Vapaus, August 25, 1951

              m
P
pf
i l
i i i
lii
• l i
« I l
3' J
teli
Mi
iii
i i ; s:-
liitti
m
Sivu2 Lauantaina, elokuun 25 p. ^Saturday; August 25,19511
Organ o f F i n n i s h Canadians, Es»
tabUBbed Nov. 6, 1917. Authortzed
~A8 secood dass mail bV'' tbe Post
Telepbones: Btubutik OHlee §-4116*^
EdUorlal Offke 4-42». tSumae
E. SuktJ. EdUor W. Eklund. ISMlifls
addms B o t €9. BaObm, Ontarla,
Adrertfslns r a t e s t p o n Application,
avanslatton Sxee of cbasge, -
Office Department, Ottawa. Fub«
liabed fbxiee vKekiy: Tuesday^.
Tbutadays and Saturdays by Vapaus
P u b l l s h b » Company l;(d.. at 100>10!2
Ebn St. W.;8udbury. Ont., Canada.
nLAvsmmiAT: , '
YtadysvaUoUsa: 1 vk. 8J0O e kfc. 44»
suomessa: 1 vk. BJBO 6 kk. 4.75
Hirvitfävää uhkapeliä
Tätä kirjoittaessa näyttää, että Yhdysvaltain sotaiset kenraalit
; ovat saaneet ajetuksi Kaesongin välirauhaneuvottelut karille. '
• Vara^ myös on se, että jos neuvotteluja ei" saada ^uudelleen
> käyntiin ja Korean sotaa lopetetuksi, mitä; kaikki oikeaimidisetihmi-
• set odottavat ja vaativat, niin tulossa on uusi hicvittavä'.Wenyupda«'
- tus, missä sodan Molokille uhrataan kymmenientuhansien' kor/ealais-ten,
yhdysvaltalaisten, canadalaisten ja muiden henki. Yhdysvalta-
I - laisten- kenraalien edesvastuuttomuutta näissä neuvotteluissa kuvaa
} d i k ä parhaiten kenraali
; "Vihollinen kärsii. Sitä on loukattu. Se tarvitsee rauhaa."
j " Tässä ylimielisessä hengessä on yhdysvaltalaisten kenraalien ta­holta
kehitetty "selkkauksia" toinen toisensa perään. Viimeksi onr
syytetty, että YK:n "taholta on julkeasti rikottu puolueettoman Kae-
Songin koskemattomuutta^ ja sen sijaan, että asian suhteen olisi suo- .
ritettu perusteeliinen tutkimus, kenraali. Ridgwayu päämajasta jul-
*Ckaistim toinen toistaan pilkallisempia "epävirallisia" bulletiineja ko-
^'»jealaisia ja kiinalaisia vastaan. . . , ,
Selvää on, että jotkut yhdysvaltalaiset piirit pelkäävät raöhan-
'^^^tekoa miltei yhtä paljon kuin omaa kuolemaansa. Ja surulla täytyy
^/tunnustaa, että sellaiset canadalaisetkin lehdet, kuten eäm. ,Globe
^andMail, on jatkuvasti vaatinut "ultimaattumin'^antamista ja välien
^''•kertakaikkista'^ selvittämistä korealaisten ja kiinalaisten kanssa^r^
'.iJainkaan ajattelematta sitä, mitä se tarkoittaa canadalaisten sotiiaiden
'«"^kohdalta, puhumattakaan nyt korealaisista ja muista.
4^ Meistä tuntuu, että nyt on päättävän toiminnan aika. Canadan
/^hallituksen velvollisuus on sanoa Yhdysvaltain sotaisille kenraalipank-
.Unkareille jä muiile kuoleman kauppiaille, että "tähän asti, mutta ei as-
^keltalcaan edemmäksi". Canadan kuten koko ihmiskunnan edut vaaf
r^^tivat Korean sodan lopettamista, eikä sen laajentamista. Tässä tilan-
?^'tefeSsa meidän tuleie muistaa kuinka yltiöpäisesti (Britannian ja mui­den
liittolaistensa varoituksia kuulematta) kenraali MacArtbur tun-
. "keutui Kiinan rajalle, ja kohtasi siellä Waterloonsa. Eikö se ole riit­tävän
suuri varoitus niitä vastaan,- jotka kenraali Van Fleetin tavoin
puhuvat "vihollisen rauhantarpeesta" — ikäänkuin rauhaa ei kai­vattaisi
täälläkin ~ ja sillä perusteella uhkaavat "aseilla nopeasti rat­kaista"
Korean kysymyksen? Mitä jos kenraali Vatt Fleet on yhta
paljon väärässä kuin oli MacArthur?,
Tahan uhkapeliin ei missään tapaukse
111' 111 •anovat
M l i 4 nutut sanovBt'
9EOBIA88A NOIN:
«5T890
'3finS sanon teille: rakastakaa v i -
too]|lsianne ja ^ rukoilkaa niiden edes­t
ä , jotka teitä vainoavat, ett& olisitte
XsSnniB lapeia, Joka on taivaassa; sllia
HSaahtaa aurinkonsa Icolttäa n i i n pa«
bxdllekidn byvlUekln; j a antaa, sataa
n i i n v8Sri)le kuin vanhurskaillekin.
SiOS jfls te rakastatte nUtft, jotka tel-iä^
xakastävat; mikä palkka telUe sUtä
on tuleva? Eivfttkö pupUkaenitkin tee
samoin?... (IMatt. S : 4 4 - 4 7— L ! f.
VlVaiB^farea 'kirjoituksesta .panadan
Cutöistä.) '
.V.MOTTA UXFTÄNNÖSSÄ O N
I I I A N V8EIN NXOfs
Flttsbtorcb, elok. 23 (AP) — « n l g t h*
of Colutnbus järjestön korkein neu­vosto
kefboitti tänään Yhdysvaltoja
On tariossa ei ole kahta
metsä en uniota
uhkapeliin ei fnissään tapauksessa;pitäisi lähteä.;^
lYhc^yevaltain presidentti Truman on viimei?^ aikänattulhitt
»-lausuntoja, y*oiden-johdosta.ann€taan«arj*a«eiityksiäj'ö
jauksia jotka kaikki lyövät toinen toistaan korvafle. , > i
Tämä sellaisenaan ei l^ei^^^kiiSh^ j^^t^l^^if^igatti
Trumanin lahjakkuuden puutteessay vaanr ennenkaikkea^!&^idysvältain;
nykyises.t^ yii^p-. ja,|§isäpolitiikasta,. jonka "oikein'/^;ssUttäjänStäyt^^
olla niin kieriä- politiikkoja, että ^ne pääsevät'piiloon ko^^^
taakse! " « ' ' ^ '
Viimeinen esimerkki näistä *^töistuvifeta" selityksistä saatiin pre­sidenttien
Trumanin ja Shvernikin kirjeenvaihdon yhteydessä*?: Tar
pahtumain kulku oli lyhyesti kertoen seuraava: Presidentti Truman
lähetti Neuvostoliitolle kirjeen, jossa vakuutettiin Yhdysvaltain rau­hanomaisia
pyrkimyksiä ja esitettiin, että keinona kansainvälisen jän-nitystilanteen
huojentamiseksi, Neuvostoliiton lehdet julkaisisivat hä.-
nen kirjeensä ja Yhdysvaltain kongressin päätöslauselman. 'Neu­vostoliiton
presidentti Shvernik lähetti myönteisen vastauksen missä
selitettiin, että Yhdysvaltain sotaiset teot eivät oikein lyÖ yhteeif rau-hanpuheiden
kanssa, mutta ehdotetaan, että jos Yhdysvallat todella
haluaa suhteiden parantamista Neuvostoliiton kanssa ja siten lie­ventää
kansainvälistä jännitystilannetta, niin Neuvostoliitto on val­mis
neuvottelemaan Yhdysvaltain kanssa. Samalla presidentti Shver­nik
ehdotti rauhanpuheiden täytäntöön panemista siten,, etta allekir­joitetaan
viiden suurvallan rauhansopimus, johon voisi liittyä muut­kin
vallat.
Kuten tiedetään, tämä kirjeenvaihto, mikä julkaistiin Neuvosto­liiton
kaikissa lehdissä ja joissakin yhdysvaltalaisissa; ja canadalaisis-sakin
lehdissä, herätti tavattoman suurta huomiota kautta maailman.
Mutta tyrmistys oli sitäkin suurempi kun Yhdysvaltain hallitus, antoi
mr. Shvernikille"pilkallisessa" sävyssä (AP:n Washingtonin tieto)
kielteisen vastauksen. Niin suuri oli yleisen mielipiteen pettymys,
että Yhdysvaltain hallituksen sotaisen ohjelman kannattajatkin, ku­ten
esimerkiksi Toronto Globe and Mail, pakinoitsija Dorothy Thom­son
ja monet muut, arvostelivat ankarasti Yhdysvaltoja, jos ei tästä
sotaisesta sotapolitiikasta, niin ainakin siitä kun tällaisella kielteisellä
vastauksella annettiin "kommunisteille tilaisuus sanoa, että Yhdys­vallat
ei kannatakaan rauhaa".
Tässä tilanteessa presidentti Truman antoi parin -viikon kuluttua
presidentti Shvernikille uuden vastauksen, jossa ei enää suoralta kä­deltä
torjuta Neuvostoliiton ystävyystarjousta, vaan "viisaammin
tcatkalsemaan-' diplomaattiset -ja Jcau-palllset
stihteensalTenäJän ja sen sa-telllteettien
kanssa...r
iXaight ot ColUmbus,onmaailman
Johtava katolinen. veIje8jäTJestö..mut-ta
voivatko meidän luterilaisen kirk­komme
papit j a johtajat sanoa, että^
he ovat t ä s s ä asiassa yhtään sen syn^'
nUtOmämpiä?)
JA. NATSIEN VASTUSTAJIA
K O M U V N I S T E J A V A N K I L A A N '
Natseja rahoittanut miljoneerl va-jiautettu
(Ranskaasa) rr^^Btiuterin uu-tistiedon
otsikko Olöbe and Mail-leh'
dessä. ' '
V ' , ' % • •
"ALKV AINA HANKALAA
LOPUSSA KIITOS SBISOO"
Vuosi ön siis vierähtänyt päivlisiä,
j o l l o in l^yömiehen j a iBteenpäin yhdis-
'iämlneh yfadel^i kautta.kokd Yhdys-
Valtojen leviäväksi päivälehdeksl t o .
teutettibi useita vuosia.(kestäneen ja
alka-ajolitaln byVbi kiivaaksikin ke­hittyneen
keskustelim j a suuxmlttelun
tuloksena... Nyt voimme tarkkailla
meimyttä vuotta, arvioida työtämme
j a todeta:, e t t ä enin' osaVnllstä val-keukslstBi
jotka vuosi sitten näyttivät
niin^ tavattoman suurilta; on .voitettu
j ä e t t ä aitakin osHtaisesti tyydyttävä
ratkaisu ön miltei kalkille löydetty:
Toiselle ;vuoBitaipaleell^ r u
toivorikkain. mielln|--|{fr||! n | |8-^
fänsirannifcoira;;
Portland. ^ iLänsirannli^on 75^000
bietsä-' japuuzijatostijsty^iäji^n^unipfi
tätjöltWiikdpfe^;.'e^^^
Vinu^ani'' uu^- pal^jen;^ korotuksia,
sekä sUä mikä^vpi^
neuyott^Uissa- isämkstttltö,^ ''.mutta
mbikä 'palkkojen ijäädytyskbmitea
; Ontarion j a kolco Itä-Oanadan met-sätyölälset
käyvät parhaillaan yhte­näistä
kamppailua 'Itsenäisen demok-
.raatticen unloma tunnustamisen
puolesta j a voittaakseen / u u d m p a '
remman tydehtosqpimuksen,:. Jonka,
laatijana j a hyväksyjänä h e i d ä n puo­lestaan
> olisi heidän oma junlcnsa^
jänkU-imperialismla ^ kannattavien
yhdysvaltalaisten. uniopomojea juok­supoikamr.
Cooper. Joka. käskjjäinsä
avustamana teki yrityksen Ontarion
metsätyöläisten rivien h a joittamiseksi
kaappaamalla mielivaltaisesti ;I<um«
bcr and Sav^mill Worker8 Uplön Port
Arthurin- osaston haltuunsa j a estä­mällä
demokraattisella tavalla vaai­tut
virkailijat suorittamasta tehtä­viään,
y r i t t ä ä tietenkin k a l U n tavoin
estää uuden MetsätyOläisten union
tunnustamisen. Tässä mielessä mr.
Ci^oQer onkin kliräitinyt^ käymään
neuvotteluja työnantajain kanssa,
saadakseen uuden sopimuksen solmi-titksi
entisen Lumber and Sawmill-
V/orkers Union nimessä, vaikka sei*
laifta uniota el todella enää ole ole­massa.
K A H T A UNIOTA E I O L E
. "Ghtarion metsätyöläisten asiassa
on väärin puhua kilpailevista uniois-ta.
Metsätyöläisten keskuudessa ei ole
hajaannusta. He ovat kaikki liitty­neet
yhden selvän vaatimuksen taak­se
j a se on, että he haluavat valita
mieleisensä Union." Niin 'sanottiin
elokuun 17 4>nä Timminsin. radtoase-
•nalta laajalletussa Canadan {Metsä­työläisten
-Union selostu^essa.:
(Mainitussa laajalluksessa edelleen
osoitettiin, e t t ä kun kirvesmiesten u -
nlon pomojen suorittaman kaappauk­sen
jälkeen metsätyölälset muodos­tivat
uuden union, niin silloin vanha
unio tietenkin lakkasi olemasta, Mi-*^
käli mr. Cooperilla on joitakin asia­miesten
taholta tarjottiin 4X)oo dolla­r
i a fakkplasktijeg maksantfykdi Se
oli monin kerroin pienempi aiunma
kuin m i t i lakko t u l i maksamaan, Lak-kokuhtt^
Joutuivat maksamaan- met'
sätyölälset ; i t ^ Ja muut imetsätyöalu-eilla
asuvat työtätekevätilbmiset. jot­ka
kalkki antoivat täjMenti tukensa
laStkoIalsllle. , r f „ . . -
On selvää, etdä: unlota: :Ja) sen .suuria;
saavutuksia ;.on.vpu<dustettaMta:.i^ttä-;
västi.t' Hajaanmis.i merkitsisit^ei: «am|
union tuhoutumista t .muttai: myöäcin'
saafvutusten m ^ t t ä n O s t ä ; - "Sillä; vain,
e l i n v o i m a i n e n y h t e n ä i n e n - ; tmiolilke
voi kestää silloin kun tulee .taistelu
palkJcoJen Ja olosiihteiden määrltte'
Iystä'V kuten sanotaan union radiolaa*
Jalluksessa. "
TUNNUSTAMISEN PUOLESTA
'Union turvaaminen hajoittajaiiTy^
ritylcslä: vastaan oli taistelun ensim­mäinen
osa, sen toinen osa on "tais­telu
uuden sopimuksen j a uuden, u-niomme
tunnustamisen puolesta", sa­notaan
radiolähetyksessä. K i m enti­nen
sopimus on vanhan union nimes­sä,
n i i n v ä i t t ä ä . m r . Cooper edelleen-k
i . : omistavansa 1 neuvotteluoikeudet
vaikka ei edustakaan metsätyöläisia.
'•räJxäi^ o^ kysypoya Jossa työnantajat kämpQlä työläisten myöskin nousta
Ja:mr. Cooper, ovat . t ä y s in yksimieli-J puolustamaan oikeutta ottaa vastaan
miehiä kämpillä n i i n ovat ne suoras­taan
metsätyöläisten rivien hajoitta-
Jia. Hajoittaminen onkin juuri ollut
Cooperin Ja h ä n e n Joukkonsa taikoi-tuiksena.
" H e suunnittelivat Ihajoit-
IhsiBotijin
''mutta Järjesty-neet
metiätjAiläiset
na ollut. Tänään sen union nimi on
,Cap4^n.M!e^t*«»^l5ten TTnl!a[.r / /
UNIO ON TURVATTAVA
Radiolähetyksessä sitten' kenrotaanj
JttUnkai^lJöA' a l k a a * j a ^ i v a a on ky-j
«ynyt>'«»etsätyöläi^«i UäTJestön* r a ^
kentanimto.' ^ Vdrsinkin>«ltaikk(" 'suo-j
mäilalset^iAetÄmlehet,'jotka ovat ol-|
wiashlnfft(^nis8a on kieltänyt^
Palkkojen Vakauttamifllkomitean te-kemässä
päätöksessä vähennetään
kolme senttiä pois tuntia kohden s i l ­t
ä 15^ sentin, korotuksesta, Jonka
Lumber is Sawmill Workers viime ke­väänä
isännistöltä voitti. Se hyväk­syi
yhden Ihi sentin lisäyksen tuntia
kohden/ Joka astui voimaan maalisk.
l p . , taikka kesäk. I p., riippuen eri
yhtiöiden kanssa tehdyistä scvimuk-sista.
Päätöksessään C I O Woadworkersln
asiassa hyväksyi palkkojen Jäädytysr
k o m i t ^ 12% sentin timtipalkan koro-tulisen
huhtikuun l p . , lulkient m u t ta
hylkäsi säädöksen kolmesta makse­tusta
Juhlapäivästä — kUtospäivästä.
Joulupäivästä Ja uudenvuoden päiväs­t
ä — jonka se tulkitsi merlcitsevär 3
sentin tuntipalkan- korotusta.
A F L : n uhlon toimeenpaneva •sihtee­r
i Keimetli Davis tiedottaa, että hä­nen
Järjestönsä* tulee elok. 17 p. ko­koontumaan
tarkotuksella avata uu­delleen
keskustelua 'varten vkaikld
työnantajien kanssa tehdyt sopimuk­set.
Siihen pakottavat alati nousevat
elintarpeiden hinnat, sanoo h ä n . A PL
ttilee kes&stelemaan myös siitä mi-h
i n on ryhdyttävä, jotta voitettabu
kieuetty 3 senttiä.
— Ensimmäiset hevoset vetämät
raitiotievaunut Canadassa ilmaantui­vat
Montrealiin 1860.
• esiintyen" esitellään vissejä "ehtoja" joiden perusteella ko. maiden •
I välisiä sulfteita voitaisiin Yhdysvaltain hallituksen mielestä parantaa.'
Mutta minkälaisia "ehtoja" ne ovatkaan!^ ' ;
Ottakaamme ne asiallisesti lyhennettynä yksitellen harkittavaksi,
i' Ensimmäisenä ehtona on se; että Neuvostoliitto tunnustaa-YK:n-auk- •
1! toriteetin. Tällä epäilemättä viitataan Korean tilanteeseen, missä
.!i Yhdysvaltain johdolla, YK:n perussääntöjä rikkoen, on sekaannuttu
, Korean sisäisiin asioihin. YK: n perussääntöjen rikkombta ei oikais-
,1 taisi sillä, vaikka Neuvostoliittokin ryhtyisi niitä rikkomaan.
Presidentti Truman vaatii Neuvostoliittoa auttamaan rauhanso­pimusten
laatimista entisten vihollismaiden kanssa — mikä sellaise-
'; :^aan on oikea asia edellyttäen, että rauhansopimukset tehdään Pots­damin
ja Jaltan sopimusten hengessä. Toiselta puolen ei tuskin voi­da
vaatia Neuvostoliittoa tekemään uusia sopimuksia, jos muutama
t' vuosi sitten juhlallisesti allekirjoitettuja sopimuksia rikotaan Yhdys-
! valtain toimesta mennen ja tullen.
;i Kolmantena ehtona presidentti Truman esitti ajatuksen, että
;; Neuvostoliiton pitäisi myöntää kansandemokratiamaille oman harkin-tansa
mukaiset 'hallitukset. Mutta lapsetkin tietävät, että tämä ky-symys
on pantu päälaelleen. Yhdysvaltain politiikot ja propagandis-i;
tit ovat lukemattomia kertoja selittäneet, että he eivä pidä kattsah-
•| demokratiamaiden hanituksist^ — ja että yhteistoiminnan eibitoila on
vi se, että ne tekeyät "Titon" tempun eli palauttavat kapitalismin enti-1:
selleen.^ Historiallinen tosiasia on: kuitenkin.se/ että va^
enemmistö Euroopan , kansandemokraattisten maiden: kansalabista
Icet mctsätjröläisten^-Jätjestött" ittken-j
nnstyösää"Uranuurta:pa;-'iletävÄtf'että
ktilkkitub^bh-puhdasta: tö^uuttä^Mo-',
hbt suomalaiset'hfetsäthlehet ovat uh>t
ianneet Voimaha-'ja^ kykynsä I n e t s äi
työläisten nostamiseksi poljetusta ja
halveksitusta asemasta Järjestyneiden
j a kaikkein kunnioitetuimpien työ­läisten
eturivim Ja kohottaakseen hei­dät
myöskin työ- Ja palkkasuhteissa
minkä hyvänsä työalan työläisten
rinnalle. Se o n todella ollut vaiva­loista
j a ponnistuksia kysyvää työtä.
On vaadittu sitkeyttä Ja päättävät-syyttä
'Viedä asia voittoon. Se on;ol­lut
jopa hengenvaarallistakin' työtä,
kuten tunnettujen Järjestäjien. Ross-,
v a l l i n J&Woutilaisen kohtalo alkoi-'
naan osoitti.
Työ vietiin kuitenkin voittoon, el sen
kirvesmiesten imion'avulla Jonka'a-merikalaisia
johtajia mr. Cdbper pal­velee,
vaan metsätyöläisten itsensä Ja
toisten lähellä olevien työalojen työ-.
Iäisten, kuten Icaivosmlesten ym. a-vustamana.
Kun 1946. käsrtiin anka-^
r a Ontarion metsätyöläisten taistelu,
jonka avulla pakoltettiin työnanta­jain
enemmistö tunnustamaan Lum­ber
and Sawmill Workers 'Unio met^
sätyöläisten edustajaksi, korottamaan
palkkoja ja tekemään suuria korjauk­sia
olosuhteisiin, ei lakon afkana saatu
pienintäkään avustusta mr. Cooperin
j a hänen edustamansa kirvesmiesten
veljesliiton taholta enempää kuin
A F L : n muidenkaan suurten poinojen
taholta. Ainoa unio Joka tehokkaasti
tuki lakkoa oli Mme,iMiU and Smelter
Workers Unio. • Jälkeenpäin klrves-
Siä.'
f^diolaajalluksessa : selostetaan
kuinka uusi metsätyöläisten unio On­tarion
t y ö l a k i a : m u k a i s e s t i on hake-;
nut edustusoikeutta Ja e t t ä t y ö s i ä i d e -
lautakunnan: täytyy kuulla Ja vas­taanottaa
hakemukset. On selvää
ettei mitkään mr. Cooperin takakä-den
sopimukset j ä ä voimaan jos uusi
imio tulee timnustetuksi. Mutta Juu­r
i tässä onkin ky^mys jossa jäsenistö
tulee sanomaan ratkaisevan sanan.
Jos metsämiehet kämpillä seisovat l u ­jasti
oman unionsa takana j a pitävät
kunnossa' jäsenyytensä niin on sel­vää,
että taistelu edustusoikeudesta
tulee ennen p i t k ä ä ratkeamaan uuden
union eduksi ylivoimaisella äänten e-nemmistöyä.,,^
, i .
Tlyönantajab} Ja mr. Cooperinnta^
J i o I ^ {tuUa«nr.rtie$enkin käyttämään
Htf^ tkeUiotiääneets^kseti:' viivy ttämi;.;
seksi:ijas.oiuden. u n i o n tunnustamisen
estämiseksi kaikin- tavobx. - • M u t t a u-nion
edustusoikeuden tiumustamisky-r;
i'.l*lllf . J ' M . . — ' M i i zL
' 'Jd' nlin''kauiiii-*silt^^^kuln"määils-:
kulissa''l%48"iiä^^tnisteH''-A^tlfwsa
i i b l " BipitänMn' ä)^uon^ssa: ''etiä
'työväenkaTUt\isT6h'päältSnyt'?'^ädt^
toman vakavasti" v e t ä ä pois brittiläi-i
set joukot EgypUstä*. [5^,5, vuot^^
kuhmut •.Vä,";'brltliläiset' Jouliot ovat
edeUeen Niilillä.
iSeuraavassa hiukan Brltannian-
Efeyptln suhteiden • historiaa.
Kauan sitten, vuonna 1882 kuuluisa
Joseidl caiamberlaUi (surullisen kuu­luisan
Mynshenin Nevlllen isä) puhui
Britannian hallituksen nimessä seu­raavaa:
"Meidän tarkoituksenamme
ei ole j ä ä d ä pysyväisesti Egyptin tur­vaajaksi.
Niin pian -kuin' on luotu
edellytyksen siihen, me tulemme ve­täytymään
pois,"
•Hyvin pian on siitä 70 vuotta l i ­vahtanut
j a V . , ' B r i t a r m l a n . armeija
seisoo y h ä NiUillä.
Vuoima lese t«äidyssä Yhdistyneen
Kuningaskunnan J a Egyptin sopimt^-
sessa Julistetaan: * • - .
"Egyptin sotilaallinen miehitys hä­nen
kuninkaallisen majesteettinsa
Joukkojen toimesta on lopussa."'
6en Jälkeen sopimuksessa määri­tellään,
että (Britannia ''tulee poista­maan
joulikonsa Oairosta j a Alexand­riasta,
mutta Britaimialla tulee ole­maan
oikeus Järjestää "kanava alu-een^^
puolustus" j a " p y s y ä siellä niin'
kauan kuimes iEgyptin oma armeija
on kykenevä "takaamaan omin voi-sgmys
tullaan viemään j a on vietävä
voittoon,. Jmten: union laajalhiksessa
mainitaan, ^väikkaja sitten olisi tur-rauduttava
viimeiseen kdnoott— lak­koon".
^
Mutta ensimmäisenä, j a ratkaiseva-navmenetebnänä
ttilee kuitenkin «11a
se, etta kalkki t y ö l ä i n , .jotka eivät
antaudu nHr.JOooperln J a puutavara­yhtiöiden
^hämiystelijöiksi. ktarjoittau-t
u v a t v i i t n e i s t ä ' m y ö t e n uuden-Cana­dan'
Metsätyöläisten Union jäseniksi.
Radlolaajallaksessa ! huomäutetäanr
ettei f millään kämpällä! tule jäädä o-dottaitdaan
koska Järjestäjä saapuu,;
vaan' Järjestää lEämppätoiminta,' ko-1
miteat y m . viipymättä j a ottaa yh­teys
alueen osaston / toimitsijoihin;
Monissa tapauksissa järjestäjät ovat
estettyjä - pääsemästä kämpille, - koska
yhtiöt ovat yhteistoiminassa mr. Coo­perin
.kanssa loukkaamalla työläisille
kuuluvia' oikeuksia, estävät heidät ot­tamasta
vastaan vierailijoita astm-noLssa;
mistä; he maksavat vuokran
yhtiöille. ^^Ettänseiden kämppien työ­läiset
ovatkin menetelleet Jo edellä-mainlttulla:
tavalla, osoitetaan radio-laajalluksessa
kämpiltä saapuneita
kirjettä siteeraten.
rrHssi* 'yhteydessä; tulee kaildlla
haluamiaan vieraita omissa asimnois-saan,
asunnoissa Joista he maksavat
•yhtiöiUevuoIöran. (Mitään
el Voi työnantajilla olla k i e l t ä ä työläi-s
i ä ä n ptihelemästa j a tapaamasta n i i ­t
ä Ihmisiä joita he haluavat, koska
tällääminen j a keskustelut tapahtuvat
Utaisin, eivätkä mitenkään häbltsa
työn suorittamista.
AANESTTS RATKAISKOON
Radiolaajalluksessa lopuksi sano­taan:;
/ h e i d ä n unlomme haluaa rau­hallista
demokraattista edustuskyisy-mykseu:
ratkaisua: kämpillä. Siksi
Juuri me: esitämmekin äänestyksen
toimittamista joka kämpällä." Näin
Jää kysymys kokonaan työläisten i t ­sensä
ratkaistavaksi, mutta sitähän
J^in-li mr. Cooper j a työnantajat eivät
jtifJua, ,Mr.) iCopper Ja >samobi imyös-<
ifin t y ö n a n t a j a t Ibalualsivat, e t t ä met­sätyöläisten
p{|lkk^ y.m. ky;^myksetj
Jätettäisibi heidän; ratkaistavakseen,
Joiteji hc^/vibneytalvena-ratkats£vat'
p^UikoJen korqtuskysymyksen, kuule..
vTTTFTT
Italian työläbet
vaativat tokemaan
sopimusesitystä
Rooma. — Kaikkialta Italiasta ovat
työläiset lähettäneet hallitukselle
päätöslauselmia. Joissa vaaditaan: t U r
keniaan Neuvostoliiton . presidentti
.Nikolai Shvernikln jnres. TrumaiUlle
lähettämää esitystä viiden suur.vallan
neuvotteluista. . ,
; Yksijenfimmäisistä.päätäslausqbnis-ta
, lähetöt^iU» -liegljornin, ^ t a m a t y ö -
laisten ;jQt^ok9kftuksestfVj PÄätös-l^
Hjsebnasfi^, lvaa4^ttil^
r y h t y m ä n ; t o i m ^ n p i ^ t ^ i ShyernHdn
phflotuj^en j o h d o s t a . . <
Samansuuntaijp^j^ P^tiislauselma
hyväksyttiin Taräntossa pidetyssä ar^;
senaall-, sbta^tama-r Ja konetyöläis-:
ten suuressa kokouksessa; Tässä sa­massa
kaupungissa saatiin' tuhansia
uuia allekirjoitukla 'Viiden vallan rau-hansopimusvaatlmukseen
heti ^ sen
Jälkeen kim.Shvemikin esityksestä oli
radiossa ilmoitettu;
matta Ja huomioimatta metsätyöläis­ten
valitsemien edustajain mielipidet­t
ä .
K u n sanomalähdissä on Julkaistu
iiaikenlaisia Juttuja väkivaltaisuuksis.
ta> n i i n union taholta on myöskin/kat­sottu
tarpeelliseksi selostaa, e t t ä unio
el Icannata minkäänlaista väkivaltai­suutta
Ja e t t ä mitään sellaista ei ole­kaan
tapahtunut uuden union Ja. sen
jäsenten .taholta. jJärJestjmeet met­sätyölälset
Ja h e i ^ n uusiiilonsa,: Jolka:
on tällä Jkerrallaabioa: metsätyöläis-tent
unio ' . I t ä ^ a n a d a s s a i -haluaa rat­kaista;
kailckl metsätyöläisten kysy­mykset
rauhanomaista, demokraattis­ta
neuvottelutietä.. Mutttf se edellyt­tää,
että metsätyöläisten edustajaksi
on silloin myöskin hsrväksyttävä met­sätyöläisten
itsensä valitsema unio ei­kä
Jokin rajantakaisten uniopomojen
käskyläinen. Joka on itse nimittänyt
Itsensä Ontarion metsätyöläisten itse­valtiaaksi
edustajaksi.
"Uusi Canadan Metsätyöläisten U -
nlo on kämpillä Jo. Siellä myöskin on
torjuttava union vihollisten hyök-käylcset
Ja kuljettava eteenpäin uusiin
voittolhtti sanotaan' uhioA-i-ädioJ
laajalluksessa. Kaikkien rehtien met-e
t t ä se ermen pitkää tullaan tunnus­tamaan
metsätyöläisten kollektiivi­seksi
^du^,4J^ksi..:.H:}<»' jil r.i* X
•SITÄ:
KOKO HYVÄT Knmti
Tuomari: "Kuinka monta L
olette oUut sj^tettynä oikeudtol
nen tätä kertaa"
Sy>tetty: "Vam kcTaa-'
Tuomari: "Joka siltä oni
.Syytetty:.. "Noin
vuotta."
Tuomari: '-Kuulostaa iyväJti,
.8ä olette ollut viimeiset 20 •
. Syytetty: "KurUusfauonee^T
• ' • * ,
EI SUUBT.l.VAUBIOli
— Et usko miten nunuile \ ^
nä aamuna. Ajom uudella
smun isasi paalle.
— Hyvänen aika! Mitä aoll
pahtui?
Ei mitaan.vakavampaa;
tuli yam pieniä naarmuja.
« * ,
PITKA LEPO
Nyrkkeilijä joka oli kärsinjt
outhavlon tulee ystäviensä
sanoo: ''Nlm, minut tynnännjt
on sitten mestari nyt?'
. ^"Ei sinne päinkään. Hänet m
Jerrettu jo kaksikin kertaa aa
keen liun knokkasi sinut", kunM'
litys. •
Itai
tat
USA:n palKkaob)
ma saanut toislai
seksi Jiyväksymi
• Washing:ton. — Hallitus cn i
toistaiseksi hyväksynyt yleisen j
kan, minkä mukaan palkkojen i
n SJi.iit'...! r.-i !' ' - -' '
.n^r<?a ij^n^aniivapauden Ja turvalll-j
s y x i d e n ^ . , ; > .,
(Nyt kysymys astuu taas eslllei Egyp­ti
on asettanut: sen •XlK:n turvalli-suusneuvostpn
käsiteltäväksi. Se vaa­tii,
e t t ä B B f ^ i a n Jatk{ijm^\<^eän
k a n a v a - a l u « n ^ i e h i t y s «m iopetiettä­vä.
Se vaatii ^oikeutta omien «nait-tensa
| a i^T^feiää^ihallitsemiseen.
Saatujen tietojen mukaan tulevat
USA Ja Ranska puolustamaan B r i ­tannia
asennetVi ' V K : n turvallisuus-'
neuvostossa Egyptiä vastaan. Bri­tannian
asenne on: P i t ä ä Sudani
Ja kanava.
Vuosina 1946 Ja 1S82 annettuja l u ­pauksia
el pidetä. ,
Nämä ovat n i i t ä samoja herrasmie-"
hiä. Jotka^täyttävät miljoonamiesten
lehtien palstat 'kauniilla vakuutuk­silla,
kuinka Britannia aina pitää
lupauksensa,, politiikkoja jotka valeih-televat
«anoessaan, e t t ä NeuvostoUit-tö
rikkoo Tilupauksensa J a sopbnuk-sensa.>
-.«f{ „
,^ •Egyptin^ ulkoministeri; Salah Din
Pashaibnoitti Julkisesti toisella v i l -
kolla^ e t t ä Egypti on rikkomaisillaan
1936 solmitun Egyptin-Britannian so­pimuksen.
E g ^ t l s s ä kasvaa vaati­mus
Suezin alueen kansallistuttami-sesta
ja Sudanin yhdistämisestä
Egyptiin. Britannia on p i t ä n j ^ sitä
bnpeiialistisena kädentllana sUtä
asti kuh Lordi Kltchenerln joukot
valtasivat sen viime vuosisadan 80-
luvullä. * ' .
VobnakKaat imperialistiset kansal­taan
nousta ja laskea eli
ten' matkassa;
Hy väksyessaan.tämäh poli
noi talouden vakauttaja Eric,
ton, etta se on "linjassa yieisal
kauttamisen päämäärän kanaa;
Amerikan talous tasapainossa."
Johnstonen mukaan on koto j
kauttamisen politiikka ikuitenkä q
kevaana tarkistettava ja hän 1
palkkojen vapauttamisneuvbst(a|
den palkkapolitiikan voimaan t
l'p.'aati V. 1952.J Ja;
pallckojen jäädytiÄi
- ma^Ä;i työnantajlöj...
alfcKejKi lisäyksin ^
honneita elmkiis^nnuk ^
tammik. 1950 ovat ne'1cöhonneel i
.Tl; J)l<>?-! iia jntli^' .2. SrP4!^«e? >
tammik. 25. p., palkkojen Jä
**** ««•^stnä<peät09'ei4nuuU>eitä^e
^. työnantajat myöntävät.enemmin 1
liset'.VotaIät^^lilJiV&t ita^-'?ctÖttftl£' SlimiiiSliOunj palkkatason^rntiD^sile i|
.tll^gteespa. ^VM-f^^^m^i^^^MJ^ ÄPM? HM? J
mukana Egyptissä: Wallrgatu pyrkr * o„„««v„m astu
käyttäÄÄ-W&tÄl'<W^li#/li^
siä pu?kealWLeW%BritanBianitoiajäuo,;
pääsisi<,omans»^haitijaksi.
Nykyään Cabrossa oleva Grand
Mufti, joka oli ennen yhteistoimin­nassa
Hitlerin kanssa, työskentelee
provosoidakseen sodan- Israelia vas­taan.
Brittiläiset Ja Jänkkidlplomaa-tit
sekä militaristit toimivat yhdessä
estääkseen Lähi-idän kalkkien mai­den
kansojen nousun Ja saadakseen
ne kamppailemaan toisiaan vastaan
Ja samalla aikaa vahvistaakseen omia
imperialistisia asemiaan.
Yksi asia kuitenkin on varma: M i ­kään
ei; tule pysäyttämään Jatkuvaa
todellista taistelua rauhan, demSkra-tian
j a itsenäisyyden puolesta Lähl-
Idässä. Tämä on' todettu Israelissa
sekä Iranissa j a se tullaan toteamaan
myöskin Egyptissä.
"Vastustamattomasti kansantaiste-lun
vuoksi nousee lUkomaalaisten ja
heidän kansallisien ja sionistisien
avustajainsa riistoa vastaan. Kai)sa
haluaa itse korjata sadon mailtaan,
he haluavat heidän maittensa rik­kaudet
.'käytettäväksi raiflian ja edis­tyksen
hyväksi. Itsenäisyys on h e i ­d
ä n maalinaan.
He tulevat (myöskin voittamaan.
suostumus. e'mienkmn se astuu,'
Yiiäyytainiialil
radioteollisuus oi
— Canaxlan Korkein Oikeus perus­tettiin
vuonna 1875,
•New York. — Standard*
Corp. antaman lausunnon
elää Yhdysvaltain : naköradii
6UUS hyvin kriitillistä aikaa siioi.
myynti on laskenut huikeasti ja
mättömät; varastot kasaantimKf
veluttavaksi ruuhkaksi. EUeivät
nit parin kuukauden, kuluessa
kohota, niin on edessä hintojen
keminen aina tappioU tuoltor^l
teelle ainoana ehtona varastor
kasta eroonpääsemiseksi, nta
Standard & Poor-s Corp- Suunsa
si syyksi tähän katsotaan elinkB
nuksien ja verojen kchoammen.^
väestön suuren enemmistön tekee ^
tokyvyttomaksi.
Tilannetta aijotaan korjata
maila uusia näköradion lähi
mia. Niitä on Yhdysvalloissa tf'
ja viiden. vuoden kuluessa, onjjsi
messä lisätä niiden
maan, Jos federaalinen yhtep»
peruuttaa jäädytyksen uusien
avaamiseen nähden.
Kei
Pai]
a(!^'.;''
PÄIVÄN PAKINA
on osallistunut siellä pidettyihin vaaleihin ja enemmistöpäätökisellä
antanut kannatuksensa nykyisille hallituksille, kuten on Kiinankin
kabsa antanut kannatuksensa uudelle hallitukselleen, mitä Yhdys­vallat
kieltäytyy tunnustamasta. ^ f
Tässä onki]\ presidentti Trumanin ehtojen ydin. Hän haluaa se­kaantua,
«i vain Kiinan ja Euroopan kansandemo^ratiamaiden, vaän^
•myös Neuvostoliiton sisäisiin asioihin — määrätä minkälaiset halii-'
tukset niis^,maissa pitäisi olla. .
Selvää tietenkinon, että naikään itsenäinen, vapaa ja pmanarvon
tuntoinen hiaa ei tällaisiin "ehtoihin" suostu. Toisinsanoen, jos Neu­vostoliitto
panisi yhteistoiminnan ehdoksi sen, että Yhdysvaltain pi­tää
rommittaa kapitalistisen hallituksensa, niin meidän lehteramiB
yhtyisi maailman nuljooniin sanomalla,-että asia ei* ole eikä saa.o'Ja
niin, sillä sosialististen ja kapitalististen maiden välinen yhteistoimin­ta
on mahdollista, kuten historia on niin selvästi opettanut. Ja kun
Yhdysvaltain tafholta nyt vaaditaan yhteistoiminnan hinnaksi sosia-.
lististen hallitusten kukistamista kansandemokratiamaissa ja Neuvos­toliitossa,
niin se kohtaa tässä yleisen ttiielipiteen maailmanlaajuisen
^ v a s t a r i n n a n . :
. Kaikin mokomin, arvostelkoot eri järjestelmät ja niiden ^h
setkin toisiaan - - mutta se ci oikeuta toinen toistensa sisäisiin asioi­hin
sekaantuniista «ikä missään tapaukse&sa estä^ystäyällisteh suh^
den järjestämistä ja kehittämistä eri yhteiskuntamuotoja edu.st«vieiif
maiden hallitusten välille.
Aave kiitnmiffeiee Törönfössakin
' K i i t e n porvarien omytkmat lehdet
edellä, muuten vain pop^arillinen To-r
» r p n ^ / y a p a ä | ^ n s Julkaisi kirkuen
'pöXssb-jutun ^'JBeilUrän kommunisti-^
nuorten ' i ^ h a b j u h l a n ' . . . . epäonnis­tumista".
.
• M i t ä onlcaan-pari miljoonaa sak-'
salaista nuorta tyttöä ja-polkaa ratf-hanjUhlassa.
kun heltan k a t e t a a n TÖr
rbnton Vapaan Sahan suurilla ml-tolllaj
' Että t ä h ä n kansainväliseen nuoren
väen j a opiskelijalin rauhanjuhlaan
osaUJstuI;:_edustajla noin: sadasta
maasta — mukaanlukien 35.000 län­si-
Saksan ' edustajaa, jotka terroris­ta
Ja sabotaasista huolimatta löysi­vät
kuitenkin tiensä Berliinin- rau­hanjuhlaan,
sille viittaa supmei^eU-nen^
sobitouto kintaalla .;;''
(Mutta Eotasiardcarlt —-Jotka,', tosin
Jättävät mieluimmin sodan toisten sO^<.
dittavaksl -> epAUevät Ibnels»t^
i ^ d n ^ i ^^
propagandajutttmsa eiulmmäisessft
lauseessa kahteen kertaan nuorista
'r8Uhani[»uolustajista k ä y 11 ä mään
Onnettomuudeksi sotahtmdon toi-mlttaJIlle^
'^'totuus ei pala tulessa­kaan",
kuten viisaassa suomalaisessaL
sananlaskussa sanotaan.
Miljoonaista nuorten rauhanpuolus­tajain
mielenosoitusta el siteda "kom-munlstildroma"
mitätöidyksi. .
Eikä enää voida luottaa siiheiUcääh.
e t t ä B e r l i i m ö n niin kaukana, jotta
isleltä asti el ainalcaan tuoreita val­heita
oikaista. ;
TosiasiiBssa kävi niin hullusti, että
sotahuudon pojat vatkasivat vain öi-keltten^.
pörvarien palkkaamien sano^
malehtimlesten jörinoita, samalla
kun tämä ^ I d ä n lehtnnme Julkaisi
yCanadas» .syntyneen järkasvaneen
.jS^omaliidS;9{.-.nuoren miehen . 6 I L -
yaI^v|^|;^, 1^
mihin hän yhdessä 25,000. muun ul­komaalaisen
edustajan kanssa :(Bal-listuL
Tarpeetonta on myös sanoa, että
kaikki oikeamieliset j a omiUa aivoU--
laan ajattelevat maanmiehemme a n ­tavat
sentään paljon "suuremman ar­von
palkalla olleen nuorukaisen to­tuudenmukaiselle
kuvaukselle, kuin
ammattimaisten valhettelijain Jorl-nolUe.
Sitäpaitsi voidaan todeta, että sa­malla
kun porvarien omistamat leh­det
ovat yrittäneet 'tarkoituksellisesti
väheksyÄ kansainvälisen nuorisofesti­vaalin
merkitystä, n i i n omalle luokal-
Jeen vastuunalaisina ne ovat samalla
ilmaisseet suuren huolestuneisuuten-saldn
nuorison rauhantaiidon • valta­vasta
kasvusta Euroopassa . . .
Nibipä yhdysvaltalaisen Timesin
kirjeenvaihtaja I)rew Middleton kir­joitti
Berllinissäpidetyn rauhankul-kueen
johdosta, "johon osallistui pa-rlsenmiljgonaa
nuorta salcsalaista
miestä ja naista; että "se oU pclolt-
(ava mlelenosoitns". : ; /
Vaikka objektiivisesta uutlspalve-luksestaan
takavuoisbia ylpeilleet por-varllehdet
Ja muUten vain porvarit
ovat epätoivon vinunalla yrittäneet
parjata Ja panetella BerlUnlssä p i ­dettyä
nuorisofestlviuUia; n ^
ei edes oIe| yihJaJQimt^s^
saksalaisten' mUlmoai^iaiia^
. enemmisu> J^iuroopan^, maiaen namiusien yBm.e. ; ^ prnpaganrtftjnttMn^^ fn^t"^"^ komiuuyscn^^^^e^ hij^^i>«|t>ty htotäa eika p » a > ? r ^ t ^^ JliiliiiiiM
tai yhtään sodanvaatimnsta.
• Tätä mielenosoitusta «sm
nut pelätä yhdenkään rauiuBP*B
Middletonin "pelko" on
kuin amerikkalaisten sotatai«»
tahstien pelko - nimittam
siita, että saksan nuoraa ö
saadakaan hanhenmarssUJe, ^
sotaan, ja amerikkalaisten pas^Tf
kenraalien tykin ruoaksi.
Tämä sellaL^cnaan saattoa J»
mät hikikarpalot asetebtafli;^
moille. mutU kun naödaan^.
kään mahti ei saanut estet^
Sakian nuoria J o " J ^ ° ° " ^^
tumasta tahan r a u b a n f « ä^
ja kun heidän lisäkseen p U j -
edustajia noin sadaste
kaanlukien myös tuha ^
nasta Suomesta, jota n ^ ,
taa niin paljon ettei fc^J^^
atomipommien ^y"^^^'^
alheutti/el vain kyUmäta^
kapitalistien s e l k ä p l M ^ ^^
suoranaisia raivon-ja e?a«» ,
keitä heidän propa^^
leirissä.
.Tästä vilmeksiniainit^^
johtuu, että Toronton
rnuutcn vain «»talcapSi
levät toimittajat pyii^fjjg.^
m^propagandäjattUns*-!*»^
bantääeiicä