidemokraattfen ulostaman leb-
;jiieo.iFtaivaajan, jonka ]>crjantai5e9:ia <huhtik. 13 [>.) numerossa yliste-j
a ^ ^ i e o r a a l i 3facArthurin sotilaalii<'et kyvyt ja urotyfit maasta tai-
^b^aaseen asti, onutta vahapuojueen edei.ää nöyri.*telemaan tottuneena
..;|ä|adytHän kuitenkin pre<ddentti 'l'rumanin tukemf.Heen .sanoen:
" N y t on kuitenkin todettavi,s<>a. että kenraali Mac.Arthur, huoli-
' 'foatia, hänen suurtäta an.sioi.staan ja .s<»tilaani.->i5ta ky.-yistään, on ta­vallisten
ihmisten i;a1taiiicn siinä, ettei hän ole vapaa hy^-in ymmär­rettävistä
virheellisistä, itsekkäi.stä pyrkiniykaiatä, "Hänen mencstyk-
^^ittrosä on johtanut häntä liialliseen itsepälsyyteen , . . Hän on vaikeasti
'olliJtalistettavissa . . v^
määräävää ohjelmaa et voida laatia 'monis.sa eri paikoissa,-eikä .se
luiiilti taisteltia johtavalle lusnraalille, Aaan hallitukselle (helvettiin
"kansa — Vapau.s.) VVashingtonissa . , . '
i 7 ' Mutta sitten tuli po.stin kautta samana päivänä painettu ja .saman
^):keriaatteettomuuden kuiluun painunut Toronton Vapaa Sana Ja
iA^fsiililiil " syyksi sanotaan se, että
-^hän m hänen mielipiteensä Vhd);s-
I^'/:^tain ulkopolitiikasta ovat vastakkaisia hallituke
^ l i t u k a l l e . Tämä syy . . . tuskin pitää paikkaansa . . . On hy\'in
vltkonfiollinen asia, että ^myöskin Yhdysvaltain taholta on ryhdytty
^^"Mctrustautinnaan pahimman varalle .Tosiasia nimittäin on se. että
iamräali MacArthur on liian vanha m i e s . . ."
' .Täinä periaatteistaan luopuneiden si.«arusten erimieli$yy> sai meidät
^syvästi ^miettimään tämän maailman pahuutu ja niitä suuria kom­pastumisen,
vaaroja mitä sanomalehdillä on. Ajatella n>'t sitä, että
;;viDhempi sisar kehuu kenraalia kuin vihkimä miestään, mutta
iiniorempi sisar viittaa kintaalla ja sanoo häntä vanhuuden höperyy-'
den vuoksi rukkaset ansainneeksi ukkopahak.si!
«• aprikoidc.s.sa .näkö[)iirimme laajeni hiljalleen
j a ennenkuin aavistimmekaan. me elimme torstaipäivää, jolloin tämli
fehtentme ilmestyy ja jonka jälkeen kongressis-sa puhuu viralta pantu '
Ätasankari, Mac.Arthur.
^'Erottamisesta huolimatta tai ehkä paremminkin.sen vuoksi kenraali
:'!&IacArthuril|e oli annettu valtavan suuri "sankarin va.staanotto''->Ie
v<SBnmc pic< sellaista innostusta, liputusta ja muuta joukkolavastusta
^nJömect edes sielumnte silmillä sitten Mannerheimin hautajaisten.
^ i M ^ republikaanien taulu ei näyttänyt ottavan ;
tulta tappuroihin: 'Mac.\rthur-palvonta tuntui viileänlaiscita kuin
. elämänhalunsa menettäneet: vanhanpojan r a k k a u s X ä y t t i siltii,
>eltä MacArtburin voittopuraatista tulee lopuksikin h ^ i n litteä pannu-
,lcakku.
Mutta juuri tä;^sä vaiheessa .se tapahtui. Osoittautui, ettei Mac^j
'Arthur ollutkaan niin vanha miksi oli luultu, eikä niin helposti<hyvi-i
^ teltävissä, kuin oli laskelmoitu. Xähtyiiän pelinsä olevan vaarassa,
d -IkfacArthOT paljastaa koko sen historian, miten Irumanin halli-i
tus :.5e^ sodan alkamL=«:en, miten Trumaninv hallitus
^^^^ 1 ^ Rheen diktatuurihallituksellc ja vasta
sitten hankki toimenpiteilleen Y K ; n .siunauksen, ja mit:n Truman
; itse? henkiIökohtaise.sti oli allekirjoittamassa Potsdamin- sopimusta,
jonka mukaan Formo.=;an saari kuuluu ikuise.>ti Kiinalle, mutta siitä
huolimatta kaappasi nyt laivastonsa avulla sen pois Kiinalta, jolta
^i asiasta voidaan tehdä joku Vii^ päätös", mitä tietysti rikotaan
^^^^^ ' w ensimmäisen sopivan tilanteen tulle-sa.
Tämä, kuten voidaan hel|w>5ti käsittää, saattoi hymyn muuttumaan
V tuskalliseksi irvistykseksi presidentin kasvoilla, joka raivosi hirmuisesti
• siitä, että kenraali on taas sekaantunut politiikkaan ja rikkonut ylei-iiätappelusääntöjä.
puhinnalla vaihteeksi totta.
r Presidentin a.senia oli todella surkea ja säiilittdvä. Hänen tu.-kansa
• oli\'at niin kovat, että siihen heriisi koko Vapauden toimitus,
iHelpoituksesta huoaten voitiinkin nyt todeta, että hyväpalkkaiset
toimet, kenraalin vakituinen palkka ja .sankariparaati oli saanut aikaan
' i h m e i t ä Kenraalimme ei puhunutkaan mitään selluLsta, mikä todella
järkyttäisi pahaa-aavistamattomia ja poliilti.se.sti uinuvia ihmisiä
vaan tvytvi pinnalliseen varionvrkkcilyvn. mikä ilahdutti presidentin
ikihyx-äksf.
i Tällainen oli siis unemme ja sen loppu. Unen selitys kuullaan
f asianomaiselta parin tai kolmen l u n n i n kuluttua sm jälkeen kun nämä
: rrvit on painettu ja lähetetty maailmalle.
iiOo
Canadan isännyys omassa talossa
* Mitä pitemmälle jatketaan hallituksen nykyistä ulkopolitiikkaa,
ä sitä'selvemmäksi tulee, että oikeassa o v a t ne jotka sanovat, että se
:: vaarantaa tämän maan ilsemääriiämisoikcutta.
- 5>euraavassa on Animeinen ja todella hälyyttävä esimerkki siitä:
^ • L^^ L. B. IVarson piti viime tiistaina Torontossa vä-
V hän Yhdysvaltain "isännyyttä'" moittivan puheeil. jonka yhteydessä
^_ibän selitti, että meidän täytyy näyttää, jotta "me emme halua olla
ainoastaan jonkun toisen äänen kaikuna".'
, , '^luistaa myös .sopii, että tämänkin puhecn.sayhteydes,<;i ulkominis­teri
Pearson " t u n n u s t i " Yhdysvaltain johtaja-aseman yhteisten ta^
x-bitteiden suhteen. ~
Mutta kun ulkoministeri Pearson rohkeni s.'mo«'t; että Canadallakin
on kansakuntana jotakin sanottavaa, ja ettei se halua olla pelkkänä
''toisen äänen kaikuna", niin tämän lievän itsenäisyyden ilmaisun
«•sanotaan aiheuttaneen todellisen prolestimyrskyn rajan eteläpuolella.
».Ä^orontolai-sen Globe and IMail Uhden kirjeenvjuhtaja \Varren Bald\vin
tiedoitti esim. viime {>erjantaina Oltawasta. että tämän, lau.^^unnon
"ojohdosta '"mr; Pearsonin sanotaan «lanecn tulvmialla .\merikan
^ -postia."
Merkillepantavaa kuitenkin on .<e, ettei tämä arvostelu kohdistu
- yksinomaan, eikä luultavasti jKiäasiassakaau nir. Penr*;onin puhetta
vastaan. Yllämainittu kirjeenvaihtaja mr. Bald\>-in viittaa siihen,
että Canadan hallitus harkitsee n y t .sellaisia kysymyksiä kuin Japanin
rauhansopimus. Formosan a.scnia ia Kiinan Kan.sintaiavallan hyväk­syminen
V K : n jäsenyyteen sekä erinäiset talou.>scikai.
Me emme tiedä, viitlasikoulkomlni.^teri Pearson näihin .seikkoihin
sanoessaan, ettei Canada halua olla "pelkkänä toimen äänen kaikuna"',
mutta erehtymätöntä on \Va.shinj;tonii;ta tullut "Lsiinnän äänen varoi-
' tus", tai sen tarkoitus.
Mitä muut sanovat
"TOIKKS r V O U TBUTAViUiTa
ON VIELÄ SVOBITTAlfATTA
r Trumzii tm • erottanut MacArtburin
, , . nyt. Jos, Amerikan kansa erottaisi
vielä Trumanin,; n i in maailma ; voisi
bengittää-v^iän helpommin, —r Uk-rainian
Canadian.'
VVHl riSlEA KAISI
^ M e elämme aii^akautta, J ^ ylpei­l
y koneista 'mitkä voivat ajatella. Ja
«piilee ihmlftä Joka jTittää ajatella.
P r o l HoTirardHumfDrd Jones Har­vard
yliopistolta.
« « *
MOSKOVA TUNTUU SJ5N
IlETANEEN' JO »UjhOlS
'.Marsalkka Tito halvaa aseita. Hän
en pyytänyt .Yhdysvaltoja. Suurbrl-tännlaa
Ja Ranskan: lähettämään hä­nelle
aseita ... Viisi vuotta sitten olisi
näytt<inyt mielettömyydeltä olettamus^
että Jugoslavia tekee mitään eellaisia
esityksiä länsivalloille. Mutta asiat
ovat paljon muuttueet sen jälkeen /
Huolimatta siitä kuinka paljon hänen
polllttLset Intressinsä' eroavat länncS'*
t^, hänen milltaarifict intre3sin$a ovat
isamat. Yhdysvallat huomioi nämä
yhteiset intressit ... — Globe and
Mali.
Ammattiyhdistysväen esityksiä
SAK:n VI edustajakokoukselle
»AKn PALAUTETTAVA HVVAT
SCHTEET MALoon ;
Yhtenä tärieUnpänä kysymyksenä \
ealttävät ammattiosastot hyvien »uh- i
leiden aikaaniigamicta Maailman Am- i
mattlyhdlst^aten Liittoon- Mm^Tam-pereen
l i h a Ja Leikkeletydntekijäm |
ao. cn Jättiänyt seuraavan esitjrfccn: \
Huolimatta jsiitä. että; S A K vuonna j
1945 yksimieliie^tl hyväksyi liittymi-1
ion Maailman Ammattiyhdistysten I
Mittoon, samoin kuin Maailman Am- |
mattlyhdistysten Uiton perustavassa
kokouksessa laaditun chjehnan. ..se
kuitenkin on jättänyt toimimatta tä­män
oöJjehnan edeUyttäniälläitavalla
sekä katkaissut järjestöUisctT^suhteen-sa-
MAliOon.
Tämä kamainväliHten .suhteiden
huonontaminen ei (kuitenkaan ole o l -
aiaaliduiitn 25 pnä alkoirat jSmmus» aauuttiylidistysväen edns-toJakofcoosTaalH
Ja päättyivät babtikoiui 15 pqä. Niissä vaaleijBa
oli ,,^päaky«}iiiyksenä se. että ftUecko - SAK setnaamaan: työluiimn
todcilisten.ctaj[en mukaista taMclenMyMtJrimaa, niin iratUuaisiss»
koin kanrainvällslseäldn työTäenIoekan,'kanipp»iliiissa työkansan
elintason paranUnilaeksi Ja rauhan tarraaaiNJtffi. vai nnifldostnnko
fiitä ka^talisticn kanas» imodrtoiccniBtt»" lha»jnttt»Tien sosdem-
Jnnttamicfeten määräys vallan a l a i ^ :^4«yifigaattinen Ja; tais^
telulqrTytöp lniinMilw, - -
. Jaltuifcmme senraanusa Sm ataoiutffylidistysväcn: vaaUohr
Jelmissaan ednstajakokonkseile M M Q ^ ^ c ä V k ^ Jotka ostMtavat
snuren enenuDistön jumnattiyhdMy^^ lOs-
JasU yhtenäisyyteeni: raoliaatt '• Ja • eUntastn; poninfänilseesi läbtää*
vän oiiJebnan';taluina. Lainatta'Tjfökansan'
koitusperiä.
Kuitenkin ammattiyhdistysliikkeen
Ford-yhtiön voitto
{(oliosi vuonna 1950
13.9 prosentilla
. fVJndsor, Ont;—r Ford Motor Co.
of Canadan puhdas.voitto viime vuo­delta
lisääntyi 13.9 prosentilla eU yli
2.4 miljoonalla 'dollarilla, ollen ^rh-teemä
$19,663.350. Yhtiö myi Cana-da£.
sa valmistettuja ajoneuvoja kaik­kiaan
128.6G8 Kappaletta, joista 112.-
938 myytihi kotimaisille markkinoille
ja 15,700 ulkomaille. Edelltsen vuo­den:
vastaavat luvut olivat 112.207—
34,736 Ja 17.411.
Canadassa valmistettujen ajoneu­vojen
li-säksl myytiin yhtiön toimesta
viime vuonna 14304 ulkomailta tuo­tuja
autoja, joista 14.751 oU valmis­tettu
Fordin tehtaissa. Englannissa ja
53 Yhdy.svallolssa. Canadassa myy­tiin
viime vuonna kaikkiaan noin
128,000 moottoriajoneuvoa, joista y h ­tiön
valmLstamlen osalle tuli noin
30 prosenttia.
Yhtiön palvclujcse-^sa: oli viime vuo-den
lopulla kaikkiaan 15,039 henkilöä
eli 1,074' enemmän kuin edellisen vuo­den
lopulla. /Tunti- j a vilkkopalk-kolna
maksettiii? kaikkiaan 44.683,-
ä:^ dollaria ch lähes nclja .miljoonaa,
dollaria enemmän kuin edellisen vuo­tien
aikana.
Edellämainittujen voittojen lisäksi
"ansaitsivat'' Ford Motor Co. of Ca­nadan
ulkomaiset alayhtiöt viime
vuoden kuluessa puhtaiksi voitoiksi
kaikkiaan 9,037,720 dollaria eli yli
kfiksl- miljoonaa dollaria enemmän
kuin edellisen vuoden aikana. -
toiminnan eräänä perusedellytyksenä
on tbiihihtaitauhan^^ ]^
ammattiyhdistysliike vain raUhano-maiiässa
P l o i^
taloudellisia ja. sosiaalisia oikeuksia.
Siksi tällainen työläisten yhdistyneen
kansaim-ällsen ypimaii 3ielk^täml^^
Ja rauhantaistelim laiminlyöminen
nKtkltsee kokö^^^
keuksien yääräntomista^ t S ^^
tavat ylimeksikäydyn sodan kdkeiahik-set.
' •
JäTjestösuhtelden; k a t k ^iseminen
•Maailman Ammattiyhdistysten 'lilt>
teon menkitsee, myöskin, sitä ,• että.
maamme ammattiyhdistysliikettä ^ r i -
si tbimlntansa peruskohdaksi cn ot-i tetaän. vetää NeuvostolUttoa j a k a n ­tanut
taistelun rauhan puolesta ja i candemokraattisia maita vastaan Ja
sodan svlden joiitamisenpuolerta.rsamalla estetään maamme työläisiä
asennoitumista sUle puolelle. Joka t u r i saamasta näiden maiden voimakkai-kee
Maailman Ammattiyhdistysten | den ammattijärjestöjen taloudellista
!ut maamme ammattiyhdistysliikkeen
edun mukaista eikä ole vastannut
maamme ammattiyhdistysväen suuren
enemmistön toiveita, vaan jkinvas-tobx
se on cdistänytmaamme amma­tillisen
liikkeen sisäistä heikkenemis­tä,'
Se on muodostunut maamme työ­väestölle
erikcisen kohtalokkaaksi a -
-Jankohtana. 'jolloin eUnmahdolllsuu-det
ovat työttömyyden ja elhJku&tan-nusten'
kohoamisen vuoksi. suuresti
vaikeutuneet.
Myö3 kolmannen maailmansodan i l ­meisen
uhan vallitessa, merkitsee suh­teiden
huonontaminen Maailman A m ­mattiyhdistysten
Xilttoon. Jokaeraak-kulunut
hirvittävän maailmansodan
Liiton hajoittamiseen pyrkivien=lmpe-i tukea, joka voisi olla korvaamattoma-h)äättymisestä, voidaan jälleen tode-rialistlen
valtojen sodanhaluisia tar-! na tukena meidän työväestömme tais-ko
ihmiskuntaa. Lännen Imperialis-tlen
agressio Aasian kansojen orjuut»
tamiseksi. Länsi-Saksan ^militaris­min
henkiin herättäminen^ cotaliltto-j
en muodostamiset j a uhkaukset ato­mipommeilla
osoittavat millä taholla
halutaan -sotaa. Koko 'kapitalistisen
maailman sanomalehdistö; radio ym.
propagandavähneet' harjoittavat. rai­vokasta
sotakllhoitusta.
• Sodan ulika- on herättänyt rauhaa
rakastavat ihmiset toimintaan maail­man
rauhaxdiikkeessä, joka sai alkun­sa
v; 1949 -huhtikuussa ; Pariisissa ^pi­detyssä
rauhankonfressfssa. Kong- •
ressin osanottajien Joukossa oU myös
Maailman Ammattiyhdistysten Liitto,
mikä onkin 'varsin Juonnollista, sillä
sotavarustelu jä sota eivät tuo työtä­tekevälle
kansalle muuta kum elin-lehille
m i t a i ^ vastaan.
; S i k s i ; illtäDund
tajakokou» päättää vövolttaa S A K n ^^son alenemista, surua ja kär^hnyk-työvallctoriiteh
nopeasti saattamaan j ^ ^ , j a vam rauhan yalUtessa voi am-ji&
JestösMihteensa iMaailman Ammat-^
tiyhdlstysten-Liitän kanssa iiormaa-le£{
si. suorittamalla': erääntyneet jä -
sehmalcsutseka toimeenpanemaan
MäaUmän Ammattiyhdistysten Liiton
pgätökset ja;i<äijeet. koskivat ne rau­hantyötä^
"slUttymistä kansainvälisi
tuotantojaostoihlfl .tai muuta SAKn
hyräkiBsmiän v Miaailman Ammattiyh-dIsty5ten>,
IiiIton perÄatteelllsen oh­jelman
mukaista toimenpidettä.
SAKn^VOmAT YHDISTETTÄVÄ
BAUHAN TURVAAMISEKSI
»TaistelUvTauhan gäilyttämiseksi on
asia. jonka -myös ammattiyhdistysvä-ki
tuntee omakseen. Hietalahden te­lakan
ammattiosasto esittää:
•"Vaikka vasta muutama vuosi on
ta uuden jsodan vaaran uhkaavan ko-
Kunnian osoitus siirtolaiselle
Heinäkuun ensimmäisenä, Canaaan, Kirj. Tom IVIcEwen
Työväki vastustaa
Mannerheim-pat­sashanketta
Helsinki. — Sen johdosta, että Tam­pereelle
on päätetty pystyttää M a n
nerhelmiu' patsas, on Suomen työ-
Väen keskuudessa syntynyt vastalau-semyrsky.
Tampereen maalarien am-mattio:
astoa kokouksessa keskustel­t
i in m>-u.<-kin tämän patsashankkeen
Joiidosta ja yksimielisesti paatettihi e-slttaä
sen Johdcsta seuraavaa:
Työläiset eivät voi yhtyä siihen
Mannerheimin ylistykseen, mihin e r l -
koiiostl porvaristo on osallistunut
Kansalaissodan Jälkeen toimeenpantu
terrori on shilynyt ja säilyy Tampc-reeiVtin
työväestön muistlfsa. Samoin
tiedämme, ndten Mannerheim syn-kimkinä
lapualaisvuosina otti vastaan
mm. Kosolan' paraatin toimien siten
^pualaisten innoittajana. Hyvässä
muistissa ovat myös ne kärsimykset,
olta Mnnnerhelmhi johdolla käyty
>ota Hltlcr-Saksan liittolaisena k a n -
L3allcmme aiheutti. Nämä Ja monet
muut tosiasiat osoittavat, että Man­nerheim
on aina toiminut^ työlaisii
va£taan.
Ö4:nä syntymäpäivänä, suotuisana (
päivänä sille tapahtumalle, Taras
Shevchcnko tulee vakituiseksi Ja i u n -
nloitetuksi Canadan asukkaaksi. S i ­nä
päivänä paljastefcaan Tarai'Shev-cbenkon
muistopatsas . Pa|ermos6a,
Ontariossa ja pyhitetään ihana:museo
siten, että tämän suuren taiteilijan
j a kirjailijan elämärjtyö tulee' -keko
Canadan saataville.*'
. "Nyt, kuka" hito-sa on tämä Taras
Shevchcnko?". kysyi joku, ."nre emme
ble. kosiaari kuulleet hänestä.;;' No,
se olisi pitkä kertomus, eikä s i » voi­da
kokonaan kertoa' tässä, miltt^'»iälh
paljon / voidaan sanoa: Jos" Taras
Shevchenko et.olisi tullut Canadaan
.ukemattcmien tuhansien ukrahialais-ten
sihrtolatstenSydämissä, jotka tänä
aionna viettävät Canadaan tulonsa
.JO-vuot!sjuhlaa, Canada oljsl ääret-jömän
paljon köyhempi.
• Taras Shevchenko (1314^1881) on
ieppelöity runoilija ja Ukralnan^kan-
5an suiu-l-taiteili ja —suuren-•Ukrai­nan
kansan Rohbie Burns ja JRem-brandt,
mies joka ikuistutti kankaalle
kansansa rakkauden ja sen yksinker-tal£
et pihteet. Joka kirjoitti kansalais­tensa
laulut Ja sytytti heidän hanos
»ukEensa; mies Joka auttoi kansalai­sensa
näkemään kyyneliensä, ikärsi-mysten;
ä Ja sorronalaisen asemansa
läpi uuden päivänkoiton vapaasta Ja
onnellisesta Ukrainasta.
Taras Shevchenko syntyi Kievin lä-hettjrvillä
1814 feodaalisen tilanomis­tajan
omlstaihassa maaorjaperhees-
;ä.( Elämä oli loppumatonta raskaan
raadannan painajaisimta, missä kasa-nen
poliLsi e l ; voinut murtaa Tatas
Shevchenkon tatstelutarmoa. Totta,
etta poUislt 'saivat - ruhjotuksi hänen
TUiuniilllsesti, saivat hänen terveyten­sä
hävitetyksi, tehden voimakkaasta
miehestä heikon ruumiin. .iMutta'hä­nen
taistelumieltään el-murrettu. . 6e
pysyi yhtä laajana; j a kestävänä kuin
oli .hänen rakastamansa .Ukrainan l a a ­ja
maa! - ' <
Hänen rakkautensa Ukrainaa i k o h -
taan^ hänen' vihansa sortoa vastaan,
hänen haaveema suuresta, vapaasta
j a onnellisesta kansasta sisältyvät rhä^;
nen yhteen kaikkien profeetaUisinr-paan
j a innoittavimpaan. runoonsa
* ; i f—. .•nshekkosIoTOkian hallltu.s on •
^ ^iniftrtinnyt sulcttaTaksi kolme rans-
'JtidaisUi koulua vthan lietsonnan täh­den.
— 3J200 perhettä koakna tutkimus
on osoittanut, että vanhempien suh­tautumisessa
tyttö- Ja poikalapsiin ei
ole eroa juuri ollenkaan.
Ppmmien räjähdykset
**musiikkia'Mento-voimien
päällikölle
Lontoo. — Brittiläisten Icntovol-mlen
atarsaikka Sir McUersh sanoi
täällä, että pommien räjähtely puo-lUf>
tuskyvytt<)ml»ä Malarian kyhssä
kuulostaa "plantaasien omistajain
musllkllu " lentäjien kervissa.
Han myöskin sanoi, etta Malakan
kj'Ucn tcrrorlpommltus '.sissien kar-
'koitt.uniseksi, cn osoittautunut hj-vin
"innostavaasi menetelmiksi". Y li
11.000 malajilalsta on vaglttii*,vhmck.
si suoritetussa kampanjansa maan a-sukkaldcn
vapausliikkeen kukistami­seksi..
On hn-ä muistaa, että Mussolinin
I>oika Bruno käytti hjTin samanlaLs-td
kieltä dUoUi kuin Italian fasistit
pommittivat Etiopian kyllä.
kan solmuruoska oli ainoana "palkm-tona"
pitkän päivän päätyttyä. Var­haisessa
nuoruudessaan nuon Taras
cppi vihaamaan -T- vihaamaan sitä
luokkaa mikä sorti kansaa j a . y r i t tl
hävittää heidät (ukrainalaisst) lieltfl-neen
ja ruumiineen. Mutta solmu-ruoska
el Tohiut hävittää Taras Shev-chenikon
sydämessä palanutta luo­miskykyä.
Hänen varhaisimmat .tai­teelliset
yrityksensä tulivat huomi­oiduiksi
ja hänet lähetettiin entiseen
PietarUn, nykyiseen Leningradiin o-plskelemaan.
Siellä, toisten huomat­tujen
likrainalalsten j a venäläisten
taltellijam avustamana han kykeni
"ostamaan" itselleen vapauden. Luon­nollisesti
tsaristhien "ruhtinas" mää­räsi
hänen vapaudestaan korkean h i n ­nan.
Tsaaristlset "ruhtinaat", kuten
heidän nykyinenkin sukunsa, tiesi Jo
silloin miten kiskotaan voittoa ihmis­elämästä.
Shevchenkon maalaus seurasi kahta
pääUnJaa, jotka olivat yli muun hä­nelle
rakkaita, kuvaten maaorjien,
han oman kansansa eläraaa. sen kaik­kien
surujen, kärsimysten, loppumat­toman
raadannan Ja harvinaisten i -
lolttelujen kaikkia muotoja. Kai­kesta
täst ahuoUmatta hauen maa-
M I N U N TESTAMENTTINIivapaasti
englanninkielestä- suomennettu):
Kuoltuani, ystävät/ viekää ruiunllnl
'aavikon lakeuksille,
minne haluan'luuni haudata .
rakastamassani Ukrainassa;
•että vapaa synnylnmani,
Dnleper j a sen rannat,
ova^ nähtivissäni. kuultavissani
raivokkaasti ulvovana.
Kun tyrannien paheellinen veri _
virtaa sihlseen mereen,
minun Ukrainastani, näistä- pelloista
j a kukkuloista
minä luovxm; eroan, - , :
niistä kaikista luovun; eroan ja lennän
suoraan Jumalan Jalkoihin ^
ja silloin rukoilen — mutta siihen.
mennessä
minä en tiedä, mitäänf Jumalasta/
OI haudatkaa minut, sitten nouskaa.
' murtamaan­ne
kahleet joita kannatte,
ja vuodattaessanne tyrannien verta
teidän vapautenne pyhlttyy.
J a suuressa; Vapaassa perheessä.
Vielä, tulevassa perheessä
älkää unhoittako puhua
ystävällisiä sanoja minusta.
; Yhdeksännellätoista v u o s i s a d a l la
virtasi suuri slirtolaisjoki Eiiroopan
'vanhoista: maista nuoreen Canadaan.
Kymmeniätuhansia ukrainalaisia s i i r ­tolaisia,
etsien uutta kotimaata kau­kaa
-kasakkaln solmiuruoskasta Ja tsa­ristisesta
i^orrosta, muodosti osan täs­tä
valtavasta Ihmisjoesta.
K u n he tulivat tänne, me käytimme]
heistä' "Bohunks", "Galotlans" ja
muita-ihäpälsynimlä — j a annoimme
.3iellle' kaikkein kovimmat työt. H e r a ­kensivat
rautatiet rannasta rantaan,
maantiet, tunneleita syvällä maan a l ­la
mlneraallrikkaukslen ääreen ja
suuren -puutavarateollisuuden koske-mattomUnt'
metsiin. ^Meidän laajoil­l
a aavikoillamme he muuttivat luon­nontilassa
olleen maan maailman suu­rimmaksi
vUjaTaltaasI. Työ o l i ras­kasta,
mutta tsarismin solmuruoska
ei ollut enää heidän selässään j a h e i ­dän
huulillaan Ja sydämessään olikin
Täras Shevchenkon laulut.
': Tänä .vuonna (1951) Association cf
United: TJkrllinian-Oanadlans viettää
Canadan rakentamisensa 60-vuotis-juhlaa.
Silpfi he ovat ansainneet täy­den
oikeuden olla ylpeitä saavutuk­sistaan.
Siinä he ovat mj-ös saaneet
klitoailsuudenosoituksen kaikilta e-
'distysmieQsiltä, r a u h a arakastavilta
canadalaisilta, jotka jokapäiväisessä
taistelussaan paremman maailman
puolesta saavat ilmoitusta Ja roh­keutta
Taras She%'chenkon neroudes­ta
— j a onÄksuvat hänen unelmansa
:cmikseen Canadassa, mistä tulee rau­han
Ja onnekkuuden etulinnake.
" O i . antakaa minun elää,
elää sydämeni mukaan
Ja rokastaa Ihmiskuntaa."
. (Pacific Tribunc)
mattiyhdistysllike toimia tulokselli­sesti
työtätekevien etujen puolesta.
Näin ollen kysj-mystä sodasta Ja, rau­hasta
ei saa ammatillisessa liikkeessä
toimettomuudella ja - valkenemisella
sivuuttaa, kuten on tapahtunut
maamme. a m m a t tiyhdlstysliikkeen
johtavissa elimissä.
Esitämmekin, että S A K n VI edus-^
tajakokous. V noudattaen V . edustaja­kokouksen
sekä M A L n päätöksiä j a
periaatteita, päättää:
; I. S A K n liittymisestä Suomen Raur
hanpuolustajat r.yn: jäseneksi, ja ke-holttaa
S A K n alaisia liittoja ja .perus­järjestöjä
tekemään samoin;
2. Kchoittaa ammattiosastoja rau­hankomiteoiden
muodostamiseen työ­paikoille.
3; Velvoittaa S A K : n .työvaliokun­nan
kaikin mahdollisin keinom tuke­maan
ammattiosastoissa ja työpai­koilla
suoritettavaa rauhantyöfä, esim.
antamalla ohjeita toimintamuodoista
j a harjoittamalla julkaisutoiminnas­saan
propagandaa rauhan puolesta,
laajojen työtätekevien joukkojen ve­tämiseksi
rauhanpuolustajien rivei­h
i n . "
SAKn TUETTAV.A .>
KANSALLISTAMISTA *
Yksitjösten suurpääomaomistajicn
rlistovallan rajoittaminen j a leveäm-män
leivän turvaaminen työtäteke­ville
voi tapahtua vain suurtuotanto-laitcsten
kansallistamisen kautta, to­teaa:
mm. Säynätölon Puutyöväen ao.
alustusesityksessään: •
"Maastamme on vihne i-uosikymme-
Sitd Ja^iatä '
EPÄILI HIUKAN
Sulhanen: "Kuinka shiä olet
mistonut tämän kaakun?"
Morsian: "Tlssä ohjeet,
sen eräästä. Julkaisusta." - ^ ^ ^
Sulhanen: "Mutta oletko vannai«,
l i katsoit iJikeaa puolta. sUiä toisä
puolella neuvotaan miten v aS
taian savlniukkuja." '
• • «
OLI PABEMPI NIIN PALN '"'
Innokas metsästäjä istui ja E J |
mitteU saUn^^unlp edessä, iats«35
jalkojensa alla olevaa kaunlsfe^
kerlnnahkaa j a sanoi:
"Yes. sUIom oli ky-sym^ksessä i
ko minä taikka tUkeri." " '
Olen ilohien, että se ou tUiaj
virkkoi rouva;
"Oleföo tosiaan, rakkaani", ytäi
sl mies Iloisesti.
"Aivan, sillä sinun nahastasi el ^^
si .saanut-^läheskään, niin isixM
mattoa."
(
2) S A K n tulisi jo ennen cdustiji
kokousta sopivilla toimenpiteillä «
taa S K D L n edu^imtaryhmän t^
män lakiesityksen •Työntekijäin %
tason turvaamiseksi hyväksy^ksi
lemista."
SAKn TAISTELTAVA VAHA-,
VÄKÄISTEN VEBOKUOBSLUf
KEVENTÄMISEKSI
Rautatieläisten ao. I <
seuraavaa:
"Osastomme V kokouksessa 20
hehnikuuCa 1951 käsiteltiin vi
kysymystä j a - päätti. kokous.
iyövalickunnalle, että valiokimta:
tiessään työjärjestystä tulevalle
edustajakokoukselle ottaisi työji
tykseen setnraavan; osastomme
man verotuskysymystä koskevan
tyfesen:
Kcska nykyinen verotusjärjesUlas
rasittaa raskalmmm erikoisesti jaSt
katyövakeä j a piempalkkaisia vliii
j a toimenhaltijoita monine epäolka
denmukaisuuksineen, esitämme,
SAKn edustajakokous velvoittaa^
valiokunnan ottamaan yhteyden
lempiin työväen.eduskuntaryhmiin
sityksella, että nämä ryhmät
voimin j a S A K n voimaa tuienas
käyttäen.ryhtyisivät sellaisiin töine
piteisiin, että-nykyiseen veri
.saataisiin sellaisia, muutoksia,
helpottalsi^-at vähävaraisten rajl
verokuormaa.
-Perusteluihin nojautuen osasto
tää-^lukuisia parannuksia voimassa
nien a i i ana kehittynyt tyyplllhien k a ­leviin
verolakfeihin.-
pitalistiseen' omistu^een -pohjautuva I SAKn YHTENÄISYYS VALAV---:
teollisuusmaa, jossa-yksityiset 'pääoi.'i TETTAVA —/EEOTETUTIflTOT
manomistajat hallitsevat rajattomasti' OTETTAVA TAKAISIN
maamme talouselämää hallussaan ole­vien
pankkien, suurteollisuuslaltosten
j a vientmikkeen avulla.; Yksityisten
suurpääoman hallussa on melko laajat
nietsävar^t;-'jplsta l i e saavat kaj^än-nöllisesti
katsoen ilmaisen räaka-ai-neen
Ijhinnä vientiteollisuuteen. Myös
ulkolainen suurpääoma on osakkaana
näissä laitoksissa Hähi ansiottomasti
hyötyen ikansallisomaisuudestainme,
-Suurpääoma kykenee näissä olois­sa
— paitsi kontrollolmaon talouselä­määmme,
myös määräämään työtäte­kevän
väestön elintason. 'Se ei k u i ­tenkaan
osallistu oikeassa suhteensa
yhteiskunnallisiin menoihin ja. kus­tannuksiin,
vaan kchtuuttomia voitto­j
a saalistaen tarjoaa rajoitetuille pii­reille
kclituuttoman ylellisen elinta­son.
Samaan aikaan työtätekevä kan­sanosa
eli kansan enemmistö, on rasi­tettu
ylettömän raskailla veroilla p i ­tääkseen
yhteiskuntakoneistoa yllä.
•Edelläesitetyn l u j a l l a esitämmekin
edustaJakokoukiClle,
1) että S A K ryht3^i vaatimaan
suurteollisuus- j a liikelaitosten kan­sallistamista,
antaen kaiken tukensa
niille toimenpiteille, jotka* t a t i asiaa
edistävät;
Suomen Muurarleii Liiton
ken ao. no. 25 kiteyttää SAKa
n'äis3ryden asiaa, jonka tärkejs":
märretään yhä paremmm a;
distysväen piirissä, seuraavaan esiti
määnsä alustukseen := _^
"Se tapa. Jolla S A K n johdon
mlstö on. suhtaptunut työläistä;
keutettuihin palkkatalstelulhin
essään näiltä, lakkoluvat; lelmai
heidän paBdcatalstelimsa korp;
sl, keholttaessaaq lakmmurtajlaj
nltuIUe työmaille Ja eroittaessaan
toja. S A K n jäsenyydestä, sekä
tavalla on phrstonut ja hajoi
S A K n jäsenten joukkovohnan, on
lut rikos koko työväenluokkaa Wi
taan, sen taistellessa leivän ja oikeul
siensa puolesta. .Nähi se on sam^
tur\'annut suurkapitalisteille maäiAi
llsuuden entistä suurempaan riistoa
hintojen Jatkuvasti Jcohotessa yrffl*
mättä saada näUIe isulkua ja kun Sfl
ei esityksistä'huolhnatta ole lälteDj
työläisten ellnetujen puolesta taistds
maan. kuten verotuslakien ui
seksi ym. parannusten aikai
seksL t
Edelläesitetyn'perusteella ehdi
me Vinen edustajaikokouksen
PÄIVÄN PAKINA
"Haastattelu" kadun miesten kanssa
Rahaministeri Abbottin uusi "tasa­puolisten
uhrausten" budjetti antoi
allekirjoittaneellekin aiheen keskus^-
l u n jatkamiseen.
Kyseenalaista josko sellaista ••. luo­musta
onkaan kuin Abbottin.kurjls-tamisbudjetti.
Todettakoon vain.että esim. hölmö­läisten
ikioma ^tahnato tiesi kertoa
hämmästyneelle iumsalle. että syytön
on rahaministeri Abbott, sillä venä­läiset
isännöivät tässä maassa Ja an­toivat
naeidän kannettavaksemme nä­mä
• CtasapuoUset" verokorotiftset.
Nain kirjoitti hölmöläisten Sotahuuto:
Niin. vapaudesta on maksetta-lauksissaan
on jotakm palvänkoltos- m. j a Jos me «voidaan se säilyttää edes
KOOPENIIASIINASSA OLI
3 MLNUVTIN IinjrAISUUS
Kööpenhamina. — Täällä pidettiin
huntikuun O päivänä 2 minuutin h l l -
jaLsuus. jouta o l i muisto huhtikuun 9
pnä 1940 tapahtuneesta natsien Tans­kan
miehityksestä.
ta, toi\-osta j a vapaudesta. Hänen
toisensa aiheenaan oli halu kuvata
hänen rakastamaansa Ukrainan h i s -
torlUlsta Ja maalaiselämän ihanuutta,
mikä oh niin lähellä tämän patrioot­tisen
neron s}'däntä, joka kukoisti
tässä hyvässä maassa.
Taitelija j a runoilija Tara.s Shev-chnko
ci koskaan eristynj-t kapinal­lisuudesta.
Koko elämäns;i ajan T a ­ras
Shevchenko puhui Ja taisteli sor­retun
kansansa oikeuksista ja vapau­desta,
keholttaen maanmiehiään y h ­distymään,'
liittymään tohicn toisiinsa
ja taistelemaan tsaristista tyrazmiut-ta
vastaan. Tämän vuoksi hänet v a n -
gittiln lukemattomia kertoja, karkol-tettlhi
ja kidutettiin; Mutta tsäristi-ttoman''
kfrjat — sillä Moskovassa
kuulemma"nyt päätetään milloin täs­sä
maassa nostetaan "tasapuolisesti"
kalkkien veroja. ; »
Näillä eväillä- varustettuna läksim­me
Elm-kaUiille tiedustelemaan suo­mea
• puhuvien "kadun miesten" mie­lipiteitä.
'
Oli puolisen aika j a ensimmäinen
•vastaantulija sattui olemaan raken­nusmies
CU "karpenteri' Matson", j o ­ka
tunnetaan union jäsenenä j a k a l ­lein
puolin maltillisena miehenä.
"Mitäs arvelet sUtä 'AbbottUi bud­jetista*
kysyiipme heti kun o l i ensin
ilmoista Ja tulvista vaihdettu asiaan­kuuluvat
huomautukset?
sesti vah-eutuncena" miehenä hän ve­t
i taskustaan torontolalsen kaivoska^
pitalistlen lehden, Globe and M a i l in
huhtik. 16 p. numeron j a luki siitä
melko vaivattomasti: ;
' " C C P : n Ontarion neuvoston lauan­tainen
kokous tuomitsi äskettäin j u l ­kaistun
liittohallituksen budjetin sik­si,
kuten kokouksessa väi{Ämi\, bud­jetti
panee puolustusmenojen suurhn-man
kuorman niiden ihmisten kanr
nettavaksl,: jotka siihen huonoimmin
kykenevät . . ."
Allekirjoittaneen mielessä • nousi
ajatus, että C C F : n Ontarion Neu­vosto
taitaakin olla kommunistien
"Ironttljärjestö". Ja että ccf-Iäisenä
pidetty pikkukauiH>ias voi oUa salai­sesti
"Vapauden kommunisteihin" l u -
keutuva. Mutta raporttereilla ei, saa
olla mitään "omia" mIeUpIteita. Siksi
rahan vohnalla. jonka veroina 'jou-, "Mitäpä tuosta erikoista. Herroja
palvelees Ja meitä pieniä kal^-aa."
Tässä: vaiheessa luimme ylläpolne-
-tim Sotahuuijon lahiaiiksen, j a
dumme mak.samaan. n i in voimme k i i t ­tää
onneamme, että pääsemme hal­valla.
"Maksakaamme siis vam ndrkumat-ta.
canadalaisct. veromme, mutta äl­käämme
koskaan unhoittako.^ ketkä
n i i h in ovat syjrpäät . , .* •
Ja ettei jäisi mitään epäselvyyttä
siltä 'lietkä ovat syypäitä" höhnöläis-ten
Sotahuuto julistaa -juurJUlmastl:
" J a kansa maksaa j a ähisce."
' "Kiukusta.
"Mutta ei omalle hallitukselleen,
sillä eihän ole Canadan hallituksen
syy . . . "
R^amihlsteri Abbott j a hänen hal­lituksensa*
on siis saanut '':^yyntakee-shnme
häntä lausumaan vakaan mie­lipiteensä
sUtä.
Vastauksen saimme — mutta" m l n -
icään maan pahiolaki ei oikeuta sen
patoattamista. Lukijan täytyy siis tä­män
kohdan Jutusta kertoa itse.
*j Seuraava vastaantulija oli - y k s i - masta "aateveljiään".
tyisyrlttäJä-sosialisU'* Möttönen. Jol­l
a onplenl sdcatavarakauppa j a suu­r
i yelkakuormo. Hänet ^lumetaan i n -
nokfcaana'CPP:n kannattajana.
Tavallisten, kohteliaisuuksien Jo­keen
tiedustelhnme hänenkin mieU-pldettään
budjettiasiasta. "Pollitti-otlmme
juhlavan asenteen j a luimme
hölmöläisten Sotahuudosta ylläolevan
lainauksen hänellekin j a liyysqpme
hänen arvovaltaista lausu;ntoaan sUtä,
miten voi olla mahdollista, että Sota­huuto
on noin kaukana "oman puo­lueensa"
luinnasta.
Tässä yhteydessä haastateltavamme
kasvoille tuli huolestimelsuuden merk­kejä.
Hän puhui yhtä j a toista vis­sien
ihmisten periaatteettomtmdesta
Ja polUttlsesta ripulista, mutta kiel­täytyi
JauatenkinJi.<IkIsesti arvostele-
Nälnmuodom
Jäi siis tämäUn kohta lukijan itsensä»
leerrottaväksL '
^ Sitten tapasimme vanhan ystä­vämme
I^etilän, jolla on Icuten tiede-tään
taipumasta kyynlIUs;yyteen. ,
•TÄItäs«arvelet, vanha veikko, mr.
Abbottin tasapuolisista uhrauksista?"
kysyimme suoraan.
•Tasapuolisia ovat — juu,:jun'*!
noi PietUä jä sytytti piippunsa. "^J
lltus panee lisäveron sellaisin?
gyystavaroiUc' kuin sähköhellftt, ä
-Jääkaapit. pölynUnljät, pesukonee| j
joita momilakaan köyhemmlll» "
sillä el ^ ole, mutta jotka
kalkkien rikkahnplen ihmisten
tämätfömyyksim'; On vain '
saa . ; . syy; etteivät ole ostaneet i
4&''ylelhsyysta varoita* ennen v r
kohoamista-. . ."
"Sihiäkö kaikki';, kysyimme
• "No. tasapuolisuutta
ostamme vaikkapa parempien
ten loistoauton. : MUJoneeri
Siitä aivan yhtä paljon hsäveros I
palkkatyölähicnkhi. Ja jos '
läimäytettiin suuremmat
n i i n annettlinhan sita suurport
khi vähän lisäveroa — jotka me"
tosin saamme kiltisti maksa*
r a i n hinnankorotusten:
suurperhojen puolesta ".
"Mutta mitäs arvelet täatä
Iäisten Sotahuudon tilannekat
sesta" ehdhnme taas väliin.Ja 1
koko ylläolevan lahiauksen
Selittäessään Juurta jaksaen
sellataen Jehti Itclpaa edes i
riksi Pletiläkin tanostui käy
nita voimakkaita laatu- ja ap
ettei nUtä voida julkaista,
kohta Jutusta jää siis lukijan
kerrottavaksi
Sen opetuksen tästä haa
matkasta kuitenkin sakutf*^,
vaikka "sonta haiseekhi kun ät»'
ka*, n i i n sittenkään "ei k W » » <
taa ruutia Ja ampua TarlkaS*'-
^ • —Känsik«»*j
m. m: