Vapaus, October 22, 1925

              Iwm4 TorstaiHaloksk. 22 p.Tliar., Oet .22iifi, 1§25
Ib
f:
lii
• i
'l
i
te»äan enouiÄlaiBen työväestön Säneniannattsja, flmes-l
y y SudboryESS, Ont, joka tiistai, torstai j a ' l a u s o t a i.
T o i m i t t a j a t :
S. G. NEIL. AEVO V A A E A.
VAPAUS (Liberty)
The only organ of Finnish Worker8 in Canada. P o l^
lluhed in Sndbury, Ont, every Taesday, Thursday and
Satorday. _
Eepstered at the Post Office Department, Ottawa,
as second clasa matter. '
General advertising rates 75c per coL inch. Mi-nimum
charge for single insertion 75c. The Vapaos
IB the best advertising medium among
People in Canada. •
the Finnish
ILMOITÖSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimallmotukset $:.00 kerta. ?2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotukset 50c palstatuuma.
NJmenrauutosilmotuköet 50c kerta, ?1.00 3 kertaa.
Sratymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00- 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa,
KuoI*manilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
«iitoslauseelta tai muistovärssyltä. ^
Halntaantiedot j a osoteilmotukset 50c kerta, $1.00
kolmekeriaa. . .
Tilapäisilmottajien ja ilmotusakenttuurien on, vaa-ditthessa,
lähetettävä ilmotushinta etukäteen.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk.
i l . 5 0 ja yksi kk. 75c. .
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi -k. $5.50, puoli vk;
13.00 ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seun.a r<»ha, ei tu.Ma lähettämään.
peHpi ?"-i?»tTiiesten joilla on takaukset.
Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää oila kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina j a lauantain
hetteen . torstaina kello 3.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
BL Puhelin 1038. Postiosote: BfiT 69, Sudbury, Ont.
Jo» ette niirvin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.i
persoonnnisella nimellä. .
.T. V. K A N r : \ S T O . Liikkeenhoitaja.
Brittein valtakunnasta
ja siitä vaarasta, mikä" sen taholta uhkaa maailman
työläisiä, kirjottaa Britannian parlamentin alahuoneen
kommunistinen jäsen ShapurjiSaklaiyala,. jolta Yhdys­valtain
hallitus näki parhaaksi kieltää maahanpääsyn,
seuraavaa:
Minun pääasiallinen rikokseni oh brittiläisen impe­rialismin
uupumaton vastustaminen jaminun »hUnomai-neni
väitökseni —• joka saa yhä lisääntyvää kannatusta,
itsessään Suurbritdnniassakin — että maailma ori,joui.,
tunut sille asteelle, jolloin Brittein valtakunta on ^ ^ . •-lyj-.
relt(iva maailmanrauhan ja ihmiskunnan hyvinvoinnin| |||y^|g^'^^^'n
vuoksi ja yksinpä sen elintason säilyttämisen vuoksi, ^ <.
jonka länsimaiclen työläisjoukot ovat tähän mennes
saavuttaneet lähes kaksi vuosisatani kesläneellä taistd^-'^
lulla, joka ei ole ollut vaatimatta suunnattomia uhrauk­sia.^
Viimeistä sijtaa pidetään syynä elintason joutui-ecan
l^skemigeen. Eiiropassa, rriutta lähempi tosiasiain
ja vaikuttavien syiden tutkiminen saattaa minut empi­mättä
asettamaan tämän onnettoban seiirauksen Suur-britanniah
voimakkaan imperialismin .syyksi. IVlinä en
vaslusta Siiurhritannian valtaa kotimaassani tai muual­la
ahlaass:? kansallisen itserakkauden ja kostonhalun mie­lessä,
vaan paljon laajemmalla pohjalla: pelastaa ih-miskunnaHe
sen, riiilä inhimilliset ponnistukset oVat tä­hän
mennessä saattaneet aikaan. Minun bolshevismini
johtaa niinua taisteluun siihen siiuhlaan, että minkä
lyöläisryhmän tahansa saavuttamat parhaimmat saavu­tukset
— sillä työväestö on varsinaisena'enemmibti^^
kaikissa maissa —: saatettaiisiin käytäntöön heikompain-ikin
ryhmäin keskuudessa, Brittiläisen^ im^erialismiiv
pyrkimykseriä ort, vaikkapa uskoteltaisiin, ettei se ole
tarkotuksellinen, löytää mahdollisimman; aflhainen käyt­tökelpoinen
elintaso ja saattaa- se käytäntöön parem­missa
suhteissa oleviin:työläisiin nähden, nykyaikaisen^
kaupallisen kilpailun kaikella painolla ja voimalla.
Minä olen parlamentin alahiioneessa virallisesti lau-sunui,
et:ä on häpeä, että Australian ja Canadan va­paaehtoinen
yhteys Suurbrilannian kanssa määritellään
Brittein valtakunnan kaikkikäsittävän suhteen alaiseksi,
yhlärinnan Intian, Egyptin, Afrikan»^ Etelä-Kiinan', y.ni.
pakollisen alistamiseg k.anssa. Luonnollisesti^ minuri
huomautukseni koskee ainoastaan viimeksi mainituita.
'Jos todellinen itsehallinto-oikeus piisi intialaisten
kädissä ja jos Intian armeijan; intialaistiittainiiien piisi
todellista, niin ei yksikään intialainen—, enernpää kuin
yksikään brittiläinen — piisi niin raukkamainen, että
sanoisi ihallitsevansa m^ilaja^armeijaa, minkään muun
kansan kuin oman kansansa hyväksi. Puheet perusfus-laisia
ja sen muuttamisesta koskemattomani kymme»
nen tai viidentoista vuodfen ajaksi, eivät, öle mitään
muuta, kuin pieniä yksityisseikkoja taiteessa hallita
toista kansaa eräänlaisella hypnotisoimisella.' Minä sa­non
intialaisille, kuLen brittiläisille ystävillenikin, että
jokaisella europalaisella ja aasialaisella kansalla ovat
samat elämisen perusteet. ' •
Maailma haluaa rauhaa, ei tunnesyistä, vaari sen-lähden,
että maailma tarvitsee rauhaa! Suurbriiannia
osottaa tekopyhästi Aldershotin kasarmeihin ja selittää
olevansa esikuvana itsensä hillitsemisessä armeijan.lu­kumäärään
nähden. Mutta brittiläinen herruus idässä
merkitsee erineri kaikkea sitä, että se kykenee millä het­kellä
tahansa tuottamaan kolmesta neljään miljoonaan
tummaihoisia kan,uunain ruuaksi, mille taistelukentälle
tahansa. Ja Ranska i seuraa sen menettelyä mustine
rykmentteineen. Mikä'Europan tai Aasian^maa rohke­nisi
tyynellä mielellä riisuutua aseista tällaisen mah­dollisuuden
edessä? Jokainen teollisuuslahos Suurbri-tanniassa
on osotettu voitavan muuttaa mitä tehok­kaimmaksi
sotavarustusten valmistajaksi. Viimeisen
sodan kestäessä kykeni Suurbritannia asestamaan seit­semän
miljoonan miehen suuruisen armeijan liittolais-joukkoja.
Siten tulee brittiläisen imperialismin vaara rauhan
aikana paljon turmiollisemmaksi kuin sodassa. Sen
kulityovoima, neekerit, iindut, kiinalaiset ja muhamet­tilaiset,
työskennellen kaivoksissa, satamissa, rautateillä,
tehtaissa ja yksityisinä rammattimiehinä, sekä sen sadat
miljoonat orjuutetut ja eläinlasolle poljetut maatyö-läisraa{
ajat, työskennellen puin?illäkentillä, vehiiävai-nioilla,
kumiviljelyksillä ja teeistiiluksllla, kaikki nämä
hävittävät tunti tunnilta lännen kansojen elämää. 'Brit*
tilaisen laivaston kanuunain j a ilmatykkien' kantomat'
kan päässä Afrikassa, Intiassa ia Kiinassa työskentele­vät
kaivostyöläiset kaivavat fcinhiilta maanpinnalle
dollarin ja puolentoista kustannuksilla tonnia kohden-
Saksan kaivostyöläiset ovat sotilaallisen tappion. ja
korvausmaksujen alaisina, poljetut tälle kulitasolle kil­pailun
lain pakosta. Sitten tulee Suurbritannian kai­vostyöläisten
vuoro alistua siihen saman lain pakosta.
Ja, jos he kesysti alistuvat siihen, niin seuraavana jär­jestyksessä
ovat Amerikan kaivostyöläiset. Brittiläiset
imperialistiset valtiaat ovat perustaneet 75 pellavaku-tomoa
Bengaliin, missä keskimääräinen palkka kehruu-osastolla
on viisi shillingiä viikossa ja kutomaosastolla
kymmenen shillingiä. Skotlantilaisten poikain ja tyt­töjen
Dundeessa tulee epäilemättä laskeutua samalle
tasolle, mikä merkitsee monien viattomien tyttöjen
kauppaamista pysyäkseen hengissä. Ja kuinka kauan
pysyvät Anierikan pellavankutojat vapaina vaarasta?
Brittiläbiä laivoja korjataan ja maalataan Bombayssa,
Colombossa, Hongkongissa tai Kalkuttassa 25 sentillä
täysi kyriimenen tunnin päivä. Mitä arvoa on lännen
maiden työläisten taistelulla alimman elinpaikan saa­vuttamiseksi
omassa maassaan? Brittiläinen isänmaal­lisuus,
.niin sen konservatiivisessa kuin sen työväen­puolueen
oikeistosiiven muodossakin, puhuu liukkaasti
«meidän valtakunnastamme» ja Wembleyn aurinkoisis­ta
rakennuksista, joissa he pyytävät raaailriias katsele­maan
miten Suurbritanniapian kykenee' tuottamaan
siirtomaissaan kaikeri tarvittavan raaka-aineen;-' kuten
esimerkiksi puuvillan. Amerika voisi tuottaa tarpeeksi
puuvillaa Suurbritanniäakin varten, mutta Suurbritan­nian
kuninkaallisuutta rakaslavain ja ylimysmielisten
kauppiaiden sielu irihoaa ajatustakin maksaa Amerikan
puuvillanviljelijäin elämän mukavuudet; Sen vuoksi
he suuntaavat katseensa Sudaniin, Rhodesiaan, Meso­potamiaan,
"Keski-Intiaan ja EteläJKiiriaan, missä muu;
tamia satoja miljoonia ihmiskunnasta oni orjuuTtettun^a
ja työskentelee vainioilla kymmenellä tai kahdelfakym-menellä
sentillä päivässä, toivoen, että niistä tulee ne
maat, jotka tuottavat kaiken brittiläisen puuyillan.
Sitä seuraa vaikuttava Amerikan elintason laskeminen.
Ja,, missä puuvilla alkaa hyvin kasvamaan ja missä sa­maan
aikaan Suurbritnnia hallitseej siellä eKkestä' kau­ankaan
ennen, kun rupeaa nousemaari'puuvillan kehrää-moTta."'
idä'ssä työskennellään y|i 30 kphruu- ja kuto-mäfehtäassäf
2(| sentillä päivässä suosiollisen brittiläi-
' " ' ' ' alaisena. Toinen 30. sellaista lisää,
Oilia kasvaa pitkävartinen puuvilla, niini
^urö|ia-^"Am^rika lakkaavat työskentelemästä, paitsi
siinäji tapauksessa, että alistuvat kulitasodri.i Sellaiset
'Crväl Brittein valtakunnan ja Union Jackin/.^(Englannin
lipun) ihanuudet ja siunaukset!
•• • • •'• • • - •• • • i , ^
! ''Kivääri ainoassaan raatajille ja
porvareille luuta"
{Neuvostovallan perustuslain mukaauv visseillä «.yh­teiskuntaluokilla
ei ole äänioikeutta vaaleissa.
Vaalien aikana nämä henkilöt merkitään erikoiseen
luetteloon. |*ifäitä luetteloja .tarvitsee myös sotalaitos,
erottaessaan ei-työtätekevät ainekset työtätekevistä. Ei-työtiitekevät
joutuvat S;pdan aikana rintaman selkäpuo­lella
toimiviin joukko-osastoihin. *
.'«..-...Henkilöt, jotka eivät-itse tee työtä, eiyat myöSj pääs^^
Puriaiseen^armeijaan. Kunniakas oikeus J!?^o/i«(ca Neu-ypkovaltaa,
ase kädessä ön ainoastaan työtätekevillä
ainfifcsiliPi - ./ •
•'" •.'Ei-työtätekeviä di päästetä armeijaan sen takia, että
rie voisivat saada aikaari hajaannusta Punaisen armei­jan
kökuud^^^ ja ohjata kiväärit pu­naisia
sotajoukkoja vastaan. " ',
.Punainen armeija puolustaa i suuren Lokakuun val­lankumouksen
saavutuksia: . omia oikeuksiaan,' omaa
työläistalonpoikaisvaltaansa, maitaan, tehtaitaan, y. m.
ja turvaa tyt^tätekeville rauhan työntekoa varten.
Kuinka näitä vallotuksia-voisikaan puolustaa joku
nepmanni, kulakki, entinen tehtailija tai tilanherra,-jo­ka
kaikesta sydämöslään vihaa Neuvostovaltaa - sekä
kaikkia vallankumouksellisia työläisiä ja' talonpoikia.
Kjuopo hän olisi sotilaaksi. Neuvostovalta olikin
oikeassa kansalaissodan a%ana, määrätessään ei-tyÖtäte-kevät
ainekset palveluskomennuskuntiin ja asestaessaan
heidät kiväärin asemesta luudilla, lapioilla ja halko­sahoilla.
'
Miestä mukaan myös ase, kuten sanotaa;j^}i.io' •• (
Rauhan aikana näitä kansalaisia ei tulla' ottamaani
selänlakaisiinkaan joukko-ösasloihin. Palveluksen si­jasta
heille tullaan, määräämään erikoineri sötaverdi '
Samassa asemassa ei-työtätekevien ainesten kanssa
sotapalveluksen suorittamiseen häliden ovat myös ne
kansalaiset, jotka ovat neuvostotoimissa ollessaan tuo­mitut
kavalluksista, lahjusten otosta tai muista halli­tusta,
neuvostovaltaa ja sen taloutta vastaan tähdätyistä
rikoksista.
— Huolimatta hyvästä saclosta, Neuvosto-Venäjä ei
tule lähettämään ulkomaille niin paljoa vehnää tuotan­toon
verraten tänä vuonna, kuin "maailmansodan edel­lisinä
vuosina. Miks^ei? Canadan Kauppapankin
kuukausijulkaisussa sanotaan (sangen varomattomasti
tehtyä syyn" tähän ojevah: «suuremsiassa kotimaises­sa
kulutuksessani ''
• Tsaristinen Vehäjä lähetti ulkomaille vehnän työläis­ten
jä talonpoikain suista. TänäSri, työläisten ja ta­lonpoikain
hallinnan .alaisena ollessaan, saa Venäjän
kansa nauttia paljoa korkeammasta elintasosta, kuin
ennen sotaa ja vallankumousta. .
Ja tämän joutuvat Canadankin kapitalismin - <va
paat» laitokset yksi toisensa jälkeen tunnustamaan.
Kuten maistetaan, vangittiin jo­ku
aika takaperin Saksassa Neuvos­to-
Venäjällä käyneen työläisva!-
tuuskunnan puheenjohta.fa, sosiali­demokraatti
^eiberger, hänen Neu-vo.
sto-Venäjän' oloista pitämiensä
paheiden johdosta. — Jalkasemme
tässä yhden hänen pitsistään pu­heista.
Neuvosto-Venaja on oikealla tiellä
Valtuuskunnan nimessä kiitän sii­t
ä sydämellisestä vastaanotosta, jon­ka
Sverdlovskin ja Uralin sUueen
työläiset ovat meille valmistaneet.
En kiitä ainoastaan valtuuskunnan,
vaan myöskin Saksan proletariaatin
miljoonien nimessä, sillä tämä val­tuuskunta
valittiin suurissa avoimis­sa
liikelaitosten kokouksissa ja i l ­maisee
se Saksan työväenluokan
mielialan. Sentähden voikin val­tuuskunta
suuremmalla oikeudella,
kuin «nonet muut, vaatia oikeutta
esiintyä työläisten edustajina. Kun
-läksimme tänne, varotettiin meitä,
' ^ t t ä olimme tyhmiä, koska emme
ole ammattimiehiä, mutta valtuus­kunnan
jäsenissä on ammattimiehiä
eri aloilta. He katselevat teidän
laitostenne elämää, työläisten elä­mää.
Ammattimiehen silmät näke­vät
paljon paremmin, kuin sellaisen
silmät, joka,,ei koskaan ole tehtaas­sa
ollut. Yleensä täytyy sanoa,.et­t
ä valtuutetuilla on kylliksi roh­keutta
sanoakseen totuuden siitä,
niitä hö täällä ovat nähneet. Olem­me,
nähneet teidän lepokotinne, jbis-sa
luhannet' työläisp*- saavat levätä,
olemme, nähneet, miten te käytätte
kapitalistien luovuttamia palatseja,
joissa he kiskoivat lisäarvoa. Vaik­ka
te oksitte vain ottaneet kapita­listeilta
lisäarvon ja käsittäneet sen
työväenluokan tarpeisiin, niin jo se­kin
olisi laskettava teille iuureksi
ansioksi, se yksin riittäisi perusteek­si
sanoa, että Neuvosto-Venäjä on
oikealla tiellä.
• . . •'
Luokkavihollisla on vainottava
Neavosto-Venäja ja Neovosto-Saksa
Nykyisen kapitalistisen Saksan
kauppasuhteet tukevat ja vahvista­vat
saksalaista pääomaa; kauppasuh­teet
Saksan kanssa tufevat hyödyl­lisiksi
vasta sitten, kun Neuvosto-
Venäjä harjottaa kauppaa Neuvosto-
Saksan kanssa. Saksa—Venäjä on
toisiaan täydentävien maiden liitto.
Saksan korkea tekniLkka, Venäjän-valtava
laajuus voivat luoda suu.,
nattoman,. ennenkuulumattoman
mahdin. Kun katsomme, mitä ta­pahtuu
länsi-Europassa, näemme
toiselta puolen uskomatonta kur­juutta
ja toiselta puolen määrätön­tä
riklcautta. Sellaisten olojen val­litessa
on pääoman vakaantuminen
ehdottomasti mahdotonta. Matka­kertomuksemme
tulee toteamaan, et­t
ä sosialistinen, kommunistinen jär­jestelmä
on mahdollinen, se on ole-,
massa Neuvosto-Venäjälläi - Jokai­nen
Neuvostoliittoa vastaan-Tcäsrtäyä
taistelu, joka tulee ilmenemään pää­oman
yhteisrintamana, herättää työ­läisten
sydämissä niin voimakasta
vastusiusta, että sodan Neuvosto-
Venäjää vastaan täytyy välttämät-tömästi
päättyä •
Sosialistisen liikkeen
— Ne pöhlöt, jot^ kiinnittlivät kahleita, vapaussan»
kajfien kasiin ja jalkoihin, eivät ymmärrä, etta y^paur
den htokea ei voida* kahleisiin kytkeä. . .
Minun täytyy vielä kosketella
erästä kysymystä, joka erikoisesti
kiinnostaa saksalaista valtuuskuntaa,
kysymystä pakkotoimenpiteistä, joi­ta
• neuvostovalta on ollut palcotettu
käyttämään vihollisiaan vastaan.
Minun.täytyy sanoa, e t t ä köko.val­tuuskunta
yrijiriiirtää sferi, että vai­noatte
• luokkayiholiisianrie; se on
oikeata politiikkaa; .sillä jokainen
kompromissi tässä feuhteessa kätkee
itseensä suuria vaaroja.
Kun toverimme matkustivat tän­ne
Leningradista, otettiin heMät
kaikkialla' vastaan suurella riemulla;
tämä ei kuitenkaan ollut aikäisem-manlaatuirien
vaikutusvaltaisten hen­kilöiden
riemukulku, sillä me mat­kustimme
työväenluokan solidarisuu-den
taist:elulipun alla, sosialistisen
vallankumouksen lipun alla; teimme
huOlijoita,. näimme joukkojen kas­vot
sellaisina kuin rie ovat.
Kun läksimme Vepäjälle, sanottiin
meille: "Te näeitfe mielenosotuksia,,
jotka bolshevistiset köirienlajat oviat
ajaneet kokoon. ^ Työläiset pakote­taan
väkisin menemään kokouksiin."
Mutta me' näimmekiii joukot.
Jokaisen kasvoista luimme avo­mielisyyttä,
innostusta, me näimme,
e t t ä '
*
valtava enemmistö on proletariaatin
diktatuurin kannalla; \
me puhumme siitä, kun palaamme
Saksaan. Meidän täytyy todeta se
äärimäisen tärkeä tosiseikka, että
vakaiimtis maanne tulevasta kehi­tyksestä,
joka riippuu maatalouden
menestyksestä, pohjautuu itsensä
joukkojen taisteluilla saatuihin voit­toihin.
Venäjän airimattiiiittojen
•IJralin alueen johtajat sanoivat ai-pa,
että saisimme 'nähdä kaiken,
mitä halusimme.- Matkustiriime Ura­lilla
erikoisjunassa j a oli meillä täy­si
mahdollisuus nähdä kaikki.
On itsestään •ymmärretttävää, ei­tä,
me kerromme Saksassa kaiken
täällä näkemämme, vaikkei se sit­ten
o.lisikaan Saksassa monien mie­leen..
Kaikki ei teillä kylläkään ble hy­vin,
mutta se ei ole teidän vikanlie.
Te otitte kapitalismilta talouden
rappiotilassa. Koitte suuren kansa­laissodan.
Tämän sodan aikana hä­vitettiin
tavattoman" paljon rauta^
teitä, monia tehtaita j a laitoksia.
Vaikka hltaastikin, niin - voitatte te
kuitenkin '
Kootaksemme yliteen kaiken Ve­näjällä
näkemämme^ täytyy meidän
tunnustaa: mbnes&a suhteessa olet­te
• saavuttanut suurta menes^stä.
.^Se ön tosiseikka, jonka valtuuskun­tamme
tunnustaa. ' Kun palaamme
Saksaan, annamm^e?"^'julkisissa työ-väenkökouksissa
kertomuksen mat­kastamme
j a me t^ivomml voivam-rne
hajottaa Venäjää ympäröivät
valheet. Meidän tehtävänämme on
osottaa, millaisessa' asemassa Venä­j
ä n lyövaenlaokka on, siUä muuten
ei Sa^an tyoVäeäläoklui voi ase­maansa
parantaa. ^ ^
Europan yhteiskunnalliseen vallan-
> kumoukseen
Meidän tehtävänämme on muut­taa
Karl Marxin sanat: "Kaikkien
maiden proletaarit, liittykää yh­teen!"
sanoista todellisuudeksi^ J*Iäi-den
Marxin sanojen toteuttamisen
ensimäisenä perusehtona on amma­tillisen
liikkeen • yhtenäisyys.^ Am­mattiyhdistykset,
jotka yhdistävät
kymmenen miljoonaa työläistä,
muodostayat yhteiskunnallisen val­lankumouksen
pääedellytyksen. Il­man
ammatillisen yhtenäisyyden
vahvistamista on yhteiskunnallinen
vallankiiriious' mahdoton. Siksi täy­tyy
meidän omistaa
kaikki voimamme yhtenäisyyden
• asialle
Minun täytyy sanoa, että valtuus­kuntamme
tulee Saksassa taistele­maan
tämän päämäärän puqjesta.
Emme tiedä, voimmeko astua mai­hin
Stettinissä Saksaan • palatessam­me,
emme ole vakuutettuja siitä, et­t
ä . meidän valmistelemamme aine-hi^
to ja -todistuskappaleet jäävät
meidän haltuumme,. mutta me em­me
epäile,/etteikö ammatillisen liik­keen
yhtenäisyys ,—- yhteiskunnalli­sen
vallankumouksen perusedellytys
— saisi matkamme kautta suurta ja
vakavaa kannatusta.
Ja siksi lopetankin hu^udahduk-sellä:
' ' •••
. Eläköön ammatillisen liikkeen yh-tcnaisyysi
Eläköön yhteiskunnallinen vallan­kumous!
Pöytäkirja
.tehty K.-0.'piiritoimikunnan
^ kokouksessa lokak. 18 p:nä
1925. Saapuvilla olivat genia
Järvi, A. Vaara, Aug, Kan­nisto,
A. Mäkinen ja sihteeri.
1 §.. Kokouksen avasi^ A . Vita'ra.
Luettiin ja hy väksyttiih ' edellisen
kokouksen pöytäkirja. • • " .
2 , §. Pöytäkirjan tarkastajiksi
• valittiin Senia Järyi ja A. Vaara.
-3 §. Piiritoimikunnan raportit
olivat saapuneet takaisin seuraavil-;
ta osastoilta: Long) Lake, Burritt,
Vermilion River, Creighton I^ine,
Sudbury. Osastoille, jotka eivät
ole valinneet "toiminnan komiteaa"
päätettiin kirjottaa ja selittää heil­le
tämän komitean tarkotus. Long
Laken osastOn pitämistä . iltamista
metsätyöläisten järjestämisrahastoon
oli tuloja ollut $14,50. Sudhuryn
osasto ilmotti pitäneensä iltamat Sa­maan
• tarkotukseen, tuloja ollen
$43.26, joka on lähetetty Suom.
Järjestön tp. komitealle.
4 §. Luettiin Vermilion Kiverin
osaston lähettämät todistukset P.
Hendriksonin erottamisasiassa. To­distukset,
luettua, päätettiin asiasta
kirjottaa puolueen toimeenpanevalle
keskuskomitealle j a kehottaa heidän
tekemään perinpohjaisen. tutkimuk­sen
asian suhteen. '
5 §. Sihteerin laatima matkaoh­jelma
puolueen edustajakokoukses­sa
olleille edustajille hyväksyttiin ja
päätettiin julkasta Vapaudessa.
6 Keskusteltiin tupa-agitaat­torin
lähettämisestä Algomalinjalle
j a päätettiin lähettää sinne tov. Tom
Holm, entisillä ehdoillal
•7 §. Creighton osaston edustaja
tov. N . Luoto oli ilmottanut, että
hänelle on epäedullista saapua pii­ritoimikunnan
kokouksiin sunnuntai­sin.
Päätettiin muuttaa piiritoimi­kunnan
kokoukset pidätta.väksi joka
kolmas .torstai, alkaen kello kahdek­san
illalla. ' i
ilmenemismuotoja arvioidessa olen
minä kerran erehtynyt, ja se ta­pahtui
sosialidemokraatteihin nähden.
Kun repeämä kommunistien j a sos.-
demien välillä alkoi ilmetä, har­mitti
se minua aikalailla. Olisin
niin hartaasti toivonut,; että kom­munistit
olisivat vain muodostaneet
sosialistisen liikkeen vasemman sii­ven,
jättäen sos.-demille oikeistosta
huolehtimisen. Sillä pidin' heitä re­hellisinä,
joskin hiukan porvarillista
petoa liiaksi säikähtäneinä taistelu­tovereina,
jotka kuitenkin porvaris­tona
selän takana pelaisivat yhteen
kommunistien kanssa. Olihan heillä
sama päämäärä. Muutaman taiste-
Juvuoden kuluessa ovat sos.-demit
kuitenkin paljastaneet itseään siinä
määrin, että on kerrassWn ihme,
miten osa työläisistä vielä voi nii­tä
seurata. Jokaisessa komniunis-tivainossa
ovat he olleet syyttäjinä,
paällekantajina, ilmiantajilla ja por­variston
kiihottajina. Ja entäs hei­dän
kansanvaltainen, parlamenttaa-rinen,
rauhallinen j a kehltyksellinen
kumousqhjelmansa! - Kommunisteja
pitäisi suikea ulos työväenjärjes­töistä,
parlaihenteista ja koko lail­lisesta
yhteiskunnasta; julistaa pan­naan
, niinkun kirkko teki vastusta­jilleen
diktatuurinsa aikana. Porva­ristoa
ei saisi väkivaltaisesti. kukis­taa,
mutta ei löydy väkivaltaa niin
veristä, ettei sitä sopisi kommunis­teihin
k9hdistaa. Porvarillista jär­jestelmää
ei saisi väkivaltaisesti ku­mota,
, iputta kyllä väkivaltaisesti
pitää pystyssä. Voiko tuosta ku­kaan
tulla muuhun johtopäätökseen,
kun että sosialidemokraatit ovat
porvariston liittolaisia?
* • *; •'
Suomen porvaristo tuntee itsen­sä
kovin kiitolliseksi siitä kohtelus-'
tä, mitä Paavo Nurmi sai osakseeli
Amerikassa käydessään. Ja miten
lahtaripörvaristo •: osottaa kiitoUi-suuttaari?
Juu, lähettämällä oi­kein
ehta kauhavalaiset puukot Yh­dysvaltain
presidentille ja parille
muulle merkkimiehelle. Jos olisivat
tahrineet puukot punikkien veressä,
niin olisi lahja vielä enempi Suo­men
lähtarikulttuurin - mukainen.
/"Valvojassa" eräs kristitty runo­niekka
runoilee taivaan iloista. Jo-kai|
en värsyn päästä tippuu verta,
inutta viimeinen värsy ori tyypilli­sin,
€nkä malttanut olk or'a^,u
sitä muistiin, ^e kuuluu näSr^
Siel' kruunu kullasta hohtaa.
, saapi morsian yljättänsä
viel' viinalla juovutetaan'
eikä ikinä selkiäkään
On siinäkin taivaan ylistyslaulus.
sa koko paljo tämän syntisen
liman hyvyyksiä, muunmuassa ib;*
nen katkeamaton pöhnä. Ei tam'
se välillä selvetä häpeämään "js J "
meloa ^sairastamaan. Kultaa ja vii
naa on, yllin kyllin, ainoastaan port
toloita puuttuu.
^•Puolueen jäsenissä "tapaa ainakin
kaksi toisilleen ihan vastakkaista
tautia. .Ensimäisen nimi on pitkä-näköisyys,
toisen nimi lyhytnaköi-syys.
Ensinmainitussa tapauksen "
ovat, tuntomerkit: Potilas
vallankumouksen
'8 §. Sellwoodin os. haalin johdos­ta
päätettiin kirjottaa Suorn. ^ J ä r j .
(laillistettu) tp. komitedäe. V : {
9 § i Piiritoimikunnan';toimiririan
uudelleen järjestäminen jätettiin
pöydälle siksi, kuniies; saadaan lä­hemmät
määräykset puolueen ^ toi­meenpanevalta
keskuikomitealta.
Kokous lopetettiin.;V
Kokouksen puolesta,- v ;
K. Elimen.^sihti ;
Olemme tarkastaneet' ylläolevan
pöytäkirjaij ja huoriianneetr sen yh-,
täpitäväksi> kokouksen .esityksien,
keskustelujen ja päätösten kanssa.
Senia Järvi.' A. Vaara,
Pöytäkirjan tarkastajat. ,
issa
näkee
niin kaukaisena
asiana,- ettei sen eteen kannata uh-rata
aikaansa; muuta kun jemmois-ta
aikaa mitä ei -jjaa muuten l^ulu-maan.
, '
Taudin,, syy: Pitkänäköisyys. Po.
tilas, täh^stelee vain kauas etäisyy.
teen, eikä huomaa likellä tapahta-via
asioita. ^
'Parannustapa: Tilaa ja lue pu».
lue^n lehtiä, ota tarkka vaari nyky.
päivän tapahtumista ja vertaae
fmenneisyyttä nykyisyyteen; ainoas-taan
-siten nähdään tulevaisuuteen,
Toisessa tapauksessa ovat. taudin
tuntomerkit: Potilas innostuu ylen­määrin,
työntää ja puskee. Ja knn
kumouksen aallot eivät nouse ja
.laske samassa tahdissa hänen innos-
•iiuksen kanssa, niin väsyy ja heittää
kaikki siihen.
Taudin syy: Lyhytnäköisyys. Po-tilas
riäkee vain" oman pienen ympä­ristönsä
(usein vain oman itsensä):
ja tulee. sentähden siihen luuloon,
että vallankumousta voi itsekukin
sysätä V eteenpäin oman mielensä
mukaan.
Parannustapa: Tilaa ja lue puo­lueen
lehtiä, niistä voi nähdä kuin-
•k^a laaja j a pitkäikäinen on kumouk-seilinen
työväenliike, ja että yksi­lön
yritykset tuntuvat vain silloin,
kun ;ne yhdistetään miljoonien to'
vereidensa yrityksiin. — I . Wester.
Asiamiesjuttua
Kommunistipuolueen
K.-0. piirin ofeastoille
: huomioon otettavaa
Matkaohjelma
• . • » ' . • '
Puolueen edustajakokouksessa ol­lut
edustajamme Hannes Sula pu­huu
puolueen edustajakokouksissa
käsitellyistä asioista ja päätöksistä
seuraavissa paikoissa:
Creighton Mine Lokak. 26 p:nä
Long Lake
Levack Mine
Sudbury
Wanup
Mond
White Fish
Lokak..28 p:nä
Lokäk. 30 p:nä
Märrask. i p:nä
Marrask.. 2 p :nä
Marrask. 4 p:nä
Marrask. 5 p:nä
Vermilion River Marrask. 6 p:nä
BeaVer Lake Marrask. 7 p :nä
Espanola.Sta. Marrask. 8 .p:nä
Bruce Mines j a Sault Ste. Marien
osastoille tullaan myöhemmin ilmot-tamaan
milloin toinen tämän piirin
edustaja tov. Johnson; tulee siellä
selostamaan jpuolueen edtistajäkoko-ukseri
päätöksiä." Myös Buirittin
osastoille tullaan tästä lähemmin an­tamaan
tieto. V
Piiritoimikunta toivoo, että jokai­nen
osasto toimii mahdollisimman
tarmokkaasti ilmottaessaan näistä t i ­laisuuksista,
että jbkain^en pUolu-eeniriie
jäsen tulisi tietoiseksi edus­tajakokouksen
päätöksistä. Sama­ten
kehotetaan saapunäaan niitä hen­kilöit
», joilla on joitakin erikoisia
kysymyksiä' tehtävänä .puolueen
edustajakokouksessa tehtyjen pää­tösten
suhteen. > ,
K.-0. piiritoimikunnan ^^nolesia,
EUmen,' siht. '
Ölinpahah vain 12-vuotias tytön-typykkä,
kun jouduin asiamieheksi.
Tosin suomettarelaiseh puolueen
lehdille. Isäni oli ottanut tehtä­väkseen
tilauksien oton tuolle vas-tajierustetulle
lehdelle. Isäni maa-rSsi
veljelleni ja minulle talot, mit­kä,
kunjmahkin oli kierrettävä. Ja
hiin aloimme. Minä onnistuin , pa-
•Tcriänin, kuin veljeni.- Reippaasti
.Icävelih., ovesta ovelle, selittämässä
asiaani.' Kulkiessani saavuin erään
muriimori asunnolle. Ystävällinen van­ha,
mummio lupautuikin tilaamaan
"lehden, kun olin isän neuvon mu­kaan
selittänyt millainen lehti se
on.
Muutamaa päivää jälkeen • päin
riienin mum'molle viemään vastakir­jaa.
Jo pihaan kuului sisältä aika
metakka. Astuin sentään eteiseen
ja jäin. kuuntelemaan mistä siellä
oikeastaan on kysymys. Siellä oli
mummon tytär ja miniä, kumpikin
nuorsuomalaisia, mummon luona
kestissä.. l^Iummo nähtävästi oli sa­nonut,
että- hän tilasi sen uuden
lehden. Sai siinä asiamies ja kojjo
sukukunta kunniansa kuulla. Mum­mo
koetti puolustautua: enhän mi'
nä; vanha ihminen osaa erottaa mi­kä
se oikea puolue on.
— - . Kysyisitte . edes viisaammilta
ihmisiltä, tuiski miniä ja- tytär.
Rupesi sentään lopulta myrsky
to , asettumaan, joten minäkin
päätin, että asiani on loppuun asti
ajettava.' Ja niin astuin ovesta si­sään.
Tenrehdykseeni en saanut
muuta kuin vihaisen katseen val­taukseksi,
olipa kuin nuo minian
haukansMmät olisivat- tahtoneet la-väistä
koko pienen olemukseni. As­tuin
ieippain askelin mummon m
ja tarjosin vastakirjaa, jossa o_
mummon nimi. Mummo sanoi va­ra
jävällä äänellä, tuon Kathama
Kordelin saa pyyhkiä ylitte. 00°
kirjan ja marssin ovesta ulos.^ni
niän huutaen perään: Ku" • ^f]
taatkin tuollainen kakara tuUa ien
tikaupalle. , -^hts.
Onpa tässä jo vuosia ,v-iewhte
nyt. -Aaamiehenä sitä on jou^^^
Canadassakiri kiertelemään
oveUe. Usein: on k o h t e i n ^ k a^
muuta vaan ei ystävällistä v a * ^
joutuukin työväenluokkaan Bnm^
viUe - työväenlehtiä k^uPPaaj^
Asiamiehen tehtävä ei ole B I I K^
Vähä arvoinen toirii sellaiselle, 3
ka sen -todellar täyttää,
nä voi kyllä monessa
olla sopimaton hönldlo.
hen : velvollisuus on
Asiainiebe-
Asianne-fiaötcanftflä;'