Vapaus, August 31, 1928

              «ivtt2 Perjantaina, elok. 31 p;nä—Friday, Aug* 31
VAPAUS abia Ummkt
T O I M I T T A I A T I
A- VA&EA. B. A. TEXHCXES. H. SULA. R. PEHK0XE3(.
t ^ M U r a d «1 tk« PoM OUJM DtpuxtmtBt, Otuva. »» —eoc<i tU— mmtut.
VAPAliS ( l i i . « t y)
UJIÖTUSHIXNAT VAPACDESSA:
BaiBailaotskMt kot*. UM kaJui kau*. — A»iomnoe»»«K>aDK*«k«t« SOc.
« M u n r a n a i l m o n b e t SOe. ktru. IIU» S k«ru«. — ST»ty«iiI»otok.« «1X0 fc«t«. »MS
I f i M n i U o n km «JO ket». Utio kaki: kama, - Kii«o*W«k.«« *IM karta. - K.»l«M«nnMylf.
Mt «2A karta. SOe. UOaakfa kUtaalaaattlu tai muitUffinrai' — Hatataaatiado» Ja r*atMaM^u^
kisu «taUtaou - rOaakria, Jaitt ci antaa laka. «1 taite tftattlali». pau* mHm,«tm. JeiUa
TIlAfSHLVNAT:
i »k- MJO. 6 kk. »2.S0. S kk. $1-75 Ja 1 kk. »IJ». - Th<JTaTalj«Uii« Ja Suia
ttmmtuf: 1 .k. $6X0 « kk. «3J0. S kk. fZM Ja I kk. I1.0O.
aiorat ftmotokict pitää olla koattoriaia keUp • lp. Um€MTaitfliTlo e<IeIU»eni axkipii.ioi.
V ^ M a a MMätnt UbtitT BaiUiac S3 Lorsa Street. Pokalia S3CW.
f.pa«<ta knrttorii Ubarty BoiUiaf. » Loraa St. PiJ..li» 1M8. P^tftoaota» Bo» W. Smdbory. 0»t.
; tioaial ad.ettia{B» ntaa TU. ptt co\. »aek. Mlaiaaa eh«ia tot liacSa laaartJo» » a .
• « • fcaal atfvartUSog aadiai» aaoas tba Fisalib Paepia ta
Tka Vapaaa
to, atta «airia tabaaaa laa .tMa«u aanniUae» klijaaaaaaaa. kUJottakaa «uUnaaa nOkaa-fcahaJaa
r~—P ' r - " - tiaiaia» S. V, KANNASTO. lUkkaaakattala. • .
Baldwin ja työttömyys
Suurbritannian pääministeri Bald-win
on keksin>l uusia metodeja
työttömyysprobleemin ratkaisemi­seksi.
Sen ohella, että hän karkol-taa
työttömiä Canadaan, on hän o-sottaiiut
159,000 työnantajalle e-rään
vetoomuksen, millä pyytää
näiden avustusta mainitun kysy­myksen
ratkaisussa. Hän vaatii,
että he tarjoisivat työtä niin mo­nelle
lamaannustilassa olevain kai-vosseutujen
pojalle ja miehelle
kuin suinkin niahdollista. Työmi­nisteri
olisi kuuleuMna ainakin
muutamissa tapauksissa valmis mak­samaan
kaivosseuduilta poistuvain
kyytikustanriukset.
Tähän Baldwinin vetoomukseen
pvät työnantajat . jo vastanneet. He
• ovat luonnollisesti varsin myötä­tuntoisia
Baldwinin suunnitelmalle,
mutta eivät voi tehdä mitään sen
suhteen. He näet sanovat:' "To­dennäköisempää
on, että me jou­dumme
erottamaan nykyisiäkin pal­veluksessamme
olevia työläisiä,
kuin että voisimme uusia ottaa."
Arvialoskujen mukaan on noin
300,000 kaivosmiestä vakituisesti
työttömänä. Huolimatta tästä työ­voiman
runsaudesta, pyritään kai­vosmiesten
työpäivää pitentämään.
Sen sijaan, että otettaisiin käytän­töön
kuuden tunnin työpäivä, min­kä
avulla voitaisiin antaia työtä
melkoiselle määrälle nykyisistä työt­tömistä
kaivosmiehistäj pyritään
työpäivää jatkamaan kaivMten omis-tajain
taholta, jotka selittävät, että
kaivosteollisuuden nykyinen tilanne
sitä ehdottomasti vaatii.
Kun Suurbritannian kapitalismi
ei kykene antamaan työtä parenunin
kuin ruokaakaan sadoilletuhansille
työläisille, niin täytyy näiden ryjjt-tyä
kukistamaan kapitalismia. Sillä
vain siten, eikä Baldwinin ehdotta­milla
metodeilla, saatetaan työttö-myysprobleemi
radcaista.
Siiömen köhfim lO-vuotias
sinaisista liikdcysymyksi^a. Lyhy­esti
sanotUma ei oU ehdokkaiden
välillä mitään sellaista kysymystä,
joka todennäköisesti voisi aiheut­taa
häiriötä liikepiireissä.
"Melkein samaa voidaan sanoa
myös ohjelmista. Äskeisissä vaali-työskentelyissä
ei tullikysymys ole
esiintynyt yhtä selvärajaisena kuin
Clevelandin aikana. Tehdasteolli­suuden
leviäminen yli maan, erit­täinkin
etelävaltioihin, on muutta­nut
demokraattisen puolueen kan­taa,
niin että se on vähemmän tai­puisa
suurempien muutosten esitte^
lemiseen. Tänä vuonna kannan
muutos on. entistä selvemmin ha­vaittavissa."
Pankki, jonka tiedonannossa näin
lausutaan, on Morganin, s.Ls., Ame-rScan
finanssikapitalismin keskus­hermoston
. tärkein laitos, jotenka
sen laustmtöa on pidettävä Ameri­kan
finanssipiirien huippukerrosten
mielenilmaisuna. Samalla kannal­la
ovat useimmat muutkin Ameri­kan
johtavat finanssilehdet- Chi­cago
Journal of Commerce ei ha­vaitse
olevan mitään liikesyytä, jon­ka
perusteella valitsijain tulisi kan­nattaa'
Smithiä enemmän kuin Hoo-veria
tahi päinvastoin. Samoin
New York Journal of Commerce
ajattelee, että liiketilanne saa siirtyä
taustalle ' nykyisessä vaalityöskente-lyssä,
koska ehdokkaat (Hoover ja
Smith) ovat liikemaailman (kapita­listien)
silmissä samanarvoisia.
Smiren kommamsdjahm kuulastelu
(Jatkoa nnroon 184)
Näinä piuvina täyttää Suomen
kommunistinen puolue 10 vuotta.
Se perustettiin elokuun lopulla
Moskovassa 1918 neuvostovaltaan
hävityn luokkasodan jälkeen Suo­men
välkoterroria paenneiden tove­reiden
toiniesta. Suomen kommu­nistinen
puolue syntyi kovien koke­musten
tietä, jotka oli saavutettu
proletjariaaUn'-avoim^ kamppai­lussa
porvaristoa vastaan. Tai ku­ten
vmiha Suomen työväenliikkeen
veteraanijoKtaja, ja nyt Suomen
kommunistisen puolueen yksi johta-vimpia
tovereita, töv. Yrjö Sirola
lausuu: "Se ei syntynyt,- kuten
on:laita useimpien muitten Komin­ternin
piuoliieidto. Lokakuun vallan*
kumouksen ideologisen esimerldn
mukaan, n.s. teoreettista tietä, vaan
se. syntyi hävityn vallankumouksen
veristen kpk^mu^t^n perusteella. Oli
Wtattaya kysjmiiykseen, mikä oli
ollut Suomen työväen vallanku­mous;
oliko se erehdys, työväen
lankeaminen porvariston provokat-sioon
- - kuten selittävät katujat,
Suomen nyk. sosialidemokraatit. —
vai oliko se todellinen proletaari­nen
vallankumousyritys, Suomen o-loihin
perustuva ja hävitty objek­tiivisista
syistä, Suomen porvariston
ja sen liittolaisten ylivoiman ta­k
i a " , -r ; i « I I /• ' •
* 'lahäii kysymykseen vastaa töv. S i ­rola
laajemmassa kirjotuksessaan
"Suomen Kommunistinen Puolue",
jonka hän on lähettänyt meille ju-laistaväksi
SKP kymmenvuotismuis­ton
johdosta, ja jonka piemme t i ­laisuudessa
lukijoillenune julkaise­maan.
Kehotamme kaikkia lukijoi­tamme
tutustumaan kuinka Suomen
kovia kokeneet luokkataistelijat jou­tuivat
kulkemaan sosialidemokratias­ta
kommuhismiin ja mitkä ovat
Lommunistisen ' puolueen kokemuk­set
työskentelystä valkoterrorin
maassa 10 vuoden ajalla. Tov. S i ­rola
selostaa nämä seikat kirjotuk­sessaan.
Meille on tärkeää tutustua näihin
seikkoihin ei ainoastaan. Suomen
luokkataistelun asian' kannalta» vaon
lo}1aäksemme niistä ne. kalliit ope­tukset,
jotka Canadatikin luokkatais­telussa
ovat niin tärkeät tietää.
Samalla ki!th meillä on ilo julais-ta
tov. Sirolan kirjotus, tullevat leh-tiliikkeemme
aivan kohdakkoin las­kemaan
markkinoille laajan, Suo­men
luokkasotaa käsittelevän teok­sen
"Suonien Luokkasota", joka
käsittelee sekä punakaartilais-rihta-mamiesteti
että Suomen punaisen
hallituksen toimihenkilöiden kerto­mana
Suomen proletariaatin vallan­kumoustaistelun
kokemuksia, kuin
myöskin mainitussa teoksessa tun­netut
SKP johtotoverit selostavat,
miten näiden kokemusten koulussa
tuTtäh sosialidemokraateista kom­munisteiksi.,
Rohkenemme toivoa, että jokai­nen
Canadassa asuva suomalainen
raataja hankkii tämän teoksen itsel­leen
ja tutustuu sen sisältöön perin­pohjin.
Samalla-lausumme syvimmän pro­letaarisen
tervehdyksemme Suomen
kommunistiselle puolueelle sen täyt­täessä
10 vuotta. SKP täyttäessä
;10 vuotta Suomeii lahtarivalta pel­kää
ja väinoo sitä mitä julmimmin*
Juuri parhaillaan on puolisensataa
sen toimitsijdista Turun hovioikeu­dessa,
kuulusteltavana kommunisti­seen
puolueeseen kuulumisesta, jo­ka
lahtarivallan tulkinnan mukaan
on "suuri rikos järjestettyä yhteis­kuntaa
vastaan".
Olemme vakuutetut, että ennen­kuin
seuraava 10 vuotta on kulu­nut,
on SKP johtava Suomen prole­tariaatin
kumouksen voittoon, jon­ka
voiton näkyvinä hedelmänä tulee
olemaan Suomen työtätekevien neu­vostotasavalta.
Eläköön Suomen komnutnistini»
puolue! Eläköön Suomen jifoloa-riaatin
vallankumous!
i ehdokasta
Yhdysvalloissa käydään parhail­laan
vaalitaistelua maan korkeim­man
päämiehen valitsemiseksi. De.
mokraattisella puolueella on presi­denttiehdokkaana
Smith ja republi­kaanisella
puolueella Hoover. Että
kiunmankln ehdokkaan edustama
puolue <Mi täydelleen suurfinanssien
määrättävissä, käy selvästi ilmi
New- York National City pankin
virallisesta tiedonannosta, missä
muun muassa sanotaan:
'-Kaksi johtavaa presidenttiehdo^
kasta tänä vuonna ovat miehiä^ jot­ka
ovat osottatieet ^ a r ^ a l s l a ky­kyä
korkeissa toitteenpanevissa ase­missa
ja tällaisina (^at herättäneet
suurta huomiota pSkemmin kuin pu­hujina
ta» poliittisten teoriain esit­täjinä
ja puöhistajina- On aivan
mahdollista, että jos heidän henki­lökohtaisia
mäkökantojaan hallitus-asiain
hoidosta ja yleisestä talous­ohjelmasta
verrattaisiin toisiinsa i l ­man,
että mitään puoluevastuunalai-suuksia
asiaan sefcotettaisiin, ei
heidän välillään mitään suurempaa
Sitten kuultiin Latvan ja Nissi­sen
kanssa
toaUtaja Anna VahlbertU,
Vaasasta, jonka ohranat väittivät
kuulustelupöytäkirjojen mukaan
käyneen Latvalla vieraisilla yhdes.
sä Parkkarin kanssa. Todistaja
myönsi tun^va!lBa Latvan j a käy­neensä
tämän luona.
Puheenjohtaja: Mikäs mies se
Parkkari dn? *
Todistaja: Hän on sellainen t a ­vallinen
toverL
Puheenjohtaja: Ja minkälaisia
käyntejä ne Latvan luokse tehdyt
vieraskäynnit olivat?
Todistaja: Sellaisia viattomia
vieraskäyntejä, joita me teemme
tavallisesti sakissa toverien luokse.
Kun puheenjohtaja kysyi todis­tajalta,
tunsiko tämä Nissisen, vas­tasi
todistaja: En, en ole tuota
miestä koskaan nähnyt.
Sen jälkeen kehoitti puheenjoh­taja
todistajia ja syytettyjä pois­tumaan.
. N y t pyysi Nissinen, että
hänelle luettaisiin kaikki häneltä t a ­kavarikoidut
asiakirjat, jos ne ovat
jo saapuneet oikeudelle.
Puheenjohtaja ilmoitti asiakirjo­j
a olevan niin runsaasti, että niit-ten
täällä lukeminen veisi liian pal­jon
aikaa,. mutta sanoi, että syyte­tylle
varataan tilaisuus tutustua n i i ­hin,
ennenkuin hänen asiansa lopul­lisesti
päätetään.
' Sitten syjrtetty vaati i myöskin
puolustusasianajajille samanlaista t i ­laisuutta,
minkä puheenjohtaja sa­noi
heille myönnettäväac '
Syytetty Nissinen sanoi vielä kä-kaisessa
järjestyksessä, koska ei ie.
jonka todistaja tunsi kuvasta V i -
leninkseksL Vähän jälkeenpäin oli
Mattila matkustanut pois j a tämä
toinen mies oli jäänyt sinne asu­maan;'
Sitten kutsuttiin sisälle myöskin
Vilenius, ja todistaja vahvisti lau.
suntonsa sekä sanoi tuntevansa M a ­jasen
ja Vileniuksen kertomikseen
henkilöiksi.
Majanen' ja Vilenius sensijaan
kielsivät koskaan asuneensa Järve-linin
luona.
TodUtaja Kristiina Järvelin
sisäähkntsuttuna kertoi samoin
kuin Liimirantakin. Lisäksi oli sa­nonut'
Majasen olleen paljon pois­sa
kotoa, joista öli päätellyt tämän
olevan jonkunlaisen kauppamatkus­tajan.
Molemmat miehet olivat ol­leet
siivoja eikä todistaja ollut huo­mannut
heissä mitään epäilyttävää.
Kun puheenjohtaja sen jälkeen
kysyi todistajalta, jos pöytäkirja on
oikea, vastasi tämä: Kyllä se muu­ten
on, mutta sitä on pidennetty.
Sitten sanoi todistaja edessään
olevat miehet samoiksi, jotka oli.
vat asuneet hänen luonaan, mutta
Majanen ja Vilenius' uudistivat äs­keiset
Meltonsa.
Seuraavana kutsuttiin sisälle
todistaja Taavi Kaittiaen.
Hän o l i l^ulustelupöytäkirjan mu­kaan
kertonut Majasen tulleen asu­maan
hänen asuntotaloonsa ja sanoi
Majanen vpleyansa entinen merimies.
Majanen oli paljon kirjoitellut ja
oli todistaja luullut hänen kirjoitte-des
kanneviskäali .ole aikaisemmin
tutustunut häneltä takavarikoituihin
asiakirjoihin saati sitten siihen a i -
nehistoon, jonka nojalla hänen käsit­tääkseen
syyte bn nostettu.
Sitten kutsuttiin sisälle Akseli
Järvinen ja
tödistajc Kyllikki Hurmerinta
Helsingistä. Todistaja kertoi avus­taja
Mikko Erichin kysymysten pe­rusteella,
että. häjk pn ollut syyte­tyn
palveluksessa _ noin 5 vuotta,
toimien suurimman osan ajasta Y r ­jönkadulla
olevassa myymälässä, ja
edelleen, että mainitun liikkeen va­rastohuone
on pinta-alaltaan vain
4 neliömetriä, eikä usko sen sopivan
kokoushuoneeksi pienuutensa vuoksi.
Sanoi varastohuoneessa käyvän pal­jon
ihmisiä j a ettei ole huomannut
siinä huoneessa pidettävän mitään
kokouksia tai puhuttavan tavallisis­ta
asioista. Lopuksi sanoi huoman­neensa
siellä joskus nautitun väki.
juomia, voimatta kuitenkaan sanoa,
kutka henkilöt sitä olivat nauttineet.
Lisäksi sanoi todistaja rouva Järvi-kertomuksia
Revontulet-lehteen.
Kun puheenjohtaja kysyi, x>nko
todistajan edessä oleva mies sama
Majanen, äanoi tämä syytettyä tar­kastettuaan:
Parta on ilmaantunut.
' Kanneviskaali tiedusteli sitten,
milloin' todistaja oli ensimmäisen
kerran taVannut Majasen, johon to­distaja
sanoi sen tapahtuneen sil­loin,
kun Majanen lehdessä olleen
ilmoituksen perusteella saapui hä­nen
luokseen asumaan.
Kanneviskaali tiedusteli edelleen,
piiko Erkki Viitanen käynyt tapaa­massa
Majasta todistajan luona, jo­hon
todistaja vastasi: Erkki Viita­nen
on minun vanha tuttavani. M i ­nua
hän kyllä on usein käynyt ta­paamassa.
Kanneviskaali ' teki samanlaisen
Urpilaisen käyntiä, koskevan tiedus.
telun. UrpilaiUen^n on minun tut­tavani
j a on käynyt monasti luonani.
En jrmmärrä, miten ohranat voivat
vaatia sellaista, että minun tulisi
luovuttaa ^ vieraitani vuokralaisteni
käytettäväksL
Syytetty Urpilainen ja
todistajat Haikkl Isekomu Ja Erkki
sen olevan vakinaisesti toimessa M i - Viihäkallio
konkaduft myymälässä, käyden hän kuulusteltiin seuraavina. Kuuluste-vain
joskus Yrjönkadun myymälässä
katsomassa.
Todistaja Alfred LaiM,
kotoisin HelsineistS, sanoi Järvisen
viime vuonna kertoneen hänelle os­taneensa
moottorix^neen ja pyytä­neen
todistajan IkPtamaamaam hänet
pursiseuran jäseneksi, voidakseen
siten pitftä veneensä seuran satamas­sa.
Todistaja olikin sitten täyttä­nyt
Järvisen' pyynnön. Kun Järvi­sen
ostama vene oli väriltään har.
maa Ja muutenkin rakennettu siihen
l ^ ^ l i i n kuin pirtnnkuljetukseen r a ­kennetut
veneet, niin oli todistaja
epäillyt sitä aikaisemmin käytetyn
pirtun salakuljetukseen jä joutu­neen
sen vuoksi tullimiesten tark­kailun
alaiseksi. Sen vuoksi oli hän
kehoittanut Järvistä ainakin maa^
laamaan sen toisen väriseksi, jottei­vät
tullimiesten epäilykset kohdis­tuisi
tämän johdosta seuraa j a sen
satamaa kohtaan.
Sen jälkeen kutsuttiin sisälle syy­tetty
Majanen sekä •
todistaja Hilja Lamiraata.
Todistaja, joka on kotoisin Ou­lusta,
oH kertonut, että neiti Jär.
velin, jonka luona hän asuu, oli
vuokrannut syykuussa 1926 toisen
huoneen eräälle miehelle. . Tä­mä
oli sanonut nimekseen Matti­la.
Kuulustelussa näytetystä ku­vasta
oli hän tuntenut miehen M a ­jaseksi.
V. 1927 keväällä oli Mat-eroa
liavattaisi, mikäli on puhe var- ^Han luokse saapunut vieras mies.
lupöjrtäkirjan mukaan oU syytetyn
luona toimitettu kaksi kotitarkastus-ta.
Ensimmäisessä oli takavarikkoon
otettu eräs kirje, henkilöluettelo se­kä
ikkunalaudan välistä löydetty
koneella monistettu kirjoitelma.
Muut oli .Urpilainen myöntänyt o-mikseen,
t>aitsi viimemainitun kir­joitelman,
jonka sittemmin oli omak­seen
omistanut Urpilaisen alivuokra­lainen
Seth^ Suomela.
Toinen kotitarkastus toimitettiin
syytetyn ollessa ohranan . pidättä-mänä
j a .
ilmaa etta Irakaan omaisista olisi
onät lasha.
Viime kerralla tehdyssä pÖ3rtäkir.
jassa väitetään syytetyn luota löy-detsrn
suuri määrä erilaista salais­ta
kirjallisuutta eri paikkoihin kät­kettynä
j a o l i syytetty kieltänyt j y r ­kästi
niistä mitään tietävänsä.
Todistaja Vähäkallio sanoi olleen­sa
molempia kotitarkastuksia suo­rittamassa.
Vahvisti pöytäkirjan o i ­keaksi.
Sitten sai Urpilainen puheen vuo­ron:
Vain ohrana on voinut viedä
mainitut suuret määrät salaista kir­jallisuutta
asuntooni. iKun ensim.
mainen kotitarkastus toimitettiin,
oli se perinpohjEusen tarkka, ja
itse Vahalcallioldn ylvästeli, että eiko
liäa ole tarkka etsijä?
Kun sitten olin ohranan kopissa
pidätettynä, tultiin minulle moneen
otteeseen kertomaan, että mintm
asunnostani ön löydetty taas niin
j a niin paljon salaista kirjallisuut­ta.
Olen lisäksi kuullut pidätetty­nä
ollessani,, että ohranat ovat, i l ­man
sivnllisia todistajia murtautu­neet
asuntooni ja niurtaneet siellä
kirveellä seiniä j a repineet lautoja
lattiasta. Sellaista ei kuitenkaan
odottaisi sivistyneessä maassa ta­pahtuvan.
Väitän jyrkästi, etten
tiedä mitään viimemainituista ta­varoista.
Puheenjohtaja kysyi nyt todis­tajalta,
mursivatko he kirveillä p^pr-mantoja
ja seiniä. Vähäkallio ker­toi
sellaisia kohtia murretun, joista
näkyi jo aikaisemmin poistetun nau­loja,
j a lisäksi, että juuri näistä
kohdista pöytäkirjoissa kerrotat kää­röt
löydettiin.
Kertoi sitten vielä kanneviskaalin
tiedusteluun, että hän oli Helsin­gistä
Oulun etsivään keskuspoliisiin
muutettuaan saanut tehtäväkseen
tutustua kysymyksessä olevien hen­kilöitten
ainehistoon. Sanoi Urpi­laisen
j a Erkki Viitasen olevan lä.
faeisessä yhteydessä SKP:n miehiin
j a sen alaisiin elimiin.
Salo: Pyydän todistajalta kysyt­täväksi,
minkä tähden toinen koti­tarkastus,
jossa lautoja murrettiin,
pidettiin ilman, että syytetty tai
joku hänen omaisistaan olisi saanut
olla sitä seuraamassa.
Kysymyksen johdosta selosti to­distaja
laajasti, että hän oli silloin
matkustanut yksityisasioissaan Hel­sinkiin,
j a samalla matkalla käynjrt
suorittamassa Sälöisissä olevassa
Urpilaisen asunnossa .mainitun toisen
kotietsinnän. Sanoi eräällä ase­malla
tavanneensa Helsingistä Ou­luun
matkalla olevan Urpilaisen vai­mon,
mutta päätti olla kehoitta.mat-ta
tätä saapumaan seuraamaan koti.
tarkastuksen pitoa, koska piti sellai­sen
kehoituksen loukkaavana rouva
Urpilaisen omaamaa kansanedusta­jan
arvoa. Sen tähden oli sanonut
rouva Urpilaiselle vain matkusta­vansa
Raaheen virka-asioissa.
Salo: Kyllä minä pidän suurem­pana
loukkauksena kansanedustajaa
kohtaa sen,
etta hanea asuatooasa mnrtaudataaa
kaikkiea poissaollessa
j a revitään laudat paikoiltaan ,kuin
sen, että pyydettäisiin häntä itse­ään
olemaan kotitarkastuksessa läs­nä.
Myöskin Sälöisten poliisikonstaa­peli
IsokPmulä,' joka oli ollut mai­nitussa
. tilaisuudessa läsnä, todisti
pöytäkirjan oikeaksi.
Urpilainen: Kenen määräyksestä
poliisikonstaapeli Isokomula meni
näitten miesten mukana asuntooni?
Todistaja: Menin sinnef nimismie­hen
kehoituksesta. -
Sitten kutsuttiin syytetty Erkki
Viitanen ' kuultavaksi todistaja Vä-häkallion
kanssa. Myöskin Viita-sen
luota oli .kotietsintäpöytäkirjan
mukaan takavarikoitu suuri määrä
tavaraa, sekin kahdessa osassa. Hä­nen
asunnostaan oli löydetty julkista
kirjallisuutta j a lisäksi sellaista t a ­varaa
kuin käytettyä hiilipaperia,
puhtaita muistikirjan lehtiöitä, jä­senkirjoja,
koneella kirjoitettuja M r -
joituksia. Asunnostaan löydetyt t a ­varat
oli Viitanen myöntänyt omik­seen.
Sitten oli löydetty myöskin
saman talon vinniltä muutamia kää­röjä
salaisia lehtiä j a kirjoja, joista
Viitanen oli kieltänyt mitään tietä­vänsä.
TPdistaja Vähäkallio vakuutti
pöytäkirjan oikeaksi.
Puheenjohtaja luki sormenjälki,
tutkimuksista annetun lausunnon,
jonka mukaan vinnistä takavarikoi­dusta
eräästä Punasptilas-lehdestä
oli tavattu Viitasen peukalon jälki.
Viitanen: En tiedä sormenjälki-tutkimuksen
pätevyydestä mitään,
mutta kiellän, että vinniltä löyde­tyissä
lehdissä olisi mintm sormen-
Silloin on vapaalla jalalla olevien
syytettyjen sekä vielä kuulustele­matta
olevien todistajien oltava is.
txmnbssa läsnä, edellisten vangitse­misen
ja jälkimmäisten noudon u -
halla.
Elok. 10 p:nä alkoi Torun hovioi­keus
klo 10.25 jatkamaan todistajain
kuulustelua. Ensin tuli kuopiolai­sen
Kaarlo Lnodon vnoro.
Hänen kanssaan vastakkain kut­suttiin
syytetyt Salminen, Enne,
Ojala ja Paajanen. Kuulustelupöy­täkirjan
mukaan oli todistaja ker­tonut
m.m., että hän v. 1925 vähän
ennen presidenttivaaleja oli joutu­nut
Kuopiossa kosketuksiin erään
Ruuskaseksi kutsutun miehen kans.
sa, jonka kuvasta tunsi Kasiksi.
Tältä hän oli saanut julkaistavaksi
vaaleja koskevan julistuksen, jonka
olikin sitten julkaissut toimittamas­saan
lehdessä, kuitenkin ensin julis­tusta
huomattavasti muutettuaan.
Ruuskanen oli moittinut kertojaa
mainitusta muuttelemisesta ja vä­hän
jälkeenpäin oli Kuopioon saa­punut
Paajanen Helsingistä. Hänen
siellä ollessaan oli toimituksessa p i ­detty
neuvottelutilaisuus, jossa muut
osanottajat olivat kertojan mukaan
asettuneet häntä vastustamaan j u ­listuksen
mnuttamisasiassa. Myöskin
Ruuskanen oli ollut tässä kokoukses­sa
läsnä. Myöhenunin oli tPdistaja
saanut Paajaselta kutsun, saapuen
Helsinkiin, ja sinne mentyään oli
j ä l l e t pidetty samasta asiasta neu­vottelukokous
työväentalolla, j a o l i .
vat läsnä kokouksessa mukana Vuo­rela,
j a K i v i , mutta ei muista var­maan,
oliko Paajanen Siellä. Kuo­pioon
palattuaan ei hän enää ollut
tekemisissä Ruuskasen kanssa j a vä­hän
myöhemmin oli tämä muutta­nut
pois Kuopiosta j a hänen tilalleen
oli sinne tullut Sutinen, jonka ker­toja
oli kuvasta tunteilut Ojalaksi.
Tämä oli saanut aikaan sen, että
Enteen tultua toimitukseen alettiin
siellä neuvotteluja lehdessä julkais­tavista
kirjoituksista j a olivat näi­hin
neuvotteluihin osallistuneet toi-mittajien
lisäksi myöskin Salminen
j a Sutinen. Kun todistaja oli vaa-
¥töimikunnan puheeni johtaja,, niin
Sutinen koetti saada vaikutettua hä­neen,
että yleisehdokkaaksi asetet­taisiin
Enne. Tätä ehdotusta oli
todistajan kertoman mukaan komi­teassa
kannattanut: ni.m. Hämäläi­nen
j a Juuti. Niinikään oli tpdista-ja
kertonut, että Sutinen oli koetta­nut
saada häntä liittymään SKP:n
jäseneksi, ja että Enne oli Sutista
siinä kehoituksessa säestänyt.
Nyt teki todistaja runsaasti oi.
kaisuja kuulustelupöytäkirjaan. K i e l ­si
sanoneensa, että Enne j a Salmi­nen
olisivat olleet läheisissä teke­misissä
Sutisen kanssa, vaan olet­ti
Sutisen enemmän. olleen teke­misissä
hänen kanssaan j a oleskel­leen
hänen työhuoneessaan toimi­tuksessa
käydessään enemmän kuin
muissa huoneissa^ Niinikään kielsi
sanoneensa, että olisi luullut SKP :n
asettaneen Enteen yleisehdokkaak-si.
Tpimituksessa käydyt neuvotte­lut
kielsi olleen virallisia kokouksia,
sanoen he sellaisiksi tilaisuuksiksi,
jolloin aamulla kahvia juotaessa y-leensä
keskusteltiin lehdessä esiin­tyvistä
teknillisistä puutteellisuuk­sista
j a ajatusvirheistä. Enteen a-settamista
yleisehdokkaaksi sanoi
vastustaneensa sen tähden, että piti
tätä sellaiseen luottamustehtävään
nuorena j a kokemattomana sekä l i i -
No. 188 ~> 192g
an vähän paikallisia oloja tunteva­na.
Paajanen: Muistaako todistaja a i .
van varmasti, että minä olen hänet
kutsunut Helsinkiin neuvottelutilai­suuteen?
Luoto: ' N i i n , siinä kohdassa on
myöskin virhe ipöytäkirjässa. Minut
kutsui puhelimella Toivo Vuorela,
l.a. .lk„ .i.jä„ ni., silla en o,l e ol„l ut. joka ol i mainitun julistuksen "kir- nait- 4 , - „ ; ^ t „ „ „ + v .*^"\
I , . 1 joutanut ja oli mmuUe vihainen
ten kaarojen kanssa missaan teke- _ „ *^si>^^J »"^j""'
•nisissä. MaiaituH» nU».«Ue. johtaS 'Z^rZT' "'"'"^
Paajanen: Muistaako todistaja.
siitä, että asetuin vastustamaan Bä.
nen asettamistaan yleisehdoikaj]^
j a hän tietysti oBsi tahtonut p i g ^
toiminnassa esille.
Enne kielsi olleensa missään te-kemisissä
Sutisen kanssa toimitaV
sessa enempää kuin sen ulkopuola!
la.
Salminen: Kysyn todistajalta, 05.
ko hän j a milloin nähnyt minät vk
dessä Sutisen kanssa, kuten knulns.
telupöytäkirjassa sanotaan?
Todistaja: E n ole voinut sanoa
varmasti, että Salminen oiUi ollcr
Sutisen kanssa yhdessä sillä aina!
kaan en ole sellaista nähnyt Soti.
nen kävi talossa kutea raiiiitkin vie.
raat, joita kävj talossa paljcn. Lijl.
k u i sicilä vat-ae-^ti.
Puheenjohtaja: No mutta olivat,
han he yhdessä ainakin niissä nen.
vottelutilaisnuksissa.
Todistaja: En voi muistaa, ketä
kulloinkin oli läsnä näissä keskus,
teluissa tai olivatko Sutinen ja Sai-minen
niissä samaan aikaan. Siitä
on kulunut jp pitkä aika. Ei sei.
laisia asioita ple tullut pantua en.
koisemmin merkille.
Salminen kielsi olleensa missään
yhteydessä Sutisen tai muiden sa-laisten
tolininnan. miesten kanssa ja
sanoi työhuoneensa sijaitsevan ai­van
erillään toimituksen huoneista.
Kanneviskaali totesi Luodon tääU
lä syytettyjen toivomusten mukai-sesti
tehneen runsaasti muutoksia
kuulustelupöytäkirjoihin, mutta sa­noi
tulevansa todistamaan, että
Luoto pn kuulusteluissa kertonut,
kuten pöytäkirjoihin on merkitty.
Luoto sanoi pöytäkirjan synty­neen
Ojalan kertomusten perusteel.
la, joita asioita Luodolta oli kuulus.
teluissa kysytty. Hän ei ollut voi.
nut vastata näihin kysymyksiin mi­tään
varmaa, koska oli mahdoton
muistaa sellaisia asioita aivan äkkiä
kysyttynä.
Ojala kielsi koskaan olleensa Sa­von
Työn toimituksessa pidetyissä
neuvottelutilaisuuksissa, vaan sanoi
tulleensa tuntemaan Luodon Savon
Työn ruPkalassa. Xisäksi kertoi,
että hän oli kerran Luodon kanssa
kahden ollessaan kysynyt tältä, mi­tä
hän arvelisi Enteen asettamises-ta
yleisehdokkaaksi ja että Luoto
öli: tällöin vastannut Enteen olevan
sopivan miehen siihen silläkin peras-teella,
että hän on vaalikomitean
sihteeri.
Lnoto iselitti
tämän jälkeen, ettei hän silloin
tuntenut lähemmin Ennettä, mutta
hän oli ehdokkaitten asettamiseen
nähden sitä mieltä, että Kuopios­ta
asetettaisiin vain yksi ehdokas
j a maaseudulta uWampia, ettei maa.
seutu tiliisi syrjäytetyksi. Luoto
sanoi .myöskin jostakin lehdestä lu­keneensa,
. .^että, toimituksessa olisi
harjoitettu kirjoituksnn nähden en­nakkosensuuria.
' Sanoi itseään täs­sä
asiassa kompetentiksi puhumaan
j a väitti, että mikäli kirjoituksia
on tarkastettu, on se tapahtunut
jälkeen päin arvostelevassa mieles­sä.'
. .
NTTOEISOPÄIVÄJUHLAT
Neljättätoista kansainvälistä nuori­sopäivää
tullaan viettämään sunnun­taina,
sj^skuun 9 päivänä, alkaen
keUo 8 illaUa. Alhambra-haalissa, 450
Spadina Ave. Ohjelmassa tulee ole­maan
puheita sekä musikaalisia nu­merolta.
Sisäänpääsy on vapaa. Ti­laisuuden
pn järjestänyt kommunisti­sen
nuorisoliiton kaupunkikomitea.
kolme ovea. Se on avoäainen ja
mdnen perheen käytettävänä.
Kanneviskaali: Kun Vinniltä löy­dettiin
myöskin muistilehtiöitten
lehtiä, niin pyydän kysyttäväksi to­distajalta,
olivatko ne samanlaisia
kuin asunnostakin löydetyt?
T o d i ^ j a : ; Vinniltä löydetyt leh­tiöt
oirvat huomattavasti suurem­mat
kuin Viitasen asunnosta löyde­tyt
lehtiöt ja niiden kannat, joten
ne eivät voineet pUa samoja.
Kun todistaja oli maininnut edel­lisen
syytetjm kanssa kuultu­na,
että hän oli havainnut myös­kin
Viitasen olleen jo pitemmän
ajan läheisessä yhteydessä SKPm
miesten j a sen elimien kanssa, niin
pyysi puheenjohtaja todistajaa ker­tomaan
saman selosituksen myöskin
Viitaselle, minkä todistaja sitten te­kikin.
Viitanen kysyi, minkälaista se a i -
nehisto oli, jonka perusteella to­distaja
oli perustellut hänen olleen
yhteydessä salaisen toiminnan mies­ten
kanssa.
Todistaja sanoi sellaisen aine-histona
olleen
erinäisiä merkintöjä häaen tatns-tnttavakseea
jätetyssä etsiviä
kesknspoliisia tilastossa.
että siinä toimituksessa pidetyssä
neuvottelutilaisuudessa, jossa minä
olin ollut läsnä, olisi keskusteltu
muistakin kysymyksistä kuin vaali-julistuksesta,
sillä pöytäkirjassa sa­notaan
silloin keskustellun myöskin
Viron kapinasta?
Todistaja: Siinä neuvottelussa ei
Viron kysymyksestä keskusteltu,
vaan tapahtui keskustelu tästä asias­ta
työväentalolla jossakin toisessa
tilaisuudessa.
Paajanen: Pyydän merkittäväksi
pöytäkirjaan, että ne kohdat, joissa
todistajan pöytäkirjassia esiintyvät
lausunnot eroavat minun etsivässä
keskuspoliisissa antamastani selos­tuksesta,
perustuvat vain hänen yk­sityiskohtaisiin
olettamuksiinsa.
Enne: Muistaako todistaja var­masti,
että minä olisin Sutisen kans­sa
kehoittanut todistajaa SKP;:b
jäseneksi?
Todistaja: Enne ei ole sellaisesta
minuUe puhunut Sutisen kanssa
pien siitä joskus keskustellut, mut­ta
Enteen ja Salmisen kanssa ei ole
koskaan ollut puhetta SKP:n asiois­ta.
Enne: Vielä pyydän kysyttäväk­si,
onko meillä todistajan kanssa, o l -
lut toimituksessa sellaisia erimieli-
Salo: Sellaisilla merkinnöillä ja ss^yksiä, joita voidaan mainita suun.
todistajain lausunnoilla ei ole mi-jtariidoiksi ja joista on tehty suuri
taan arvoa täällä oikeudessa, ellei pamero kuulustelupöytäkirjaan'
esitetä todistuksia, että syytetty to-j Todistaja: Meidän kinastelumme
deUa on ollut sellaisessa yhteydessä!ovat olleet vain yksityisasioista joh-kuin
todistaja väittää. tnneita ia ttoiio?r.;„
KAIKKI JUHLIMAAN
Osaston huvltoimikunta tulee jär­jestämään
kesän viimefiset lehtimaja-ja
lyhtytanssit Stailey-haalille t l .
8 päivän, laliantai-il^ana.. Mutta siii»
el olekaan kalkki, sillä samassa tilai­suudessa
esitetään myöskin kappale
"JuhannustuliUa**. Kun kerta pUaan
tanssimassa lehtipuiden suojuksissa,
niin samalla myöskin, voidaan näytel­lä
kappale lehtipTilden suojuksissa Ja
mikä on sen i»rempl kappale tällai­sessa
tilaisuudessa kuin juuri "Juhan-nustuima,".
T^nssialkaa tullaan sil­loin
myöskin jatkanäaan yli kahden­toista.
Joten käftäri puolin koetetaan
tilaisuus tehdä . ädelenkUntoIsdcsI.
"Vanhaamaäta" piannaan muistutta­maan
staie myöskin *haburi. joka ta-leesoittainaan
tanssit-tällä kerraDA
sillä parhain hanurinsolttaja on pyy­detty
tanssia srtttamaanl Catherina
Salmela tulee säestätnään laulut iBP-paleeseen.
Kukaan ei halUa jäädä prfs
tästä tilaisuudesta. Tanssit ja kappale
on tänä kertaa Stanley-naaHn alfl-sallBsa.
Oikeus ryhtsri sen jälkeen har-tuneita
j a sellaisia, joita aina syn-tyy
julkisessa toiminnassa. Niitä ei
kitsemaan välipäätöstä ja ilmoitti i'»^oida missään puolueessa välttää
hetken kuluttua jutun käsittefyä Arvelen mmun ja Enteen välisten
jatkettavan seuraavana päiväi^ ristiriitaisuuksien johtuneen eniten
Ohjelmatnateandesta
Ohjelmatflalsuus joka iddettiin osas­ton
lukutuvalla, <mnl5tui kaödn poo­lin
tyydyttävästL Etenkin tulee maini­ta
keskustelUkyigrmyksestä,. joka ^
tilaisuuden yhteyteen järjestetty. TäBa
kerralla oU ky^raiys "palvelijattarien
järjestäminen". Ky^mayksen alusö
Siiri Kuusela, Joka lyhyesti maini^
vain palvelijattarien järjestämisen tar-'
peellisuuden. Puhevuoroja käytettiin
paljon. Joskin enempi . naiestoverien
puolelta, mutta kaikissa puheenvuor
roissa kävi ilmi järjestön tarpeellisuus,
sekä kerrottiin keskustelun yhteyde^
sä monta asiaa palvelijatarten kärs-myksistä
Ja myöskin niistä epäkobdis^