Vapaus, October 22, 1925

              KAIEBIEN M A m m TYdNRAATAJAT YHTEISRmTAMAAN! TYöMimN jA TAmmomAm KISUN HALLITUSYÄLTI!
T>wäen vapautus tapahtuu ,
vain sen itsensä kautta-! Vain järjestyneenä joukkona
A^oi työväenluokka voittaa!
^0,123 — 1925 Federated Pressin jäaen. Torstaina iokak. 22 p. — Thur., Oct 22nd, 1925 IX Vuosik.—VoL IX
Chicajo. — Englannin ammatti-unioitter.
A. F . L : n konventsioniin
lähettämän veljesedustajan, Arthur
A. Furceliin, puhujamatka useihin
Yhdyivakaln teollisuuskeskuksiin on
jiyt b:JuIli=e3ti järjestetty, ilmote-taan
asianomaisten henkilöitten . t a ­holta,
:->tka ovat käyneet neuvotte­luja
er: kaupunkien paikallisunioit-ten
k : a : : e a i n ' k a n s s a . ;
Purcel!. joka on m.m. Amsterda-nin
Ammatillisen Kansainvälisen
presidentti j a vaikutusvaltainen joh­taja
Englannin unionistisessa . l i i k -
Icee-sä, =aarnaa maailman ammatti-unior.
i?tise!i liikkeen yhtenäisyyden
tarpeellisuutta, • Tämän yhteydessä
hän erikoisemmin painostaa yhteis­rintaman
luomisen välttämättömyyt­tä
myös Neuvosto-Venäjän unioliik-ksen
kanssa, . ,
.Puhujamatkallaan maan huomat­tuihin
teollisuuskeskuksiin hän ai­koo
edelleenkin kiinnittää amerika-
Jaisten työläisten huomion i työväes­tön
kansainvälisesti yhteisiin -kysy­myksiin.
Hän väittää, että kun ker­ran
kapitalismi on k4iittyhyt kan­sainväliseksi,
niin työväenliikkeen
täytyy järjestäytyä samasjsa suhtees­sa
kyetäkseen säilyttämään'^sekä pa­rantamaan
järjestyneitten työläisten
työ- ja palkkaehdot.
Käy m^Qs Meksikossa ja Caiiadassa
Purceli lähtee könventsionin jäl­keen
lyhyelle havaintomatkallq Mek­sikoon.
Havaintomatkan jälkeen-tu­lee
hän alottamaan puhujamatkansa
Yhdysvalloissa, ensimäinen puheti*
laisuufensa 1 ollen Kansas Cityssä
marrask. 4 päivänä. Kansas Citys-'
sa, kuten muissakin kaupungeissa,
on paikallinen'unioitten valitsema
komitea huolehtimassa puhetilaisuu­den
järjestämisestä j a ilmöttamises-t£.
Sen jälkeen Purceli tulee pu­humaan
seuraavissa paikoissa: St,
Kaivostuotanto kohon­nut
British Golum-
— Massa
Victoria. — Kaivosministeri W i l -
Ham Sloanin antamien tilastojen
mukaan British Columbian kaivos-tuotanto
on ottanut uuden ennä­tyksen
vuoden 1925 ajalla. Kulu­neen
kahdeksan kuukauden aikana
tuotannoiji laajuus ja sen arvo on
suurempi kuiii koskaan ennen. K a ^
deksan kuukauden yleinen t u ^ n to
housee $41,000,000, laskettuna tam­mikuun
1 päivästä elokuun 31 päi­vään.
Näiden laskelmien mukaan
yhteinen tuotanto nousee vuoden'
1925 aikana noin $60,000,000, joten
tuotanto on kohonnut edellisestä
ATipdesta $11,295,395, tahi 23.10
; ros. y l i edellisen vuoden tuotannon.
Mutta kaivbstyclu|sten palkkoja ei
ole korotettu, päinvastoin työtaiste­l
u j a on ollut kaivantoteollisuudessa
j a palkkoja pyritty laskemaan.
Rose Päi^tor Stokes
ei^ohnut mi^hes-taan
Nyack, N. Y. — Radikaalisessa
työväenliikkeessä hyvin tunnetut
henkilöt, Rose ^ Pastor Stokes Ja
James Graham f>helps Stokes saivat
viime lauantaina avioeron. Sen
myönsi heille tuomari Arthur M .
Tompskin heidän yhteisen sopimuk­sensa
perusteella.
Venäjän sotaministeri
Frunse vaarallisesti
sairaana
Moskova- — Venäjän sotakomi-saari,
kenraali Frunse on vaaralli­sesti
sairaana. Hänellä on mätä-haava
suolistossaan. Kremlin sai­raalaan,
jossa häntä hoidetaan, on sen jälkeen, kun"he jtunnustivat
kutsuttu Venäjän parhaimpia lää- s^nsä sj-yUisiksi "ini^stappobn" To-käreita
Leningradista y. m. Neu- ronton vankifarmiUa • n i m e touko-voteltuaan
taudin suhteen, ovat lää- kuussa tapahtuaeei., Mrs. Marga-
Vankilan naisvartijan
murhasta syytetyt
tytöt tuoniittu
Toronto. — Isabel Prouse, Jessie
Garroli ja Jennie McMinn nimiset
tytöt tuomittiin täällä kolmen vuo­den
vankeusrangaistiukseen kukin.
karit tulleet siihen yksimielijeen
päätökseen, että Frunsessa on_ t o i ­mitettava
leikkaus mahdollisihiman
pian. Leikkauksen avulla toivovat
ret Mick nimisen naisvartijan kuo-leniap
yhteydessä;^ • Tuomari sa­noi
toivovansa, "ett§ tytöt, vankir
lasta päästyään, -tiÖerat olemaan
Ensi vuosi Rmotsissa
^ "työrauhan" mer­keissä
lääkärit voivansa parantaa taudin, t y U i n vanhoja ja ^viisaita, yrittääk-mutta
myöntävät, etta moisen leik- ^.^ä siveeUiseM ja reTellisel-kauksen
toimittaminen on sangen ,.. . ,, . ... , ' - ^ „
vaarallinen tehtävä. ^^«"^^""f •
ikäänkuin namakm- tHot eivat olisi
tuota "yrittäneet" ennen, kun j o u - Hinaajalaivan upotessa
hukkui seitsemän
miestä
Victoria, B. C. — - Kun hinaaja-l
a i v a Hope upposi Puget Soundin
suulla, lähellä Rentinck saarta viime
sunnuntaita vastaan yöllä, hukkui
laivan mukana myös seitsemän i h ­mistä.
Hope lähetettiin täältä auttarnaan
pelastuslaiva Salvage Queeniä, joka
on ollut siirtämässä lastia pois haak­sirikkoon
joutuneesta! Holland-Ame-rikan
linjan rahtilaivasta Eemdykis-tä.
Päästyään lähelle Salvage
Queeniä, sysäsi pakoveden aiheutta­ma
hyökyaalto Hopen syrjittäin
päin Queenin keulaa. yhteentör­mäyksessä
ruhjoutui Hope niin pa­hasti,
että se kahden minuutin k u ­luessa
upposi. Hinaajalla olleista
miehistä kaikki tpiset pelastuivat,
paitsi seitsem^ji. i
MAROKOIN SQTA PAINLEVEN LIIKEHOMMA
Lböis, inarräsk. 5' p., Chicag^ 6-p.r " a n /aäkoja .Jtietpdeja^-vastaan.^;:Ka-
Detroit 8 p.; Pittsburg 9 p.; Cleve- pina" v. 1871 sattui bsittäirt yhteen
land 10 p.; Toronto 1 1 ' p . ; Montreal
13 p.; Boston 15 p.; Philadelphia 16
p.; ja New York 17 p. A. F. L : n
kokouksen aikana hän on jo puhu­nut
Baltimoressa paikallisen unioit­ten
keskusneuvoston ^järjestämässä
kokouksessa säkä sosialistien jär­jestämässä
puhetilaiuudessa Carfie-gien
haalissa, New Yorkissa.
Purcellin luentomatkan valmistelu-komitea;^
puheenjohtaja /^lorton L.
John-son, joka ön Chicagon sähkö-työiäisten
union toimitsija, ilmp>
taa että näissä tilaisuukisissa t u l ­laan
perimään 25 sentin sisäänpää­symaksu
kustannuksien peittämisek­si.
Purcellin puheitten aiheena t u ­lee
olemaan: "Maailman Ammatti-unionistinen
Yhtenäisyys."
Saksalaiset etumaisina
"pyhiinvaelluksessa"
Riffien kohl^aloiden historiaa
Ranskan- keisarivallan romahdus
oli kapinaliikkeen hälyytys Suur-
Kabyliassa Ranskan siirtpmaahallin-aikaau
Pariisin kommuunin kanssa
synnyttäen yhteisrintaman Pariisin
proletariaatin ia kansallisesta vapau­destaan:
taistelevain kabylien kes-iken.
Bismarckin avulla onnistui
Ranskan porvarillinen taantumus
kuitenkin lyömään oriian maansa
työläiset ja ulkomaiset siirtomaaor-jat,
jotka molemmat nujerrettiin
hirvittävällä murharaivolla.
Kun kabylien kapina oli kukistet­t
u , säädettiin *ensi aluksi laki kapi­nallisten
heimojen maan takavari­koimisesta.
Täten anastettiin ka-byleilta
50,000 hehtaaria viljeslys-kelpoista
maata. Maa luovutettiin
osin ransl^alaismielisille Elsass-Lotö-ririgin
asukkaille, jotka maakunnan
menetyksen jälkeen halusivat siir­tyä
Ranskaan. Joitakin tuhansia
näiden ranskalaismielisteh jälkeläi­siä
asustaa njrkyisin Algeriassa.
Mutta suurin osa mainitusta maasta
on nykyisin ^'oidenkin suurteiQ. mäa-lupttoyhtymäin
käsissä, jotka ovat
liittyneet eräisiin mahtaviin raha-
Rooma. — .Vatikaanista tiedote­miesryhmiin,
j o i l l a taas' on edusta-taan,
että ennenkun vuosi tulee lop-piiun
kuluneeksi, on sen kuluessa J^nsa parlamentissa,
käynyt paavia tervehtämässä noin
kolmemiljoonaa, pyhiinvaeltajaa.
Niistä on er.emrfiän kuin puolet u l ­komaalaisia.
Saksalaisilla on etutila ulkomaa­laisista.
Öeitä varten on moniin
hotelleihin varattu saksalaiset kokit
ja palvelijat, jotta piyhiinvaeltajat
tuntisivat itsensä kaikin puolin tyy­dytetyiksi.
— Todellakin. Pyhiin­vaeltajia
kahdennellakymmenennellä
Neuvostoliitto ainoa
valtiomuoto, joka takaa
Itämerenvaltioiden
olemassaolon
"Gazeta Varszavska", eräs Puo­lan
oikeiston pää-äänenkannattajis-ta,
omistaa pitkän pääartikkelin
Puolan j a Venäjän välisiä suhteita
koskevalle kysymykselle.
"Melkein koko venäläisen siirto-laissanomalehdistön,
vieläpä sosiali-vallankumouksellisenkin
(S.R.) sa­nomalehdistön
("Dni"), tarkastelu
on meille tuhatkertaisesti osottanut,
että Venäjä kaikissa valtiomuodois­saan,
olipa sen "kolmas" valtio­muoto
parlamenttaarineii, demor
kraattinen tahi mikä muu tahansa,
heti muodostumisensa hetkellä jo
tähtää Riian sopimuksen tarkistuk­seen
sekä Itämeren valtioiden hä­vittämiseen.
Senvuoksi meillä ei kaukaisim-massa
tulevaisuudessakaan ole mi­tään
halua auttaa sotilaallista väliin­tuloa.
Saksalaisten kostohhaluisten
kaikkein hartain ^ a hiljaisin unel­mahan
on" saattaa Puola uuteen
selkkaukseen Venäjän kanssa: "ve­näläiset
lentokoneet Varsovan ylä­puolella."
Asiaan suuntautuva Venä}ä, joka
mahdollisesti on epäsovelias j a vaa-rainhen
Englannille, on taas meille,
samoin kuin kaikille Venäjästä eron­neille,
sen rajalla olevilla Itämeren
tuivat sille tielle, nukä vei heidät
vanlfifarmille.
WeUsiä puhiiteltu hän­tä
vastaäiiltehdyn
syytöksei^ joh-
Lontoo. — "Miria- en voi sanoa
asiasta mitään, kosfc| en tiedä sii­tä
mitään", sanoi H r G. Well8, liön
häneltä pyydettiin '•^'ausuntöa ^en,
torontolaisen kirjailijattaren Miss
Florence Deeksin tekemän syytök­sen
johdosta, että' hän olisi tehnyt
itsensä syypääksi l^rjalliseen var­kauteen
"Historian' ääriviivat" n i ­mistä
teosta kootessaan." Samalla
kielsi hän perättömäksi huhun s i i -
,tä, että hän ei olisi lainannut mi­tään
huomiota protestille, jonka
Deeksin sanotaan hänelle lähettä­neen,
sanoen ei mitään sellaista
saaneensa. •
"Me toivomme, el^ä Miss Deeks
olisi nostanut jutun' Lontoossa —
se olisi ollut suunnatonta ilmot-tamista",
sanoi Gassels kustannus­liikkeen
edustaja, p, lisäsi, ettei
heille vielä ole virallisesti ilmotettu
mitään jutun nostamisesta. Cns-sels
kustannusliikke^lä on oikeu­det
kii^jän uirte^elT^^ittö^^^^
kissa Britannian valtakunnan osis­sa,
paitsi Canadaa. He sanovat
edellisen painoksen kustantajan ol­leen
George Newnes yhtiön, j a et­tä
MacMillan yhtiöllä Lontoossa ei
ole ollut mitään tekemistä kirjan
kanssa.
Torontosta ilmotetaan Deeksin
lakimiesten selittäneen, että jutun
nostaminen Lontoossa tulee riippu­maan
täkäläisten oikeuslaitoksien
päätöksistä, joiden puoleen asias­sa
nähtäyästi tullaan erisin käänty­mään.
I
Nyt, puolen vuosisadan kuluttua,
toistaa A,bd-el-Krim vieläkin suu­remmassa
asteikossa kansallisen va- ^
pautumisyritykseji, j a samalla k o s - j j ^ Balkanin maille mitä soveliain
kettaa tämä vapaus'sota kansainvä- j Venäjä.
lisen proletariaatin vapaustaistelua.'
Kuten ranskalaiset kapitalistit viime
kerralla varastivat kabyleiltä maan­sa,
tulevat he nytkin, jahka " r a u ­haarakastava"
Painleven hallitus
mahdollisesti on saavuttanut pää*-
vucsisadalla. Ja heitä vielä kaik- määränsä, j a entistä suuremmassa
kein eniten maasta, joka ön tie-[määrässä anastamaan riffien maa-teitten
ja uusimpien keksintöjen kö- alueita,
topaikka. Olisikohan Dawes-suun-nitelmalla
kuinka paljo' yhteyttä py-liiinvaelluksen
kanssa? ;
Vaatii tutkinnon toi­mittamista
naparet-ken
suhteen -
Ottawa. __ G, R Mackenzie, jo-johti
canadalaista * pohjoisnapa"*
retkikuntaa sen äskeisellä * löatkal-
^ napaseudulle, ilmottaa, että. y h -
^-Traltalainen MacMipanih netki-
^ B t a tuodaan Canadan parlamen-
^ tutkittavaksi yleisten vaalien t o i ­mittamisen,
jälkeen, r
Mackenzie tuleepyytämään häl-tutkimaan
M a c M i l l a n i n T e t -
**untaa stln johdosta; fefta • seh yäfr
*^*än perustaneen pöltfcoämeisli
canadalaiseile alueelle.
Yhtiöitä, j o i l l a pn maanjakomono-poli
Marokossa, kontrolloi suuri
Banque de Paris et Pays-Bas, jonka
johtajien joukossa on myös maan
pääministeri, finanssimaailman apu­r
i j a kommunistisyöjä Paul Painleve.
J a tulla sitten sanomaan, että hän
haluaisi rauhaa r i f f ien kanssa!
Syj, jonka takia Painleve jatkaa
• . - sotaa'' • . '
Minkäänlaisiin "pyhiim l i i t t o i h i n ",
joita Berlin viekkaasti kuiskuttelee
Lontoolle j a Pariisille, me emme k i i ­ruhda
ryhtymään; uuden väliihtu-losodan
katastrofista Saksa, kuten
ainakin, hyötyisi ^ja 'Neuvostoliiton
kaatämiskustannuks^t rijaksettaisiin ,
Puolan verellä j a a l u e i l l a ."
Karjan vienti Canadas-ta
lisääntynyt
Ottawa. — Tämän vuoden kulues­sa
Canadasta Englantiin vietävän
karjan l u k u ' t u l e e kohoamaan hao-inattavaäti
y l i sadantuhannen. Täl­lä
kertaa ön karjan vienti vähän l a ­maantunut
mutta tämän vuoden a i ­kana
tullaan siinä d l t i saavutta-
105-yuotias äänestäjä
Vancouver. —: Muuan Canadan
vanhimmista asukkaista, 105-vuotias
satulaseppä "isä" Charles Quick,
j o k a korkeasta iästään huolimatta
yhä valmistaa satuloita, lausui lä­henevien,
liittdparlamenttivaalien
johdosta joku päivä ^sitten seuraa­vaa:
"Luulenpa olevani vanhin ää-
"nestäjä maailmassa, j a vaalipäiyänä
tulen varmasti vetämään pötkön ää­nestyslippuun,
kuten nuoremmatkin
'äänestäjät."
Radioasema avattu hy­vin
pohjoisessa
Canadassa
Ottawa. Aklavikissa, MacKeri-zie
joen suussa, mikä sijaitsee 1,300
mailia pohjoiseen Edmontonista ja
on 126 mailia napapiirin pohjois­puolella,
on avattu yleisön käytettä­väksi
radioasema, joten sieltä voi
olla yhteydessä "sivistyneen" maa­ilman
kanssa. Uuden radioaseman
toisten pohjoisessa olevien asemien
kanssa sanotaan olevan suuresta
merkityksestä. MacKenzie joen a l u ­eella
toimiville kauppa.- j a liikenne
yhtiöille. Alueella op paljo turkis-elämiä
j a rikkaita mineraarialueita.
öljykaivojakin jo rakennetaan Fort
Normannissa, 300 mailia etelään
Aklavikista^
Isorokkoa ilmennyt
Torontossa
Tukholma. — (Postitieto) Työ­rauha
Ruotsin teollisuuksien eri
aloilla ensi \'uoden aikana näyttää
yleensä olevan turvattu. Kun usei­den
työsopimusten irtisanomisaika
päättyi syysk. 30 pnä, ei yhtään
irtisanomista ollut tapahtunut. Työ­sopimukset
jatkuvat siis kutoma-teollisuudessa,
rautatehtaissa,, kone­pajateollisuudessa,
metalRtehtaissa,
rakennusaineteollisuudessa, selluloo­sa-
j a paperiteollisuudessa, seitse­män
paperitehdasta mukaanluettui­na.
Sitävastoin on kenkätehtaita,
nahkimoita, tulitikkutehtaita, eräitä
lannoitintehtaita, teknokemiällisia
liikkeitä j a osuusteurastamolta kos­kevat
työsopimukset sanottu irti.
Lastausalaa koskeva irtisanomisaika
on siirretty eteenpäin. Sahalaitok­sissa
ja paperitehtaissa päättyivät
sopimukset jVasta helmikuun .1 pnä.
Tehdäänkö Fordin Hen-rystä
kuningas?
^Rooina. v - Muutamain Italiassa
kulkeneitten puolalqistti^n politiik­kojen
selostuksen mukaan ön Puo­la
huomannut tasavaltaisen halli-tusmuodoiji
tulevan liian kalliiksi,
joten siellä nyt vakavasti harki­taan,
mistä saataisiin maahan ku­ningas.
Siitä vain kuuluu synty­neen
erimielisyyttä, minkälaisen
kuninkaan l}eidäh tulisi saada.
Y k s i osa monarkisteista tahtoo
saada kuninkäaksecn Yorkin hert­tuan,
tai kaikessa tapauksessa hen­kilön,
joka kuuluu Britannian k u ­ninkaalliseen
, sukuun. Toiset taa­sen
tahtovat saada j kuhinkaak-'
seen jonkun yhdysvaltalaisen liilce-miehen,
vaikkapa Heiiry Fordin.
Hänen kannattajansa selittävät, et­tä
Heikki kuninkaan toimensa ohel­la
voisi aivan hyvin huolehtia laa­jasta
autoliikkeestään, jsillä , hänien
ei välttämättä tarvitsisi istua valtä-istuiinellaan
vuoden jokaisena kuu­kautena.
Ja vaikkapa hänj tykkä­nään
luopuisi autojen v^mistami-scsta,
kannattaisi hänen sekin teh­dä.
Kuninkuuden aiheuttama kun­nia
tulisi kyllä korvaamaan rahal­liset
uhraukset.
Voisivathan puolalaiset valita k u ­ninkaan
oraäöta keskuudestaankin,
mutta 'se johtaisi loppumattomaan
juonitteluun ja .kateuteen. Senli-säksi
ei yksikään puolalainen, jo­ka
on koettanut olla maan halli-tusohjaksissa,
ole' saanut maansa
asioita 'kannattavalle pohjalle., H i n ­nat
kohoavat joka päivä; j a rahan­arvo
saman mukaisesti laskee.
.ilTf
Washington, ö . C. — (FP) Was-hingtonin
virallisissa ja samaten
myös rahamiespiireissä, joissa edus­tetaan
koko Amerikan rahavaltaa.
on oltu kovin tyytyväisiä siitä, kun tossa.
rikan politiikassa voidaan nyt odot­taa
tapahtuvan sellaisen käänteen,
joka tekee Kansainliitolle suotuisan
politiikan turvalliseksi valtioviras-
Ranska, Saksa, Belgia, Britannia ja
Italia ovat hyväksyneet Locamon
turvallisunssopimuksen. .
Presidentti Coolidge on mielis­sään
siksi, että h^n luulee rauhan­sopimuksen
kautta poistuvan -^hden
niistä tekosyistä, joiden peragteella
Ranska j a Italia ovat kieltäytyneet
maksamasta velkojaan Yhdysvalloil­le.
Sellaisena tekosyynä on ollut
saksalainen vaara, jonkatähden
Ranskan j a Italian on tiiytynyt yllä­pitää
tavattomia, sotavarustuksia^
Toisin sanoen Ranska on peljännyt
Saksaa, j a Italia'taasen_ ei ole tah­tonut
luopua aseista niinkauan, k un
Ranska on aseistautuneena. Nyt ne
kaikki ovat'sitoutuneet pitämään y l ­lä
rauhaB> Siksipä arveleekin pre­sidentti
Coolidge, että ne nyt heti
voivat vähentää jjotakustannuksiaan,
i a maksaa velkojaan Yhdysvalloille
siten säästyneillä rahoilla.
ValtiovirastQssa ollaan iloisia sii­tä^
kun diplomatia ori tuottanut toi­vottuja
tuloksia. Totta kyllä, että
brittiläisten suunnitelma, antaa
Ranskalle oikeuden kuljettaa jouk­kojaan
Saksan läyitse, tuli kumo­tuksi,
sillä Tshitsberin oli ollut sak­salaisten
puheilla ennen Locarnon
konferenssia ja odottanut; mitä etui­suuksia
Saksalla on, jos se pysytte­lee
erillään venäläisvastaiscBta ko­koomuksesta
Locamossa. Mutta kai­kesta
huolimatta on Sajcsa tehnyt
sopimuksen toiston länsieuropalais-ten
valtainkansöa, joten diplomaa­tit
voivat kerskua pelastaneensa B u -
ropan kaaostiianteesta. Saksa on
otettu Kansainliittoon. Saksa al­kaa
uudelleen muodostamaan Kan­sainliittoa
sisältäkä^in. Tästä läh­tien
rei> ' L i i t t o olekaan- .ainoistaari
voittajamaitten yhfymä. Saksa t u ­lee
muodostamaa»^ L i i t o n Yhdysval-
Yhdestä seikasta kuitenkin ollaan
melko varmoja. Liiton neuvoston
jäsenepä tulee Saksa epäilemättä
toimimaan siihen suuntaan, että so­pimusehtojen
rankaisupykälästä pois­tetaan
kohta, j o k a oikeuttaa sodan
Venäjää vastaan. Sellaisen toimen­piteen
ehkäisemiseksi tultanee käyt­tämään
Amerikan vaikutusvaltaa
Lontoon välityksellä. Mutta kaik­kien
/noiden lupauksien j a sopimuk­sien
verkkojen läyitse näkee Yhdys­valtain
hallitus kjfllin selvästi, ^ttä
kaikkien länsienropalaisten maitten
taloudellinen tilanne on siksi k r i i -
tillisollä kannalla, että jokainen
hiistä haluaa päästä mitä läheisim-piin
suhteisiin Neuvostoliiton kans­sa,
j a niin ollen ryhtyvät toimenpi­teisiin
saadaJ^een Venäjälle tilair
suudcn liittyä Kansainliittoon. S i i ­hen
ne ovat jo ^yt paljoa taipuvai­sempia,
kuin Yhdysvallat tulee ole­maan
vielä moneen vuoteen. Wns-hingtonissa
ollaan iloissaan kuiten­k
i n siitä, ettei Venäjä ole suoranai­sessa
yhteydessä Locarnon sopimuk­sen
kanssa. Washingtonin hallitus­miehet
toivivat, että vasta tehdyt
sopimukset tulevat ohjaamaan koko
Länsi-Europan venSläisvastaiseen
liittoon, jonka Saksakin jputuu nat-sionalististen
ainesten pakotuksesta
hyväksymään, ellei muodollisesti,
niin ainakin käytännössä. He unel­moivat
'Sellaisesta Kansainliito.sta,
joka turvaa yksityisomaisuutta.
Wa8hlngtpni88a on kyllä miehiä
sellaisia kuin senaattori Borah, jot­ka
näkevät uuden tilanteen suun-
'tautuvan kohti maailman militaris­tisten
voipian uutta tasapainoa. Y h ­dellä
puolella ollen Venäjä, A a s ia
^inuhanjEtltnain^p^^^^^ Am,«[rika,.
j a Larisi-Europa ollen- tolse^^ "
lella. Mutta sellaiset miehet eivät
l o i l l e , turvalliseksi — ellei se tee komentele Valkeaa taloa eikä val­aita
turvallfseksi Venäjälle. Ame-tiovirastoä.
CANAD^y!^ TYÖLÄISTEN PUO­LUSTUSLIITON
JULISTUS
Reinin alueella olevain
brittiläisten valtaus-joukkpjen
lukua vä-hennettänee
mä&n ennätys. Keskimäärä kuta­k
i n kuukautta pääUeoB y l i k y ^
menentnhanneri; Rahassa laskettu­na
tulee koko vuoden vienti nouse­maan
y l i kahdentoistamiljoonan dol­l
a r i n .
T o r o n t o . — - Erässä asunnessa
Richmond-kadun läntisessä päässä
ovat kaupungin terveyslautakunnan
jäsenet tavanneet kolme isorokkota-pausta.
Sairaat on siirretty Svviss
Scottage sairaalaan. Taudin ehkäi­semiseksi
on terveyslautakunnan t o i -
'inesta rokotettu kaksitoista, taudille
alttiina plevaa henkilöä. Sitten maa­liskuun
192^4, ei kaupungissa ole o l ­lut
yhtään isorokkotapausta ennen
näitä.
Rouyil alueeUe raken-ni^
taaii suuri sulatto
Quebec. ^ ' Q u e b e d p maakunnan
kulta j a kuparituotannon kehittämi­sessä
voidaan pitää «uqrena edistys­askeleena
sitä, että Bouyii maa­laiskuntaan,
tontille 156 tullaan ai-van
beti rakentamaan undenaikai-nei)
- sulatto. Snnnnitelmat : ovat
kaikiä' |d valmiina. Ty5t alote^
Lontoo. —• Virallisissa piireissä
on ilmotettu, että Locarnon turval­lisuussopimuksen
ensimäisenä käy­tännöllisenä
toimenpiteenä tullaVn
Kölniin sijotetut brittiläiset joukot
viemään johonkin muualle. Se p i ­täisi
toteutettaman vähintäin kpl-men
kuukauden kuluessa.
.Sotilasviranomaiset Lontoossa ar­velevat,
että Saksa, hyväkseen käyt­täen
Locarnon sopimuksen ehtoja,
tulee lähitulevaisuudessa antamaan
Britannialle raportin Kölnin alueen
tilanteesta. Raportin saatuaan ar­vellaan
Britannian siirtävän Kölnis­tä
9,000 miestä käsittävän val-tausjoukkonsa
toisille, Reinin var­rella
oleville liittolaiseen valtaus-alueille.
Ö
Reinin varrelta ei Britannia k u i ­tenkaan
tule kulettamaan kaikkia
joukkojaan pois niin kauan, kun
ranskalaisia tai belgialaisia joukko­j
a qn Saksan alueella. Brittiläis­ten
valtausjoukkojen luku,' joka
tällä kertaa nousee 9,000 mieheen,
tultanee vähentämään 4,600.
tänee ilman suuremmitta viivytyk­sittä.
Ylläoleva tiedotus annettiin heti
sen jälkeen, kuri h a l l i t u ^ e r r a t o l i ­vat
neuvotelleet <Norända M l n e s . L i ­mitedin
omistajain , katiMa o^rjah-taina
j a lauantaina. Uusi sulatto
tulee niin suuri, että siinä voidaan
sulattaa kaikikien sen alueen kaivos­ten
malmL Sulatto vialmistuhee
käyttökuntoon €Wti sjrkqryri.
Muutamien viimeksi kuluneiden
vuosien aikana on työnantajain ja
työväenluokan' välisen taistelun kär-jistyneisyys
ollut huomattavissa sii­nä,-
että työläisiä vastaan on entis­tään
suuremmassa määrässä käytet­t
y valtion sotajoukkoja, kuin myös
työläisten vankityrmiin telkeämises-sä
laajakantoisimpien lakkotaisteluif
den aikana. Työnantajain toiriiesta
heitetään vankilaan sellaiset työläi­set,
jotka ovat joutuneet työläisen
luottamustoimiin älyllisyytensä, ky-keneväisyytensä
ja. työväcnasian
eteen uhrautumiserisa tähden. Siten
koettavat työnantajat saada aikaan
pelkoa ja hajaannusta rivimiesten
keskuudessa. Kaikkien huomatta'-
vimpia sellaisista tapahtumista ovat:
l i i t t o - , maakunta- j a kunnallishalli­tusten
toimenpiteet Winnipegin la-kpn
aikana, jolloin niiden suosiolli-sella
avtistuksella lakonjohtajat Van­gittiin
ja tuomittiin kuritushuonee­seen;
lakossa olevain hiilenkaivajain
piekHeminen, vangitseminen j a tyr­mään
tuomitseminen Edmonton .alu­eella
1923; J . B. MacLachlanin ja
Dan Livingstoncn vankilaan telkeä
Sellaisen pjiölustusjärjestön muo­dostamiseksi,
joka on kylliksi päte­vä
vastustamaan yhäti kasvavaa, uh­kaavaa
tuhoa, on kaikkien työväen-järjestöjen
voimat liitettävä yhteen^
koko Canadaa käsittävään vakinai­seen
puolustusjärjqstöön.
Canadan työläisten puolustusliitto
(Canadian Labor Defence League)
on puolueeton järjestö. Sen tarko-tuksena
on liittää kaikki työläisten
järjestöt, huolimatta niiden p o l i i t t i ­s
i s t a tai teollisista liittoutumisista,
puolustamaan ^sellaisia työläisiä (ja
heidän huollettavlaan), joita uhkaa
va.nkiia tai jotka jo ovat siellä siitä
syystä, että ovat toimineet* työväen­liikkeen
hyväksi.
Työväenluokkaa vastaan tähdä­tyistä
vairiotoimenpiteistä tulee Ca­nadan
työläisten puolustusliitto ko­koamaan
aineistoa ja saattamaan
sen julkisuuteen; se tulee paljasta­maan
työväenluokkaan kuuluvain
vankien raakalaismaisen kohtelun;
paljastamaan salaiset työväenliiket­tä
vastustavat toimenpiteet, kuten
urkkijajärjestelmä y. m. i a on aina
minen ja aivan äskettäin iapahtu- valmiina ant^^^^^ moralista, ai
neet lakkolaisten ja.^ heidän vaimo­jensa
joukkovangitsemiset Albertäs-sa
j a Nova Scotiassa.
He ovat olleet j a osa heistä on
tälläkin haavaa teljettyriä vankilaan
sentähden, että ovat uskaltaneet
vaatia puhe-, paino- j a kokoontumis­vapautta
työväenluokan jäsenille,
puolustautuessaan työnantajain ja
valtion riistoa ja «hyökkäyksiä vas­taan.
Tähän saakka on noiden vankien
puolustaminen ollut vapaaehtoista
j a hajanaista, riippuen hätätilaa
varten perustetuista puolustuskomi­teoista.
, Mobet komiteat ovat kui­tenkin
useissa tapauksissa perehty-mättö;
iy8tä, eikä toistensa kanssa
k y l l i n läheisessä yhteydessä ole^sta
henkilöistä, j a monasti myös liian
myöhään kokoonpantuja. Tilannet­t
a on käytävä korjaamaan, j a kaik­k
i käytettävissä olevat voimat jär­jestettävä
kaikkien niiden työläis­ten
turvaamiseksi, j o i t a vastaan kul­l
o i n k i n tehdään hyökkäys.
neellista jä~raillista apua^ sellaisille
työläisille, jotka ovat joutuneet v a i - '
non alaiseksi sentähden, että ovat
toimineet työväenliikkeessä; sama­ten
huolehtimaan heidän huolletta­viensa
toimeentulosta.
Canadari työläisten puolustusliitto ;
tulee luokkasota vankien vapauttami­seksi
järjestämään j a johtamaan ko­ko
maata käsittäviä hyökkäyksiä,
johtamaan tehoisaa taistelua tyfe-'
väenluokalle epäedullisten lakien
laatimista vastaan, kuin myös vaa­timaan
nykyään voimassa olevain,,
työväenluokkaa kuristava! n , laiden
peruuttamista.
Yllämainitniden syiden ja pää- •
mäyrän puolesta me vetoamme, k a i k - j '
k i i n työläisiin, työväenjärjestöihin
j 6 niille myötäniieli^iiri ryhmiin;
tä ne järjestäytjrvät kannattamaan
Canadan työläisten pnolustusIii^pV
Vutastakaa karkotaslakoJB. >
TaUtellcaa IramtUjtlBldoii leatimlsi»
ta vmtmm ' \ \ ".•f---.
XUttykSa yhteen tyoIäUtea päoIösi^V^
miselcai. • ' ' / 7 '"